**************Perjantaina Helmikuun 1 päivänä**************
fl é&m ~fl Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Tanomill Turusta.
Uutisiakotimaalta. Yhteisiä asioja:
Arpajaisten kielto 134; Elinkautisen rahakasmin laitos 18, 57, 62, 165; Hemoislajin parantamisesta 10; Höyrylaimoista 30, 45, 49, 53, 81; Karjan kasmatuslaitos 45; Kohtuuden ystämät 26; Kuuromykkäin koulut 1, 66, 121, 129, 142, 161, 173; Kyntö (eli aura-)miehistä 6, 11, 18; Maalaisten palomakuusseura 134, 154; Maamittarin tutkinnot 181; Maamittaus, kruunaaminen jametsähoito 157; Maamiljelys-seuroista 53, 146, 202; Onnettomuuksia merellä 195, 198, 202; Oppilaitoksista 14, 18, 22, 34, 58, 73, 93, 102, 153, 165; Palkintoja 13, 41, 49, 53, 85, 161, 181; Pitäjäin asiain jär
Kahden matkakumppanin, miinan ja miehen keskustus sivu 2 Esitys ja miete metsän petojen pyytämisestä ja hämittamisestä . . . . . 11.
Kohtuuden ystälvät 15.
Sipirian mankein kuljetuksesta 19, 23, 27.
Eläinten kiduttamisesta 31.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa 43, 50, 54.
Markkinoin vahingollisuudesta . . . . 47.
Polttotaudin lasaretti Turussa . . . . 51.
Sahalaitosten asettamisesta ja käyttämisesta Suomessa 62.
Työmaen palkkain korkenemisesta . . . 79.
Suomalaisten Keisarissa käynti 83.
Kaipaamatko Turun ja Porin läänit on rakennettama 107.
Lyhyt kertomus Napoleoni Bonaparmaanmiljelyksen oppilaitosta . . . . 95.
Elämän parannus ja ajatuksenmuutos 103.
Osoitus miten helppotekoinen susitarha testa 110, 127.
Hyvansuopaisia sanoja kunnioitettaville ! kasta, malista ja olosta ulkomaalaivirkannehllle Ajan kirjoittamisesta . . . . . . . . . 131< Urhoollisen Englannin merisankari Nelsonin elämäkerta 135, 139, 151, 155, 159, 167.
Sananen Suomalaisista, niiden pal Suomessa 174.
Köyhämies ja Viina 179.
Taloin halkasemisesta sekä torppain sien suhteen . . . . 138.
Valiokunnankeskusteltamatkysymykset 170.
Kolme suoraa sanasta kirjoitannasta myymisestä mavaiksi 182.
Perintö-lain muutoksesta . . . . 187, 194.
Naima-ijästä 190.
Tietoja Uudenmaan läänistä m. 1859 198.
Päimäassä, miikkoossa, vuoteessa . . 199.
Tietoja Hämeen läänistä vuonna 1859 202.
Sekanaista. Ystamälliselle yleisölle si.
mu 7, Kysymys 7, Pari nöyrääkysymystä 7, Ustämällisiä ilmoituksia pastori Vareliukselle 31, Maamiesten mietteitä kauppamiehistä 31, Ruomeden termaa 39, Petoksen juonia plankkuja myydessä 40, Turun arkkihiippakunnan lukkareille43, Muistutus kirkkoherran nimestä 47, Hymä keino laulun tekoon 51, Katkismuksen lukeminen kotona 54, Jonnin joutamia 55 sekä monessa numerossa, Itä Suomen kosiomisesta ja naimisesta Hineyizto.
jestämisiä 41, 46, 53, 66, 73, 85, 185; Porthanin kumapatsaan rakennuksesta 25, 41, 45, 49, 58, 74, 79, 129, 157, 161, 173, 177, 181, 186, 189, 197; Paahkäeli hemois tauti 26, 42, 89, 90; Rautatie 37, 102, 129, 182; Rupulin istutus 89; Saiman kanava 53; Sanomalehdistä 9, 14, 26, 34, 37, 38, 81, 94, 126, 161, 166, 182, 194, 197, 199; Simistysseura 102, 105, 157, 177, 186, 201; Sotamanhusten apukassasta 1, 18, 30, 93; Suomalaisuuden kirjallisuuden seura 150, 165, 182; Suomalaisia todistuksia 201; Suomen alamaisuuden matoja 13, 53, 70, 102, 149, 153, 186; Suomen emankeliumi-seura 53, 177; Suomen kauppa ja kauppalaimasto 178; Suomen lähetys-seura 53, 126; Suomen maamiljelys eli yhdys-pankki 14, 37, 41, 61, 153, 186, 189; Suomen pankki 85, 201; Suomen piplia-seura 33, 97, 118; Suomen posti 37, 189. Suomen sairashuoneista 89; Suomen talousseura 5, 13, 17, 21, 33, 41, 45, 57, 61, 70, 81, 102, 113, 118, 157, 161, 173, 178, 181, 197; Suomen tullien tulot ja menot 77; Suomen uudestarahasta 97, 113; Suomen väestö 22, 198; Suomen yhteinen palomakuusseura 30; Tilamakuusseura eli hypoteeki-yhtiö 25, 81, 93, 105, 154; Uudenmaan ja Hämeen maamiljelysseura 38, 146, 154, 202; Uusia kirjoja 6, 14, 18, 22, 41, 49, 57, 62, 73, 89, 105, 118, 126, 129, 142, 149, 186, 197, 201.
205; Uusia pitäjiä 9, 73, 102, 201; Uusi kenraalikumernööri 189; Valiokunnan 52 kysymystä 165, 194; Uusi rehukasmi, musui 70; Valiokunnan maalia 109, 129, 141, 145, 150, 153, 157, 165, 169, 173, 178, 181, 186, 189, 194, 198; Vahingon valkeitä 10, 73, 94, 97, 102, 150, 193; Verohinnat vuonna 1861195; Werojyväinmakso207; Viljan mienti Suomesta 198; Viinan polton lyhentämisestä 185; Yliopisto 133; Ylioppilaisten huone 13, 62.
Maamiljelyskouluista: Mikkelin 113; Mustialan 62, 70, 109, 118, 129; Vaasan läänin 109; Vestankärrin 129, 142.
Eri paikkakunnilta: Alajärmeltä 206; Alas , tarolta 30; Alamuudelta 178; Eurajoet. ta 74; Eurasta 18, 46, 74, 142, 158, 162; Helsingin pitäjästä 113; Helsingista 1, 6, 13, 25, 33, 57, 62, 74, 77, 113, 118, 121, 141, 145, 165, 186, 201; Hollolasta 186; Honkilahdelta 158; Huittisista94, 121, 58, Kahmin lisä aine59, Lukkarien keskinäinen puhe 59, Naapuri Matti ja Wiina66, Ristikoimu Itä Suomessa 70, Kunnallishoidosta maalla 75, Kirkko-meisusta 78, Kevä-laulu 83, Katekismuksen oikeasta lukemisesta 87, Muutamia muistutuksia A. Manniselle katomuosista 99, Kesä 103, Kahmiruno 107, A. Mannisen mastaus 110, Wälitystä 115, Oma maa mansikka, muu maa mustikka 123, Poika rukkani Wampulassa 123, Palkkamäestä 124, Piplian lemittämisesta 127, Auringolle syksyn lähestyessä 131, Käynti Antti Tuomanpojan kodissa 134, MuutamiasananparsiaViipurinläänissä136, Suomen Sampo-nimisen makuutusseuran sääntöjen ehdotus 142 ja 147, Markkinoista 152, Maa ja taimas 159, Kirjeitä 110.
selle 163 ja 180, Paljon suuttunut sanoopi, mielipuoli mutiseepi 163, Waroitus yhteiselle kansalle 167, Ison-isän opetus 179, Pohjolan valkeneminen 183, Kristillisien Sanomien tilaajille 184, Suomenmaa 187, Nähtihin hymä tuleman 191, Veljekset Wilho ja Heikki 191, Vastinetta Läntiselle 191, Kouluista 195, Wielä sana Pirkkalalaisen kadonneista Krist. Sanomista 199, Weikkoseni 203.
Armollisia kuulutuksia: makasiini-varastojen yhdistämisestä valtiovarastonkanssa 21, karhuin jamuiden vahingollisten eläinten kuljettamisesta 21, Maarianhaminan perustamisesta 42, orjain vapauttamisesta Venäjällä 49, sahalaitosten asettamisesta jakäyttämisestä 61 ja 62, valiokunnan kokouksesta 65, 69, 97 ja145, kauppapuodeista maalla 89, lasten murhan estämisestä 93 ja 125, purjehtimisesta Saiman mesillä 102, kahden maaviljelys-opettajan asettamisesta 169.
•
206; Salosta 166; Savon pitäjästä 77; Siikasista 119, 162, 166; Somerolta 90; Taivassalosta 114; Tammelasta 58, 137, 146, 158, 166; Tammisaarelta 118, 130; Tampereelta 41, 77, 81, 89, 98, 114, 122, 130, 137, 142, 150, 190, 194; Tervolasta 134; Toholammelta 119; Torniosta 2; Turusta joka numerossa; Tyrväältä 86; Ulvilasta 119, 126; Urjalasta 46, 62, 110, 182; Wahtoolta 62; Wampulasta 58, 94, 114, 130, 194, 198; Wanajalta 137; Waasasta 2; Wihdistä74; Wintalasta 90, 206; Wiipurista 6, 58, 113, 129; Ylikannukselta 119; Yläneeltä 70, 137.
O^ire. 202; Loimaalta 46, 78, 82, 90, 94, 98, 106, 119, 122, 130, 193; Längelmäeltä 114; Maarian pitäjästä 66; Marttilasta 26, 46, 86, 174, 206; Messukylästä 190; Metsämaalta 106; Mikkelistä 106; Naantalista 90, 94, 130, 150; Nakkilasta 134; Navosta 114; ’ Nummen pitäjästä 73, 106, 126; Nötöstä155; Orippäästä 170; Oulusta2, 53; Paltamosta 119; Perttelista 14; Piippolasta 122; Porista 2, 10, 18, 34, 102, 109, 118, 121, 130; Porvoosta 173; Punka.
laitumelta 46, 81, 106, 150, 178; Pyhästämaasta 106; Ruskolta 90; Rymättylästä 130; Hämeenkyröstä 6, 10, 18, 22, 26, 42; Hämeenlinnasta 37, 74, 109, 118, 158; Hämeestä 106, 118, 129; Janakkalasta 114, 169; lisalmelta 114; Ilmajoelta 173, 198; Joen kaupungista 106; Joensuulta 2; Joroisista 121; Iyväskylästä 106, 109; lämijärveltä 166; Kakskerrasta 58; Kankaanpäästä 137; Karijoelta 119; Karjalohjalta 106; Keski Suomesta 146; Kiikasta 150; Kiteeltä 25; Kokkolasta 2, 26, 150; Kuopiosta 10, 18, 46, 121, 150, 173, 181; Kurikasta 195; Kyröskoskelta98; Käkisalmelta 62; Laukaalta 122; Liedosta134, 178, 190,
Sotavanhusten apukassa Helsingissä on viimis jouluksi jakanut 517 sotavanhukselle yhteensä 1, 434 ruplaa hopiaa.
Helsingissä on kadonnut nuori senatin virkamies, nykyisin Rantasalmen kihlakuntaan nimitetty henkikirjuri C. W. Kanth. Wiimis marraskuun 16 päivanä kello 10 ehtoolla oli hän kadulla eronnut tutuistansa, sitte Finland-nimisessä ravintolassa syönyt ehtoollista, josta han
Sanomia Turusta «nnetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttoristairtanaifissa laukuissa pitäjiin kulkevista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saavi yhden vuosikerran vanhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, jostaniiden, jotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Tvrusta itse noutavat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkaän.
Hiippakuntain sanomia. (Porvoon. ) Kaksi lisä armovuotta «n suotu Lammin kappalaisen vp. H. Wallenius vainaan leskelle ja <apstlle. Wirlavapaus on suotu Kurkijoen kappalaiselle H. Wahlman «ille toukokuun 1 väilvään saakka. Määrätty luvan kirlloh. apulainen K. E. M. Nordström armovuodensaarnaajatfi Sulkalvaan, Kärkölän tappal. avul. K. E. Tornberg lirkkob. apulaiseksi Kurkijoelle. Wakuus Flrjan saanut armovuodensaarnaaja Antrein pitäjässä A. Boman kap, salaiseksi Lammille. Kirkkoherran tutkinnon seisonut koulunopettaja vv.
K. H. Gardberg.
HtnoNeita HUVUSsa. Joulukuun W p. merimies E. I.
Brandtin tytär Erika Amanda Aurora 2 vuotisena. tiilitehtaan trenti A. R. Selrosin poika Frans Viktor 9 tuutauden ijässä. 28 v. lttellisvaimon Kustaava Peranderin tytär Anua Emeliana 5 viiton vanhan.
i. 29 v. merimies H. Eriksonin poika Heikki Viktor 4 kuukauden Ajassa, entinen tarkta-ampuja Matti Aataminpoila Damm eli Silvein vuotisena. tammikuun. 1 p. postiljoni E. I. Lagerstamln poika AranS Juha äO päivävauhana, 2 p. entisen sokeritehtaan työmiehen H. E. Belgforsin vaimo luHanna Kristiina Lundahn 2l) vuotisena. 3 p. proomimies Sahrgrenin leSli Juhanna PalmrooS 63 vuotisena.
Hurun Holisikamaein ilmoitukfia. Joulukuun 25 p.
löysi tehtaan työmiehen vaimo Justina EngblomLuostarinmäeltä gummi- kalossin.
28 p. löysi kirjurin leski H. Wafilefttl tuomiokirkon läheltä «ustan-verkasen lavanklaffin mustalla sertinki-alusella.
29 p. ilmoitti 1:lsi trumvali Heikki Spjut että palovartia Henrikson 27 väivää vastaan yöllä oli löytänyt muStan verkalakin; 2:tsi rupulinistuttaja I. V. Blomberg, että hänen etuhuoneestansa saman väivän iltana kello 6 aikaan oli »arastettu musta verkanen kaprolta, alusella ja »Villasella nahka-kauluksella setä fini-verkanen päällisjakku sertiuki-alusellz. sametista lrai ja s«rvi-naplt.
Samana väivänä toi suutari sReanmstedtin ovvilas Matti Kristian Erkinpoita volisikamariiu väbämäineulomus-laukun ruskiasta safianista. teräsjänteellä ja vlljoillasetä Hlnä naisvlen teoksia, jonka hän päivää ennen oli löytänytKirkkotorilta.
Sanomia Turusta.
M1. Perjantaina Tammikuun 4 päivänä 1861.
Loppiaispäivänä saarnaamat:
»«, «i««»ko»s, Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Nrander. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahouius. Suom. ja Ruuts. Ehtoosaarnan:
n. Pastori Saxen.
<leh«lhuon«e». ki»r, »s«, Ruotsia: v. Pastori Indreu.
«l»n«»-kirko>sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
«ähety»-saarnan pitää tulemana maanantaina. 7 v. tätä kuuta, iello 8 epp. suomen kielellä ja lello 9 epp. ruotsin kielellä, v. Pastori Malmström.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on joulukuun 12 p. armossa asettanut Waasan hovioikeuden sihteerin V. Wasastjerna asfessorikfi mainittuun hovioikeuteen. Saman kuun 15 p. läänin rakennusmestari Oulussa I. Oldenburg saanut eron virastansa elinkautisella eläkkeellä.
Turun tuomiokirkossa julistettiin Uudenvuoden päiväna seurakunnan väestön vaiheet nyt kuluneella viimis vuodella, josta saatiin kuulla että seurakunnassa oli syntynyt 288 poika-lasta, 238 tyttöä, yhteensä 526 lasta, kuollut oli 190 miehenpuolta ja 208 vaimonpuolta, elikkä yhteensä 398 henkeä, . siis 128 enämpi syntyneitä kuin kuolleita. Wihitty oli 168 pariskuntaa. Kuoleman kautta oli avioliittoja hajonnut, miehen kuoleman kautta 37 pariskuntaa, vaimon kuuleman kautta 36, yhteensä 73 hajonnutta pariskuntaa. Seurakuntaan oli muuttanut 457 miehenpuolta, 430 vaimonpuolta, yhteensä 887 henkeä; seurakunnasta oli pois muuttanut 416 miehenpuolta ja 316 vaimonpuolta, yhteensä 732 henkeä, siis 155 henkeä enämpi sisälle kuin pois muuttanut. Kun näihin 155 henkeen vielä lasketaan 128 henkeä, jonka verran syntyneitä oli enämmän kuin kuolleita, niin nähdään että seurakunta on enentynyt 283 henkeä.
Ilmoitettiin myöskin etta vaivaisille menneen vuoden kuluessa oli koottu 4:nä rukouspaivana kirkonkukkaroilla ja mateilla kirkon porstuassa 82 ruplaa 36 kop. kukkaroilla muina pyhinä 188 ruplaa 76 kop. , häissä ja lasten-ristiäisissä 318 ruplaa 61 kop. , vihkiäisissä ja lasten-ristiäifissa sakaristossa 21 ruplaa 15 kop. , vaivasten-pyssyissä Aurajoen silloilla 7 ruplaa 38 kop. , elikkä kaikkiansa 618 ruplaa 26 kop. hop.
Kuuromykkäin koulun oppilaisille, joista usiammat yli joulun olivat Turussa, oli muutamat kaupunkilaiset neljännen adventti-sunnuntainiltanahyväntahtoisesti toimittaneet vähäisen joulu-ilon sillä että heille oli kouluhuoneessa valmistettu joulu-kuusi, jossa kaikellaisia makeita heitä varten oli killutettu, ja että he sitte vielä saivat joululahjoja, niinkuin klänninki-kangasta, verkaa, kirjoja, kirjotusja neulomus-kaluja, jne. Lopuksi oli heille laitettu ehtoollinen, niin että koululaiset iloisina ja tytyväisinä menivät kukin kotiansa.
Lastenmurhaajan Wilhelmina Calleniuksen on Turun raastuvan-oikeus tuominnut suurimpaan ruumiinrangaistukseen.
Waasassa ovat suomalaisen sanomakirjallisuuden ystävät yhdistyneet maksamaan postimestarin vaivarahat seuravilta suomalaisilta sanomalehdiltä, joita tilataan Waasan postikontorisfa, nimitt. : Suomettarelta, Mehilaiselta, O. W. S:milta, Hämäläiseltä, San. Turusta, Porin kaup. Sanomilta, Dtamalta ja Tapiolta. Ia ne tilaajat, jotka ovat postimestarin vaivarahan jo enättäneet postikonttuorissa suorittaa, saamat periä sen takasi v. tuomari Herman Qviekström’iltä Waasassa. (O. W. S. ) Torniosta.
*********************************
Munakariksi kutsuttu merensaari kuuluu Ruotsin puolen saaristoon ja on noin pari peninkulmaa Haaparannan kaupungista länsi etelää kohti Nikkalan kylän kohdalla meressä. Tässä piti olleen rahan teko-paikka. Menneen lokakuun alulla sattui kaksi miestä Alakainuun pitajäästä purjehtimaan Haaparannalle. Matkalla sinne myrskyn käsissä laskimat veneensä mainitun saaren rantaan. Siitä lahtivät miehet astumaan maalla olevaan kotaan, joka oli tuulen päällä, niin etteivät kodassa olijat tuulen ja meren pauhulta kuulleet tulevia, ennenkuin nämä astuivat sisään.
Walkea paloi takassa ja pöydän ääressä istui herrasmies kynä kädessä ja kirjoitti; pöydällä oli papereita ynnä usiampia pläkki-astioita eli purkkeja, vieressänsä penkillä usioita pakkoja rahaa kolmen ja viiden ruplan Suomen pankin kuin myös Ruotsin 50 riksin setelejä, joissa vielä puuttui nimi-kirjoitusta.
Herra, joka suuresti kummeksui tätä vierastensa niin äkkinäistä ja odottamatointa tuloa, nousi ylös ja antoi Ruotsin kielellä seuraaman selityksen:
”Sattumuksesta tulin tähän kotaan ja hämmästyksekseni oli täällä, niinkuin näette, näin paljon rahaa.
Minä luulen täällä olleen rahan-tekijöitä, ja hyvin epäilen rahain olevan oikeita, siksi otan nämät talteeni ja vien Haaparannalle kruunun-miesten haltuun ja ilmoitan asian heille. Tämän selityksen kuultua olivat nämät miehet niin ymmärtäviä, että sen uskoivat ja menivät pois sekä heittivät herran rahoinensa rauhaan. Mutta Haaparannalle tultua puhuivat asian tällä lailla niinkuin nyt kerroin.
Mutta herraa rahoineen, jota on jo kauvan odotettu, ei ole kuulunut eikä näkynyt.
Sattuipa sen jälkeen, että kaksi köyhää miestä Suomen puolelta puita kokoilivat saman saaren rannoilla. Menivät kotaan, mutta siellä ei näkynyt eikä kuulunut yhtään ihmistä, vaan valkea kytöi vielä takassa; pöydällä oli vielä muutamia plakkieli maali-purkkeja ja noin 20 kappaletta kolmen ruplan setelin-teokfen alkua eli hahmoa. Ainoastaan setelein ympärillä oleva viheriä rantu eli kehä oli hyvin törkiästi tehty. Miehet ottivat setelin-teokset mukaansa ja toivat tullessaan ne Tornioon useampain ihmisten nähtäviksi. Tästä puheesta on nähtävä, että asialla on ollut alkunsa, ja niin kuulin kerran muutaman sanoman: ei siitä savu nouse, kussa ei tulta
**********************
Lämpöilman-kone, jota lämmitetty ilma käyttää, on täällä kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainossa näinä päivinä saatu toimeen, kiertämään pika-paininta.
Tämä lämpöilman-kone kuin myöski mainittu pika-painin ovat tehdyt täällä Covien ja Kumpp. konetehtaassa. Koneella on puoli hevosen voimaa.
Siinä vaan kirjat ja sanomalehdet pian valmistuvat. Nämätki sanomat painetaan samalla pika-painimella saman koneen käyttämällä.
Ulkomailta.
Kiinassa on rauha tehty Englantilaisten ja Franskalaisten kanssa. Namät liittolaiset jättämät pääkaupungin, mutta pitavat Tientsin, jonka vahvistavat. Kristvoppia saapi Kiinassa saarnata ja levittää. Franskalaisille maksaa Kiina 60 miljonaa frankia sodan kustannusten palkkioksi. Totta Englantilaiset kanssa osansa tahtomat.
Neapelin kuningas Frans II oleskelee vielä Gaetassa ja kokee vastustaa Sardinian kuninkaan valtaa, ehkä Franskaki jo on luvannut viedä laivastonsa pois Gaetan edustalta ja kehoittanut Fransia luopumaan turhanpäisestä yrityksestänsä ja vastaan kinittelemifestänsä, joka ei kuitenkaan voine kauvan kestää.
Itävaltaa ovat muut valtakunnat kehoittaneet sovinnolla myymään Wenetian Sardinialle, koska siitä muutoin kumminkin sota syttynee.
Ruotsin leskikuningatar Desideria, Kaarle XIV vainaan puoliso, kuoli pikaisesti joulukuun 18 päivää vastaan yöllä. Hän oli syntynyt Marseillen kaupungissa Franskan maalla vuonna 1781, tuli naiduksi Bernadotten kanssa 1798 ja kruunattiin Ruotsinkuningattareksi 1829.
(Lähetetty. ) Kahden matkakumppanin, miinan ja miehen keskustus.
Wiina: Mihin sinä nyt hankitset? Mies: Mitäs sinun siihen tulee.
Wiina: Noh etkös minua enää kanssas reifuun ota eli käske? Mies: Mitä minä sinulla siellä teen? Wiina: Mutta minä sinun reisu-kumppanis olen ennenkin ollut ja kotonakin olen mätiinlyönäyttänytsinua huvittamaan.
vasta yön päälle kello 2 ja 3 valillä oli lähtenyt pois.
Sitte ei hänestä ole saatu mitään tietoa, ehkä kaikin paikoin on haettu ja kuulusteltu.
Kokkolan kaupungin palosta on nyt tullut tarkempia tietoja. Tuli syttyi kauppias Wallinin talossa Kauppiaskadun varrella, jossa oli kahdenkertasia huoneita.
Walkia sai kohta niin suuren vallan ja voiman että vasta seuraamana päiväuä kello 2 aikaan ehtoopuolella saatiin sammutetuksi. Pakkanen oli myös kova, 21 pykälää, että vesi ruiskuissa jäätyi. 19 taloa meni kokonaan ja 7 osittain tuhaksi, niin että 40 perhekuntaa jäi majattomaksi. Kirkko, lasareeti, raastupa ja kouluhuone jaivät kumminki palamatta. Walkian luullaan päässeen vallalleen rikkeimestä totosta, jossaoli luotia kuumennettu »aatteitten silitykseksi.
Oulun, Waasan ja Porin postimestarit ovat luopuneet siitä palkkiomakfosta, joka heille sanomain jakamisesta tämän vuoden alusta oli määrätty.
Joensuun kaupungissa Pohjanmaalla on jo kirjoitettu maaviljelyspankin osallisia 200, 000 markkaan, niin että tämä kaupunki, suureksi avnkfi vaurastumisellensa, saapi oman konttorin. Waafasfa sitä vastaan on osallisuus-kirjoitus käynyt kankiasti.
Mies: Että sinä kehtaat kysyä vielä; kuin minä ne luettelisin, niin ei piisais tämä viikko, mutta en minä enää puoliakaan muistakkaan, mitä väha nykyisempiä.
Wiina: Sano heitä sitten muutamakin.
Mies: Sinä olet minun saanut tappelemaan, kiroomaan ja mannomaan, huoraamaan ja marastamaan, lumalata pilkkaamaan, ihmisiä haukkumaan ja kaikkea pahaa sinä käsket tehdä, ihmisten kaluja rikkomaan; et sinä ihmisten meräjöitäkään anna laillens kiini panna.
Sinä olet minun kieritellyt kurassakin, ja missä pahin paikka on, siihen sinä kumminkin miippaatKyllä sinä mies käskemään olet tappelemaankin, ja käyt toisen ja toisen kermassa ja sanot: ”lyö, lyö, kyllä sinä voitat”, ja sitten kuins saat rupeemaan, niin sinä olet ensimäinen mies miippaamaan klipusta nurin ja sitten kierittelet heitä kurassa ja sonnassa ja saat ihmiset nauramaan kuin sinä olet heidän hyvin kieritellyt ja heidän silmänsä ja »aatteensa tahrinut ja repinyt. Etkö sinä sitten hyvin hapiällinen kumppani ole, kuinka sinun kanssas kehtaa liikkua? Kuin me menemme yhdessä, niin ihmisetkin sanomat: jaa he ovat taas yhdessä niinkuin veljekset, ja kuinka tuo toinen miimen hänen ryökötti.
Ia sinä olet myös hyvin kuluttavainen ja hävinnöksi.
Wiina: Noh lakkaa jo niistä jutuistasi ja puhutaan matkaan lähdöstä, jutellaan tuohon puoleen niistä.
Mies: Hei, suus kiini sinä! ja minä juttelen että sinä olet hyvin kuluttuvainen kumppani; aina sinä minun plakkaristani otat kopekoita ja mielä rupliakin ja miet kortteeriis emännälle, jonka nimi on kroumi, ja niitä löytyy taajassa sinun kortteerejas, joilla ei taida olla suuri moitto eikä hyöty niistä kopekoista, ja loput sinä kylmät pitkin mäkiä. Wäliin sinä haukuttelet toisen marastamaan plakkaristani, mällin sinä hukkaat minun lakkini ja manttuuni ja kaikki tyyni, kuin sinä pääset reisussa maarin-pitajäksi, ja minun itse hyvin kohlit ja loukkaat, mielä sinä teet metkaakin minun maksoni päälle, ja mikä on vielä peljättämämpi, sinä olet epälukuisia tvHansia tappanut.
Wiina: Mutta
Mies: Pidä nyt suus kiini ja minä juttelen. Epäilemätä sinä minulle myös niin teet jos sinä minun kansfani miela reisuun pääset. Monta sinä olet omin käsin tappanut, toisia taas haukutellut toisen tappamaan, muutamia haukutellut määrällisille paikoille, niinkuin heikoille jäille, huonolla menheellä ja komalla tuulella, muutamia taas kuoliaaksi ajanut hemoisella, jota sinä oletkin juuri julma ajamaan. Jokainen sinun myös kohta tunteekin ja saa kontit allensa, maikka ei silmiä päässä oliskaan, totta sinä hänenkin olet joskus ryöpyttänyt; sanalla sanoin olet sinä kaikella lailla ihmisiä surmannut, jonka tähden esivallankin on täytynyt ottaa sen taman, että jos joku näkemätä kuolee, se pitää kohta tohtoreilta amettaman ja remittämän ja tutkittaman jos sinä olet ollut hänen kanssansa reisussa, joita ei sitte niin haudatakkaan kuin muut ihmiset, maan niinkuin luontokappaleet.
Etkös nyt häpee, ja minun ja jokaisen pitäis häpeeman ja kauhistumaan että olla senlaisen kumppanin reisussa, joka joka hetki saattaa vahingoittaa ja hämäista ja, mikä kauhiampi on, murhata. Eikös se olis kauhittamaista reisata senlaisen kumppanin kanssa, jolla olis arnoin miekka eli puukko kädessä ja katsois aina läpi pistääksensä. Ia sinä joka olet pikkunen noita, että kun sinä vaan saat muutaman kerran suudella niinkuin Juudas, niin sinä teethuomaamattomaksi, kuulemattomaksi ja näkemättömäksi, niinkuin sananlaskussa sanotaan että ”sika on miitenä silmisfä”, niin kuinka se sinun pistostas enää taitaa huomalta ja malttaa. Mutta mitä sinulla olis äsken sanomista ollut kuin jo niin muhkiasti sanoit: mutta
Wiina: Jaa minä aivoin sanoa: mutta minulla on keisarinkin lupa reisata.
Mies: kyllä minä sinun lupas kanssa tiedän, koska joka talon-haltian kuin sinun saltii reisata, pitää maksaman kruunulle arenti, mutta lupaus on kohtuudella; mutta se en juuri Harmoin kuin minä olen sinun nähnyt kohtuudella kulkeman, taitamattomuudella sinä aina liikut, ja kyllä sinulla huono lupa taitaa kanssa olla, sillä papit ja kruunun miehet mihaamat niitä, jotka sinun kanssas pruukkaamat reisata ja niitten edessä sinä kumminkin pruukkaat kumppaneitas krämpatä ja hullutella ja mielä saat tappelemaankin ja haukkumaan heitä, josta sitten sakot, jalka-puut ja mäsiinkin työ on seuraama.
Wiina: Mutta miksi minun sitten olis alkuperinkään sallittu kulkeman, jos minä niin paha olisin, jaasuvan koko maassakaan; kyllä minä sitten olisin pienenä jo tapettu.
Mies: Kyllä olis ollut hyva jos olisit jo nuijattu pienenä, mutta sinä kuljit siihen aikaan väha paremmin kohtuudella, ja ei vanhaan aikaan antanut moni mies sinun kanssas reisuun, silloin sinä pidettiin pienenä tohtorina, mutta kyllä oppineet sinun hyvin huonon siihen virkaan olevan sanomat ja sinä olet niin vähitellen paäsnyt monen ystävaksi, vaikka sinä heillekin yli aikaa pahuuttas jakaat. He ovat kuitenki sinun puolestas että sinua olis työläs peräti pois maalta ajaa, ja sinä olet niinkuin hyväkin mies saanut fen trahtöörin viran.
Wiina: Jaa, jaa, minun puolellani on herras-miehiäkin.
Mies: Niin on, mutta kyllä sinä olet heidänkin pojistansa tehnyt nurkka-herroja niinkuin joku toinenkin.
Mies: Tosin kyllä niin on kuins sanoit, mutta kyllä sinä niitä viimeisiä kumppaneita olet.
Mies: Oletkos sinä, kysytkös sitä? Et sinä hyvää taida tehdäkkään.
Wiina: Miksi niin, olenko minä sinun mitään pahaa tehnyt? Wiina: Mitä pahaa sitten?
Tampereella.
Myytävänä.
Viipurin ja Wenäjän Stearinija Talikynttllöltä.
Satsan ja Wenäjän Seinäja Laklarikelloja.
Nisujauhoja ja Mannatryyniä. isommissa ja vähemmissä osissa, m. G. O. Sumelius Kasataan «Staa.
Willakankaita, harmaita seka valkoifia, vauutettuja sekä Vanuttamattomia ostaa allekirjoitettu, kvin myöski lamftaanvilloja, valtosia sekä mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1861. Tuomas Hellström, värjärl lurussa.
Ilmoituksia.
Kalsi torvpaa. toinen talon kokoinen, toinen vähempi, ovat asujatta Hvikin lartanou alla Maarian pitäjässä 6 virstaa Turusta, joihin hyvämainisia miehiä otetaan, joka tällä ilmoitetaan.
KunuioitettavaNe yhteisölle saan tiedoksi antaa, että kauppani, vastapuolta herra kauppamies Hildenitivihuonetta, on varustettu kaikenlaisilla hyvillä kauppatavaroilla. joita ahkeroitsen rehellisesti ja huotialla hinnalla myydä; toivosentähden että yhteisö hyväntahtoiseStl pitää minun lauppaui suosiollisessa muistossa. G. O. Sumelius Tampereella.
Kuulauden palloilla sitten katosi jahtikoiran penikka (naavpa). ruöliat pillut silmäin päällä, ruskia kuono, valkonen piirto rinnassa ja ruskiat jalat, mutta muutoin kolo ruumis musta; tuntee nimensä Bella. Kunniallisen palkinnon saapl se jota tuo koiran värjäli Lagerstedtille, lähellä Anniulaisten tullia.
Varastettu.
Uudenvuoden-pälvänä lello v ja 9 välillä ehtoolla varastettiin tiuppias Lundströmin uudesta talosta NySsälirltoladun varrella melkein uusi suvin-nahtanen kaprolta muötan-viheriällä verlavaällisellä.
Joka tuo »arastetun takasin lailla antaa tiedon siitä polifilamarlin, saapi kunniallisen palkinnon.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Wiina: Hyh, mutta aimotko sinä ilman minuta reisussa toimeen tulla.
Mies: ilman sinuta, ei sinusta siellä muuta ole kuin vahinkota ja miipyä, joka paikkaan sinun asiaa on kamraattia hakemaan. Sinä puhuit keisarin tumasta, mutta kyllä sinä peräti toisin toimitat kuin keisari, sillä hän kokoo Miljaakin aina tarpeen ajaksi, ja kuinka paljon sinä joka muosi haaskaat ja niin kelmottomasti ettei sillä paljoudella yhtään ateriata ajeta. Jos se paljous leiilvaksi tehtäis, taitais monta tuhatta miljoonaa ihmisiä ramita. Sinun tähtes kärsimät monta maimo-parkaa.
Totta sinä kumppanis malisten syömästä unhotat, kuin ei enää maista eikä ymmärrä, mutta kyllä sinä plakkansta sen edestä kulutat. Ia mitä enemmän sinä ihmistä hullutat ja hälvität, sitä enemmän reisu-palkan sinä otat.
Kaikki juhla-yöt ja päivät sinä luihkaat ja maikkäät.
Niin suurta sapatin rikkojatakaan ei ol?, että kuin sinun pahuuttas mahankin ajattelee, ei sinun mertaistas pahantetiätä mrssain löydy, että jos joku muu niin eläis kuin finä, niin maikka hänellä olis tuhannen henkeä ollut, olis hän kaikki mistannut. Multa minä olen huomannut että kyllä sinä olet aateli-mies ja olet sen symyyden taatan värväri-herra ja oletkin juuri someljas ase hänelle.
Wiina: Jo sinä perkele nyt jahtaat koko miikon etkä anna suu-muoroakaan minulle.
Mies: Kas niin! Siitä minä olen hamainnut mitä laija miestä sinä olet että sinä niin usein mainitset herras nimeä ja vahvistat puhees sillä ja olet tahtonut saada minunkin tottumaan siihen.
Wiina: Sitä marten minä herrani nimeä usein ja mielelläni mainitsen että hän on niin malmis auttamaan joka työssä palmeliatansa.
Mies: Kyllä, mutta sinun herras palvelus on synti ia sinä olet paras inspehtöörisen päälle, ras sillä sinun heron nähnyt sinun saaman sen parhain menestymään, mutta sen palkka on kuolema ja siinä samassa ijankaikki Aen kadotus.
Wiina: Mutta minä olen vissi siitä että niitä on epälukuisia tuhansia miljoonia, jotka palvelevat minun herraani, vaikka sinä hänen palkkansa peräti rumistat.
Mies: Jaa kyllä hänen palkkansa julma on ja paljsoannoajulmempi kuin minä eli kukaan muut eli yksikään sen taitaa. Että sinä sanoit niitä olevan monta, jotka sinun herraas palvelevat, niin siihen on syynä että sinun herrallas on myös yksi toinen mies, joka on aivan hymä ollut maailman alusta loppuun asti metämään ihmisia sinun herras palvelukseen, jonka nimi on niinkuin minä luulen vanha Aatami, ja kuin sinä sitten vielä rohvaiset, niin he rohkiasti rupeervat hänen palvelukseensa, eikä enää palkasta muisteta, vaan että he työhönpääsevät ja sitä aikoin saissvat.
Wiina: Noh kyllä sinä minun hämäisit, mutta etkös ole kuullut että minä olen jo vanhuudesta ollut semmois4en miesten seurassa, jotka omat olleet kuka-tiesi paremnnn taivaallisen herran tuttu kuin sinä oletkaan, niinkuin «esimerkiksi Noah ja Lot.
Mies: Olen kyllä, mutta olen kuullut sen kanssa että mitä sinä sait heidän siinä reifussa tekemään, ei suinkaan ollut heille kunniaksi, vaan suureksi häpiäksi, synniksi ja mielikarrvaudeksi, eikä tainneet hekään olla sinulle iloiset; et tainnut saada enää toisten heitä juorotelluksi, sillä he näkirvät sinun hyryin häpiällistksi kumppaniksi.
Kokemäeltä heinäkuun 12 p. 1860. Tehtaan työmies A. lernvall.
Kuulutus.
Turun tuomiolirkkolunnan jäseniä kutsutaan lirkonloloutsten sakaristoon tämän luun 10 v. lello jpr. valitsemaan esimies ja ylsi jäsen vapislon ja tilloupallveliaill paltankannon-toimitunlaan eroavaisten fiaan setä tarkastajia vaivaisten lasluja ja mainitun tolmilunuan tilinteloa tutkimaan.
Huutokauppa.
Julkisen huutokaupan lautta, joka tapahtuu 21 pälvänä tammikuussa 1861. kello l2päivällä, arrenteerataan viidetsi (5) vuodekft enimmän tarjoovalle Ingoisbergln sHteri-rustholli Ingoisten kylHsslj, Liedon pitäjässä, kahden ’/, penikulman matkalla Turun kaupungista; arrentaatori saa vastaanottaa tämän rusthollin enst buhtiluun alusta, öikemviä tietoja tämän omaisuuden laadusta, joka on !’/, manttaalin suuruudesta, saadaan paikalla ja saman lugoiSten kylän Ison-Halliisännältä. Ilmoitetaan myös. ettei tukevalla arrentaatorilla saa ollmuuta maanomaisuutta likemvää kuin 7 venäjin virstan päässä Ingoisbergin tiloilta. Lilemmät määräykset arrentaatorille. jonka pitää itsensä varustamaan laillisella tavalla tehdyllä takauslirjalla. jossa kaksi hyvälsi tunnettua talauSmiestä valuuttavat arrentiehtoen täyttämisestä, annetaan ennev^huutokaupan aljettua paikalla. Lohjan Nummen lapMsta 12 väivänä joulukuussa 1860.
Edesmenneen Bolhollari Vrunoviu perilliset.
HtuoNeita Hueussa. Joulukuun 13 p. maalarmoppilaö Kaarle Immanuel Pomell 21 vuotisena kuollut Tyrvään pitäjässä, tammikuun 2 p. merimies K. Sundellin poika FranS Emil 6 viikon vauhana, 3 p. satulamaakarl-mestarl Porista Martin Holm 42 rvuotisena, 6 p. saarivartia Grönstrandin tytär Wivika Wilhelmina 13vuotisena.
7 p. salvuoppilas loosep Simonpojan tytär Anna Josefina 1 ivuotiseua. varapostiljonin B. A. Qviekln poika Perttu Aukusti 3 kuukauden ijässä. kirjuri K. U. Lundströmin poika Kaarle Juha Rudolf 3 kuukauden «jässä, 8 p. naisen Amalia Mariana Woivalinin poika Fredrik 1 vuotiseua.
Hurun pHlifikamarin ilmoituksia. Joulukuun 31 p.
’ilmoitti l. ksi treuli Herman Antinpoika että hänen hopiakellonsa oli viety; 2. ssi kaptelu T. Tihleman oli Uudenmaankadulla kadottanut 22 Perjantaina Tammikuun 11 päivänä , ’^<’^<>^. -»>>^^. ^^>?^<^^-^^<^^»M2. !8«1.
Sanomia Turusta.
1Sunnuntaina Loppiaisesta saarnaamat:
HuomiokirkoHsa, Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Nrauder. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Kehruhuoneen-kirkossa, Suomea: v. Pastori Ahonius.
«inna»-kirkoKsa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 7tt kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuosikerran manhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtoivat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saamat sen ilman mitäkään.
kyynärää mustaa sillki-kangasta; s:ksi merimiehen vaimo W. Lillja oli tuomiokirkon edestä löytänyt kultasormuksen; 4:ksi merimies A.
Gröumarlin lälläristä vietiin Kingelinin trenlituvaösa joulukuun 22 p. rahakukkaro, jossa oli 35 ruplaa hop. , nimittäin 1 kymmenen ruplan ja 4 viideu ruplan ja pienempiä seteliä.
Tammikuun 1 p. varastettiin I:ksi ylioppilas A. E. Branderin huoneesta isänsä tuomari Branderin talosta kaksi hopiakelloa; 2:lsi koulunopeilajan N. A. Baekmannin supiu-nahlanen tuikki kauppias Lundströmin talosta, joka luiteuki löyttiiuMullin taloon kuulumasta töllistä Kaerlau kylässä Maarian pitäjässä.
3 p. kadotti värjari F. Sääf kauroilla täydessänsä 5 ruplan setelin. Samana päivauä vietiiu torpanpojalta Matti Juhanpoika Rintalalta Haivon kylästä Kokemäen pitäjästä kauppias Wigeliutsen talosta hevonen ja reki j. , reessä 3 vähempää tiinua, joissa oli 13 leiviskän paikoilla voita, säkti palvaltua lihaa, lintuja, puntari ja pyssy. Warasta ajettiin kohta takaa ja saatiin liini Maarianpitäjässä.
Sama varas, entinen kruunun trenli Juha Hkerblom Maarian pitäjästä tunnusti että hän paitsi tätä nykyjään oli kahdesti »arastanut, nimittäin joulukuun 21 p. kauppias Hillbergin talosta Lietolaisen talonpojan Matti Heikinpoika Peltoniemen hevosen ja reen, ja saman kuun 20 p. talonhaltia G. Ahlmanuilta iiltki-kaugasta ja muuta taroaraa Sarluiu puodin edestä; paitsi näitä varkauksia oli hän vienht kouluuopettaja Baekmannin turkin, josta kaikista hän tulee tuomionsa saamaan.
4 p. ilmoitti torpanpoika Erkki Juhanpoika Loimaan pappilasta kadottaneensa Anninlaistentullissa rahakukkaron. joSsa oli 1 ruplan, 1kolmen-markan ja 2 yhden markan seteliä sekä pientä hopiarahaa.
— 5 p. ilmoitti I:tsi kauppias G. Lindbergin trenli Wilhelm Lundell että hän yölläennen oli Hamppulehrukadulta kiini ottanut hevosen tatarekinensä; 2:lsi mamselli A. Winroth ettahänIsollaHämeenkadulla oli kadottanut vähäisen laulun.
Kotimaalta.
Suomen talousseura Turussa on mennä vuonna pienen liinan kutouksesta jakanut palkintoja 311 ruplaa 13 kop. 7, 074 kyynärästä. Enimmät palkinnot nimittäin 88 ruplaa 76 kop. ja pienimmän liinan kutouksesta ovat Savon pitäjäläiset saaneet.
Rouvasväen seura Turussa piti vuosikokouksensa joulukuun 28 p. Vuosikertomuksesta, joka luettiin, nähdään että mennä vuonna seuran koulussa oli 14 oppilaista, joista 3 oli mennyt vuosi-palvelukseen, mutta 4 uutta tullut siaan, niin että heidän lukunsa tänä vuonna on 15.
Waatteita ja jalkineita oli 79 köyhää lasta saaneet, ja 111 perhekuntaa apua, osittain työn-ansiolla, osittain vähemmillä tahi suuremmilla rahan-avuilla, joten 33 leiviskää pellavia tuli kehrätyksi ja kudotuksi sekä195 ruplaa 66 kop. köyhäin arvuksi annetuksi. Jatkumien ja ja vaatetten ostoon meni 295 ruplaa 12 kop. Paitsi neulomuksia, joiden tekopaikka teki 33 ruplaa 3 kop. , ovat oppilaiset kutoneet pumpuli-kankaita ja liinaa yhteensä 340 kyynärää. Koulun vuosi-kulunki nousi 594 Hiippakuntain sanomia. (Turun. )
Kuollut virkaa tekevä pitäjänapulaluen Karjalohjalla G. Norrmen joulukuun lopulla ja Liedon pitäjänapulainen K. V. Bäekman tämän kuun alussa. Vakuutuskirjan saaneet Vaasan lukion lehtori tohtori G. Cannelin Sääksmäen kirkkoherraksi, Ylihärmän lappalainen vp. maist. K. G. von Essen kappalaiseksi Ilmajoen emäseurakuntaan ja Teerijärrven kappalainenvp.
-KI. Haggsiröm Wähänkyrön kappalaiseksi. Haettavana lappalaisen Teerijärvellä ja saarnaajan roirla Lehtimäellä. Naaliin pantu «Peräseinäjoen kappalaisen virkaan I) tehtaan-saarnaaja OriSmalassa -WP. T. B. WegeliuS, 2) armovuodeusaarnaaja Laihian lappalaisen vlrassa A. A. Candolin ja 3) maaliin täytteeksi Pirttikylän armovuo, Hensaarnaaja E. U. W. N. Leidenius.
yevioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa tammikuun 6 p.
ensi erä larvarimestari tässä kaupungissa KuStaa Aatolfi Ahlstedt ja neiti Maaria Erika Lindroos, sekä rihkamakauppias Mikael Kufsehinof Elleröstä Ahlvenenmaalla kreekkalais-venäläisestä uskoöla ja neiti Wil, Helmina Tenius.
hajonnu Wiifturin maaseurakunnassa syntyi menneen vuoden kululla 197 poikaa ja 189 tyttöä, yhteensä 386; kuoli 282 miesja 279 nais-puolta, yhteensä 561 henkeä; siis oli kuollut 175 henkeä enemmän kuin syntynyt.
Wihitty 141 paria.
Kaupungin suomalaisessa seurakunnassa syntyi 131 lasta, kuoli 156 henkeä, siis 25 henkeä enemmän kuolleita kuin syntyneitä. Wihitty 43 paria.
Ruotsalaisessa seurakunnassa syntyi 43, kuoli 64, siis 21 henkeä enemmän kuollut kuin syntynyt. Wihitty 53 paria. Mpäätään oli siis 221 henkeä enemmän kuollut kuin syntynyt. Kuolemaisuus olikin suuri miime Kirjallisuutta. Lehtori G. E. Eurenin Suomalais- Ruotsalainen Sanakirja, painettu Hämeenlinnassa, on jo tullut kirjakauppaan myytävaksi. Siitä vn suuri voitto suomen kielen kartuttamiselle ja tuntemiselle, ehkei sekään vielä täydellinen ole taikka ei sisällä kaikkia Suomen sanoja. Paitsi muita ei siinä esimerkiksi ole sanaa rohjo, josta saadaan. rohjomainen ja rohjaan, jotka omat hyvin tuttuja sanoja Satakunnassa ja täällä Turun puolessa, ja Heleniuskin jo tunsi. Näyttää myöskin että kirja on tehty hätä-hätää, koska siihen on pränttivirheitä niin pääsnyt, esimerkiksi jo nimilehdellä seisoo Qrdbok, joka pitäisi olla Ordbok.
Toinen uusi kirja nimeltä: ”Nadesehda, yhdeksän laulua I. L. Runebergiltä, K. Kiljanderin suomentama”, painettuna latinaisilla puustaveilla ja venykkeilla, on nykyisin Kuopiossa tullut painosta.
Uusi pitäjä. Teiskon kappeli, jossa on 3. 000 henkeä, eroitetaan Messukylästä omaksi pitäjäksi, kunMessukylän kirkkoherran virka ja Teiskon kappalaisen virka tulemat amoimeksi.
*************auramiehen virka***************************
Kaksi auramiestä on Suomeen jo otettu, joille Suomen talousseura on tehnyt seuraaman sääntö-ehdotuksen: Suomen talousseura asettaa auramiehet virkaansa sekä siitä eroittaa. He saavat viraksensa opettaa käyttämään auraa maaviljelyksen erinäisissä tarkoituksissa sillä parannuksella, mitä sille ulkomailla on keksitty, sekä neuvoa sarkain tekoa, maan tasoittamista, avointen ja peitettyin ojain luomista sekä jälkimäisten peittämistä ja niin auttaa ajanmukaista vaurastumista maamme pää-elatuskeinossa.
Toinen auramies saapi asuntonsa Mustialan maaviljelysopistossa, jossa hänen opetus-alansakin on, toinen, jota kutsutaan yhteiseksi auramieheksi, Turussa, ja on talousseuran esimiehyyden alla, ja antaa opetusta kaikissa maamiljelyskouluissa sekä yksinäisille maamiljeliöille kunkin pyynnön mukaan. Kumpiki auramies saapi vuoteensa palkkaa tuhannen markkaa. Saadaksensa yhteistä auramiestä sumella tykönsä, tulee seka kouluin esimiesten että yksinäisten maamiljeliain antaa pyyntönsä talousseuralle Turussa ennen maaliskuun loppua ynnä> ilmoituksella kuinka kauman luulemat auramiestä tarmitsevanfa. Ajan laskemisessa luetaan kullekin päivälle 12 työtuntia; mutta kuin väimää piisaa, saapi auramies pidentää työ-ajan 14 tunniksi ja viela senki ylitse pyytäjän luvalla. Jos päivän lopulla 6 tuntia eli enämmän on jälillä paikalle määrätystä ajasta, tehdään koko seuraama päivä työtä jos pyytäjä niin tahtoo.
Huhtikuun alussa määrää talousseura kuinka monta päivää yhteinen auramies saapi miipyä kussakin maaviljelyskonlussa ja kunkin yksinäisen maamiljeliän tykönä; mutta jos niin paljo pyytäjiä tulisi anomaan auramiehen neuvon saamista, ettei hänsumeissa ehtisi joka paikkaan, tulee talousseuran asianhaarain mukaan päättää kutka maaviljeliät saamat auramiehen tykönsä kutka ei. Auramiehen määrätty matkajärjestys ilmoitetaan Suomen Vhteisisja Sanomissa, ja tulee hänen saada kustakin työpaikasta yhden hevosen kyytiraha, lukein edellisestä paikasta, ja matka-evääksi 2 markkaa 40 penniä päivältä, niin että 10 penikulmaa luetaan matkapäimäksi. Paikalla ollessansa saa hän ruman maamiljelyskoulusta seka yksinäiseltä pyytäjältä ja tältä jälkimäiseltä siihen lisää 16 penniä joka työtuntilta.
Wiimeisestä paikasta, missä hänen työnsä sinä vuonna päättyy, saa hän lähteissänsä 1 markan kyytirahan ja päiväemään lisäksi. Ase, jonka käytännössä neumoa anotaan, pitää olla paikalla, mutta jollei ole eikä seuraamaksikaan päiväksi sitä taideta toimittaa, faapi hän kohta lähteä paikalta. Työnsä tehtyä antaa auramies kirjallisen laskun kyytija matkaemäsrahasta seka työpalkastansa, josta maaviljelyskoulun esimies taikka yksinäinen maamiljeliä, jos hänellä siihen on syytä, saa malittaa talousseuralle, joka tutkii ja ratkaisee asian. Talousseura antaa myös senatille tilin auramiehen töistä. Jos auramies on huolimatoin toimissansa ja Mirassansa, annetaan hänelle maroituksia talousseuralta ja, jollei nekään auta, pannaan pois miralta.
Hämeenkyröstä marraskuussa 1860. Erinomaisesti sateinen oli mennyt kesä, ettei maamies tahtonut saada heinäänsä korjuun ja jyvät kykäissa väkisinkin itivät ennenkuin ne saatiin riihityksi. Senkautta meni paljon viljaa hukkaan, sillä mikä itua kerran on ottanut Harvoin se tähkäpäästä lähtee ja lähdettyäkin on paras viljan moima jo ituun mennyt. Heiniä tuli parhaammasta päästä, , mutta jokuu osa jäi sateen alle ja paheni. viimeisinä väimina ruis Heinäkuun leikattiin ja olikin silloin parr kolme päilvää pouta ilmaa, mutta joka ei silloin pellollensa joutunut, sai katua katkerasti hitauttansa, sillä elokuun alku-puolesta sateli kaksi viikkoa yhtämittaa. Pellot tulikin sen kautta niin pehmoseksi ettei tahtonut saada aikanansa kylmetyksikään. Pertun molemmin puolin koetettiin kuitenkin pilmi-poutana siementä maahan kätkeä, vaikkase oli hyvin märkää; saa nähdä minkaltaista laihoa tulemana vuonna leikataan. Oraat oli amulliset tänä syksynä. Samelinpäimän aikana leikattiin herneet (ristat) ja Pertun jälkeisenä miikkona ohraa ja kauraa, joka ylipäänsä antoi, niinkuin ruiskin, paremman puoleista satoa, vaikka olkihin katsellen olisi luullut mielä paremminkin jyviä karttuman.
Heinäkuun 21 päimanä oli täällä Wesajärmen kylässä niin mainio myrsky-tuuli, että se Haapaniemi -nimisessä talossa särki klasit ja kahdeksan kattoa hajotti, tuohet ja malaat pihalle ja pellolle ympäri piristeli, jotta hävityksen kauhistukselta näytti sille joka jälkipäiminä taloa katseli. Emäntä, joka lapsinensa oli kotona.
ruplaan 60 kop. , joka tekee 42 ruplan paikoille jokaista oppilaista kohden. Tuloja oli seuralla ollut 1, 707ruplaa 97 kop. ja menoja 1, 699 ruplaa 59 kop.
Helsingin kaupungissa syntyi mennä vuonna 324 poikaa ja 293 tyttöä eli yhteensä 617 lasta, joista 152 oli äpärää, kuollut oli 247 miesja 230 nais puolta eli yhteensä 477 henkeä. Kaupunkiin oli muuttanut 712 miesja 653 nais-puolta eli yhteensä 1, 365 henkeä, ja pois kaupungista 448 miesja 353 nais-puolta, vhteensä 801 henkeä. Wäkeä oli siis lisääntynyt 704 henkeä.
Wihitty oli 173 pariskuntaa, ja kuoleman kautta
Kysymys. (Lähetetty )
Siinä herra maisten Wareliukselta ulosannetussa kirjassa ”Papiston palkoista”, ei löydy selitystä, jos pitäjänapulaisella ja lukkarilla olisi oikeus saada talosta, Pari nöyrää kysymystä, («uetetv ) Kunnioit.
Sanomain Turusta toim. sanoi nykyjään että lukkarin hakemuskiriat ei tarmitte kartta-paperilla marustaa; nyt pyytäisin nöyrimmästikysyä, pitääkökirkkoherran miralta ulosannettamat paperit ja pöytäkirjainulosmedot olla kirjoitetut kartta-papenlle. Syyn tähän kysymykseen antaapi minulle seuraama seikka: Nykyisin L— n pitäjässä amoinna olleeseen yhdistettyyn urkunistin ja lukkarin mirkaan jätin hakukirjani sisälle; maalin ylöspantua Pyysin ulosmetoa pöytäkirjasta, jonka myös sain, miiden arkin pituisen, joka arkki kirjoitettu kartta-papeluuli jo viimeisen päivän tuleman, eikä tiennyt mihinkä oli pakoon meneminen. Saman järmen rannalla oli se myrsky muutamassa torpassakin katon särkenyt, muttei sentähden suurempaa vahinkoa tehnyt.
Yöllä mastoin 11 päivää syyskuuta oli kova halla, jotta perunavarret, jotka mielä oli leikkaamatta, aivan krutistuivat, ettei ne enää kelvanneetkaan leikattaa. Muutoin oli koko syksy hyvin märkää ja sateista, jottei hyvätkään valtatiet hyvänä Pysynyt, saatikka sitten huonot kyläntiet; maan ne oli pohjattoman neman kaltaisena, jotta niitä kulleissa oli melkeen pääsemättömissä. Tampereen likitienoilla ajettiin kuraa maantieltä pois ja pantiin kroumia soraa siaan, mutta eipä kauman kestänyt ennenkun tie taas oli kuralla.
—k— n.
ruuma joka heidän virkansa palveluksen aljettua, ehkä yhtenä talo-lukuna, mutta kuitenkin on kahtena talon-fanhuna, eri kapat eli makson kahden sauhun edestä niinsaltvan kuin he siinä seurakunnassa ovat, koska talon osat heidän virka-aikansa alla jälleen yhdistetään yhdeksi taloksi niinkuin se alussa ollut on, yksi talo ja yksi talon numero? eli lyhemmin sanoakseni: jos esimerkiksi Ylija Ala Mattila joka on yksi talo ja on vanhuuden ollut yhtenä talon sauhuna, vaan on jälkeenpäin halkaistu, niin että ne papin ja lukkarin ruvettua virkansa palvelukseen ovat olleet eri talon sauhuna (se on kummassakin erinäinen haltiansa), niin ehkä ne talon osat taas yhdistetään, saavatko närnät virkamiehet kuitenkin vähentamatä kahden talon osan edestä makson, heidän siinä seurakunnassakestävän virkansa alla, eli ei? Wastausta pyyttään nöy
W. H r.
Ulkomailta.
Preussin kuningas, joka kauman on sairastellut, on tämän kuun 2 p. kuollut.
Pohjais Amerikan liittokunnassa yhä kestää riitaa pohjaisten ja eteläisten valtioiden välilla, josta uhkaa syntyä liittokunnan jako kahtia. Jos ero tulee, aikoo Nevyork julistaa itsensä mapaaksi kauppakaupungiksi.
Wastaus. Tämmöisessä asiassa, jota yleiset säätökset eimät suoraan ratkaise, olisi joku erityinen tuomarin taikka esimallan päätös hyma ohjeeksi ystämysten kesken.
Suittaa ollutkin joskus tämä kysymys oikeuden asiana; mutta en tiedä koska ja missä. Jos ei kysyminen oikeudelta maksaisi rahaa ja maimaa, niin neumoisin palkan ottajaa ja maksajaa metämään tämän epäiltämän asian kaikessa ystämyydessä ja sominnossa tuomarin tutkittamaksi ja pyytäisin heitä sitten julkaisemaan päätöksen mmllekkin tiedoksi; mutta kuka menee kustannuksiin, kun ei pakkoa ole?
Siis lienee paras, kumminkin nyt, ja siksi että jokin johto ilmaantunee, sopia niin ettei pitäjanapulaisen eikä lukkarin palkkoja mähennetä siitä määrästä, mikä niillä oli heidän tullessansa Mirkoihin, maikka talonsauhuja yhdistelläankin; semmenkin koska edellisen palkasta kuuluu että sen ”suuruus pitää oleman tietty ennen, kun pappi kiintyy Mirkaansa” (mitä tästä tietämisestä olisi, jos suuruus saisi kohta mähentya?). Näin sopien maksakoon esim. Mattila kahdet kapat niin kauman, kuin se lukkari on paikallansa, jonka tullessa mainittu talo oli kahtena sauhuna; mutta jos Mattila oli lukkarin tullessa yhtenä, sitten kahtena (ja maksoi kahdet kapat), ja taas ennen saman lukkarin lähtöä yhdistyy, maksakoon mnmeisessä muodossansa maan yhdet kapat. A. W.
Istänmlliselle yleisölle. (Lähetetty, ) Koska tarve vaatii toista painosta kirjaisesta: Papiston palkoista ja muista seurakuntalaisten suoritettavista eduista Ohjeita ja Armeloja, yleisten säätösten mukaan, niin pyydän nöyrimmästi että ne, jotka lienevät hamainneet mainitussa kirjäisessä vikoja ja puutoksia, ilmoittaisivat näitä niin pijan, kuin suinkin sopii, sanomalehdillä taikka suorastansa minulle ja auttaisivat näiden parantamista. Kaikellaiset ohjaukset olisivat terve-tultuja; ja eritoten olisin kiitollinen, jos saisin tietoa semmoisista päätöksistä, joilla ylioikeus olisi joskus ratkaisnut kysymyksiä testamentista töllilaiseltä, käsityöläiseltä, itselliseltä taikka entiseltä talonhaltialta (vaarilta taikka muorilta), joka ei ole isännän eikä emännän sukua, pääsiäis-rahasta vaarilta ja muorilta, muonatrengiltä (joka-aikasessa talon työssä, mutta omassa rumassansa olemalta) ja muonapiijalta, trenginvaimolta taikka jymä-tolpparilta (olemalta parikolme päivää viikkoonsa talon työssä, eikä koko miikkoa), pienestä-tihunnista kuolleilta masikoilta t. m. s.
Myöskin saan tässä muistuttaa niitä meljia, joiden hallussa mielä suittaa olla minulta myytäviksi lähetettyjä nyt puhuttuja kirjoja, että hymäntahtoisuuttansa lahettäisimat mitä näkynee liikenemän takaisinminulletaikka präntin- isännalle herra I. K. Granlundille Turkuun, silla näistä on täällä puutos.
Maariasta tammikuun 7 p. 1861.
Antero Warelius.
Kaurat 2: 60 Walloset herneet 5 r.
Ohrankryyuit 22 ja 24 k.
Kauranlryynit 22 k.
Silakat 10 ia 14 L jumalat 1:^50 ja 1: 60 leivielä Söoi 3 r.
ty nnyl Myytävänä.
Valo Vtls 17:nen kaupunginosan 22 korttelissa Humalistokadun varrella, on myytävänä. Lilemmän tiedon antaa omistaja paikalla.
SfttitÅftit50 kop. hop. tynnyriltä KingellninjaKumpp. Avs-^V^z^f olutehtaassa.
Halataan ostaa.
Villakankaita, harmaita sekä vaikoista, vauutettuja sekä «muuttamattomia ostaa allekirjoitettu, tum myöski lampaanvilloja, valkosia seka mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1881. Tuomas Hellström, värjäri Turussa.
Hyviä valkofia lampaanvilloja Ruununkehruhuoneessa «Htetaan Xurutfa.
nlle 12 kop. arvosta; eras toinen kuin myös lunasti otteen samasta pöytäkirjasta, sai sen kirjoitettuna myös kartta-paperille, vaan ainoastansa 8 kop. arvosta. Mikä näistä nyt oli oikein tahi vaärin? Samasta lukkarinvaalista suljettiin ulos eräs, ehkä varustettu hyvilla todistuksilla, siitä syystä että ei ne olleet kirjoitetut, niinkuin pöytäkirjassa seisoo, tarpeelliselle kartta-paperille.
Wielä pyytäisin kysyä, eikö sillä joka on varustettu hyvällä todistuksella soiton-johtajalta (llireetar musioe») pitäisi sellaisissa vaaleissa olla etuoikeus sen edellä jolla on todistus niiltä joista sopii kysyä taitamatko ne itsekkään mitään, eli tuleeko niissä ainoastansa virka-vuodet kysymykseen? O. M. S.
Wastaukset: 1) Keisarillinen sääntö syysk. 8 p.
1842 § 18: 6:o sanoo ettei kruunattua paperia tule käyttää kirjoituksiin, joita pitäjänkokouksiin, yleisiin vaaleihin ja kirkko-raadeihin annetaan, eikä myöskään niihin kirjoihin, joita nämät antavat ulos.
2) Tähän emme taida antaa suoraa rvastausta. Paras olis mielestämme että ainoastaan ne pääsisivät vaaliin, jotka parhain taitavat veisata, huolimatta yhden taikka toisen todistuksista, kumminkin niinkauvan eli siksi kun saadaan maahamme oikeinkelvollisialukkarin-louluja, jotka myös voivat antaa luotettavampia todistuksia, kuin ne nykyjään tavallisesti ovat.
W3elkVMifia lvnllvstaan miimistäkiu Eortamalan keräjäin toisena päiväoä tuude kuukaude kuluttua miimis lokakuun 27 p. Sta laloupojzl Matti Palkais mailia. nresäosä ja talonvojau Aleksei Hermanom vainaa pesässä, joulukuun 19 p. 1861 Turun bomioikeudlSsa ömerstiluutnantti ja ritari E. O. Stjerinvall vainaan pesässä, Laukaan teräjain ensimäisenä päivänä vuoden kuluttua lokakuu31 ». ’. ’stä uimiSmieS I. E. Laritkin ja hänen vaimo-vainaansa pesässä. Mäntsälän keräjäiu 2:na päilväna vuoden kuluttua marraökuuu 24 p:stä apteetari K. F. Krook mainaan pesässä, tulevaheinäkuun 8 v. Wiipurin ueuvotu vaösa kauppiasten Koudrati. Anisifor ja lefim Alets. iudrolvien ja kaupplaskirjurieu Ivau ja Stepan Aletsandrovien koukursissa. tuleman kesäkuun 10 p. Uudenkaupungin neuvotuvassa leipojameStari F. E.
*********************
Palmrosin lonlursissa.
Ilmoituksia.
Kun Pobjamaalaisen, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaimaseuran asiamies tulevaksi purjehtimisvuodeksi. jota alkaa Maaliskuussa tänä muolxia. oluopunut uskotusta Mirastansa, on mainittu astamiehen virla, jonka kanssa asioitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamatta Johtokunnalta 30 päivän sisällä tästä lähtein, tätä päiväälukematta.
Samoin ovat seuraamat mirautoimitukset seurassa amoinna Johtokunnalta haettavina 30 päiväikuluessa tästälähin, tätä päivää lukematta, nimittäin:
PLaääsltliiNkörjnurpina-ilvlairhlaöyrylaivalla Kreivi Berg ja höyrhlaivalla Österbotten.
Halullisten hatiaiu tulee lähettää ynnä hatu-tirjansa kanssa todistukset entisestä virantoimeötansa. sekä asiamiehen ja lastikirjurin Miroissa antaa takaus käsiin-ailuettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa. Kreivi Bergiltä perustetussa höylylaivaseurassa kutsutaan hylvantahtoisesti lokoou yhteiseen seurankokoulseen Turun seulahuoneeseu Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Täkäläinen tyttökoulu amataan taas maanantaina tämän Tammikuun 2l p. ja uudet opvilaiiet. lvarustettuina säännöllisillä vapintirjoilla, ilmoittakoot itsensä sitä enneallekirjoitetun tykönä kouluun llrjoitettamakfi.
Turusta Tammikuussa 1881. A. Lindman.
Sinä 21 v. tässä kuussa kokoontuimat usiammat maanviljelyksen ja muitten maamiehex-leluojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja väättlvat täällä yhdistyä eri maamiljelyS-seuratfi; kuitenkin tämän asian tutkiessa talsoivat hyvätsi, että saisivat 1010 pohjais-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähän yhteiseenmaavlljelysseuraan, jobon niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Hseuuirtataisten pitäjä tappelinensa. se osa Pullgalaltumeu pitäjästä, jota mainittua lääniä. Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelillensa.
Köyliön ja Säkylän pitäjät, , a kokonainen Ala Satakunnan kihlakunta; ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussalääuisla asumat tämän yhdistyksen halaajat tulisi koskettamiksi julkiseen kokoukseen. v<dettäroä ”Otava ”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p, huhtikuuta tulemana vuonna 1801 kello 5 jvp. missä tästä seulasta tyynemmin keskusteltaisiin ja soviteltaisiln; joöta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maamiljelytseu edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon antaa. Anolan kartanossa 31 p. joulut. 1860.
A. F. Järnefelt.
Tavarain hi toja Turussa.
Huutokauppoja.
Turussa myydään huutokaupalla tammikuun 14 ja 15 päivänä kauppias K. F. Wendelin vainaan talossa tailellaisia lallppatamaroita.
Julkisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 21 päilvänä tammikuussa 1861. kello 12 peiivällä, arrenteerataan viideksi (5) vuodelfi enimmän tarjoomalle Ingoiebergin säteri-ruetholli Intoisten kylänsä ja Liedon pitäjässä, kahden ’/, penikulma!matkalla Turun kaupungista; arrentaatori saa vastaanottaa tämä», rusthollin e»si huhtikuun alusta.
Llkempiä tietoja tämän omaisuuden laadusta, joka on I’/, manttaalin suuruudesta, saadaan paikalla ja saman lugoisten kylän Ison-Halliu isännältä. Ilmoitetaan myös, ettei tulemalla arrentaatorilla saa olla muuta maanomaisuutta litemväi luin 7 venäjävirstau päässä IngolSbergln tiloilta. Litemmät määräykset arrentaatorille. jonka pitää itsensä maruStamaau laillisella tam. illa tehdyllä talauslirjalla. joSsa talsi hyvätsi tunnettua talausmiestä valuutlavat arrentiehtoeu täyttämisestä, annetaan ennen huutokaupan aljettua paikalla. Lohjan Nummen kappelista 12 räivänä joulukuussa IBW.
Edesmenneen Bolhollari Bruuovin perilliset.
Palnoluvan antanut: T. T. Nen v all.
DMTätä numeroa seuraa RukouSpäimäin Telotit.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Tuore naudanliha 85, 90 k. ja 1r.
Palvattu lamvaanl. 1:40 ja1:50.
Sianliha 1: 70 ja 1: 80.
Tali 3 r.
Heinät 4 aina llk.
Munat 30 l. tiu.
Perunat 20 ja 22 k. nelils.
Koim. halmot 1:30 ja1:50tuorma.
Mäntyset hallvot 90 t. ja lr. . . Palomllna 84 ja 85 k. kannu.
Nuliil, iaub?t 4: 80 Ohrat 4: ’20
Tekstit vuonna lBOz.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, lBftl.
*****************************************”Keisarillisen Majesteetin Armossa määrätyt Rukouspäiväin tekstit 1861.
Ensimäisenä Rukouspäivänä, 10:nes p. Maaliskuuta.
Aamusaarnassa:
Jesai. 5: 3, 4.
Te Jerusalemin asujat, ja Juudan miehet, tuomitkaat nyt Minun ja minun viinamäkeni välillä! Mitä siis olis enämpi minun viinamäelleni tehtävää, jota en Minä hänessä tehnyt ole? Miksi hän siis kantoi pahoja marjoja, koska Minä odotin hänen viinamarjoja kantavan?
Puolipäiväsaarnassa:
Jerem. Walitus-virret 3: 39—42.
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskoon syntejänsä! Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme ja palaitkaamme HERran tykö. Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaaseen päin, Jumalan tykö: Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; sentähden et Sinä säästänytkään.
Ehtoosaarnassa:
Hebr. 3: 7—ll.
Sentähden niinkuin Pyhä Henki sanoo: tänä päivänä, jos te kuulette Hänen äänensä, niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui, kiusauksen päivänä korvessa; kussa teidän isänne Minua kiusasivat; he koettelivat Minua, ja näkivät Minun työni neljäkymmentä ajastaikaa. Sentähden Minä närkästyin tämän sukukunnan päälle ja sanoin: aina he eksyvät sydämellänsä, mutta eivät he tunteneet Minun teitäni. Niin että Minä vannoin Minun vihassani, ettei heidän pidä Minun lepooni tuleman.
Ehtoosaarnassa: Ps. 93: 5. Sinun todistukses ovat aivan lujat; pyhyys on Sinun huonees kaunistus, Herra, ijankaikkisesti.
p. Heinäkuuta.
Kolmantena Rukouspäivanä, 28:nes Aamusaarnassa: Ap. Teot 24: 25. Mutta kuin Paavali puhui vanhurskaudesta ja puhtaasta elämästä, ja tulevaisesta tuomiosta, peljästyi Feliks, ja vastasi: mene tällä haavalla matkaas; vaan koska minä saan tilan, niin minä sivun tyköni kutsutan.
Puolipäiväsaarnassa: 2 Thess. 1: 11, 12.
Ia sentähden me myös aina rukoilemme teidän edestänne, että meidän Jumalamme teitä otollisiksi tekisi tähän kutsumiseen, ja täyttäisi kaiken hyvyyden suosion ja uskon vaikutuksen, voimalla: että meidän Herran lesuksen Kristuksen nimi teissä kirkastettai Toisena Rukouspäivänä, 2:nen p. Kesäkuuta.
Uamusaarnassa: 1 Kor. 12: 3. Sentähden teen minä teille tiettäväksi, ettei yksikään, joka Jumalan Hengen kautta puhuu, lesusta kiroile: ja ei yksikään taida lesusta kutsua Herraksi, vaan Pyhän Hengen kautta.
Puoliftäiväsaarnassa: 1 Kor. 1: 23—25.
Mutta me saarnaamme ristiin-naulitun Kristuksen, Juutalaisille pahennukseksi ja Greekiläisille hulluudeksi; mutta kutsutuille sekä Juutalaisille että Greekiläisille saarnaamma me Kristuksen Jumalan voimaksi ja Jumalan viisaudeksi. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
Ehtoosaarnassa: 2 Piet. 1: 2. Armo ja rauha lisääntyköön teille, Jumalan ja meidän Herran lesuksen Kristuksen tuntemisen kautta.
*************************”
Keisarillisen Majesteetin Armossa määrätyt Rukouspäiväin tekstit 1861.
Neljäntenä Rulouspäivänä, 27:nä p. Lokakuuta.
Aamusaarnassa:
Ps. 66: 20.
Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää minun rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!
Puolipäiväsaarnassa:
1 Tim. 2: I—6.
Niin minä siis neuvon, että ennen kaikkia pidetäisiin rukoukset, anomiset, toivotukset ja kiitokset kaikkein ihmisten edestä: Kuningasten ja kaiken esivallan edestä, että me rauhassa ja levossa eläisimme, kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Sillä se on hyvä ja otollinen Jumalan meidän Wapahtajamme edessä, joka tahtoo kaikkia ihmisiä autuaiksi, ja että he totuuden tuntoon tulisivat.
Sillä yksi on Jumala, ja yksi Wälimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jesus: joka itsensä kaikkein edestä lunastuksen hinnaksi on antanut, että senkaltaista piti ajallansa saarnattaman.
Ehtoosaarnassa:
Ps. 62: 8, 9.
Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio; minun turvani on Jumalassa. Te kansat toivokaat Häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne Hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme.
Sela!
stin, ja te Hänessä, meidän Jumalan ja Herran Iesuksen Kristuksen armon kautta.
******************************’
Wvioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä <nsi erä: merisoturi höyrylalvallaRurik toisesta meriväestä Kaarle WiSt ja neiti Edla Lovisa laalontytär, sekä rvärjärin työkisälliKaarle Kuhlman ja neiti Fredr-ika Wilhelmina Grönroos.
Hueun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun By. ilmoitti kraatarinlisäUi Lundströmin pilla Kuötaava Ahlgren, että hän päirvää ennen P. Eerikinkadulla oli kadottanut mustan rahakukkaron, jossoli 1 ruplan seteli ja viiden kopekan kupariklopo.
9 p. ilmoitti trenli Matti Helander, jota asuu 1 kaupunginosan 24 korttelin talossa n:o 1, ettn hän eräänä päivänä joulukuussa, lunta luodessansa maankanslian kartanolta, löysi kultasormuksen, valkosella kivellä varustetun, johon oli riipustettu puustavit S. T. ja sana ”minne”.
12 p. ilmoitti perämies V. E. Ölander, joka asuu talossa n:o 3. 11 korttelia H kaupunginosaa, että hänen lukitusta asunhuoneestansa murtamalla «li »arastettu hopiainen lakkarikello kahdella kuorella, jonka päällimäisellH kuorella oli riipustettu puustavit V. E. Ö. ynnä killuroalla mustalla filttirihmalla ja messinki-avaimella. puolitekoinen mustan-, finisenja punasenkirjava klänningin^miehusta, sella. harmaalla sertinli-alusekä pläktineu kirjoitus-kalusto. joösa oli lasinen tolppo ja plätlinen hielkatoosa sekä sinetti puustaveilla V. Ö. ja muutamia kirioitustyniä. Samana päivanä ilmoitti mufiklnovvilas E. F. Forsström. <ttä 9:tenä päivänä tässä kuussa hänen huoneestansa tuntemattomalla <a»»lloli kadonnut taksi 50 hopiaruplan Velkakirjaa.
Kotimaalta.
Uusi pitäjä. Keis. M:ti on joulukuun 10 p. armossa säätänyt että Term olan kappeli Kemin pitajätä, Kemin kirkkoherran sekä Termolankappalaisen rviran arvonaiseksi tultua, tehdään emäpitäjäksi, jonka palmelukseen a—nnetaan kirkkoherra ja hänen palkkaama avulais-pappi. Pulkkilan kappelilaisten pyyntöön päästä omituiseksi pitäjäksi, ei Keis. M:ti ole antanut myönnytystä.
Suomen senatti on marraskuun 28 p. vahvistanut ohjesäännön kahdelle auramiehelle maassamme, joka miime numerossamme oli luettamana.
Sääntö Suomen tilamakuusseuralle, Keis. M. tiltä armossa vahvistettu viimis lokakuun 24 p. , on ruotsinkielellä jaettu yleisön tiedoksi. Lumataan myöski jakaa se suomen kielellä niin pian kuin on saatu käännetyksi ja painetuksi.
Kirjallisuutta. Kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta on tullut kolme kirjaista yhteisellä nimellä: ”P.
Raamatun Muinais-tietoja Palestinasta, Vapahtajamme Kristuksen syntymämaasta ja sen asukkaista, historialliseksi tiedoksi Itäisten kansain tamoista ja käytöksistä ja meidän aikanamme kasittämättömäin himeitten Raamatun-sanain selitykseksi kertoellut VViltl. O»rl88«n. l nios: Maanja ilman-laatu; muoden ajat; miljat ja hedelmä-puut. II nios:
Karjan-hoito ja maaviljelys. 11l nios: Kirjoitus- konsti ja rahat, niiden synty ja alku. ” Näistä kolmesta kirjaisesta on paljo hyötyä ja selmitysta Raamatun lukioille. Kunkin hinta on 16 penniä.
Wielä toinen uusi kirjainen on samasta painosta tullut, nimittäin: ”Onnen Lapsi, syntynyt moitonkruunulla, hän, joka moittain taisteli kuningasta, kuolemata ja pahaa henkeä mastaan. Humittama tarina muinaisista ajoista. ” Tämäkin 4 kopekan hintainen tarina on hauska lukea.
Suomen vanhin sanomalehti ruotsinkielinen ”Åbo Tidningar”, joka tänä vuonna jo alotti 84:ttä vuottansa, antoi viimis tiistaina viimeisen numeronsa ja sanoi lakkaavansa monivuotisesta vaikutuksestansa tilaajain puutteesta, joita ei ole tullut niin paljoa että maksaisivat sen kustannukset.
Surullista on että niin vanhasta tuttavasta, mutta mitäs tekee?
asiain haarat ovat sen niin vaatineet, ja luulemme sen vielä edeskin päin tapahtuman ettei Suomi voi kannattaa aivan montaa ruotsalaista lehteä, ja mitä enemmän suomenkielisiä sanomalehtiä maassamme ruvetaan antamaan ja niitä enemmän lukemaan, sitä myöten vähenee ruotsinkielisten sanomalehtien luku, joka onkin aivan luonnollista, sillä ruotsalaiset maassamme ovat aivan vähäinen osa kansasta.
Turku jää nyt siis ainoastaan yhdellä ruotsinkielisellä ilmoitus-lehdellä.
Hyvä olis jos sen siaan saataisiin suurempi suomenkielinen lehti, kuin tämä oma lehtemme on, jonka palstat jo ovat ahtaaksi tulleet, taikka ehkä tämä lehti muuttuisi suuremmaksi, joka ei kuitenkaan enää tänä vuonna taida tapahtua.
****************************’
M3. Perjantaina Tammikuun 18 päivänä 18s1.
Sanomia Turusta.
2 Sunnuntaina Loppiaisesta saarnaamat:
«uomiokirroKsa , Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Nrauder. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahouius. Suom. Ehtoo-saarnan: v.
Pastori Ahonius. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Saxen, a ««hruhuoneen-kirroKsa, Suomea: v. Pastori Indren.
Hinna«-kirkoKsa, Suomea: v. Pastori Bränder.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kuollut Maalahden kirkkoherra tohtori I. Wegelius ja Föglön kirkkoherra K. U. Wessel!.
Haettavana Maalahden sa Föglönkirkkoherran virat, josta ensi mainitusta Salvon kappeli eroitetaan eri pitäjäksi keis. määräyksen mukaan.
(Porvoon. ) Suomen senatti on marraskuun 29 p. antanut yksinäiselle opettajattarelle Selma Blomille luvan Lappeenrannan kaupungissa asettaa pikkulasten koulun. Naaliin pantu Heinolan kirkkoherran roir Faan 1) Pyhtään kappalainen vp. F. Häyren. 2) kirlkoh. apulainen Kuopiossa vp. N. G. Nykopp, 3) Heinolan ylikoulun opettaja vp.
H. I. Gardberg.
Huolleita Turussa. Tammikuun 7 p. ruotovaivanen Erkki Äataminpoika Korpon pitäjästä luollut läänin yhteisessä sairashuoneessa, 9 p. treuki Juha Heitti Lindholm Nummen pitäjästä kuollut läänin sairashuoneessa, alaupseerin I. Budkebits vainaan lesken Maija Kaisa Ertintvttären äpärä lapsi Mikael 11 päivän vanhana. 10 v. merimies MiaS Nummelin 42 vuotisena, 11 p. kauppalaivuri Antti Lindqvist «3 vuotisena. sigarrinteliän F. I. Nissenin tytär luhanna Adele Lovisa puolen toista vuotisena, N p. nittarinkisälli Kustaa Wilhelm 27 vuotisena, salvukisällin I. Sundströmin vaimo Maijas 4iina Sundström 60 vnotisena, entinen vara-polisivalturi lisak Kale «iuS 55 vuotisena.
Kuopiossa pidettiin joulukuun 14 p. kokous maaviljelyspankin perustamisesta. Kokouksessa oli läsnä läänin maaherra ja kaupungin pormestari ynnä joukko muita sekä herrasetta talonpojan-säädystä. Noin 90 tuhatta markkaa luettiin näillä seuduin kirjoitetuksi nimilistoihin.
Siis puuttuu vielä 110 tuhatta markkaa, ennenkuin on toivo sen pankin konttorin saamisesta Kuopivon. Toivottiin kuitenkin vielä saatavan lisää markkoja, kuin kauppaja rahamiehet tulemat täysin käsittämään tämän laitoksen hyödyllisyyden, jota monet eivät tähän asti sano ymmärtäneensä, luullen sen olevan yksistään maaviljeliöiden ja tilavakuusseuran käytettävaksi aivotun. Mutta nyt kuin ovat saaneet sekä sanomalehdistä että pankin toimikunnan levittämistä osotteista ja kiertokirjeistä selityksen sen tarkoituksesta, ja muun muussa, että se saavi vaikuttaa vapaana tilavakuusseuran rahaseikoista, tuumivat yksi ja toinen vielä ruveta kaiksi sen perustus-rahastoon. Kuitenkin tahtoivatospaekrustajat tässä kokouksessa tehdä sen yleisen muistutuksen pankin esitystä vastaan, että Kuopion kaupunkiin pitäisi saataman konttori tälle pankille, maikka ei ilmaantuisikaan määrättyyn 200 tuhanteen markkaan asti perustussummaa näiltä seuduilta, ja sillä ehdolla ainoasti sanoivat rupeevansakin osakkaiksi. Toinen yleinen muistutus oli, ettei pankki tarvitsisi sitoutua ottamaan tilavakuusseuran seteliä muuten kuin kurssin jälkeen. Se katsottiin tarpeelliseksi pankin vakuudelle. Sitte valittiin 5 jäsentä toimikunnaksi läpikäymään pankin esitystä. (Tapio. ) Porin kaupungissa yhtyi menneen vuoden lopulla ”Porin kauppaseura”-niminen yhteys, jonka tarkoituksena sanottiin olevan asettaa plankkukauppa paremmalle kannalle seka saattaa maamiehet tekemään parempia plankkuja.
Porin kaupungin sanomat arvelevat kuitenkin että tällä seuralla, jota pikemmin sopisi kutsua ”plankkukauppa-liitoksi”, on tarkoituksena väkisin halventaa maamiesten plankkujen hinnat. Jos niin on asiat, emme tiedä muuta parempaa neuvoa maamiehille, kuin viedä plankkunsa muualle, eikä Poriin.
Porin kaupungissa syntyi viime vuonna 123 poikaa ja 109 tyttöä, tahi yhteensä 232 henkeä, joista 29 oli äpäriä, kuoli 84 miesja 87 naispuolta, yhteensä 171 henkeä, siis 61 henkeä enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Avioliittoja oli ratkaistu miehen kuoleman kautta 31 ja vaimon 20, yhteensä 51.
Wihitty 66 pariskuntaa. Kaupunkiin oli muuttanut 173 miespuolta, 138 naispuolta, yhteensä 331 henkeä, pois oli muuttanut 123 miesja 110 naispuolta, yhteensä 233 elikkä 98 henkeä enämmän sisälle kuin pois muuttaneita.
Kaupungin väestö eneni siis vuodenkuluessa 153 hengellä, ja nousee nykyjään 7, 123 henkeen.
Porin maaseurakunnassa syntyi 135 lasta, kuoli 64 henkeä. siis 71 henkeä enemmän syntyneitä kuin kuolleita. Hajonneita avioliittoja 14; vihitty 35 pariskuntaa. Seurakuntaan oli muuttanut 140 henkeä ja pois seurakunnasta 114 henkeä, siis 26 enemmän sisälle kuin pois muuttaneita, joten maaseurakunnan väestö vuoden kuluessa lisääntyi 97 hengellä.
Mdistys hevoislajin parantamisen edistyttamiseksi Suomessa on uusi, Lovisan kaupungissa viime joulukuun 28 p. asettunut seur^, jokaaikoo korkeilla palkinnoilla ja hevois-voiman koetuksen pidoilla vaikuttaa hevoislajin parantumista. Yhdistys pitää ensimaifen kokouksensa tulevana kesänä Helsingissä. Mdistykselle johtosääntöä tekemään on valittu erinäinen toimikunta, jossa on jäseninä kenraali parooni E. von Willebrand, kreivi K. M. Creutz, överstiluutnantti T. af Forselles, porimestari A. Juselius, ruununvouti K. E. Wilkman, luutnantti W. Bäekman, tilanhaltia K. Alfthan ja tohtori A. Elflving. Wuosimaksoksi määrättiin 6 markkaa saatyhengiltä seka 3 markkaa talonpoikaisilta yhdistyksen jäseniltä, ollen viime mainitut ainoastaan yhden vuoden jäsenmaksuihin sidotut, jos eivät vapatahtoisesti sitä maksua tahdo pitkittää.
Tämä yhdistys on hyvin hyödyllinen ja alkuun pantu tohtori Elfvingin toimesta.
(S:tar. ) Otava mietiskelee lumiauran ajamista maassamme talvis -aikoina ja tulee siihen päätökseen että ”hyvin tuiskutalvina” auraamattomat tiet ovat paremmat kuin auralla ajetut, ja lisää tähän vielä ettei lumiaurat auta postin kulkuakaan, koska ne tuisku-aikana kumminkin viipyvät paivan taikka pari tavallisesta ojastansa, jonka ne tekisivät silloinkin kun tiet olisivat auraamatta. Tätä viisastelemista emme voi käsittää. Silla lumisina tallvina, kun paljon pyryttää, ja luiskaa kaikki tiet ja kujal lunta täyteen, ei ainoastaan auran ajaminen ole tarpeellinen, vaan vielä siihen tarvitaan lapionkin apua, jos mieli on johonki päästä. Ia mihinkä postikaan kulkisi syvässä lumessa ilman tien avaamista? Ei mihinkään.
Silla ei nuori lumi kannata hevoista, niinkuin fuksimiestä, ja rohjata vatsasta saakka lumessa, siinä ei hevonen pääse käydenkään mihinkään, sitä vähemmin juosten, ja posti saa odottaa, siksi kun tiet on avattu. Rautatiet ovat kyllä Hyviä, mutta kun niitä ei ole, mitä tehdä? Ia ei nekään talvella pysy auki avaamatta.
Mintähden Otava kutsuu lumiauran ajamista ”lataamiseksi”.
Lata on sellainen maaviljelysase, jolla pelto ajetaan pieneksi ja tasaiseksi. Emme luule Wiipurin läänissäkään lumiauraa ”lavaksi” kutsuttaman.
Hämeenkyröstä joulukuussa 1860. Toukokuun 6:na päiväna pidettiin täällä pitäjän kokous, jossa uusi palovakuutus-yhteys Helsingissä asiamiehensä kautta pyysi tulla vapautetuksi niistä velvollisuuksista vanhalle pitäjän-palovakuutus-yhdistykselle, johonka Armollinen asetus sitoo sitä niitten talojen puolesta, jotka mainittuun uuteen palovakuutus-yhdyskuntaan ovat huoneitansa makuuttaneet.
Tähän seurakunta yksimielisesti suostui, muttei
Heikin markkinoita täällä pidettiin eilan ja entispäivanä.
Ensimäisena markkinapaivänä oli kova pakkanen, mutta toisena lauhkeampi ilma ja vahän pyryttikin.
Wakeä ja tavaroita oli vahemmän puolisesti kaupunkiin tullut. Tavarain hinnat luetellaan tässä lopulla.
Wahingon valkia pääsi Turussa vallallensa viimis maanantai-ehtoolla kello puolivälissä 8 Puolalan mäen rinteellä vanhassa ja suuressa Tuuraporin talossa, josta neljäs osa huoneita paloi katottomaksi ja 21 henkeä, köyhää työväkea jäi majattomaksi. Walkia syttyi totosta katulaskian lesken Kollinin asumahuoneesta, jonka sanotaan pois mentyänsä jättäneen valkian tottoon palamaan.
Ilma oli kuitenki tymena, ehkä kylmä, ettei tuli pääsnyt levenemään naapureihin, jota myös lumikatot estivät.
Kuulutuksia.
Iltakoulussa alkaa lukeminen lauvantaina 19 päivä tässä tammikuussa kello 5 jpp. ja luetaan fitte 3 iltaa viikkoonsa. Opetus-aineet ovat : mittauöliede, luvunlaslu. kirjanpito, luonuonoppi. kemia, rakennusja kaava-piirustus setä saksan kieli.
Sunnuntaikoulun Uliseösä Osassa aljetaan lukemaan sunnuntaina tammikuun 20 p. kello 3 jvp. ji annetaan oppia luvunlaökues. . , mittauStieteessä.
kotimaan ja uleisessä historiassa ja maantieteessä, vksikeitaisUeusssiaa kiorjpapniplaiditoas, saj, oiolliakokirjoitulseesa. piirustuksessa ja laulussa. on tarpeelliset efitaidot. otetaan näihin kouluihin.
©unnuittatfoulutt 9Utn«Dfa att>atiian (uimunt. itna tammifuuu 20 p. kello 3 jvp. jobsa tilassa uusia oppilaista fouluukirjoitetaan ia termim-makso 50 kop. hop. fanuetaan^^^^^^^^^^. tietoja mini loh. MLbiiiill Täläläinen Bell-Lankasterikoulu avataan maanantaina tammikuun 2l v. kello 8 aamulla, ja uudet oppilaat, varuötetut tarpeellisella pe> pinkirjalia. ilmoittakoot itsensä edellisillä päivillä allekirjoittaneen tykönä kouluun lirjoitettavatsi.
Turusta tammikuun 9 p. 1861. loh. Lundell.
Meidän maassamme ei ole muita niin vahingollisia petoja kuin karhut ja sudet. Ia maikka ei ne juuri usiasti uhkaa meidän omaa henkeämme, raatelemat ja tappalöähetetty) Esitys ja miete metsän petojen pyytämisestä ja hävittämisestä.
vat ne kuitenkin paljon meidän hyödyllisiä luontokappaleitamme joka vuosi, josta on armaamattoman suuri vahinko, jonka tähden niitten pyytäminen ja hämittäminen olis suuresta armosta. Mutta kuin ne, eritoten sudet omat niin viisaita vaaransa malttamaan, ettei niitä tahdo netkään saada kuin niitä pyytämät, eikä ole mitään senlaista pyydystä keksitty että niitä mähenemaänkään saisi, sitä mähemmin peri-katoon, niin olen minä ittekseni keinoa miettinyt, jonka tässä julkaisen. Eikö kämis laatuun kuin joka talon haltia joka pitäjässä suostuisimat yhteen liittoon että joina-kuina misseinä päimina toukokuulla, jolloin net omat pesineet ja pojat mielä on pienet eikä taida mielä itte pakoon mennä, jokainen malansa päälle niin paljon kmuainansmaahdollinen olis, melmottaisimat itsensä hakemaan niin tyyni ettei siinä taitaisi pedon pesää olla muutoin kuin että se käsiin kämis, joka tapahtuisi yksinä ja samoina päimina joka pitäjässä samassa maanherran läänissä, jotka päivät sitte määrättäisiin että jokainen yhtä aikaa olis liikkeellä ettei peto taitais muutella hakemattomalta maalta haetulle. Johonka myös torpparit, käsityöläiset ja ittelliset olisivat velvoitetut avullifet olemaan kukin talollisellensa. Tarkiä asia olis myös että joka kyläkunnassa olis mähintakin yksi eli kaksi miestä, jotka talmis-aikana pyydys-aitauksilla susia pyytäisimät.
Ia jokainen asumainen pitäis miemään kaikki raatonsa niihin, jos se olis hemoisen, masikan eli lampaan, eikä sakon-haastolla saisi heittää raatoja nurkkain taanne eikä metsiin, niinkuin tähän asti on tamallinen ollut, jossa sudet omat net saanut mapaasti syödä, eikä ole ollut tarmis mennä pyydys-aitauksiin. Pyytäisin lukiaini tätä minun esitystäni miettimään, sillä se olis tärkiä asia ja maanmiljeliöillekin maurastumiseksi. Ia kynään-kykenemäin pyytäisin sanomain-lehdissa, joittenka toimon net painattaman, ajatuksensa minullekkin tästä asiasta ilmoittamaan.
Eurasta 20 päivä joulukuussa 1860.
Mikko Mikko-mainaan poika.
kaikki juuri tainneet käsittää, mitä silloin tekimät, sillä ne kun ei ole makuuttaneet huoneitansa samassa uudessa yhdyskunnassa, eimät senjälkeen enää taida toimoa siltä palkintoa taikka mahingon apua toisten talojen puolesta, jotka myös saman armollisen asetuksen johdosta omat siitä mapaat. Mutta kun suurempi osa seurakuntaa jo omatkin makuuttaneet talojansa uudessa makuutus-yhdyskunnassa, niin ei ollutkaan tämä asia mahingoksi seuratunnalle, maan kiihoitus-aine toisillekin kiirehtimään saman asian marteen panemista. Siihen asia kuitenkaan ei pidättänyt.
Palomakuutus-yhteys etsei asiamiehensä kautta vahvistusta mainitulle pitajänkokous-pöytäkirjalle kumernöörintykönä, joka esti vahvistuksen antoa silla että hän sanoi asian oleman siitä laadusta, ettei siitä somi pitäjän kokouksessa päättää. Tästä palomakuutus-yhteys malittamaan senattiin, joka taas kuulusteli pitäjän miesten meininkiä. Mutta pitäjäläiset riippuivat kiinni yksimielisesti entisessä lupauksessansa, jonka jälkeen myös asiamies kaskettiin heidän puolestansa kirjottamaan korkiampaan oikeuteen; saa nähdä kuinka asia päättyy? Toisenlaatuinen asia myös mennyt kesänä olipuheenalaisena.
Kymmenen muotta takaperin haastatti nimismies seurakunnan jäsenet kerajiin mastaamaan häntä, koska hän aikoi oikeudessa hakea uhka-sakkoa torppareille ja ittellisille, estääksensä sillä heitä kalastamasta Kirkko-järmellä ja Mahnalan seläällä. Kukaan ei ollut sitä mastaan, jonkatähden kihlakunnan oikeus päätti uhka-tuomiolla kieltää torpparia ja ittellisiä kalastamasta mainituilla mesillä.
Muutama torppari ja pari hantmärkkäriä pyysimät kuisteanaknienenpitäjän- kokousta ja sanoimat siinä isänniltänsä luman heidän puolestansa kaloja pyytää. Mutta kaksi tilanhaltiaa semmenkin löimät kokouksessa kimen komaan mastaan heidän pyyntöänsä, ja se merkittiin tarkasti kokouksen pöytäkirjaan. Tämän ylitse malitti miehet kumernöörin tykönä, joka tässäkin asiassa päätti ettei se kuuluu pitäjän-kokouksen tutkittamaksi. —k —n.
Kirjeen vaihetusta.
M. M. P:lle Eurassa, Teidän kirjoituksenne: ”Köyhän ittellis- kansan valitus” ei saanut painoiupaa mennä vuonna, jonka vuoksi ei sitä nytkään taitta julkaista.
Haettavana opettajattaren virka Otavan maaniljelyökouluosa Miktelin läänissä; koulumestarin virta Euran emäkiitolla. fanunainen virka Kiukai^tei, kappelissa, sekä lutkarin siaisen virka Euran emäkirkolla; luffavin vrivh Suoniemen kappelissa.
Naimisen esteitä pm) tätvat «vastaansa ilmoittamaan vosliljooni Aotti Heikki Nuuska Tohmajärven kirkkoherran viralle, rautauviila.
ija Aleksanteri Ahlberg Messukylän kirkkoherran virslle. lreuli Mikko Mikonpoika Suomalainen Wöyrin kirkkoherran viralle.
Ulkomailta.
Neapelin kuningas Frans II on aina vielä Gaetassa, ehkä maan puolelta piiritetty Sardinian sotaväeltä, mutta meren puolella on Franskan lairvasto hänen turmanansa.
Sanotaan Franskan keisarin miela aikoman lähettää laimastolle Gaetan edustallaruokaja sota-marojakuukaudeksi.
Unkerissa Keeskemetin kaupungissa oli tämän kuun 5 p. kapina syttynyt, että sotaväkeä jo käskettiin lepoa tekemään, jotka jo tarttuivat kimareinsä, niin että 5 miestä kovin haavoitettnn.
Pohjais Amerikan Vhdys-valtioissa yhä kestää riitaa, niin että etelä-valtiot pyrkimat erillensä ja aikomat perustaa erinäisen liittokunnan.
Ilmaantuneesta syystä täytyy allakirjoitetun Kaufungin- viskaalin muistuttaa asianomaisia Truiskuza ruotumestareita sekä muita kaupungin palo-asetten päälliköitä kiiruumman kautta ilmoittamaan minulle kaikki äsken mainittuin palo-aseihin kuuluma väki, joka valkian-hädässä eilän ehtoolla ei tullut määrättyin toimituksiinsa. Turusta tammikuun 15 p. 1861. Kaarle Aehrsn.
Huutokauppoja.
Turussa myydään huutokaupalla tammikuun 21 p. huutokamarissa kalkellaista irtainta tamaraa; 23 v. liljansitoja Normenin talossa liki Uuttatoria ruokakauppialesken Eema Nadiuin irtain omaisuus.
Sanomalehti ”lilpio, Sanomia Sam osta ja Karjalasta” annetaan Kuopiosta tänä vuonna 1861. kerta viikossa. Hinta on Kuopiossa P. Asehanin ja Kumpv. kirjakaupassa 3 markkaa 40 penniä kokoja 1 markka 80 peninä vuolelta-muodelta. mutta maamme postikonttoreissa tilattaissa 4 m>nkkaa 80 penniä kokomuodelta. siihen luettu postiraha ja postilneStalin palkinto; maaKuopion rostitontt— oritse pienissä laukuissa tilaajat saamat sen 4 markalla koto muoden. Tapion toimitukseen omat keskuudessansa yhdistyneet: Tohtori A.
E. Nylander. Konsistoriumin Notarius K. Kiljander, Lukiou-apulainen E. Nudväek. Linnansaarnaaja A. G. Westerlund ja Maanviljelyskoulun Johtaja A. Manninen.
Pyydetään muiden suomalaisten sanomain hymäntahtoisesti tätä ilmoitustamme jullasemaau lukijoillensa.
Tapion Toimitus.
armossa vahvistetussa säännössä, kokoontumaan Turun seurahuoneesimaanantaina 11 päivä tulemassa helmikuussa kello 4 jpp. , määräämään skeoumriatenan jäsenien ja heidän apureiufa palkkoja, valitsemaan asiamies pidettävään kokoukseen, sekä muulein keskustelemaan muista seuran tärkeistä asioista, Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Lääui-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Kun Pohjamaalaisen, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaimaseuran astllMies tulemaksi vurjehtimismuodeksi. joka alkaa Maaliskuussa tänä rouonna. on luopunut uskotusta virastansa, on mainittu asillmiehen virla, jonka kanssa astoitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamana Johtokunnalta 30 päiväu sisällä tästä lähtein, tätä päivää lukematta.
Samoin omat seuraamat virantoimitukset seurassa avoinna Johtokunnalta haettamiua 30 päivän kuluessa tästälähin, tätä päivää lukematta, nimittäin:
Viiiillilön-paiNa höyrylaivalla Kreivi Berg ja Lastilirjurin-virla höyrylaivalla Österbotten. Halullisten hakiain tulee lähettää ynnä hatu-tirjansa kanösa todistukset entisestä virantoimestansa, sekä asiamiehen ja lastikirjurin viroissa antaa takaus käsiin-annettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa. Kreimi Bergiltä perustetussa höyrylaimaseurassa kutsutaan hymäntahtoisesti koloon yhteiseen seurankokoukseeu Turun seurahuoueesen Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Sinä 21 p. tässä kuussa kokoontuivat usiammat maanviljelylsen ja muitten maamiehen-teinojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja väältimät täällä yhdistyä eri maamiljelyS-seuratsi; kuitenkin tämän asian tutkiessa katsoivat hyväksi. että saifivat koko pohjals-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähän yhteiseenmaavlljelysseuraan, jobou niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Huittisten pitäjä kappelillensa, se osa Pungalaitumeu pitäjästä, joka seuraa mainittua lääniä, Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelillensa, Köyliön ja Säkylän pitäjät, ja kokonainen Ala Satakunnan kihlakunta; ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussa läänissäasumat tämän yhdistyksen halaajat tulisi koskettamiksi julkiseen kokoukseen, pidettämä ”Ot. uva”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p, helmikuuta tulemana vuonna 1861 kello 5 jpp. missä tästä seikasta tyynemmin keskusteltaisiin ja somiteltaisiin; josta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maaviljelykseu edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon autaa. Anolan kartanossa 31 p. jouluk. 1860.
A. F. Järnefelt.
H^äkylänpitäjähän otetaan roäliaitainen siirtelemä lastenopettaja. joka myös lirkkomeisussa auttais lukkaria. Taintaltaiseen keinoon halulliset ja otolliset hankkiat saamat ennen helmikuun loppua ilmoittaa itsensä kirkkoherran tykönä pitäjässä.
Myytävanä.
sN>M^^^O^OO^<ltzH. eli puolikas Resk. ni perintöWf-UUPlttlllilJWlf akumentti-talo. ’/, manttaalia.
Wiukalan kylässä Piikkiön pitäjää josfa talossa, joka on rakettu myöskin vallasjäädyllisiltäki asuttamaksi, vuosittaili lyllvetääu satoiseen peltoon kuusi tynnyriä syys-lylmöä ja fania verta lemä-fylmöä; kalastus, karjaulaiduu ja niitut ovat hyväulaatuiset, »aan metsä huouommainen.
Talon anviohiunasta. 2000 ruvlaa hopiaa. on puoli, taiffa 1000 rupi.
siinä laillisesti liiuitetty. ja taitaa saada vielä eteenkiuväin niin olla ostajan hyödyksi. Tarkempia tietoja kaupan eduista saadaan lukkari Hjerveltä. asuma Piikkiön kirkon vieressä, niin myös kuin. , allekirjoitetulta omistajalta, asuma Pöytyän pitäjässä. I. I. Öhrbom.
Kruunun-Nimismies.
Riigan Wellavanflemeniä Kauppamies SibeliuksellaKingeliitin talossa. GX%y&AfiZll 50 kop. hop. tynnyriltä, Kingelinin jaKumpp. ZviUVrillf olutehtaassa.
Myytänmnä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut H. T. 2 kop.
Tavarain hi toja Turussa.
Halataan ostaa.
Willakankaita, harmaita sekä valkoisia, muutettuja sekä Vanuttamattomia ostaa allekirjoitettu, tum myöski lamftaanvilloja, valkosia sekä mustia, kohtuushintaan. Turussa tammikuussa 1861. Tuomas Hellström, värjäri Turussa.
Hyviä mallofta lampaanvilloja ostetaan Nuunun keheuhuVneebsa kuvussa.
Halataan ostaa Turussa hyviä ja kuivia sammalia ja maksetaan kahden (a kolmen hopiaruplan vaiheella hälistä. Turusta tammikuuta 1861.
Tuore naudanliha 75. k. 1: ja 1:20.
Palm. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Sianliha 1: 50 ja I:60.
Palvattu sianliha I:80.
Woi 2: 50 ja 2: 80.
Tali 2. 60 , a 3 r.
Munat 30 ja 35 k. tiu.
Perunat 18 ja 23 k. neliko.
Koivuset halvot 1: 50 kuorma.
Mäntyset halmot 1: 20 ja I: 30.
Paloviina 80 ja 85 k. kannu.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Rukiit 4: 60 ja 4: 70 tynnyri.
Rukiinjauhot 4: 50 ja 4: 60 . . Ohrat 5 r. „ Kaurat 3 r.
ii 22 11 Kaulanlryynit 22 t! Silalat 8 ia N r.
Walkostt HelueetlBk, Humalat 1U k. naula.
Tuore lampaanliha l:20 leiviskä.
Palvattu lampaanliha i:VO.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Porin läänissä ynnä Ahvenanmaan kanssa, jotka ova< kirjoittaneet itsensä Suomen Tilavatuusseurau osallisuuteen, kutsutaan tämän kautta, 57 § mukaan Tilarvaluusseuralle Täkäläisen säästöpankin konttori avataau taas lauroantaina 19 päivä tässä kuussa kello neljä zpp. , jonka vuoksi asianomaiset säästöönpaniat sitä ennen perjantaina 18 päivänä ja laulvantaina 19 päivänä kello 9—l noutakoot louttorlöta lasvin-laökua marteu sinne jätetyt välikirjansa. Turusta säästöpankin konttorista tammikuun 12 p. 1861.
E. G. Dammert.
Ganoma Turusta.
1861.
¦*%****-v^”^. -vWk~ -v*/^.
Mi. Perjantaina Tammikuun 25 päivänä Sunnuntaina Septuagesima faarnaavat:
«n»miokirlo»sa , Suom. Aamu-saaruan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: ro». Pastori Nrander. Suom. Ehtoo-saarnan: v.
Pastori Indreu. Ruots. Vbtoo-saarnan: v. Pastori Sazen.
M<hruhnone«n-kirro»sa, Ruotsia: v. Pastori Abonius.
Hl»»a«-ki»ro»sa, Suomea: v. Paöteii Stenberg.
Vipllan-selttyksiH pitäavättulevana viilkona: tiistaina, kello 5 jpp. , ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keSkiviikkona, kello 5 jvv. , suomen kielellä v. Pastori Indren.
Kufsehinovin kartanolta rekineiisä ja fiinä-matkavalka. jossa oli ruokaaineita ja osto-laluja; 3:ksi taleuvoika Juha KaapouvoikaUskelan vitäjaStä että häneltä kauppias Lindbergin talossa yöllä maatessansa oli viety kukkaro, jossa oli 5U »uplaa; 4:ksi kadotti talonemänlä Wilhelmina Meisala Halikon pitäjästä rahakukkaron, joösa oli 18 ruplaa; s:ksi vietiin kauppias Lindbergin puodista monenlaista rahaa. Entinen tupakkitehtaan työmies Heikki Juha Hellström, joka net oli «arastanut, saatiin kiini ja vietiin kaupungin mahtiin, jossa hän henkselillänsä toton vellissä hirtti itsensä.
Samana päiväuä otettiin kiini torpparit Matti Kujanpää Kärsämäeltä ja Jaako Lindivist Kaerlan kylästä Maarian pitäjästä, jotta olivat kaupungista varaötaneet.
19 p. ilmoitti I:lsi talonpoikaMatti Huhti Sättljärven pitäjästä että hänen hevosensa oli viety kauppias Cederin kartanolta; 2:kst salvukisällin lesken M. Vikströmin lakkarista Uudellatorilla vietiin kukkaro, joösa oli N ruplaa 5l) top. ; 3:kfi kirjuri I. Andelminin talosta katosi viimis joulukuussa karhun-uahkanen relipeitto; 4:lfi lultasepänkisälliltä O. Lundgrenilta oli »arastettu kullattu hopiakello.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on Kokkolalaisille nykyisen palon-avuksi armossa lahjoittanut 3 tuhatta hopiaruplaa, jotka läänin kuvernöörinkautta tulevat jaettavaksi.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palrveluksesta antanut vähemmän metaljinsa työmestarille Juha Matinpoika Malinille tuomari Järnefeltin palveluksessa Ulvilan pitäjässä, ja kunniamerkkinsa vaimolle Amalia Gustavson leskirouva Sirenin palveluksessa Nummen pitäjässä, sekä kullatun hopiaisen ruokalusikan piialle Kustaava Amalia Holopaiselle maaviljeliä K. R. Kyanderin palveluksessa Heinäveden pitäjässä.
Suomen alamaisuuden valan on tehnyt tämän kuun 10 p. Uudenmaan läänin maankansliassa entinen Lyybekin alamainen kauppa-asioitsia H. F. G. Stoekman.
Mioppilaisten huoneen rakennukseen on tullut lisää 95 ruplaa 5 kop. tieteellisistä iltahuvituksista Helsingissa ja 115 ruplaa kootut arpahurvituksilla Kalajoen ja Pyhäjoen pitäjissä. Uhteensä on jo karttunut kasvieu kanssa 26, 489 ruplaa 52 kop. hop.
Helsingin raastuvan oikeus on tuominnut hengenrangaistukseen porvarin ja entisen kestikievarin Töttermannin, joka viimis syksynä rautapuntarilla löipiikaansa niin pahoin että se siitä kuoli.
Palkinto. Luusi Juha Grönberg ia luusinoppilas Juha Liljeberg Helsingin luusikunnasta olivat viimiselokuun 25 p. myrskystä pelastaneet ja satamaan saattaneet lairvan Suomen lahdesta, jossa tilassa Grönberg heitti henkensä. Sen vuoksi on Keis. M:ti armossa lahjoittanut Grönbergin leskelle ja lapsille 75 ruplaa ja Liljebergille 25 ruplaa hop.
Hiippakuntain sanomia. lPorvoon. ) Armossa on asetettu vp. I. Granholm Orimattilan kirkkoherraksi ja vv. H. O. Rosehier pitäjän kirkkoherraksi. Wakuuskirjan saanut Suonenjoen kappalainen vp. D. Toilka Antrein pitäjän kappalaiseksi ia v. t. kappalainen Mäntsälässä vp. I. D. Lönnroth kappalaiseksi siellä.
Huslleita HuruSsa. Tammikuun 13 p. piika Amanda Antytär Matilda Wilhelmina Ivuotisena. 14 p. salvukisällin Jeremias Orlinin vaimo Ulla luhantntär 36 vuotisena. 20 v. ittellisivaimo Sarlotta Koekman 68 vuotisena. 21 p. merimies D. Grandellin leski Helena luhantytär 63 vuotisena, palovartian M. Nylund mainaan lesken Maija Wilhelmina Luudgrenin ävärälapfi KustaaReinhold kuollut vaivaistenhuoneessa 3 vuotisena, 22 v. meri-ajomieS Autti Blomqvist 67 vuotisena. 23 p. tullinperäänkatsojan I. Holmroofin tytär Matilda Hildegard 1 vuotisena, merimiehen D. G. Rosenbergin lytär Amanda luhanna 3 kuukauden ijässä, 24 p. vaivanen Helena Wikström kuollut kaupungin vaivaishuoneessa 66 vuotiseu«.
VrvioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä <nsi ers: varvin salvumieS. leskimies Aapraham Reinholt Holmberg Ha neiti Sofia Antonetta Grönroos.
Turun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun 14 yäi «ää vaStaan yöllä »arastettiin muurariuoppilaS K. H. Grönlundin huoneesta Luostarinmäellä päällisjalku kirjavalla villa-alusella. ylfi jatku, ylsi vari housuja. 3 liiviä ja hopiahelanen piippu.
16 p.
p. kadotti l:lfi papin leStirouva A. SaloniuS Kirkkotorilla kukkaron, jossa oli 9 ruplaa: 2:ksi talonpoika Perttu Juhanpoika Martpyölin talosta Savon pitäjää Kirkkotorilla 2 villahulvia; 3:lst torpparinlesken Liisa Simontytär Juhantalosta Paimion pitäjästäKirkkotorilla kukkaron, joSsoli 8rupl«a 30 kop. ; ja4:lfileSkirouva E. Holmsten samalla torilla rahakukkaron, jossa oli 13 ruplaa 75 kop. Samalta torilta löysi talonpoika Aukust Erlinpoita Ollan talosta Brändön kappelista rahakukkaron, jossa oli 4 värimerlliä.
17 p. ilmoitti I:kfi kauppias Hker Nlannin piika Amanda Björkqvist että hän mainitun kauppian karta, nolta oli löytänyt vähäisen rahasumman; 2:ksi torpan vaimo Anna Maija Mikontytär Ylisten talosta Winkiön kylästä Längelmäen pitäjästä että hänen hameensa lakkarista oli viety kukkaro, joSsa oli 8 ja 9 ruplan »aiheella rahaa; 3:lfi talonpoikaKustaa Matinpoika Uttila -Käarlän kylästä Somerolta että hänen hevosensa oli rviety kauppias Lindroosin talosta. Trenki Matti Wlllgren Meltoisten kylästä Maatian pitäjää, jolta sama hevonen saatiin pois. otettiin liini ja saapi rangaistuksensa.
18 p. ilmoitti I:ksi talonpoika Tuomas Juhanpoika Kone Mantialau kylästä Hämeenkyrön pitäjästä että hänen hevosensa «li viety kauppias Alfthanin talosta; 2:tsi torppari I. Wikman Kvmnäsin kylästä Perniön pitäjästä että hänen hevosensa vietiln kauppias
2:ksi, ovatko he jonkunlaisen vahingon seurakunnallemme aikaan saaneet?
Tätä tutkittua huomattiin. kuinka arkankelilaiset sekä luvattomalla kaupallansa seurakunnan maallista tavaraa ovat hävittäneet, ja jos mahdollista olisi ollut, aina viimeiseen kopekkaan imeneet, että myös niinkuin koko P— n seurakunitnsaelllleenosnätiettäva, yhteistä kansaa pahentavaisella elämällänsä arvaamattoman hengellisen vahingon ja turmion seuratun- nallemme tuottaneet. Jokaisen ymmärrettyä, kuinka tällainen elämä, jos se edespäin saisi estämättä riehua, olisi seurakunnassa erittäin nuorelle kansalle totisen siivistyksen? kuolettama myrkky, niin päätettiin tätä pahuutta seuraa kunnastamme pian poistaa, joten tuli kysymys:
3:ksi, kuinka olisi se aikaan saatava? Entisiä aikoja ajatellessa näytti kamalalta, jättää asia sillensä. Keksittiin siis uusi keino seurakunnassa seurattavaksi, ja päätettiin:
ensiksi että jokainen mitä nimeä ja säätyä hyvänsa, joka näitten laukku-ryssäin kanssa tekee kauppaa, sakoitetaan ensikerralla viiteen ja toisella sekä seuraamilla kerroilla? kymmenteen hopiaruplaan, jaettavaksi puoli ilmi-anta. jalle ja puoli P— n kansakoulun avuksi. Rahan eli muun? tavaran puutteessa tulee nimitettyyn sakkoon viallisen maksaa sakkonsa seurakunnan yhteisissä töissäpäiva-töillä. Toiseksi, joka näitä Arkankelin miehiä ilman laillista syytä pitää huoneessansa, saa vastata kaikista seurauksista, seurakuntaa vähintäkään rasittamatta.
Maaviljelyspankin perustamisesta pidettiin kokous Turun seurahuoneessa viimis lauvantaina. Paljon osallisiä oli koossa ja into pankin toimeen-faattamiseen suuri.
Dsuus-listaan kirjoitettiin 225, 000 markkaa. Asianneheksi seuran kokoukseen valittiin revifori A. WLundström, hovioikeudenkanslisti paroni v. Troil ja maaviljeliä I. A. v. Essen.
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” on taas kolme kirjaista, kukin eri nimellänsa, tullut kirjakauppias I. W.
Lilljan kirjapainosta, nimittäin: Kiviastiat vettä ylen täynnä, eli muutama sana totisesta parannuksesta. Tämä kirjainen osottaa kuinka Jumala totisen parannuksen ja uskon vaikuttaa, ja kuinka siis totiseen parannukseen ja uskoon tullaan, ja on suomennettu eräästä ruotsin kielisesta kuukauslehdesta nimeltä Evangellinen sanansaattaja.
Uskon valitsemus eli I.
C. Ryle», saarna Hebr. 11 luvun 24—26 varsyjen johdosta. Rylen vahaisia kirjoja on jo muutamia suomennettu, jonka ne ansaitsematkin niinkuin tämäkin kirjainen syman hengellisyytensä muoksi.
lohto-torni merellä, tosi kertomus lapsille, suomensi Fr.
A— st. Tämä tiedollinen sekä hengellinen kertomus on hyvin opettavainen. Kunkin hinta on 16 penniä.
Suomalaisia Sanomalehtiä oli viimis vuonna tilattu enimmasti Lähetysseuran sanomia, nimittäin1, 681 kappaletta, sitä lähin Suometarta 1, 240, Sanomia Tvrusta 1, 195. Kristillisiä Sanomia oli myös paljo otettu, mutta ei niiden lukua ole ilmoitettu. Muita lehtiä oli otettu vähemmän.
Oppilaitoksissa Porvoon hiippakunnassa oli viime vuonna oppilaista Porvoon lukiossa 89, Wiipurin lukiossa 14, yli-alkeiskouluissa yhteensä 431, ali-alkeiskouluissa 504, ja naisvaen-kouluissa 288 oppilaista.
Hämeenkyröstä tammikuun 2 päivanä 1861. Marraskuun loppupuolella tuli lunta, jotta jo Tuomiosunnuntaina, ja vähä viikolla ennenkin reellä ajettiin, vaikka se keli ei ollut kasevaa, silla ruosteen se anturasta vei, mutta vei raudankin siltä joka paljon sitä koetteli, niin ettei siitä lumesta vielä ollut ”anturan apua” vaan sen vahinkoa. Sittämisen on keliä kestänyt tähän päiväan asti, vaikka aina aavisteltiin lumen joulun edellä vielä metenä maassa viruuvan. Jo nyt jäätkin järvillä pitävät, että niitä joulun jälkeisenä sunnuntaina kuulutettiin viitattaviksi; mutta parina viikkona joulun edellä havattiin syvempien vesien jäät pitävän hyvinkin ajella, koska lahtien ja matalampain järvien jäät olivat niin heikot, jotta särkyivät monen ajellessa, vakkei hengen hätää kelienkään siitä tullut. Siihen oli syynä että lahdet ja matalammat medet ensin jäätyimat ja saimat sitten lumipeiton, jonka läpi pakkanen ei jaksanut tunkea; jäimät siis heikommiksi siksi että aika pakkanen masta hiljan vaikutti vahvistusta. Toivottava olisi että sama pakkanen olisi lumen läpitse maassakin tunkenut ja maata jäädyttänyt, sillä näihin asti on maa ollut sulana lumen allaniinkuin silloin koska lunta ensin tulikin. Tästä on pelko nousnut lumen hautovan orahia, jotta ne lähtisi ja peltomiehen toivo niin tyhjään raukeisi, mutta on niitäkin ollut jotka muistamat lumen ennenkin sulaan maahan tulleen, eikä mitään pahaa orahille maikuttaneen, maan on seuraavana suvena hyväkin vuosi saatu. Saa nähdä mitä nyt tapahtuu.
Uudenvuoden-päivana oli hyvin kylmä — joku sanoi auringon nousun edellä havainneensa elämän hopian laskeneen 30:neen pykälään asti.
Silloin ilmoitettiin kirkossa seurakunnassammesyntyneen viimeisena vuonna 128 poikaja 103 tyttölasta, taikka yhtehensä 231 lasta, joista 3 kaksoisparia ja 13 salamuoteudessa siitettyä. Kuoleman kautta oli 121 ihmistä, 61 mieheisiä ja 60 vaimoisia majaa muuttanut. Enemmin on siis syntyneitä kun kuolleita, ei kuitenkaan tayteen kahta mertaa niinkuin numeroista nähdään. Seurakunnasta on muuttanut muunnepäin 49 mieheisiä ja 64 vaimoisia eli yhtehensa 113 ihmistä, ja muualtapäin on tänne tullut 53 mieheisiä ja 57 vaimoisia, eli yhtehensa 110 ihmistä. Avioliittoa on 44 vuoden mittaan vihitty ja 34 kuoleman kautta eroitettu, joista 20 miehen ja 14 vaimon kuoleman kautta. Tästä näkyy että seurakunnan vaen luku on kuluneena vuoteua lisääntynyt107hengellä, joka osottaa kyllä hyvän kartuttamisen ja aikaa voittain vaikuttaa paljon väestön lisääntymiseksi. —k— n.
Arkankelilaiset ovat maassamme kauvan aikaa lvvattomalla kaupallansa ja huonolla tavarallansa paljon vahinkoa matkaan saattaneet ja pahalla elämällänsä paljon siivottomuutta ja tapain turmellusta tuottaneet. Tastö pidettiin P— n kappelissa viimis joulukuun 23 p. kirkonkokous, jonka pöytäkirja on tänne lähetetty, pääsisällys siitä Sanomissa julkaistavaksi.
Kirkonkokouksen aluksi lausui esimies ettei tässä ollut kysymystä reppu-ryssain tumattomasta kaupanteosta, joka jo aikaa päiviä en ollut korkialta esivallalta kielletty, ja on siis ruunun-miesten asia, vaan heidän siivottomastG elämästänsä ja siitä turmelluksesta, jonka he tuottamat. Sitte kysyttiin:
I:ksi, ovatko Arkankelilaiset, jo monta vuotta lav, mottain täällä oleskellessansa, paivääkään tumallista ja seurakuntaa hyödyttävää työtä tehneet? Tähän vastattiin:
ei päiväakään. — Wähän vielä keskusteltua nähtiin kaikkein ymmärtäneen seurakunnalle eimitään hyväa niistä ! olleen eikä vastakaan tulevan.
3:ksi. Että siis myöskin kokousseura-huoneet kaupungeissa, joissa väkeviä juomia taritaan, ovat vahingoUisia, eikä siis pitäisi joka paivä ja kunakin aikana päilvastä olla avoinna, sitä vähemmin kun tämmöisten seurain kautta perheenisät viehätetään pois perhe-elämästä ja lastensa kasvatuksen huolenpidosta.
4:ksi. Se olis hyödyllistä, jos, samoin kuin Ruotsissa tapahtuu, kunnat jättaisimät palorrivan kaupitsemisen yhtiöille, jotka melmottaisimat itsensä käyttämään moiton niistä kansankoulun ja muiden kunnalle hyödyllisten laitosten voimassa pitämiseksi; jonka ohessa yhtiön tulis valvoa viinan kaupitsemista ja lailliseen edesvastaukseen saattaa salakroumausta.
s:ksi. Että miinan kaupitsemisen maarmkaytöskestikiemareissa maalla, koska se maan juoppoutta matkaan saattaa, pitäisi kovasti kiellettämän, ettei kestikievarit saisi myydä mäkemiä juomia muille, kuin pitka-matkaisille ja kyytihevosella kulkemille matkustajille.
Olkoon tämä muillekin seurakunnille esimerkiksi, samalla tavoin taikka muilla keinoin kokeaksensa päästä näistä liikanaisista vieraista.
Nämät päätökset pyydetään kuvernöörin elikkä kihlakunnan oikeudessa vahvistettavaksi.
Jos joku yhteys luulee muitakin toimimiehiä tarvittavan, valitaan ne yhteyden jäsenten joukosta.
niin usein kuin hän katsoo tarpeelliseksi, ja on siihen velvollinen, kun joku jäsen sitä haluaa. Hän on omaisuudeltansa edesvastauksessa yhteyden, ja keskus-yhteyden esimies myös seuran rahain ja muun tavaran hävityksesta.
Keskus-yhteyden esimiehelle tulee muiden yhteysten esimiesten ilmoittaa nimensä ja asuntopaikkansa. Jos he lähettämät hänelle kertomuksia niiden yhteysten toimesta, niin luetaan kertomukset vuosikokouksessa.
6 §. Keskus-yhteyden tulee huolta pitää siitä, että muiden, seuran tarkoitukseen kuulumain kirjain seassa semmoisiakin kirjoja toimitetaan ja lemitetään, joissa osotetaan, kuinka yhteydet kukin kohdastansa sopivimmasti taitavat vaikuttaa tämän tarkoituksen edistämiseksi. Tämmöisissä kirjoissa on ajottain annettava tietoja seuran vaikutuksesta sekä tilintekoja sen varain tilasta.
Kaikkia seuran kirjoja on lähetettämä tarpeellinen joukko yhteysten esimiehille, näiltä lahjaksi jaettavaksi taikka myytälvaksi, seuran varoja ja tilaisuutta myöten.
Ulkomailta.
Gaetan edustalta on jo muutamia Franskan sotalaivoja lähtenyt pois ja toiset sanotaan lähtemän perässä niin että Neapelin hylky-kuningas jääpi suojelluksetta meren puolelta. Ampuminen Gaetassa on myös lakautettu vähäksi aikaa kumminkin, eikä kuninkaalle taida enää olla suotu montaa paivaä siellä viivytelläksensä.
Unkerissa on kansallinen into yhä liikkeellä. Usioissa paikoin ovat he vaatineet 1848 vuoden takaisin, maalle omaa valtiokokousta, viehraaallnitusssoätaävnätöeän poistamista Unkerista, ja ettei mitään veroja saa laskea kansan niskoille ilman maltiokokouksen päätöstä.
Monissa paikoin Europassa kuuluu olleen kovaa pakkasta ja tulleen paljo lunta.
Preussin uusi kuningas Wilhelm l, joka veljenfä Fredrik Wilhelm IV:n kuoltua, tämän vuoden alussa tuli kuninkaaksi, avasi valtiopäivät tämän kuun 14 p. Hän otettiin suurella innolla vastaan. Waltiopuheen pidettyänsä, tehtiin hänelle uskollisuuden ia alamaisuuden vala.
Valtiollisille vankeille on suotu vapaus.
Kohtuuden ystävät.
sukiamme jo tietävät että Helsingissä ollaan hankkeissa toimeen panemaan tämän-nimellinen seura. Niinkuin jo nimi osottaa, on sen tarkoitus matkaan saattaa kohtuutta väkeväin juomain nautinnossa. Seura sai sveniimis vuoden maaliskuun 13 p. armollisen vahvistuksäännöillensä, jotka kuulumat nain:
Säännöt ”Kohtuuden ystäväin” seuralle, jonka tarkoituksena on vastustaa Suomessa väkeväin juomain väärinkäytöstä.
1 §. Seura on roisistansa mapaina seisovia yh.
ttyksia joka osassa Suomea. Jäsen on jokainen, joka jonkun yhteyden kokouksessa siihen itsensä ilmoittaa.
2 §. Kullakin eri yhteydellä on valta keskustella ja päättää keinoista, joilla se tahtoo edistää seuran yhteisen tarkoituksen matkaan saamista. 3 §. Yhteys Helsingissä on seuran keskus-yhteys.
Sen käytettäväksi jätetään ne varat, jotka maassamme ovat kootut viinan väärinkaytösta vastaan toimitettavain kirjain kustannukseksi. Milloin varoja puuttuu seuran vaikutuksen pitkittamiseen, on sillä malta kehoittaa muita yhteyksiä raha-apujen antoon, sekä niitä vastaanottaa.
Näitä varoja hoitaa keskus-yhteys seuran puolesta tämän yhteyden vuosikokouksessa tehdyn päätöksen mukaan.
4 §. Keskus-yhteys pitää helmikuun 1 paivaua joka vuosi julkisen kokouksen, jossa luetaan kertomus sen toimista ja hallituksesta, rahavarain hoito tutkitaan valituilta tarkastajilta ja päätetään seuran vaikutuksesta juoksemaksi vuodeksi. Vuosikertomus julistetaan jossakin sanomalehdessä. Mainitussa kokouksessa saapi kukin seuran jäsen olla läsnä ja omasta puolestansa tahi muitten yhteysten asiamiehenä osaa ottaa keskustelemuksissa ja päätöksissä.
5 h. Kussakin yhteydessä valitaan yksi jäsen yhteyden esimieheksi. Esimies kutsuu yhteyden jäsenet kokoon Nämät säännöt ovat vaan yleisiä määräyksiä matksaaa, n saattamaan kohtuutta vakevain viinain nautinnoseikä niissä kiveen kovaan kieletä peräti luopumasta väkeväin juomain nautinnosta, koska on nähty ja havaittu että semmoiset lupaukset raittiudenseuroissa ulkomaillakin pian ovat rikotut. Mutta jokainen, joka sevraan menee, on sillä jo julistanut että hän katsoo juovuksissa-olon, olkoon se mistä väkevistä juomista hyväänsä, sopimattomaksi sivistyneelle ihmiselle ja siis jokaiselle seuran jäsenelle.
I:ksi. Että kotitarpeen viinanpoltto on kohtuudelle ja yleiselle siveydelle vahingollinen, ja että paloviinan teko tehtaissa korkialla meron-maksolla on parempana pidettävä.
Seura pitää yleisen kokouksen Helsingissä tuleman helmikuun 1 r. kello 6 jpp. Uliopistossa. Silloin on keskusteltamaksi ehdoteltu, josko seura taitaisi omiksensa ottaa seka muille yhteyksille seurattavaksi esitellä seuraavaiset mielipidot ja ajatukset, joiden toteuttamisessa seuran jäsenien tulisi maikuttaa opetuksella, esimerkillä ja sopimilla toimilla:
2:ksi. Että tavallinen ravintolassakäyminen muussa tarkoituksessa kuin ruvan-saamiseksi, on turmelevainen.
Myytavanä.
Mellavaisja Mohtimislankaa Tampereen 6:ksi. Että se vaarin-ymmärretty hyvantahtoisuus eli voiton-luulo, joka kokee kehoittaa työmiesta miinalla, ja voiton-pyyntö, joka niin monessa paikoin maatamme saattaa talonhaltiat antamaan palkollisillensa miinaa vuosipalkan päälle, taikka maksamaan sitä viljassa, jonkapalkolliset saamat miinaksi polttaa, omat maikuttamaisimpia syitä miinan juomisen yleiseen maltaan pääsemiseen palkollisissa ja työmäessä. Ehkä mainitut tavat masta kotitarpeen- miinanpolton lakauttamisella taitaan täydellisesti hämittää, on kuitenki suuri hyöty jo siitä että seuran jäsenet puolestansa luopumat niistä.
7:ksi. Missä kohtuus mäkemain juomain nautinnossa perhejuhlina ja yhteisissä kokouksissa ei mielä ole rämäksi tullut, tulee seuran jäsenain työskennellä sen edistämistä.
Namat esitellyt mieteet ja ajatukset, jotka Kohtuuden Ustämät aluksi tahtoisimat ottaa maikutusmääräkfensä, eimät kiellä muita tumallisia keinoja, joita seura katsoisi tarkoitukseensa saattamiksi. Seuran maikutus-ala on lavea, ja keinot saattamat olla moninaisia. Ia nämät tässä luetellut mielipidot ja ajatukset omatkin vaan esitetty keskusteltamaksi Helsingin yhteydessä, ja jos sen jäsenet suostumat niihin, tulemat ne muillekin yhteyksille esitellyksi ja heidän ehdon mattaansa jätetyksi, jos he tahtomat ne omistaa.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Porin lääniosa ynnä kanssa, jotka omat kirjoittaneet Ahveuaumaan itsensä Tuomen Tilamakuusseuran osal, laisrumuotsesean. kutsutaan tämän kautta. 57 § mutaan Tilavaluusseuralle vahvistetuSsa säännössä, kokooutumaan Turun seurahuoneesta maanantaina 11 päivä tulemassa helmikuussa kello4jpp. , määräämään ksoemuriatenan jäsenien ja heidän avlneinsa palkkoja, valitsemaan asiamies seurapioettämääu kokoukseen, sekä muutein keskustelemaan muista tärkeistä asioista. Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Lääui-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Kun Pohjamaalaiseu, Kreivi Bergiltä perustetun höyrylaivaseuran asiamies tulemaksi vurjehtimismuodeksi, joka alkaa Maaliskuussa tänä vuoima. on luopunut uskotusta Mirastansa, on mainittu asiamiehen virla, jonka kanssa asioitstan-toimi Turussa on yhdistetty, haettamana Johtokunnalta 30 päivän sisällä tästä lähtein, tätä päiväii lukematta.
Samoin ovat seuraamat Virantoimitukset seurassa amoinna Johtokunnalta haettamina 30 päivän kuluessa tästälähin, tätä päiväa lukematta, nimittäin:
Päiillilvn-pailla höyrylaivalla Kreivi Berg ja Lastilirjuriu-virla höyrylaivalla Österbotten. Halullisten hatiain tulee lähettää ynnä halu-tirjansa kanssa todis, tukset entisestä virantolmestansa. sekä asiamiehen ja lastikirjurin viroissa antaa takaus läsiin-annettavista varoista ja tavaroista. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Johtokunta.
Wilmeisessä valkianhädässä 14 päiva tässä kuussa katosi nahkaämpäri, maalattu talon n:rolla: 3 kaupung. osa. 11 kortteli n:o 2; jota mainitun ämpärin on korjuunsa ottanut, ilmoittakoon sen hymäntahtolsesti näiden sanomain painossa.
kadonnut. Wähäinen koiranpenikka, nimellä kkn^ö, vaalevau keltaneu, roikkuvilla korvilla, ja musta kuonon päältä; joka sen on ottanut hoimeihinsa. olkoon hyvä ja tuokoon sen karvari H. Rosenlömille Itäisen Aurakadun varrella.
Kuulutus.
Lukuvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousevalla viitkoa:
maanantaina tammikuun 28 P. kaikki lutuikäiset seurakunnan jäsenet, jolla asuvat 14 enfiinälsiosä tortleleiösa I:stä kaupunginosaa; tiistaina taMMiIUNU 29 P. kaikki ne seurakunnan jäsenet jotka asuvat 15—20 loltteleiösa I:stä kaupunginosaa; tuorstaina tammikuun 31p. kailki jotka asumat 21—24 lortte.
lelssa I:Stä kaupunginosaa ja perjantaina heIMiIUUN 1P. laitti saman kaupunginosan 25—29 kortteleissa asuivaiset. luin myös laitti ne tuomioseurakuntaau kuuluvaiset.
jotta asumat torpissa ja tiluksilla Hämeenja Uudenmaantullin takana.
Torsten Pötimväll.
Toimitus alkaa kunakin väiväuä kello 8 aamulla Herran nimen avuksi-huutamisella, Warastettu hevonen.
ffo% 20 ruplaa hop. saa se joka tuo takaisin /oL Tvaomsepne, re5e0nkvarlmimuen mvaiirnkaki-nkouiollarma»anreansftae. tuHnevhoenen on 9’/, korttelia korkia. 6:talvinen pruuni ”^3IHM«M»MWMW. «alakka. suuri laukki päässä, pystypäinen. oitia silmä vaalevanbarmaa ja vasen musta, harja roilluva vasemmalle < puolelle, ja pitää häntänsä ajaissa vähä määrässä oikialle puolelle.
Omistaja kohdataan kestlkievarissa Alavuuden postikonttorin vieressä. Jaako laalonpoikaHärkönen, talonpoika Alavuuden kylässä Kuortaneen pitäjää.
Tavarain hi töja Turussa.
Ruliit 4: 50 ia 4: 80 Vuliiniaubot Kaurat 3 r.
Walkoset herneet 6 r.
Hnnyrl.
Harmaat herneet 4: 40 ja 4: 50.
Silakat 3 r. ja 8: 50.
Ohranlryynit 22 t. lappa.
Kaurantryynit 22 t.
Humalat 10 k. naula.
Nisujauhot 90 ja 95 t. leivista.
Tuore naudanliha 70 k. ja 1 r.
Palm. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Palv. lampaanliha 1: 50 ja l:60.
Sianliha 1: ?tt ja 1: 80.
Woi 3 r.
Tali 3 r. ja 3: 20.
Heinät 6 aina 13 l.
Munat 40 k. tiu.
Perunat 20 ja 23 k. nelikö.
Tuore lohi 22 t. naula.
Tuoret silalta-kalat14 ja16 t. tapp.
K«iv. balvot1:30 ja1: 80 kuorma.
Mäntyset halvot 90 l. ja 1: 30.
Paloviina 80 ja 9l) f. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renvall.
Huutokauppoja.
Tuorstaina 2l päivei tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotta toimituksessa tyyskemmin ilmoitetaan, ruolalauvpiaöI. W. Harloffln konkurfiin annettu talo n:ro < 8 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: l) ylsi puurakennus, laidoiteltu ja öljymaalilla maalattu, jossa on 12 asunhuonetta. etuhuone ja2 lyötiä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2) kahdentertanen kivimuuri rautapelli-tatolla. jonka alikerrassaon kauppapuotiynnämakasiini ja konttori, ja ylikerrassa 3 huonetta ja kydti. paitsi sitä on kivimuurin alla isomainen holvattu kellari; 3) ylsi puurakennus kartanolla, jossa on 3 huonetta ja pakariinpa; 4) puurakennus, jossa on yksi isomainen asunbuone ja makasiini lahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 tallia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu isonen holvattu livimakasiini. Paitsi näitä on talossa ufiamvia puuja vauuuvajoja selä kellaria.
Äsken mainitut rakennukset oroat paloroakuutetut noin 13. UW hopiaruplaan. jokahalullisille ostajille ja panttauksen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kaupungin huutotamariSta Tammikuun 23 p. 1561. A. Forhman.
Pullisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 14 päivänä ensitule <V vassa helmikuussa, kellu 12 päivällä. pois arrenteerataan puoli Isoheitlilän rustholli LoutinaiSten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virstaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:stä päivästä ensitulevata toukokuuta. Likempiä tietoja rusthollin laadusta kuin myös muista asianhaaroista saadaan huutokauvpa-pailassa. Huutajoilla pitää olla telvolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l päivänä tammikuuta 1861. Matti Matinvoika Tupata.
Förmyntäri Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
W Stugan VellavanfiemeniäKaupp^liesSibeliuksella King?
Perjantaina Helmikuun 1 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
M5.
Kynttilän-päivänä saarnaamat:
HuvmiokirteKsa, Suom. Aamu-saarnau: v. PaStori Bränder. Nuots.
Aamu-saarnan: v. Pastori AhoniuS. Suom. jaRuots. Ehtoo-saarnan:
v. Pastori Malmström.
Aehruhuoneen-rirkoKsaSuomea: v. Pastori Bränder.
Hinna«-«rko»sa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Lähttys-saarnan pitää tulemana maanantaina, 4 p tätä kuuta, kello 8 epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä, v. Pastori Indren. Piplian»selitylstii vitäävät tulevanaviiltona: tiistaina, kello 5 jpp.
ruotsin kielellä TuomioprovastiRenvall ja keskiviitkona, kello 5 jpp.
suomen kielellä v. Pastori AhouluS.
Sanomia Turusta «nnetaan tänä muonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljankonttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuofikerran vanhempia Sanomia Turusta taikka Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, jostaniiden, jotka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutavat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Hägg 59 lvuotisena, 26 p. tehtaau-tyomiehen I. Kyleniu poika Otto Wilhelm 14 päivän vanhana. 27 p. merimies Juha Matinvojan tytär Anna Erika 2 vuotlsena. entisen alaupseerin Suomen tarlka-ampujapataljonassa E. W. Blombergin vaimo Justiina WaNenius 35 vuotisena, 30 p. salvuoppilaS Kaarle luhanpojan poika Frans Viktor 6 vuotisena. kauppalaivuriJuha laalonpoika72 vuotisena.
VevioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: merimies Kustaa Reinholt Kaarlson ja neiti Weudla Sofia Dufva. kirjuri 22 jalkaväen hallltuskunnassa Aleksei Feodorof kreettalals- venäläiseStä uskosta ja värjäiiu tytär Kristima Karoliina von Hausen. seka muurarinoppilas Robert Palmroos ja neiti luhanna Kustaava Wilhelmina Sagulin.
Vurun polifikamarin ilmoituksia. Tammikuun 20 y. löysi tellousoitte>ja A. I. Nikander Uudenmaankadulta mustansilkkisen lapanlämsän vallosella sillki-aluseNa.
21 v. löysi Iso-Heilkilän trenki Simonvoika Ryssän kirkkokadulla hopiakellon.
22 v. tiilitehtaan trenli Kaarle Wilhelm Helström, joka kaksi kertaa ennen on varkaudesta vitsoja saanut, otettiin liini sen tähden että hän oli varaStanut «aatteita entiseltä sotamieheltä Nummen pitäjästä sekä liujapataljonan kahdelta sotamieheltä paidan ja saappaat. Asia tulee tutlittavakfiPiikkiön ja Nummen pitäjäin tihlalunnan-oiteudessa.
23 p. ilmoitti porva? rinleskeu Helinin viita Kustaava luh, ntytär että häneltä 13 päivä tässä luussa oli »arastettu mustanja punasen-kirjava puolivillanen klännlnti ja alushame. Tämän tähden tutkei pölisi vahtimestarinleskeä Sofia Qvlek Helsingistä kotosin ja löysi verkakaprokan ja väälllsjakun, jotka joulukuun 29 p. oli»arastettu rupulin-lstuttajan I.
W. Blombergin huoneesta, ja paitsi näitä puolenyhdetsättä kyynäräi viheriänja »ustan-ruutuista sarkaa, puolen seitsemättä kyynärää vaalevan-sinistä sarkaa, 6 kyynärää verlaa, 3 mustanja finisen-ruudullista silkkiliinaa, 5kirjavaa huivia jaharmaan sotamiehen-talin. jotka kaikki luultiin oleman varastettua tavaraa. Sofia Qviek on tiini kaupungin vankihuoneessa ja tulee tä«nerln-olleudessa tutliltavatsi. — 26 p. kadotti tullinperäänkatsojan tytär Fredrika Vjörtmakauppias Svibergin puodin ja postikonttorin välillä rahakukkaron, jossa oli l.
viiden ruplan seteli, 10 ja 5 kopelan hopiaraha ja 2 kopekau kuparltlopo sekä värjäri Liljemarlin antama värimertti.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on joulukuun 19 p. virasta Armoittanut Turun ja Porin laänin-maamittarin, kamarineuvos ja tähtimies I. G. Danielsson elinkautisella eläkkeellä.
Suomen talousseura Turussa on antanut suurim’ man metaljinsa kauppaneuvos K. Bruunille Haminan kaupungissa siitä että hän kauvan aikaa jauskollisesti on toimitellut seuran asioja.
Uskollisesta kymmen-vuotifesta palveluksesta kestikievarilla ja kuudennusmiehella Kiviniemen Uotilassa Huittisten pitäjässä, sai trenti Matti Matinpoika Slut seurankunnianmerkin.
Seura kuuluttaa myös että ne maaviljeliät, jotka tulemana ke Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kuollut Wampulan kappalainen H. Saloniue. Ero suotu Korpon kappalaiselle G. F.
Stenstromllle kappalaisen Mirastansa. Määrätty Perniön kirkkoh. apulainen I. F. Reinholm lirllohelran virkaiselfi ja armotvuodensaarnaajaksi Föglöön. Tenholan klrltoherran vaaliin ou pantu l) Joensuun lappalainen vp. 3. P. Häggström. 2) Perniön kappal. vp. malst. E.
Sevon ja 3) Lemlannin lirtloh. I. Eriksson. (Porvoon. ) Määrätty Uudenkirkon kirlloh. apulainen A. Kniper tappal. fiaiseksi Lapvedellä lappal. fiainen siellä G. R. Tornell lappal. fiaiselfiImpilahdelleja tappal.
liaiueu viime mainitussa seurakunnassa B. Stenbäek lirkkoh. apulaiseksi Uudellekirlolle. Viisin pastorin nimen ovat saaneet franskan kielen opettaja. v. t. kappalainenViipurissa A. Relander, Pieksämäen kappalainen A. Wahlberg, Luopioisten kappal. A. G. F. Bastman. Haminan ekappal. A. F. Gräsbeek. Lappeenrannan kehruhuoneen saarnaaja A. M.
Tolpo. Parikkalan kappal. apulainenM. F. Stenbäek, Puumalan tirkkoh. «irkainen K. H. Strandberg ja Walljärven kappal. apulainen S.
Majander.
kuolleita VneuSLa. Tammikuun 2 p. suutari K. G. Morgonovln tytär Kristiina 14 tunnin vanhana. 22 p. lttellisen luhanna Softa laaloutytläreu poika Kustaa Rudolf kuollut Köyliön pitäjässä, 23 p. satulamaakarl I. F. Granrothin poika Juha Edvard 3 vuotlsena. 24 v. muurarlnoppilaan G. I. Forsgreuln poika luhEdvard Fuollut Paimiossa ivuotlsena, 25 p. entinen maalarinlisälli Kustaa
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” n:o 136 ja 137 on tullut kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta, kumpikin eri nimellänsä, nimittäin: ”Tumma sti tutkima, vakaasti vastaava Ukko; kasikirjainen kaikille viattoman pilan ja armoitusten ystämille, pränttiin toimitti Eero Pilasäkkinen. ” Tämä lystillinen arpakirja antaa vastauksen monenlaisiin kysymyksiin, esimerkiksi, mitä te parhain rakastatte, kuka teitä r—akastaa, menettekö naimisiin, milloin ja mintahden j. n. e. Toinen on: ”Hyvin kaunis ja huvittavainen Juttu meljistä Pekasta ja kuningas Laurista, jotka erinomaisen aikaisin menimat maailmaan, heidän kummallisista elämän »aiheistansa ja Pekan tappeluksesta kolmen noidan kanssa, joilla yhteensä oli 30 päätä eli Laimasta, Miekasta ja suuresta Mallaspanoksesta. ” Kummankin hinta on 16 penniä.
Inkerin maalla on Pietarin konsistoriumin alle kuulumia luterilaisia seurakuntia 26, joidenka kirkkoherrat ja apulaiset melkein kaikki omat Suomessa syntyneitämiehiä.
Wakiluku näissä seurakunnissa tekee 240, 751 henkeä.
Porin puolessa ja erittäinki Ulmilan pitäjässä on havoistauti taas liikkeellä. Tauti on tarttumainen, joten näillä kulmilla matkustavaifia varoitetaan panemasta he Ehdotuksen kansakoulu-laitokfille Suomessa on senatin käskystä tehnyt pastori U. Cygnaeus. Se on jo painettu ruotsin kielellä ja sisältää 1) perusteet, joita on seurattu ehdotusten teossa, 2) ehdotuksen kuinka opisto kansakoulun-opettajille on afetettama, ja mitä siihen kuuluu, ja 3) ehdotuksen kansakouluin asettamiseen.
voisiansa yhteen taudillisten kanssa. Eläin-lääkäri Turusta on varhaallansa tautia tutkimassa ja parantamassa Kuopiossa ollaan perustamaisillaan talousseura lääniin. Sitä varten on valittu toimikunta tekemään asetusten ehdotusta, joka tutkitaan helmikuun 23 p. Kaikki kirjoitukset tässä seurassa tehdään suomen kielellä, jalääni jaetaan kinkerikuntiin, joiden esimiehet ovat seuran asiamiehinä.
apio. ) Eurasta 15 p. tammikuuta. Täällä on nyky-aikoina tapahtunut surullisia ehkä pöyhistämäisiä tapauksia.
Wiime marraskuun 1 päivänä suuteli miina koto-kylassäni yhtä vanhan-puolista miestä niin että nukkui viimeiseen uneensa. Samaan aikaan, liekö samana päivänä. löiPaneljan kylässä erään talon trenki yhtä nuorta kraatari- miestä kirmeen pohjalla ottaan että jonkun ajan sairastettua kuoli. En tiedä tarkoin liekö siihenkin miina syynä. Wielä samaan aikaan tappoi erään talon piika? emäkirkolla äparä-lapfensa, jonka muitten näkemättä oli synnyttänyt. Tässä kuussa sahasi erään talon isäntä Paneljan kylässä puukolla kurkku-suonensa poikki että kuoli. Niinkuin olen kuullut oli siinäkin miinan mimmaukset.
Ei tällaisia ole keviä kirjottaa koto-pitäjästä> maan itselleni ja muille kaikille varoitukseksi, kauhistukseksi ja karttamiseksi lyhykäisesti olen maininnut; lohdutellen ittiani siinä toimossa että toisten taas saisin kirjottaa iloisempia ja lohdullisemvia uutisia koto-pitäjästä.
Mikko Mikko-mainaan poika.
Hämeenkyröstä tammikuun 7 päivänä 1861. Joulun aikana rumettiin täällä raamatun-selityksiä pitämään sekä kirkossa saarnan esipuheen siassa jumalanpalmeluksen alla että myös silloin ja tällöin pyhinä jälkeen puolen päivan kyläkunnissa. Se on senkin vuoksi sopiva että pappi näin sanalla lähestyy kotoa, seisoo siellä kansaa lähempänä kun kirkossa, jaa! heidän keskellänsä, että ne. jotka kaukaisemmissa kulmakunnissa asuvat ja Harmoin kirkoonkaan pääsevat, saavat tilaisuutta opettajansakanssa puhua ja kysellä häneltä neuvoa raamatun ymmärryksessä ja muissakin asioissa. Hyvin suotuisasti asiaa täällä kuultiin ja toimotaan myös että sanaa halukkaasti, vastaanotetaan jos Jumala maan suo opettajille voimaa> ja ymmärrystä taitavasti Hänen sanaansa selittää.
Lukukinkerillä viimes talvella koottiin puoliväliin viidettäkymmentä hopiaruplaa lähetystoimen avuksi ja kolehti joka samaan tarkoitukseen koottiin kesällä lähetys-rukouksia pitäissä nousi pariin kymmeneen ruplaan. Weisun harjoituksia on pappilassa myös pidetty sunnuntaina ehtoopuolella, mutta eipä monet halaa oppia, maikka tilaisuutta tarjotaan. Omat kuitenkin ne, jotka siellä masiten kulkemat, jo monta mirttä oppineet hyvin veisaamaan. Ei tarmittaisikaan aiman monta hyvin-oppineita, ennenkun he jo taitaisi kirkon veisua ohjata ja olla ”maha hapatus, joka kaiken taikinan hapantaisi. ” Herra promasti palkkaa omalla kustannuksellansa kappelin lukkaria näitä harjoituksia pitämään ja on itsekkin saapumilla toimitusta kuulemassa ja johdattamassa. Kirkko on täällä kaunis ja alttarin taulu erittäin soma, kuvaava Vapahtajan kärsimistä yrttitarhassa, koska hän polmillansa rukoili ja enkeli taimaasta tuli häntä lohduttamaan. Taulussa näkyy kaksikin enkeliä, joista toisella on kalkki ja risti ka. dessä; tasta miimein mainitusta raamattu ei tiedä mitään. mutta maalari sanoi sillä kumoamansa Wapahtajan kärsimistä. Ne kolme apostolia, jotka. olimat Kristuksen kanssa, näkyymät oikialla puolella kuutamolta malaistuna ja masänä tahtovat neuvoa ja opetusta liikkumilta maamiljelys- opettajilta, ilmoittakoot pyyntönsä talousseuralle Turussa ennen helmikuun loppua, ja jotka tulemana suvena tahtovat yhteistä auramiestä tykönsä opettamaan, ilmoit— takoot seuralle halunsa ennen tulevan maaliskuunloppua. A. Mannisen kirja ”Mietteitä katovuosista Suomessa” lahjoitetaan niihin pitäjän-kirjastoihin, joiden hoitajat ilmoittamat siitä talousseuralle Turussa.
Turun elinkautisen rahakasvin laitos oli menneen vuoden viimis neljänneksellä saanut vastaan ottaa panoksia ja lisämaksoja 13, 123 ruplaa 49 kop. , toimituspalkkaa 704 ruplaa 15 kop. ja kasvia 4, 269 ruplaa 27 kop. Ulos oli lainattu 6 velkakirjaa vastaan 10, 700 ruplaa, takasin maksettu viiden kuolleen osallisen perillisille 150 ruplaa 4 kop. , palkkoja ja muita pieniä kulunkia oli mennyt 576 ruplaa 29 kop.
Ihteinen auramies S. Hassellöf lähti Turusta viimis lauvantaina senatin käskystä Dtavan maaviljelyskouluun Mikkelin läänissä, opettamaan siellä jonkun ajan talvea maaviljelyskalujen kokoon-panemista.
Sotavanhusten kassassa Turussa oli menneen vuoden alussa rahaa jälillä 1, 823 ruplaa 72 kop. , johon vuoden kuluessa karttui kasvia ja lahjoja yhteensä 488 ruplaa 71 kop. Wuoden kululla oli 585 sotamanhukselle jaettu yhteensä 1, 681 ruplaa 30 kop. , muuta kulunkia oli 14 ruplaa 75 kop. , niin että kassassa tämän vuoden alussa oli jätillä ainoastaan 616 ruplaa 38 kop. Tästä vahästä loppu-rahasta ei tänä vuonna uletu jakaa senkään vertaa, mitä edellisinä vuosina on annettu manhukfille.
Sen vuoksi olisi tarpeesen että vieläkin muistetaisiin lahjoilla näitä vanhoja sotamiehiä, joilla ei enää monta elopaivää liene jälillä.
**********************
Sipirian vankein kuljetuksesta.
Niinkuin tietty on viedään Wenäjän maalta sekä Suomestakin Sipiriaan semmoisia vankeja, jotka suurten pahantekoin, niinkuin murhan tähden ovat tuomitut hengen-rangaistukseen.
Sipiria on suuri maakunta pohjais Aasiassa, ja matka täältä sinne on pitkä, läpi Wenäjän maan, itäistä ilmaa kohden. Tästä matkasta ja vankein kuljetuksesta kertoo eräs matkustaja Forestier seuraavalla tavalla:
Elokuun 23 p. 1859 läksin Kasanin kaupungista Moskovaa päin. Tällä isolla Moskovan tiellä ei ollut suurta liikettä, ainoastaan muutamat tavarakuormat saattoimat vähään vaihetusta matkan yhtäläisyydessä. Päivän helle oli rasittavainen. Toisena päivänä matkallani kohtasin kumminkin joukon vartia-kasakoita, jotka tulivat vastaani. Kohta sen jälkeen havaitsin kasakkain perässä tulevan ison joukon ihmisiä, joiden välistä siellä ja täällä joku kiväri välähti.
Minä luulin sen olevan sotaväkijoukon, mutta kysyttyäni sain kyytimieheltäni pian vastaukseksi: ”ne ovat niitä onnettomia!” Kun hän huomasi etten oikein ymmärtänyt hänen puhettansa, lausui hän selittäin: ”ne ovat vankeja, joita viedään Sipiriaan”.
Sata askeletta matkajoukosta seisatti kyytimies hevosemma, otti lakin päästänsä ja teki ristinmerkin otsaansa ja rintaansa suurella hartaudella. Pantuansa taas lakin päähänsä, etsei hän ahkerasti jotakin jakkunsa lakkarista. Kyytimieheni ominainen käytös tässä tilassa viehätti huomiotani melkein enemmän kuin vankijoukon kuljetus. Nyt havaitsin hänen ottavan rahan lakkaristansa.
Samassa käänsi hän itsensä minun puoleeni ja sanoi sydämmellisellä ja rukoilevalla äänellä: ”antakaat tekin jotain heille, se tuottaa onnea”.
Minä seurasin hänen kehoitustansa, otin rahasen kukkarostani ja kokotin sitä hänelle, mutta hän selitti nyt että minun pitäisi omasta kädestäni antaa lahjani, että vangit näkisivät, että minunki tuli sääli heidän tilaansa.
Kasakkain perässä tuli joukko vartiasotamiehiä, ja he viittasivat meille, menemään tien viereen ja odottamaan siksi että koko jono oli mennyt ohitse. Sotamiesten jälissä tuli suurimmat pahantekiät käsiraudoissa ja yhdistetyt kaksittain rautakahleillansa. Näiden perästä seurasi sotamiehiä ja sitte taas 40 taikka 50 miestä, joiden jälissä taas melkein saman verta vaimoja ja lapsia.
Kuudet rattaat, joissa ensimäisissä oli kaksi upseeria, seuraavissa kaikenlaisia kaluja ja kahdessa viimeisissä muutamia vaimoja ja lapsia, kulkivat hiljaksensa jonossa, jonka lopulla kaikkein viimeiseksi muutamia vartiakasakoita kulki.
Oikeatta ja vasemmalla puolella kävi muutamia sotamiehiä, ja kun jo melkein puoli jonoa oli ehtinyt ohitsemme, annoimme yhdelle sotamiehelle, mangeille aimotut rahamme. Sotamies lausui korkialla äänellä kuinka paljo lahjamme teki, vei sitte rahat plakkiseen säästöpyssyyn, jota uksi maltoimista mangeista kantoi.
Elin-aikanani olin paljo kuullut puhuttaman Sipirian mankein kuljetuksesta, mutta en koskaan ennen ollut nähnyt sitä. Minun tieto-haluni kiihtyi, ja kun ei minulla ollut mitään kurutta matkallani, päätin kääntää takasin ja seurata jonoa lähimmäiseen yökortteeriin. Minun päätökseni ei ollenkaan oudostuttanut kyytimiestani; sillä, sanoi hän, usia matkustaja on niin tehnyt.
Tämän haluni ilmoitin miimeisille kasakoille, joista yksi kohta kiiruhti sitä taas ilmoittamaan upseerille. Pian tuli hän takasin sillä sanalla että upseeri tahtoi itse pvhutella minua. Rattailla näin minä istuman yhden vartio-upseerin ja lääkärin. Edellinen pyysi passiani. Luettuansa antoi hän sen takasin ja lausui ystämallisillä sanoilla minun saaman luman seurata, mutta sen ohessa ilmoitettiin että minun tuli olla mirstan päässä edellä taikka takana manki-jonosta; sillä asetusten jälkeen ei ollut lupaa likempäna seurata.
Kasakoilta olin jo saanut kuulla että Waivaran kaupunki oli yökortteeriksi määrätty paikka. Nyt oli kello yhden aika päimallä, ja kyytimiehen lauseen jälkeen oli semmalla Juudas ’ja paljon mäkeä hänen kanssansa
— lyhdyillä ja soitoilla, miekoilla ja seipäillä”. Lyhtyjen ja soittojen malkeus niinkuin myös kuutamo on hyvin maalattu, muttei ole mihinkään merrattama sen taimaallisen kirkkauden suhteen, kun enkelin tultua osaksi Wapahtajaa malaisee. Taulu on maalattu Blaekstadius nimiselta maalarilta toistakymmentä muotta takaperin.
-k-n.
Ulkomailta.
Tanskan valtakuntaan kuuluu saksalainen herttuakunta Holsteini, joka jo kauvan aikaa on ollut riidan aiheena Saksan liittokunnan ja Tanskan valillä. Nyt Saksalaiset taas sanovat että Tanska on vastoin lakia menetellyt Holsteinissa, ja uhkaamat siis lähettää Tanskaan sotamäkeä rankaisemaan Tanskaa määryydesta ja saattamaan oikeutta saksalaisille veljillensä Holsteinisfa.
Erittäinki Preussin uusi kuningas kuuluu olevan kiivas Tanskaa vastaan. Tästä Tanska on ruvennut mahvasti varustamaan; uusia kanunia ja kiväriä toimitetaan, linnoja marustetaan sotatilaan, ja manhoja sotamiehiäkin kutsutaan vielä palvelukseen. Englanti on toki lumannut olla mahmana tukena Tanskalle.
Gaetan edustalta on Franskan sotalaivasto lähtenyt pois ja Sardinian laivasto tullut siaan, mutta kuningas Frans II aikoo viimeiseen asti vastustella Gaetassa.
Etelä Karoliinan maakunta on eronnut Pohjais Amerikan liittovaltioista, ja varustaa itsensä sotaan toisia vastaan. Liittokunnan hallitus on lähettänyt jo sotamankeaäsksian, Charlestovniin, joka on pääkaupunkietelä-Karoliimutta ne ovat vastaan otetut pyssyjen paukkinalla. Syy tähän riitaan on orjain pitämisessä, joita etelä-valtioissa paljo pidetään, mutta pohjaiset maltakunnat tahtomat vapauttaa, ja kuin Linkoln, orjain vapauttamisen harrastaja, nyt on valittu presidentiksi liittovaltakuntaan, niin eteläiset valtiot eivät tahdo tietää muuta parempaa neuvoa kuin eritä yhteydestä.
IFNäitä Sanomia ulosannetaan tästälähin kello Rlepp.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Huutokauppoja.
Keökiviitkona ja Tuorstaina Helmikuun 6 ja 7 päivänä, alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myytään tässä kaupungissa kauvvaneuvoS Kingelinin leskirouva-vainaau perillisten talossa n:o 4, 7 korttelissa 8 tauv. osaa kauppias K. W. Enluudin koukurfiin annettu irtain omaisuus jlailppatavarat. nimittäin verlaa, villalanlaita. tartluunia.
sertinliä, vumpulilanlaita. suurempia ja pienempiä rauta-taokfia. vaate-, hiuSja saapasharjoja. kailellaisia koristuksia. tiajututNa. klafia ja vosllineja. kartuufia ja rullatupaklia. suolaa, iso jsullo Riigan pellllvansieMtNiä, fotogenia, likokaloj. , . perunajauhoja. riiN»-. tattarija malarolli-tryynejä, mautsia, väri-aineita. tähkiiheinä’»(timotein) ja puntarvääheillän-siemeniä. arraklia. punasta viiniä. kuin myös ruskia bevonen, suvija talvi-ajokaluja. ynnä yhtä ja toista. Pellavansiemenet ja bevonen myydään kello 4 jop. ensi huutokaupva-väiväns, josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun buutokamarista tam, mlluun 28 r. I8«1. rftörfimau.
Lauvantalna tulevan helmikuun 16 p. kello 12 väivällä myydään valkalla. jultisella ryöstö-buntolauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyskemmin ilmoitetaan, sepänlisälliu S. Johanssonin talon puolikas n:ro 7. 14 korttelissa 2 laup. osaa, joka talonpuolikas on tuomittu myytäväkfi tapteinl F. Levisonin velan, 1000 hoviaruplan suorittamiseksi, joka halullisille ostajille ja vanttauksen-omaisille ilmoitetaan. Tv»un huutokamarlsta joulukuun 17 p. 1860. A. Forhman.
julkisen huutokaupan kautta, jota tapahtuu 14 päivänä enfitule«V massa helmikuussa, tellv 12 päivälla. pois arrenteerataan vueli Isobeiklilän rustholli LoukinaiSten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virstaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:Stä välväStä enfitulevata toukokuuta. Likempiä tietoja rusthollin laadusta kuin myös muista asianhaaroista saadaan huutolauvpa-paikassa. Huutajoilla pitää olla lelvolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l pälrvanä tammikuuta 1861. Matti Matinvoita Tupala.
Förmyntärl Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
kaupunkiin voida kuusi venäjän virstaa, siis olivat vangit sinne odotettavana kello kolmen aikaan j. p. p. Saa. dakseni^ähdä vankein menon vartiohuoneesen, kiirutin Wdeulpl^a^m^^Waivaraan. (Igtkel^WW Myytävana.
9)egtttt»aiaja Nobtimislankaa Tampereen Riigan PellavanfiemeniäKau^lmies SibeliuksellaKing? tillin talossa.
Halataan ostaa.
«£t)tt>iä ttxitEofta lampaanvilloja ostetaan Ruunun keheuhuoneessa kurussa.
Wselkomifia Wnlvotaan »riimistäkin toisene, keräjäväivä»ä Kristiinan pitäjäösä kuuden kuukauden kuluttua viimis marraskuun 24 V. nimismies G. Grönroos vaina. npesässä, helmikuun 8 p. 1862 Wiipurihovioileudessa lapteini K. Uggla vaixaan pesässä, tammiluun tolmalllena arleemaauantaina v. 1862 Helsingin neuvotuvasia kauppias A, K. Lang vainaan pesässä. Raudun keräjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimeis syyskuun 27 p:stä lampuoti Wilhelm 3i’vakal, j>, hänen vaimo-vaiuaansa konkursissa. Isokyrökeräjälu toisena päiväuä kuuden lxukauden kuluttua marraskuun 16 p.
entisen isännän Jaako laakonpoikaKeholonlursiesa tamnnkuun viimeisenä arkeemaanautaina 1862 Turun neuvotuvassa vaakameStarin lesken (s’. I. Trarp vainaan vesäesä. Euran leräjäin 2:na päivänä kuuden kuukauden kuluttua joulukuun 7 p:stä seppä I. M. Nyman vainaapesässä. Kankaanpään keräjäi2:na päiväuä kuuden kuukauden kuluttua viimis lokakuun 13 p:stä lollegianregistratori K. Pelander vainaan pesässä.
Toisen hVlvVttalvaksi oikeudessa pantu tuhlari isäntä Mikto Juhanpoika Neijouen luvau pitäjässä, kultaja hopiasevvä A.
W. Heszlmg Nudessakauvungissa. isäntä Juha Mikeupeika Aitolahti Aluskylässä Karkun ja Mouhijärven leräjäluntaa.
Ilmoituksia.
Ne maanomistajat Turun ja Poriläänissä ynnä Ahveuanmaan kanssa, jotka ova< kirjoittaneet itsensä Suomen TilavakuuSseuran osallaisrmuuotsesean, kutsutaan tämäkautta. 57 § mutaan Tilavaluusseuralle vahvisletuSsa säännössä, kokoontumaan Turun seurahuoneeseu maanantaina li päivä tulemassa helmikuussa tello4jpp. , määräämään skeoumraitnean jäsenien ja heidän apureiusa palkkoja, valllsemaan asiamies pidetlävään kokoukseen, sekä muutoin keskustelemaan muista seuran tärkeistä asioista. Turusta tammikuun 10 p. 1861.
Läani-lomitean puolesta:
Kaarle Frietseh.
Sinä 21 p. tässä kuussa kokoontuivat usiammat maanmiljelyksen ja muitten maamiehen-keinojen edistymistä harrastajat Porin kaupungissa ja vaättlvät täällä yhdistyä eri maaviljelys-seuratst; kuitenkin tämän asian tutkiessa tatsoivat hyväksi. että saistvat koko pohjals-puolen Turun ja Porin lääniä suostumaan tähänyhteiseenmaaviljelysseuraan, jobon niinmuodoin tulisi kuulumaan Tampereen paikkakunta, etelässä Huittisten pitäjä kappelillensa, se osa Pungalaitumepitäjästä, joka seuraa mainittua lääniä. Kokemäen pitäjä Harjavalta kappelinensa, Köyliön ja Säkylän pitäjät, ja kokonainen Ala Satakunnan liblakuntaz ja suostuttiin paitsi muuta myös että kaikki mainitussaläänissä asuvat tämän yhdistyksen halaajat tulisi kästettävitst julkiseen kokoukseen, pldettävä ”Otava”-nimisessä vierastalossa Porin kaupungissa, tiistaina 19 p helmikuuta tulemana vuonna 1861 kellu 5 jpp. missä tästä seikasta tyynemmin keskusteltaisiin ja soviteltaisiin; josta asiasta minä, tähän pyydetty, kullekin maaviljelyksen edistystä halaajalle saan tämän kautta tiedon antaa. Anolan kartanossa 31 p. jouluk. 1860.
A. F. Järnefelt.
rZIlMVitukfia painettaviksi näissä sanomissa vastaanotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa. Jokaisesta painetusta radista maksetaan 2 kop. hop. paino-palkkaa.
Kuulutus.
tiistaina helmikuun 5 p. kaikki jotka asuvat loppu-kortteleissa. se on 11—14 kortteleiosa 2:sta kaupunginosaa, kuin myös kalkki ryan, holösa taloissa LuostariumäeUä asuvaiset, Luluvuorolle tuomiokirkon sakaristoonkäsketään nousemalla viitkoa:
Maanantaina helmikuun 4 P. trikki ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat lU enfimäisissä kortteleissa 2:sta kaupunginosaa.
perjantaina helmilnun 8 P. kaikki jotka «suvat 4:ssH ja s:ssä kaupunginosissa.
tuorstaina helmikuun 7 p. ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat 3:ssa kaupunginosassa, Toimitus alkaa maanantaina helmikuun 4 p. ketto 10 evv. Läbetys- saaruan pidettyä ja muina päivinä kello 8 epp. aamurukouksella niinkuin ennenkin tapa on ollut. Turusta tammikuun 29 p. 1861.
Torsten T. Nenvall.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut T. H. 2 kop.
Tavarain hi»ltsja Turussa.
Tuore uaudauliba 70 k. ja 1 r.
Palv. naudanliha 1: ja 1: 15.
Tuore lampaanliha1: 10 ja 1: 15.
Palv. lampaanliha 1:40 ja 1:60.
Sianliha 1: BU.
Palv. sianliha 2 r.
Nisujaubot 90 ja 95 t.
Heinät S’/aina N k.
Munat 35 ja 40 k. tiu.
Perunat 22 ja 25 k. neliko.
Koiv. halvot 1:60 ja1:75kuorma.
Mäntyset halvot 1: 10 ja 1: 20.
Paloviina Ir. kannu.
lelvlskä.
WNi>s>uutl«ff r. lynuyr Mullit 4: 60 ia 4: 80 Ruliinjaubot 4: 80 ja 5 r.
aurat 3: 5 ja 3: 20 Valtoset herneet 5: 20 ja 5: 40.
Harmaat herneet 4: 20 ja 4: 25.
Silakat 8 r. ja 8: 50.
Kauranlryynit 24 t. Tappi Ohrantryunit 26 k.
Tuoret filalka-kalat 16ia25k7. Humalat lv k.
Tali 3
HtWioliittsVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: alaupseri 22 jaltaväen soittokunnassa, leskimies loosep Vterlanb lreekkalais-venäläisestä uskosta janeiti luhanna Sofia Fagerlund.
Vueun polifikamarin ilmoitukfia. Tammikuun 29 p. kadotti torpparin poika Juha Fredrik EklöfKuiflahden kylästä Eurajoen Vitäjästä Uudellatorilla rahakukkaronsa, jossa oli 20 hopiaruplan palloilla rahaa.
31 p. oli luutnantti A Toiletin tullessa kaupunkiin, noin venäjän virstan paikoilla kaupungista, häntä vastaan tullut tuntematon mies ajaen hevosta, jonka perässä oli kaksi takarekiä, niin tuimasti luutnantin rekeen liini, että se meni rikki ja miehen oma hevoneu ilki valjaiötansa. ja kuin mies oli pakoon pötkinyt ja hevonen Sanomia Turusta.
M& Perjantaina Helmikuun 8 päivänä 186L myös pois karannut, otti luutnantti korjuunsa takareet, hevosen-loimen, säkin, filan-aisat ja ränget. jotta ovat jätetyt maistraatin-fihteerinTolletin talteen.
Helmikuun 1 p. ilmoitti trenki Kustaa Lindavist. että hänen hopiainen plaktarikellonsa edellisenä yönä oli «arastettu hänen asuntohuoneestansa.
Laskiais-sunnuntaina saarnaamat:
snomio«»ks»s«. Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots.
Aamu-saarnan: lumaluusopln-oppilas Wegelius. Suom. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Ahonius. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Indrin.
«<hr«hn«»ee»-kireo»fa. Suomea: v. Pastori Ahonius.
«i»na«-«rko»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg. Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 16 p. armossa säätänyt että yleisten makasiinien ja lainamakasiinien varastotpannaan yleisen valtiovarastonkanssayhteen, mutta että sitä vastaan maakunnan kruunun-makasiineissa katovuosien varaksi pitää oleman viljaa seuraama määrä, nimittäin Uudenmaan läänissä 1, 250 tynnyriä rukiita ja 350 tynnyriä ohria, Turun ja Porin läänissä 4, 500 tynnyriä rukiita ja 1, 500 tynnyriä ohria, Hämeen 2, 000 tynnyria rukiita, Wiipurin 2, 000 tynnyriä rukiita ja 1, 000 tynnyriä ohria, Mikkelin 4, 000 tynnyriä rukiita ja 2, 000 tynnyriä ohria, Kuopion läänissä 6, 000 tynnyriä rukiita ja 3, 000 tynnyriä ohria, Waasan 8, 000 tynnyriä rukiita ja 6, 000 tynnyriä ohria, Oulun läänissä 10, 000 tynnyria rukiita ja 7, 000 tynnyriä ohria, elikkä yhteensä koko maassa 37, 750 tynnyriä rukiita ja 21, 350 tynnyriä ohria.
Keis. M:ti on viimis joulukuun 19 p. armossa säätänyt, ettei karhuja ja muita vahingollisia eläviä tästälähin saa näytteeksi taikka muutoin kuljettaa eläminä pitkin katuja ja teitä muulla tamoin kuin sitä marten tehdyissä peitetyissä häkeissä, uhalla että elämä katsotaan menetetyksi ja kuka hymänsä saapi ilman edesmastauksetta tappaa sen, tullen asianomaisten polisi-mirkakuntain ja kruunun-palmeliain pitää tarkka maari tämän säännön noudatuksesta, sekä myös perään katsoa että, tämän käskyn rikottaissa, elämät malttamatta tapetaan.
Turun läänin maaherra muistuttaakuulutuksella läänin asukkaita, joilla on nyt liikkumalta kulkutaudilta tartutettuja taikka epäluulon-alaisia hemoisia, että he sen heti ilmoittamat paikkakunnan kruunun-palmelialle, ja pitämät sellaiset hemoset kokonaan muista erinänsä, eimätkä niillä matkustele mieraisin paikkakuntiin, ei edes markkinoillekaan.
Suomen talousseura Turussa on antanut mähimmän metaljinsa miheriässä nauhassa napinlävessä kannettamaksi trenkimoudille Aatolf Sundbergille kahdenkolmatta vuoden palveluksesta Weikkolan rusthollissa Wihdin pitäjässä.
Turun kauppiasten lauluseura piti entis tiistaina laulajaiset, jonka tulot tekimät 181 ruplaa, joista 64 ruplaa annetaan maimaishoioolle, niin että 8 ruplaa tulee jokaista kahdeksaa maimaishoidon-piirikuntaa kohden, joihin kaupunki on jaettu; loppu-rahat jaetaan köyhille mirkamiesten ja pormarin säädystä.
Roumasmäenseura piti arpajaiset entis keskiviikko-ehtoolla seurahuo Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kokemäen kirkkoherran »aaliin on pantu: 1) Naantalin ja Raision kirkkoherra, provasti K. Heiekell, 2) Marttilan pitäjän kirkkoherra provaStiI. W. Elmgren.
3) Närpiön kappalainen. vp. jumaluusopin kokelas, maist. I. R. Eneberg.
Määrätty tirtkoh. apulainen viran puolesta Wirtailla ja Atsärissä K. G. Renfors tulevan toukokuun 1 p:stä välisaarnaajana toimittamaan lappalaisen virkaa Peräseinäjoella. Haettavana Sottungan kappalaisen virta. (Kuopion. ) Yli-Kiimingln kappalaisen vaaliin on pantu 1) lm pitäjän apulainen vp. I. Karpin. 2) Rovaniemen lirl. loh. vlrkainen vp. K. P. Tillman ja 3) Kemin kavpal. apulainen R.
Mellin. (Ponvoon. ) Määrätty v. t. meriväestön saarnaaja Sallolan lirlkoh. apulainen A. E. Olsoni toimittamaan saarnaajan virtaa Wilpurln jaetussa pataljoonassa kokous-alloina, llrkkoh. apulainen Korpilahdella G. W. Relander lirkkoh. virkaiseksi Myrstylään.
FHUVlleita Vueussa. Tammikuun 28 p. lraatarmkisälli W.
Widofin tytär Anna Josefina 28 päivän vanhaua, 30 p. falvuoppilaan Kaarle Liliuksen poika Kaarle Alfred 1 vuotisena. helmikuun 2 p. luufinvanhin Antti Westerlund 64 vuotisena. ittellinen Maria Helena Wallenius 61 vuotisena, piika Wilhelmina Heikintytär Kuusiluodon kappelista kuollut läänin yhteisessä sairashuoneessa. 3 p. ruokakauppias Kaarle Holmberg 41 vnotisena, niklarinkisälli Kaarle Juha Lundström 30 «Uotisena, ». pastorin I. P. Lindholm vainaau tytär Emma Lindholm 33 vuotisena, entisen perääntatsojan A. Grönlundin poika Ernst Fredrik Paimiosta kuollut läänin sairashuoneessa, vaivanen Sino Kajander kuollut Mynämäellä 63 vuotisena, 4 p. pakkihuonen pehtori Lauri Robert Ealoander 72 vuotisena, maamittarin tytär Katarina Lovisa Lindfors 69 vuotisena, lukkuseppä Ruotsin alamainen Pietari Kustaa NroseliuS. larvari Riehteri vainaan tytär Naema Mari 16 vuotisena, piian Maija Wilmannin ävärä-l«pfi Alma Fridolfina kuollut Pöytyällä 1 vuotisena. 5 p. kraatarinkisällin, Preussin alamaisen O. F. Röderiu valmo Uroina Wilhelmina lernefelt 29 vuotisena.
Dtavalle vähä vastinetta lumiauran nimestä ja ajamisesta. Sitä kapinetta, jolla lumiset maantiet ajetaan auki, kutsutaan lumiauraksi ei ainoastaan Turussa, vaan koko Turun ja Porin läänissä ja ehkä muuallakin. Kyllä lumireen nimikin ymmärretään; että sen olisimme kieltäneet, siinä jo vähä valhettelittekin. Närnät molemmat Eurinin sanakirjakin tuntee ja viela päälliseksi lanan, niinkuin sitä Wiipurin läänissä kutsuttanee, mutta ei kukaan muu ennen ole siinä merkityksessä kirjallisesti käyttänyt tuota la tasanaa, ja koska te sen olette kuulleet, niin lähettäkäät se sanakirjan tekiöille että hekin saisivat pistää sen kirjoihinsa muidenki tiedoksi.
Otava ei ole voinut toteennäyttää tuota entistä väitöstänsaettä ”lataamattomat tiet hyvin tuiskutalvina ovat paremmat kuin ladatut”, ja väittää nyt vaan että avaamattomilla teillä ”päästään yhtä helposti eteenpäin kuin ladatuillakin”, ei siis paremmin, niinkuin ennen oli lausunut, jasanoovielä että Pietarin tiekin Rajajoesta alkain, jolla ”lumilata ja lapiot ovat ihan tuntemattomat”, on kuitenki ”pian yhtäläinen” (ei siis parempi), kuin lumiauralla avatut tiet. Sitte hän tietää senkin että Savossa jaKarjalassa ajetaan paljo talviteitä, joita ei koskaan lumiauralla avata. Olihan sekin melkein yhtä suuri tieto ja viisaus kuin se että ”lumi sulaa kesäksi”. Ia tällä te nyt olette todeksi näyttäneet että ”hyvin tuiskutalvina” auraamattomat tiet ovat paremmat kuin auralla ajetut. Teille tiedoksi saamme ilmoittaa että muuallakin ajetaan talviteitä, ei ainoastaan Savossa ja Karjalassa, sentähden että niiden kautta useinkin oijennetaan, että ne kulkemat tasasia maita, nuttuja, jarviä ja jokia myöten, joten ahteetkin valtetäan, joita valtateillä on enempi. Mutta ”hyvin tuiskutalvina” tapahtuu myös usein ettei niitä päästäkään kulkemaan, ja silloin on matkaaminen valtatietä, joka aina pitää oleman auki. Jos esimerkiksi syystalvesta tulee paljo lunta, niinkuin menneenä talvena, niin on sangen tydlästä päästä talviteitä kulkemaan, niinkuin mennä vuonna kuuttiinkin usialta ääreltä maatamme valituksia siitä ettei maamiehet päässeet metsäajojansa ajamaan. Samaten on myöski tänä talvena tapahtunut, että vielä tähän saakka entiset talvitiet, joita muina vuosina on vahvasti ajettu, ovat ajamatta paljon lumen tähden ja tänä vuonna myös pohjan pitämättömyydenkin tähden. Tämän olemme saaneet tuntea kaupungissakin siitä että halvot ovat suuresti kallistuneet näinä kahtena talvena, aivan siitä ettei maamiehet ole päässeet metsihinsä. Ia jos valtatietkin jätetäisiin avaamatta, mitenkä Otava luulee niilläpäästämän paremmin kulkemaan kuin avatuilla; ja sentähden maantiet omatkin jaetut että kukin pitää tieosansa korjussa suvella ja auki talvella, että niitä kumminkin päästään kulkemaan, pääsi muualta sitte taikka ei.
tammik. 14 p. 1861. Kyröskosken vielä ole malmista tullut. Wähä osa Kyrönseurakunnasta siitä hyötyisi, silla isompi osa asuu kosken alapuolella, mutta Ikaalisten miehet siitä vasta hyötyisivät. Sentähden he ensin lupasivatkin myllyjen osamiehille summattoman makson siitä ajaasta kun myllyt laskemisen alla seisoisi, mutta, totta katuivat kauppaansa, koska kuuluivat senaatiin asian lykänneen ja siellä muutosta taikka vähennystä maksossa missiinkin etsineen. Saa nähdä jos onnistuu! Tämä koski on mitä korkiampia meden putouksia Suomessa; ja muistan parikymmentä vuotta takaperin lukeneeni ruotsalaisessa kalenderissa sen korkoa armatuksi seitsemankolmatta kymmeneen syleen
jos eimuistoni tässä asiassa erehdytä? Tämä veden voima, joka tästä laskee alas, on maailman aikoihin ollut muihin toimiin miljelemattä, paitsi myllyjen käyntiin, joka tosinkyllä sekin on tarpeellinen asia; mutta nyt nousee jo kosken partaalla kaksi ratinen pumuli-tehdas, johon kolmattarymmentä sohloja (kangastuolia) ja 1500 pinteliä taikka rullaa langan kehräämiseksi rakennetaan. Wiimes keväänä tähän toimeen rupesivat viisi miestä, jotka Tampereen pumuli-tehtaassa ennen olivat olleet, mutta syystä
kuka tiesi?
siitä erkaantuneet. He rupesivat tähän toimeen silla lamalla että he katsomat perään ja tekemät itsekkin työtä tehtaassa, mitä kullekkin sopii, ja saamat sitten puolen moitosta; ne toiset osamiehet taas, joita on 200 ja jotka rahan rakennukseen
kukin sata ruplaa
omat antaneet, saamat toisen puolen moitosta. Kaikkein hartahimmat onnen ja menestyksen toimotutset seuraamat näiden yritystä, senkin tähden että omat suomalaista perisukua ja muutoinkin kunnon miehiä. Paljon mäkeä on jo tehtaan teossa työtä saanut; aikasin kemäällä maksettiin jo neljäkymmentä kopeekkaa päimaltä miehelle^-Se on kyllä tietty että semmotteesta tehtaasta, semmenkin isommassa määrässä, on vahinkoa jos hyötyäkin maamiljelykselle, sillä mäen palkka kallistuu eikä maamies enää jaksa pitää tarpeeksi mäkeä talonsa työhön, mutta maamies saa myös tamaransa paremmin maksetuksi ja tarpeensa kankaitten ja langan puolesta, mähemmällä maimalla ehkä halmemmalla hinnallakin. Tiiliä on sinne ostettu ja maksettu sadalta, isommista 90 ja vähemmistä 50 kopekkaa. Puita myös kuulutettiin siellä ostettamaksi ja maksetaan koimusistahaloista hopiarupla mutta Mäntysistä ja kuusisista mähemmän. Kaasuvalaistusta aivotaan tehtaasen toimittaa.
—k— n.
neessa. Wäkea oli saapumilla 500 paikoilla. Arvat 5, 960 lukuansa kävivat pian kaupoiksi; voittojen luku oli 460.
Tulot kaikki yhteensä tekivat liki 800 ruplaa, joista kuitenki kustannukset tulee suoritettavaksi.
Pikkulasten kouluille Turussa on yksi säästöpankin johtokunnasta eronnut jäsen lahjoittanut 1, 200 markkaa.
Kaksi rouvas-ihmistä on säästöpankkiin antanut 300 ruplaa hop. , joiden vuotinen kasvi maksetaan näiden kouluin johtokunnalle.
Kirjallisuutta. Ala-alkeiskouluin ja kansakouluin tarpeeksi on kirjakauppias I. W. Lilljan kirjapainosta nsyekeynisin tullut kaksi kirjaa, nimittäin: ”Osviitta UleiMaatieteesen, ala-alkeisja kansakoulujen tarpeeksi, kirjoittanut M. Wennberg. F. A— n suomentama. ” Hinta sidottuna on 40 penniä. Tässä on kysymyksiä kirjan alapuoleen pantu, johdoksi lukialle sekä kansakoulunopettajalle.
— Toinen on: ”Päässä-laskemisen jakso kansakoulun-opettajalaitoksille ja kansakouluille. C. I.
Landgrinin tekemä, suomentanut R. K. ” Hinta sidottuna il markka 20 penniä. Kumpaakin on ruotsin kielellä käytetty alku-opetuksessa, johon ne ovatkin hyvin soveljaat.
Suomessa vuonna 1859 syntyi 61, 454 henkeä, kuoli samaan aikaan 42, 969 henkeä, joten väkiluku sina vuonna enen ty i 18, 485 hengellä, joka oli suuri väen lisäys. Nuotta ennen lisääntyi Suomen väkiluku12, 118 hengellä ja sitä edellisinä elikkä vuonna 1857 katovuoden tähden ainoastaan 437 hengellä. Apärälapsia oli 4, 306, elikkä melkein joka 14:slapsi.
Kirjeen vaihetnsta.
Mikko Mikko-vainaan poika Euran Turajärveltä on lähettänyt kirjeen, jossa hän kertoo kirjottaneensa sen ”Kahden matkakumppanin, viinan ja miehen keskustuksen, ” joka oli luettavana näiden sanomain ensimäisessä numerossa tänä vuonna, ja sanoo antaneensa sen 10 vuotta sitten Porinkaupungin muurarimestarille J. A, Sundellille. Misfä ja kuinka se sitten on joutunut tehtaantyömiehen A. Jernvallin käsiin, joka oli lähettänyt sen sanomiin, siitä Mikko Mikko-vainaan poika nöyrimmästi pyytää ilmoitusta Jernvallilta, hyväksyen vaan että se oli sanomiin lähetetty.
Sipinän vankein kuljetuksesta. *) Tultuani Waivaraan, menin polisikamariin, hyvin tunnettava korkiasta vartiotornistansa, joka «sioissa Wenäjän kaupungeissa on sen osottajana, ja ilmoitin kohta pyyntöni polisi-johtajalle, ja kun hän oli tyyskään lukenut passini, antoi hän luvan minulle vanki-huoneessa katsella kaikkia, mitä mieleni teki.
Lähteissäni johtajan tyköä täyttämään aikomustani, antoi hän minulle paperin, jossa oli kirjoitettu: ’joka on varustettu passilla taikka muulla laillisella todisteella, se saapi katsella kaikkia, mitä vankihuoneessa on, seka ilmoituksia kaikista siellä, mitä haluttaa. ” Wartiasotamies määrättiin seuraamaan minua, ynnä ilmoituksella johtajalta, ettei katseliat saa puhutella vankeja, eikä kajota heihin, eikä myöskään heidän kuullensa lausua mitään hseyväksymistä tahi paheksumista heidän tilastansa, sillä on kovasti kielletty.
Me tulimme suurelle pihalle, jonka ympärillä oli 15 jalkaa korkia muuri. Sen keskellä oli kaivo; kivinen kaukalo ja usioita viljoilla kaivoon kiinitettyja pläkki-tuopia oli asetettu vankien varaksi pesoa eli juomista varten. Johtajan asuntoa vastapääta oli päävahtihuone, jonka läpitse oli kulkeminen, tullaksemme suuren klasi-oven kautta suurimpain pahantekiäin majaan.
Huone saipi valoa pienistä, katon alle tehdyistä akkunoista, varustetut rautahäkeillä, sekä klasi-ovesta. Mina luvin noin 20 paikoilla puu-lavoja (makaus-sioja), asetetut pitkin seiniä; kukin niistä oli varustettu vahvalla rautarenkaalla. Keskellä huonetta oli pitkä pöytä, ja siinä suuria numeroita, jotka osottivat kunkin vangin sian.
Pöydän vieressä oli penkkejä. Suuri venaläinen uuni, jota lämmitettiin paä’-vahtihuoneesta, muutamia yölamppuja ja suuri pyhänkuva, siinäpä oli kaikki huonekalut.
nJeoesssas, uuria pahantekiöitä on enempi kuin lavoja huoon toinen rvähempi, famallainen huone myöskin pää-vahtihuoneen takana.
*) Katso n:ro 5.
Itä puolella pihaa oli niiden vankien huone, joita kuljetetaan ilman rautoja. Nämät ovat semmoisia, joita vähempäin pahantekoin tähden viedäan Sipinään. Juuri samallaisia huoneita, kuin äsken mainittu huone, oli täällä usiampia rivissänsa; makaussioissa ei kuitenkaan näkynyt rautarenkaita. Totot olivat varustetut leveilla rapuilla, joissa sopi maata.
Welkomifia valvotaan viimistälin tulemaKhuifuu17 p. Uudenkaupungin raabtuvassa kauppias A. Linkdelgin toulursissa. Helsingin keräjäin 2:»a väiivänä vuoden kuluttua »riimis joulukuun I p:C’tä kruunuvoutl, sotakamreri K. H. Bergström vainaan pesäosä.
Toisen holhottavaksi oiteudetsa pantx talonpoika lkliaS Paavonpoila Inkila Valkealassa, talonpojat Wilhelm Korvineil j>, Juha Kolehmainen Liperin pitäjässä, mielipuoli isäntä luba lisak IisalinpoikaHuntu Honkilahden kappelissa, talonpoika loosep PleniuS Hinkkala Hausjärvellä.
Naimisen esteitä pyytävät vastaansa ilmoittamaan työmies Sauri Juha Hjulström ja torpantytär luhanna Kustaava Rosendal Porin kirkkoherran viralle. rusthollarin poika Juha Alfted Borgman Pohjan pitäjän kirkkoherraviralle.
Haettatvana läksi fiirtelevän laStenopettajan-virlaHlitin vitajässä.
lullatin virla Oulussa, rupulin-istuttajaltarrn-virla Polin pilrilääfäri-lunnassa.
Noin puolen tunnin paikoilla olin katsellut ympärilleni yhtä ja toista, kun kasakka ajoi kartanolle ja ilmoitti johtajalle vankein tulon. Wartiovaki, noin 50 miehen paikoilla, marsivat kohta trumpun paukkuessa kartanolle.
Vankihuoneessa ei muutoin ole sotaväkeä, vaan niitä saadaan kaupungin vartiapataljoonasta, niin pian kuin johtaja ilmoittaa vankijoukon tulevan. Suurissa vaskikattiloissa kannettiin vankien puolipäivällinen vankihuoneisin, joissa se jaettiin vähempiin numeroilla varustettuihin astioihin, erittäin kullekin vangille. Kolme naulaa hapanta leipää annettiin siihen vielä kullekin. Wangeilla on itse lusikkansa myötä.
Wangeille annetaan tavallista sotamiehen ruokaa, ja tänäpaivänen oli hapanta kaalia. Katsellessani päivällislaitoksia, tuli sana polisijohtajalta että minun piti tuleman sinne. Minä nain hänen nyt täydessä virkapuvusfansa ynnä lääkärin, vartioväestön päällikön ja muutamia vankivartioita.
Puoli vartioväestöstä seisoi kivarit kädessä vankihuoneissa.
Ovella seisoi kaksi miestä ja loppu-vaestö vastapäätä äsken tullutta vankijoukkoa. Wangit seisoi” vat pitkässä rivissä, piiritettynä vartioiltansa. Etupäässä seisoivat suurimmat pahantekiät, sitte vähemmän rikoksen alaiset ja viimeifeksi vaimot lapsinensa.
Upseeri, jolla tähän saakka oli ollut yleinen vaarinpito, ilmoitti johtajalle vankien luvun, jonka jälkeen tämä jälkimäinen meni pitkin rivia ja luki vangit. Sitte huusi yksi vankivartia suurella äänellä: Iksi kaksi. Ensimainen pari raudoissa astui esiin. Nyt tuotiin rattailta ne mytyt, jotka olivat merkityt numeroilla 1 ja 2, ja annettiin vangeille, jonka jälkeen kaksi sotamiestä ja vanginvartia saatti heitä vankihuoneesen. Samalla tavoin menetettiin kaikki muut. Minun muistakseni oli viimeiset numerot 111 ja 112. Namät numerot olivat kahden noin 12 taikka 14 paikoilla ikäisten poikain, jotka seurasivat isäänsä. Pojat, väsyneinä matkasta olivat nukkuneet sillä aikaa kuin toisia laskettiin sisälle. Sotamies herätti heidän ja sanoi ystävällisesti: ”tulkaat pojat, teidän numeronne on huudettu, nyt saatte päivällistä. ” (Jatketaan. )
Tuorstaina 2l pälvä tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla, julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmin ilmoitetaan, ruokakauppias I. W. Harloffln tonlurfiin annettu talo n:ro 4, 8 korttelissa 6 kaupunginosaa iässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: Ij yksi puurakennus, laidoitettu ja öljymaalilla maalattu, jossa on 12 asunhuonetta. etuhuone ja2lyöliä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2j kahdenkertanen livimuuri Lautapelli-latolla, jonkaaliterrassa on kauppapuotiynnä makasiini ja kont<ori, ja yllkerrassa 3 huonetta ja lyöli, paitsi sitä on tilvimuurin alla holvattu kellari; 3j yksi puurakennus kartanolla, jossa on 3 huonetta ja pakaritupa; 4) puurakennus, jossa on yksi Huone ja makasiini isomalnen asun< kahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 taltia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu isonen holvattu kivimakasiini. paitsi näitä on talossa usiampia puuza vaunuvajoja sekä kellaria.
Äsken mainitut rakennukset ovat paloroaluutetut noin 13. UW hopiaruplaan. jokahalullisille ostajille ja panttauksen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kauvuuain buutokamarista Talnnliklluil 2it v. 1 s’! A. Forhman.
Tuorstaina tuleman maaliskuun 7 p. kello 12 paimällä. myydään Hallalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin vainaan perillisten puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolesta tontista n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla konteilla raketuista huoneista ynnä olutehtaan kanssa siellä, vastaan otettamalsi tammikuun 1 p. tulemana vuonna 1862; huonerakennukset >ovat palomatuutetut II ja 12 tuhannen hopiaruplan »aiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehiaan tilasta saamat halulliset kaupvaneumos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutolamarista helmiluun sp. 1861.
A. Forhman.
julkisen huutokaupan kautta, joka tapahtuu 14 päivänä enfitule, <V vassa helmikuussa, kello 12 päivällä. pois arrenteerataan puoli Isoheiktilän ruslholll Loukinaisten kylässä Liedon pitäjää. 8 venäjän virStaa Turun kaupungista, viideksi vuodeksi, altain I:Stä palmaSta ensitulemata toukokuuta. Lilempiä tietoja rusthollin laadusta luin Kuulutus.
tuluvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousemallaviikkoa:
tuorstaina helmikuun 14 p. ne jotka asumat vildessä ensimäifissa kortteleissa 6:ta lauvunginos«a, samapaerjantaina helmiluun 15 P. ne jotka asumat 6-11kortteleissa kaupungiuosaa.
Toimitus alkaa kumpanakin päivänä rukouksella ja miillosaarnalla.
Turusta helmikuun 7 p. 1861. Torsten T. Renmall.
myös muista asianhaaroista saadaan huutokauppa-paikassa. Huutajolllpitää olla lelmolliset takaukset arrentiehtoin täyttämisestä. Liedosta 2l päivänä tammikuuta 1861. Matti Matinvoika Tupala.
Förmyntäri Alhojoen kylästä Liedon pitäjää.
vapaehtoisella huutokaupalla, joka pidetään valtall», tiistaina tuleman maaliskuun 19 p. kello12 päivällä. myydään Wuolahden yksinäinen perintötalo. V, manttaalinen. Kuufiluodon kappelissa, enimmän maksajalle. Tilalla kylmetään vuofittain vähä päölle neljän tynnyrin syyökylmöä. ja paitsi sitä kemäkulmö; niitut omat hymlu ruohoset ja antamat keskimäärin 50 häkkiä paitsi merirehuja, metsää on paljo yli talon oman tarpeen, lalansaelis huono; talohuoneet omat makuutetut Suomen UhtelsessH maallaisten palovakuutusseuraSsa 1, 350 hoviaruplan vakuus-arvoon z talon saapi mastaan ottaa tuleman toukokuun 1 p. ynnä kasmamau laihon^kanssa; maksonja muutehdot määrätään huutokaupassa; josthalullisille ostajille tieto annetaan. Kuusiluodon Wuolabdelta tammikuun 23 p. 1861. Tapani Stenmall, holhoja.
Myytävänä.
WellavsiSvavriikistTa^^m^y^yWpl Riigan pellavanfiemeniä 186ft vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautauuobissa Uudentorin par. Eläinten apejauhoja, rukiinja nijun-listimia halpaan hintaan HaliSten kauppamakasiinissa.
Kahvetta. sokeria, riiskryynejä. väskyniä. punasta ja valloSta pumpulilaukaa, hyviä nisujauhoja sela Hollannin silliä, mvypt O. R. Svoof entiseSsi Salltnln taloSfll.
Robtimiblnnkaa Tampereen G. Grönbera.
Ilmoitus.
Kaksi, torpantilusta. toinen talon kokoinen, toinen vähempi, WaiStenlylän Hvitin kartanossa Maarian pitäjässä, jäämät tulevan maallskuun 14 p. lviljellättä. jonka vuoksi niihin otetaan torpparia, jos he, varustettuna tarpeellisilla maineenja vapauden todistuksilla, jota pitemmin sitä parempi, ilmoittamat itsensä mainitussa kartanossa.
Halataan ostaa.
Hyviu n>olfofta lampaunvillVja «Stetaan 9tuutttttt-fel>*tistiottee*fa Xutuöfa* Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Kolme Weisua lesuksessaKristuksessa, autuuttajassamme, joita on kokoillut ja pränttiin kustantanut T. H. 2 kop.
Tavarain hi toja Turussa.
Palovlina 75 ja 90 k. kannu.
Tuore naudanliha 60 k. ja 1 r.
Palmattu naudanliha 1: 10.
Tuore lampaanliha 1: 30.
Palm. lampaanliha 1: 40 ja 1:60.
Sianliha 1: 65 ja 1 70.
Palm. sianliha 2 r.
Made 1 r.
Heinät s’/, aina IIk.
Munat 35 ja 40 k. tiu.
Nahkiaiset I:50 sata.
Perunat 22 k. nelikö.
Koiv. halvotl:soja I:7sluorm». Mäntyset halrvot 1: 30 leivlskä.
Nisut 8 r.
Rukiit 4: 65 ia 4: 80 Rukiinjauhot 5 r.
Kaurat 3: 15 ja 3: 20 Ohran maltaat 6: 50 Walkoset herneet 6 r.
»»?»»It f tl harmaat herneet 4: 30 [a 4: 50.
Silakat 8 r. ja 8: 50. A Ohrankryynit 22 f. laM Kaurankryunit 26 t. jM Humalat 10 k. naula.
Woi 2: 60 ja 2; 80 M Tali 3r. ja3: 20 M Nisuiauhot 90 ta 95 fTurussa, I. W Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Huutokauppoja.
Petjantaina tämän helmikuun 15 p. altain kello 9 epp. ja kello 3 jpp. myydään alikerraösa Suomen talousseuran talossa tässä kaupungissa Hämeenkadun varrella. julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, taitellaisia triloo-vaprikin teoksia, niinkuin aamuja konttori-jatkuja, valtosia ja liljavia naisväeu ja lasten nuttuja ja sukkia, kohtuja, poikain jatkuja, miesväeu-alushousuja, alushameita, valtofia ja lirjamia villaja pumpuli-troijyjä, sängyn-peittoja. villafia. pumpulisia ja liinasia naismäen puolisullia ynnä yhtä ja toista; joka halullisille oStazllle ilmoitetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4 p. 1861.
A. Forhman.
Tiistaina tämän helmikuun 19 p. . alkain kello 9 epp. ja kello 3 jpp. myydään metsähoitajan B. E. Mallenin talossa Hämeen-poikliskadun varrella, paikalta poismuuttamisen tähden, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista parempaa irtainta tavaraa, niinkuin petfatuita ja maalatulta huonfkaluja. kaappeja, soffia, tuoleja, piironkeja, pesotaappeja ja pöytiä, plakkija rautakatuja, tlafia japosliineja, suvija talvi-ajokaluja. niiden joukossa 1santaja 1häkli-rattaat, reliä y. m. , työ-aseita ja langastuolia ynnä yhtä ja toista; joStahalullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4p. 1881.
A. Forhman.
Kesliviikkona ja tuorstaina 20 ja 21 päivänä tässä helmikuussa, alkain kello 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin ja ritarin E. F. Branderi-vainaan kirjasto, jossa ou lakitieteellistä, joiden joukossa I. F. Flintberginlainopln- kirjasto 6 siteessä, y. m. maatieteellisiä, historiallisia, jumaluusopillisia, lääketieteellisiä, franskan, salsan ja suomen kielisiä kirjoja, matkaynnä lempi-kertomulsia, karttoja ja kumia. y. m. ; on myös kirjain luettelo nähtävänä huutokauppa-päivään saakkaFrenekellin kirjakaupassa, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4 p. 1861. A. Forhmau.
H«omiokirk, Ksa , Suom. Aamu-saarnau: v. PaStori Bränder. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Ahvtssus. Suom. Ehtoo-saarnan: lu «aluusopin-oppilas WegeliuS. Ruots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Sazin.
K<h»uhuoneen-lirro»sa, Ruotsia: v. PaStori Bränder.
«i«num-rirro»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian-selitylstii pitämät tulemalla »iilloa: tiistaina, kello 5 jpp.
»uotsin kielellä Tuomioprovasti Nenvall ja keStiviikkona, kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Kotimaalta.
Mikkelin läänin maaherra on tammikuun 22 p. virasta eroittanut luvan pitäjän nimismiehen K. W. Polin ja nimittänyt vara-maakanslistin B. G. Godenhjelm nimismieheksi luvan pitäjään.
Turun pakkihuoneen pehtori L. R. Caloander, joka kuoli tämän kuun 4 p. , on testamentteerannut paitsi sukutäisillensä Yliopistolle 24, 000 ruplaa, Turun lukiolle 12, 000 ruplaa ja ylikoululle 6, 000 ruplaa hop. , kasvit niistä jaettaviksi naiden oppilaitosten oppilaisille, 8, 000 ruplaa kasvutarhan asettamiseksi Turkuun sekä kasvutarha- hoidon edistämiseksi. Paitsi näitä on 7, 000 ruplaa määrätty erinäiseksi varastoksi, jonka vuotiset kasvit käytetään halkojen ostoon, joita joka vuosi joulun edellä jaetaan köyhille. Mitä jätille jääpi, kun nämät summat omat jaetut, annetaan pikkulasten-kouluille ja rouvasväen- seuralle Turussa.
Turun laskiaismarkkinoita pidettiin viimismaanantaina ja tiistaina. Edellisinä päivina oli niin paljo suojannut että rekikeli jo oli huonoa, mutta markkinoiksi muuttui kuitenki ilma kovemmaksi että päästin reellä paremmin kulkemaan. Wäkeä oli vähemmäksi ja tavaroita sen jälkeen myös vähemmänpuolisesti; tavarain hinnat luetellaan lehden lopulla.
Tilavakuusseuran osallisuuteen kirjoittaneita jäseniä oli muutamia koossa Turun seurahuoneessa viimis maanantaina. Siina päätettiin pyytää johtokunnan pitämään eri kokous tutkimaan ja ratkaisemaan, elleikö seuran annettavain velkakirjain prosenttia taitaisi korottaa kumminkin s:teen sadalta, kun luultiin ettei seuran velkakirjoja saada rahoiksi vaihetetuksi 4 ja 4. prosentin maksamalla, niinkuin nyt on määrätty.
Porthanin kuvapatsaan rakennukseksi oli tämän kuun 6 päivään saakka karttunut yhteensä 5, 220 ruplaa 49 kop. hop.
Kansan-lainakirjasto Helsingissä avattiin viimis lokakuun 7 p. ja on sitte pidetty auki joka sunnuntai ja keskiviikko kello 4 ja 5 välillä jpp. Kirjoja siinä on 592, joista 372 on ruotsalaista ja 220 suomalaista. Lainaajia on ollut vahvasti, yhtenä päivänä aina 110:teen asti.
kuolleita NUVUssa. Tammikuun 29 p. tupakintekiän A. A.
Walleniuksen poika Kustaa Aatolf puolen »uotisena kuollut Uudessakaupungissa, helmikuun 6 p. tiilitehtaan-trenli, entinen tarkta-ampuja Fredrik Rindell 3l »uotisena. 7 p. linnan kirkon lukkari Herman Viktor Elfvius 32 »uotisena kuollut Mynämäellä, 8 p. trengin A. F.
’Helinin poika Kaarle Fredrik 10 vuotisena, Itt p. piian FredrikaLindbergin äpärälapsi Linda Fredrika 4 kuulauden ijässä, 11 p. plas-ma< zuri, överstiluutnantti ; a ritari Kaarle Samuel Alleen 56 »Uotisena, merimies Kaarle Tuomas Nyfors 53 »uotisena.
yevi«liitto«N kuulutettiin tuomiokirkossa »iimeis pyhänä ensi erä: trenki Juha Juhanpoika RutaS ja piika Kustaava Lovisa Hamppen, sekä varvin työmies, sotamiehen poika Aljunzem Malasehevits roomalais-katolisesta uskosta ja neiti Emilia Kajander.
Hurun polifikamarin Umoitukfla. Helmikuun 4 p. löysi Postinhoitaja EStlanderin piika Kerttulinladulta 4 ruplaa hop. Samana päivänä »arastettiin revisori Lundströmin trengin V. Hellstenin huoneesta latlarilello ja hopiahelanen piippu.
Kun polifikamarissa «li ilmoitettu että Nousiaisten jahtivoudilla E. Faleniuksella on se Hevonen jreki, jotka tammikuun 1? v. »arastettiin Perniön torppa «ilta I. Witmannilta. lähetettiin polifivalturit K. Söderström ja I.
G. Grönroos 5 päivä tässä kuussa jahtivouti Faleniuksen tykö tutkimaan asiaa. Sinne tultua löyfivät he hevosen ja reen Faleniutsella. joka selitti että hänen trenkinsä Efraim Slmonpoika. joka 2 kertaa ennen on varlaudesta vitsoja saanut, oli tammikuun 17 p. ollut talvl, uiarltinoilla Turussa, ja saman päivän ehtoolla kotiin tullut tuntemat Loman miehen kanssa ja tuoneet mainitun hevosen ja reen, jotka sanoivat olevan sen tuntemattoman miehen, mutta kun sama mies salaa «li mennyt pois. jäivät hevonen ja reki Faleuiuksen haltuun. Hevouen za reki tuotiin kaupunkiin, ja Efraim Simonpoila, jota kielsi »arastaneensa taikka mitään tietämänsä asiasta, lähetettiin Turun linnaan; asia tulee tutlittavaksi lämnerlnoikeudessa.
6 p. toi kauppiaanpoika A. Matvejef polifikamariin kapanlämsän. jonka hän oli löytänyt Uuden «aantullista. ja lruununluusi Sundström5 avainta yhdessärenkaassa, jotta hän oli löytänyt Aurajoelta tehdyn luistinpaikan läheltä.
8 H. oli pölisi E. I. Gröndal UudeNatorllla tiini ottanut tuntemattoman miehen, joka sanoi nimensä olevau Juha Fredrik Ahlgren ja ennen olleensa Suomen tarkla-amvujakouluösa Hämeenlinnassa, mutta nyt il, man luvatta lähteneensä trenginpaikastansa kauppiasStahleltaPorista, ja kosla hän yötä ollessansa Kallion talossa Raullalan kylässä Liedon 18M.
Tanomia Turusta.
M7. Perjantaina Helmikuun 13 päivänä pitäjässä oli »arastanut kankaan-piukottimeu ja kinveen. tuotiin hau polifikamariin, jossa hän tunnusti mainitut kalut varastaueeilsa; asia tulee tuomittavaksi Liedon keräjissä.
Wielä samana päivänä ilmoitti Mommolon torppari Juha Hemstedt Toijaisten kylästä Kiskopitäjästä että yöllä ennen porvarinlesten Nautalinin talosta oli häneltä viety sultteet ja mätihihnat sekä 2 sätkiä, toinen tyhjä ja toisessa, merkitty yuustaveilla I. H. , puoli tynnyriä ohria.
1Sunnuntaina Paastosta saarnaavat:
moinen temppu on tehtävä sen tähden että taudinmarkä kuilvettuneena vielä vuoden ja usiammankin perästä moi tartuttaa; 4) jokainen kestikiemari pitäisi kovalla edesvastauksella kielettamän semmoisia hevoisia panemasta kyytin eteen, sillä kuin usiat matkustajat kulkemat siloillansa, omilla on siitä ymmarrettäma kuinka tämä tauti siitä pikaisesti levenee.
oyyansae Hämeenkyröstä tammikuun 21 p. 1861. Waivaisten holhous on taalla vähä toisella kannalla kuin muuallapäin.
Seurakunta on jaettu lukulahkoihin ja kukin lahko pitää murhetta niistä vaivaisista, jotka piirikunnassa ovat, eivätkä täyttä kaasia tarvitse elatukseksensa, vaan vielä taitamat itsekkin maha elämän-einesta työllänsä toimittaa. Piirikunnan päällysmies kokoo talollisilta ja jakaa niille kaksi kertaa muodessa, mittumarina ja joulun edellä, mitä kunakin muonna on heille määrätty, ja.
jos jotakin jääpi sen ylitse, pidetään se takavarikossa päallysmiehen tykönä tietämattömäm tarpeitten täyttämiseksi.
Paitsi tätä on kaksi taikka kolme vasituista ruotivaivaista kussakin lukulahossa, senjälkeen kuinka suuri se on, jakolme neljä maimaista kuljetetaan seurakunnan ympäri järjestykö sessä talo talolta elätettämiksi. Namät köyhät omat sitä laatua, että ruotia tarmittisimat, mutta kun kaikki ruodit omat kiinni, niin he tällä tamalla elätetään. Niillä rahoilla, jotka kruunun-moudin kautta kootaan trengeilta, pujoilta, ittellisiltä, torppareilta ja nuorelta kansalta, kasmatetaan ja holhotaan köyhiä ja orpolapsia, joita onkin hyvin paljon, että rahat tamallisesti siihen kulumat.
Tällä tamalla papit paljon mähemmällä maimalla pääsemat, eivätkä aina tarvitse pahoilla mielin olla maimasten malituksista; mutta köyhät tulee aina paikoillansa olemaan, eivätkä saa muuttaa paikasta toiseen, sillä toinen kylä ei ota niitä vastaan elättaaksensa, eikä sitä somi moittiakkaan, kun asetus täällä määrää, että kunkin lah—k— n.
Marttilan pitäjästä 4 p. helmikuuta 1861. Lainakirjaston perustaminen seurakuntiin on sekätarpeellinen että hyödyllinenasia. Tähän vaaditaan ainoastaantavallinen. valistusta rakastavainen yhteyshenki ja muutama kopekka rahaa. Missä ei niitä etuja löydy, siellä tarvitaan sydämellisiä kehoituksia ja neuvoja. Niin täällä kuin muallakin, ovat seurakunnan jäsenet ryhtyneet työhön, aivan tärkiaan. Euran kappelissa on lainakirjasto jo muutama vuosi tehnyt tenhonsa, ainoastaan yhden kopekan vuotifen makson kautta jokaiselta ripellä käyvalta hengeltä.
Marttilan pitäjän emäseurakunnassa tapahtui perustus menneenä vuonna. Kirjoja löytyy 114 nimettä, joista 109 ovat toimitetut kirjallisuuden seuran kautta Wiipurissa, ja lainataan niin halullisesti, ettei monta kirjaa suinkaan jateta talteen. Karmaisten pieni seurakunta on myös kustantanut oman kirjastonsa ja puhutaan että Kosken kappeli paraikaa kokoilee rahoja samaan tarpeesen.
En minä siis muuta taida kun sydämellisesti kehoittaa kaikkia ystäviäni jaheimolaisiani talonpoikaisesta säädystä tainkaltaiseen hyvään puuhaan, jos muutoin isänmaan rakkaus ja valistus korkiana pidetään. Erittäin saan minä suurimmalla ilolla ilmoittaa ja nöyrimmälläkiitollisuudella mainita edellä nimitetyn seuran hyvää tointa ja palamaa työtä suomalaisen kirjallisuuden lemittämisesta, sillä ei seura ainoastaan toimita kirjoja hyvään hintaan, se antaa vielä lahjaksikin omia tekemiänsä. Sitominen ja kirjaston saannot saadaan alle neljän kopekan, mikä muolla maksaisi kumminkin kymmenen kopekkaa kappaleelta.
Kokkolan uusi suomalainen yli-alkeiskvulu avataan tulevan syyskuun 1 p. Kaikki opettajain virat siinä ovat jo julistetut haettavaksi.
Uudenmaan ja Hämeen läänin maaviljelysftura piti vuosikokouksensa Helsingissa tammikuun 29 p. , jossa päätettiin hallitukselta pyytää valtiovaroista rahaa alhaisen maaviljelyskoulun asettamiseksi, jonka asetukset tutkailtiin ja hylväksi katsottiin. Oli myös kysymyksenä asettaa erinäinen laitos paremman karjalajin saamiseksi maahan.
Kohtuuden ystavät pitivät kokouksen Helsingissä tämän kuun 1 p. Noin 20 hengen paikoilla oli läsnä.
Keskustusaineena olivat ne mietteet ja ajatukset, jotka naiden sanomain 4 n. rossa olivat kerrotut. Kaksi pykälettä niistä, nimittäin kolmas ja viides saivat usiampia muistutuksia, jonka tähden ne jätettiin pois toistaseksi.
Ia kun toista pykälettä oli vähän muutettu, otettiin ne muut viisi pykälettä seuran perustukseksi. Keskusyhteyden esimieheksi valittiin kanslianeuvos Rein, ynnä esittelösihteeri Waenerberg ja assessori Brummer auttarviksi johtajiksi, rahavartiaksi kirjaston amanuensi maisteri Renvall.
Porin kaupungin sanomain nykyinen toimittaja kirjoittaa niin huonosti ja virheellisesti suomen kieltä, ettei sitä luulisi talla vuosikymmenellä kirjoitetuksi, ikään kun ei suomen kielioppia vielä olisi kirjoitettukaan, taikka ei kumminkaan sen lehden toimittaja sitä lukenut. Wirheitä ja kieliopillisia vikoja on niin paljo kaikissa toimittajan omissa kirjoituksissa, ettemme niitä tässä rupee luettelemaankaan, mutta jos toimittaja ei niitä itse huomaa, vaan tahtoo meidän niitä itsellensä osottamaan, niin teemme sen toiste. Paitsi näitä julkisia kielen väärennyksiä, jotka ovat niin törkeitä ettei luulisi sillä kirjoittajalla olevan suomalaista korvaa laisinkaan, on siinä vielä pranttivirheitäkin.
Hevoistauti liikkuu liikkumistansa Porin ympäristöllä, varsinki Merikarvialla, Siikaisissa, Poomarkussa ja Ikaalisissa seka vielä Waasanki läänissä, ja tekee turmiotöitänsä hevoisissa, ellei sille mitään esteitä hankita, sillä tauti on tarttuvainen. Sen levenemistä estämiseksi on hevoislääkäri K. L. Lagerbohm tarpeelliseksi katsonut seuraamat keinot: 1) ettei saa vaihettaa eikä myydä tautisia hevoisia, sillä se on hapiällistä seka kovasti kielletty laissa, joka määrää vitsarangaistuksen sille, joka ehdolla ja tiedolla myy taikka vaihettaa taudilla saastutetun eläimen ja sen kautta saattaa taudin lähimmäisellensä; 2) että parantamattomathevoiset tapetaan, eikä, niinkuin tähänsaakka tapahtunut on, niillä ajeta siksi että paha löyhkä matänevästä luontokappaleesta estää omistajan sitä lähenemästä; ei myöskään tämmöisiä hevoisia ole päästämistä laitumille eläväna matänemäan, sillä se märkä, joka juoksee naiden haaskain haavoista, saastuttaa maan ja puut, ja taitaa vielä monta vuotta tartuttaa samoille laitumille päästettyjä hevoisia; 3) että taudilliset hevoiset eroitetaan terveistä; tallit, joissa taudillisia hevoisia on ollut, pitää puhdistettamaan; siinä on kuitenki kylläksi että pestään ne paikat tallissa, jotka hevoisista ovat tahraantuneet, kiehumalla vedella taikka lipiällä, ja samalla tavoin puhdistetaan häkit, kruput, ranget, juoma-astiat ja muut; kloorikalkki-vedellä sivaltaminen ei maksa paljoa ja on vielä vakavempi saastutuksen hävittamiseksi. Hevoissukimet, vyöt, hihnat ja muut semmoiset sopii liottaa 24 tuntia kloorikalkki-vedesfa ja sitte kuivata ilmassa. Täm
on eripuraisuus yya enenemässä. Aina usiammat valtakunnat ovat uhanneet eritä yhteisestä liittokunnasta.
*j Katso n:lo 6.
Tivirian vankein kuljetuksesta. *) Polisijohtaja ja hänen seuransa ynnä upseeri ja lääkäri, jotka olivat seuranneet vankeja, menivät nyt silmäilemään huoneita, jotka olivat vankeja täynnä. Kaskettiin minun myös seurata, ja minä nain suurimpain pahantekiäin huoneessa kaikki makaus-lavat täytettttna.
Renkaastn oli kimitetty ne kahleet, jotka kävivät vankein oikeasta eli vasemmasta kädestä. Jo Moskovosta lähteissä taotaan käsiraudat kiini. Niissä on kaksi rengasta, joista toisessa on 5 jalan pituiset ja pikkusormen paksuiset viljat, 4’/<z naulan painosta, toiseen renkaastn taas sopii kimittää kumppanin viljat.
Tultuansa vankihuoneesen irroittavat vangit parit roisistansa ja kiinittävät viljat kukin lamaansa. Johtaja kuulusteltuansa kunkin vangin terveydentilaa, lähti pois huoneesta, ja kohta sen jälkeen kirvoitettiin vangit numeronsa jälkeen lamoistansa, ja asetetun huutamisellapöydan ympäri, kukin siihen paikkaan ja sen vatin ääreen, jolla oli sama numero. Syödessänsä olivat vangit hyvin puheliaita, ja muutamat vikkelapaiset päastelivat kokkapuheitakin, mutta sotamiehet ja vankivartiat eivät vähäkään yhtyneet heidän iloonsa.
Rumalta päästyä kiinitettiin taas kukin lamaansa; Johtaja käski minun puolipäivälliselle, jossa minä ! kaksi vartiaa jäi huoneefen ja toista kaksi klasi-oven taa.
Muut vartiamiehet saivat laskea kivärit käsistänsä ja oleskella missä mukavin sopi. Täältä menin minä vahempäin pahantekiäin huoneesen, jossa myös päivällinen jo oli päätetty, ja vartioiminen jätetty yhdelle sotamie ! helle ja yhdelle vankivartialle. Waimot ja lapset olivat erittäin majoitetut, ja puheen kohina heidän huoneestansa ilmoitti minulle että vaimovaki kaikissa maan-äärissa ja missä kohdissa hyvänsä ovat yhtäläisiä.
kohtasin upseerit ja tohtorin. Päivällistä syödessä sain vielä kaikellaisia tietoja vangeista, josta vähä tässä »iela kerron.
Waltiollifen rikoksen alaisia vankeja ei koskaan viedä vuoren kaivanto-töihin. Niin keisarinna Katarinan rangaistus-asetuksetkin määräämät, jotka ovat vahvistetut jälkeisiltä hallitsioilta. Kaivanto-töihin viedään ainoas Pohjais Sipinässä on ilma niin kylmää ja kovaa, ettei ihmiset siellä koko vuotta jaksaisi elääkään, mutta etelä osassa on lauhempaa ilmaa, jossa myös vangitkin pidetään.
taan murhamiehet, petolliset virkamiehet, parantamattomat varkaat ja yhteisesti kaikki semmoiset pahantekiät, jotka Wenäjän lain jälkeen ovat tuomitut hengeltä pois.
Mutta niinkuin nämat, ovat myös valtio-rikoksen alaiset vangit raudoissa matkalla Sipiriaan. Tultua Irkutskin kaupunkiin, joka on keski Sipinässä, irroitetaan valtiollisten vankein kahleet, heille annetaan vähä päivä-muonaa ja saavat valita asunnoksensa jonkun kaupungeista Dmsk, Irkutsk tahi Nertsehinsk. Siellä saavat sitte elää omista varoistansa taikka hankkia elatuksensa jollakin työllä. Sillä tavoin ovat he kuitenki polisi-katsannon alla etteivat saa mennä määrätystä piirikunnasta ilman kuvernöörin luvatta.
Wähemmän rikoksen alaiset vangit, joita ilman raudoitta kuljetetaan, ovat kaikki talonpoikaisesta säädystä ja semmoisia, jotka ovat olleet tottelemattomia kartanoherroillensa, ja joita ei millään kurilla ole saalu oikastuksi.
He saavat ottaa vaimon ja lapset myötänsa, jos nimittäin vaimo suostuu seurata miestänsä sinne, mutta jollei hän tahdo seurata, saapi hän jäädä kotio jamennä uuteen naimiseen. Lapset seuraamat aina äitiänsä. Jos lapset jo ovat täyttäneet 12 vuotta, kysytään aina heiltä jos he tahtomat seurata vanhempiansa Sipiriaan. Jos eivät tahdo, saavat jäädä kotomaahan.
Sipiriaan viedyt vangit eivät pääse koskaan sieltä takasin, mutta heidän lapsensa saavat koska hyvansä palata kotomaahansa.
Kaikki Sipinään määrätyt vangit kootaan Mosko> vaan. Vhdessa kulkujonossa kuljetetaan suvella 120:kin Mutta jos ilmoitukseni ovat lukialle vähä-arvoisia, niin kuitenkin saan ilmoittaa edesmenneen vuoden tapauksia, ja parempihan myöhänki kuin ei koskaan. Terveydentila oli pitäjässämme viime vuonna kohtalainen, ehkä kuitenkin kauhistavaisia tapauksia on ollut mainitun pitäjän Euran kappelin seurakunnassa. Wiimes syksynä meni yksi rusthollarin isäntä viinapaissään jokeen, jossa hän kuoli, ja yksi talonpoika, joka kuoli riiheen, häyryyn, eli lieneekö siinäkin ollut viinan Häyryn ja nuoran syy, niinkuin siitä puheita on ollut. Wiimes joulun edellä sai yksi talon vanhamuori kuoleman laakin kirkosta palattuansa, yhdeltä juopuneelta talonisännältä samaa seurakuntaa, joka juoma-reisuiltansa ajeli sopimattomasti, josta hän edesvastaukseen vaaditaan. Ei tämmöisiä ole kerviä kirjottaa, vaan itselleni ja muille kauhistukseksi ja karttamiseksi olen lyhykäisesti kertonut, lohdutellen ittiäni siinä toivosfa että toisten iloisempia. I. Tilkais.
Ulkomailta.
Ampuminen Gaetassa on yltynyt yltymistänsä. Sardinialaiset ampumat seka maan että meren puolelta laimastostansa. Uhtena ainoana yönä sanottiin heidän ampuneen kaksi tuhatta pomvia. Jo aavistetaankin ettei kuningas Frans enää monta paivaa jaksane vastustella.
Franskan keisari on kehoittanutkin häntä hyvällä antaumaan, ennen kuin viimeinen täytyminen tulee hätäkateen.
Tähän ei hän kuitenkaan ole suostunut, vaan koettaa viimeiset voimansa, koska hän luulee korkiankin tarkoituksen puolesta, nimittäin kuninkaallisen vallan pysyttämisen puolesta tepastelevansa, joka hänen mielestänsä olisi paha esimerkki muillekin, jos kuninkaan istuimia nain kukis
Tuorstaina 2l päivä tulemassa Helmikuussa kello 12 päivällä myydään paikalla, julkisella huutokaupalla, ehdoilla jotka tyystemmin ilmoitetaan, ruokalauvpiasI. W. Harloffin kotonimkuitruskiisnesasnanettu talo n:ro 4. 8 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, ynnä siinä raketut: I) yksi puurakennus, laidoitettu ja öljymaalilla maalattu, jossa on12 asunhuonetta. etuhuone ja2lyökiä. huoneet hiljan tapettipaperilla varustetut ja maalatut; 2j kahdenkertanen kivimuuri rautapelli-katolla. jonka alikerrassaon kauppapuotiynnämakasiini jakonttori, ja yllkerrassa 3 huonetta ja työli. paitsi sitä on tivimuulin alla lhsuoomnaeintteaujahoplavkaattruitukpeal; lari; 3) yksi puurakennus kartanolla, jossa on 3 4) puurakennus, jossa on ylsi isomainen asun, buone , a makasiini kahdessa kerrassa; 5) puurakennus, jossa on 2 tallia, pihatto ja makasiini, ynnä pesotupa ja sen kanssa yhteen rakettu i, ouen holvattu kivimakasiini. paitsi näitä on talossa usiampia puuja vaunuvajoja selä kellaria.
Asken mainitut rakennukset oroat palovaluutetut noin 13. 000 hopiaruplaan. jota halullisille ostajille ja panttautsen-omaisille tiedoksi annetaan. Turun kaupungin huutokamarista A. Forstman.
Myytävänä.
M^ähäinen talo N:o 247 meri-kortteerissa Puolalan mäellä myy «^«. dään hyvällä hinnalla ensi muutoksesta. Omistajalta saadaan likempi tieto.
vavriikisrntatn^n^p^tl Kahvetta. sokeria, riiskrhynejä. västyniä. punasta ja »altosta pumpulllankaa, byviä nisujauhoja sela Hollannin silliä, myypi O. R. Svoos entisessä Sallenin talossa.
Tampereen G. Grönbera.
Riigan pellavanfiemeniä 1860 vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautapuodissa Uudentorin partaalla, myypi I. Torekell.
Eläinten apejauhoja, rukiinja nisun-listimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Halataan ostaa.
Hyviä valkofia latnpnant»iUo%a ostetssn Vtunnun keheuhuVneebsa &tt*st*fa+ Kadonnut.
lärykselän rusthollista Prunkkalau kappelista katosi elokuun 2 p.
kaksi hevoSta, toinen noin 10 vuotias musta valakka, kello kaulassa, toinen 15 vuotias mustanruökia tamma. Jota tietää niitten olopaikan, olkoon byvä ja ilmoittakoon palkintoa vastaan äsken mainitussa rusthollissa Pruntlalan kappelissa taikka lautamies Tiensuulle Liedon pitäjässä.
Tavarain hi toja Turussa.
Kuulutuksia.
Auluvuorolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään nousevalla viitkoa:
maanantaina helmiluun 18 P. kaikki ne seurakunnan jäsenet, jotka asuvat 12— 21 kortteleissa 6 kaupunginosaa, tiistaina HeIMiIUUN 19 P. kaikki, jotka asuvat vanhoissa taloissa entisessä Pohjan korttelissa luin myös ne jotka asuvat rvanhoiösa taloissa Etelän korttelissa siihen osaan asti, tuin kuuluu 2:sen kappalaisen piiriin, tuorstava heIMiIUUN 21P. kaikli seurakunnan jäsenet, jotka asu, «at torpissa ja tiluksilla Aunintaisteu tullin takana.
Turusta helmiluun 12 p. 1861.
perjantaina helmiluun 22 P. kaikki vanhoissa taloissa entisessä Etelän korttelissa asuvaiset, jotta kuulumat 3:nen kappalaisen piiriin.
Toimitus aljetaau ja pitkitetään tavallisella lapaa.
Torsten T. Reuvall.
Julkisella huutokaupalla tulevamaaliskuun 9 p. kello 11 epp.
tarjotaan Turun raastuvassa 30-nen vuodeu arennille pohjan puolella kaupunkia olevat maan-osat n:rot 67— 75 niillä ehdoilla jotka huutokaupassa ilmoitetaan.
Samalla aikaa ja samassa paikassa tarjotaan lU:ueu rvuoden arennille Iso-Puolalan. Isohängin, Wähahäugin jaUrjänän taloille jaetut, mutta kaupungille annetut tatauiltut Raision, Maskun. Maarian. Piikkiön ja Nummen pitäjissä. Kummassakin huutokaupassa pitää huutajilla oleman telvolliset takaukset.
Tarkemman vaarin pitämiseksi vaivaisista on Turku jaettu 8 piirikuntaan, ja kuntin rvaarinpitäjäksi roalittu ylsi vaivaishoitolunnan jäsenistä, nimittäin ensimaiseen piirikuntaan, johon kuuluu 1 kaupunginosan I— l9kortteli, entinen Kirkkolortteli ja kaupungin tiluksetHämeentullin takana, nikkari Cronvall; toiseen piirikuntaan, loppu äsken mainittua kaup. osaa. seppä Nangell; kolmanteen, 2 kaup. osa. entinen Luostarin kortteli sekä tilukset Uudenmaantullin takana, seppä Wulf; neljänteen. 3. 4 ja 5 kauv osat. sekä Pikisaari, tynnyrinvyöttäjäLindh; viidenteen. 6 kaup. osa. entinen Pohjan kortteli ja kaupunkitilukset AunixkaiStentullin takana, kauppias Söderström; kuudenteen, 7 kaup. osa. löytyri Cujander; seitsemänteen. 8. 9 ja. 10 kauv. osat. entinen Uudenkaupungin kortteli ja Ruissalo, kaupvias Åberg; j, kahdeksanteen «utlueu Etelän kortteli, lauppalaivuri Anderson.
Tuore naudanliha 65 k. ja 1 r.
Palv. naudanliha 1: 10 ja 1: 20.
Tuore lampaanliha 1: 25 ja 1:30.
SM»», lampaanliha 1: 40.
Sianliha 1: SO ja 1: 90.
Wasilanliha 1: 50.
Heinät 5 aina 11 k.
Uohi 3 r.
Siian mäti 8 ja 10 k. naula.
Munat 35 f. tiu.
Perunat 20 k. neliko.
Raimot 1:50 jaI:70 kuorma.
Mäntyset l, alvot90 f. 1:30 ja1: 50.
Paloviina 85 k. kannu.
KuruSsa, I. W. LiUjan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. RenWall.
Nlsut 8 r. 1 Ruliit 4: 70 ja 4: 80 Rukiinjauhot 4: 90 ja 5 r.
Kaurat 3: 25 i’ **• ”f. Nalloset herneet 5: iv ja 5 40.
Haimaat herneet 3 r. Silatat. 50. 10: 50 ja 11 r.
Nisujauhot 90 k.
Humalat IN k. naula.
Kilohaili 50 ja ?U k. astia.
Woi 2: 60 ja 2: 80 leiviökÄ Tall 3 r.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän helmikuun 19 p. . aikain kello 9 epv. ja kello 3 zpp. myydään metsähoitajan B. E. Mallenin talossa Hämeen-poiktiSkadun varrella, viilalta poismuuttamisen tähden, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, lailellaista parempaa irtainta tavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, kaappeja, soffia, tuoleja, piironkeja, vesokaappeja ja pöytiä, plakkija rautakaluja, klafia japosliineja, suvija talvi-ajotaluja. niiden joukossa 1 santaja 1 hätli-rattaat, rekiä y. «. . työ-aseita ja kangastuolia ynnä yhtä ja toista; josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 4p. 1861.
A. Forhman.
Keskivlilkoua ja tuorstaina 20 ja 21 päivänä tässä helmikuussa, altain lello 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkiseNa rvapaehtolsella huutokaupalla, presidentin ja ritarin E. F. Branderi-rvainaan kirjasto, jossa on lakitieteellisiä, joiden joukossa I. F. Flintbergln lainvankia, ei koskaan enempää, mutta usein vahempi joukko, ja talvella 60 ja sitä vahempi. Matka kestää 9 kuukauden paikoilla, ja kunkin kulkujoukon lähdön väliä on taivallisesti 2 kuukautta. Yö-kortteerit ovat 21 ja 23 venäjan virstan vaiheella toinen toisistansa. Joka neljäs päivä ja kaikki suuret juhlapäivät ovat levähdys-päiviä.
Kulku aljetaan suvella kello 7 ja talvella kello 9 aamulla.
Wanki, joka ilmoittaa olemansa voimattoman käymaan, tutkitaan lääkäriltä, joka seuraa yhdessä, ja jos hän havaitaan niin heikoksi ettei voi käydä, sioitetaan hän rattaille, ja seuraamaan pysäyspaikkaan tultua saapi hän jäädä sairashuoneesen, jos hän on kipiä. Sairashuoneessa hoidetaan sairaat niinkuin tavallisissa sotavaen sairashuoneissakin. ” Sipiriasta karkuun pääseminen on melkein mahdotonta. Seka Kiinalaiset että Kirgisiläiset tappamat kaikki Europalaiset, jotka tulevat heidän maihinsa, jaUrali-vuorten kuivat maat uhkaamat nälkään kuolettaa karkulaisen.
optn-llrjasto 6 siteessä, y. m. maatieteellisiä, historiallisia, jumaluusopllllsia. lääketieteellisiä, franskan, salsan ja suomen kielisiä kirjoja, mattayuuH lempi-lertomulsia, kaNtoja ja kuvia, y. m. ; on myös lkiaruiapiansslau. ettjoekloa nähtivänä huutokauppa-päivään saakkaFrenekellin lirjakamarista helmikhuaulnull4isiplle. ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutoA. Fortzman.
. ¦W^»^«’W>W^W^*. Perjantaina Helmikuun 22 päivänä Piplian-selitylstii pitävät tulevalla viikloa: tiistaina, kello5 jpp.
ruotsin kielellä TuomioprovaStiRenvall ja keskiviikkoua, kello 5 jpp.
luomen kielellä v. Pastori Saxen.
2 SunnuntainaPaastosta saarnaavat:
«nomiokirkossa Suom. Aamu-saarnan: v. Pastori Indren. Ruots.
Aamu-saarnan: v. Pastori Bränder. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Kehruhnoneen-kirkossa. Suomea: v. Pastori Ahonius.
«lnnan-kirrobsa. Suomea: v. PaStori Stenberg.
poika Aleksanteri Kankaanpään pitäjästä kuollut läänin yhteisessä lasareetissa 11 väivän vanhana. 15 p. entinen postiljooni Perttu Heikki Ristlakki 65 vuotisena. 16 p. salvumies Kustaa Nordström62 vuotisena, 17 p. muurarintisälli Matti Hertzberg 63 vuotisena, 18 p. entinen ajomies Juha Juhanpoika 36 vuotisena.
Hurun poliflkamarin ilmoituksia. PölisiM Nesten otti Wahtonlorven Isotalon trengiltä Kustaa Heikinpojalta pois hopialufikan, jota oli varastettu Turun vaihetustonttorin rahavartialta; Kustaa Heilinpoika sanoi ostaneensa sen tunnetulta mieheltä.
11 p.
varastettiin torpparilta I. G. Sjöbergiltä. Kotosin Wähä-Raumau kylästä Ulvilan pitäjää, kauppias Kufsehinovin talosta kaksi kirjettä j37 ruplaa 25 kop.
12 p. »arastettiin laudankantaja Antti Tanelinpojalta muSta lverkanen päällisjalku. Samana päivanä kadotti I:ksi mamselli H. Brotherus Uudellatorilla 10 ruplaa; 2:lfi ittellisvaimo Sofia luhantytär Hakamäen töllistäLahden kylästä Pöytyän pitäjää rahakukkaron, jossa oli 4 ruplaa 75 kop. ; 3:lsi Kuusiluodon kartanon piika E. W. Wahlman kukkaron, jossa oli vähä päälle 2 ruplan.
13 p. kadotti talonisäntä Kustaa Juhanpoika Urjala Ruskon kylästä Halikon pitäjästä rahataskunsa ja siinä K ruplaa; 2:lsi vietiin torpparilta Heilli Niinikoskelta, kolosin Tamiasten kylästä Loimaan pitäjää, kauppias Kufsehiuovin kartanolta musta tamma; 3:tsi vietiin Savon Wähämarjon säterin trengilts Antti Kustilta pussi, jossa oli 5 naulapumpulilankoja ja 5 kyynärää pumpulikangasta, joSta vartautsesta otettiin kiini ympäri kuljeskelema vaimoihminen Liisa Matintytär Kujanpään töllistä MaltarkoSken kylää ja Orippään kappelia, joka kaksikertaa ennen on uäpistelemlsestä tuomittu, ja nyt polifilamarissa tunnuött äsken mainitun tavaran varastaneensa, joSta lämnerinoikeudessa tulee tuomittalvaksi.
Samana päiväuä toi sotamies Wasili Bajusikov polifitamariin sinisen päällisjakun, sängyn peiton ja hevosen loimen, jotkahän sanoi löytäneensä HämeentulliSta.
14 p. vietiin rusthollari Kustaa Erkinpoika lousilan. totesin Nanhian kylästä Huittisten pitäjää, vaalevan ruskia ruuna.
Samana päivanä toi ittellinen Maija Ekman polifikamariin Anna Fredrika Bergelinin tekemän testamentin 3 hopiaruplan kartalle, jonka hän oli löytänyt Ison Braheukadulta.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 29 p. armossa suonut eron virasta Mopiston professorille, kanslianeuvos ja tähtimies, tohtori G. Reinille, ynnä kaikki palkka-edut eläkkeeksi.
Wiipurin läänin maaherra on muuttanut Räisälän nimismiehen I. M. Krook Luumäen nimismieheksi, ja viime mainitun pitäjän nimismiehen T. B.
Baekman Räisälän nimismieheksi.
Turun vaivaishoitokunta antaa tästä puoleen präntätyltä kertomuksia vaivaisista ja heidän avun-saannista, että vaivaisten rahan maksajat itse tulisirvat tietämään jos avun-saajat todellisesti ovat tarvitsevaisia taikka ei, koska vaivaishoitokunnan on työlästuntea kutka määrin käyttämät vaivais-avun, taikka ei sitä tarrvitse. 4tnoNeita Turussa. Helmikuun 14 p. kraatari A. A. Bergin poika Yrjö Albin 1 vuotisena, ittelliSvaimon PrlitaLovisaHedin Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Keis. M:ti on ar MolliseUkäskykirjeellä viimis tammikuun 17 p. hyväkfi nähnyt suoS <»Uskelan pitäjän-apulaisen viran hävittämiseen sekä emätirkeu kavvalaisen palkan soviötumiseen. kuin myös että pitäjäu-apulainen siellä I. A. Waldstedt saisi seurakunnan pyynnöstä ilman vaalita asetettua Uskelan emäkirlon kappalaisen virkaan. velvollisuudella täyttämään sekä lappalaisen sekä pitäjän-apulaisen yhdistetyt virat. niin kauvan luiu nykyinen kirkkoherra on paikallansa, niin on tuomiokapituli antanut pitäjänapulaiselle Waldstedtille valtuuskirjan mainittuun lappalaisen virlaan. Nummen pitäjän kirkkoherran vaaliin on pantu 1) Loimaan pitäjanapulainen vp. I. R. Wialen. 2) Karjan pitäjän kappalainen vp. A. Bergman. 3) Westaufjerdin kappalainen vp. maist. D. E.
Hildeen; Pirttilän kirkkoherran vaaliin 1j virkaja armovuoden-saarnaaja Teiskossa vp. K. Bergroth, ja maaliin täytteeksi 2> Pyhämaan tlrlloherra I. I. Lybeek ja 3j virka-apulainenLängelmäelläI. G. Wikman; za Laihian lappalaisen vaaliin 1j Oravaisten kappalainen vp.
I. P. Carlstedt. 2) Isonkyrön kappal. stainen vp. I. F. Ignatius ja I) Alajärven kappalainen vp. K. W. Hjelt. Määrätty Tammelankirlt «h. apulainen A. R. M. Creutlein virkaja armovuvden-saeruajatsi Wampulaan, Teuvan kirktoh. apulainen K. E. Sonek Kumlingen kirkkoherran virlaiselfi. Kankaanpään kirtloh. apulainen vp. I. E. Loveu Teuvan lirktoh. apulaiseksi, Karjalohjan lirkloh. apulainenI. W. Kjell -berg lirlkoh. apulaiseksi Kankaanpäähän, Perniön lirktoh. apulainenI.
F. Reinholm Karjalohjan lirlloh. apulaiseksi. Kirkkoherran tutkinnon ovat läpikäyneet Turun lonfistoriumin amanuensi maiSt. E. A. G.
Rindell ia Nummen pitäjän lappalainenvp. G. Dahlberg. (Kuopion. ) Kaksi lisä armovuotta on armossa suotu M-Kilmingin kappalaisen «p. Ebenhardtin leskelle ja perillisille. Myös on armossa määrätty «ttii talot n:ro 1. 2 ja 3 Lampaanjärven kylässä Pielaveden pitäjää «uutetaan lisalmen pitäjään, kosta nykyisten pappein taikka heidän olleuden-omistajain osallisuus papin palkasta Pielavedellaon lakannut.
Haettavana pitäjän-apulaisen virla Suonenjoella. Määrätty kirkkoh.
apulainenI. Lind toimittamaan kappalaisen virtaa Rautalammilla, ja entinen kielenopettaja maist. K. G. Bläfjeld kappal. apulaiseksi Kontiolahdella.
(Porvoon. ) Kaksi lisä armovuotta suotu Luumäen kirkkoherran provaSti K. A. Haekzellin leskelle ja perillisille. Vakuutuskirjan saanut Heinolan kappalainen vp. G. A. Seven lappalaiseksi Puumalaan.
Haettavana kappalaisen virka Heinolan maaseurakunnassa.
Sanoma Turusta.
8. 1861.
Ulkomailta.
Sardinialaisten tulipommit omat särkeneet kaksi kruutimakasiinia, joiden pamauksesta myös osa linnan muurista meni rikki. Linna on pyytänyt 48 tunnin sotilakkoa, haudatakftnsa kuolleitansa. Kenraali Cialdini oli siihen myöntynyt ja lähettänyt haamoitettuin tarpeeksi yhtä ja toista tarmittamaa. Cialdini oli mielä pidentänyt välirauhaa ja lumannut mastaan ottaa 400 sairasta ja haamoitettua, kun hän sai kuulla että linnassa parannettiin muureja. Hän julisti siis välirauhan loppuneeksi, ja ampumisen oli määrä alkaa taas tämän kuun 9p. Gaetasfa on myös polttopuiden puutos, piiritettynä kun se on joka taholta. Pohjais Amerikan liittomaltakunnasta on taas Louisianan maltio erinnyt. Texas on samoissa hankkeissa.
Franskalaisen sotamaen peräyttämisestä Synasta aimotaan pitää yhteinen valtioiden kokous.
Wenäjä ja Kiina omat tehneet kauppaliiton mumis marraskuussa. Liittokirjassa on määrätty raja Wenajan mallan ja Kiinan malilla, jonka kautta Wenäjä saapi Kiinasta amaran maan pohjais puolella Amurjokea ja mielä mahan sen etelä puolellakin. Kauppa Sipinän ja.
Kiinan malilla tulee mavaaksi, tullittomaksi. Kiahtan kaupungista Sipinän puolella saamat Wenäläiset kauppamiehet matkustaa estämättä Kiinan pääkaupunkiin ja tehdä kauppaa tiellä sekä Urzassa ja Kalgassa. Wiimekss mainittuun paikkaan asetetaan venäläinen kauppa-konfuli.
Sotavanhusten apukassa Turussa on saanut Lovisan kaupungista 26 ruplaa ja eräältä Turun ruotsalaisiin sanomiin kirjoittajalta hänen kirjoituspalkintonsa, 9 ruplaa 9 kop. ; yhteensä 35 ruplaa 9 kop. hop.
Höyrylaivat Thekla ja 110, jotka mennä sumena kumpikin kulkimat hämiöllä, joka osallisten tulee suorittaa, tulemat kuitenki mielä tulemana kesänä kulkemaan matkojansa koetteeksi jos paremmin kuin ennen valkitsisimat osa!listen kulunkia.
Kavelyspaikkaa ja puistoa aikomat kauppias B.
H. Fahlgren ja karmari A. Renmall tehdä taloinsa ylipuolella olemalle mäelle Multamierusta alkain. Asia on sangen hyödyllinen ja suositeltama, silla yhteistä kansaa marten Turussa ei ole entisellään soveljasta kavelyspaikkaa.
Kuvittaalla ei he somistu käymään ja Ruissalo on kaukana. Ainoa humituspaikka miime muosina on ollut Kiinan mäki Hämeentullissa, mutta sekin on ahdas ja jyrkkä. Tämä nyt aimottu paikka näkyy sitä mastaan hyvin someljaaksi. Mainitut herrat omat jo antaneet maistraatiin pyyntönsä saadaksensa kaupungilta sanotun paikan aimottuun tarkoitukseen. Ensi aluksi on heidän aikomuksensa istuttaa 4, 000 puuta, paitsi tammen istutuksia.
Julkisesta ihmisen ryöstöstäon Tapiossa jaSuomettaressa pitkät kertomukset, kuinka Joen kaupungin markkinoilla tammikuun 25 p. viisi Wenaläista keskellä päivää erään kauppian kartanolta mäkisin rekeensä heittimät Suomen miehen lampuoti Mikkosen Enon pitäjästä, tvkkimat suun rukkasilla ja ajoimat huutain läpi markkinavaen ulos kaupungista, viedäksensä Mikkosta Wenäjälle orjaksi taikka sotamieheksi. Kuljettuansa 7 penikulmaa otettiin he kuitenki kiini, jotta Mikkonen pääsi kotiensa, ehkä aiman pahasti menetettynä, ja Wenäläiset, joista vaan kaksi saatiin vangiksi, vietiin Kuopion mankihuoneesen.
Suomen yhteisen palotvakuutusseuran hallituk.
sesta pidettiin Helsingissä hiljakkoin tutkinto, josta nähtiin että edellinen muosi on ollut seuralle onnellisimpia, koska palovahingon maksot 11 miljonan 700 tuhannen ruplan mastaussummalta tekimät ainoastaan 3, 400 ruplaa.
— Kokkolan kaupungin palosta joulukuun 18 ja 19 Valmana oli johtokunta kohta maatinut tietoja. Palovahingon armiot omat sieltä sittemmin tulleet ja osottamat 11:sta kokonaan palaneesta ja 7:stä osaksi palaneesta talosta tehneen yhteensä 37, 071 ruplaa 55 kop. , jotka jo omat lähetetyt Kokkolaan asianomaisille.
Alastarolta 11 p. helmikuuta. Tämän muoden sanomain palstoissa ei mielä ole näkynyt mitakän seurakunnastamme ilmoitetun, ei toki kynäiliän puute pitäisi siihen syynä olla että sanomalehtiin täältä niin Harmoin kirjoitetaan; joku taitaa luulla täällä ei sanomalehtiä lvvettavankan eikä annettaman simistykselle mitään armoa, koska ei kirjoituksiakan lähetetä sanomalehtiin. Niin ei kumminkaan ole, sillä aikaamme mekin seuraamme; täällä luetaan sanoma-kirjallisuutta luullakseni enämpi kuin usioissa maamme kappeliseurakunnissa, jota sekin todistaa että on täksi muodeksi otettu tänne yli 70 sanomalehtiä, eli liki puolta enemmän kuin ennen milloinkaan. Tästä näkyy että ei se pieni hinnan korotuskan sanomalehdillä mitään tee, kuin maan simistys on mahankin alkuun päässyt. Määrin se oliskin jos emme me sanomalehtiä ottaisi, koska saamme net tykömme helpommin ja sukememmin kuin monetkaan kappelilaiset, silla harmaan kappeliin tulee posti-laukkua niinkuin tänne näinä aikoina tulee. Lainakirjastoa perustetaan paraikaa kappeliimme ja varoja siihen kerätään nimilistoilla, joka onkin ilauttama asia sen paremmin koska seurakunnan jäsenet omathymin muistaneet rahalahjalla tätä kallisarmoista laitosta; suotama olisi että samalla kuin kirjasto amataan, siitä hartaudella kirjoja lainataisiin ja niitä lumettaisiin.
Muutoin on täällä yhteisistä asioista tavan takaa tuumittu malista niin malista näin. Lukiat jo ennalta tietämät että Alastaron kappeli pyrki erillensä suuresta emä Loimaasta, josta myös Metsämaan kappelilaisille tuli hätä vuovata erillensä, eikä muka jättää Loimaalle enää muuta kuin nimi jälille, ja jo asiassa niin pitkälle ehteivätkin että korkiasta käskystä pidettiin kokousta Loimaan emäkirkossa, mutta kun aijä-parat siinä huomaisivat kappelinsa olevan vaan mahan toistakymmentä manttaalia ja he olimat lumanneet yli 1, 000 ruplan aimotulle kirkkoherrallensa palkaksi, niin mainitussa kokouksessa lausuimat sitä ei moimansa täyttää, maan päättimät parhaan oleman jäädä mieläkin kappeliksi Loimaalle; paras olisi ollut että olisimat kohta ajatelleet päänsä ympäri eikä silmät ummessa rumeta toisten kanssa kilpaa juoksemaan, ja sillä tamalla saattaa suuria maimoja niille, joiden asia malmoman pitää. Puhutussa kokouksessa oli joku äijä nurkassa tuumannut että ei Alastaronkan pidä erillensä pääsemän, koska emme mekan pääse; se näytti muka kuin olis ollut hauskempi Metsämaanlaisten elää jos Alastarokin pysyisi kappelina, huomaamatta sitä etua, jota tulee papinpalkassa Metsämaa ja emäkirkko nauttimaan siitäs joka nyt lankee Alastaron papeille. Tähän nyt tällä kerralla lopetan loruni. A. V
tuansa. Miksikä ei, kuinkas semmoisia kyselet? mastasi Jaako. Hei! kuin tuo herra Lindeqvisti tuonan, tuntonsa päälle, vakutteli Porin kauppa-yhtiön maksaman plankuista korkeimman minkä ulkomaan hintain suhteen Suomessa maksaa taitaa, maksaissansa 40 kopekkaa 14 jalkaisesta 9X3 tuumasesta plankusta, ja vielä niin tyyni valiten, etta vähimmäksikin plankku kuormasta, eli joka kymmenes, meni ilmaiseksi, mutta malista koko kuorma merkittiin »iällisiksi, jonka vuoksieräs Kankaanpäläinenkin saikuormastansa ainoastansa I’/plankun hinnan, eli 60 kopekkaa, ja nyt luin Turussa Heikin markkinoilla maksetun 50 kopekkaa semmoisista plankuista kappaleelta; pakisi Mikko. Niin mutta lienee kalullakin eroa, lisäsi Jaako.
Mikko puisti päätänsä ja mukisi, kuin eimaan olisi Porin kauppaveitikoilla samat juonet kuin, joku vuosi takaperin, oli tuolla Turun pikku voi-saksalla. Sekin osteli Ikaalisissä talvivoita polku-hinnalla ja vieläpa huonointa sitäkin, noilta Ruhjulan akoilta ja Mettalan Marketta, sitte osti vähin hyvää suvivoitakin, sotkipa viimeinhyvät ja huonot yhteen ja vei kotionsa, josta vasta kirjotti Ikaalisten akoille kirjeen Turun Sanomissa, maroitellen akkoja toistaaksi tekemään parempaa voita, ettei hinnat ulkomailla polkeuntuisi pilalle. Samoja juonia pelkään Porilaisten plankku-kaupassa jauhaman, sillä kuin kaikki plankut, huonot ja hymät, maikka hinnassa erotellaan, kohta kuitenkin paiskataan yhteen läjään ja’ kaikki myös kemäillä lauttataan lotjilla Räpsöseen, niin ettei yhtä plankkua jää Porin rantaan ajettumaan. Olisiko he todella niin lsähetetty) Mtälvällisiä ilmoituksia herra pastori Wareliukselle.
1. Nimityksenne: esipappi, jos nimityksillä malia lienee, kuin ne ”ei miestä pahenna jos ei mies vaan nimeä”, on mielestäni yhtä kamala kuin ”kirkkoherrakin.
Eikö paljas ”pappi” piisaisi miehelle nimeksi, niinkuin tekin häntä nimitätte kirjaisenne 9 siv. 18 ja seuraamilla rivillä, sopisipa alhaisempia virkaveljiänsä, vanhan taman mukaan, kutsua apulaisiksi ja kappalaisiksi eli marapapeiksi? 2. 10:nellä sivulla sanotte: ”uudistila”
”eimaksa ollenkaan kolmannus-jyviä ennen kun tihunnin lasku on tehty”, mutta tihunti-laskua kököttänee pappi ja uudistalo nyt jo turhaan kuin Keis. Majest, armollinen reglementti maanmittauksesta annettu ’/ 1848 määrää sen kerrallaan tynnyriksi ja viideksitoista kapaksi manttaalilta.
3. Sivulla 18 lausutte koska uudistalo rupee puolta veroa kruunulle maksamaan, rupee se samalla aikaa suorittamaan kappalaisellekkin puolet kapat. Mutta ette siinä ole tarkannut Keis. M:tin arm. julistusta tz 1817, jossa seisoo: ”uudistaloista ei tule mitään muita ulostekoja maksettavaksi, mistä nimestä ne olla mahtamat, ennenkuin ne, vapausvuotten loppuun kuluttua, täyden veron meille ja kruunulle maksamat. ” 4. Kuin kirjaisenne jälkimäisessä osassa luetellut osaantuisivat maksot kaikki paitsi 6:ta ”sairaan ripityksestä”, suoritetaan kirkkoherralle (eli papille), niin taytyneekö apupapin ja kappalaisen lapsia ristiä, vaimoja ottaa kirkkoon, vihkiä parikuntia, haudata ja veisata ruumiita, aina ja joka paikassa eli millonkaan maksotta. Minä sitä en voi uskoa, vaan arvelen kenen papin hyvänfä semmoisista toimista voivan vaatia eri makson silloin koska näitä ei toimiteta kirkko-säännössa määrätyllä ajalla ja paikalla, se on yhteisessä kirkonmenossa ja Jumalanpalveluksessa, jota soisin teidänki yksinkertaisille tarkemmin selittämän, etteivät pahenisi siitä kuin papit joka paikassa ottamat makson vihkimisestä ja ruumiin veisusta, sekä paikottain kotona ristimisestäkin ja kirkkoon-ottamisesta.
5. Kuin sivulla 37 sanotte lukusioista, koska niitä kyläkunnissa pidetään, olevan kyläläisten velvollisuus, ”kunkin vuorostansa”, antaa papille, lukkarille ja palmelialle tarvittavaa huonetta, toimituksen kestäissä useammanki päivan, niin myös soveliaalla ravinnolla heitä vierastia; niin olisi hymä samalla selittää: kuulumatko torpparit kyläläisten lukuun, joilla semmoinen velvollisuus on. NIIs.
Eläinten kiduttamisesta.
Eläinten teurastaminen tapahtuu maalla l tavallifesti tuolla kamottavalla ja kauhistamalla tavalla etta eläin täysi-hengissänsä kaadetaan kumoon, sidotaan ja pidetään kyljällänfa reessä, jolla aikaa teurastaja ensin leikkaa kaulan auki ja sitte, kun veri vähitellen vähenee juoksussansa, riistää aina syvemmälle veitsellänsä, siksi että veri kokonaan on lakannut juoksemasta, jolloin elukalla miela ! usein on henkeä ja siis tuntoakin. Ia ihmeteltävä asia ! on että tämä raaka menetys kotieläimiä kohtaan, jotka z luoja on antanut ihmiselle niin suureksi hyödyksi, kieltämättä on saanut niin monta vuosisataa läpitsensä pysyä aina meidän aikoihin asti, ehkä tuo yksinkertaisin ja luonnollisin tapa lyödä eläintä päähän että se kohta menee huumeisiin eikä tunne veden vuodatusta, jo kauvan aikaa on melkein yleisesti tunnettuna ollut. Kukin kyllä ymmärtää mitä kipua ja kidutusta eläin raukka, jotaverta ottaissa estetään poraamasta ja hengittämästä, saapi kärsiä ennen kun henki lähtee! Koska se on työlästä pitää vaaria eläinten rääkkäämisestä eläissänsä, niin suotakoon heille kumminkin kuolessansa ihmisellistä suosiota.
Hevoisten raakkaamista markkinoilla ja maihetuspaikoissa on usein ja syystä malitettu. Sillä niinkuin (Lähetetty ) Maamiesten mietteitä kauppamiehista.
Saanematko Porin kauppamiehet myydä ostetulta plankkujansa samoissa ulkomaan satamissa kuin Turkulaiset? orveli eränä iltana Mikko, hetken sanomalehtiä luetonnia, sanoi
Tuore naudanl. 70, 80. 90 ja1: 15.
Tuore lampaanliha 1: 20 ja I:30. Sianliha 1: 90.
Nisujaubot 90 t.
Heinät 5 aina 12 t.
Mullat 35 k. tiu.
Perunat 20 k. nelikö.
Koivuset halvot I:30, 1: 40. 1. Paloviina 40 ia 45 l. lannu.
Palnoluvan «ntanut: T. T. Ren vall.
KuruSsa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Olion Maatuetta, Hampurin Sokeria ja jataanfftiip krpynejä myupi P. Ithimaeus. entisessä Boxströmin talossa.
Kahvetta. foteria, riislniynejä, vaslyniä, vunasta ja vallosta pumpulilaukaa, hyvia nisujauhoja setä Hollannin silliä, myypi O. R. Svoof entisessä Saklenin talossa.
Ka Utobtimidlattiaa Tampereen a, MYYPI G. Grönberg.
L. MellavaisKankirautaa, rautapelleja, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tampereeen liinatehtaan pellavakankaita, ihostaja rohtimistalankaa.
Kattopäfeen-nauloja tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiitfi tehtyjä mieSlväen «aatteita.
Alkunanllasia, monenlevyifiä. tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
s Eläinten apejauhoja, halpaan hintaan Hälisten kauppamakasiinissa.
Riigan pellavansiemenia 186ft vuoden tulosta, suuremmissa osissa, Rautapuodissa Uudentorin par. Halataan ostaa.
Hyviä valk«fin lamjmanviKoi* p^teiöan NuununkeheuhUVneeHsa VuenHsa.
hevoismarkkinoita meillä tavallisesti pidetään, on sitä kamala katsella kuinka hevoisia hakataan, räyhätään ja pauhataan, että sillä tarvoin muka saataisiin hevoiset virkummiksi ja ostajille halukkaammiksi. Tämmöinen paha fa julma menetys saataisiin ehkä estetyksi silla että hevoiset maärätaisiin asetettaviksi riveihin vierestyksin nelitulmaseen piiriin ja päät ulospäin. Kukin omistaja seisoisi hervosensa edessä. Oriit saisi sioittaa erinänsä.
Jos joku tahtoo koettaa hevoisen juoksua ja muita omaisuuksia, joita ei hevosen seisoessa taitta tutkia, niin ajakoon jollekin aukialle paikalle kaupungin sivulle, Turussa esimerkiksi ”kasakkain-Kupittaalle”, taikka trakuna-kedolle.
Jos jonkun mielestä matka hervoistorilta sinne on pitkä olemanansa, eipä sen pitäisi huolettaman hervoiskiduttajaa, jolla siitä on niin suuri hurvitus. Muut ihmiset voivat ostaa sekä myydä hevosensa fiivommalla tavalla kuin räyhäämällä ja ruoskimisella.
Haettavana lukkarin virka Helsingin kaupungissa, yhdistetty urkuuistin ja lukkarin virka Nöyrin emälirkolla. lukkarin villa Kuopion maaseurakunnassa, ja lukkarin virta Laihian emäkirlolla. ln plta Kadonnut.
kestllievari.
Wiimis kesäkuussa ilmaantui minun kestilievari-kamariini ylsi iso Suomenmaan kartta, särtiuti-kankaalla vuorattu ynnä vutr»alin kanssa; se joka siihen näyttää omistusoikeutensa, saa sen allekirjoitetun tylöä >«WWW, , , , , Uotila.
tiistaina helmikuun 26 p. kaikki, jotka asuvatloppu kortteleissa, «likka 2(1—31 korttelissa samaa 7 laup. osaa.
Kuulutus.
LulUWUvroja pidetään seurakunnassa entiseen tapaan niin että lukemaan läskelään maanantaina helmikuun 25 p. kaikki seurakunnan jäsenet, jotka asumat 19 «»simaisissa kortteleissa 7 kaupunginosaa, Turusta helmikuun 20 p. 1861.
tuorstaillll helmikuun 28 p. kaikki B:ssa kaupunginosassa ja Uudenkaupungin korttelissa asuvaiset, perjantaina maalisluun 1p. kaikki jotka asumat 9:ssä kaupunglnosassa, Linnassa. Pikisaarella ja Ruissalossa.
Torsten T. Nenvall.
Määrätyt hinnat jotkamaksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Räpsöönsatamaan.
18 luumaisista läpi mitaten maksetaan sillalta hop. kop. 56.
17 H 11 11 M M M il 53.
Haapain pitää oleman oikosia. otsattomla, ei lakoja, eikä kuivi», ja niillä pitää olla kuori päällä kuivumisen estämiseksi. Haapahirfista, joissa on lahon vikaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
Haapahlrsiä, jotta eivät ole 7 tuumau paksuja läpitse mitaten, ei oteta vastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskusteliallekirjoitetuin kanssa.
Porissa ja Sofiankartanossa 16 v. helmikuussa !Wl.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
Tavarain hi toja Turussa.
Huutokauppoja.
l Tiistaina ja kestiviiktona 26 ja 27 päivänä tässä helmikuussa, aikain kello 9 epp. ja kello 3 jvp. . myydään kauppias Rignellintalossa «:o 4. 16 korttelissa 1 kaupunginosaa Arsenin ftoikkiskadun varrella.
julkisella ryöstö-huutokaupalla, taikellalsta ryöstöönkirjoitettuja lauppalavarolta.
nimittäin villaja pumpulikankaita. silkki-, villa-, ja pumpuli- saaleia ja hulvia. karttuunia. sertinliä. llaseja ja posliineja ynnä monenlaisia ulkomaan hajustuksia ja makeisia, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 15 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaina tuleman maaliskuun 7 p. kello 12 päivällä. myydään palkalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin vainaau periNisteu puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolesta ton< lista n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla tonteilla raketuista huoneista ynnä olulehtaan kanssa siellä, vastaan etettavalsi tammikuun 1 p. tulemana vuouna 1862; huonerakennukset ovat palovatuutetut 11 ja 12 tuhannen hopiaruplavaiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehlaan tilasta saavat halulliset laupvaueuvos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tledolsi nnnetaan. Turun huutolamarista helmikuun 5 p. 1861.
A. Forhman.
leivislä.
Nisut 8 r.
Rukiit 4: 7U Kaurat 3: 30 ja 3: 40 Valtoset herneet 5: 40 ja 5: 50.
Harmaat herneet 4: 80.
Ohrankryynit 22 ja 24 l.
Kaurankryynit 25 ja Humalat 10 k.
Woi 2:
Tall 3:
Hämeen läänin maaherra on virasta eroittanut Längelmäen nimismiehen I. I. Kuhlberg omasta pyynnöstänsä kivulloisuuden tähden ja hänen siaansa nimismieheksi määrännyt maakanslistin I. F. Lagerlund.
Suomen talousseura Turussa päätti viimis kokouksessa pyytää kenraalikuvernöörinmääräämään, saako seura yhteisillä «aroilla suomeksi kääntää ja painattaa viidennen yhteisen maaviljeliäinkokouksen keskustelemukset, jotka jo omat ruotsin kielellä painosta tulleet.
Trengille Tapani Härköselle annettiin hopiainen kunniamerkki kahdenkymmenen vuotisesta palrveluksesta rusthollari Kaapo Poikolalla Jurvan pitäjässä.
Oelfingissä on rouvasvaen-seura toimeen pannut ”lapsiseimen , johon äitit työrväen säädystä saavat työh— etkiksi viedä lapsensa, jotka siellä hoidetaan ja ruokitaan. Paitsi tätä on siellä asetettu ruan keittolaitos, jossa yhteiselle kansalle annetaan ruokaa halvalla hintaa.
Suomen pipliaseuran toimikunta oli niiden monenlaisten virhetten suhteen, joita suomalaisessa pipliakaannöksessä löytyi, antanut läpitse katsoa piplian ja toimittanut siitä uuden parannetun käännöksen, joka tuli painosta vuonna 1859, yleisön tutkittarvaksi ja muistutuksia siitä tehdakstnsä, joita myöskin on tullut senattiin. Taman suhteen on Keis. M:ti armossa hyrväksi katsonut an Perjantaina Maaliskuun 1 päivänä 18V1.
Sanomia Turusta.
M»• 3 Sunnuntaina Paastosta saarnaamat:
Lähetys-saarnan pitää tulevaua maanantaina, 4 p. tälä kuuta, tello 8 epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä. v. Pastori Saxen.
ir«omio««ko»sa , Suom. Aamu-saarnan: v. PastoriDahlberg. Nuots.
Aamu-saarnan: Koulunopettaja Stenhagen. Suom. Ehtoo-saaruan:
v. Pastori Saxen. Nuots. Ehtoo-saarnan: v. Pastori Indren.
«ehruhuonee»-kirko»sa. Ruotsia: v. Pastori Saxen.
«inna»-kirko»sa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian-selitylsiii pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina, kello 5 jvv.
ruotsin kielellä TuomioprovastiRenvall ja keStiviitkona, kello 5 jpp.
suomen kielellä v. Pastori Indren.
Vurun polifikamarin ilmoitukfia. Helmikuun 18 p. il.
moitti l:kfi klasimestarl K. Rosberg että häneltä oli viety kaksi raudoittettua kelkkaa talosta l>:ro 2, 12 korttelissa 6 kaupunginosaa; 2:kst piika Karoliina Linden että hän 11 päiväuä samassa kuussa oli löytänyt muStan saksimisen kapanlämsän maksankarvasella sertinki-alusella; 3:ksi myllärin vaimo Maija Grönroos että hän edellisellä päivällä 01l tuomiokirkossa kadottanut mustan rahakukkaroa, jossa oli vähäinen avain sela 1 rupla 50 kop. hop. , jonka kukkaron rahoinensa Maija Grönroos jo on saanut, koska piika Olivia Nordström oli sen löytänyt ja tuonut polifikamariin. —22 p. oli trenki Fredrik Fredrilinpoika, joka palvelee porvarilesti Maskuliinilla Naantalissa, värjäri Blomqvistin ja ruokakauppias Grönholmin talojen välillä kadottanut rahakukkaron, jossa 01l lv ruplaa mailan seteleissä; ja talonisäntä Heikinpoika Riitllä Wehmaan pitäjästä oli Uudellatorilla kadottanut harmaan verkatalin.
23 p. ilmoitti ruokakauppias G. Ahllöf että mustarasvanahkanen jalkapeitto vahakankaisella lämsällä ja harmaalla sertinlialusella oli «arastettu reeStä talossa n:ro 76 meritorttelia.
Sanomia Turusta «annetaan tänä vuonna niinkuin ennenkin. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljankonttorissa sft kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaifiSsa laukuissa pitäjiin kulkemista 7kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden Vuosikerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtoivat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. posti ?ahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Sotkamon kappalaisen vaalissa htlmikuun 3 p. sai armovuodensaarnaaja G. R. Petterson taikki huudot. (Porvoon. ) Provasteilsi on nimitetty Joutsenonkirkkoherra G. Österberg, ja Hiltolan kirkkoherra F. F. Fröberg. Luumäen kirkkoherran vaaliln on pantu l) Luhangon kappalainen vv. O. Ne -vander, 2j Helsingin aliloulun rehtori K. F. Stoekus ja 3) Pukkilan lappalainen vp. K. Renqvist.
FtUVlleita VUVUSsa. Helmikuun 1 p. merimies I. S. Nylundin poika Juha Ferdinand 3 kuukauden ijässä kuollut Teijon pruukissa Perniössä. 22 p. vaimoihmisen Heta Maksamin poika Aksel 4 kuukauden ijässs, kirkonvaivanen Fredrika Sjöblom 53 vuotisena. 24 p. »Alaja A. Hallgrenin poika Kaarle August 6 vuotisena, entinen suutarinklsälli Juha Heikki Hkerman 70 vuotisena.
<rvioliittVVN kuulutettiin tuomiokirkossa viimels pyhänä ensi erä: kotija ulkomaan kauppias Helsingissä KuStaa Albert Herlin ja neiti Hanna Weeksell. kauppias Porissa Kustaa MaurihNeppenström ja neiti Fanni Emilia Ingman, soltaunon-alauvseeri I:Ssä Turun jaetussa tarkkampuja-pataljonassa Juha August Granberg ja kirjurin 22 ialkaväen lomentolunnaSsa Pietari Wafilieftli-vainaanleski HetaK«arlentytär, alaupseeri 7:nessä Suomen linjapataljonassa Aleksanteri 3Sehepahin kreektalais-venäläisestä uskosta ja ueiil Augusta Wilhelmina Träskelln. sekä kasvutarhamestari Kustaa Aatolf Eklöf jneiti Lovlsa Wilhelmina Appelholm.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on tammikuun 29 p. armossa asettanut Turun hovioikeuden advokaatviskaalin K. H. Adlerstjerna assessoriksi mainittuun hovioikeuteen.
Helmikuun 5 p.
on senatti määrännyt Huittisten piirikunnan lääkärintohtori K. A. Ringbom Uudenkaupungin lääkäriksi.
Kansakouluin toimeen saamisesta maahamme on tullut ilahuttamia tietoja. Keis. M:ti on senatin alamaisesta esityksestä armossa asettanut Pietarin suomalaisen seurakunnan kouluin tarkastajan, pastori, maisteri ja tähdistön jäsen Uno Cygnaeus Suomen kansakouluin päätarkastajaksi, 1, 750 hopiaruplan palkalla ynnä 250 ruplaa hänelle erittäin vielä lisäksi, melmollisuudella rumeta johtajaksi kansakoulun opettajaseminarioon, jos semmoinen tarpeelliseksi katsotaan. Tämän ohessa on Keis. M:ti määrännyt Suomen maltiomaroista 5, 600 ruplaa hop.
kahdeksaksi matkarahaksi, kukin 700 ruplaa, annettamaksi kuudelle nuorelle miehelle ja kahdelle naiselle, jotka senatti, kenraalikumernöörinkanssa yhdestä neumoin, paätarkastaja Cygnaeuksen esityksestä, malikoitsee ja joiden tulee olla vahintäkin yksi muosi jossakin ulkomaan kansankouluttajaopistossa, saadaksensa oppia tarpeellisia tietoja ja hymiä opetustapoja, melmollisuudella rumeta opettajaksi Suomeen asetettamassa kansakoulun opettajain oppilaitoksessa. Ia kun pastori Cygnaeus jo on tehnyt ehdotuksen kuinka kansakoulut Suomessa sekä kansakouluin opettajia marten tehtämä opisto omat perustettamat, on Keis. M:tin käskystä senatti määrännyt komitean tutkimaan mainittua ehdotusta ja siitä lausumaan ajatuksensa. Mainittuun komiteaan, joka kokoontuu tuleman syyskuun 2 p. on kutsuttu esimieheksi intendentti S. Gripenberg ja jäseniksi prosessorit F. L. Sehauman, E. Lönnrot jaM. Akiander, tuomioprovasti T. T. Renmall, Rantasalmen promasti Ira. nF, . Nergh, kielenopettaja Pietarsaaren lukiossa L. 8. LauHelsingin teos-koulun opettaja A. Soldan, Helsingin lyeeon hoitaja maisten K. G. Leinberg, maamiljeliä A.
Meurman, Kuopion läänin maamiljelyskoulun opettaja A.
Manninen ja Munsalan koulumestari A. Svedberg.
Edellä mainitut matkarahat, jotka Suomen valtavaroista omat määrätyt kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikomille, omat haettamat ennen tuleman huhtikuun lovpua senatin kirkko-asiain toimikunnassa.
Asianomaiset komiteat omat tehneet kolme eri ehdotusta, nimittäin ruotsalaisen virsikirjan, kirkkokäsikirjan ja katkismuksen Suomen luterilaisille seurakunnille, kaksi miimeksi mainittua sekä suomeksi että ruotsiksi, jotka myös painosta annettiin kehoituksella asian ymmärtämille tekemään muistutuksiansa niistä ja lähettämään niitä senattiin, ensi mainitusta ennen viimis vuoden loppua ja jälkimäisistä tämän vuodenloppuun saakka.
Mutta nyt on senatti, Porvoon tuomiokapitulin efityksesta, hymäksi nähnyt pidentää maära-aikaa muistutusten tekemiseen kaikista näistä ehdotuksista tulevan vuoden loppuun saakka.
Kiiman aikana maaliskuun 25 päivastä elokuun 9 päiväan saakka on laillisesti sakon haastolla kielletty ampumasta ja pyytämästä rauhan-alaifia metsän elämrä ja lintuja.
Porin kaupunkiin on Suomen senatti muutamaiv kauppamiestenpyynnöstä määrännyt pankin konttorin asetettamaksi kaupan ja teollisuuden helpotukseksi, jonka, konttorin tointa ja hoitoa pitämään tulee yksi pankln-komisarius ja yksi rahamartia.
Porin kaupungin sanomille vähän selitystä. Näiden sanomain kirjoittaja ei ole ymmärtävänänsa ketä me sanomain toimittajalla tarkoitimme, ehkä kohta sen sanan psaemräään lisäsimme että se kirjoittaa sanomia, se on siis kuin sanomain kirjoittaja, joka pitäisi oleman jokaikseiellleivijrährejeelllilsisenllyedseebltvaä asia. Muistutuksillamme sen lehden 7:nessä numerossamme sanoo hän meidän ”hankkineen tappaa
ei toimituksen (pitäisi oleman toimitusta), vaan toimittajan näitten lehtein”. Niin pahaa aikomusta ei meillä suinkaan ollut, vaan perinvastoin että sen lehden kirjoittaja esittelisi ajatuksensa sjauommieentteensä selvallä ja puhtaalla suomen kielellä, että ja miehet sitä ymmärtaisivat, eikä niin virheellisesti senmastoin suomen kielen luontoa että se repii suomalailukian korvia.
Sitte kirjoittaja lausuu vielä: ”kummaksemme vaan panemme kuinka Sanomia Turusta ottamat kaadataksensa (ei ole suomen kieltä, pitäisi oleman kaa taaksensa) kaikki käteensä, vihansa ja julmuutensa toimittaja paraan hartiolle, eivätkä ota syytiäksensä sanomalehden (on väärin, pitäisi oleman syyttäaksensä sanomalehteä) mistään pahasta”. Leh«. den kirjoittaja ei siis ole huomannut kielimirheitänja, koska luule meidän ilman syytä häntä moittineen, maikka niitä on virheitä aivan paljo semmoisia kuin tässäkin ainoassa laufeessa nuor kaadataksensa ja syyttäksensä sanoma, lehden ja vielä pahempiakin, jonka tähden meidän tässä täytyy hänelle osottaa niitä muutamia. Jos esimerkiksikatsellaan tuota s:ttä n:roa helmikuun 2p:ltä, vaikka ei silla valiä> ole mitä numeroa tahtoo tarkastaa, kaikissa niissä on yhtä paljo kielivikoja, niin näemme kohta ensimaifellä rimilla sanan ”aiottiin” pitäisi oleman alotettiin, aljettiin taikka alettiin. Sitte: ”kouluun alkun rumettua omat ilmestynyt usiampia”, ei ole suomea.
”Jota käsityöläisten isännät enimiten tapamar (kirjoittajan omatekonen sana) miljellä, suorittaessa oppipoikiansa hengellisiä tarpeita”, tästä ei tulee hullua viisaammaksi. ”Opettajalle yksin käy tämä jarkr raskaaksi ellei toisinaan isännät omat hänelle am ullisit”, tämä masta korvia riistää. ”Tässä on nyd rumeteu keksitty keinon, joka armelemme suoriman näitä juoneita”, yhtä selma kuin edellinenkin lause. ”Eivät omat käyneet koulussa”; näin ei suomalaisen: konna ikinä salli sanottaman. Tässä ei kaipaa edemmäksi seurata hänen paistoansa virheitä etsimään, joita lukia itse löytää paljon kussakin numerossa. Ia joka tämmöisiä mikoja ja muita senkaltaisia, niinkuin esimerkiksi 4:nessä n:rosfa ”huomattiin asian” ja ”köyhäin kansa (pitäisi oleman köyhin), kirjoittaa sanomalehteensä, siitä tosin moipi sanoa ettei hän ole suomen kielioppia lukenut, eikä hänellä ole suomalaista konnaa.
Eurasta helmikuun 20 p. Koska Euralaisilla nyt on aikomus ottaa lasten koulun opettaja, niin johtui mieleeni muistuttaa heitä siitä etta toimittaisivat itsellensä hymän opettajan. Se palkka, jonka he maksaa aikomat opettajallensa, ei ole juuri iso, ja kun ei sanomissa 015 ilmoitettu palkan suuruutta, eikä myös kuinka kauvan hakioilla on aikaa tuoda anomuksensa, niin taitaa senkin tähden hakioita vähän tulla, mutta on niitä jokunen otaa fenatin, keskusteltuansa Moviston jumaluusopin dekunnan sekä maamme tuomiokapitulein kanssa, määrätä komitea, jonka tulee mainitun käännöskoetteen ja muistutuksien johdosta sekä alku-kieliin katsoen tehdä uusi suomalainen piplian-käannös, joka sitte laillisessa järjestyksessä tulee hyvaksi olettamaksi. Ia on jokaisen vallassa, joka luulee mainittua koetleeksi tehtyä suomennosta vastaan olevan jotakin muistuttamista, ennen tämän vuoden loppua lähettää muistutuksensa kirkko-asiain toimikunnalle ftnattiin.
Lutlarin vaaliin Kalsterran kappeliin ovat määrätyt: Keikiön lukkari Lars Teodor Pahlman. lukkarinkoulun käyneet Isak Linden Suomusjärveltä ja Stefsan Stenvall Kaksterrasta; ja tulemat he nyt mainitussa järjestyksessä veisaamaan Kakokerran kirkossa 17:>!ä. 23:nä ja 31:nä päivinä tulevassa maalisluussa. S:t Kaarinasta 25 p. helmikuuta 1861. Fredrik Gabriel Hedberg.
Ulkomailta.
Gaetan linna on helmikuun 13 p. antaunut Sardinialaisten haltuun. Edellisinä päivinä oli taas yksi kruutimakasiini syttynyt tuleen ja pamauttanut ilmaan, niin että kenraali Traversa ja 50 miestä saivat hautansa muurien rauniossa. Kohta piirittäjat alkoivat kiivaasti ampua tästä kukistuneesta paikasta sisälle linnaan. Linnasta vastattiin myös vahvasti kanunilla. Ehtoo-yöstä vahenti linna ampumistansa, mutta Sardinialaiset paukuttelivat aina aamuun saakka, ja sanotaan heidän yksinään siinä ampuneen yhteen mittaan päälle rviiden tuhannen ladingin. Sitte kuningas Frans oli pyytänyt valirauhaa, jota ei kuitenkaan Sardinialaisten sotapäällikkö Cialdini suonut. Sitte vielä yksi kruutimakasiini särkyi, sjoamstaaniaso osa linnaa kukistui. Tästä hätä käteen ja vielä päivänä oli linnan antauminen päätetty. Kuningas Fransi ja hänen perheensä jättivät linnan jamatkustivat Roomiin, josta aikomat Baijeriin, ijäksi päiväksi jättääksensä valtakuntansa. Linnan sotaväki pidetään vankina, siksi etta Messinan ja Civita del Tronton linnat ovat antauneet.
Franskassa on Geronniere antanut ulos kirjan nimellä ”Franska, Roomi ja Italia”, jossa luullaan oleman keisari Napoleonin ajatuksia esiteltynä. Roomista siinä lausutaan ettei nyt ole kysymyksenä paavin hengellinen vaan maallinen valta, että Franska kaikin tavoin on tahtonut suojella paavikuntaa, mutta että se on paavin oma vika että hän on niin yksinänsä jätetty. Italia on jo vapautettu mutta ei vielä järjestetty ja sen esteenä on Roomi. Niinkauvan kuin paavin maallinen valta kestää, ei Italia ja paavikunta sovi yhteen. Franskan keisari tosin tahtoo suojella paavin hengen, vaan ei puolustaa hänen maallista mattaansa.
Sardinian valtiokokoukset avattiinTunnissahelmik. 18 P. , järjestämään ja määräämään Italian hallituksen afioja.
LuluvUVrolle tuomiokirkon sakaristoon käsketään Kuulutuksia.
maanantaina maaliskuun 4 P. faifrt ne seurakunnan jäsenet, jotka syystä laitta toisesta tähän saalka omatolleet estetyt lukuvuorolltulemasta, ja seurakunnan vapiSto toivoo etta he ja semmenlinpallolliset {a lutuikäiset lapset käyttämät tämän heille annetun tilaisuuden osottaatsensa halunsa noudattaa mitä kirkkolaki ja mattia hyvä lriötillinen tapa käskee.
Toimitus aljetaan kello 8 aamulla Herran nimen avukfihuutamisella. rukouksella ja veisulla. Turusta helmikuun 28 pi, I80jl^!^!^!^!^!^!^!^!^!^»«>!^!^!^!T^o!r^st!e^n!T^. !^R!e^n!v^a!ll^. !. Tuomiokirkon seurakunnan kunnioitettavat jäsenet kutsutaan talla yleiseen kirkonkokoukseen tuomiokirkon sakaristoon tuorstaina maaliskuun 7 p. kello 4 jpp. , jossa seurakunnan liiemmäksi tiedoksi jamääräämiseksi seuraamat asiat esitellään:
I:ksi. Täkäläisen Lankasterija tyttökoulun johtokunnan tekemä esitys, että kaikista niistä maiulttuin kouluin vvvilaislsta. jotka kirkkoherran viralta saamat todistuksen köyhyydestänsä, malsetaifiin kaupungin vaivasten-laSsasta näille kouluille määrätyt termiinimatsot; 2:kfi. 1857 vuoden asianomaisilta tarkastajilta tutkitut vaivaiskassan tilikirjat, ynnä tilinteliältä. vaivaishoihon toimimies K. Örnhjelmiltä v. iadittu ja annettu selitys samoja tilikirjoja vastaan tehdyistä muistutuksista, kuin myös vaivaiehoitokunnan lause niistä; 3:tsi. Niimeffi kuluneen 1860 vuoden tili vaivaishoidontuloista, menoista ja jääneistä varoista. sekä vaivatsten luku. jotka saavat hoitoa, elatusta eli apua vaivaishoidolta.
4:lfi. Asianomaisten tarkastajain tehdyt muistutukset siitä tilin, teosta, jonka tuomiokirkon papiston ja lirkonpalvellain palkkain yloskanto ja holto-lomitea on antanut rvuodelta 1858. Turusta helmikuun 22 p. 1861. Torsten T. Renvall.
Menneen vuoden lruunun-rahain maksamiseksi tässä kaupungissaon maistraati määrännyt seuraamat pälvät. nimittäin: maanantaina N päivä tulevassa maaliskuussa 1 kaupunginosan I—2o kortteli, lilstaina 12 p. lsppu mainittua kauvunssinosaa. keskiviiktona 13 p. 2:nen fempunaiuosa. tuorstaina 14 p. 3:S. 4:s ja s:s kaupunginosat, perjantaina 15 p. entinen Luostarin kortteli ja 6:s kaupunginosa, laumantaina 16 p. 7 kaupunginosan 1—221
22 kortteli, maanantaina 18 p. muut Unkerilaifet ovat päättäneet lähettää pää kardinalin Itävallan keisarin tykövielä kerran pyytämään saadaksensa vitaa 1848 vuoden lait ja säännötvoimassansa, ja valtiopäivain pitämistä Pestissä.
lut emäkirkolla näyttämässä luonnossa veisun-taitoansa, mutta opettajan taitoa ei ne ole näyttäneet, ja sitä taitaa olla työläs juurikanssasaada tietää todistuksista. Sen tähden olis hyvä etta ennen ottamista kuuleltaisiin heidän opetustapaansa, sillä eipä se ole vähäinen asia että saisimme hyvän lastenkouluttajan, sillä tämän opettajan härtioilla, joka pikkusia lapsia menee opettamaan, tarvitaan enämpi kärsiväisyyden takan siaa kuin kenenkään muun ihmis-opetuksen kanssa, ja vielä toiseksi tarvitsee hänen olla luonnostansa ahkera ja oppinut sanan viljeliä, muutoin ei se ikänänsa pienille lapsille teroita sanan oppia ja sisälläpitoa niinkuin hänen virkansa vaatisi. Ja kun olen kuullut että ison kirkon lasten-opettajan tulee auttaa pyhänä kirkon veisussa lukkaria, niin olis mielestäni hyvä ettei he nyt lasten opettajaa tarrvitessa, ota veisun auttajaa yksinänsä, vaan että he niiden joukosta, jotka heillä on ollut taitoansa näyttämässä, valikoitsisivat sen, joka on paras lastenopettaja, sillä veisun auttaminen on niinkuin sivutyö lasten-opettajan suhteen. Ei myöskään pitäisi ijällisiä ja vanhoja siihen otettaman, sillä vanhoilla on aina vanhain asiat, moni niistä on piankin kuolevainen, ja sitten jää heidän perheensä seurakunnan elatettäväksi, ja monella on vanhanaikaiset älyt opettamaan uutta täydellisempää valoa lapsille, sen suhteen kuin yksi nuori mies, joka on antanut itsensä opettaja-virkaan, aina pyrkii paremmaksi, jota nuoren elämäkin vaatii.
Euralainen.
Wlelksmifia valvotaan »riimistäkin helmikuun 20 v. v.
1862 Turun hovioikendessa majuri G. F. Grönhagen vainaanpesässä, tulevan elokuun 20 p. Turun hovioiteudessa malasiiuiheitajaluutnantti A. W. Ekestubbe vainaan pesässä, lulevan maaliökuxn ensi arkeemaanantaina Kokkolan neuvotuvassa kauppias K. I. Lhorinin ko», luisissa. Lapveden keräjäin toisena päivänä vuoden kuluttua viimiS lokakuun 24 p. lääninsihteerin E. H. N de MalhiS vainaan pesäösä, ja talonleslen Liisa Pekautytär M. njas vainaan pesässä, tulevan elokuun 24 p. Turun neuvotuvassa kauppiaöK. W. Enlundin kontursissa, saman kuun 26 p. ja samassa paikkaa porvari H. Lindström vainaan pesässä. Oillun kersjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimis syyskuun 11 p:stä talonpojan Matti laakonpoila Puran lonlurfissa. Turun neuvotuvassa helmikuun viimeisenä alkeemaauantaiua v. 1862 pormestarin, lakimies ja ritari L. Kekeni vainaan pesässä, tuleman elokuun 19 p. Helsingin neuvotuvassa ruolalaurpiasWisarion Aletsejevin lonkurfissa. tulevan elokuun 26 p. leipoja E. I. Sommarin lonkursissa, helmikunn toisena arleemaanantama v. 1862 Helsingin neuvotuvassa registraatori G. I. Helsingivs vainaanpesässä, tulevan heinäkuun 22 p. Tammisaaren ueuvotuvassa läänin rakennusmestarin I. Oldenburg vainaan pesässä.
Toisen holhottalvakfi oikeudessa pantu Matti Heikinpoila Nikula Kokkolan ja Kelroiön keräjäkuunassa.
Vtaimisen esteitä pyytävät vastaansa ilmoittamaan ittellineu Matti Tapaninpoika Rontu Kivennavan ktrkloherran viralle. karvarinkisälli Kustaa Ekholm Sipon kirkkoherran rriralle. Anna Fredrika Lindegren Kuopiossa kuuluttaa miestänsä suutarinkisälliä Kuolaa JuhanpoikaLindegrenkanssansa elämään, muutoinuhkaa mennä toisiinnaimisiill.
Määrätyt hinnat jotkamaksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Vtäpsöönsatamaan.
18 tuuvaifista läpi mitaten maksetaan syllältä hop. lop. 58. 17 . . . . . . . . . . 53.
8 15.
10.
5.
Haapain pitää oleman oikosia. oksattomia, ei lahoja, eikä kuivi», ja niillä pitää olla kuori päällä Haapahirsista, joissa on kulmumisen estämiseksi. lahon mikaa sydämessä, maksetaan vähemmän. Haapahirfiä, jotta eimät ole 7 tuum«u paksuja läpitse mitaten, «i oteta vastaan.
Halulliset myyjät saamat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskustella allekirjoitetuin kanssa. Porissa ja Sofiankartanossa 16 p. helmikuussa 1861.
H. I. Oldenburg ja Knmpp.
Ilmoituksia.
Johtokunta.
Kaikki herrat osalliset Pobjamaalaisessa, Kreimi Bergiltä perustetussa höyrylaivaseurassa kutsutaan hymäntahtolseSti koloon yhteiseen seurankokoukseen Turuu seurahuoneeseu Maanantaina Maaliskuun 4 p.
1861 kello 9 epp. Turusta tammikuun 7 p. 1861.
Takomisessa taitama sepänkisalli saapi nyt kohta hymän paitaseppä Nummelinilla.
Wanhemmanvuoliainen huusholleSta. joka myös tuntee teurastustoimet, saapi paikan, kunhän ilmoittaa itsensä näiden sanomain painossa.
Huutokauppoja.
A. Forhman.
Tiistaina tuleman maaliskuun 5 v. , alkain kello 9 epp. ja 3 jpp.
myydään täällä huutokamarissa julkisella ryöstö-huutokauvalla. kailellalsia ryöstöönotettuja taupvatavaroita ja irtainta omaisuutta, niinluin villaja pumpullkantalta. saaleja ja huimia, y. m. . 1petsattu ulosvebettiittii soffa nahla-paallisellii, 1rouvasviieu lappa oravanlelliinahlasella alusella, trikootehtaan teoksia, niinkuin: alushousuja ja tröijyjä. y. m. , ynnä kaikellaisia huonekaluja, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutotamarista helmikuun 23 p. 1861.
KeSklviiltona tulevan maaliskuu»! 6 p. , alkain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään täällä huutolamarissa. julkisella huutokaupassa, kauppias R. F. Meurman vainaan jalkeeu jäänyt ja konkurssin annettu irtain «maisuus, nimittäin liinaja hyvanlaifia miesväen vaatteita. 1 pari hopiaisia lyuttiläjalkoja ja tailellaisia huonekomsuja. Samassa tilassa myydään myös kello 12 pälvällä 112 osuutta ”Ilo”-höyryvenheeSsä, neulaiskone ja kauppias Bergin konkursitavaraan kuuluva puodin sisälaitos, joka samana pälvänä edellä puolen päivän talttaan saada nähdä mainitun Bergin entisessä talossa gymnasihuoneen vieressä, joka halul, lisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun Huutokamarlstahelmikuun22 rgorfiraan.
Perjantaina tuleman maaliskuun 8 p. kello 12 piimällä myydään paikalla, julkisella huutokauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyskem «liu ilmoitetaan, kaupunkiin kuuluma rakentamaton tontti n:ro 2, 3 lorttellSsa 1 kaupunginosaa, Pispanpellolla; josta halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarlsta helmikuun 25 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstalna tuleman maaliskuuu 7 p. kello 12 päivällä. myydään palkalla, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kauppias A. Kingelin «vainaan perillisten puolikas sekä koko tontista n:ro 5 ja puolestatoniiSta n:ro 6. 26 korttelissa ensimäistä kaupunginosaa, että mainituilla to«teUla raketuista huoneista ynnä olulehtaau kanssa siellä, mastaan otettavatfi tammikuun 1 p. tulemana rououna 1862; huonerakennukset ovat palovaluutetut 11 ja 12 tuhannen, hopiaruplan vaiheella; tarkempia tietoja kauppaehdoista ja olutehlaan tilasta saamat halulliset kaupvaueuvos K. M. Dahlströmiltä täällä; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista helmikuun 5 p. 1861.
A. Forhman. Myytävanä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalin harras seuraja ja uskonsa tähden kovin vainottu ja kidutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin tiriottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elama-kerta. 5 kop.
Kaksitoista kehottamaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies. 5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja. 5 kop.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita malettuja kaluja.
Tampereen lilnatehtaan pellavakankalta, ihostaja tohtimistalankaa.
Kattopäreen-nauloja tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja, Tampereen verloja tehtaan hintaan, sekä »almlilsi tehtyjä mieSWäen vaatteita.
Alkunantlasia, monenlemylsiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen bintaan, i Suomen Teoksien kaupassa.
RehMpnieoinsHahvetta, Hampurin Voleria jalavan 9tiifl myypi P. IthimaeuS, entisessä Bozstlömln talossa.
Kuivasta puusta tehtyjä rulltja varvariHeleniuksella Kerttulinkadun marrella, joka on Isonja Wähäu-Hämeenkadun mälillä.
MellavaiHja MohtimiSlankaa Tampereen vapriikista, myypi I. G. Grönberg.
Tampereen tehtaan, sekä pellavaisia että rohtimifiä lankoja, mvypi tavallisella hinnalla, Turussa F. C. Ceder.
Eläinten apejauhoja, rukiinja nisun-listimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja hyvää elukan-verta (härjän jalehmän verta)ostetaan Auran Sokeritehtaassa ja maksetaan lv top. hop. kannulta.
Hhviä ttmlfofta lampaantoiUpi* ostetaan Nllunun keheuhuVneebfa &utusfa> osat viimen mainittua kaupunginosaa yunä 8 kaupunginosa, tiistaina 19 V. 9:s kaupunginosa ja entinen Uudenkaupunginlortteli, keSlivlikkona2l) p. entisestä Merilorttelista 214 taloon saakka, tuorstaina 21 p. lopputalvi sanottua korttelia sekä entinen Pvhjan kortteli ja perjantaina 22 p. sa. «assa kuussa lallti jotka asuvat Anninkaisteu, Hämeen ja Uudenmaan tullien takana seka Ruissalossa ja Pikisaarella, mutta kaupungin kirjoille tiljoilelut ovat.
Makso tapahtuu äsken mainittuina päimlnä kello 9—l epp. kaupungin maksohuoueeSs. , Prinkkalan talossa; ja muistutetaan kaupungin asukkaita mainitut rahat silloin suorittamaa»: kruunun rabamartialle li.
Wigrenille. jos tahtomat ryöstöä välttää. Turun neuvotuvasta helmikuun 15 p. 1861.
Pormestari ja Neumotunta.
Kokemäen lirlloherran tulot tarjotaan julkisella huutokaupalla, joka pidetään Turun tonsistoriumin huoneissa tämän maaliskuun 26 p. kello 5 jup. arreunille vuodeksi taikka euemmätsikin ajaksi, ellei muo, den kuluessa ehditä kirkkoherraa seurakuntaan asettaa. Huutajilla pitää olemalelvolliset takaukset.
Turun maistraatin alle kuulumien vapriilien omistajain tulee ennen tämämaaliskuun loppua antaa maistraatille kirjalliset luettelot «aprilleistansa, niiden mestarien, kisällien ja opvipoitainluvusta, raalaainetten laadusta ja paljoudesta, konetten. vesilaitosten, tangastuolien ja muiden laitosten luvuöta ja tarkoituksesta, v. m.
Kotimaalta.
Näiden sanomain palstat ovat jo tulleet niin ahtaiksi ettei niissä ole saanut tilaa kaikki kirjoitukset, joita kullakin kertaa niihin oli aivottu, jonka vuoksi lehtemme tästä puoleen annetaan suurennettuna tämän kokoisena, kuin tästä numerosta näkyy. Ia koska tilaajaltakin näille sanomille on tullut enemmän kuin menneenä vuonna, tahtoo näiden kustantaja hyväntahtoisesti antaa vuosikerran ehkä isonnettunakin vielä entiseen hintaan. Kunnioitettavan yleisön mieleen saamme johdattaa että siis tästälähin lehteemme mahtuu enemmän kuulumisia maaltakin, joita suosiolla vastaan otetaan.
Joka lähetyksessänsä ei tahdo antaa nimeänsä julkisuuteen, hänen tulee kuitenkin asian Vakuudeksi ilmoittaa nimensä sanomain toimittajalle, ynnä tietä-antamisella jos ei hän tahdo nimeänsä sanomiin pantavaksi, jossa tapauksessa se jääkin vaan toimittajan yksinaiseksi tiedoksi.
Tähän saakka tosin ovat Turkulaiset enimmiten ruotsalaisissa sanomalla avataan tietä vesiväyläa kohden.
Maanvetämisessä on joka päivä ollut noin 12:en ja 20 hevosen välillä. ” Hämeenlinnassa hankitaan parhaallansa suomalaista lainakirjastoakaupunkijamaaseurakunnalle.
Rahaa on sitä varten nimilistoihin jo kirjoitettu 150 ruplan paikoille, toimikunta sille valittu ja asetukset tehty. Asetuksista nähdään että kirjoja saapi lainata ilman maksota, kuitenki on kunkinlainaajan vallassa vapaehtoisesti antaa palkintoa kirjastolle. Osalliset maksamat yhden markan vuoteensa, jotka rahat kuin myöski muut tulot pannaan kirjaston kartuttami (Häm. ) Maaviljelyspankin kokous Helsingissä alotettiin keskiviikkona helmik. 27 p. epp. ja kello10 oli siinä läsnä osakkeiden kirjoittaneita jäseniä 80. Niistä oli kyllä enin osa Helsinkiläisiä virkaja kauvvamiehiä sekä tilanhaltioita, mutta oli siinä edusmiehiä Kuopion, Lapuan-joensuun eli Nyykarlepyyn, Waasan kaupungin ja laäniläisten, Turun, Hämeenlinnan, Porvoon ja Viipurin kaupunkilaisten puolesta sekä yksityisiä tilanhaltioita ja tehtaanisäntiä Turun, Waasan, Hämeen ja Wiipurin läänistä. Ainoastaan 2 suomalaista jäsentä oli kokouksen alussa, hyvin tunnettu Kustaa Paturi Janakkalasta ja I. Katila Ilmajoelta. Kokous kesti kello 2:een jpp. ja jatkettiin taas kello 4:stä kello Seuraamana päivänä jatkettiin sitä kello 9:stä epp. ja kesti sitä sveielä jälk. puolip:n kello 9:ään ennenkuin päätettiin. Ensimäiseksi työksi, sittekuin oli pankki-komitean puolesta selitetty mitä se oli puuhannut asiassa, valittiin yhteisellä mielisuosiolla rohvessori I. P. Palmsn puheenjohtajaksi kokouksessa ja lakitieteen kokelas H. Borgström sihteeriksi. Sitte otettiin esslle sitkein kiista-aine, nim. asetettavan speaunrkainn kohdasta ja yhteydestä tilavakuussuhteen, joka kaikissa paikoissa oli jo paljo mielikarvaisuutta ja eripuraisuutta nostanut. Oltiinkylläkohta yksimieliset siinä, että asetettavanpankin ei tulisi ollamissään esrain, äisessä yhteydessä tilavakuusseurankansniinkuin ne ovatki kaksi eri-luontoista laitosta, jotka paraite kumpiki tulemat hyötymään, jos kumpiki valvoisi etuansa mapaasti roisistansa, koska ne kuitenki osattansa tulemat yhteistä hymää edistämään.
Toisiinsa sidottuina ne nähtämästi tulisivat kpuaamspsiaki kärsimään roisistansa haittaa valiikkeessänsä. Mutta siitä kesti e.
nsaemmin kiistaa, jos piti osakkeiden maksusollenkaan ottaa vastaan tilamakuusseuran melkaseteleita. Se kyllä jo heti myödytettiin, että pankki muuttuisi tilavakuusseuralle paljaaksi rahan hankkiaksi ja joutuisi oikein pulaan, jos se rajattomasti ottaisi vastaan näitä seteleitä, jotka ovat ylössanomattomat eivätkä siis moi edes muutettaa rahaksi, milloin tarvitaan, vaan ovat viela lisäksi kurssin alaiset. Semmoisten setelien Perjantaina Maaliskuun 8 päivänä 186L Tllnomia Turusta.
JIO. IOTuomiolirlssse, Suom. Aamusaaruan: Koulunopettafa Stenhagen. Ruots. Aamusaaruan: v. PaStori Dahlberg. Suom. ja Ruots. Ghtoofaarnan:
1Rukouspäivänä saarnaamat:
v. Pastori Sarin.
Kehrnhuoueen-lirlossa, Suomea: v. Past. AhoniuS.
Liman-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Pipltän-selitylsiii Pitävät tulevalla viilkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä TuomioprovaSti Renvall ja keSkiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori AhoniuS.
Hiippakuntainsanomia. (Porvoon. ) Määrätty annovuodensaarnaajaja kirkkoherran virkainenKristiinassa vp. M. Ingman välisaarnaajakfi kappalaisen virassa siellä, venäjän kielen opettaja ja kirkkoh.
apulainen Helsingissä E. I. W. Boisman uudenyhteisen sairashuoneen saarnaajaksi siellä. Korpilahden tappal. apulainen K. W. SilfveniuS kirkkoh. apulaiseksi siellä. Haettavana Kristiinan kappalaisenvirka.
Turun polisilamarinilmoituksia. Helmikuun 28 p. ilmoitti porvarinleski Rautalinin trenli Juha HuStaa Milonpoika että hänedellisellä viikolla, ajaissans olkia Sotalaisten kylästä kotiin, oli löytänyt Duolivillafen vaaleansinisen päällisjakun, valkosella Molivillasella alusella ja nahkakauluksella. Joka tammikuun l4päivää vaStaan yöllä oli varastanut tuoStarinmäeltä talosta n:ro tB7, on jo saatu kiini, nimittäin liujapataljonansotamies Auton Aleksejev, joka myös on tunnustanut varastaueensa; asia tulee ratkaistavaksi pataljoonan sota-oikeudeSsa.
Maaliskuun 2 p. ilmoitti torppari Juha Matinpoika MarkutNaatulankylästä Huittistenpitäjääettähän päivällä ennen konsuli lulinin ja kauppias E. U.
Grönbergln talon välilläoli kadottanut rahakukka «—nsa, jossa oli1kymmenen jaytst kolmenruplanseteli. Samana päivänä olikauppias K. I. Korströmin puodissa tuntematon mies ostanut puolen kuudetta kyynärää verkaa, mutta ennen maksamista verkanensa lähtenyt pois ja jättänyt rahataskunsa, jossa oli tvaan ollut liinan tilkoja.
malehdissä ilmiantaneet kuulutuksiansa jail> moituksiansa, mutta vähitellen tottumat he myös suomeksi asioitansa kuuluttamaan. Ia se onkin varsin luonnollista, sillä Turku onkin suomalainen kaupunki, ja ne ovat vaan aivan harmat, jotka täällä ei suomea ymmärrä. Ilmoituksia otetaan vastaan sekä ruotsin että suomen kielellä, maikka se paras olis että ne kohta olisivat suomeksi kirjoitettuna.
Suomen talousseura Turussa on päättänyt kehoittaa yhteistä kansaa rohtimisen kankaan kutomiseen, hyödyttäväksikäsityöksi, ja sen «vuoksi jakaa rohtimista lankaa Tampereen pellavavapriikista alku-koetteeksi likimäisiin pitäjiin> jotka kankaat pitäisi kudottaman samoin levyihin kuin Rion kahvesäkit; tätä varten määrättiin sata ruplaa edeltäpäin annettavaksi.
Ahlmannin pitäjänkouluissa ilmoitettiin käyneen viimis syyslöysinä Messukylässä 31 oppilaista, Kangasalla 18 ja Lempäälässä 17.
Seuran vähempi hopiainen kunniaraha, napinlälvessä viheriäisessänauhassa kannettavaksi annettiin uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta trenkivouti Kustaa Ruhaselle nimismies Andersinin palveluksessa Kurkijoen pitäjässä.
Papiston ja koulunopettajain leskija orpokassassa oli vuonna 1859 rahaa ja rahan arviota kaluissa ja kiintiässä omaisuudessa yhteensä 611, 105 ruplaahop. Kimtiää omaisuutta sillä on Teijon pruuki. Samana vuonna oli kassan varat karttuneet 41, 497 ruplaa hop. Tämä kassa on yhteinen kaikille Suomen papeille ja koulunnehille, ja sen hoitokunta on Turussa.
Uusi postikulku tulee toimitettavakfi Tohmajärven postikonttorin ja Joen kaupungin välillä, joka sunnuntai-ehtoopuolisin tulee lähtemään Joen kaupungista. Ensi kerran lähtee se tämän maaliskuun 17 p.
Eläimen luista, ulkomaille viedessä kokonaisina, rouhittuna taikka jauhottuna, tulee armollisesta määräyksestä tästälähin maksaa tullia 6 kop. leiviskältä, josta ennen on maksettu 3 kop.
Hämeenlinnanläheisellä rautatien asemella sanoo ”Hämäläinen”rakennetun ja rakennettavan paraikaa monenlaisia huoneita rautatien tarpeeksi. ”Itse rautatien asemella on tällä vuodella noin 30 miestä jokapäivä ollut työssä. Paitsi huonetten perustamista on nikkarintyötä tehty. Tämän ohessa on yhtä päätä nutulla Katisten kartanon kohdalla rautatien alusjaksoa täytetty, niin ettei enää ole kuin jos 100 jalkaa täyttämättä.
Parin viikon päästä luullaan tämäkin väli saatavan valmiiksi, jonka jälkeen koto jakso Turenkiin saakka ei kaipaa muuta kuin apua semmoisissa paikoissa, joissa kuljetettu maa keväällä sattuu laskemaan.
Täytteeksi viljeltävä maa tuotetaan toiselta puolen rautatien asemaa, jossa sa
Ita-puolella Adrian merta on kapinallisia mehkeitä. Fiumen kaupunki Istriassa, joka kuuluu Itämaltakuntaan, on julistettu piiritystilaan. Ragusasta ilmoitetaan myös levottomuutta ja häiriötä Turkkilaisille tehdyn, että sotamäkeäkin jo on liikkeelle pantu.
Unkarissa on määrätty maltiokokous pidettäväksi ja kuningas kruunattavaksi Dfenissa tulemassa huhtikuussa. Itämallan Uudenmaan ja Hämeenläänin maaviljelysseura piti vuosikokouksensa viimis tammikuun 29 p. Helsingissä, jossa keskusteltiin seuraamia MKul^euräl^seturjetmääräämät etta vuosittain pitää Hämeenlinnan kaupungissapidettämän kokous sekä toinen kokous suven kululla jossakin paikassa maalla, jakun viimes vuonna maaviljeliäin kokous pidettiin Uudenmaan läänissä, niin katsottiin soveljaakfi että suvikokous maalla tänä vuonna ja sanan muutoksilla. Ensi kokouspäivänä ennätettiin kuitenki ehdotuksesta tutkia ainoastaan 17 pykälää. (S:tar. ) Oulun Wiikkosanomain nmmis numerossa ruvetäan ruotsalaisestasuomeksi kaänmään erästä kertoelmaa, nimeltä ”Kaksoislapset”, jonka nykyinen Tammisaaren kappalainen O. Reuter kirjoitti ruotsiksi, sillä niinkuin vähä ennenkin annetulla kirjallanssaensnaimmeilktää ”eFrolieitkuasnopliaeItneldäeSrsutoämr”eonsottaakheränneiden ja Pohjamaalaisten välillä, sitte kun riita ja eripuraisuus uskon ja parannuksen asioissa heidän leskensä vuonna 1844 oli syntynyt. Namät molemmat kirjat ovat kaunokirjallisuuden tapaan kirjoitetut siis Pohjanmaan heränneitä vastaan, ja jos siellä vielakin löytyy sitä entistä paavolaisuutta (Paavo Ruotsalaisen oppia), niin O. W. Sanomain toimittaja tekee oikein että hän antaa heille tilaisuuden tutkia siinä vastusteliainsakin ajatuksia, koetella kaikki ja pitää mikä paras on. Mutta sanomain toimittajan korvaan taidamme kuiskata että mainittu kirja jo ennen on suomennettu ja ”painettu A. Hjeltilla Turussa 1850 I.
W. Lilljan ja C:on kustannuksella” nimellä ”Kaksoset; kuvaus, suomentama”, että siis sanomain toimittaja voipi sen saada 10 kop. eikä enää nqhdä maimaa sen kääntamisessa. Parempi olisi mielestämme oHut kääntää tuo saman kirjoittajan tekemä ”Fliekan pä Inderstär”, koska ei sitä tietääksemme, mielä ole suomennettu, ja ’se kuitenki ’Mela paremmin kumailee kummassakin kirjassa tarkoitettuja asioita.
Pohjamaalaisenhöyrylaivaseuranvuosikokous pidettiin tämän kuun 4 p. Turun seurahuoneessa. Ensiksi luettiin johtokunnan kertomus, josta kuultiin että seura oli myynyt höyrylaimansa il”Rvgaan 130 tuhanteen hopiaruplaan, metkojansa suorittaaksensa. Seuralla on siis kolme laimaa jätillä, jotka kukin viimis suvenäki saimat mahingoita kärsiä. Höyrylaiva ”Kreimi Berg” oli miinus sumen purjehtimisella tuottanut 34, 719 ruplaa 28. kop. , ”Suomi” 24, 147 ruplaa 34 kop. ja ”Ostef.
botten” 16, 084 ruplaa 71 kop. , mutta kulunkia ja mahingonmaksoja oli niin paljoettä kaikkiastaan 4, 424 ruplaa 54 kop. jäi seuralle moittoa. Suomen maltiomarastolle on seura melkaa 150 tuhatta hopiaruplaa, jotka se on saanut lainaksi. Laimat tulemat tulemana sumena kulkemaan samoja matkoja kuin miimis sumenakin. Plimaalaisille, jotka eimät ole nähneet höyrylaimaa, on tässä näytteeksi pantuna sen kuma.
keisari on nimittäin Unkarin kuningas, ehkei häntä mielä siksi ole kruunattu.
Etelävaltakunnat Pohjais-Amerikan liittokunnasta erittyänsä omat valinneet mälinaikasen hallituksen, eimatka lupaa enää koskaan yhdistykseen suostua. Heillä on jo oma presidentti valittuna, Damis nimittäin ja varapresidentti Stermins.
pakkautuminen pankkiin vaikuttaisi, ettei pankilla olisikaan tilaa muuhun laina-liikkeeseen maan pankki olisi myös mahingon karsimisen altisna, jos sen täytyisi myydä ne setelit mahdollisesti halmennettuun hintaan.
Tältä kannalta katsoi yksi osa pankille vahingolliseksi sitoutumaan mihinkään näiden setelien mastaan-ottamiseen , maan siinä asiassa piti paraana, että pankki saisi vapaasti katsoa etuansa, ostiko tahi ei niitä seteliä, milloin jompikumpi olisi pankille edullisinta.
Kuin tämä kysymys tuli huudoilla ratkaistamaksi, löydettiin silla puolella oleman 21 miestä, joilla oli yhteensä 82 ääntä. Waan toiselta puolelta, jossalöydettim oleman 59 miestä 95 äänellä, sitämastaan muistutettiin, että pankilla ei olisi mitään maaraa nähtämasti tarjona, jos se loppu-maksuksi ottaisi mastaan myöskitilavakuusseuran seteleitä maankorkeintain puoli summaa, kuin pankki kuitenki tarmitsee makuusseteleitä perustuskassaansa ja se kuitenkaan semmoisiksi ei saisi muita parempia kuin nämä seuran setelit omat, etenki kuin lvaadittiiu määräystä, ettei niitä otettaisi mastaan muuhun hintaan kuin että pankki olisi makuutettu saamansa 5″/. korkoa niiden hintasummasta. Siihen tulee, että tiettämasti hyvin monta ei möisi eikä tahtoisi ollenkaan rumeta osakkaaksi pankkiin, jos eimät saa makuutta saamansa osaksi edes lunastaa osakkeitansa seuran seteleillä. Wiime mainittu puolue moitti huudossa, jonkatähden sitte määrättiin, että osakkeita saisi mielä kirjoittaa tämän maaliskuun loppuun, jonka perästä se malta loppuu ja 1 p. tulemaa toukokuuta aletaan ottaa mastaan osakkeiden maksua 10 markalla kunkin osakkeen päälle, tullen näin maksetuille rahoille luettamaksi 5″/<. korkoa siksi että pankki saavi armollisen mahmistuksen ja pääsee alkuun, ja kestää tätä mastaan-ottoa aina heinäk. 15 p:ään asti, luettua kuitenki toukokuun 1 p:sta aina maksupäimaan asti 5″/«, takakorkoa niille maksuille, jotka eimät tänä toukokuun 1 p. nä ole suoritetut. Sitte pidetään tuleman syyskuun 14 p:nävakinainen pankin kokous, jossa pankin sääntö lopullisesti suostutaan jahyväksi otetaankuin myös makinainen pankin johtokunta malitaan, joka sitte hankkii hallitukselta mahmistuksen pankin johtosäännölle. Sen saatua kannetaan osakkeiden lunastukseksi ylös ensiksi 15 markkaa kunkin osakkeen päälle ja pankki alkaa maikutuksensa, jos 30 tuh. osaketta on kirjoitettu ja 750 tuh. markkaa rahassa on perustuskassaan maksettu. Osakkeiden lop.
pu-lunastus tapahtuu sitte sillä lamalla että kesäkuun 1 p. v. 1862 maksetaan kultaki osakkeelta 25 markkaa, tämäki rahassa, sitte tammik. 1 p. 1863 taas 25 markkaa, ja kesäkuun 1 p. 1863 loput 25 markkaa, saaden nämä kumpaisetki miime maksut tapahtua tahi rahassa taikka tilamakuusseuran seteleissä.
Toinen pitkä kiista oli sitte pankin nimestä. Siinä kokonaan hylättiin Maamiljelyspankin nimi ja monen mutkan perästä tekaistiin sille aimanuusi nimi, joksi päätettiin Suomen Yhdyspankki, ruotsiksi:
?ft>eninssß-bnnlien i tullen sille tarkoitukseksi ”rahaliikkeen huojentaminen Suomen maaviljelykselle, teollisuudelle ja kaupalle”. Näissä kiistoissa oli melkein koko ensimainen väivä mennyt, maan kuin sitte päästiin itseänsä johtosäännön ehdotusta tutkimaan, siinä kuului tuskin ollenkaan erimielisyyttä, maan ehdotukseen, jonka oli pankin valmistama komitea aiman uudesta tehnyt, suostuttiin aiman mähillä lisäyksillä Ulkomailta.
Sardinian ministeristö on senatille esitellyt Viktor Emanuelin ja hänen jälkeisensä kutsuttamaksi ”Italian kuninkaaksi”. Tähän esitykseen ovat kaikki yksimielisesti suostunut.
Messsnan linna ja Civitella del Tronto ovat vielä entisen kuninkaan puolustajain hallussa, mutta kumpaakin anastamaan on lähetetty sotaväkeä. Gaetan linnan kukistumisen jälkeen on Italiassa paljon kuninkaan puolustajoita jättänyt sota-aseensa ja menneet rauhallisiin menoihinsa, eikä siis äsken mainitut linnat kauvan kestänekään »rastusta tehdä.
pidetään Hämeen läänissä ja että Hämäläiset johtokunnan jäsenet saamat määrätä ajan kummankin kokouksen pitämiseen.
Sitte valittiin seuralle esimies ja johtokunta, nimittäin senattori V. Furuhjelm esimieheksi, ja johtokunnan jäseniksi ylijohtaja I. A. v. Born, paroni K. G. Boje, apteekari K. E. Carger, assessori A. I.
Chydenius, läänin metsähoitaja K. Collin, paroni de la Chapelle, varatuomari A. Helfingius, kauppias F. Kisileff, ömerstiG. M.
Kraemer ja luutnantti H. Standertstjöld, ioista sitte överstiKraemer määrättiin maraesimieheksi ja kauppias Kisileffrahamartiaksi.
Paremman elukkalajin saamiseksi Uudenmaan ja Hämeen lääneihin katsottiin tarpeelliseksi asettaa kasmattilaitos, johon tuotäisiin Englannista 12 lehmää ja 2 sonnia Ayrshire-lajia. Maamiljelysopettaja Gibsonin neumosta olisi joku lähetettämä Englantiin niitä ostamaan ja tuomaan. Tämmöisen matkakustannuksen oli Gibson laskenut 500 hopiaruplaan paitsi tuojanmuonarahaa. Matka pitäisi tehtamän4taikka4’/2 viikossa, jos eläimet tuodaan höyrylaimalla.
Paras muooen-aika olisi marhain kemäällä taikka eloeli syyskuussa. Hinta ostopaikalla tekisi Gibsonin luulon jälkeen 25pun> taa sonnista ja 14 puntaa lehmästä (1 punta tekee 6 ruplaa hop. ). Näiden ilmoitusten johdosta esitteli seura paremman elukkalajin kasmattilaitoksen asetettamaksi 80 osakkeelle, kukin tekemä 25 ruplaa. Osakelistaan kirjoitettiinkin kokouksen lopulla jo 15 osaketta. Tämä kasmattilaitos annetaisiin jollekin tilanhaltialle määrätyillä ehdoilla.
Hän kasmattaisi masikat siksi että ne taitaisiin asettaa manhaksi katsottuin sonnien ja lehmäin siaan taikka myyda huutokaupalla, joiden tuloista kaksi kolmannusta lankeisi laitoksen-pitäjälle kuin myöski manhaksi katsotut elukat, palkkioksi masikkain kasmattamisesta, ja yksi kolmannus huutokaupva-summasta osallisille. Kesäkuussa joka muosi katsotaan mitkä elukat omat liian manhoja ja mitkä niiden siaan asetetaan, niin että laitoksessa aina on kelmollisia sonneja eika ylen manhoja lehmiä. Silloin määrätään myös mitkä huutokaupalla tulemat myytämiksi. Paitsi sitä pitää kaksi johtokunnan jäsentä katselmuksen laitoksessa mähintäkin 2 kertaa vuoteensa.
Aivotun maaviljelyskoulun , perustamisesta on seura saanut paljo asiaan kuulumia mietteitä maamiljelysopettaja Gibsonilta sekä talouskinkerikunnilta Tammelassa ja Janakkalassa.
Kahden ensiksi mainittuin lausett on johtokunta hymäksensä käyttänyt, lehdessänsä sääntö-ehdotusta koululle. Wiimeksi mainitun kinkerikunnan mietteet asiassa tulimat masta samana päivänä kuin kokousta pidettiin, jonka tähden tässälyhykäisesti mainittakoonniiden sisällyksestä. Sanotussakinkerin kokouksessa, kun kysymyksenä oli maamiljelyskouluin sopimin järjestäminen, toivat rusthollari Gabriel Jussilainen ja ta(Lähetetty. ) Ruoveden tervaa.
Sen nimillistä mustaa mellia myydään Turun torilla, joka talvi kymmenittäin kuormia, tynnyreissä ja nelikon näköisissa astioissa. Mutta tervaa ei se ole eikä Ruometta nähnytkään, ei myös astiat ole nelikoita, vaan se musta aine on terma-mettä, jota tervan kanssa valuu haudasta, ja sitte valmistetaan säkiäksi joko padassa keittämällä, eli kuumilla kivillä astioissa. Sitä tuodaan osa Wirtoista ja Kurun Aureesta; mutta enimmät Parkanon Kihniöltä, Ikaalisista ja Kylä-Karmialta. Nelikot ovat laidoiltansa niin paksuja, että tynnyristä sanotaan välistäin seitsemänkin semmoista taytyvän. Koko kaupassa on siis petosta pitkin matkaa ja myyjät nauramat kotio päästyänsä julkisesti pettäneensä; mutta se on seikassa kummallista, että ostajat, jo vuosikymmeniä näin petettyinä, itse vieläkin kehumat ja rakastamat sitäpilallista tamaraa Myyjät sanomat että, jos he tuomat oikiaa hienointa termaa Turkuun, niin ostajatmoittimat sitä ja sanomat sitä termamedeksi eli kuseksi; mutta kuin panemat sitä paksua keitto-termaa tynnyriin, jota Kristinaan ja Poriin ei ollenkan uskalla miedä, niin sitä Turun puolen talonpojat kohta kehumat ja ostamat. Waan mihinkä sitä miljellään ja mitä siitä hymää on, sitä ei myyjät sano tietämänsä. Korma-kuuloani puhun.
Jaako.
lonisäntä Paturi ajatuksensa kirjallisesti esiteltynä, jossa väittivät kuinka vähän meidan maaviljelyskoulut ovat vaikuttaneet maamiljelys-tilan parannukseksipa että niistä enimmästi vaan oli lähtenyt pehtoria ja vouteja. Mustialan maaviljelysopisto on ollut toimessa monta liuotta, mutta mitä on se esimerkiksi Tammelassa vaikuttanut talonpoikain maaviljelyksen parantamiseksi? Onko mainitussa pitäjässä yhtäkään talonpoika, joka on järjestänyt maaviljelyksensä sen esimerkin jälkeen, joka heillä niin likellä on ollut silmin nähtäväna? Wäittäjäin mielestä semmoiset 50 ruplan palkinnot, joita Uudenmaan ja Hämeen lääninmaamiljelysseura oli määrännyt jaettaviksi toimellifille ja kelpo-talonpojille, jotka velvoittavat itsensä järjestämään maaviljelyksensä seuran määräysten mukaan, vaikuttivatpaljo voimallisemmin kuin maaviljelyskoulut. Jota usiampi semmoisia malli-miljelyksiä taidettaisiin toimeen saada, sitä enemmänne hyödyttäisimät. Tämmöisillä tiluksilla pitäisi vuosittain käymän jommankumman niistä kahdesta yhteisillä varoilla palkatuista maaviljelysopettajista sekä kruunun auramiehen neuvomassa ja opettamassa maaviljeliää.
Sillä vähällä aikaa, kuin väittäjät olivat maaviljelysseuran apurahoilla viljelleet maitansa paremman tavan mukaan, olivat he nähneet muutamat naapurinsa, jotka ennen olivat pitäneet stottlannin auraa, multapohdinta ja sekoitus-aestä tarpeettomina, heinänmiljelystä pellossa vallan häviönä, j. n. e. , vähitellen rumenneen suostumaan ja hymäilemään niitä uusia miljelys-aseita ja tapoja; mutta siitä taittiin olla makuutettuna että samat ihmiset, ehkä olisivat asuneet va«n puolen penikulman päässäMustialasta taikka jostakin muusta samalla tavoin järjestetystä maamiljelyskoulusta, eimat laisinkaan olisi huolineet tutkia ja tiedustella niitä maaviljelyskaluja ja tapoja joita siellä käytetään, sitä vähemmin itse niitä käyttää. Tämmöisillä tässä hyväksi lausutuilla maaviljelystiluksilla sopisi myös pitää ulkomaalaista karjalajia ja niin osottaa niiden paremmuuden oman maan karjan rinnalla.
Kun näiden väitöksen johdosta oli keskusteltu, yhtyivät kinkerikunnan jäsenet vihdoin seuraamaan lauseesen:
”Kinkerikunta, joka ei muuta taida kuin mieltyä niihin ajatuksiin, kun äsken mainitut jäsenet väittivät kaava-maaviljelyksen hyödystä, varsinki jos enämpi semmoisia täittäisiin toimeen panna, katsoo kuitenki usiampia maamiljelyskouluja maassamme edeltä päin tarvittaviksi, että niissä kukin maaviljeliä saisi vähänkin oppiakelvollisempain maamiljelyskaluin käyttämisestä, someljaimpia keinoja pellon ja niitun viljelyksessä, kotieläinten oikiassa ruokossa j. n. e. janämät maamiljelyskoulut, oikein maikuttaaksensa maaviljelyksen edistymiseksi, pitäisi niin asetettaman. , että oppilaiset, koulun läpi käytyänsä, mettisimöt takasin o<niin vähempiin maamiljelyksiinsä, eikä, niinkuin nyt tavallisesti maassamme löytymistä maamiljelnsoppilaitoksista, hakea itseänsä pähtööreiksi ja moudeiksi isompiin kartanoihin. ” Tähän ajatukseen, ioka myös sääntö-ehdotuksen tehdessä oli ollut perusteena, suostuimat nyt myös kaikki maaviljelysseuran läsnä olevaiset jäsenet. Katsellessa sitä suurempaa hyväksymistä, jolla maamiljelysparannuksiin seuralta mäarätyitä palkinnolta on suositeltu Hämeen läänissä, jota vastaan Uudenmaan läänissä ei yhtään semmoisen viljelys-avun anomusta ollut ilmi tullut, paitsi yksi ainoa, joka tänäpäna ilmoitettiin apteekari Cargerilta, päätti seura mainitut palkinnot vasta edes jaettaviksi ainoastaan Hämeen läänissä, joten myös ne väitteet, joita Paturi ja Jussilainen Janakkalan talouskinkerin kokouksessa olivat lausuneet, tulisivat varteen otetuksi, jonka siaan sitä vastaava summa seuran varoista taidettaisiin käyttää maaviljelyskoulun hyväksi, joka asetettaisiin pohjais puolelleUudenmaan lääniä, mieluummin johonki kruunun puustelliin, jos niin sovistuisi. Sitte lävitse käytiin mainitun koulun sääntöjen ehdotus, joka hyväksi katsottiin ja määrättiin liitettäväksi siihen valtio-avun pyyntöön, jonka johtokunta seuran puolesta on lähettämä Keis. M:tille.
Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja setä muita valettuja kaluja, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä valmiltsi tehtyjä miesväen »aatteita, Akkunanklasia, monenl«vyisiä, tehtaan hintaan , Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolfien laupassa.
Sapettitauppa.
I’äiiäpanä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias E. F. Alftani(entisessä Rignellinj talossa Uudenmaankadun varrella kivimuuriesa, jossa luunioitettavanyleisötarjona on hyvä varasto nionenlaisia I. aVeit\Ä ja niiden Meunut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
Wllllan hyvln itäviä Mgan PellavansiemtM menneen vuvden tuloista, myyoi E. F. Lindberg entisessä Zvet»loffin puodissa.
O. Niels.
Hyviä Riigan Pellamansiemeniä, myöskin hyviä lahveita, halvalla kaupalla, mvypl kauppamies I. W. Rautell Turussa.
lihuvia Pen»Vja on sekä myyda etta nähdä Nuotat^uppias Petiersonilla liki Uutta toria.
Rion Hahvetta, Gampurin @«feria patoonRiifle»yynejmWpt P. Ilhimaeus. ein«!>e>>sä Bozströmin talossa.
Eläinten apejauhoja, rukiinjanisunlistimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakasiinissa.
Tampereen tehtaan, sekä vellavaijla että tohtimista lautoja, vvypi tavallisella hinnalla. Turussa F. C. Eet>«r.
Petoksen juonia plankkuja myydessä.
Kun plankku on halki, se on sydän-rakoinen, lviedään se komilla pakkasilla ja jäädytetään sahajauhoja rakoon, ettei se näy.
Jos plankussa on keskellä lahoa, pannaan se kevaillä päivän paisteeseen, että punettunut lahopaikka kuivaa valkoseksi, eli tuhrataan talvella lahoseen paikkaan jauhoja ja silppuja, joita hevoinen matkalla olis muka tehnyt; niin ei lahon puna näy. Konstit ovat monenlaiset! sanoi ennen Jaako.
Halataan ostaa.
Hyviatt>alfofta lampaantviUoia o&tttaan 9tuuitutt-£e&ru^upttee6fa HurnSsa.
Tuoretta ja hyvää elutan-verta (harjan ja lehmän merta) ostetaan Auran SolerttehtaaSsa ja matsetaan 10 top. hop. kannulta.
Papiston ja koulumieöten lestija vrpokaösaanvte , taan rahaa vaötaau setä maksetaan siitä ulos Turun konsistoriumin huoneissa ainoastaan joka tiistaina ja. perjantaina kello 12 ja 1välillä.
Pollfikamarin puoleöta:
Fredr. Reinh. Tamelander.
Maikka Polisilamari kyllä usein sekä trumputtami-.
sella että polisipalveljaiulautta on muistuttanut afi? anumaisia talollisia tässä kaupungissa ja uiilä jolla ovat ottaneet täyttääksensä talollisten velvollisuulsi’.
talvella pitämään katujen käytävät puhtaanalumesta, ja liukkaalla tilalla san»oitta, naan niitä, niin että jaltaväki ilman haittaa ja vaaraa taitamat niitä täytä, on Polisitamari havainnut että aivau harvat talolliset ovat säännöllisesti täyttäneet näitä roelvoliisuutsiansa, jonka tähden Polisikamari vielä tahtoo muistuttaa asianomaisia näiden sääntöjentäyttämisestä, jos he tahtomat välttää sitä sakkoa 2 ruplaa 40 k. hop.
jonka polisiasetukset helmikuun 1p. IB3V ja maalist.
30 p. 1850 määräämät semmoisesta laiminlyömisestä Turun polisilamarista maaliskuun 1p. 1861.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Iläpsöbn satamaan. Hop. tov.
18 luumaisista läpi »itaten maksetaan sillalta 58.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
l ” ” * ” ’H MH k M Jl °paapatit pitää oleman oitosia. oksattomia, ei lahoja, seeiknä kuiroia. ja uiillä pitää olla kuori päällä luivumiestämiseksi.
Haapahirsistä. joissa en ladoit »ilaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
baapahirsiä. jotta eivät ole 7 tuuman paksuja läpi tfe mitaten, ei oteta »rastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanalliseSti tahi kirjallisesti keskustella allelirjoitettuinkanssa.
Porissa ja Sofiautartanossa16 p. helmikuussa 1861.
Wellomisia valvotaan viimisläkin tulevan huh, tituuensi arleemaanantainaKokkolan ueuvotuve>ssa tuomari I. F. Tujulin «vainaan pesässä. tul, van lokaluun ensi arleemaanantaiua Porin neuvotuvassa kirjakauppias K. F. Sjöblom vainaan pesässä, samassa neuvotuvassa tulevan toukokuun6p. kauppias I. Strömer vainaan koulurfissa. tulevan huhtikuun ensi arteemaauautaina Kokkolan neuvotuvassa kaupvias G F. Etooreu lonkursiss». maaliskuun 10 p.
1362 Wiipuriu neuvotuvassa vara-maakamreeriE.
I. Bäek vainaan pesässä. Sääksmäen ja Kalvolan teräjäitoisena väivanä vuoden kuluttua viimis 10, katuun 31 p. kommiössonimaamittari K. M. F. Tudeer vainaan pesässä.
Toistu holhottavalst pantu kauppias I. I. Nia. nell Turussa, juoppo ittellineu Matti Martinpoila Hyyrynen Salkolau pitäjässä, talonmies Matti Mikonpoita Noukain Sortavalan pitäjässä.
Naimisen esteitä pyytämätvastaansa ilmoittamaan hoitajatar Mikkelin läänin lasaretissa Eeroa Lovisa Kääriäinen Mikkelin kirkkoherran miralle. työmiesAntti Kustaa Markuksenpoila Kosken kappelissa Lammin pitäjää saman pitäjän kirkkoherran viralle, nikkarintisälli Lovlsäu kaupungista Juha Fredrik Törnblom litin kirkkoherran rokalle. löysämieS Jaako laakenpoika Öfverkode Kristiinan kaupungin kirkkoherran viralle, treuki Pekka Nissinen Nilsiän kirkkoherran viralle. Merimiehen vaimo Pulissa lieva Kristiina Kellmau kuuluttaa karannutta miestänsä merimies Kaarle Kustaa Kellman kanssansa elämään, muutoin uhkaa ottaa eron.
Haettavana rupulin-iStuttajattaren vilka ensimäisessä Tulun piirikunnassa, johon kuuluu Turun kau, puuti ja Piikkiön kihlakunta. Turun lääoiläätärillä; samallainen vuka Waasan toisessa piirikunnassa, johon kuuluu Laihian. Wähän-Kyrön ja Ison-Kyrön pitäjät Naasan lääuilääkänltä.
Huutokauppoja.
Tuorstaina ja perjantaina 14 j15 päivänä tässä maaliskuussa, alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään vatlihuoneen-hoittajan L. R, Caloander vainaan talossa n:ro 3. 4 korttelissa 6 kaupunginosaa Linnanladun varrella, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun mainaan jälleen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin tultaja hopiakaluja, kupari-, messinki-, tina-, pläklija rauta-taluja, tlasia ja posliineja, seinäpeiltä, tynttiläntruunuja, mahoukisia, petsatulta ja maalatutta huonekaluja, svvija talviajokatuja, vähäuen joukko viiuejä. 1 osa Turun uudessa böyrylaiva- seurassa, 55 osaa Seurahuoneessa, osia Turun näutelmähuoneeösa fela’ ”Murtaja”höyrylaivassa, usiotta kutkaisputta ja lruuku-lasviajatutlasjuuriaynnä yhtä ja toista huonelromsua y. m. , josta kuin myös etta osakkeet myydään ensimäisenä huutolauppapäivänä feno 12 epp. ja kasvit kello 3 jpp. halullisille ostajille tieto annetaan. Turun huutokamarista maaUékuun 1v. 1861. ?. l^Fo^rhWma^u. M Huutokaupassa, joka pidetään tuorötaina ja perjantätna tälliä». maaliskuun 14 ja 15 p. paltihuuueenhoittajan Caloander vainaan taloéfa n:ro 3. 4 fort* telissa 6 kaupungin osaa Linnankadun varrella, myydään paitsi mitä ennen on ilmoitettu, ensimäisenä I)uutopäivänä kello 12 epp. , ehdoilla jotka huutokaupassa t femmiv määrätään, kauppias. Vromanniu konkur, fttu kuuluva 1osake Turun vanhassa lalvavarviösa [a sadanues osa laivassa ”Hbo”, jota halullisille oitajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista maaliskuuu 1v. 1861. V. lF^o^rh^m^an^. V Ilmoituksia.
Ikaalisten kauppalan hallituksen päätöksen mukaan, tulee julkisena huutokaupalla, joka toimitetaan laupvamies I. Bergin tykönä Ikaalisten kauppalassa, kestiviikkona ensitulevau toukokuun ensimäisenä (Ij päivänä. lello yksitoista fll) edellä puolen päirvän, enämmän tarjoamille omistusoikeudella myutäväksi nimitetyn tauVvalan tartanomaata (tomter); joka tämän kautta ilmoitetaan. Litemviä tietoja setä ostoettä ratennus-ehdoiSta saadaan setä toimituspaikalla, että sitä ennen allekirjoitetulta. Ikaalisista 28 p. helmituuta13«l.
Kauppalan hallituksen puolesta:
Konstantin Palmen.
IIHWähäsen matlavaklansa pudottaneella Koroispailoille, on perimistä Maarian pappilassa.
Sanomia Turusta annetaan tänä vnonna tämän näköisenä.
Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 7tt kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapiyhden vuofikerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, jotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa 6 kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Nisut 6 r. 50 k. , rukiit 4 r. 90 k. ja 5 r. . rukiinjauhot 5 r. 10. 15 j20 k. , kaurat 3 l. 25 ja 30 k. , valtoset herneet 5 r. . harmaat herneet 4 r. . silakat 8 r. tynnyriltä; ohranlryynit 22 k. , laurankryynit 28 k. , kapalta; humalat 10 k. naula: tuore naudanliha 70 k. j1r. 15 k. , tuore lampaanliha 1r. 10 ja 1 r. 20 1. . sianliha 1r. 60 ja 80 k. , suolattu sianliha 1r. 60 k. . voi 3 r. . tali 3 r. 40 ja 80 k. , heinät 12 t. leiviölältH; lohi 18 k. naula; munat 25. 30 ja 40 k. tiu; perunat 22 ja 24 l. nelikö; loivustt halvot 1r. 50 ja 1r. 75 k. . Mäntyset halvot »0 f.
ja 1r. 70 k. kuormalta; palovllua 53 ja 55k. kannu.
Kuulutuksia.
©eitatiu maiireiuffeeta tulee julkisellahuutokaupalla, keskiviilkona tamamaaliskuu27 p. fello 11 epp.
enimmän . maksavalle »nyytaväksi Turun maafonttoritffa ttuunumHafafliniu Waroiéta Turussa 2 tuhatta tynnyiiä rukiita j. t tuhannen tynnyriä ohria, ja Porin fruuuuiimafafuiiitfta 1, 500 tynnyria rukiita ja 500 tynnyriä ohna, 100 tynnyrin osissa kukin, sillä tavoin että ensin nMdään 1860 vuoden tuloista ja sitte edellisten «vuosien. .
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Renvall.
Myytävänä.
Tampereen liinatehtaan pellavatanlalta, ihostaja rohtimista-lanlaa,
Kotimaalta.
Helsingistä. Maamme tuomarit omat saaneet käskyn kutsua talolliset ennen marraskuun 1p. keräjiin, joissamailtaan maalimies kustakin keräjäkunnasta lähetettämäksi marraskuun kuluessa kumernörin tykö, valitsemaan säädystänsä ne edusmiehet, mitkä tulemat talonpoikais-saädyn puolesta olemaan ensi muoden alulla valiokunnassa. Näiden kokoontumassa sekä maalimiesten että edusmiesten matka-kustannukset ja päivä- palkinnot maksetaan maltiomaroista.
Waasanlääninmaamilielys-koulun muositutkinnosta kirjoitetaan Waasasta kesäkuun 14 p. muun muassa: Tässä oppilaitoksessa tehtyä juustoa kiitti kaikki, armellen sen oleman kaikin puolin yhtä hymää, kun parhaat meillä myydyt ulkomaan juusto-lajit.
9 taikka 10 naulaan sitä juustoa menee 18 kannua maitoa; juusto maksaa 20 kop.
naula. Mikä moitto talollisillemme, jos tottuisimat semmoista juustoa tekemään!
Oppilaista ansaitsi erinäistä kiitosta eräs Herman Rost Mustasaaresta, tekemänsä auran tähden. (S. I. S. ) Muotialassa pidettiin nykyisen kuun 1 ja 2 päiminä tamallinen kerran muoteensa pidettämä tutkinto, johon oli tullut kooksi katselioita sekä herras-säätyisiä että talonpoikaista mäkeä. Maamiljelyksen oppilaita oli muoden mittaan ollut 42, kasmitarhan ja käsityön oppilaita 5 ja karjapiikaisia 10, niinmuodoin yhteensä 57 oppilaista. Ulkomaan sukuiset (Ayrshire) lehmät olimat antaneet kukin keskimäärin 570 kannua maitoa muoteensa; suomalaiset lehmät neljättä sataa kannua. Näytettiin moin tekoa amerikalaisella kirnulla ja juuston puserrus- keinoa, pellon kyntöä j. m. , kuin myöskin kuulusteltiin oppilaisten tietoa maaviljelyksessa jakarjanhoidossa suuruus-opissa ja eläintenlääkinnössä. Kaunis ori sairasti paraikaa nyt liikkumaa kupula-tautia. Kesähalla oli pannut 12:ntynnyrin kylmön suomaalla etta se oli jo tullut niittämisiin.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Kauvatsan kappalainen I. Wahlberg.
Naaliin pantu: Wampulan avoimeen kapftalais-virkaan, 1) Kokemäen pitäjänapulainen A. Elers, 2) Kurun tappalllisenapulainenM. E. Alander ja 3) armovuodensaarnaajaTenholan pastorinvirassa varapastori I. A. Lindström.
Määrätty: Waasan pastorinapulainen, vp. B. E. Bremer tekemään myöskin siellä niankihuoneensaarnaajan viran ja papilliset toimitukset ruotu-tarkkampujain pataljonatzsa; tyttökoulun opettaja Turussa A. Lindman tekemään myöskin vankihuoneensaarnaajan viran samassa kaupungissa; alialkeiskonlun rehtori Tampereellamaisteri B. A. Neinholm tekemään tulevan syys-löysän aikana konrehtorin viran Tampereen ylialkeiskoulussa; maisteri A. Hilden toimittamaansamalla aikaa rehtorin viran siellä olevassa ylialkeiskoulussa; pastorinapulainen Hämeenlinnassa F. F. Colerus pitämään myöskin opettajan viran siellä olemassa alialkeiskoulussa tulevan fyys-löysän aikana, ja Westanfjärdin kappalainen, WP. maisteri D. E. Hildeen hoitajaksi kansakoululle Dahlin pruukitzsa.
Wirkavapaus on annettu konsistorin-kätyläiselle, maisteri E. A. G. Nindell, kivnlloisuuden tähden, akialkeiskonlun opettajalle Hämeenlinnassa, A. I. R. Pettersson, tulevaksi syys-löysäksi hänen käydäksensä paftin-tutkinnon, Mlihärmän kappalaiselle, WP. maisteri K. O. von Essen, kahdeksi kuukautta hänen matkustaaksensll ulkomaalle.
Tenholan pastorinvaalissa sai Lemlannin pastori I. Erieson enimmän kutsumus-huutoja, nimittäin 45Vi2 manttaalia.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 4 p. kauppiaan I. W. Huluhers’in poika Elias, putosi keinusta kuoliaaksi, 12 vuotisena, 5 p. tullipehtorin Hellbomin leski Lovisa Dahlstedt 42 ajastajan ijällä, ? p. merimies Fritz Ferdinand Ahlström 24 vuoden vanhana.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: sotamies Jakob Nikitin ja piika Maria Henrika Friberg; luusinoppilainenKaarle Engelbert Lindfors ja merimies vainaanI. G. Adaminpojan leski Maija Stina Lökholm; laivanperämies Kaarle Wiktor Lindberg ja neitsy Josefina Taavetintytär Sandell.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 30 p.
ilmoittisepänkisällinvaimo Aleksandra Lindström löytäneensä saman kuun 25 ft. Aleksanterintorilta harmaan säämiskäisen rahakukkaron ja siinähopeaisensormuksen; niinmyös musikus Erfvinq löytäneensä san— otun kuun 23 p. Kiinamäeltä silmiklafin elilonjetin. Heinäkuun 1p. sanoi tölliläinenSamuliTanelin Puita, Törmin talosta Haarakyleissä ja Tyrvään pitäjässä, häneltä tulleen pois tietämättömällä muotoa, viimeis kuun 28 p. , Rautellin puodin tyköä ruskean tamman siloinensa ja häkkirattainensa, joillaolimatka Perjantaina Heinäkuun 12 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M28* 7 S. Kolminaisundenpäiv. saarnaamat:
Mii-lirkossll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapnlainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan:Pääprovasti Renvall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Mara Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Warapatztori SaM ja keskiviilkona kello 5 jpp suomen kielellä Pastorinaftulainen Stenström.
pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehrnh. -lirtossll, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
vakka, 2 tyhjää pyttyä ja Millaiset tröijyt. — Heinäk.
2 p. antoi kirjoitsianvaimo Fagerlund tietää ettähän kesäkuun 30 p. oli likeltä kotoansa, kauppias Kekonin tiilipruukia, ottanut tallelle tumman-viheriän silkkisen sateenvarjon, jonka varretzsa on hopiainen nasta ja siihen piirretty nimi Elis Bergman; niinmyös trenki Gustavi Granberg että häneltä kotoansa talosta n:ro 2, 2:ta korttelia ja 6:tta kaupunginosaa, oli kadonnut valkonen lammas.
Heinäk. 3 p. toi itsellisvaimo Erika Söderman tiedon että hän olumyynti-puodissansa kauppias Alftanin talossa oli pannut säilyyn sinne unohdetut mustat housut.
Heinäk. 4 p. ilmoitti rouva Karoliina Rosenberg että hänen poikansa edellisellä viikkoa oli pudottanut yliselle sillalle hirmaan lakin silkkinauha päällä.
Heinäk. 5 p.
sanoi kruununnimismies Gustavi Sundroosmenneen kesäkuun 28 p. tulleen pois hänen asunnostansa isoläntäisen Helsingissä tehdyn ruokalusikan, merkityn:
B. M. S. 1857.
Iyväskylän ylä-alkeiskoulusta kirjoittaa M. T— e (Tapion 26 numeroon) paitsi muuta, ” Sillä aikaa, kuin sanottu opisto on ollut toimessa ja maikutuksessa, on suomalaisuus siellä merkillisellä tavalla edistynyt. Ensimuotena oli siinä maan ensimäisellä eli ala-luokalla Suomen kieli opetuskielenä, mutta tänä muonna on ollut kolmella luokalla, ruotsi ainoastaan neljännellä.
Tänä syksynä tulee ruotsi tästäkin siirtämään siansa ja suomi astuu siaan. Näin on tulemana vuonna jo koko oppila yleensä suomalainen ja ruotsalaisuus kaiketi paennut. Mitä taas suomen kieleen ja sen käytäntöön tässä opistossa tulee, on se aivan selmaa ja puhdasta, sekä käypi varsin sukkelasti, kauniisti ja sujumasti, niin ettei sitä kukaan edeltä olisi siten toimoakkaan moinut.
Kun suomalaisen koulun asettaminen Iymaskylään tuli kysymykseen, silloinki luuloteltiin ja pelättiin mistä sinne saadaan kunnollisia ja taitamia opettajia, vaan asian toimeen ja alulle tultua ei niistä ole ollut asialle mitään estettä eikä haitaa. Samate nyt luulotellaan: jos suomen kieli laskettaisi mirkajaoikeuskieleksi, niin mistä saataisiin siihen kykeneviä ja taitamia mirkamiehiä. Mutta sama olisi seikka muittenki virkamiesten, kun Iyväskylän koulu-opettajain saannissa, kun suomi vaan mirkamiehiltä tulisi kysymykseen, niin kyllä heiltä luulisi taitoaki löytymän. Muuten sanoo suomalainen sananlasku: ”Karmoistaan kissakynnet löytää, kun häntä kastaa. ” . ” Hämeenlinnasta. Rautatiellä täällä on tänä kemäna työskennelty jotenkin suurilla miesvoimilla. Wiimeis aikoina on ollut noin sataan miehen työn kimpussa. Asemalla on pakarihuonerakennus jo marsin malmis, puolimalmiina on muutamia ulkohuoneita ja yksi tamaramakasiini ja tekeillä omat aseman päärakennus, kolmikertainen kimihuone, jonka alikerta masta on muurattu, sekä veturitalli s. o. semmoinen rakennus, jossa meturit seisomat ja jossa niitä, jotakin mikaa saatuansa, laitetaan ja parannellaan ja johon senvuokss myös asetetaan pajalaitos kahdella ahjolla. Tässä rakennuksessa saa myös seppämestari huoneen asuaksensa. Kaikki rakennukset tulemat katettamiksi sinkkipellillä. Muutoin on jo aljettu tien rataa tasottelemaan ja syrjiä kaunistamaan turpeilla, joiden päälle lemitetäan ruokamultaa, johon sitte kylmetään heinän siemeniä tien sekä kaunistukseksi että mahmistukseksi. Puhutaan, että tien pitäisi jo kohtakin tuleman valmiiksi ja että yksi meturi jo kuljettaa kaikellaisia aineita rautatien tarpeeksi Helsingistä tannepain.
(Ham. ) Porista. Kaupunkimme mainion tulitikku-tehtaan toivotaan taas, kauan aikaa pelätystä hämiämastä pääsemän entiselle luotettavalle ja pysyvälle kannalle, ja annellaan.
. Mäinnnem (Lähetetty) Lyhyt kertomus Napoleoni Bonapartesta.
Korsikalainen aatelimies manhasta itaalialaisesta perheestä, Kaarlo Bonaparte, ja Maria Letitia, alkuperäisestä itaalialaisesta sumusta Ramolino, olimat Napoleonin manhemmat, joka itse syntyi 15 p. elokuuta 1769 Ajaeeion kaupungissa Korfikan saarella.
Wuodesta 1779 hamaan muoteen 1785 asti kami hän sotakoulua Briennessä, kussa se yksivakainen, synkeämielinen poika, symällä maiteliaisuudellansa ja salaisella vaarinpidollansa muista, osittain jo ilmoitti tulevaa jättiläistä. Tämän perästä sai hän 17 p. lokakuuta 1784 paikan Pariisin sotakoulussa jatuli 1v. syyskuuta 1785 alaluutnantikside la Före-nimisessä tykistörnkimentissä.
Isänmaansa vapaussodassa oli hän alussa mainion Paolin puolella, ja tuli Ajaeeiossa kansakunnan vartiaväen päälliköksi. Hänen yrityksensä Magdalenan saarella, jonka hän vapaavallan nimessä miehitti, ei menestynyt.
Kuin nyt Paoli, siltikuin ei hän enää moinut vastustaa kansamallan puolustajien lahkokuntaa, johon Napoleon kuului, heittäytyi englantilaisten puolelle, asetti Napoleon uppiniskaisesti itsensä häntä ja englantilaista lahkoa vastaan, ja yritti hyökätä Ajaeeion päällekin, joka tehtiin tyhjäksi ja jonka seuraus oli, että hän ajettiin maanpakolaisuuteen Korsikasta. Ranskan vallankumous aukaisi kunniahimoisen nuorukaisen unelmille ja aikomuksille aaman alan. Hän nousi 30 p. elokuuta m. 1792 kapteinikfi neljännessä tykistörykimentissä, palmeli Kellermannin alla mapaamaltakunnan sotajoukossa, joka silloin piiritti Lyonin kaupunkia, ja alkoi korkeamman sotilasretkensä sillä, että, parhaasta päästä hänen sääntöjensä kautta, Toulonin oli 9 p. joulukuuta 1793 antaminen itsensä heidän mattaansa. Nyt hän tuli osakunnan kenraaliksi ja itaalialais-sotajoukon tykistön päälliköksi, ja täällä antoimat sen huono tila ja muut vastukset hänen osoittaa sitä pikaista, yhdistämaistä sotapäällyksen silmää, joka pian oli tekemä hänen niin peljättamäksi. Mutta Robespierren ja hirmuhallituksen kutistuissa, johon Napoleon innolla oli kuulunut, loppui hänen tuskin alotettu retkensä. Hän pyhkäistiin, päätöksen mukaan 15 P. syyskuuta 1794, pois kenraalien listasta, joutui myöskin suureen taloudelliseen hätään, ja Barras, sarittaen pidätetyt työt siinä jo heti kohta mastuudestansa alkaman. Mulkkeet tämän kaupunkiamme paljon hyödyttämän ja köyhempaä kansaa rahan ansiolle auttaman laitoksen käynnössä ja hoinnossa omat syntyneet siitä, että, tehtaan entinen isäntä, suurissa meloissa ollessaan, on päättänyt jättää koko tehtaan melkamiehillensä, jotka myös miikolla pidetyssä kokouksessa omat keskenään sopineet panna sitä osakkeille ja käyttää sitä omissa nimissään. Tehdas käytetään siis nyt Porin tulitikku-tehtaan yhtiön nimessä ja puhutaan sen käytäntö pantahan semmoiseen järjestykseen, että työtkannattamat paremmin kuin entisen haltian ai Urjalassa Honkolan kartanon laitumella löi ukkonen seitsemän elukkaa kuoliaaksi nyt luhanneksen aikaan.
Pietarista.
Rauhattomuuksia talonpoikaan seassa orjain vapauttamisen tähden on ilmestynyt taas Drelin ja Povolian gumernementeissa.
(Dtama. ) Ulkomailta.
Italiasta kuuluu että paavin terveyden tila on aivan huono ja pelätään halien pijan jo jättämän horjuman istuimensa. Pelkäamät samassa hänen ystämänsä, ja onkin kyllä syytä pelätä, ettei enää kukaties saada Ruomissa rauhaa malita uutta paamia; sillä Ruomissa kuin koko Italiassakin on paamin malta määränä hirtenä kansalliselle vapauoelle, josta syystä se onkin raukeemaifillansa.
Ruotsin eteläis syrjällä rumettiin eräässä talossa viimeis kesäkuun 13 p. kyntämään höyry-auralla, jota kalua ei miela ennen ole käytetty Ruotsissa eikä muissakaan pohjais valtakunnissa; ja aivan Harmastansa muuallakin. Tämmöinenaura vie neljä vakoa kerrallansa, ja missä maa on kimitöinta ja mäki harjaantunutta, kuuluu saatavan tällä kynnetyksi tynnyrinala hetkeensä.
Silloin kulkee aura melkein niin kiiruusti, kuin hevonen juoksun hyrrytystä. Höyrykoneella, joka auraa vetää, on 12 hevoisvoimaa, ja se suittaa maksaa noin 8 tuhatta hopearuplaa.
Saksanmaalta. Shultze nimisenkatteimn, joka on mirkamiehenä Spandaun kruuttitehtaassa, sanotaan keksineen keinon malmistaa uudenlaista kruuttia, jota kehutaan monin kohdin paremmaksi, kun tamallinen kruutti.
Paitsi muuta mainitaan sekin, että tämän uuden kruutin aineet, jotka erillänsä ovat varsin vaarattomia, saadaan vasta rumetessa sitä käyttämään sevottaa toisiinsa, ja siis taidetaan malttaa semmoisia tapaturmaisia paukauksia, joita tavallinen kruutti usein sattuu saattamaan.
Wironmaalla on nyt säännelty ettäkuulutukset, joita tähän asti on luettu kirkoissa, vastedes omat lukkarin julistettavat ulkona kirkosta jumalanpalveluksen loputtua.
(Lähetetty. ) Sanomille Turusta! Kuin 25:nteen numeroonne olette ottaneet K. P:n lähettämän ”Muutamia muistutuksia” minulle kirjastani ”Mietteitä Katovuosista Suomessa” ja sanoneet tahtomanne niin antaa tilaa minulle selittämään mietteitäni, niin jouduttain tässä pikimmältään teille ilmoittamaan, etten minä paraatiakaan tahdollani voi puuttua ”selittämään” julkisuudessa mitään itsilleen, mielestäni niin peräti joutaville ja paksua tiedottomuutta todistamille muistutuksille. Wahänen kirjakyhäykseni ”Mietteitä Katomuosista Suomessa” on nimittäin koetettu panna tieteellisille perustuksille, vaikka se siinäkin on paljo puuttuvainen, jonka vuoksi hyvin mielelläni ja kiitollisuudella ottaisin vastaan kaikki tieteellisellä pohjalla tehdyt muistutukset; mutta niin tähän asiaan koskemattomille ja sopimattomille muistutuksille kuin puheena olevat lähettäjä K. P:n ovat, jotka nimittäin tahtomat sotkea raamatun ja vanhan testamentin profeetalta yksin niinkin maalliseen asiaan, kuin Suomen katovuosien, ja jotka menevät niinkin kauvas, että vaativat meikäläisiltä ihmisiltä ”profeteeraamista” tahi ennustamista katovuosien tulosta, eimätka tyydy miettimään luonnollisia syitä eikä edes lukemaan ja tut> kimaan semmoisia, kuin minun heikot mietteeni katovuosista omat, sansa, kokonaisuudesvaan ottamat joitakuita yksinäisiä lauseita sieltä täältä ja pöyhistelemät niitä vastaan, oppinsa näytteeksi ehkä, niille en voi mitään armoa antaa, vaan siihen siaan symästi surkutella, että tiedottomuus on vielä niin syvä semmoisissakin, jotka jo edes kirjoittaa taitamat, niinkuin lähettäjä K.
P. Oikeat kansakoulut näyttäsimät siis olevan jo sangen tarpeelliset kylmämaan Suomen kansaan laviamman taidon ja opin siemeniä, kuin mitä vanhan testamentin profeetat, aivan yksipuolinen kristillisyyden oppi ja kirjoitustaito yksinään voivat antaa, varsinkin kuin tiettävästi K. P. ei ole yksinään tämänlaisessa paksussa pimeydessä, sillä yksin Suomalaisen kirjallisuuden seurallekin Helsinkiin oli toissa vuonna miitsitty kilpakirjoituksiksi katovuosien asiassa lähettää monta semmoista mietettä, joissa katovuodet päätettiin yleisiksi synnin-rangaistuksiksi ja niiden ainoaksi poistamisen keinoksi katumus japarannus. Tämmöisestä mielialasta olen jo sanonut mietteeni puheena olevan kirjani sivvilla 71 ja 72, joita lähettäjä K. P. tuskin lienee lukenut tahi ei sitte ymmärtänyt. Niin kaiketi voipi päättää hänen kirjoituksestansa Sanomissa Turusta, jonka julkisuuteen laskemisesta en yhtään moiti Sanomain Turusta toimittajaa; sillä kuin kerta niinkin typeriä tuumia ja mietteitä löytyy kansassa, tulkoot sitte mistä syystä hyvänsä, niin on parasta, että ne pääsevät julkisuuden nähtävaksi ja tuomittavaksi.
Mutta jotenkin kummalliselta näyttää lähettäjä K. P:n ”muistuttamisen” halu minulle, että ihan suorastaan määrentelee ajatustani kirjaisessani, kuin esim. kirjoituksensa lopulla lainaa alku-puolen eräästä lauseestani kirjan 18:llä sivulla pois jättäen sitä vastaavan lopun, ja tämän lauseen alun nojalla panee sille ihan toisen ajatuksen.
suomen Minun sanani nimittäin ovat: ”Tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta medestä ja lähteistä, niin vaikuttaa se kylmää. ” Tästä tämä kunnioitettamamuistuttaja hyväntahtoisesti jätti pois nämä viimeset sanat, jotka tässä on harvemmalla räntillä ja sanoo minun kummailevan ja loimottaman kylmää! Lieneekö tämä sitte tullut paljaasta tähdellisestä määrentämisen halusta, taikka ei ymmärtäne K. P. selmäa
Jo kahden ensi mainitun luulen kylläkin vastustaman parhampain koulujen vaikutusta.
Sillä vuhutaan mitä puhutaan taidon halusta, hyötyhyn katsomatta, luulen sen kumminkin semmoisena pysymän, että työmiestyöstänsäkolottaa palkkaa. — Mutta te veikkoseni! itse tiedätte mikä toivo oppiajallanne teillä oli palkasta työllennejakuinka avara tälläkin haavaa toivo-alanne on lukkarin Mirkoihin pääsemisestä. Ettepä te ensin tiedäkkään lukkarin palkoista etäämmälle omaa romastin lääniä, tuskin etäämmälle omaa pitäjää, kuinka niihin sitte armatte hakea. Toiseksi, jos haette, ettepä vähaäkään tiedä, eikä muutkaan, kuinka ansiolliset kanssa-hakianne omat, ei siis autanuristakaan maikka se armo ei eläissänneteille tapahtuisi, että maaliinkin pääsisitte. Senvuoksi näyttääkin parhaaksi keinoksi päästä isompiin pitäjiin lukkariksi, että menee ensin isoin pitäjäin kirkkoherroille trengiksi; mutta kuinka opin halun kanssa trenkina ollessa käy, sen muutkin armatkoot.
Osaksi poistaakseni mainittua pilkko-pimeyttä lukkareista jalukkarin palkoista, olisi haluni kokoilla kiljaista eli Matrikkelia, johon merkitsisin lukkarein paikat ja palkat, sekä lukkarit niminensä, ikänensa, ansioinensa ja heidän taito-todistukset, kelta ja koska saadut. Siis pyytäisin teitä, virka-veljeui! semmoisia tietoja lähettämään ennen tulemaa Mittumaariaa eli Juhannuksen päivaä Turun konsistoriumin herra vahtimestarille I.
F. Holmströmille Turussa, taikka herra meisunjohtajalle (llirektor «ilntn») A. Nordlundille Waasassa. Kirjan aimon toimittaa suomen kielellä. Ia joka kokoilisi tietoja usiammista lukkareista jalukkarin paikoista, sille kiitollisesti palkitsisimme maimoja, antain yhden kirjaisesta ilman hinnata. Parkanolta helmikuussa iB6l.
loh. Gust. Walldeman.
I. P. Pyytäisin maamme Sanomalehtiä kehoittamaan sanalla muutamalla lukkareita tätä pientä tointani avittamaan.
Toim. lisäys. Lähettäjän yritys ansaitsee asianomaisten maarin-ottaa ja tarkastusta, ja mielellämme soisimme hänen onnistuman hankkeissansa. Lähettäkööt siis lukkarit kirjallisia luetteloita tästä mainituista seikoista, että semmoinen kirja saataisiin toimeen, sillä lukkareilla itse siitä on suurin hyöty.
don, karkotti väkijoukon ja esti juhlakulun, joka tulisoitoilla ja lipuilla olilähtenyt liikkeelle Paamalin kirkosta. Pari päivaa jälkeen päin tapahtui uusia kokouksia monella kadulla, ja kimiä heitettiin niiden sotajoukkoin päälle joiden piti järjestystä pitämän.
Nämät mäkijoukon yritykset pakotti yhden komppanian, joka riensi sinne Krakaun esikaupungista, käyttämään aseitansa. Avataksensa tien itsellensä, täytyi ensimäisen kompvania-osaston ampua. Kuusi henkeä siinä kaatui ja 6 haavoitettiin, ja kohta sen jälkeen hajosi väkijoukko.
Rauhaa ei ole sitte rikottu, mutta jos uusia häirityksia tapahtuu, julistetaan Warsova piiritys-tilaan.
Ulkomailta.
Itämaita on julistanut uuden perustuslain, jonka jälkeen maltion hallitus jaetaan kahteen kamariin, jotka saamat määrätäksensä ja päättäaksensä kaikki valtakunnan tärkeimmät asiat. Tämän julistaminen on Unkarissa mahan lepyttänyt mieliä, jotka siellä näihin aikoin omat olleet häiriöllisessa kiihossa, oikeuksiensa puolustukseksi.
Amerikan etelä maltioiden nhdistys on juhlallisesti mihinnyt presidenttinsä Davis virkaansa Alabamassa. Puheessansa, jonka hän siinä tilassa viti, on hän uhannut mastata pohjais maltioita maikka miekallakin, jos niin tarvitaan.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa.
Pastori U. Cygnaeus, joka Suomen yhmteaisaisllsäam vmaeroilla on matkustanut omassa seka ulkomailla tutkimassa kansakoulujen tilaa, on senafin käskystä antanut ehdotuksensa kuinka kansan opetusSuomessa on järjestettälvä ja asetettama, edistämään kansassa kasmamassa hengellisten sekä ruumillisten moimain kehkeymistä, kasmattamaan jumalata-pelkäämäisiä, ymmärtä viä ja kelmollisia jäseniä kansakuntaamme.
Ehdotus on jaettu kolmeen osaan. Ensi osassa puhutaan niistä perusteista, joille kansan opetus on laskettava. Sitte esitellään kuinka opisto kansakoulun opettajille on asetettama ja miimeiseksi itse kansakoulujen järjestäminen.
Kiini pitäen siitä paä>totuudesta että jos toimotaan maakunnan voimistumista ja menestymistä, on yleinen ja totinen kansansimistns matkaan saatettava, joka taas taida muutoin tapahtua kuin hymillä kansankouluilla.
Kansan sirristys on kansakunnan tärkein asia. Se tulee enemmin ja enemmin silmin nähtämäksi että yleisempi kansan sslvistys vaik:, ttaa yleisempää siimolliftlutta, suuremraa työntointa ja mireyttä ja sen kautta myöskin parempaa loimeen tuloa ja yleisempää varallisuutta. Mutta se myöskin on kieltämätöin totuus ettei kansan sivistystä voida edistää muutoin kuin ajanmukaisesti järjestellyin kansakouluin kautta. Koulun menestys taas seisoo kelmollisissa ja hymissä opettajissa; sen vuoksi on etupäässä huolta pidettämä siitä ’että saataisiin kelmollisia, taitamia ja vakaisia opettajia. Semmoisia saadaan jos heidän opetukseksensa asetetaan tarkoituksen (Lähetetty ) Turun arkkihiippakunnan lukkareille! Armaat virka-veljeni! Wanhat ja nuoret, sekä kasmatuksesta, että luontoni taivumuksesta joutuneena lukkariksi, olen täydellä todella aikonut uhratakin kaiket voimani mainitulle viralle ja sentähden myös joutohetkinä hartaasti miettinyt mitenkä ammattimme, muiden kaikkein parantuissa, myöski edistyisi askeleenkin eteenpäin. Tosin omat ylhäisemmät, isänmaamme simistymisen ja kristillisen edistymisen harrastajat jo toimeellisesti kyllä ehdotelleet esimaltaa laittamaan vasetuista veisaaja-koulua, jossa taidollisempia lukkareita valmisteltaisi kuin me vanhat olemme. Mutta esteitä ammattimme edistymiselle, luulen minä puolestani oleman muita pahempiakin, kuin veisu-opettajain puutteen, ja pelkään ammatti-veljeimme yleisen huono-taidon tuskin paranevankani, ennenkuin ne muut esteet, joita kohta mainitsen, omat tieltä raivatut.
mukaisia opetuslaitoksia, ja sitte annetaan heille tarpeelliset palkat ja ulkonainen armo, etteihe joudu muiden lastaamiseksi, joka lannistaisi heidän miekansa vaikutusta. Kansakoulun menestymiseksi tarmitaan tarkka vaarinpito siitä sekä lempiä hymäksyminen yleisön puolelta.
Kiintian koulun asettamisen esteeksi maassamme on sanottu se että maassa asuu mäkeä niin harmakselta, että siis ympäri kuljeskelema koulumestari meillä on sopima.
Mutta tuo kiertämä kouluttaja, jos hän on hymä opettaja, ehtii tuskin enempää kuin opettaa lapsille sijalukua, joka olisi manhempain tehtäma, ja useinki hän pitäjää kiertäissänsä kääntyy viinaa-ryypäväiseksi, joten hän vanhempain ja lasten silmissä menettää kaiken armonsa. Mutta kansakoululla on niin korkia tarkoitus, koko kansan simistäminen, jota ei saada aikaan ympäri kiertämällä kouluttajalla, joka vaan opettaa lamaamaan ja sisältä lukemaan, jonka vuoksi kiintiöitä kouluja on asetettama, joissa lapsia ei ainoastaan maroituksilla ja nuhteilla, maan esimerkillä ja totuttamisella harjoitetaan aikansa armaamaan, työlle kunnia antamaan, sekä mireiksi ja toimellisiksiihmisikss.
Ajanmukaisista koululaitoksista on sitä pikaisempi hyöty tulema seurakunnille, jos erittäinki huolta pidetään nuoren naismaen kasmatuksesta, jotka pianki äiteinä saamat hoitaa nuorison nouseman ensi askeleita.
Silläkoto on siimollisuudenkehto, jonkavuoksi kristillinen kotikasmatus on pääasia kansan simistämisellä. Lasten hoitamiseen ja kasvattamisern Jumalan tahdon ja luonnon sääntöjen jälkeen tarmitsee vaimoihminen opetusta ei ainoastaan elämässänsä tarpeellisissa tieto-aineissa, maan myösharjoitusta ja neumoa lasten ruumiillisessa ja hengellisessä hoidossa. Tätä marten on kelvollisia tyttö-kouluja perustettava.
(Jatketaan. ) Pahimpana syynä lukkarin eli veisu-taidon huonouteen ja siinä taidossa taisteluhitauteen luulen oleman ensimäisnä sen Ekyptiläisen pimeyden, kuin meillä on lukksaar, ien palkka-eduista kussakin seurakunnassekä toinen toistemme suuremmasta eli vähemmästä tunnollisuudesta ja ansiollisuudesta.
Tästä taas syntyy toinen paha haitta: nimittäin epämakainen mirkaan pääsömme ja ansiollisuutemme arvaaminen.
Kolmas koma syy lukkareita kunnostumasta estamä, on epämakainen tieto velvollisuuksista virassansa.
i ottaa sisä paremmin kuin pikemmin. Seka ! kirjallisen että suusanallisen ilmoituksen vastaem ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
H. Toimellinen ja keinossansa tail! «3. puutarhamestari
mieflHai Ieemmin »aimatoin
mielitään ; mi-. nUioitj, ynnä yhtä ja toista, puodin fi|älaire*, mittoja, painoja, vaakoja, nffi tahdeuhaaranen f^to HeilMqntppu, sekä kaikellaisia huonekaluja; joka halullisille ostajille tiedoksi anuetaait luin muöoriiietta lufiit, heinäfteinenrt, lauirru ja vuodin fifnlaitoe muuCäivi enfi huutoräilvänä kello 4 jpp. Tusuliuuti’f, i= uuriota maaliskuun 9 v. 1861. A. Js-orjjman.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Näpsöönsatamaan.
Hop. top.
18 luumaisista läpi mitaten maffetaaa syllältä 56.
17 . >. >. . . 53.
f* fH. I. Oldenburg ja Humpp.
paapatti pitää oleman oifojta, olsatlomla, ei lahoja, seeiutä tuimia, ja niiaa pilaa olla ruori päällä tuivumiestänHaapabirfistä, joissa 0, , lahovikaa sydämessä, nutfetaan »aiemman. Haapahirsiä, jotfa eivät ole 7 tuuman paksuja lävitse mitaten, ei oteta vae>tian Halulliset myyjät |”. iavat suusanallisesti tahi tirjallls «Sli teölustella aflffirjtutettutu lauösa. Porissa ja Svfiankartanossa16 p. belmifuuflfa 1861.
Ilmoituksia. Ikaalisten tauvvalau hallitulsen päätötstn mukaan, tulee julkisella huutokaupalla, jola toimitetaan kaupvaulies I. A, r«iu tykönä Ikaalisten kauppalassa, testlviittona ensitulevan toukokuun enfimäisenä (1) päivänä. kello ytsiloista (ll) edellä vuolen väivän. euämmän tarjooville omisiusoileudella myutävälsi nimitetyn kauoralau lartauomaita (tomterl; jota tämän lautta ilmoitetaan. Lilemvia tietoja setä oötoettä rakennus-ehdoista saadaan sekä toimituovaikalla. että sitä euilen allekirjoitetulta. Ilaalisiöta 28 p. l»lmiluutalBSl.
Kauppalan billitutsen puoleota:
Konstantin Palme».
Palmusunnuntaina. tämäluun ’24 p. . toimitetaan Marttinapitäjän pappilaefa, jumalanpalvelulsenpäätettijä «niäfirfoefa, yhteinen vitäjäntotoui<. jossa «estarintoimi tiirjotaau sille, jota »Vähemmällä maksolla ottaa e»sisu»rena uudeota tehdatstusä mainituH pitäjän einattrfoti tornin kattoa ja mrrenpuoii|>n osa»l tlllonkatosta fattoiMauuiora. «uua myööliu firfoti ja salaötipermantoa vlauluista. joihin toibin pitäjä toimittaa faiffirafeiuiuffeu aineet ja fuétautaa laitti täiträs tuot. Se jota mainittuun työhönaileomestariksi tulla, eltoon iiMiiuMettu buvätsi tatsotulla tafiiuffeUa lyön felpall^^i|”uu^eöta. Marttinap’täjäötä ma. ilisluuu tl päiväuä 1861. I. W. (Slmgreu.
9 eli 3 tofmelflVta voifaa, 15 vuoden iFäifiä, joilla olisi [i. ilu fatulamaataiiii oppiin. saav«t tobta pailan anefirjoittaneeii luomia, afuiva fatulomaafari Fougstedtiu taloofa Wahän Vraheladun tparreda. F. V. Petltll.
W. slparannuksen-laitos 4|M^4ifi Kupittaan eli Pyhän Henrilin lähteoUä, Turun kaupungin lähellä, aroa. WIjWDW taan kesäkuun 1 p. tänä ruuonna ja suljetaan tuKMtinn Syyskuun 1p.
kiiälärin hoitoa tulee herra srkiateri ja ritariC. I.
Bonsdorff muutamainnuorten lääkärien avulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin nmmekuluneinakahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparammtsen kanssa lnäkteitäkin täytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi vesiparannus mainitun talvan mukaan on avullinen, on herra arliateri Bonsdorff litemmin kertonut ja selittänyt Suomen Wäkärisenran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraavat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitlittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiarouäntelyksiä, kailellainen säilöstytz-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksitzsa, siitä seuraamilla hairityksillä jäsenliitosten vapaassa liitteessä, halvaukset joihin ei selkä-ytinien ftehmitys tahi tuivetuö ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »Idnmin. ri-tauti, nuljahduksiakohdussakovan veren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, vatsan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset vammat henssittimissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhtä, vesitauti rinnassa ja sydänsäkissä, kalvetauti, terpuuti, risatauti sekä muut vammat veri vedenpefälkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, meiklirilll-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloininerkur-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaslertanen kuppatauti, jossa vesiparannus on pidettäväainoanapettämättömänä lääkityksenä, jota paitsi vesiparannustakehutaan erittäin auttaroaisekfi päästyä äkeis taudeista ruvan-sulattimisfa ja vilntaudista, semmoisten seuraus- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka fitiäroät niisiä.
Kaukana asmvaiset sairaat, jotka halmfivat tietoja vesiparannukseu sopivaisuudevta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä niin täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kilin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. 3tämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseenparantamiseenenemmänkuin 8 viikioataevitaan.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mutavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki parhaimniiten varuötettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Myytävänä.
M’l neljäiii osa taloes. , N:ro 4, 20 fortteli?u, kuude »>, e«>sa t>, upu»g!»osae. , a. fnaltävä neljä” afunbuo-nelt>>, vuulvaja ja tiivitellar!. Huoneet oivat liatut ja buviil varustetut. Likemmäu tiedon antaa salvumies M. Nitmau.
Talo N:o119 entisessäPohjan kortteerissa. Tieto hinnasta saadaan paikalla.
Tuulimully. huväosä reilassa. . Kukolan talvn tiluln»a Hirvenluodossa; likempi tieto saadaan Lagerströmiltä.
asuva Arolan förillä.
Kansilautaa, rautarellejä, patoja ja vaunuja sekä muita valettuja kaluja.
. Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tammeen liixatehtaau vellavakanlalta, ihvstajrohtimiöla-lanläa.
Tampereen verkoja lebtaau hintaan, selä valmiilsi tebiujä mieslväeu vaatteita.
Altunantl>>sia. mouenlelvyisiä, tehtaan hintaan.
Iso jeutto seinälelloi. l. moneen bi”t>, an.
Suomen Teotstenkaupassa.
Vapettikauppa.
Tänäväiiä un avattu nflefiijoitftuii teoksien tapettifjuuDa taurpias (§. . v ?Ufiav. iu (entisessä Riquellin) elossa !lude»ma>i!, kadun va, rella kivimuuriosa, jossa tu!l!!i>, ’!teltav>i!! Ulfif&il tarjona on fetjira varasto mo»enlaisia i. aVettia \<i niiden halpaan luiltaan. Turusta ma. , lisluun sp. 1861.
G. Riels.
Tehtyä terveyden-vettä Hartvallin vesilaitokfesta Helsingissä, myypi yksinänsä P. A. Sviberg.
Sigarreja, monenlaisia hyvä varasto, herrain P. U. Strengbergin ja Kumpp. tekemiäPietarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan 10 prosentin alennuksella, myypi P. A. Sviberg.
Walkaisematointa, valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, eutis^sä loosuli Kilmliuii, vain. iau vuodissa.
Suoli mulkun kannattimia (Vrssbandj, selii tiiysitllsvllneille että lapsille, on myytäviinll Hanslamaalari Lindströmin lesten tytönii Kaslen-ahteen varrella.
Huviei RiiqaPol!’va»sieme»iä, muistin hmviä l. eh>l’eita, halivalla r’. iupafla. mnupi fauiUMiutefi I. W. Nautell Turussa.
W. , l!. in bl’vi>, itäaiä Riigan Ptllavanfiemtniii me»»ee>! iruodetuloieta, ml’uri 15. F.
entisessä Zirettloffipuodissa.
Rion «ahvetta, Hampurin Eokeria ja Latvan Riifitryynejä myypi P. Iehimaeus. entiseosä Vokströmiu talossa.
Eläinten apejauhoja, rukiinjanisunlistimiä halpaan hintaan Hälisten kauppamakafiinissa.
Tampereen tehtaan, selä pellavalsia että rohtimifiä lankoja, myypi tavallisella hinnalla, Turussa F. C. Ceder.
Halataan ostaa.
Hyviavalkoftalampaattttiiflfoia ostetaan Ruunun keheuhnVneessa Nuvussa.
Tuoretta ja lvveiä elukan-verta lbärjän ja lehmän verta) ostetaan Auran Soterltehtaassa ja malsetaan 11) top. hop. kannulla.
5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja.
5 kop.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalinharras seuraaja ja uskonsa tähden kovin vainottu ja ki> dutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin kirjottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elama-kerta.
5 kop.
Kaksitoista kehottavaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies.
Palvelukseen otetaan VMs” Tätä numeroa seuraa lisälehti.
Toimessansa taitama ja muutoin hyvämaineinen luöll. jola myös taitaa toimittaa palvelian työt, saavi edullisen vailan jvöhäu ilmoittaa itsensä apteetail Platauille tarvarinleslen Ingeliniu talossa HänlttN Turussa, I. W Lllljan kirjapainossa, 1864.
Painoluvau antanut: T. I. Neuv«ll.
Huutokauppa.
Kesliviittona ji tuorstaiua tämän maaliskuun 20 ja 2l v. , alkaiu tello9evv. ja 3 jvv. myydään tauvV»neuvos Kingeliniu leöki vainaan »erillisten talossa Ison Brahe»ja Nvssäntilllo-katujen kulmauksessa, u:ro 7 kortteliosa 6 kaupungin osassa tässä lavvungibsa. julkisella huutokaupalla, tauvviaö K. W.
Enluudiu toutursiin annettu iltain omaisuus ja kauvvatavarat, »limittäin verloja, villaja vumpulitanlaita, sertintiä, karttuuoia. villaja vumpulihuivia monenlaisia koristuksia, hammas-, vaat«ja saapasharjoja, terästä, nauloja, pienempiä rautataolsia. laöteu vaijoja, kartuusija harmaata-paperia, llasia ja poslilneja. lartuunja rulla-tupaltia. rutiita. perunajauhoja, rilsi-, tattarija malaroni-lryynejä. mautsia ja värlallleita, tähkäja^puntalpää-heinän Vemenlä. pellvla, hamppuja, arallia, puuaöta vilnaa. tyhjiä lam
Palmusunnuntaina saarnaamat:
Bränder. Ruots. Aamusaarnan: v. Past. Saxen.
Tuomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:v. Past. Indren.
Kehruhuoneen-lirlossa, Ruotsia: v. Past. Bränder.
Linnan lirlsssa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
Kärsimys viikolla saarnaamat: Maanantaina, suomea: kello 7, v. Pastori Saxen; ruotsia: kello 9, Maisteri Rinoell.
Tiistaina, suomea: v. Pastori Indren; ruotsia: v. Pastori Indren.
Kesliviillona, suomea: v. Pastori Malmström; ruotsia: v. PaötoriMalmström.
Tuorstaina, suomea: v. Pastori Indren; ruotsia: v. Pastori Saxen.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Eurajoen pitäjänapulainen G. Sjöblad. (Porvoon. ) Ruolalahden kirltoherran vaaliin, kuin yksi halloista on kuollut, on pantu kolmanneksiHaminankirkkoherra, provasti K. W. Enekell. Määräyskirjan on saanut entinen Räävelin pastori K. E. Aspelund kruunun saarnaajaksi Helsingissä. Määrätty ar Ulovuodensaarnaaja Antrein pitäjässä vp. A. Boman kirlloh. siniseksi Lemille, Wallealan kirltoh. apulainen tvp. A. W. Mansner taftpal. apulaiseksiWirolahdelle, tirttoh. virlainen Luumäellä I. F. Relander lirlloh.
«pulaisetsi Waltealaan ja Savonlinnan vantihuoneen saarnaaja samallaiseen virkaan Käkisalmeen ja v. t.
Maljonansaarnaajavp. K. W. Winter kirlloh. apulaiseksi litiin. (Kuopion. ) Vakuutuskirjan saanut «rmovuodensaarnaaja G. R. Petterson lappalaisen lvirlaan Sotkamolla. Kemijärven lirltoherran vaalissa sai Sotkamon lirtkoh. apulainen vp. K. I. Keek Mlln usiammat huudot.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 6 p. vaunumaakari Kaarle Westerin lapset Gabriel Konstantin 1 vuorokauden ijässä ja 9 päivänä Kaarle Antti 3 vuorokauden ijässä, ittellisvaimo Maria Lovisa Enström 64 vuotisena, piitä Maria KuStaava Kustaantyttären lapsi Amanda Mana 1 vuotifena, 10 p.
muurarinoppilaan K. F. Hemanberin poila Kaarle Wilhelm Ivuotisena, 11 p. piika luhanna Läksin tytär Juliana Emilia 1 vuorokauden ijässä, piika sMenaai, ja Niilontyttären poika KristianLudvig 1vuoti13 p. traatarintisälli Kustaa WilhelmMorgonof 39 vuotisena, Loimaan torpparin Topias laakonpojan poila Joel 1vuotisena, 14 p. muonatrenli Wilhelm JuhanpoikaPaimiosta, 16 p. varatuomariK. R.
Tamlanderin tytär Anna Matilda 5 kuukauden ijässä.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa nmmeis pyhänä ensi erä: malliniltari täkäläisessä konepajassa, leskimies Juha Ekholm ja piitä Maria Wilhelmina luhantytär.
Turun polisilamariuilmoituksia. Maaliskuun 12 p. löysi hovioiteuden vahtimestari E. Wiberg kirkkotorilta kultasormuksen.
13 p. ilmoittiittelliLvaimo Lovisa Matintytär että hänen asunnostansa Luostarin Kotimaalta.
Suomen talousseura Turussa on Keis.
M:tilta armossa pyytänyt että ne rahat, jotka rytmestari mapaherra M. Hisinger vainaa on lahjoittanut paremman pellaman viljelyksen edistämiseksi sekä pienemmän liinan kutomiseen, saataisiin käyttää muihin tarkoituksiin, nyt kun mainittuelin-keino on jo niin vaurastunut maassamme ettei niitä siihen enää kaipaa panna, johon pyyntöön Keis. M:ti on suostunut ja määrännytettä mainitut rahat, joita alkuansa oli 1, 500 ruplaa pankossa, mutta nyt tekemät 891ruplaa hop. , pannaan kasmamaan siksi että ne tekemät 1000 ruplaa, jonka jälkeen pääoma jätetäänkajomatta jakasmit käytetään senatin määräyksen mukaan hyödyllisiintoimituksiin.
Porthanin kuvapatsaan rakennuskassaan karttui maroja lauluja soitto-humiluksista Turun näytelmähuoneessa miimis sunnuntaina 139 ruplaa 60 kop. Musikinjohtajalle K. G. Waseniukselle siitä on kii> tos lausuttama.
Turun vaivaishoitokunta on menneeltä vuodelta tehnyt tilin, josta nähdään että muoden kuluessa kaupungin maimaishuoneessa oli ollut 137 henkeä, mapaehtoisessa työhuoneessa 5 henkeä, ulkona maimaishuoneesta oli 631 henkeä saanut määrätyltä muotista apuja rahoissa ja ruisjauhoissa, 167 henkeä saanut ajottain apua haimoissa, ruokakaluissa, vaatteissa, jatkumissa ja rahassa, ja 45 saanut apua hoitokunnan hallussa olemista testamenteista; siis oli ulkona vaivaishuoneesta 843 henkeä saanut apua. Kun tähän luetaan ne 142 henkeä, jotka maimaishuoneessa hoidettiin eli rvmalla ja työllä autettiin, niin nousee koko luku 985 henkeen, jotka menneenä muonna Turun kaupungissa omat nauttineet vaimaisten apua. Paitsi näitä on 82 köyhää ulkona laitoksesta saanut kehräysja kutoustyötä. Muutoin saapi johtokunta ilmoittaa että kaikki laitoksessa tarmittamat sänky-, pitoja liinan?aatteet sekä jalkinet kuin myös moniaita ruumiin arkkuja on vaimaishuoneessa valmistettu niiltä maimaisilta jotka omat työhönkykeneet. Waivaishoidon vuotiset tulot tekivät yhteensä13, 664 ruplaa 76 kop. hop. , joidenkaseassa mainitsemmekaupungista takseeratun vaivaisrahan 9, 356 ruplaa 69 kop. Kun tähän mielä lasketaan edellisen muoden jäänös 2, 002 ruplaa 1 kop. , niin vaivaishoidon kaikki marat yhteensä tekimät 15, 666 rupl. 77kop.
Wuoden menot nousimat 12, 877 ruplaan 93 kop. , joten siis jäi jätille taksi vuodeksi 2, 788 ruplaa 84 kop.
Waivaishoitokuolnan haltuun on 16 henkeä testamenteilla lahjoittanut maroja, jotka nykyjään tekemät 16, 671 ruplaa 94 kop. , jotka ynnä 3, 911 ruplaa 62 kop. vaivaishoidon muista varoista, elikkä yhteensä 20, 583 ruplaa 57 kop. hop. omat kelmollista takausta vastaan kasmamaan lainatut. Waivaishoidon maroiksi on mielä luettava vaivaistenhuone, joka Suomen yhteisessä palomakuutusseurassa on makuutettu 16, 970 ruplaan, työhuoneessa tehdyt teokset, jotka on armattu 215 rup. 20 kop. , sekä kaikki vaivaishuoneen kalut, jotka ostaissa omat maksaneet 2, 598 ruplaa 26 kop.
Pohiamaallaisenhöyrylaivasturanjoh.
t»kunnan jäseniksi ei Turkulaiset enää tahtoneet rumeta kun muutamat pohjanpuoliftt asiamiehet olivat lausuneet tahtomansa muuttaa seuran johtokuntaa pois Turusta jvhonki kaupunkiin pohjaan päin, esimerkiksi Poriin. Mutta tähän muutokseen tanvittim Keis. M:tin armollista lupaa, joka jo on saatukin; ja viime kokouksessa päätettiin johtokunta muutettavaksi Poriin ja sen vuoksi valittiin sen jäseniksiPorin kauppiat K. Martin, W. Rosenlev ja konsuli A.
Björnberg, seka varajäseniksi kauppias F.
Wahlgren ja tehtaan-haltiaK. I. Lönegrsn.
Tulema aika on näyttämä jos tämä muutos on seuralle onneksi taikka «vahingoksi.
Paremman karjan kasvatuslaitos Uudenmaan ja Hämeen lääniin ollaan parhaallansa hankkeissa toimeen panemaan. Sitä varten perustetaan yhteys, 80 osakkeella, kukin maksava 25 ruplaa; osakkeita on jo kirjoitettu kaksi kolmatta osaa otettavaksi.
Jotka vielä tahtomat kirjoittaa itsensä osallisiksi yhteyteen, on siihen tilaisuutta tämän kuun kuluessa, Helsingissä senattori 35. Furuhjelmin, ylijohtaja I. A. v. Bornin, apteekari Cargerin, kauppias F. Kiselevin tykönä, Hämeenlinnassa maakamreeri Terminin, Tammisaarella varakonsuli Starkin, Porvoossa maaviljeliäin G. Brandtin ja A.
Ruthin, Sääksmäellä tuomari A. Bläfieloin, Hauholla maaviljeliä Charpentierin, Ingossa Slinomlll Turusta.
M12. Perjantaina Maaliskuun 22 päivänä 1801.
korttelissa oli varastettu lakana, 2 paitaa, punafenkirjava karttuuni-esiliina ja pussi perunajauhoja.
14 p. tuli polisikamariin torppari Jaako Matinpoika Mattilan talosta Sillilän kylästä Liedon pitäjästä, melkein alastomana, niin että hänen yltänsä oli ainoastaan paita, housut, sukat ja saappaat, ja ilmoitti että hänkaupungissa oli ollutkortteerialaudankantajan Jonatan Lindrosin tykönä ja että hänen lähteissänsä kaupungista kello 6 aikaan jpp. Lindrosin pojat, palarinkisälli Kustaa Lindroos ja muurarinoppilas Evert Lindros olivat seuranneet häntä, ja kun he olivatkerinneet pari venäjän virstaa Hämeentullista, olivat veljekset Lindros ruvenneet häntä lyömään ja ryöstäneet häneltä kllikti vaatteet, paitsi mitä hänellä polisikamariin tullessa oli yllä, sekä hevosen ja reen, evässätin, kullaron, jossa oli 60 kop. , ja taskukirjan jossa oli 2 ruplaa 75 kop. hop. Pölisit, jotta sentahden lähetettiin liikkeelle, saivat Lindrosinpojat kiini ehtoolla kello 9, jolloin myös heillä löyttiin laitti ryöstetty tavara, paitsi kukkaroa jossa 60 kop. oli.
Lindrosin pojat pantiin kaupungin vankihuoneesen ja tulevat oikeudessa saamaan tuomionsa.
16 p. ilmoitti niklarinlifällin vaimo Tosia Ullner että häneltä edellisenä päivänä käytyänsänitlariSundqvistin tykönä oli varastettu suuri villasaali.
der. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Marian Ilmestyksen p. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indrin. Ruots. Aamusaarnan: v. PaStori Bran Malmström.
Kehruhuoneen-lirlosfa, Suomea: v. Past. Indrin.
Linnan-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
.
koska mainittu rakentaja jo on tehnyt itsensä tunnetuksi usiampain urkuin malmistamisella meidän maamme kirkkoin ja aina voittanut kunnian ja mielisuosion töistänsä, niin toimemme mekin myös saamamme kelvolliset urut kirkkomme kaunistukseksi ja jumalanpalmeluksen ylentämiseksi. Suurutensa puolesta ne myöskin tuleemat johonkin määrään täyttämään siansa kirkkomme isouden suhteen; ne tuleemat 22 ääniset, jaetut eli somitetut kahdelle eri foitto-pöydälle(manual) ja yhdelle jaloin soitettavalle (pedal).
Maksoa mainituista uruista tulee rakentaja saamaan 2800 ruplaa, jolla hänen sitte tu-” lee ne laittaa täyteen kuntoon ynnä niihin tarmittaman maalauksen jakultauksen kanssa. Wiimmes sunnuntaina oli kirkonkokouksessa kysymys, millä lailla urkuin maksu tulisi suoritettamaksi. Esiteltiin että kirkko maksaisi 900 ruplaa, sitte koottaisiin tilan omistajilta 12 ruplaa jokaitselta uudelta manttaalilta, ja loppu tulisi maksettamaksi siten että kaikki, paitsi isännät ja emännät, antaisi jokainen ripillä käypä mies15 ja vaimoihminen 10 kop. Mutta tästäpä masta kahakka nousi! trenkimiehet jotka saapumilla olimat ei lumanneet antaa kopeikkaakan, nyt käskettiin niiden kuin tahtoivat vastaan olla antamaan ylös nimensä pöytäkirjaan; maan eipä muita kuin ainoastansa yksi astui esille, toisilla ei ollutkaan enää rohkeutta. No, kuinkastapa kämi? Siten kävi, että sekmassa kokouksessa oli läsnä satunnalta eräs herrasmies, ehkä ei ensinkään seurakuntaamme kuuluma, hän meni sen mastahakoisen tykö ja antoi hänelle yhden markan sanoen, tallita tämä siksi kuin kerätään maksoa urkuin, niin saat sinä sen suoritetuksi; mies suu hymyssä pisti markan plakkariinsa njaaurlaäehstsi an, iin toisten luoksi heidän häntä eikä sen enämmän kukaan enää maksoa kieltänyt.
Terveyden tila on ollut pitäjässämme erittäin hyva vielä nytkin ja seuraavaisesti ei kuolevaisuus myöskän suuri.
Täällä on vietetty erästä juhlaa jo lähes kuukauden ajan, missä liikkuu niin aina kuulee aaniä juhlan kunniaksi; jokainen arvaa että se juhla, jota tässä tarkoitan on ”viinanpoltto-juhla” ja tietää myöskin että se on yleinen juhla koko meidän rakkaalle isänmaallemme; ja sen viettämiseen ei suinkaan olla hitaita. Täällä on kuitenkin useita taloja jotka ei laisinkaan tällä lupa-ajalla polta viinaa; lieneekö se sivistykfen hedelmiä vai mitä, sitä en ole mies sanomaan. Kyllä tätä tässä jo on eräksi, monen mielestae>n!, !”, lil, ss, sl” F. W.
Urjalan ja Punkalaitumen rajakylistä 4 päivä maaliskuussa 1861. Menneen syk.
synä tuli täällä hymä milja-muosi. Semmoista ei sano muistamansa vanhatkaan ihmiset. Karjan rumasta samoin; mutta miinan poltto alkoi myös sitä kihkeemmin.
Kroumit amattiin myös silloin, jotka olikin suljettuna kaksi kuukautta. Nyt rumettiin myösjuomaan himoksesta että on kauhiaa tuulella kun juodaan, kirmutaan, kirotaan ja vannotaan. Muutamat maimot on täällä myös semmoisessa riimauksessa että soimaamat miehiänsä muihin maimoinkaikkein häpiallisella tamalla, ja sitä ruhumat joka pirtissä, mutta niillä maimoilla on valheen henki.
Mutta tämäkin on miinan syy koska miehet on miinan hamussa poissa kotoa; siitä tulee vaimoille epäluulo. Raha ei anna krouvärin rakastaa raittiutta, eikä miina juomarin.
Lieneekö muolla paikoissa semmonen nyt ymmärtämän, eikä siinä siis ollut mitään moitetta Euran kunnioitettavan papiston viran toimituksista.
I. Til Marttilan pitäjästä 4 p. maaliskuuta 1861. Usein olen minä kuullut sanottaman, että suomalainen kirjallisuus miela mieltää kitumaista elämää sentähden, ettei kansassa lukuhalu ole oikein mirkistynnyt. Olkoon niin, mutta kysyn minä mihinkä määrään pitää sekä toinen eli toinen näistä kohoomaan? Eikö Suomen kansa mielä elä malistuksen ensimäisellä askelella? Sopiiko siis yhtäkkiä paljon maalia muitten kansain rinnalla, jotka jo kaumemmas omat ehtineet valistuksen tanterelle? Aika mahtanee tässä olla oikiana mittarina. Näin kysyen ja toimoen vastausta taitamimmilta, muistumat mieleeni oman seurakunnan seikat vuoden kuluessa. Emäkirkolla ynnä Karmaisten kanssa löytyy noin 2, 800 hengen paikoille, joidenka hengelliseksi vaurastumiseksi rahoja on kulutettu, kuin seuraa: lainakirjastoihin 50 rupl. , biblia-historioihin 20 rupl. , lähetysseuran kirjaisiin 3 rupl. , saman seuran sanomiin 12 rupl. 60 kop. , Otavaan 3 rupl. , Suomettareen 3 rupl. , Julkisiin Sanomiin 1 rupl. , Lukemisiin Lapsille 6 rupl. , Sanomiin Turusta 7 rupl.
ja Kristillisiin Sanomiin 6 rupl. (paitsi niitä muita kuin Turusta oikopäätä otetaan), yhteensä kuitenkin yli 100 ruplaa hop. muodessa. Jos nyt muutkin seurakunnat Suomessa niinkuin tämä köyhyydessänsä, panisimat ulos saman verran rahoja kirjoja marten, niin karttuisi siitäkin tämä kaunis summa 50, 000 ruplaa hop.
vuosittain. Tähän lukuun tulee mielä joukko hengellisiä kirjoja, niinkuin raamattu, virsikirja, katekismus j. n. e. , josta en minä tarkoin tiedä, sillä jokainen niitä ostaakaupungista; mutta luulen kuitenkin, ettei paljon puutu puolestasadasta ruplasta. Kaikki nämät rahat jaettuina erityisiin ei paljon tee, kuitenkin jotakin hymäksi aluksi.
Muutoin menestyisi kirjallisuus täällä, niinkuin muallakin, paljon paremmin, jos femmoista kieltä miljeltäisiin, että helposti lukia ymmärräisi sekä ajatusten juoksun että erinäisiä sanoja. Usein on nimittäin vaikeata, malisten peräti mahdotointa käsittää, mitä kirjottaja oppineen kirjoitus-tapansa ja eriskummaisten kielimurttensa kautta tarkoittaa.
Ita-suomen kielellä löytyy paljon kirjoja, joita mainitusta syystä kankiasti täällä ostetaan, ehkä muutoin itse teokset omat kiitettämiä. Manninen muiden seassa olkoon kuitenkin selkeytensä puolesta ylistettävä! Toisten enemmän, jos nyt jo kukaties lv ia masynee.
Loimaalta 15 p. maaliskuuta. Joko nyt kaikilta Loimaan kynäiliöilta on mahtanut lakki kylmettyä tällä komalla pakkastalmella, koska ei miela ensimäistä ratia ole näkynyt sanomalehdissä täältä tänä vuonna? Wai onko Jaakko Perämäkikin ja hänen ystämänsä Mikko mahtaneet muuttaa muanne? Kyllä kai täälläkin olis asioita julkisuuteen saatettamia niinkuin muallakin.
Niin, mutta se ei ole mitään tarpeellista, sanonee joku. No olkoon niinkin, mutta ei sekään ole tarpeellista että aina äänetikin olla.
Se sitä.
Urkuin hankkiminen Loimaan emäkirkkoon on ollut puheen alaisena jo monia muosia. Nyt on jo kuitenkin päästy niin pitkälle että on jo tehty kontrahti urkuin-rakentajan A. Thulsn kanssa Kangasalan pitäjästä, joka lupasi ne laittaa valmiiksi kesäkuussa 1862. Ia paroni Hissngerin, Hattulassa varatuomari Helsingiuksen, Lammilla översti v. Kraemerin, Hollolassa metsähoitaja Collinin, Tammelassa tehtaanisäntä Wahrenin, Suntiolla pruukinhaltia Le Bellin, Tenholassa senatin kanslisti Tauben, Mantsälässa maamiljeliä Sederholmin, Janakkalassa paroni Boijen ja Pernajalla kreimi Creutzin tykönä.
Kuopion läänin maaherra on toimittanut ”sääntöjen esityksen yhdyskunnalle kasvavain viljain makuuttamiseksi rakeiden, myrskyn ja rankkasateen vahingoittamista vastaan Kuopion läänissä”, joka suomen kielellä painettuna jo on lähetetty kaikille nimismiehille läänissä, joiden tykönä maamiehet saamat niitä tarkastaa ja kesäkuun 1 päivään asti tehdä niihin muistutuksiansa.
Sitte kun säännöt on hymäksi katsottu, saa maamiehet ilmoittaa itsensä osakkaaksi, ja seura alkaa vaikutuksensa kun makuutuksia on kirjoitettu 500, 000 markkaan. (Tapio. ) Pitäjäin asiain järjestämiseksi on Turun konsistorium! määrännyt kirkonkokouksia pitämään Lapmäärtin kirkkoherran provasti E. R. Aleenius län uudessa pitäjässä Itämaan (Osterlannin) kylän muuttamisesta Teuman pitäjästä tähän uuteen pitäjään; Wähän Kyrön kirkkoherran provasti I. A. Erlin Wöyrin emäkirkossa muutamam Oravaisten seurakuntalaisten pyynnöstä päästäksensä vapaiksi Wöyrin emäkirkon rakennuksesta sekä urkuin toimittamisesta Oravaisten kirkkoon; Kelviän kirkkoherran L. M. Castren Lohtajan kir> kossa papiston virantoimituksen ja palkan järjestämisestä niin että emäkirkon kappalaisen virka avoimeksi tullessahämitettäisiin ja siihen kuuluma palkka määrättäisiin kirkkoherralle velvollisuudella alinomaa pitämään apulaista viran puolesta emakirkolla, ja kirkkoherran maat ja kappelin puustelli yhdistettäisiin, jota vastaan heinävero kirkkoherralle lakautettaisiin; ja Korsnäsin kappalaisen vp. K. H. Leidenius Maalahden kirkossa Bergön kappalaisen palkan korottamisesta armollisessa kirjeessä kesäkuun 29 p. 1858 säätyyn määrään.
Eurasta on pitäjänapulainen herra pastori P. E. ÅBerg lähettänyt kaksi muistu, tusta sanomiin pantamakss, ensiksi että Eurasta lähetetään valheellisia asioja sanomiin, niinkuin ”miimFnkin oli neljä kummallista historiaa lähettänyt eräs Mikko Mikko-mainaan poika. Tapaukset sanottiin tapahtuneen viinan syystä; ja tämä miinan syyttäjä, jonka nimi on ”Puntarin Mikko” Turajärven kylästä, ja itte parhaampia miinamiehiä pitäjässä, kirjottaa näitä satuja pitäjästä — luultavasti silloin
koska saalis huono on. Minä, joka tämän kirjoitan, lupaanvastata kirjoitustani. ” Mutta kuinka niiden ”neljän kummallisen historian” laita oikiastaan oli, sitä ei herra pastori ole katsonut tarpeelliseksi selittää.
Toiseksi moittii herra pastori sitä että näiden sanomain 9:ssä numerossa tänä vuonna oli kirjoitus Eurasta, jossa sanottiin ettei pitäjän kouluttajan viran hakioille ole sanomissa ilmoitettu hakemus-aikaa eikä palkkaa, joka kuitenki oli julistettuSuomenruotsalaisissa virka-sanomissa; mutta tuohon virheesenei ollut Euralaisen lähettäjän syytä, silla hänen kirjeestänsä osasi jäädä pois tuo vähäinen sana: ”näissä” sanomissa taikka soaik, eemmin näiden sanomain 3:ssa numerosjossa asia myös oli mainittu. Ettei suomalainen lähettäjä tarkoittanut ruotsalaisia sanomia, olisi herra pastorin itsekinpitä
Haettavana siirtelevän laStenopettajan villa Liedon pitäjässä 12 ruistpnnviln palkalla vuoteensa ja 5 kop. hop. viikolta luötatiu varaltaiu vanhempain lapseöta; ensimäisen rupulin-istuttajattarenvilla Helsingissä. johon kuuluu Helsingin kaupunki ja piläjä sekä Wiaporin linna.
Ulkomailta.
Messinan ja Tronton linnat Italiassa omat jo antauneet Sardinialaistenhaltuun.
Nämät olimat Fransi kuninkaan puolustajain viimeiset turvapaikat.
Pohjais Amerikan liittokunnan uusi presidentti Linkoln on tämän kuun alussa alkanut hallituksensa, ja «sioissa paikoin mielihymälla ja ilolla mastaan otettu.
Uusi Meksiko on yhdistetty maltiona liittokuntaan.
Parisissa on aljettu pitämään keskustuskokousta, kuinka kauvan Franska saa pitää soramäkeänsä Syriassa.
Kuulutuksia. Elinkautisen rahalasvin laitos Turussa pitää yleisen lotoulseu tuleman huhtikuun 2 p. kello 4 jpp.
kaupungin laastumassa. jossa luetaan kertomus laltoksen hallituksesta viimis vuonna, «alitaan uusi hallitus setä tarkastajat tilikirjoja tutkimaan, luin myöstulee kysymys 31pykälän muutoksesta asetulfissa.
5 Julkisella huutokaupalla tämän maaliskuun 27 p.
kello IIepp. tarjotaan Turun raaStumassa enimmän malsavalle 1:lsi kimipuodit Kirlkosillan lorvassa kaupanteoksi1muodeksi lutein tuleman toukokuun ip:stä; 2:ksi oikeus tulemana suvena pitää Pispan-peltoa larjan sen laitumella; 3:lsi Ruissalon filtarahankanto sekä itäiseen päähän ratettu huone Ivuodetfi toukoluun 1pistä; 4:lsi talaStus-oikeus kaupungin kalavesissä 5 vuodetsi.
Samalla kertaa ja samassa paikkaa tarjotaan vähimmän vaativantoimitettavalsi 1. 018 jyllää mänuvn ja kuusen sekaisia halloja jaetun tartkaluriljavataljoiia!, tarreelsi.
— k-n.
kaupungin ympäristöllä viiteen, kuuteen, vielä kymmeneenkin peninkulmaan asti vapautta markkinapäivinä mennäksensä kaupunkiin juomaan ja ilakoimaan heidän ymmärryksensä ja mielensä jälkeen taikka ollaksensa kotona laiskuudessa, juomingissa, kylänkuluussa ja muussa irptaisuudessa. Ia niin pyhinä nämät markkinapaivät pitävät, etteivät henkensä haastella silloin työhön ryhtyisi; pelkaälvät muka häväisevänsä markkina-pyhyyttä, jos silloin omaan eli muitten työhöntarttuisivat. Niin muistan kuulleeni muutaman isännän, kuin ehtoolla näki hallaksi hankkiman, vaatineen väkensa peruna- varsia leikkaamaan, muttei milläänkehoituksella saannut heitä siihenveipä vierastakaan lväkeä kylästä, vaan täytyi jättää perunavarret hallan haastattamiksi. Toinen taas vaati kolmantena markkinapäivänä työhön trenkiänsä, joista toinen oli kylässä markkina-pöhnässä vielä; toinen eli toki kotona, muttei tahtonut työhönryhtyä, vaan pyysi huomisena saada toisen miehen palkata, joka sen työn tekisi, minkä hän tänäpänä olisi tehnyt. Se on katoliikan opin hapatusta, joka mielet vielä viehättää, silla sen kautta o, vat markkinat alkunsa saaneet.
Muttei ainoastansa lrengit ja piiat tule siitä vimmatuksi, »rieläpa maakunnan kiintonaisetkin jäsenet, jotka ahneutena ja tarkkuutena pitävät silloin työtä tehdä. Ia viimeisillä joulu-markkinoilla Tampereella nain omilla silmilläni huuliparta-miehiä komiassa pukumessa, supinahka-turkissa, jotka niin markkina-ilosta olivat riivaantuneina, jotta luikaten kilpaa ajelivat hevoisillansa valta-maantiellä kaupungin ulko-puolella suureksi haitaksi vastaan tulevaisille. Oli siinäkin raakuutta jos muutakin irstaisuutta.
Suotava olisi sentähden, että markkinat, nämät raakuuden ja irstaisuuden yllyttäjät lakkautettaisiin; maakunnan siveydelle ja raittiudelle olisi siitä paljon hyötyä javoittoa, enkä luulisi vahinkoa siitä kellenkään oleman.
Hämeenkyröstä Muistutus kirkkoherran nimestä.
Koska ”kirkkoherran” nimityksestä ollaan epätiedossa, miksi se oikein selmalla suomen kielellä sanottaisiin, koska herra pastori Warelius kirjassansa ”Papiston palkoista” on tahtonut kirkkoherran nimitettämäksi ”esipapiksi taikka kaitsiaksi”, ja eräs lähettäjä näiden sanomain Bissa numerossa sanoo paljaan ”papin” nimen halien mielestänsä oleman someljaimman, niin tahdon minäkin tässä sanoa ajatuksem. Epäilemättä on tämä nimi syntynyt ruotsalaisesta sanasta ”kyrkoherde”, joka suomeksi on kirkkopaimen. Katekismus opettaa mikä kirkko on, ja kirkkovirressä kutsutaan mapahtajamme ”ylipaimeneksi”.
Eikö siis tuo kirkkopaimenen nimi olisi someljas? Somasti kuuluu toimotus sanoissa Suomalaisen Sana-Lugun Koetuksen tekiälle, herra pispalle Daniel lusleniukselle 1745:
— toimottaa todella Sydänkeräst syvimmästä Henderieki Göstin poika Liljus liljalta nimeltä, Kimikirkon Kirkko-paimen Messumieskin Messukylän. ” Wahdolta. A. I. SÄ Westparammksen-laitos M4i|iää Kupittaan eli Pyhän Henrikin lähl^^y^lteellä, Turun kauftune, m lähellä, ave> MB6^’l^. taan Kesäkuun 1 p. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1p.
Lääkärin hoitoa tulee herra «rkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamiinnuorten lääkärien amulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneinakahdeksana kesänä eli niin että ynnä mesiparannulsen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi Mesiparannns mainitun taman mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pittittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten mapaassa liikkeessä, halmaukset joihin ei selkä-ytilllen pehmitys tahi kuivetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »lbuininnii- tauti, nuljahduksiakohdussa komanveren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, matfan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset vammat hengittimissa, niinkuin keuhkotauti, ajottainen rahka, mesitauti rinnassa ja sydäusäkissä, kalvetauti, kerpuuki, risatauti sekä »nuut vammat veri vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, mei-kurinl-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloinm«?i-liui-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinti kolmaskertanenkuppatauti, jossa vesiparannus on pidettämä ainoana pettämättömänä lääkitykssnä, jota paitsi vesiparannustakehutaan erittäin auttavaisetsi päästyä äkeis taudeista ruman-sulattimissa ja mikttaudista, semmoisten se»<.
Markkiuain vahin. qollisuudesta.
Markkinoista kaupungeissa on niitä näitä puuhattu ja kirjoitettu sanomalehdissä. Ke-nelle niistä hyötyä on, emme taida oikein käsittää, sillä maamiehet saamatmuulloinkin tavaransa myydyksi ja usein parempaan hintaan, ja ostamat kauppamiehiltä jälleen tarvittavansa. Krouvarit taitamat olla ainoat, jotka markkinoista hyötyyvät, sillä heidän tavaransa silloin käy kaupan ja sitä seuraa juopumus, huoruus, pahat taudit, jumalaloin meno, hemvisten rääkkääminen sekä kaikkinainen muu raakuus ja saastaisuus. Paitsi tätä vaativat palvelusväki Wellomisia valvotaan viimistälin Eurajoen ja Lapin feräjäin 2:»a paivänä kuuden kuulauden kuluttm vlimis tammikuun 31 p. rusthollarin pojanJuha lisat luhaupojan pesässä. Jomalan teräjäiu2:napäi»änä kuuden kuulauden kuluttua vlimis syystuuu 1 p:stä väljäri V. F. Slalborgin tonkurfissa. tulevan syyotuun 2 p. Tornion neuvotuvaSsa tarvari 3.
Hströmiu toulursiesa. tuleman elokuun 7 p. Uudenlaupungin neuvotuvassa varatonsuli I. F. Malmluudin loutuifirsa. tuleman heinäkuun 1 p. Joensuun neuvotuvassa kauppias (£’. I. Engslröminlontuisiosa, tuleman syyskuun 9 p. Turun neuvoluvassakauppias A. F. Hogströmin lonkurfiösa. tuleman syyskuun 2 p.
Rauman neuvotuvassa porvari A. Smedberg vaiuaan toulursiSsa. lesäluu3 p. Pietarsaaren neuve, tumassa kauppias S. Sehjerfdäekin loulursissa, tulemau huhtikuun 6 p. Braaheu neuvotuvassa kauppias F. Montinin tonkursiesa, maaliskuun ensi arleemaanantaina tv. 1862 Helsinain neuvoluvassa veiliut. -* lian H. Höijer vainaan pesässä, tulevan syysluun2l p. Turun ueuii-otimMöfa kauppias N. F. Meurman vainaan pefäofä. tuleman syyskuun 30 p. nikkarin D.
Bliha mainaan pesäosä SBifpuvin neuvotuvassa.
elämä, sitä en minä ole nähnyt. Syypäät ei ole kaikki, sekanainen on seurakunta.
Kiellän myös syyttömiä paheksumasta.
Urjalainen simeyden ystämä.
Wenäjsltä.
Keis. M:ti on tämän maaliskuun 3 p.
antanut julistuksensa orjain mapauttamifesta Wrnäjällä. Tästä siis on uusi aika koittama Wenäjällä.
Toisen holhottavalsi oikeudessa pantu meiimleS Juha Aaprami Kalauder Vaasassa, talonpoikaKaarle Alatalo Paraisissa, lalonvojan poika Aatami Ertinvoika Nikula ja talonlebti Eevaliisa Mitontytäi Netol Lammin pitäjässä, entinen isäntä Kaarle Bergholm Alhain Kosken kappelissa.
Mimisen esteitä pyytää vastaansa ilmoittamaan entinen satulamaalarin kisälli Juha Eliaanpoila ?lygren Hattulan kirkkoherran viralle. Melimiehevaimo Maijastiina Erikson, syntyänsä Wirmolin. kuuluttaa miestänsä merimies Juha Emanuel Erikson laus, sansa elämään muutoin aikoo mennä toistennaimiseen.
Tampeleen telttaan, setä vellalvaisia että lantoja, myypi tavallisella hinnalla, Turussarohtimifii F. C. Ceder.
M?Hyvin poltetulta MUUri-NUtjä myypi C. G.
Vtndberg Turussa.
tarjotaan arennille Ketolan maatila Hmitin lartanon alla Maarian vitajässä. Tamperen tien varrella. s’/, venäjän virstaa Turusta, noin 6 tynnyrin vuotisella lyllvöllä. Arentiehdoista y. m. annetaan tieto mainitussa tartanossa.
?aus-vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiävät niistä.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerateunus, paremmaksi mulavuudeksi kunmoitettaville lylpiöille, on laajennetttl luin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Kaukana asuvaiset sairaat, jotka haluisiroat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuu»loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä min täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin «alkamiöta ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuinmyös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Namut taudinkertomulset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeenei «nää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viiltoatarvitaan.
Halataan ostaa.
Hyviävalkofia lampaanvilloja ostetaan stuunun kehruhuoneesfa VueuKsa.
Tuoretta ja hyvää elulan-verta (häljän ja lehmän verta) ostetaan Auran Soleritthtaassa ja malsetaa10 top. bop. kannulla.
Palvelukseen otetaan Toimessansa taitama ja muutoin hyvämaineinen kuski, joka myös laitaa toimittaa palveliatyöt. saavi edullisen paikan jos hailmoittaa itsensä apteelart Platonille larvarinleslen Ingelinin talossa Hämeen tullissa.
HH Toimellinen jakeinossansa taitava puutarhamestari
mie 2W3»>> leemmin naimatoin
mielitään ottaa sitä paremmin kuin pikemmin. Sekä kirjallisen että suusanallisen ilmoituksen vastaan ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 4 ja 5 p. allain lello 9 «pp. ja 3 jpp. myydään tarirari Candoliuin talossa n:ro 1. 8 korttelissa 6 ta»lvuna. inosaIson Vrahenkadun varrella, julkisella haulolaupalla, kauppiasF. Hagströmilontulsiin annetut lauppatavarat, nimittäin vertoja. silkki-, villa-, vuoli, villaja vumpuli-tanlaita, silkki-, villa-, puolilvilla-, pellavaja pumpuli-saaleja ja huivia, linvikaulait. ’, valmiitamiesja naiöväeu vaatteita, liunitkoa, rihm>. , . pitnä ja punoksia monenlaisia, hanskoja, »ranttuita, sukkia, pumpulija pellavalaukaa, roulvasvätli hattuja, loristutsia. llasia ja posliineja, mautsia. ja ultemaantavaroita ynnä yhtä ja toista, tuin myös tasmi-reli ja trosla ynnä valjaat hyvässa tunnossa; joka sekä että ajotalut myydään ensi huutopäivänä lello 4 jpp. . halullisille ostajille tiedoksi annetaan, Turun huutolamarista maaliskuun 20 p. 1861.
A. Forhman.
Maanantaina tulevan huhtikuun 15:nä p:nä lello 12 vällvälla myydään julkisella huutolaupalla Klslilalon ’/, manttaalin perintötalo Wald«lau kylässä ja Mynämäen pitäjässä, ja sejälkeen lailli talon irtain tanaia; luin halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Mynämäestä maaliskuun 15:nä p:nä 1861, Pyynnön jälteen:
Albert Vranoer.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 18 ja 19 p. myydään julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, jokpidetään Aloiöten yksinäisessä vero-rusthollissa Paimion pitäjässä, seulaava irtain omaisuus, «ilnittäin hevoisia, lehmiä, lampaita, peltoja ajokatuja y.
m. jonka ohessa tuorstaixa 18 päivänä tli ensimäisenä huutolauvpa-päivänä lello 12 päivälla myöSmyydään enimmän maksamalle mainittuUkoiSten rustholli, puolen manttaalinen, jossa vuosittain kylmetään 10 tynnyriä syysja 12 tynnyriä teväkylvöä; heiniä saadaan vähintänsätin 4!) aarnia vuosittain; metsää on yli talon taipeen; lauppa-ehdoista saa sopia paikalla, josta halullisille ostajille tieto auuetaau. Paimiosla maaliskuun 19 p. 1861.
Wilhelm Eflaminpoita.
Kauppalan hallituls, !puolesta:
Palmen.
Ilmoituksia. Ikaalisten kauppalan hallituksen päätöksen mukaan, tulee julkisella huutokaupalla, joka toimitetaan laupvamies I. Bergin tykönä Ikaalisten kauppalassa, teSlitviiktona ensitulevan toukokuun ensimäisenä (1j päivänä. kello yksilöistä (II) edellä vuolen pa!vän.
euämmän tarjooville omiölusoileudellamyytävätfinimitetylaupvalan lartanomaita (tomter); joka tämän kautta ilmoitetaan. Litempiä tietoja sekä oötoettä rakenuus-ehdoista saadaan setä toimituspaikalla, että sila ennen allekirjoitetulta. Ikaalisista 28 p. helmiluut1861.
9tat{o\ Mamsell Hobin.
Tampereen liinatehtaan yhtiö on pyytänyt allekirjoitetun jakamaan lankojansa ludottavalsi niills jotka tahtoivat tuöu-ansiota. josta halulliset sitä paremmin luin pitemmin saavat tiedon minulta.
Niimeis Heikinväivan markkinoilla ylösotettiin eläällä Turun lauoungin kadulla kultanen tellonavain, jonka omistaja, omistilsoikeuteusa osotettua. saaot Waholan torpassa Tammelan pitäjän Talpian tylässH.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 4 r. 80 ja 90 k. , rutiinjauhot 5 r. . 5 r, 10 j15 t. . Laurat 3 r. 15 ja 20 1. , maltoset herueet 5 r. harmaat herneet 4 r. tynnyriltäohranlryynit 22 1. , lauranllyynit 26 l. lapalta; humalat 10 l. naul«; tuore naudanliha 50 t. ja 1r. 15 k. , palvattu naudanliha 1r. 10 1. , tuore lampaanliha 1r. ja 1 r.
10 1. . palvattu lampaanliha 1r. 40 t. , tuore sianliha 1 r. 70 ja 75 t. . suolattu sianliha 1 r. 80 1. , voi 2 r. 65 ja 80 1. . tali 3 r. ja 3 r 20 t. . heinät 4’/, aina 11 t. lelviskältä; munat 30 ja 35 k. tiu; perunat 24 j28 l. nelikö; loivuset halvot 1r. by ja 1r. 7U t. . mintyset halvot 1 r. j1 r. 50 l.
kuormalta; palovilua 50 ja 55 t. taunu.
Huutokauppoja.
Maanantaiuz tämämaaliskuu25 v. altain lello V evp. myyeään plovastl Hertzbergiu talossa, u:ro 2.
O tolttelissa 6 kaupunginosaa. Wähän Brahenja Nuösäxkirtiokaduu kulmauksessa, julkisella huutokauvalla, lvuorineuvos V. Z. Bremerin täällä olevaa ja tonlursiin anneltua irtainta talvaraa, uimitläin pelsa, tuita ja maalatuita huonekaluja, niinkuin sänkyjä, «aatekaavveja. soffia. pöytiä, pesokaappeja ja tuolia, !, siinäpeili mahoutiraamilla ynnä pöytä, säntyvaatteitä seka höubenlltä ruovonpää-täytteeUä. klassa ja posliineja, »neosil. kija raulataluja. iiljymaalatuita ja vastiviirroö-tauluj, , . ynnä yhtä ja toista huonelomsua. jota balullisille ostajille»iedotsi a»uetaa«. Turun huulotamarista maaliöluuu16 p. 1861.
A. Forhmau.
Tiistaina tiiman maaliskuu26 p. altain tello 9 «pv. ja 3 joo. myydään seppä leinselt vainaauperillisten entisessä, tiUfl)jääu fraatartniee>tari Carlsteetin talossa «:vo 7, 14 fortteliof. i 2 faupun^inofaa Xiifartonifu kadunvarrella, jullisella lUövteliuntofjupalla, kailellaista ryöstöönotettua irtainta tavaraa, tiimittäin vetsatuita ja maalatulta huouetaluja, sänku>vaatteitä sela l)in)faeiiettä ruinvonpää-tävtteellä, 1boptji«ett plaffarifello, 1 käjirattaat. faiMljifu fetaufalujn, «liuluill alasimia, täsvält. -lta. fruuivirauteja, tvafarij, moulareita, viiloja, bobtimia, l^ömarautojj, l). m. , setä taikellaista huonelomsua; jola halullisille oötajille <iedo!si annetaan. Xuru-. i huulolanlaliöta maaliskuun Itl o. 1861. M!l. Foljjman.
Keotilviilkena tämän maaliskuun 27 p. kello 12 päivällä nn>l)sääl, paikalla julkisella vapaehtoisella , huutokaupalla, ehdoilla jolta toiinituksessa tarkemmin «ilmoiteta»», työväeu asuntorakennus-seuran talo n:to ¦ 1, 7 korttelissa 2 kaupunginosaa Wartiavuoren peil, l tiöladuuvarrella; jota halullisille ostajille ja panta*, «tfeu omaisille tiedoksi annetaan. Turun buutofama»; vidta maaliskuun 16 p. 1861. A. Forhman. ; Haivau huutokauppa.
N. Fortzman.
2itötataatulemanhuhtikuun 9 p. lello 12 Päitvätta, myydään täällä huutotamarissa, jullistlla »ras vaehtoisella huutotauvalla. ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmin määrätään. 85 lastin suululnen laimi ”Ialob”, kuparoittu. osaksi tammesta, osaksi hongasta rakettu pultin varvissa 3luotsissa v. 1853. Laiva «n varustettu vihvoilla lautapolvilla. hyvä) lulke «naau. siisti ia (oma, siukaltu Cardiffissa 1859 [a »akuutettu Suomen melivakuutusseuraösa 10. 000 ruplaan hop. 2 vuodetsi. altain vuodesta 1860. J Warustettu kaikilla kaluilla, jotka, ehkä enemmin tahi vä Remmin kuluneet, muutoin ovat mainitun vatuusftulan »aatimttfjten jälkeen; joka sekä että tarkempia tie.
to[x antaa herrat E. Julin ja Kumppl. halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista Maaliskuu18 p.
Turussa, I. W Lilljan kirjapainossa, 186t.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautavellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tamveleeliinatehtaau pellavakailkalta. ihostaja rohlimista-lankaa, Kaltopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavalllsia rautanauloja.
Ta, , , per, en verkoja tehtaan hintaan, sekä malmiilsi tehtyjä mieelväen vaatteita.
Attunanllasia. monenlevyislä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, »noneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
vesilaitoksesta Helsingissä, myypi yksi«ansa P. A. Sviberg. ! Sigarreja, monenlaisia hyvä varasto, herrain P. U. Strengbergin ja Kumpp. tekemiäPietarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan Itt prosentin alennuksella, myypi P. A. Svibera.
&*{>ttttf<tstj>fmWalkaisematointa, valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, entisessä konsuli Kumliuivainaan puovlssa.
Tanäpänä on avattu allekirjoitetun teolfien tapetti, kauppa kauppias (i. F Sllfia. uit (entisessä Rignellin) taloesa Uudenmaankadun vairella tivimuuriesa, jossa funnioitetfaipjii yleisön tarjona on bl)ivä varasto mo(unlaifta I. aV«tt\a ja niiden Ä^«»«nT^H halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1801.
Rvie^n SMe^k myypi G. A. Calrenius, lähellä Uudeu«aa»l-tulll^.
G. Niels.
Rion 6tahvetta, Hampurin Sokeria ja . ^ntt)nn Riifitryyneia myypl P, I. himaeus. entisessä Boxströmin talossa.
Palnoluvan antanut: T. T. Ren vall.
Hyviä Riiqan PeNavansiemeniä, myöskin hyviä kalnveita. halvalla kaupalla, myypi tauvvamies I. W. Rautell TuruSsa.
Vallan bl, vln itäviä Riigan Pellavansiemeniii me. ixeen vuvdeluloista. myvvi C F. Lindberg entisessä Zlvettloffin puodissa.
MettäI. G. Grsnbergillä.
Milgan Pellavanfiemeniä kauppamies Sibeliutsella jjfiu^ttiiiin talossa.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimeis pyhänä ensi erä: trenki Kustaa Aatolf Heikinpoika Sundvall ja neitiKristiina Helenius.
Turun polisilamarinilmoituksia. Maaliskuun 20 p. saatiin ilmi että ruokakauppias F. Rautellin trenki Kustaa Linoqvist oli varastanut sen puolen vuotaa anturanahkaa, joka mainitun Rautellin talossa viimis joulukuun 9 p. latosi torpparitta Heikki SieniltäKurtilan kylästä Huittisten pitäjää, ja että Lindqvist myösisännältänsä oli varastanut yhden sokerimötin ja eräältä toiselta 4 punafenja sinisenruudullista pumpulihuivia, ja häkeissä löyttiin vielä 3 uutta sättiä, merkityt hevoisen tavion muotoisella nyrkillä, zotka pölisi otti tatavarikkoon, kun netin luultlin varastetuiksi.
Kustaa Lindqvist pantiin kiini ja asia tutkitaan kämnerin-oikeudessa.
19 taikka 20 päivänä vietiin mittari Juha Hellmannin afuntohuoneesta 2 laktaritelloa.
21 p. katosi leskirouvan Lovifa Nilssonin kyökistä rahakukkaro, jossa oli 10 ruplaa 30 kop.
22 p. katosi leskirouvaFoekin etuhuoneesta musta silkkinen sateenvarjo.
Samana päivänä ilmoitti I:ksi piika Karoliina Fredberg 20 päivänä tässä kuussa läytaueensähopiahelasenpiipun; 2:ksi lesiirouva KuötaavaStadig, että han 21 piiivänä kadulla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 2 ruplaa 50 kop.
Pitkäperjantaina saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Bränder.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Ahouius.
Ruats. Ehtoofaarnan: v. Pastori Saxen.
Hehruhuouttn kirkossa, Suoniea: v. Past. Ahonius.
Linnan-lirlossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Pääsiäispäivänä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Bränder. Ruots. Aanmsaarnan: v. Paot. Ahonius.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saren. Nuots.
2 Pääsiäispaivänä saarnaavat:
Ehtoosaarnan:v. Pastori Indren.
Nehruhuoneen-lirlossa, Suomea: v. Past. Bränder.
Linnan kirkossa. Suomea: v. Pastori Stenberg.
tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Saren. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Indren.
Olioni, ja Ruots. Ehtoosaarnan :v. Past. Ahonius.
skehrnhuoneen-lirtosfa, Ruotsia: v. Past. Ahonius.
Linnan kirkossa, Ruotsia: v. Pastori Stenberg.
Piplianselityksiä pitävät tnlevalla viiktoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. PastoriAhonius ja testiviikkona kello 5 jpv. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Keis. M:ti ei ole hyvatsi katsonut myönnyttää Karunan kappelin «roittamista Savosta erinäiseksi pitäjäksi, ja kunKarnnan kappalaisen palkka ei tee niin paljoa tuin Keis.
käskykirje kesäkuun 29 ft. 1858 määrää, on Paimion kirkkoherra K. H. Fonselius määrätty kuvernöörin käskyläisen kanssa pitämään kirkonkokousta Savon emäkirkossa mainitun palkan korottamisesta taikka papillisen virantoimituksen järjestämisestä muulla tavoin.
— Seuraaviin papinpaikkoihin pääsevät toukokuun 1p. , nimittäin 1) kirkkoherravirkoihiu:
Sääksmäelle Waasan lukion lehtori tohtori G. Cannelin, Karktuuu Mikannuksen kappalainen vft. A. I.
Gummerus ja Messukylään Tampereen saarnamies WP. maist. I. Grönberg; 2) kappalaisenMirkoihin:
Vehmaalle Ulvilan kirkkoh. «ftulainen A. B.
Roos, Eurajoelle tirktoh. apulainen siellä vp. K. F. Rothström, Punkalaitumelle Messukylän pitäjänapulainen F. I. Lilius, Lavialle Peräseinäjoen kappalainen M. Nuusien, Akaafen Turun kirkkoh. apulainen WP. K. I. Ahonius, Pohjan pitäjään Waakerin saarLlaaja F. F. Fagren, Kristiinan kaupunkiin v. t.
pitäjänapulainen Tyrväällä vp. K. A. Rikberg, Larsmoon Kaskisten kaupungin saarnaaja vp. L. N.
Sehalin, Purmoon Karvian kappalainen vp. W.
Ingman, jaKelviöllePurmon kappalainen vp. maist.
A. Törnudd, sekä 3) saarnaajanvirkaan Töyssään tirlkoh. apulainen viranpuolesta lalasjarvellä, Huritassa ja Kauhajoella vp. I. W. Nyberg.
Paitsi sitä että Teuvan kirkkoh. apulainen K. E.
Sonet ja vp. I. E. Loven Kankaanpäässäilmaantuneesta syystä tulevat pysymään paikoillansa, on tuomiokapituli määrännyt: Wihdin kappal. siaisen, ju- maluusopin kokelaan maist. E. F. T. Strandberg kirkkoherran virkaiseksi ja armovuoden saarnaajaksi Karjalohjalle, Perniönkirtkoh. apulaisenI. F. Rein Holm tappal. siaiseksi Nihtiin, Karjalohjan tirktoh.
apulaisenI. W. Kjellberg kapftal. apulaiseksiSuoniemelle, völisaarnaajanPohjan pitäjässä S. Hirvinen M13. Tuorstaiiia Maaliskuun 28 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
Kotimaalta.
Tämän kuun 5 p. ovatvaratuomaritl. W. Lindbom ja G. W. Lindströmnimitetyt pormestariksi, edellinen Kristiinan ja jälkimäinen Kaskisten kaupunkiin; 12 p. on tohtori K. A. Strengell asetettu Waasan kaupungin lääkäriksi, ja 14 p. Joensuun kaupunginvouti E. Forssan Pietarsaaren kaupungin-viökaaliksi. Eron virasta ovat saaneet Turun hovioikeuden assessori I. A.
af Björksten ja Kokkolan piirilääkäri kollegion- assessori K. W. Fontell, kumpikin elinikäisellä eläkkeellä.
Palkintoja pikaisesta veden-tuomisesta Tuuraporin paloon viimis tammikuun 14 p. ovat saaneet Turun kauppian Blombergin trenki I. Antinpoika 5 ruplaa ja neuvomies Nystedtin trenki V. Wahlroos 3 ruplaa hop.
Kirjallisuutta. ”Lukemisia Kansalle” on tullut I. W. Lilljan kirjapainosta kaksi numeroa, nimittäin n:rot 139 ja 140, kumpikin eri nimellänsä: ”Wapaus ja Seuraelämä”, ja toinen ”Kotieläimet ja Kotitvaarvvaeuskasvut. ” Edellinen osottaa miten ja seuraelämä vähitellen ovat edistymässä, ja mitä niiden eteen on puuhattu ja puuhataan. Jälkimäinen taas kertoo mitä eläimiä ja kasvuja ihmiset eri äärellä maata tarpeeksensa käyttämät ja hyväksensä nauttimat. Tässä on vielä muutamia kuvia luvun selitykseksi. Kumpikin on arkin kokoinen ja maksaa 16 penniä.
saaPnoortnhanin kuvapatsaan rakennuskassitte tämän kuun 6 p. tullut 183 ruplaa, jotka entisten kanssa yhteensä tekevät 5, 534 ruplaa 49 kop.
HöyrylaivaMurtajan osalliset pitivät yhteisen kokouksen tämän kuun 16 p. Kertomuksesta nähdään että laiva viimis suvena Turun ja Pietarin väliä knlki edestakasin 12 kertaa. Tavarain kuljetus Pietarista Suomeen oli vähän enentynyt viimis vuonna, mutta Suomesta Pietariin pysynyt entisellänsä. Matkustajain kuljetus oli myös vähentymässä, joka tuli luultavasti siitä että samalla matkalla on niin monta hoyrylaivaa kulkemassa. Murtajalla matkustajain luku viimis suvena oli 1, 936 henkeä. Kuljetusmatkoista oli karttunut matkustajilta 4, 889 ruplaa 41 kop. ja tavaroista 8, 231 ruplaa 74 kop. , yhteensä 13, 121 ruplaa 15 kop. Kustannuksia oli yhteensä 10, 830 ruplaa 99 kop. , joten siis suven kulku tuotti voittoa 2, 290 ruplaa 16 kop. hop.
Wenäjälta.
Keis. M:tin armollinen julistus tämän kuun 3 p:ltä orjain vapauttamisesta Wenäjällä julistettiin juhlallisesti Pietarissa ja Moskovassa sunnuntaina 17päivä tässä kuussa kaikissa kirkoissa ja lähetettiin sitä myös ympäri kaupunkia kaikille perhekunkirkkoh.
apulaiseksi Espoon, Korfton entisenkappalaisen G. F. Stenström kirkkoh. apulaiseksi Turkuun, armovuodensaarnaajanKelviölläA.
F. Molin armovuoden saarnaajaksi Wähänkyrön kappalaisen virassa, armovuodensaarnaajan viime mainitussa virassa E.
T. Lagus Eurajoen kirkkoh. apulaiseksi, armovuoden saarnaajan Töyssässä E. Rautell välisaarnaajaksi Paattisiin, armovuoden saarnaajan Eurajoella K. I.
Idman välisaarnaajaksi Tyrvään pitäjänapulaisen virassa, armovuodensaarnaajan Punkalaitumella K.
E. Hagelberg kapftal. siaiseksi Piikkiöön, Suoniemen kappal. apulaisenI. I. Grundström välisaarnaajaksi Karvian kappalaisen virassa, Ruoveden kirkkoherran apulaisen F. W. Sandelin kirkkoherran apulaiseksi viranpuolesta Wirtain ja Ätsärin kappeleihin, välisaarnaajanPerttelissä H. H. Hjerppesamanlaiseen virkaan Angelniemelle, kirkkoh. apulaisen viran puolesta Hausjärvellä K. K. Vernstedt välisaarnaajatsi Pertteliin, välisaarnaajan Akaassa O. Grönholmkirkkoh.
virkaiseksi ja armovuoden faarnaaksi Föglöön, Pietarsaaren kirktoh. apulaisen WP. E. F. Aleenius välisaarnaajatsiMkannukselle, ja armovuodensaarnaajan Kristiinan kaupungissaI. H. Roos välisaarnalljatsi Kaskisten kaupunkiin. Waalisaarnat määrätty pidettäväksi Peräseinäjoen kappalaisen virassa, ja vaali kesäkuun 30 p. sPorvoon. ) Wirkavapauden on saanut PuumalakappalainenA. G. Seven toukokuun 1p:stä kesäkuun 15 p:ään, jolla aikaa armovuodensaarnaajasiellä K. F. BastmantoimittaaPuumalan kappalaisen virkaa. Viisinpastorin nimen on saanut Pieksämäen kirkkoh. apulainen W. I. Majander ynnä luvan muuttaa Kuopion hiippakuntaan.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 14 ft. ittellisvaimon Heta Maria Ginmannin poika Georg Leonhard 1 vuotisena, 15 ft. torpparin leski Maija Kreeta Ertintytär Korposta, 17 p. vaimoihmisenKristiinaWilhelniina Silvanderin poika Aukust Wilhelm 2 kuukauden ijässa, 19 p. uurimaakari K. U. Helin vainaan leski Wilhelmina Franzen 46 vuotisena, 20 p.
laudankantajan tytär luhanna Karoliina Holmiug 7 vuotisena, 22 p. laudankantaja K. I. Lindroosin vaimPriita Kaisa Sundqvist 23 vuotiseua, 23 p.
«ltinen merimies Juha Solin 78 vuotisena.
Kummassakin osassa on tilaa 45:11e oppilaiselle, jotka laitoksessa saavat asunnon, sänkyvaatteet, ruvan ja opetuksen ilman maksotta, mutta itse pitää heillä oleman liinaja pitovaatteet, jotka kuitenki ovat tehtävät seminariumin hallituksen määräämän mallin jälkeen. Waimonpuolisille oppilaisille antamaan johtoa ja harjoitusta luonnonmukaisessa lastenhoidossa, asetetaan heidän opetuslaitoksensa yhteyteen mallikoulu, kolmessa osassa, nimitiain: 1) lastenseimi neljällä eli viidellä kehdolla lapsille alla neljän vuoden; 2) lasten-tarha viidelletoista lapselle neljän ja yhdeksän vuoden välillä; 3) tyttökoulu viidelletoista tytölle yhdeksän ja viidentoista vuoden välillä.
nille ynnä sääntöjä vapauttamisen toimeen panosta. Paitsi tätä lähetettiin julistus kaikkiin lääneihin, joissa orjia on, että se n—iin pian kuin mahdollista tulisi tiedoksi. Itse julistuksesta nähdään kuinka Keis.
M. ti, miettien talonpoikain tilaa, jotka ovat kimitetyt maahan ettei siitä saa muuttaa mualle ja siis kartanoherrain mielivallassa ja ominaisessa hallussa, jotka useinki saattamat rasittaa alamaistansa niin että ne ovat jääneet huolimattomiksikaikesta parannuksesta tilassansa, on havainnut ettei he näin ollen voi edistyä eikä valtakunta vaurastua.
Tätä orjain tilan parannusta olivat jo keisarit Aleksander Ija Nikolai ko> keneet erinäisillä säännöillä auttaa, mutta heidän toimensa ei kuitenkaan lavealle vaikuttanut.
Nykyinen armollinen Keisarimme pitää orjain vapauttamisen työn siis pyhänä perintönä Esi-isiltänsä. Asian valmistamiseksi saivat maanomistajat ja kartanoin herrat läänittain pitää edelläpäin kokouksia ja tehdä esityksiä, millä ehdoilla vapauttaminen toimeen saataisiin. Näiden esitylsien johdosta on nykyiset säännöt orjain vapauttamisesta tehty.
Näitten uutten sääntöjen jälkeen saavat kaikki orjat laissa määrätyllä ajalla vapaan maamiehen oikeudet. Maanomistajat ritävät maan omistusoikeuden ja antavat talonpojille, määrättyä veroa vastaan, täyden nautinto-oikeuden taloon ja tiluksiin sekä paitsi sitä säännössä määrätyn alan peltoa ja muuta viljelysmaata, josta he voivat itsensä elättää ja täyttää velrrollisuutensa kruunulle. Tämän maan nauttimisella ovat talonpojat velvolliset, palkkioksi siitä, maksamaan maanomistajille määrätyn veron.
Tämä tila on vaan välinaikainen ja ohitse menevä. Fjhtä haavaa annetaan heille oikeus lunastaa talonsa ja tiluksensa. He voivat maanomistajan suostumuksella saada omistusoikeuden niihin peltoihin ja tiluksiin, joita he viljelevät. Saatua täyden omistusoikeuden maahan vapautetaan talonpojat velvollisuuksistänsa entiselle maanomistaja!le, ja tulevat luettavaksi vapaiden tilallisten talonpoikain säätyyn.
Mutta kun tätä uutta järjestystä ei taideta kohta toimeen panna, vaan siihen tarvittanee pari vuotta ennen kuin sitä varten valmistelevaiset hankkeet on päätetty, niin tulee siihen asti seurattavaksi kartanoherrain järjestystä. Uuden järjestyksenmatkaan saattamiseksi on määrätty 1) joka lääniin asetettavaksi erinäinen virkakunta, joka tutkii maanomistajain tiluksilla asettuneiden kuntain asioja; 2) eripuraisuutta ja riitoja ratkaisemaan, joita voipi syntyä uuden järjestyksen toimeen-panossa, valitaan rauhatuomaria; 3) asetetaan suurempiin kyliin piirikunnan hallituksia ja vähemmät kylät yhdistetään yhden tämmöisen piirikunnan hallituksen alle, 4) kussakin kartanon alassa tehdään kartta, johon ylös otetaan semaanala, jonka talonpojat ovat saaneet alinomaiseksi nautinnoksensa sekä veroin määrä, mitä heidän tulee maksaa; 5) nämät kartat pitää toimeen saatettaman sen jälkeen kun ne on vahvistettu, vähintäkin kahden vuoden sisällä, luettu siitä päivästä, jona tämä julistus on julistettu.
*) Katso n. lv H.
Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa. ”’) Kansakouluin toimittamisen esteeksi on usein valitettu maakunnan köyhyyttä. Ia Miehenpuolienseminariumiin asetetaan myös mallikoulu viidelletoista pojalle, yhdeksän ja viidentoista vuoden välillä. Paitsi näitä laitoksessa asuvia otetaan viela muitakin lähellä asuvia lapsia vastaan niin paljo kuin seminariumin hallitus katsoo soveljaaksi.
Mallikoulun lapsille, seminariumin oppilaisille, opettajille ja johtajalle rakennetaan avaria, valoisia ja raittiita asunto-, ruoka-, työja harjoitus-huoneita, opetusja kokous-salia sekä tarpeellisia ulkohuoneita.
Ehdotuksen mukaan tehdään puusta, pärekatoilla, kahdessa kerrassa, seuraavaiset rakennukset: päa-asuntorakennus, miespuolinen seminarium!, naispuolinen seminarium!, asuntorakennus opettajille, paitsi näitä kyökin rakennus, kaksi saunaa, talli, pihatto, makasiini, jääkellari, aitta ja riihirakennus. Naiden kaikkein rakennusten kustannukset on laskettu tekevän 69, 600 ruplaa hop.
Kummallakin osalla ftminariumissa tulee olemaan oma erinäinen kasvutarha, humalisto ja pellavamaa, ja miespuolisella seminariumilla ilman sitä pelto-, niittujametsämaata.
Naispuolisen seminariumin ohessa on kyökirakennus, ynnäleipous-, prykijapesotupa sekä tarha tarpeellisella määrällä lehmiä, lampaita ja höyhen-elikoita, joiden ruokkoomisessa ja hoidossa naispuolisia oppilaisia johdatetaan.
Miespuolisen seminariumin ohessa on talli muutamilla hevoisilla jahärjillä, joiden hoidon kautta oppilaiset saavat käytännöllistä harjoitusta eläinlääkärin taidossa.
Opetusaineet ovat seminariumissa: uskonoppi, sielutiede, hengellinen lastenhoito, suomen ja ruotsin kieli, luvunlasku, kirjanpito, muodostusoppi, ketomittaus, piirto, mallioppi, laulu, viulunja urkuin-soitto> luonnontieteet, ihmisoppi, voimistelu, elanto-oppi, ruumiillinen lastenhoito, maatiede, karttapiirre, historia, Suomen asetukset, kasvatusoppi, kuulustelemustaito, taidolliset käsityöt, maaviljelysja kasvutarhatyöt, eläinten lääkeoppi; ja mallikouluissa:
piplianhistoria, äitinkieli, luvunlasku, historia, maantiede, piirto, kirjoitus, luonnontieteet, laulu, voimistelu, käsityöt, maeviljelys, metsän-, kasvutarhanja karjanhoito.
Opistossa tulee olemaan johtaja, 8 opettajaa, 5 opettajatarta, vouti, kasvutarhuri, työmestari, ruvanpitajä, 5 piikaa, t tallitrenki ja vahtimestari. Näiden palkat, 140 oppilaisen ja palkollisten ruoka, lämmitys ja valoaineet, rakennusten ylöspito ja muut kustannukset on laskettu 25, 430 ruplaan vuosittain.
Seminariumissa ja mallikouluissa alkaa lukuvuosi elokuun 1 p. ja kestää kesäkuun loppuun, paitsi 1 viikko jouluna ja 1 pääsiaisenä, niin että lukuaikaa on 45 viikkoa ja jouto-aikaa 7 viikkoa vuosittain. Lukemiseen käytetään 8 tuntia päiväansä, käsija maaviljelystöihin 4, ruokaja virvoitusajaksi 5 tuntia, eli yhteensä 17 tuntia.
siinä onkin perää, mutta ei köyhyytemme pitäisi karkottamaan meitä kouluja perustamasta, vaan perinvastoin kiihottamaan niiden toimeen panemista. Silla köyhyytemme saakin alkunsa taitamattomuudesta, toimettomuudesta, opin ja taidon puutteesta. Näiden poistamiseksi ja sen ohessa myös köyhyyden vähentämiseksi on siis ajanmukaisesti ja hyvin järjestettyjä kansakoulujahankittava.
Kansakoulu on oleva myös yleinen pohjakoulu muille oppilaitoksille, niinkuin maaviljelys», teollisuusja muille kouluille.
Pastori Cygnaeus laskee Suomen yliopiston, lukiot, alkeiskoulut ja Haminan sotakoulun, joissa enimmiten käy herrasmiesten ja porvarien lapsia ja joita alle15 vuoden ikäisiä vuonna 1855 oli yhteensä 62, 394 lasta, maksaman vuosittain noin 285 tuhatta hopiaruplaa. Tämän laskun jälkeen samassa määrässä tulisi maamme kansakouluille, joissa enimmästi talonpoikaisten lapsia kävisi ja joita mainittuna vuonna oli 518 tuhatta alle 15 vuoden ikäisiä, valtiovaroista annettavaksi 2 miljonaa 370 tuhatta ruplaa. Jos tästä summasta ainoastaan kymmenes osa eli 237 tuhatta ruplaa määrättäisiin kansan sivistämiseen, niin olisi siinä ensi aluksi kyllaksi.
Hnväin kansakouluin perustamisella ja kansan silvistytsen levenemisellä vähenevät arvattavasti vankihuonetten kustannukset, jotka nykyjään vuosittain valtiovaroista vievät 200 tuhatta hopiaruplaa. On tässäkin seikassa jo suuri syy ja vaatimus kouluin asettamiseen.
Toiseksi esittelee pastori Cygnaeus, kuinka Suomessa perustettaisiin opetuslaitos taikka seminarium!, jossa kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikovaiset saisivat virkaansa tarpeellisen ja täydellisen opin jakasvatuksen.
Tämmöinen seminarium! onrakennettava lähelle Iyväskylän kaupunkia, kauniille paikalle, järven rannalle, jossa sille lunastetaan metsää ja niittumaata puutarhan hoitoon ja maaviljelykseen. Koulu jaetaan kahteen toisistaan kokonaan eroitettuun osaan, toinen miehenpuolisille, toinen vaimonpuolisille oppilaisille.
Lääkärin hoitoa pitää toinen kaupungin lääkäri tohtori B. G. Hahl. Apteekari Lindeman, joka jo 8 vuotta huolellisesti on pitänyt lasareetin talouden tointa, luopui siitä, ja siaan valittiin apteekari Asehan, jonka apteekista tarpeelliset lääkkeet otetaan.
Hoitajattarena on rouva Roggenkamp, joka ystävällisesti on kohdellut sairaita ja pitänyt tarkkaa vaaria laitoksessa.
Rouvasväenseura ja kuuromykkäin koulu saavat eteenpäin tarvittaissalähettää yhden eli usiamman polttotautisen, miten tilaa on, lasarettiin 20 kopekan päivämaksolla, ehkei mainitut laitokset ole tilanneet yhtäkään sänkyä. Tilaajain oikeutta saada sairas lasareetiin ei kuitenkaan näiden vastaan-ottamisella saa loukata.
Makso lapsensynnyttäjiltä, joka tähän saakka on ollut ainoastaan 1 rupla 9 vuorokaudelta vaimolta ja lapselta, korotetaan ensi huhtikuun alusta 2 ruplaan, johon myös on luettu makso lapsen kasteesta, jonka v. pastori Malmström tähän saakka on toimittanut ilman maksota.
Tilaajat maksavat 4 ruplaa vuoteensa kustakin sänkystä, ja 20 kop. joka päivalta kun sairas on lasareetissa. Mutta jos laitoksessa tilaa on, saa muutki sinne panna sairaansa, mutta korkiampaa maksoa vastaan, nimittäin 30 kop. päivältä.
(Lähetelty. ) Hyvä keino laulun tekoon.
Ketä tuo alinomaa nähtävä suorasananen kirjotus ei joskus sen vertaa kyllästyttäisi että halu runoilemiseenkin välistä heräisi. Jos siis mieles tekee laatia laulun ja runoillaksi itses ilmoittaa, mutta luontos ei tahdo olla lauluun luonnikas, vaan vetaä vastuksen, niin ota jostakin präntätty laulu, jätäsiitä, joka toisesta rivista, yksi sanapois japistä perään jonkinlainen vaikkarupinenkin häntä ja sen alle puumerkkis; lähetä sitte sanomiin, eikä kukaan epäile sitä omatekosekses.
Sillä lailla on nykysin Oulun Wiikkosano»niin (n:ro10) lähetetty laulu tehty Wahäsesta laulukirjasta, painettu Turussa 1856, ja tekiä sen alle pannut nimi-merkkinsa: —n— i.
Seminariumia kaitsee likimaisesti johtaja, ja ylimmäinen katsanto on kansakoulu-laitoksen päähallituksen huoötassa. Joka lukuvuoden lopussa pidetään julkinen tutkinto.
Opettajia ja opettajattaria otetaan ainoasti viideksi vuodeksi ja saavat eron laitoksesta, jos ei heitä ole nähty opetusvirkaansa täydellisesti soveljaiksi. Jokaisen opettajaksi aikovaisen pitää oleman vuoden ulkomailla jossakin kiitetyssä kansanopettaja-seminariumissa oppia saamassa.
Seminariumin oppilaisiksi hakiain pitää oleman ijältänsa 18 ja 25 vuoden valillä.
Opetusaika on kolmevuotinen, mutta tämän ajan kuluttua ja oppilaitoksen läpikäytyä täytyy oppilaisen vielä yhden vuoden opettaja- kokelaana tehdä palvelusta oppilaitoksessa, kuitenki siellä asumatta, jonka koetusvuoden alla hän, joka silloin täydellisesti nauttii vapauttansa, mutta vielä yhäti on seminariumin hallituksen tyyskän katsannon alla, saapi osottaa, jos hänellä on se järkelvyys ja vakaamielisyys luonnossaan, joka saattaa toilvoa hänestä tulevan luotettavan kansakoulun opettajan. Mutta kun monelle köyhälle tulisi työlääksi tällä koetusvuodella elättää itsiänsä emalia kustannuksella, niin annetaan muutamille köyhemmille, »uutta samassa kelvollisimmille apurahaa. Sitte kun seminariumin oppilas tämän neljävuo.
tisen oppi-ajan on läpikäynyt, antaa laitoksen hallitus hänelle todistuksen, jolla hänellä on oikeus hakea kansakoulu-opettajan virkaa.
Opetuskieli tässä oppilaitoksessa on suomi; Ruotsalaiset saavat kuitenki erinäisen opetuksen ja johdonkaikilta opettajilta.
(Jatketaan. ) Polttotaudin lasareeti Turussa.
Tämän niminen sairashuone sai alkunsa heinäkuun 17 p. 1833, jolloin erinäisen kolerahospitaalin osakkaat ja perustajat kokoentuivat silloisen maaherran, todellinen valtioneulvos ja ritari L. G. v. Haartmannin tyköliä, joka esitteli että mainitun hospitaalin varat ja kalut, joita ei enää tar vittu alku-tarkoitukseensa, taidettaisiin käyttää lasareetin asettamiseksi, jossa tällaisiin hoitaa polttotautisia, erittäinki palvelusväestä, jotka ei kotona saa tarpeellistahoitoa, ja niin estetälsiin polttotautien levenemistä perhekunnissa. Tämän kanssa yh.
distettäisiin lavsensaajaishuone. Tämä hanke saatiin toimeen vielä enemmän senkin kautta että kaupunki antoi tälle asetettavalle laitokselle niin kutsutun Suruttoman maalla olevat huoneet, joita vaivaishoitokunta oli pitänyt vapaehtoisina työhuoneina, ja suvella 1834 lahjoitti tälle uudelle sairashuoneelle kaikki sängyt ja tarvekalut, mitä oli siinä yhteisessä kolerahospitaalissa, jonka kaupunki v. 1831 kustansi. Laitos määrättiin kustannettavaksi sillä tavoin että ksuumkinmaonsallinen maksaa määrätyn vuotisen kustakin tilatusta sängystä. Tämä sänkyjen tilaaminen tuottaa oikeuden lähettää lafareetiin hoidettavaksi omia palkollisia taikka muita varattomia, jotka ei kotona taida saada hoitoa, velvollisuudella maksaa kustakin lasareetiin lähetetystä sairaastamäärätty makso vuorokaudelta. Näitä tilaajoita oli ensi vuonna 59, jota paitsi vaivaishoito oli tingannut itsellensä 5 sänkyä samoilla ehdoilla kuin yksinäiset tilaajatkin.
Tilaushinta määrättiin 10 ruplaa pankkorahassa ja paivämakso 50 kop. samaa rahaa tilaajoilta, mutta muilta 75 kop. , jos nimittäin sairashuoneessa oli tilaa muita vastaan ottaa. Sänkyjä oli 12 ja joulukuun 3 p. 1833 otettiin ensimäinen sairas laitokseen. Assessori Melart vainaa lupasi lääkäri-apuansa ilman maksotta, ja apteekari Liljedal rupesi sen ensimäiseksi taloudenhoitajaksi.
Nykyisempinä vuosina on laitos saavuttanut yleisempää luottamusta ja suosiota.
Erittämkl on kauppamies I. Seharlin runsailla lahjoilla muistanut sitä, ja viimis suvenakin a, , tanut korjata ja parantaa sitä sisältä ja ulkoa. Lasareetilla on nykyjään kaunis ja valoisa rakennus, jossa on yhteensä 13 huonetta. Sänkyjä on 39: 19 nmeieeshsiall, e 3 huoneessa ja 10 vaimoille 2 huosekä 10 lapsensaajaisille 2 huoneessa.
Johtokuntaan kuuluu läänin kuvernööri (puheenjohtajana), lääkäri ja taloudenhoitaja varsinaisina jäseninä, joita paitsi tarvittaviin kokouksiin kutsutaan muutamia kaupungin asukkaita. Lääkärin hoitoa pitää toinen kaupungin-lääkäri; lllfareetin tavarasta ja asioista pitää taloudenhoitaja vaarin, joksi se kaupungin apteekareista, joka toimittaa sille lääkkeet, aina on tarjonnut ilman maksota. Sairasten hoito ja ruvanpito on hoitajattaren hallussa, jonka myös pitää oleman koulunkäyneen lastenmuorin.
Ensi vuosikymmenenä hoidettiin laitoksessa keskimäärin 70 hengen paikoilla vuoteensa.
Heidän lukunsa on vähitellen enennyt niin että viimeis vuosikymmenenä päälle 200 sairasta keskimäärin on ollut laitoksessa vuoden pitkään, v. 1855 oli sisään kirjoitettuna 391 henkeä, v. 1860 vaan 149.
lokapäivänen lääkekustannus on keskimaarin tehnyt 8 kop. kutakin sairasta kohden, joten koko lääkekustannus, luettuna 19 olopaivalle lasareetissa, tekee kutakin sairasta kohden noin puolen toista ruplaa. Tilaajain luku on vuosittain ollut 70 ja 80 vaiheella. Säästöpankin vuotinen apuraha 200 ruplaa, jonka laitos ennen sai, on nyt lakattu antamasta, vahingoksi kyllä laitokselle. Wuosittain on 50 tahi 60 lapsensynnyttäjää siellä kirvoitettu, äiti jalapsi 9 vuorokautta lasareetissa hoidettu, jolla aika myös lapsi on kastettu.
Johtokunnan viime kokouksessa tämän maaliskuun 9 p. saatiin kuulla että vuonna 1860 lasareetissa hoidettiin 152 henkeä (<!9 miehenpuolta, 53 vaimonpuolta), joista 12 kuoli. 64 oli vaivaiskassan maksella. 54 vaimoihmistä synnytti siellä 30 poikaa ja 24 tyttöä (5 kuolleena syntynyttä). Alteista kuoli yksi lasareetissa vesitautiin, jota hänellä oli jo sinne tullessa.
Laitoksen tilinteosta nähdään että sillä vuoden alussa oli ulos lainattuna 2, 300 ruplaa ja puhdasta rahaa kassassa 201 ruplaa 46 kop.
elikkä yhteensä 2, 501 ruplaa 46 kop. Tuloja vuoden kuluessa oli tilausmaksoja 301 ruplaa, kuvernöörin apuraha 15 ruplaa, sairasmakso 721 ruplaa 50 kop. , säästöpankin viimis puolivuoden anto 100 ruplaa ja kasvit äsken mainituista ulos lainatuista rahoista 115 ruplaa, elikkä yhteensä 1, 252 ruplaa 50 kop.
Kulungit samalla aikaa tekivät: ruvanpito 400 ruplaa 50 kop. , hoitajattaren palkka 100 ruplaa, 3 piian palkat 62 ruplaa 50 kop. , lääkkeet 225 ruplaa 32 kop. , kynttilät, poltinpuut, y. m. 227 ruplaa 77 kop. , elikkä kaikki yhteensä 1, 016 ruplaa 15 kop. , joten täksi vuodeksi jäi 2, 300 ruplaa ulos lainattuna ja 437 ruplaa 81 kop. puhdasta rahaa kassassa.
Tampereen liinatehtaau pellamakankaita, ihoStaja rohtimiota-lankaa.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä «valmiiksi tehtyjä miekväen maatteita, Allunaxklasia. monenlemyifiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Tehtyä terveyden-vettä Hartvallin Msilaitoksesta Helsingissä, myypi yksinänsä Sigarreja, monenlaisia hyvä varatzto, herrain U. Strengberain jaKumpp. tekemiäPiPe-. tarsaarelta, isommissa joukoissatehtaan hintaan 1Uprosentin alennuksella, myypi P. A. Sviberg.
Walkaisematointa, Valkaistua ja punasta Turkin pumpulilankaa, parasta laija, halpaan hintaan, myypi P. A. Sviberg, entisessä konsuli Kumliuiu mainaan puooissa.
G. Niels.
Sapettifauppa.
Täliäpänä on amattu allekirjoitetun teoksien tavettikauvva kauppias E. F. Alftanin (entisessä Rigneklinj talossa Uudenmaankadun tearreQa kirvimuurissa, jossa lunnioitettaman yleisön tarjona on bymä varasto molienlaisi, lavettia ja niiden AleunuH^K halpaan hintaan. Turusta maaliskuun sp. 1861.
Rion . ttoftnjetto, Hampurin <2Jpfetfa ja lavanRiifikryyneja myypi P. Ilhlmaeuö, tiutisessä Bozströmin talossa.
««tapuodisfa Linnauladun varrella.
?R. oxVä* @Wlt\a myypi G. A. CairmiuS, lähellä Uudeumaau-tullia.
Tähkaheinän-(timotein)siemeniä myypi K. W. Löfgren.
Riigan PeNavanfiemenia kauppamies Sibeliuksella Kiugeliniu talossa.
Ruotsin lattopäreen-naulojaalennettuun hintaan nttiijpt Säve ja Öslerlilad Huutokauppoja.
A. Forssina».
Keskilviikkontuleman huhtikuun 3 p. allain lello 9 epp. ja 3 jvp. . myydään täällä huutolamarissa julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, neiti WaNeuius vainaan jälteen jäänyt iltain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa. reasti-, messinki-, plälkija rautakaluja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, joiden joukossa hytvämäineu tovattusoffa, sänky-, javaimonpltomaatleita, liinamaatteita ja huimia, klasia ja posliineja.
1lynttiläkruunu, ynnä yhtä ja toista huouelomsua; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutokamarista maaliskuun 27 v. 1861.
Tuorstalna ja perjantaina tuleman huhtikuun 4 ja 5 p. altain kello 9 epp. ja 3 jop. myydään larmari Candoliuin talossa n:ro 1. 8 korttelissa 6 kaupunginosaa Ison Brahenkadun varrella, julkisella huutokaupalla, kauppias F. Hagströmin lonlursiin annetut tauppatamarat, nimittäin vertLja, silkki», villa-, puolivilla ja pumpuli-kankaita, silkki-, roilla-, puolimilla-, pellamaja pumpuli-saaleja ja huimia, liimikankaita, valmiita mieSja naismäemaatteita. liunilkoa, rih, maa, pitsiä ja punoksia monenlaisia, hauskoja, manttuita, sukkia, pumpulija pellavalantaa, rouvasväen hattuja, koristuksia, klasia ja posliineja, maulsia, ja ullomaantamaroita ynnä yhtä ja toista, luin myös kasani-reli ja trosla ynnä valjaat hymässä kunnossa; joka sekä että ajokalut myydään ensi huutopäimänä kello 4 jpp. , halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutotamarlsta maaliskuun 20 p. 1861.
A. Forhman.
&aitvan huutokauppa.
Tiistaina tulevan huhtituun 9 p. lello 12 PiiiWällii, myydään täällä huutolamarlssa, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, ehdoilla jotka toimituksessa lyySlemmill määiätäXn, 85 lastin suulllinen laivs MettäI. G. GrönbergiUä.
DMHylyin poltetuita MUUN-tiilejll myyvi C. G. Lmdberg Turussa.
Wellomisia valvotaan viimiötälil, tulevan syys, luun 2 p. Tornion neuvotuvassa karvari LÄstremin lontursissa. tulenalokakuun 7 p. Rauman ueuvotuvaSsa heilkomieliseu tauppian K. H. Sederströmin tonlursissa. Suntion leräjäin 2:ua p:uä muoden kuluttua miimis helmikuun 6 p:stälomissiouimaamittari H. M. Löfman>lvainaau pesässä.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja byvää elutau-vert, jbäljän ja lebmän lven. i) ostetaan AuraSokeritehtaassa ja maksetaan 10 lov. bov. kannulta.
Heh Toimellinen ja keinossansa tai1I tarva puutarhamestori
mieleemmin naimatoin
mielitään ottaa sitä paremmin kuin pikemmin. Sekä kirjallisen että suusanallisen ilmoituksenroastaan ottaa ja antaa tiedon palkkaehdoista Frenekellin kirjakaupassa I. E. Reuter.
Kuulutuksia. Palvelukseen otetaan Tämän vuode»raimaierahat on määrätty matsettavaksi seuraamina väivinä tauvungin vaivaistenhuoueessa tello 9—l epp. . nimittäin tuleman huhtikuun 3 v. ensimäiseu tauvunginosan I—l61— 16 kortteli; 4 v. saman tavu. osan 16—22 kortteli; 5 p. loppu samaa taup. osaa; 6 p. toinen kauv. osa; 9 p. tel, mas. neljäs ja miides lauv. osat; 10 v. kuudes kauv. osa; 12 v. seitsemännen laup. osan I—l 9kortteli; 13 p. muut korttelit mainittua taup. osaa; 15 p.
l«hdeksaS. yhdeksäs jtymmenes laup. osat. entinen Klrttokortteli, Pilisaari ja Ruissalo; 16 p. entinen Luostarin kortteli; 17 p. entinen Merilorttell; 19 p.
entinen Uudenkaupungin kortteli; 20 p. entinen Pohjan kortteli. Tiilisali ja lalvavarvit; sela 22 p. tupaktltehtaat ja laitti taupuntilaiset, jotta asumat Uudenmaan, Hameen ja Annintaisten tullien tatana.
”Ialob”, kuparoittu. osaksi tammesta, osaksi hongasta rakettu Hultin marmiösa Ruotsissa v. 1853. Laiva on varustettu vahvoillrautapolvilla, hyn’ä kulkemaan, siisti ja soma, sinkaitu Cardiffissa 1859 ja »rakuutettu Suomen merimakuutusseurassa 13, 000 ruolaan hop. 2 muodetsi, alkaiu muodesta 1860. Waruetettu kaikilla kaluilla, jotka, ehkä enemmin tahi väbeiumin kuluneet, muutoin omat mainitunvakuusseuraii maatimulsien jälleen; joka sekä että tarkempialietoja antaa herrat E. Julin ja Kumpp. . halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun h. uutokamarista Forhmau.
Maanantaina tuleman huhtikuun 15:nä p:nä kello 12 vauvalla myydään julkisella huutokaupalla Keskitalon ’/, manttaalin perintötalo Waldolau kylässä ja Mynämäen pitäjässä, ja sen jälkeen kaikki talonirtain tavara; luin halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Mynämäestä maalisluun 15:nä p:nä 1861.
Pyynnöjälkeen:
Albert Bränder.
Wilhelm Efeaminpoika.
Tuorstaina ja perjantaina tulevan huhtikuun 18 ja 19 p. myydään julkisella mapaehtoisellahuutokaupalla, joka pidetään Nkoisten ytsiuäisessä vero-rusthollissa Paimiopitäjässä, seuraalva irtain omaisuus, nimittäin hemoisia, lehmiä, lampaita, peltoja ajokatujay.
m. jonka ohessa tuorstaina 18 päivänä eli ensimäise< nä huutokauvva-päimänä kello 12 päirrällä myösmyydään ennnmän maksamalle mainittu Akoisteurustholli, puolen manttaaliueu. jsosa muosittain kylmetään 11) tynnyriä siehSja 12 tynnyriä keväkylvöä; heiniä saadaan rrahintänsäkin 4l) aanua vuosittain; metsää on yli talon tarpeen; tauppa-ehdoista saa sopia paikalla, josta halullisille ostajille tieto annetaan. Paimiosta maaliskuun 19 p. 1861.
Palomarlialunnan puolesta:
E. Lönnblad.
Tämän vuodeu valomartia-rahat. jotka ovat määrätyt ’/prosentiksi talojen arvoSta ja 1prosentiksi huonehyyryiStä. maksetaan seuraamina päiminä kello 9—l epp. , nimittäin keskiviitkona tuleman huhtikuun 10 v. 1. 2, 3, 4 ja 5 kaupunginosat selä entinen Kirkkoja Luostarin kortteli; tuorstaina 11 p. 6. 7, 8 ja 9 taup. osat ja Pohjan kortteli; ja perjantaina 12 p. entinen Merija Uudenkaupungin-torttelit sekä Tiilisali. Ia pitää siis asianomaisten mainittuina päilvinä tulemaan matsohuoneesen Priutlalan talossa mainitut rahat suorittamaan, ja jota sen laiminlyö, saloltetaan 36 top. hop. , jotta sen jälkeen ynnä maksamattoman valomartia-rahan lanSsa tomatormaiselta ryöstetään. Turun raaötuvastamaalisk. 25 p. 1861.
Määrätyt hinnat jotka maksetaan Haapasista hirsistä tuotuna Vtäpsöönsatamaan.
bov. lov. 18 tuumaiftlta lavi mitaten maksetaan syllältä 56.
17 . . m . . . . . . R-».
m” II tl tl M „ ” • „ „ „ K5V. .
Raapatpitää oleman olkosia, oksattomia, eilahoja, seeintä tuimia, ja niillä pitää olla kuori päällä kuimumieMmisetfi. Haapahirsistä, joissa en lahon «vikaa sydämessä, maksetaan vähemmän.
baavahirsiä. jotka elivät ole 7 tuuman paksuja lävitse mitaten, et oteta vastaan.
Halulliset myyjät saavat suusanallisesti tahi kirjallisesti keskustella alletirjoitettuinkanssa. Porissa ja Sosiankartanossa 16p. helmikuussa 1861.
H. I. Oldenburg ja Kumpp.
paremmln m Ilmoituksia. Kun ptaffoiit vieetdäu faluiifirjeifué neiti (£e»a aleuiu3-inainaau jälleen, Itiin linioittafout ne. joilla o»s^MSta lailla matfjinisto, itse»isä vilemmiu kuin tuolinhuoneeu suorittaja.
F. V, Petrell.
s eli 3 toimellista poikaa. 15 vuodeu ikäisiä, joilla olisi halu satulamaalarin opviin. saarvat lobta raitaallekirjoittaneen luouna, asuma satulamaatart Fougstedtin talossa Wähäu Brahekadun vairella.
Niimeis Heikinväiroäu markkinoilla ylösotettiin eräällä Turun kaupungin kadulla kultanen tellonaroain, jonka omistaja, omistusoikeutensa isoteltua, saapi Oaholan torpassa Tammelan pitäjän Talpian kylässä.
Myytävänä Frenekellin kirjakaupassa:
Thekla, Apostoli Paavalin harras seuraaja ja «skonsa tähden korvin vainottu ja kidutettu neitsy. 5 kop.
Uuden testamentin kirjottajien, Evangelistaen ja Apostolien, lyhy Elämä-kerta.
5 kop.
Kaksitoista kehottamaa kertomusta. 5 kop.
Sokea Kerjäläinen ja haavoitettu sotamies. 5 kop.
Suomalainen ja ruotsalainen Kielikirja.
5 kop.
2^” Perjantaina maaliskuun 2p.
lähetetään Helsingin kaupunkiin ja sattomain-jakotoimitukselle kaikkipalkinnot Sanomista Turusta v. 1861, joista on maksettu s kop. postirahaa.
TuruSsa, I. W> Lilljan kirjapainossa, 1861.
P»inoluv«n «ntanut: T. T. NenWall.
Myytävanä.
Kankirautaa, rautavellejä. patoja ja pannuja selä muita valettuja kaluja.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautauauloja.
Oulun kauppamiehet Bergbom ovat Tukholmista ostaneet höyrylaivan ”Erik Wäderhatt”, joka tulee kulkemaan Pietarin, Tukholmin, Lybekin ynnä muiden palkkain välillä.
Saiman kanavasta, sen rakennuksesta, kustannuksesta ynnä muista asianhaaroista on ruotsalaisten virka-sanomain myötä annettu kertomus. Siitä nähdään että Keis.
M:ti syyskuun 21 p. 1844 antoi paatoksen Saiman kanavan rakentamiseen ja määräsi siihen 3 miljonaa hopiaruplaa, makfettavaksi 200 tuhatta ruplaa vuosittain 15 vuotena. Työtä tehtiin niin uuraasti että vaikka sotakin vähä esti, kanava saatiin valmiiksi jo vuonna 1856 ja koko mitta avattiin juhlallisesti yleisön kaytettäväksi syyskuun 7 p. samana vuonna, H. M.
Keisarin kruunauspaiväna. Ilinen linja Saiman jaNuijamaajärvien välillä avattiin kuljettamaksi jo v. 1853, joten sillä välillä tavaroita ei enää tarvinnut kuljettaa maa Turun tuomiokapitulin kiertokirje viimis maaliskuun 6 p. sisältää: I:ksiKeis.
M:tin armollisen vahvistuksensuomuskalakymmenyksien maksamisesta Kyrkslätin kirkkoherralle; 2:ksi käskykirjeen Heinun kylän muuttamisesta Hattulan pitäjästä Kalvolaan; 3:ksi Uskelan pitäjänapulaisen viran hävittämisestä ja kappalaisen palkan järjestämisestä emäkirkolla siellä; 4:ksi Kalvolan pitäjänapulaisen viran hävittämisestä sekä suostumuksesta palkkaamaan kirkkoherran apulainen viran puolesta; s:ksi toisen kappalaisen viran hävittämisestä Kokkolan e> makirkolla.
Palkintoja on Keis. M:ti armossa antanut: loistotornin vartialle G. Strömsten ja luusille Kaarle Söderling hopiametaljin päällekirjoituksella ”ihmishengen pelastuksesta”, kannettavaksi napinlävessä Wladimirin tähdistön nauhassa, jaluuseille KaarleDahlström ja Aleksanter Söderling 15 ruplaa ja trengille Aksel Dahlström 10 ruplaa hop.
siitä että he oman henkensä vaaralla merihädästä pelastivatkaksi henkeä höyrylaivalta ”Aetiv”; sekä hopiametaljin päällekirjoituksella:
”uutteruudesta” reinikankatsastajalle Matti Elg, luusin-vanhimmille Kustaa Sandberg ja Juha Pusa sekä luusille Aapram Aapraminpojalle toimellisuudesta.
Neiti Eeva SofiaKalenius, joka kuoli Turussa viimis maaliskuun 8 p. , on paitsi mitä hän sukulaisille ja ystäville määrännyt on, testamentteerannut Suomen lähetystoimelle 500 ruplaa ja Turunlapsukaiskouluille 100 ruplaa hop. ; ja mitä sitte jalille jää kun muut määräykset on suoritettu, lankeevat myös lapsukaiskouluille.
Suomen evangellinen seura, jonka toimikunta on Turussa, on antanut kertomuksen vaikutuksestansa lokakuun 31 p:stä v. 1858 samaan päivään saakka 1859.
Siitä nähdään että seura mainittuna vuonna oli painattanut kiljaisen nimeltä: ”Isät, älkaät nllyttakä lapsianne vihaan, vaan kasvattakaat heitä kurituksessa ja Herrannuhteessa”, siitä 40, 000 kappaletta suomen kielellä ja 10, 000 ruotsin kielellä. Kun tähän lasketaan mitä seuralla oli kirjaisia edelliseltä vuodelta jalillä, nimittäin 52, 344 suomalaista ja 20, 353 ruotsalaista, niin oli seuralla sina vuonna yhteensä hallussa 122, 697 kiljaista. Näitä oli jaettu Suomen kolmeen hiippakuntaan, luterilaisille seurakunnille Pietarissa ja Inkerinmaalla, Sipirian vangeille sekä Turun sunnuntaikoulun lainakirjastoon suomalaisia kirjaisia 31, 540 ja ruotsalaisia 5, 121, elikkä yhteensä 36, 661 kirjaista. Kirjastoon jäi siis jätille 60, 804 suomalaista ja 25, 232 ruotsalaista kiljaista.
Rahaa oli seuralla ulos lainattuna 814 ruplaa, edelliseltä vuodelta jalilla puhdasta rahaa kassassa 262 ruplaa 37^2 kop. ja tuloja vuoden pitkään 180 ruplaa 95 kop. Menoja oli 234 ruplaa 98 kop. Kassaan jäi siis 208 ruplaa 34. Perjantaina Huhtikuun 5 päivänä 186L Gllnomia Turusta.
M14 1Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
TnllMiolirtossa, Suom. Ilamusaarnan: v. Pastori Ahonius. Ruots. Aamusaarnan:v. Pastori Vrander.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Kehruhuoneen kirkossa, Suomea: v. Past. Ahonius.
Linnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Papiksivihittiin 3 ft. tässä kuussa ylioppilas A. Wigelius kappal.
apulaiseksi Yli-Weteliin. Wirkavapauden ovat saaneet Mi-Wetelin kappalainen, jumaluus-opinlisensiati A. W. Ingman 1 vuodeksi toukokuun 1 p:stä, ja samaksi <likaa kivulloisuuden tähden välisaarnaajaLa vialla K. F. Sahlberg. Sääksmäelle nimitetty kirkloh.
tohtori G. Cannelin saapi vielä toukokuun 1 p:stä heinäkuun alkuun saakka jäädä muuttamasta sinne, sentähden että hän silla aikaa on määrätty toimittamaan lehtorin virkaansa Pietarsaarella. Määrätty Yli-Wetelin lappal. apulainen M. E. Caselius armovuoden faarnaajllksi Bergöön, kappal. aftulainen Huittisissa H. Pihlman välisaarnaajaksi Karunaan, armovuodensaarnaaja viime mainitussa paikassa R.
Uskelin kappal. apulaiseksiHuittisiin.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 20 p. piika Edla Ulrika Malmström Kakskerrasta kuollut läänin lasa Leetissa, 23 p. varvin salvumiehen Juha Kavandetin tytär Amanda luhanna 2 vuotisena, 27 ft. ittellisvaimo Ulrika Matintytär Wikström 62 vuotisena, sepänoppilas Antti Enoeh Matinpoika 23 vuotisena, 28 p. hovioiteudenneuvos ja ritari L. K. Grönvikin puoliso Karoliina Lovisa Wallenius 43 vuotisena, Tlikkarin-oppilasKaarle Wilhelm Lundgren 33 vuotisena, 29 p. merisoturi 4:ssä komppaniassaRurik-häyrylaivalla Antoni Belolaitis roomalais-katolisesta uskosta, 3l) p. vaimon Amanda Josefina Sjöblomin äpärä lapsi Georg Oskar muutaman tunnin ijätzsä, huhtikuun 1p. tiilitrengin Aukust Reinh. Selroosin <liRoosin tytär Edla 3 vuotisena, kirkonvaivanen Maria Ulrika Aktalen 72 vuotisena kuollut Liedossa, p. ajomies Kustaa Heikki Domanderin vaimo Helena luhantytär 59 ttmotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa pääsiäis Päivänä ensi erä: Ulvilan Nuutajarven lasiruukin vuorooja ja hallitsia, PreussinmaanalamainenKaarle Henrit Ludvig Wilhelm Heitman ja neiti Anna Karoliina lohanssen, sekä pumpulitehtaan työmiesKustaa laalopSundqvist ja entinen kehruhuoneen-oppilas Lovisa Serafia Sjöblom.
Turun polisilamarinilmoitutsia. Maaliskuun30 p. ilmoitti:I:ksi laivanperämiesEvertNylinettähän eräänä päivänä samassa luussa kaupungin ja Wähä Heikkilän kartanon välillä oli kadottanutkultasormuksen merkitty puuötaveilla C. G. K. ; ja 2:ksi sepänkisälli Juha Sundell että hän samana päivänä Uudenmaan kadulla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 13 hopiaruplaa markan seteleissä.
Kotimaalta.
Suomen alamaisuuden valan on entinen Ruotsin alamainen kirjakauppias N. F. Kjerrström tehnyt viimis helmikuun 22 p.
Uudenmaan läänihallituksessa.
kop. puhdasta rahaa, paitsi uloslainatuita 814 ruplaa.
Seuran toimikunnassa oli se muutos että arkkipispan pois ollessa ulkomailla tuomioprovasti T. T. Renvall oli esimiehenä.
Suomen lähetysseuraon nyt saanut oman lähetyssaarnaajansa Herman Dnaseh nimeltä, Pommerista kolosin, joka on saanut opetuksensa Gohnerin lähetysseuran oppilaitoksessa.
Suomen lähetysseuralle on tosin seitsemän eli kahdeksan Suomen nuorukaista ilmoittanut halunsa mennä lähetyssaarnaajaksi, mutta ei heistä voi pian tulla lähtöä, silla heidän opetuksensa vaatii aikansa ennen kuin heistä malmista tulee. Mutta meidän lähetysseura saatuansa kuulla että Gotznerin lähetysseuralla Berlinissä olisaarnaajia valmisna lähtemään, vaan ei varoja heidän matka-kustannuksiinsa, päätti rahaavuilla auttaa heitä. Sen vuoksi Gostnerin lähetysseura on valinnut meidän lähetyssaarnaajaksemme äsken mainitun miehen. Wiimis tammikuun 18 p. vihittiin hän virkaansa ja on jo matkalla IntiaanKolesnimiselle kansalle julistamaan kristin-oppia.
Berliniin mainitulle seuralle on Suomesta jo lähetetty 2, 000 hopiaruplaa. Paitsinäitä on Leipzigin lähetysseuralle lähetetty 2, 000 ruplaa ja Hermanspurin lähetysseuralle saman verta, elikkä yhteensä 6, 000 hop. ruplaa.
Maaviljelysseura ollaan aikeissaperustamaan Mikkelin lääniin. Maaliskuun 14 p. pidettiin Mikkelin maakansliassa sitä varten kokous.
Pohjais päähän Pohjanmaata aivotaan myös asettaa Pohjolais maalaisten seura, jonka tarkoituksena myöskin on maaviljelyksen edistäminen.
Länsisuomen höyrylaivaseura, jolla on kaksi höyrylaivaa ”Aleksander” ja ”Nikolai”, ja niiden toimikunta Helsingissä, on viimis suven kululla saanut puhdasta voittoa 29, 016 ruplaa 47 kop. hop.
Pohjois Amerikan liittokunnasta erinneet etelä valtiot omat päättäneet kohta marustaa 50, 000 miehisen sotajoukon, ja ne pohjais lähettää valtioita vastaan. Wirginian valtio on myös uhannut eritä liitosta.
Liittokunnan hallitus on myöskinpäättänyt Ehdotus kansakoulu-laitoksille Suomessa. *) Ehdotuksen kolmas osa esittelee kuinka itse kansakoulut toimeen pannaisiin. Sen tarkoituksesta yleisenä pohjakouluna on jo ennen mainittu.
Maaseurakuntiin asetetaan kyläkouluja, sekä pitäjänkouluja pojille ja tytöille erittäin, kaupunkeihin lapsukaiskouluja ja poikaja tyttökouluja. Kyläkouluilla ja lapsukaiskouluilla, jotka omat yhteisiä poikaja tyttölapsille 11 muoden ikään, on tarkoituksena kehittää lasten aistimia ja hengellisiä moimia, herättää heidän uskonnollista tuntoansa, opettaa heille sisälukua, sekä ymmärryksellä ja sydämellä käsittämään mitä lukemat.
Tyttökoulut maalla ja kaupungeissa aassueate, taan niin että lapset saamat laitoksessa ja niiden kanssa yhdistetään lastenseimi ja lastentarha. Näihin kouluihin otetaan myös lapsia, jotka asumat ulkona laitoksesta, sen jälkeen kuin tilaa on ja opettajattaren aika saltii; hekin saamat opetusta ja harjoitusta kaikissa kansakouluun kuulumissa oppi-aineissa; niin myös käsitöissä ja lastenhoidossa. Lastenseimi ja lastentarha tarkoittamat pääasiallisesti malmistaa manhemmille oppilaisille tyttökouluissa harjoitusta järjellisessä ja luonnonmukaisessa lastenhoidossa ja opetuksessa. Poikakoulut maalla ja kaupungeissa asetetaan niin että koululapset saamat asua laitoksessa taikka ulkona siitä.
Kouluin perustamista ja toimeen panoa omat koulujohtokunnat seurakunnissa niin maalla kuin kaupungeissa melmoitetut autlamaan. Kun seurakunta tahi joku yksinäinen aikoo koulua perustaa, antakoot siitä täydellisen tiedon koulujen päähallitukselle, joka keis. kuulutuksen mukaan huhtikuun 19 p. 1858 esittelee Suomen valtiovaroista annettamaksi runsaampaa eli mähempäärahaapua koululle.
*) Katso n:ro 13.
Kyläkouluissamaalla jalapsukaiskouluissa kaupungeissa harjoitetaan lasten ruumiillisia ja hengellisiä moimia sopimilla liikunnoilla, ulkokappalten tarkastamisella, , kertomuksilla piplian ja lähetystoimen historiasta, selittamillä kumilla. Kansakouluissa maalla ja kaupungeissa omat opetus-aineet: uskonto, äitinkielen lukeminen ja kirjoittaminen kieliiopillisilla selityksillä, lumunlasku, historia, maantiede, luonnontiede, piirustus, muodostus, laulu, voimistelu, taidolliset käsityöt, maamiljelyksen alkeet, metsän-, kasmutarhanja karjanhoito, eläinlääkitys-oppi, sekä ruumiillinen ja hengellinen lastenhoito.
Opetus somitetaan näissä aineissa eritamoin poikaja tyttökouluissa. Tyttökoulussa on yksi opettajatar ja yksi palmeluspiika, joka marustaa sotaan, v«hvistaa Sumterin linnaa, kutsua kotio kaikki sotalaimat Tyynimereltä sekä kaiken sotamäen Meksikosta ja Teksasia.
ta myöden. Kanaman rakennuksen kustannukset nousivat 3 miljonaan 95, 450 hopiaruplaan, siihen luettuna myös kaikellaiset työja tarmekalut ja aseet, sekä huoneet ja majat kanaman rakennusta varten kuin myös kanamalle kuuluma maan-ala ynnä Räihän, Iyrkkilän, Pällin jaAskolan talot.
Huhtikuun 14 p. 1858 sai kanama uuden säännön, ja sen hoito määrättiin tieja mesiyhteysten johtokunnan haltuun. Täydellisen tiedon saamiseksi purjehtimisesta kanamalla on asianomaiset rahankanto-miehet kanamalla määrätty tarkkaan kirjoihinsa laskemaan sekä alas että ylös kulkemain laimain luku ja niillä kuljetettavat tavarat kuin myöski kaikki kanaman tulot. Näistä tilikirjoista taitaan saada selma johto itä Suomen teollisuuden mehkeistä ja edistymisestä.
Tuloja on kanamalla keskimäärin ollut noin 88, 000 hop. ruplaa muoteensa, ja ylöspito-kustannuksiin on mennyt20, 000 ruplan paikoilla muoteensa. Suurin tulo on kanamalla puutamaran kuljetuksesta, joten tämmöisten tamarain kuljetus-hinnan alennus 35 kopekasta 28 kopekkaan tontilta tuotti noin 15, 000 ruplan vuotisen vahennyksen kanama-tuloissa. Mitä maltio tällä tamoin hämesi, tuli köyhemmän kansan hyödyksi itä osassa maatamme niiden korkeimpain hintain kautta, joita Wiipurin kauppamiehet, kanamamakson mahan ollessa, taisimat tarita puutamarain myyjille.
Kanamalla kulkemain aloksien luku oli muonna 1857 3, 089 alosta, v. 1858 2, 547, v. 1859 2, 113 ja m. 1860 2, 524. Aloksien luku ei kuitenkaan taida tarkkaan osottaa tamarain joukkoa, kuin suurempain aloksien käyttämällä lästiluku saattaapi enetä, ehkä aloksien luku mähenee. Niin on Saiman ran> noilla jo rakettu laimoja, jotka täydessä lastissa kanaman kautta omat menneet ulkomaille, aina Wälija Mustalle-merelle saakka, ja sieltä palanneet lastilla Saiman vesistön merikaupunkeihin. Purjehtiminen alkaa tamallisesti keski toukokuussa ja loppuu marraskuun alussa. Kuitenki tapahtuu usein että kanama jolokakuussa jäätyy muutamiksi päimiksi, mutta suojan tullessa menee taas auki. Wuonna 1860 kulkemista 2, 524 lailvasta oli 228 maalaisten. Niillä kuljettivat he alas maa-tavaroita, voita, miljaa y. m. semmoista ja toimat ylös suoloja, kahmeeta, sokeria, suolakaloja ynnä monenlaisia ulkomaan teollisuusjakasmi-tamaroita.
on taitama tamallisissa vaimoväen>askareissä ja karjanhoidossa. Poikakoulussa on yksi opettaja ja yksi palmelustrenki, joka on taitama käsitöissä ja maanviljelyksessä. Opetusaika kestää 46 miikkoa ja mäliaika noin 6 miikkoa muoteensa. Ala-osassa opetetaan 30 ja ylimäisissä 36 tuntia miikossa. Ylinen tarkastus ja maarinpito koulusta on päähallituksen huostassa, paitsi sitä valvoo kussakin seurakunnassa johtokunta koulun menestystä. Joka muosi pidetään kansakoulussa juhlallinen tutkinto, johon vanhemmat ja muut seurakunnan jäsenet kuulutuksella kutsutaan läsnä olemaan.
Kansakoulun opettajain ja opettajattarien pitää oleman kunnollisia ja seminariumiu läpi käyneitä. Seurakunnat laittakoot opettajille ja opettajattareille tarpeelliset asunja ulkohuoneet, maata kasmutarhaksi, elatusta 1 lehmälle, polttopuut, ja semmoisen palkan että silla moipi aikoin tulla. Palkkaa lisätään joka viides vuosi 10 prosentilla 3l> ajastaikaa, jonka jälkeen alku-palkka annetaan elinikäiseksi eläkkeeksi. Kansakoulun eri osiin otetaan eri ikäisiä lapsia, nimittäin lastenseimeen alle 5 vuoden vanhoja, etupäässä köyhiä ja orpoja; lastentarhaan alle 10 muoden, ja itse kouluun 10 ja 16 vuoden välisiä. Varakkaammat maksamat koulun rahastoon muosittam 1 ruplan, jos kaksi eli usiampi meli tahi sisar yhtä haamaa käymät koulua, maksamat he kukin ainoastaan puolen siitä.
Jokaisen seurakunnan, joka valtiovaroista tahtoo apua koululaitoksillensa pitää rakentaman tarpeelliset kouluhuoneet seka antaman maha maata kasmutarhaksi ja perunamaaksi opettajalle kuin myöski kasmutarhan ja maamiljelys-harjoituksiin. Täydellisten tyttökouluun tarmitaan 1 isompi huone opettajattarelle, t makaushuone, i työhuone, 1 huone lastenseimeksi, 1 lastentarhaksi, 1 yhteinen opetussali ja 1 avara kyöki; paitsi näitä pihatto ja ulkohuoneet.
Poikakouluissa, joissa lapset asumat, pitää oleman 3 huonetta ja kyöki opettajalle, 1 isompi koulusali, 1 työhuone, makaushuone oppilaisille ja tarpeelliset ulkohuoneet.
Katkismuksen lukeminen kotona.
Katkismuksen lukeminen pidetään tarpeetlnisaesnsaa; asiana melkein jokaisessa huonekunmutta onko katkismus sillä opittu, että sitä main luetaan? ah! ei
oppimiseen tarmitaan ei ainoastaan ahkera lukeminen, maan myös peräänajatteleminen ja miettiminen luettuin sanain ylitse.
Aivan harmat vanhemmista, jotka lapsiansa opettamat, tietämät sen mikä katkismus on, maikka sen kysymyksen omat hamasta lapsuudestansa samassa kirjassa lukeneet:
he eimät tiedä että katkismus on kysymyksissä ja mustauksissa kokoonpantu, ja että se kristillisen oppimme lyhyt sisälläpito on. He eimät mielä tunne katkismnk Ulkomailta.
Adrian meren itä puolella Hertzogominassa ynnä muissa Turkin alusmaissa on levottomuutta ja kapinan yrityksiä. Jo on vahä sota-aseitakin käytetty ja kyliä poltettu ja hämitetty. Olleeko näillä häirityksillä jotain yhteyttä Unkarilaisten mielen-liikkeiten kanssa, siitä ei ole mannaa tietoa, kuitenki näyttää se niin.
Neapelin entinen kuningas Frans II sanottiin aikoneen lähtea Ruomista tämän kuun 2 p. Baijeriin.
Sardinian taikka Italian kuningaskuntaan ollaan hankkeissa uusi ministeristö toimeen panemaan. Kreivi Cavour on esitellyt Ruomin oikeudella määrättömäksiItalian kuningaskunnan pääkaupungiksi.
Mutta ei siinä vielä kyllä, että katkismusta näin luetaan, lopotetaan; mutta vanhemmat opettamat lapsillensasiihen vielä nuotinki, josta he sitten niin lujasti kiini pitävät, ettei heitä millään tavalla siitä tahdo saada luopumaan. Tästä näkyy, että mihin ikänä lapset vanhemmiltansa oppivat, tuskin he siitä sitten enää luovuvat. Ia työlästä on niitä lapsia, jotka lukemisessa niin huonolle kannalle tulleet omat, saada lukemistansa oikein käsittämään.
Oli paras sellaisille vanhemmille, jotka eivät itse oikein taida lapsiansa opettaa, että he aikanansa heitä lasten-kouluun panisivat, ja ahkerasti siellä heitä pitäisimät, niin saisivat nähdä ja kuulla: että lapsensa pian olisivat ymmärtäväisemmat, kuin he itse, katkismuksen ja muunkin kirjan lukemisessa, ja niin neuvoin kokoisivat heillensa hyvän tavaran.
Katkismuksen lukeminen, edellä mainitulla tavalla, onkin monen lapsen ainoa lukeminen, sillä pyhää raamattua ja muita kirjoja he eivät osaa lukea. Syy siihen on: ettei heitä ole opetettu puustaimien ääntä tuntemaan, ja niitä tavauksiin käyttämään.
Siitä ei ole puhettakaan, monessakaan kodossa: että katkismus on kristillisen elä.
män lyhyt ojennusnuora, jonka jälkeen jokaisen kristityn tulee jämänsä ojentaa; vaan siinä sen koko oppiminen luullaan I kari akatemian oppilaista Ruotsissa meni maalle ravintopitämään muutamassa talossa, kussemäntä valitti keille onnettomuuäen kanta seuraavan, Hottei vasikk »nsa menesty, vaan tuota pikakuolevat talli muutoin siilien eli tälliin vikaan Houtuv »t Hovat aina vastuksena kiinelle.
oleman, , että sitä vain, mainitulla tavalla luetaan, höpistään.
Mitä katkismuksesta tulee oppia? Kuusi kristillisyyden paäkappaletta: 1.
Tuntemaan meidän syntimme ja perisynnin kautta peräten turmellun luontomme, ja itsessämme tulleen aivan avuttomiksi. 2.
Pakenemaan uskolla armoistuimen tykö, vastaanottain eirankeliumin suloisen sanoman, josta tulemme tuntemaan Isän armollisen sydämen, Pojan ansion meidän hyväksemme ja Pyhän Hengen hyvät työt, ja kuin me sillä tarroin tulemme tuntemaan Jumalan sulaksi rakkaudeksi, vahvalla uskon luottamuksella, niin: 3 Saamme oppia rukouksessa puhumaan rakkaan taivaallisen Isämme kanssa. 4. Saamme tietää, mitkä kalliit autuuden aarteet olemme pyhässä kasteessa omistaneet, ja mitkä pyhät velvollisuudet meillä nyt Jumalan lapsena on. 5.
Kuin heikkoudesta horjahdamme johonkuhun syntiin ja vikaem, niin opimme tunnustamaan ja katumaan syntimme ja erhetyksemme, ja 6 Opimme katumaisena ja uskovaisena käymään lesuksen pyhälle ehtoolliselle, jossa vissin pantin ja vakutuksen syntein anteeksi saamisesta, tulemme Kristuksen kanssa aivan likinäiseen yhteyteen, ja taidamme kerran odottaa ijankaikkista iloa ja autuutta taivaassa! Lasten laulu.
O Jesu rakas ystävän’, Suloisin sulhaiseni:
Aut’ ettän sinull’ aikaisin Uhraisin sydämeni.
Minä olen köyhä lapsi raukka, Wierahana täällä; Waan ei mun rakas lesuksen’Multapuansa kiellä.
Ah! anna Jesu halua Sun Sanaas oppimahan:
Se taitaa minua johdattaaIjäiseen koto-maahan.
Sanastas pyhäst’ tuntea Sun Jesu rakas taidan, Sen valo mua valistaa, Jokkirkas ompi aivan.
Lähetä Jesu ahkeruus Mun nuoreen mieleheni, Ia anna taito, viisaus, Hyvasti elääkseni.
Wuodata sydämeheni Vmmarrys, hyvät tavat: Ett ilon vanhempaiseni Minusta nähdä saavat.
Ett’ olisin kuin nuori puu Likeellä vetten rantaa, Jok’ ilon ihmisille tuo, Hedelmät kauniit kantaa.
Eurajoelta 1 p. maaliskuuta 1861.
G. Roslöf, lasten-ovettaja.
toinen iski silmää toiselle Ha sanoi emännälle: ”llelposti minä sen seikan parannan, olenminpaliempiakiu asioit»uttanut”, otti paperi-luiskan HakirHoilti siillen:
”Valko-vasikat tahi punot, Ellei he elä niin kuolkooC\ kääri sen toiseen paperiin Hakäsketti pannlekmän kaulaan, jälkeen ei osaantnnut erinomaista vallinkotapailtua, Honka tän6en emäntä vakaasti luuli tenllavolmapaperissa olevan, neuloi liina-tilkun sen ympäri, jottei se panoin pilaantuisi, antoi sitä naapureillekin samoillintarpeisiin, vielä inmistenki tauteillin, luuli aina parannuksen Honnen siitä seuraavan. Vuosikymmeniä kului monta, kun sana tuli että pispa oli panoin kipiä kuoleman kynsissä.
akka riensi pispan rouvan tvkö, jutteli kuinka kanelia oli ll^vää lääkettä kaikkiin tauteillin, näytti liina-tilkkua, kussa paperi oli neulottuna, Ha sanoi Ho monta sillä parantaneens kovastakin kivusta, saipa pukeellans rouvan m^önt^mään neuvoillinsa salaa pani tenlio-välikappaleen pispan kaulaan, koska lian tautinsa tuskassa nonraili. Kun sairas sen^älkeen virkosi, näki nan liina-tilkun käärittynä kaulassansl».
kiikkuvan, otti sen käteensä, pärvötti sen monenkertaista vernaa Ha löysi lopuksi paperi-lapun samoilla runa-rivillä, Hoitnan nuoruullessansa leikillä oli kilHoittanut Ha emännälle vasikan onneksi antanut, Hutteli asiata eukollensaHa naurallteli kun l»an oli saanut samanlapun vielä kaulaansa kiikkumaan.
Il Ruotsin valtakuntaa säätyinensä verrattiin kerran sanomalehdissä lehmään, jonka seljassa vapasukuinen aatelismies käsillä huuhtoen istui rehvänä ja huusi: ”minä teitä kaikkia vallitsen”. Sarvista taluttain lehmää tiellänsä näkyi pappismies, joka oli sanovana: ”minä teitä kaikkia johdatan”.
Porvari paraikaa lypsi lehmää Hsanoi: ”minä teitäkaikkia peijaan”. Viimeksi näkyi myös talonpoika tuovan heiniä lehmän eteen ja sen suuhun oli pantu sanat:
”minä teitä kaikkia ruokin”.
Laukkuryssä, joka tavaraansa ostajille kaikellamuotoa pakkasi, olihinnan jopuoleksi alentanut ja vakuutti lujasti ettei hänellä siitä ollut mitään voittoa, sillä hän mvi sen aivan omalla osto-hinnalla, lupa— sipa siitäkin vielä vähä helpottaa ”jotta kauppa kävisi. ” Tästä muutama kyseli häneltä ”kuinka hän taitaa omasta ostohinnastansa alentaa; mitä hyötyä hänellä sitten on kaupastansa?” Siihen laukkumies vastasi: ”paljous voiton tekee”; ”jokapaljon myypi, se paljon voittaa, vaikka ostohinnallakin kauppaa tekee. ” Kauppalaivalla, joka Saksanmaalla purjehti, oli ruotsalaista ja suomalaista meriväkeä, joiden kieltä saksalaiset tarkasti sen nimeä: kutsumat sitä vain Wepeljukseksi; vaikka katkismus on pyhästä raamatusto otettu opetus-isamme Lutherukselta, ja sittemmin Svebiliukselta ja muilta selitetty.
Meillä viljeltävä Lutheruksen vähä katkismus, ynnä Smebiliuksen selityksen kanssa, on saanut rahvaalta sen nimen Wepeljus; ei muistaen, että Svebilius on ainoastaan katkismusta selittänyt.
Mutta käykäämme nyt katsomaan kuinka tätä Wepeljusta luetaan: ”Ensimäinen käsky.
Minä olen Herra sinun lumalas. Ei sinun pidä muita jumalita pitämän minun edessäni. Mitä se on? Wastaus: Meidän pitää pelkaämän ja rakastaman Jumalaa” j. n. e. Tässä ei huomalta, mikä on itse käsky; ja mikä taas on sen selitys; vaan kutsutaan käskyksi itse käsky ja sen selitys, vaikkei selitys ole pyhästä raamatusta otettu juuri samoilla sanoilla kuin sekatkismuksessa seisoo. Tässä ei huomalta sitä, että itse käskyn perästä seuraa kysymys: ”Mitä se on? ja että kysymyksen perästä seuraa vastaus:
”Meidän pitää j. n. e. , luetaan vain aika vauhtia: mitä se on vastaus? Kamala kysymys: mitä se on vastaus? kuka taitaa sen kysymyksen vastata? Nain ilman peraanajatusta sitten luetaan, lopotetaan, niin paljon kuin sanoja suusta mahtuu, kirja päästä päähän, kerta kerran perästä; ja kuin sillä tavoin ulko-muistolta osataan, niin kyllähän se sitten on hyvää, vaikkei mitään siitä osata vastata, jos kysymykseen tulee.
85, 253: 40.
154: 4.
354*^4 21, 140: 19.
4, 433: 16.
Kotimaalta.
Suomen talousseuralle on EkenstensHolmin ja Pirilän kartanoin haltia luutnantti E. v. Sehantz ilman maksota tarjonnut 100 marjapensasta sekä muutamia pärynäpuita, jotka annetaan maamiljelialle S.
P. Dahlbeekille, joka on lumannut toimittaa niiden jakamisen yhteiselle kansalle paikkakunnallansa.
— Tanskan konsuli Turussa on ilmoittanut talousseuralle että Tanskan maamiljelysseura tuleman heinäkuun 2—62— 6 päivänä Horsenissa luutinmaalla pitää semmoisten kalujen, asetten ja konetten näyttelön, jotka omat käytettämiä maamiljelyksessä, kasmutarhan-hoidossa, kalastamisessa ja metsänhoidossa; josta Suomen talousseura on tahtonut antaa yleisölle tiedon, ynnä ilmoituksella että sinne näyttelöön aimottuin kalujen kuljettamisesta edespäin annetaan tarkempi tieto.
Elinkautisen rahakasvin laitos Turussa piti vuosikokouksensa tämän huhtikuun 2 p. kaupungin neuvotuvassa. Laitoksen hallituksen esimies, presidentti Proeopö luki vuosikertomuksen, josta nähtiin että 1860 vuoden alussa edelliseltä Nuvl. k»p. l vuodelta kassassa oli Ulos lainattuna 86 kirjalla Maksamattomia kasvia . Panoksia ja lisämaksoja Kasvttulöla Maksamattomia kasvia Tuvlöuol^döelltma ttuspälkoissa.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Nimitetty Turun alikoulnn rehtoriksi m. t. lukion-apulainenmaisteri K. G. Bärlund. Haettavana rehtorin ja konrehtorin Miran toimitukset Kokkolaan asetettavassa ylitaulussa tuleman luku-ajan alusta. Waalisaarnat Tenholan kirkkoherran virassa on määrätty pidettllväksi sekä maali tuleman kesäkuun 30 p. , jonka toimittajaksi on käsketty Pohjan pitäjän provasti H. F.
Sohlberg. Kirkkoherran tutkinnononläpi käynyt Porin ylikoulunopettajaK. A. Stenhagen. (Kuopion. ) Wirkavakuutuskirjan onsaanut WP. I. K. Keekman kirkkoherraksi Kemijärvelle. Haettavana kappalaisen Mirka Ilivieskassa. Wirkavapauden on saanut Suonenjoen kappalainenMP. Toikka huhtikuun 1p:stä, jota Mirkaa toimittamaansiksi aikaa on määrätty tähän hiippakuntaan muuttanut kirkkoh. apulainen WP. Majander.
Opettaja-tutkinnon suuretieteen opettajaksi yläalkeis ja opettajaksi naismäen-kouluissa on käynyt opetustieteen kokelas K. W. Dahlström.
(Porvoon. ) Keis. M:ti on armollisella käskykirjeellä helmikuun 14 p. lorottanut opettajan palkat Haminan rouvasväen koulussa 57 ruplasta 20 kop. 200 ruplaan ja Wiipurin vähemmässä tyttökoulussa 50 ruplasta 120 ruplaan. Armollisella käskykirjeellä helmikuun 25 p. ovat muutamat tilukset Maisalan kylästä Hirvensalmeu pitäjästä muutettu Kangasniemen pitäjään.
Kuolleita Turussa. Maaliskuun 27 p. trenkiJuha Fredrik Ekman 36 muotiseua kuollut Nousiaisissa, 31 p. piian Maijastiina Hedmannin lapsi Adolf Wilhelm 2 vuorokauden ijässä, huhtikuun 3 p. ittellisvaimo luhanna Josefina Willgreu 26 muotisena, 5 p. ittellisvaimoIda Kristiina Ginman, 8 p. laimuri Juha Aatam Johanssonin leski Klaara Kustaava Wensberg 54 vuotisena, 10 p. merimies Fredrik Mikonpoika 43 vuotisena.
Nvioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa miimis pyhänä ensi erä: trenki Juha Heikinpoika ja piika Karoliina Wilhelmina luhantytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 2 p.
ilmoitti I:ksi meriajomies Kustaa Engblom että maaliskuun 31 paivää vastaan yöllä hänenmenheestansä Aurajoessa oli viety 6:n syllän pituinen ja tuuman paksuinen köysi; 2:ksi ittellisvaimo Amanda Troman että häneltä oli viety lukitusta majasta raudoitettu telkka, 1leimiskä eläimenja puoli leimiskäa lampaanlihaa, 5 naulaa makkaroita ja maha sylttyä pytyssä.
— 3 p. ilmoitettiin että mamseli Ida Nystedt edellisellä päivällä asuntonsa ja karman Hellgrenin talon välillä olikadottanut lyyryn-mnotoisen kultapriskin.
— 5 p. ilmoitti lastenopettajan maimo Wilhelmina Linden Lautelan talosta Oilan kylästä Paimion pitäjästä, että hän samana päivänä torilla oli kadottanut rahakukkaronsa, jossa oli 1 hopiaruplau raha, 1miidenruplan seteli, 40 lopettaa mähemmissä hopearahoissa sekä hopianen sormus, merkitty puustaveilla E. W. G.
Yhteensä 115, 503: 36.
Tästä oli maksettu kasmia edellistenmuotten täydellisistä panoksista 1, 203 ruplaa 20 kop. , kuoleman kautta erineiden osallisten puolesta 543 ruplaa 94 kop. ja toimituspalkkoja ja muita kulunkia 1, 088 ruplaa 11 kop. , elikkä yhteensä 2, 835 ruplaa 25 kop. , jotka, otettuna tulosummasta, osottamat että muoden lopulla 112, 668 ruplaa 11kop.
oli jälillä, joka siis oli laitoksen pääoma.
Kasmi on nousnut 1857, 1858 ja 1859 muosiseurain ensimaisessa ja toisessa luokassa, seka 1857 muofiseuran kolmannessa ja neljännessä luokassa. Panoksien luku 1860 muoden lopulla teki yhteensä 5, 216.
Hallitus ja toimikunta vapautettiin edesvastauksen peräpuheista, jonka jälkeen valittiin uuteen hallituskuntaan presidenttiProeope esimieheksi, ja jäseniksi ömerstiluutnantti Zetterman, kauppaneumos Dahlström, marakonsuli Säve, maamiljeliä Jansson, kauppaneumos Julin, koulunopettaja Malmström, kirjakauppias Lillja, homioikeuden kanslisti mapaherra v. Troil, . . homioikeuden-neumos Grönmik, kauppias Osterblad ja ruokakauppias W. Rautell. Toimikuntaan taas rvalittiin varakonsuli Säve esimieheksi, koulunopettaja Malmströmasianajajaksi jamaaviljeliä Jansson kamreeriksi. Tilikirjain tutkiaksi määrättiin kauppias Lindblom ja konsuli Julin.
Helsingistä. Rautatienkonetehtaassa teetetään parhaallaan rautatien veturia ja istuinvaunuja.
Wetureista, joita tehdään neljä, on yksi, jonka nimi on ”Ilmarinen”, täydessä kunnossa, ja valmiina on myöskin istuinvaunut. Waunuin ovilla nähdään Suomen vaakuna ympärikirjoituksella ”Helsingin-Hameenlinnan rautatie”. Tulevan syyskuun alussa luvataan rautatie jo avata kuljettamaksi.
Wiimis maaliskuun 28 p. pidettiin pääkaupungissa kokous, jossa pantiin alkuun yhtiö kylpyja vesiparannuslaitoksen perustamista varten. Laitos, johonka Emoisten metsahoito-opiston esimies, ömersti-luutnantti af Forselles on tehnyt kustannusehdotuksen, arvataan täysivalmisna tulevan maksamaan 35, 000 ruplaa. Osuuksia, jotka määrättiin 100 ruplan arvoisiksi, kirjoitettiin heti kokouksessa päälle 70:n.
Kirjanpainaja P. Widerholm Helsingissä ilmoittaa hankkimansa toimittaa uuden painoksen suomalaisesta kumapipliastansa, josta ensimäinen painos 11, 000 kappaletta muutaman muoden kuluessa myytiin.
Uusia kirjoja. Suomalaisen kirjallisuuden kirjapainosta Helsingissä on nykyisin tullut kaksi uutta kirjaa, nimittäin: ”Rahaasioista, kaksikymmentä helppoa lukua, yhteisen kansan ja nuorison hyödyksi, Englannin kielestä mukailtu”, hinta6(lpenniä, ja ”Oppikirja suomalaisille, toimittanut K. S. Sirelius, I:nen vihko: Säännöllisestä synnytyksestä ja sen käytännöstä. ” Suomen talonpojat LauriPelkonenKuopiosta, Samuli Sairanen Säämingistä sekä Matti Junttila ja Niilo Marttila Limingan pitäjästä ovat Pietarissa, omasta puolestansa sekä kehoitettuna muilta maamiehiltä eri ääristä maatamme, h. y. kenraalikumernööriltäpyytäneet saada alamaisuudessa H.
M. Keisarille edestuoda alamaisen kiitollisuutensa niistä hyvyyksistä, joita Suomenmaa H. Mttin-sa hyvän hallinnon alla on saanut nauttia. Armollisen luvan saatua esiteltiin mainitut neljä talonpoikaa tämän huhtikuun 1 p. H. M. Keisarille. Tässä tilassa H. M:tinsa sydämmellisellä suosiolla ilmoitti ilonsa nähdesfänsä Suomen talonpojan säädyn jäseniä, jonka jälkeenPelkonen alamaisilla lauseilla edeskantoi maamiestensa kiitollisuuden tuntoa niistä monista ja suurista H. M:tinsa. isällisen huolen osotuksista, kuin Suomi on saanut nauttia, sekä Suomen kansan suurta riemua siitä, mitä H. M:tinsa äsken on keisarikunnassa toimittanut, vapauttaaksensa Wenäjän talonpoikia orjuudesta; ja katsoi H. M. silloin hymäksi puhujalta suosiollisestivastaanottaa mainittuin talonpoikain allekirjoittaman kir Tanomlll Turusta.
M15Perjantaina Huhtikuun 12 päivänä 1861 Piplian selityksiä pitämät tulevalla miikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Ahonius.
Ahonius.
Kehruhullneen-kirkossa, Suomea: v. Past. Bränder.
Hinnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
2 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
Tnomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: m. Pastori Bränder. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Ahoniutz.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: m. Pastori
Wiipurin ylikoulun rehtori Ahrenberg on lahjoittanut Maaskolan maamiljelyskoululle 800 markkaa.
Kruunun metsistä sanoo Tapio tänä taimena myydyn Kuopion läänissä 72, 000 hirttä ja Oulun läänissä 400, 000 ja kustakin puusta saadun yli ruplan. Jopa siitäkin pitäisi rahoja karttuman.
Aurojoki on jo tällä miikkoa mähitellen mennyt auki mahalla medellä. Hälisten jäät tulimat eilän. Kaupungin kadut omat jo paljaat lumesta.
Kakskerran kappelissa nykyjään pidetyssä lukkarin maalissa on Isakki Lindsn Suomusjärvelta useimmat huudot voittanut.
F. G. Hedberg.
Wampnlassa pidettiin toisena pääsiäispäivänä, 1 p. huhtikuuta, ensi kerta lähetys-rukoukset, ja kolehti kuin koottiin teki 9 ruplaa 50 kop. Mainittavimmat lahjat olivat 1 kolmen ruplan ja 1 kolmen markan setelit. S. E. O.
Tammelasta huhtikuun 2 p. Raittiuden ystämät, ehkä Harmat täällä, iloitsemat miinan poltto-ajan loppumisesta, sillä hamaittiinpa täälläkin, niinkuin muualtakin kuuluu, jo ensi miikolla kummastuttamia seuraamuksia miinan surma-juomasta; kuuleppa näitä juomari: Perttulassa löi eräs isä viina-päässä veitten poikaansa; eräs trenki löyttiinmaantien ojassa miinaan kuolleena. Jokioisissa rääkkäsi eräs trenkimies maimonsa, joka muutaman päivänsitä ennen synnyttämisen vaivasta kirvoitettiin, niin ettei suurta toivoa elämiseen ollut, enkä tiedä jos on parantunutkaan; eräs viinaa himoova isäntä otti epähuomiosta tuliöljyä (syö-mettä) miinan siassa ja niin heti henkensä heitti. Tammelassa löydettiin eräs torppari noin 20 syltää talmitieltä miinasta villittynä ja kuolleena. O, surkeuden suuruutta ja valitusten maikeutta! Jumala paratkoon! Raittiuden ystama.
(Lähetetty. ) Itä-Suomen kosiomisesta ja naimisesta.
Koska ylkämies aikoo naida, niin hän hakee semmoisen puhemiehen itsellensä, joka on hyvin konstiniekka puheissansa ja myös taitama veisussakin. Ia talle oppineelle sankarille annetaan rohkeutta ja onnea pikkusesta pikarista, niinkuin ainakin semmoisille tulee, ja siinä kihlat myös, joku silkki, sukat ja sääri-rihmat (eli siteet). Nyt menee hän morsiamen kotio, siihen, josta hän on jo edellä saanut lupauksen, ja tamallisesti termehtain talon manhinta eli isäntää, sanoo olemansa yksi mallaten ja pahan-elkinen mies, ja uhkaa ottaa yhden osan talosta, maikk’ ei muuta niin yhden nurkkakimen.
Tästä isäntä ennen lupaa maikka kaksi-jalkaisen elämän antaa, kuin talonsa nurkkakimeä myllätä, ja mitä muuta semmoista siinä töristään (eli tarinoitaan). Sitte puhutaan asiat niin pitkälle, että ensi laumantaiksi määrätään tupakkaiset. No, tähän Häät kolmen viikon perästä.
Ensin tänne morsiamen taloon kutsutaanhänen sukulaisensa, joita sanotaan läksiäisiksiSiellä pidetään ne niinkuin heidän tapansa on, isot suuret herkut pöytään, mäki istumaan ympärille, jossa löytyy rukiisesta taikinasta tehty kuori, ja kiiskiä sen sisällä, jota kutsutaan kalakukoksi, se kaikkein paras herkku masta on, ja moita kaltiaisen kanssa, ja miinaa niin Miljalta kuin miittii juoda, jota juomatkin niin paljon kuin Hölmolän vasikat. Sitte keitetään poislähtö-ruoka härki-pamuista, jota kutsutaan rokaksi, ja tältä tamalliselta lähtö-ruualtamalmistetaan menemään, ylkä ja se monelta kilmoitukselta käsitetty elämä (morsian), ynnä niiden hyvin puheliain miesten kanssa. Nyt tässä meisataan yksi lähtö-mirsi, joka onkin oikein suloista kuulla, ja sitte hevoiset eteen, ja rinnustimet hyvin monin kerroin solmuin.
Mitäs niistä niin solmuillaan, kysynet.
Kirieen vaihetusta. 4 Naantalista lähetetty ”satu kraatari Tommista ja hänen vaimostansa Juuttaasta” eisovi sanomiin painattaa.
Wenäjältä.
Puolan maan hallituksessa on Keis. M:ti määrännyt parannuksia ja muutoksia tehtämaksi, joten Puolan kuningaskunta saapi entisen maltioneumokunnan, jonka käsiin hallituksen toimi annetaan. Waltioneuvokunnan marsinaisiksi jäseniksi on määrätty hallituksen- toimikuntain ylijohtajat ja pää-kontrollööri, puheenjohtaja korkeimmassa tilitoimikunnassa, mutta lisä-jaseniksi kutsuu keisari ketä hymäksi näkee pispoista, sekä maan-hallitusseurain ja läänin-neumokuntain esimiehistä alituisesti istumaan maltioneumokunnassa taikka maan muutamaksi ajaksi.
Esimies maltioneumokunnassa on Puolan maaherra. Hengellisiä asioja ja kansan malistusta marten määrätään erinäinen hallituksen toimikunta.
Ulkomailta.
Itämallassa ja Turkinmaassa lemottomuus enenee enenemistänsä. Dalmatian ja Kroatian rajoilla riehuu kapinankiiho kaikessa vallattomuudessansa; koko siamilainen kansakuntaHertzegominassa, Bosniassa jaMontenegrossa on liikkeellä karkottamaan ja hamittämään kaikkea mitä Turkkilaista on.
Turkki on tosin lähettänyt sotamakeä kapinaa hillitsemään ja jo on sodittukin, mutta Turkkilaiset omat olleet hämiön puolella.
Unkarissa oli myösmähänen sota-kahakka maaliskuun 26 p. Lippassa saksalaisten ja unkarilaisten kesken. Kolme henkeä siinä heitti henkensä ja 14 sai haamoja.
Garibaldi on kutsunut entisiä upseereitansa huhtikuun 2 p. kokoontumaan Bresehiaan, keskustelemaan.
Pohjais Amerikan etelä valtiot omatmaliuneet asiamiehiä lähettääksensä Englantiin ja Franskanmaahan pyytämään naiden valtakuntain mahmistusta eroonsa ja omamaltaisuuteensa, sekä sopimaan kauppaliikkeen seikoista.
iloiseen ja hauskaan paikkaan, nimittäin morsiamen kotion, kokoontuu jo paljon kansaa noin kello 6 laumantai-ehtoona, ja sitte tulee se odotettu ylkä kahden ja kolmen puhemiehen kanssa mainittuun paikkaan, jossa on jo odottajat malmiina, se mies kuka taitaisi parhain taman jälkeen suutansa amata; ja siinä se ennen mainittu sankari astuu sisälle ja alkaa kysellä isäntää. Ia siinä on nyt hälinää ja pälinää, miimein isännältä lupauksen saatua kutsuu kumppaninsa sisälle, jotka seisoimat ulkona sen aikaa.
Tässä nyt alkaavat masta tupakkaiset.
Nämät korkia-armoiset mieraat istumat pöydän päähän. Sitte tulee morsian juomahaarikko kädessä, laskee sen pöydälle jatekee kumarrukset oudoille. Siinä samassa ottaa pää-puhemies häntä kädestä kiini ja sanoo:
”tässä nyt on se elämä, jonka minä jo muutama päivä takaisin tälle paikalle piiritm. ” Ne tässä jo ennen kokoontunut joukko sanomat: ”ota, ota tuommoinen rimo elämä pois meidän joukostamme, koska on niin kirjama kuin kissa. ” Morsian menee nyt pois, ja ylkä ottaa haarikon ja maistaa siitä ja antaa puhemiehille, ja juodaan se tyhjäksi. Pää-puhemies paiskaa haarikkoon 3 kopekan lontin ja sanoo: ”kuulka. appastalon lapset, jo tämä astia hajoo; tuokaa lautoja ja möitä!” Pojat panemat rahoja ja piijat rihmoja, ja se haarikko pannaan täyteen rahoja, rihmoja, pikihihnoja, manttuja ja kaikkia ranttuja, niin että se on sen tuhannen näkönen. Morsian kutsutaan nyt sisälle ja annetaan se sille. Sitte ottaa ylkää tupakka-pussin ja panee sen pöydälle ja sanoo: ”no, talon lapset, koska olitte ahkerat työssä, pankaat piippuunne jamedelkäät saumuja. ” Ottaapa ylkä mielä raha-pussinsakin, jossa on muutamia kupari-tonttia, joita nyt käydään jakelemaan morsiamen sukulaisille, kenelle 3, 5, 10 kopekkaa ja niin aina. Ia se koko pyhää masten yö menee siinä hölinässä.
joituksen, jossa he alamaisuudessa pyytämät ettäsuomen kieli kouluissa ja oikeuspaikoissa saisi suuremman alanniissa paikkakunnissa, missä kansa on vallan suomalainen. Sitte toivotti H. M. Suomsueonmaknasnas, alle kaikkea menestystä, ja sanoi että Suomen yhteinen kansa halullisesti lähettäisi poikiansa opetusta etsimään maaviljelyksen korottamiseksi asetettuin kouluihin. Saatuansa tiedon mistä maakunnasta kukin näistä miehistä oli kotosin, lausui H. M. mihdoin armollisesti, ainakin ilolla näkemänsä suomalaistakansaa tykönänsä.
Tullivartiosta Laatokan järven rannoilla sekä uuden tulli-asennon asettamisesta Heinisimaan luodolle Kurkijoen pitäjän ulko-saaristossa on annettu armollinen Kuulutus maaliskuun 20 p.
Kouluimme järjestyksen muutoksia sanoo Suometar olevan tekeillä. Lukion nimelliset oppilaitokset aivotaan kokonaan hämittää, mutta yla-alkeiskoulut sen siaan laventaa uusilla luokilla aina sen mukaan mitä tarve vaatii, niin että näistä kouluista nuorukaiset suoraan pääsemät yliopistoon.
Wenäjän kielen opetus kuuluu kouluissa vähennettävän. Ja kouluin opettajat saamat palkkainsa lisäystä, josta kohta tulee ulos asianomainen julistus.
Porthanin kuvapatsaan rahastoon on tullut lisää 155 ruplaa 60 kop. , ja kumanmeistajälle Sjöstrandille on siitä määrätty lähetettämaksi 200 ruplaa.
Kahmin lisa-aine.
Kertomus parhaasta kahmin lisä-aineesta Dtaman 4:ssä numerossa, joka myös sanottiin olleen Hämäläisessä kerrottuna, ei kuitenkaan ole erittäin kiitettämä, koska se poltettu leipä kahmin kanssa jauhaissa murentuu aiman hienoksi, ettei keitos oikein ota selitäksensä, eikä makunsakan puolesta ole suurin kehuttama.
Mutta seuraama keino kahmin lisä-aineeksi keksittiin Marttilan pitäjässä entisinä aikoina herra pastori Ekmallin huushollissa. Lisä- aineet omat nisun kliiriä ja perunia.
Perunat keitetään ja sotketaan hienoksi ja sekoitetaan nisun kliirein kanssa taikinaksi, ja leivotaan ohkasiksi leimiksi ja kypsenne Jonnin joutavia.
Herttua ali tuntematonnkaupungin ulkopuolellakävelemässäHa pyysi talonpojan kuormalle takasin mennessänsä.
Xuormallistuen kyseli lian mieneltä mitä talonpoHat sielläpäin kuninkaallisen nuoneen Häsenistä pitivät. Mies yksinkertaisesti svliämensä mieltä mainitsi: ”XuninA»B on kaikkialtapäin aimo mies, mutta »HaluHakvvtliä, Hotta talonpoikien nevoset nääntyvät Ha pilaantuvat sen aseissa, nerttu Kaarlo on sankari suuri snllass», muttnempiä koton», kerttua on penmiä kun plaastari, ei se tee kellekkään nvvää eikä pakan. Kun kaupunleiin tultiin erkani kerttua kuormasta, antoi maamieken käteen pari kopia-kolikko», löi »ittkanta korvalle kovan kolaklluksen Hsanoi:
”läketä terveeksivertaisilles kotonaHvakuut keille että kerttuteki sinulle HFl)ää’^’a /, a^aa. ” Kuningas matkusti maantietä siinä kussa poika nulikka tien sivussa erinomaisella innolla linan palaa kampakin repi. Kuningas pidätti ja kyseli pojalta: ”mitäs pureskelet?” ”Arvaappas?” vastasi poika.
”Wasikanko lihaa?” arveli kuningas; ”parempaa”, vastasi poika; ”lampaankolihaa?” arveli taas kuningas; ”parempaa”, vastasi taas poika; ”ethän sinä mahda syödä sian lihaa?” kyseli taas kuningas; ”juuri sitä minä syön ja se on mitä parahinta »nai/ massa”, vastasi poika. Sitten kuningas kyseli: ”kenenkäs luulet minun olevan?” ”taidat olla luutnantti”, vastasi poika; ”paiempi’\ vastasi kuningas; ”majuri?” arvasi taas poika ja tirkisteli terävää; ”parempi”, vastasi taas kuningas; ”ehkä kenraali joka sotamiehiä käy tarkastamassa?” arveli poika Hpullotti jo lihapalan hyppysistänsä; ”parempi”, vastasi vielä kuningas ; ”ethän mahda olla itse kuningas, koska armollinen siltavouti edellä ratsastaa?” sanoi poika peljäten ja pötkähti pakoon metsään.
Muutaman herran kamariin meni varas, kokosi kaikki vaatteet kainalohonsa ja oli jo meno-matkallakin kun herra samassa tuli portailla vastaanHakyseli: ”mitäs niillä vaatteilla teet’?” ”Rouva nämät jätti minulle siivottavaksi”, vastasi varas. ”Odota vähän”, sanoi siihen herra, ”jotta tämänkin takin yltäni saat, tällä haavaa sen ravintolassa tahrasin!” Varas odotti takkia, katseli sen pilkkuja sanoen: ”näitä etteikään enää näe”, ja meni matkaansa, josta ei hän vieläkään ole palannut.
Muutamalta herralta varastettiin rahasumma plakkarista, jota ei hän havainnut ennenknn ravintolasta pois mennessä piti velkansa maksaa. Kun vieraat kuulivat hä — Kyllä se myötä menee hiljaksilleen.
—Lukkarien keskinäinen puhe. Hyma päivää, ystamäni, kuinkas olet moinut? (Mätetty. ) — Dnkosta paha mallesmanni? — Minä olen kuullut että täällä Turun läänissä on parempaa kansaa kuin meidän puo—lella. En minä tiedä sanoa; kyllä siellä on semmoista kansaa kuin täällä Turun läänissä muutoin, maan se on että meidän pitä—jän herrasmiehet omat maha ylpeitä.
Onko täällä paljo herrasmiehiä? Ei täällä ole paljoa, mallesmanni on melkein kaikkein paras.
Hylvä mies muutoin, mutta niitä hän mihaa, jotka pieniä kirjoituksia toimittaa; hän ottaiss itse kaikki, ja toiseksi pelkää että mu—ut miemät kaikki lopulta. Noh, kuinka mallesmanni kerkee semmoisia toimituksia toimittamaan; eikö hänellä ole kruunun mirka toimittaaksensa? Ei meidän mallesmanni ole kuulunut missää— n olleen. Teillä on toinen mallesmanni, silla se on Harma nimismies joka ritariksi pääsee; hän— tekee jo kruunulle jotain hyötyä. Ei hän ole sentähden ylpiä, maikka hän— on siihen paasnyt. Mitä nimismiehen tarmittee ylpeillä; on—pa niitä isompiakin herroja. Etkö sinä sitä ole kuullut taikka itse hamainnut, ettei iso herra oletkaan ylpiä; kyllä hanen kanssas kelpaa puhua.
— Minä katselin Turun Sanomia n:ro 11 ja siellä on yksi kirjoittaja joka pyytää lukkareita antamaan ylös nimensä, palkkansa ja taitonsa, taikka keneltä he omat saaneet todistuskirjansa. Sitte se sama kirjoittaja tekee kirjan (matrikelin) lukkareista ja —heidän palkoistansa. Se on hymä toimitus. Minä olen monta kertaa katsellut amonaisia lukkarin paikkoja, mutta kun ei ole ilmoitettu palkan suuruutta, en minä ole uskaltanut hakea, sillä se taitaa olla vahempi viela kuin tämä muona-trengin palkka kuin minulla nyt on.
Se olis kirkkoherran melmollisuus suomalaisissakin sanomalehdissä ilmoittamaan mitä on palkkaa jakoska hakemuksen aika loppuu.
tapana on ollut.
— Se olis vielä parempi, jos lukkarit tulisivat siihen armoon että saisivat kirjoittaa hakemuskirjansa konsistoriumiin, sitten ei niin paljo vaäryytta tapahtuisi kuin nyt L.
tään uunissa siksi kuin ehtimat tulemaan pruuneiksi, maan ei mustaksi. Tästä mainitusta leimasta keitetään niin kutsuttua sumppu-mettä ; leimat taitellaan pieniksi kappaleiksi sumppu-pannuun. Ei kuitenkaan usiaa kertaa saa keittää yksistä kappaleista, korkeintaan kaksi kertaa. Keinoa kuin olen jo muutamia muosia koetellut, on kaikista parain kuin olen hamainnut, kuin maan oikein osataan laittaa. I. T-^l— s.
Sitä varten että se mies, joka ne taitaa avata, saa polustimet palkasta. Kuinkas se taas olikaan, se lähteminen? Se oli näin: pannaan hevoiset valjaisiin, morsiamen tavarat kannetaan rekeen eli rattaille, ja ei nyt enää pitkiä aikoja, kuin piiskan ääni piuh pauh, ja sitte koko haa-vakihuutamaan:
”hoi, hoi, hoi, susi vei lampaan, susi vei lampaan, hoi, hoi!” Ia kuin on ehditty sulhaisen kotion, ja siinä kartanolle päästyä nyt vasta oikein koetellaan, kuka on mies, joka polustimet ansaitsee, ja jos oikein onnistuu, vielapä hevoset turmellaan ja kalut rikotaan, jotta oikein peljattaä se meteli, mitä siinä pidetään. Wiimein ylkä ja morsian ja puhemiehet astuvat sisälle ala.
päähän pöytää. Mitä siinä töristään, kävisi pitkälle kaikkia kertoa. Mutta sallikaappas sanoakseni pari sanaa. Puolipaimänen kuin on syöty, viedään ylkä ja morsian eri kammariin, noin puoleksi tunniksi lepäämään.
Kas tuossa vasta haämaki sillä aikaa elämät, sentähden kuin itse häitä kestää koko vuorokausi, ja äijät istumat koko ajanpöydän ympärillä. Jo tuosta arvaat minkämoiseksi mies muuttuu mokomain herkkuin ääressä. Mutta nyt kaaso herättämään nuorta pariskuntaa sille valmistetulle herkkuaterialle, joka on keitetty härki-pavuista ja muutama pala konkko-luuta seassa; onhan siinä sentään vähä muutakin räättiä pöydässä, koska on hailisilakoitakin. Tästä ukot ottamat palan leipää kannikasta ja purevat että silakan pää roiskaa hampaissa, ja sitte taas ryyppy sen päälle. Mitä mutkauksia siinä voipi tapahtua, sen voipi jokainen ajatella, koska vironjussi on äijäin tukkaan harinnut. Ei sitä pitopaikkaa kiitetä, jossa ei pöytä maahan kaadu ja herkut permannolle.
Itä-Suomalaisia tässä pyydän, etteimat pahaksi panisi, maikka nyt lyhyesti olen tämän yleisölle tietää antanut, ja jos ei siellä juuri joka paikassa tällä tavalla tapahtuisi, niin empä tässä ole viela Mäntyharjun puukkojunkkareistakaanmitään sanonut. Toivoni olis myös että teiltäkin, itä-suomalaiset, kuolis se vanha vironjussi vietteliä. Itä-sllomalainen M. L.
(Lähetetty. )
Turussa, I. W, Lilljan kirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Ke>>, li>autaa. rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liiuatehtaau pellamakankaita, ihostaja rohtimiöta-lankaa.
Kattoväreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, seka malmiitsi tehtyjä mieslvaeu maatteita.
Alkllnantlasia, monenlemylsiä. tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolfien kaupassa.
Westparannuksen-laitos §tMåjy| Kupittaan eli Pyhän Henrikin lähteellä, Turun kauftunssin lähellä, ava; ffi!l^P. taon . Kesäkuun 1 p. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muuiamain nuorten lääkärien avullapitämään, samoilla perustuksilla kuin Mnrnetuluneina kahneltä rahan kadonneen, tulimuuanjoukosta hänen tykö ja kyseli kuinka paljon oli häneltä varastettu? ”Pari sataahopiaruplaa”, vastasi herra. ”Hyvä! että sain tietää”, sanoi hurja, ”minulle tulee siitä kolmas osa eikä nytkumppanit taida minua pettää. ” Weltomisill valvotaan miinustakin tulevau lokaluun 7 p. Helsingin neuvoiuvaosa henkikiljuriK. W.
Canth-maiuaapesässä. Mustasaarenja Koimulahden teräjäin 2:»a päivänä kuuden kuukauden kuluttua lvlimis belmiluuu 27 p:stä toulunopettajan K. A.
Chronström vainaan pesässä, Oulun ja Luodon keräjäin 2:ua päiväna kuuden kuukauden kuluttua viimiö tammikuun 23 p:stä lappalaisen I. A. Frosterus mainaan pesässä. Hattulan keräjäin 2:na päiväna luuden kuukauden kuluttua maaliskuun 5 p:stä entisen lanslistiA. A. Alenin konlursissa.
Naimisen estettä pyytämät vastaansa ilmoittamaan tultasepänkisalli Tampereella losep Israel Äteriten Messukylän lirttoherran viralle, talonpoika^Siilaiöten kappelista Erkki Ertinpoita Bref ja lauvpalaiman perämieö Juha lisatinpoika Sundin lirlkoherran Miralle.
Trenli Paamo Lyytikäinen Leppävirran pitäjässä kuuluttaa vaimoansa Kreeta Susanna Wepsäläin lanssansa elämään, muutoin aikoo hakea eron.
Vapettikanppa.
O. Nieks.
Tänäpänä on amattu allelirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias (v. F, Alftanin (entisessä Nissnellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa. jossa lunnioitettamayleisön tarjona on byvä varanto monenlaisia ISLftVtttlÄ ja niiden 9U»tiVft^ei halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1801.
Rion Kahlvetta, Hampurin Sokeria ja Riifikrhyneja myypi P. Ilhimaeus. entisessä Bozströmin talossa.
Nisuja, ohria, kauroja, roalkosia herneitä ja perunia. kaikki lelvaaroia siemeneksi. Kaupin talossa Raisiossa; tarkempi tieto annetaan provasti Herhbergin talossa Piöpantadun varrella.
Kymmenyö-roaaloja, raha-arlkuja. omenlukkuja. efiluktuja. omentelkimiä. saranoita, alkunanlittoja. myypt seppä K. I. Wulff Itäisen pitlän kadun roarrella.
Muitan-pruuni malalka-hemonen. 6 muotias. kaunis ja virheetön; tyuolemmän tiedon antaa ruotalauppiaS Konstantin Hberg.
Wahanen joukko mustia lampaau-milloja jätetty A.
Stalströmiu ilmoitusja asiaintoimituS-konttoriin.
Riigan Wellavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingeliiiin talossa.
Ruotsin lattopiireen-naulojaalennettuunhintaamyypi Säme ja OSterblad rautapuodiosa Linnankadun varlell».
MettäI. G. GrönbergiTi.
UMHymin voitetulta MUUN-tiilejä myypi C. G.
Lindberg Turussa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja bnvää elukau-merta (härjäu ja lehmän verta) ostetaan Auran Solentehtaassa ja maksetaan 10 top. hop. kannulla.
Palvelukseen otetaan.
A. Malin.
Uksi huushollin taitama maimoibmiuen, 2 nuorukaista joilla olis halu marjärin oppiinja 2renkimiestä saamat valvelusvattaWalpurin väimästä jos he itseosä ilmoittamat allekirjoitetun lylöna märjäri Limnellin taloesa Ison Hämeen ladun maerella.
2 eli 3 toimellista poikaa. 15 muodeikäisiä, joilla olisi halu satulamaatarin oppiin, saamat tobta paikan allekirjoittaneenluouna, asuma satulamaakari Fougstedtin talossa Wähän Braheladun varrella.
F. V. Petrell.
Ilmoituksia.
Että allekirjoitettu on alkanut ruokataluin kaupanteo buutolauvan-johtajan Forsimaunin talossa Nyssan kirkkokadun varrella. saan tällä nöyrimmästi ilmoittaa.
Turusta huhtikuulla 186!.
C. F. Salviander.
H^iiNe. jetf. t haluamat n»taa astuttaa tammansa erinomaisen sorealta ja täydellisesti virheettömältä vilulta, jätetään ftibeu tilaisuus, fuiu lysymät ohiilllseEa!in’iveiäa». jota asuu lumernöörlnhuoneen tjta-farteiuona; flätuinifeu makso en 3 ruplaa eli niitmm faurojj.
detsllna kesänä eli niin että ynnä mesiparannuksen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi Mesiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt SuomenLääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wefiparannus-laitoksen lvaikutuksetzta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitkittavä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottmsia vääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksilla jäsenliitosten vapaassa liikkeessä, halmaukset joihin ei selkä-ytimen pehmitys tahi luivetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, »Ibuinilimi- tauti, nuljahduksiakohdussa kovan verenjuoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, vatsan röhläsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset mammat hengittimissa, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, mesitauti rinnassa ja sydänsälissä, kalmetauti, kerpuuki, risatauti sekä muut Mammat veri-vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, inerkliriHi-taudit, eräät lajit toistaista kuppatautia, milloin lULrkur-moidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa mesiparannus on pidettämä ainoanapettämättömänälääkityksenä, jota paitsi vesiftarannusta kehutaan erittäin auttavaiseksi päästyä äkeis-taudeista ruman-sulattimissa ja milutaudista, semmoisten sevraus-mammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiämät niistä.
Kaukllull asuvaiset sairaat, jotka haluisivat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, faavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra artiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittämä niin täydellisesti tuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeenei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Wiimeiselsi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi nmkavuudeksi kunmoitettamille kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki ftarhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 ft. 1861.
Johtokunta.
Huutokauppoja.
Huutokaupallamyydään Turun huutokamarissa tämän huhtikuun 16 p. mamseli K. L. Lindfors vainaan irtain tavara; 18 ja 19 päivinäKingelinintalossa Ison Brahekadun marrella kauppias Ä. W. Enlundin konkursiin annettua irtainta tavaraa.
A. Fortzman.
Perjantainatulevan toukokuun 24 p. kello 12 päxrällä. nunnaapaitalla. jultisella ryösto-huutotauvall, , oronsisepuä-mestanu I. T. Mahlstedtin talo n:ro ’^^l entisessä Merikorttelissa Linnankadun varrella täesä l^uvu>ia, issa. joka on ryöstöönotettu, suorittamaan maamiljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua mellaa latsituhalta bopiaruplaa paitsi kasvia ja oikeutan kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huulolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
Kuulutuksia.
Kuin. mitenkä virkaatekeväkommendör!henkivartiaväenSuomen tarktampuja-pataljoonaSsaherra översti ja ritari v. Sehantz kisjoitulsessa maaliskuun14 p:stä on miuuNe ilmoittanut, perillisiä ei ole ilmaantunut seuraamille sanotun pataljoonanalhaisemmissa virolS>a vlime vuoden kuluessa kuolleille sotamiehille, jotka jälkeensä omat jättäneet seuraaman määrän puhdasta rahaa, nimittäin:
Hänen Keisarillisen Korkeutensa lomppaniassa:
tallt’amvujat: n:ro 71 Juha Simonpoika Kuhmalahdelta 21 ruplaa 12 koo. hoo. . u:ro 95 Niiles Niileksenpoita Udd eli Kärki luumalta 11 r. . n:ro 167 PietariBenjaminpoilaKifmerNuokolahdelia12 r. 76 k. ; toisessa komppaniassa: n:ro 178 Matti Matinpolta Norr eli Hietalain, syntynyt Isossa Kyrössä 22 r. 19’/, k. ; lolmaunessa komppaniassa: u:ro 22 Juha Paavonpoila Kokkonen Wiipurista IIr. 68 k. . n:ro 69 Aatami Aataminpvita Andon Elimäeltä6j>r. 59’/, k. , n:ro 155 TobiaS laalonpoika Stolt eli. LautalaWehlalahdelta 6 r. 84 k. ; nelliinnessii komppaniassa: n:ro 75ZIuha Erlli Matinpoita Grön eli West. Waasasta 3 r. 97 k. . n:ro 149 Aleksander Heikinpoila eli Lahti. Alamuudelta 2 l. 59 k. ; siis kehoitetaau täten niitä, jotka luulemat olemansa oileutelut sanottuihin perintöihin, sitä laillisessa ajassa sekä laillisella seurauksella sanetuu pataljoonan kommendörinlansliassa ilmoittamaansekä mahmiötamaan.
Turun Maalansliaöta maaliskuun 20 p:nä 1861.
I. A. Cedeiereutz. Fr. sAspelund.
Turun kaupungin tehtaanisannät ja käsityöläiset, jolla kuulumat kaupungin hallioiteuden alle. kutsutaan koloon raastupaan tämän kuun 17 p. kello li epp. , lausumaan jos he tohtomat antaa hallikaäsan varatläytettälväksi monitaitoiseen teosopistou perustamiseksi Helsinkiin.
Maistraati kieltää 5 hopiaruplan uhkasakolla kaiken turvattomankalastamisen Turun kaupungin talavesissä.
Tavarain hintoja Turussa.
Nuliir 4 r. 8U k, , rukiinjauhot 5 r. 20. 30 ja 50 k. . Ohrat 4 r. 80 k. ja 5 r. . kaurat 3 r. 20 ja 25 t. , maltoset herneet 4 r. 50 k. , harmaat herneet 4 i. , silakat 7 r. tynnyriltä) ohrankryynit 22 k. , laurankryynit 26 t. , ohran maltaat20 l. tavalta; humalat 10 5. naula: tuore naudanliha 40 t. aina 1r. 15 1. , palvattu naudanliha 80 1. , tuore lampaanliha 1r.
10 ja 1l. 20 k. , tuore sianliha 1 r. 70 ja 1r. 80 t. . voi 3 r. ja 3 r. 20 t. . tali 3 r. 20 k. , heinät v aina 13 k. leimiskälta; munat 30 ja 35 k. tiu; peruuat 26 ja 27 k. nelikö; koivuset halvot Ir. 30 k. , Mäntyset halmot 1 r. kuormalta; valomiina 55 ja ja 60 l. lannu.
Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
DM’Tätä numeroa seuraa lisälehti.
kustantamista &uomataifista koulu ia muista kaufakirjaistoihiu sspi . vista tinoista myytävänä heidän kirjakaupassansa niinkuin Turussa myös tämän lehden toisella puolen luetelluissa kaupungeissa.
Lisälehtl Sanonmn Turusta 13.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renvall.
Luettelo I. N. Lilljan jaKmpp. Tumsa
vaisissa kaupungeissa:
Tässä lueteltuja kirjoja on myytävänä seuraa Haminassa, herra kirjakauppias I. G. Lojanderilla; .
Heinolassa, herra kirjakauppias A. H. Frigrenrlla; Heslesnin, gissä, herrain Frenekellin ja Pojan, Walseniukja Sederholmin ja kumpp. kirjakaupoissa; Hämeenlinnassa, herra kirjak. A. W. Grönholmilla; Joensuussa, herra kirjakauppias Math. Silmäillä; Iyväskylässä, herra rehtori G. L. Pesoniuksella; Kajaanissa, herra apoteekkari Malmgrönin leskellä; Kokkolassa, herra kirjakaupp. Damström’inleskellä.
Kristinassa, herra kirjak. K. I. Bergmannilla; Kuopiossa, herrain P. Asehanin ja kumpp. kirjakaupassa; Käkisalmessa, herra rehtori C. I. Mobergilla; Lappeenrannassa, herra kirjakaupp. K. I. Finekella; Loviisassa, herra kirjakauppias C. A. Nybergilla; Mikkelissä, herra kirjakauppias M. Hajanderilla; Oulussa, herra kirjakauppias C. E. Barekilla; Pietarsaaressa, herra kauppamies C. Spolanderilla; Porissa, herra kirjakauppias O. Palanderilla; Porvoossa, herra kirjak. G. L. Söderströmilla; Savonlinnassa, herra apoteekkari I. W. Moliisilla; Sortavalassa, herra kirjakauppias A. Falekilla; Tammisaaressa, herra kirjakauppias I. F. Möllerillä; Tampereella, Frenekellin kirjakaupassa; Waasassa, herra kirjakauppias A. Widerström’illa; Wiipurissa, herra kirjakauppias C. G. Cloubergilla; Pietarissa, herrq Anttosen ja kumpp. kirjakaupassa.
?
Andersen, satu äitistä ja tuna 8 p.
Barth, C. C. , Haikaran kynä.
kielestä suomenti G. C. 40 )£| Bauer, $1)*, luontokappalten kotvasta menettämisestä varoitus, annettu nuorukaisille. Niottuna 32 p. Niomatta 24 p.
Berlin, N. 1. , oppikirja luontotiete^efen^^H , koulun oppilaisille. SuomentanutH. G. P. ^^. la kuvalla. Sidottuna 1 markka 40 p. | Bredov, G. G. , ensimaiset alkeet ihmiskunnan historiassa. Alkamille mukailut T. X. Renvall.
Suo, mentama. hiottuna 2 markka. pääasialisimmat tapaukset maailmanhistoriasta kolmessa taulussa ensimäisen opetuksen avuksi historiaan. Suomentanut ruotsin kielestä K. Er s. 80 p.
Eklöf, pallo-kolmio-mitanto. hiottuna 60 p. , kolmiomittaviivain merkillisimmät yhtisoudet ynnä tasannes-kolmiomitanto. Niott. 60p.
Ekvall, D. , kotopeili, ensin kaikille yhteisesti, sitte alhaisemmille säädyille, erinomaisesti neuvoksi hyvään ja karttamiseksi pahaa. Niottuna 40 p.
Hinnat ovat markoisa ia pennissä.
Jonka saksan kansa 60:nel.
pikku veljestä. Niot Ajantieto Turun kaupungista. Niott. 40penniä.
Suomensi Pekka Asehan.
ensimäistä kirjaa, eli laisille. Toinen painos. Niottuna 1markka 60 p.
Europeeus, A. 1. , Karjalan ajantiedot täysinän rauhaan asti, vuottna 1595. Niottuna 48 p.
Geografia eli maan-tieto. Toinen painos. Sidottuna 1markka.
Goldsmith, 0. , maapapin Wakefjeldissä elämä.
Luultavasti hänen oma kirjoittamansa. Sidottuna 2 markka.
Gottfrido tahi pikku eräkäs. Kaunis kertomus nuorukaisille kehoitukseksi Jumalan töitä, sääntöjä ja rakkautta tuntemaan. ”Genovevan” kirjoittajalta.
I. W. Murmannin suomentama. 60 p.
toimitettu kivipiirros maanopillisessa laitoksessa Wolfenbyttelissä.
8 markka.
Hallsten, A. G. 1. , oppikirja Suomen maaniietehesen.
Suomentama kolmannesta painosta. Niottuna.
60 Huonen-speili, jossa ensin edespannaan kaikkein velvollisuus yhteisesti, sitten mitä erinomattain perheen-isännille ja emännille, pojille ja trengeille, tyttärille ja piioille hyvin ja pahoin sopii. Myydan huojennettuun hintaan. Niottuna 20 p.
4 Eneroth, £> kasvutarha-kirja rahvaan hyödyksi.
Ruotsista suomentanut F. v. P. Sidottuna 80 p. hiomatta 60 p.
Gnsimämen risti-retki. hiottuna 24 p.
Erik neljästoista, ruotsin kuningas. Elämäkerta.
Sidottuna 2 markka 80 p.
Euren, G. G. , suomalainen kielioppi Sidottuna 60 p.
Euklideen alkeista kuusi suomatasapinta- mitannon oppi.
”
Kirjoitus-mallit. Niottuna. 40 p.
Kuinka joet ja järvet Suomessa saadan kaloja runsaasti kasvamaan. Niottuna 24 p.
Kukkasela, D. H. , kirkko-veisun neuvoja ja opetuksia ynnä suomalaisten virtten nuotti-kirjan ja messun seka virtten luokka-laskun, että virsi-kanteleen ja vioolin soitannos johdatuksien kanssa. Niottuna 6 markka.
Kuningallisen Majestätin uudistettu yhteinen sääntö ja ammatti-asetus handtvärkkareille Ruotsissa ja Suomessa. Niottuna 40 p.
Lagervall, Jaakot. Alkuperäinen kertoelma. Niottuna 12 p.
Landgren, A 1. , sakoulun-opettaja mentanut R. K.
Lepokammio P^rhosa. Niottuna 12 p.
Lilius, A. , suomenkielinen lukemisto. I. Kouluissa luettava määrä. Toinen korjattu ja enennetty painos. 1 markka 20 p.
Mssä-laskemisen jakso kanlaitoksille ja kansakouluille. Suo Niottuna 1 markka 20 p.
lapsille ja runon Suomen Hyödyllisiä ja huvittavaisia lukuja. Illan vietteeksi lapsille ja heidän ystävillensä toimitettu Kalle Kallenpojalta. Niottuna 20 p.
Itämaan satuja. I—3. Niomatta loulu-aatto ja kuvattu. 40 p.
Juteini, 1. , sanan-laskun koetuksi tähteitä. Niottuna 1 markka 60 p.
Kertoelmia koirista, kuvapiiroksilla. Niottuna 24 p.
Kertomuksia villi-elkimistä. Aivottu lasten huviksi.
Suomennellut F. A— st. Niottuna 24 > 5
Maan-tieto. Suomentanut G. C.
1markka 20 p.
Maan-tiede. Kolmas painos. Sidoit.
Mannmen, A. , mietteitä katovuosista Suomessa. Palkittu Suomalaisen kirjallisuudenseuran Helsingissa korkeimmalle palkinnolle. Niottuna 1 markka.
suomenkielinenlukemisto 11. Lukioissa Toinen, kaikin puolin korjattu ja enenLilius A. , luettava.
netty, painos. 2 markka. , suomenkielinenlukemisto 111. Sanakirja.
Toinen, korjattu ja paljon ennenetty, painos.
Niottuna 1markka 80 p.
Lindgren, 1. , lyhyt neuvot ulkomaa-mesilaisten ja biin hyödyttävaisestä kaitsemisesta ja viljelemisestä Suomessa. Niottuna 36 p.
Lukemisia maanmiehille. Niottuna 20 p.
Luku-tauluja 23. 4 markka.
Sidottuna 1markka.
Luonnon-laadun mukaisia kertomuksia vieraista maista. 17 puu-piiroksella. Suomentanutluh.
Heinonen. Sidottuna 1 markka.
Lyhyt ja jossakussa kohdassa hyödyllinen historia eli juttu, kahdesta korkiassa armossa pidetysta hovi-junkkarista. Niottuna 20 p.
Lönnrot, Wilhelmi Linterin historia. Niottuna 8 p.
Maamittauden alkeet, eli käytöllinen johdatus maapintain leveyden ja korkeuden mittaamiseen ja kartalle kuvailemiseen. Ihteisen kansan jamaaviljelyskoululaisten hyödyksi. Ruotsalaisen painoksen mukaan suomennettu. Niottuna 1markka 20 v.
joittaväisten ensi-tarpeeksi. Sidottuna 1 markka Neuvo eli opetus, kuinka varjelus-rupulia eli rokkoa pantaman pitää. Käännetty venäjästa suomeksi. Niottuna 12 p.
Nuoret poismuuttajat, kuvilla kaunistettu kertomus nuorisolle. Englannin kielestä. Niottuna 40 p.
Neljä koulu-sisarusta. Suomennus. Niottuna 1markka 80 p.
60 p.
Nyman, hyödyttäväisiä ja huvittavaisia kertomuksia yhteiselle kansalle kehoitukseksi hyvään ja varoitukseksi pahasta. Enflmäinen vihko. Niottuna 1 markka 8 p.
Ole armelias köyhille. Lasten näytelmä kolmessa osakkeessa. Niottuna 32 p.
Perander, H. G. , latinainen oppikirja vasta-alkajille, prof. Gyldönin, ruotsiksi kirjoitetun oppikirjan mukaan. Niottuna 1 markka 60 penniä.
Porilaisten marsi. 12 penniä.
Rahan kasvun-lasku suurimmista ja vähemmista vaa-omista V2, V4, 2, 3, 4, 5 ja k jälkeen sadalta, yhdestä paivastä viiteen vuoteen asti. Laskenut C. G. Niottuna 1 markka. lönfllHJeeröfer^il. tus kuinka apilalta viljelläan. Niottuna 20 p.
Mintähden ja sentähden. Kysymyksiä ja vastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuulumissa asioissa.
Sidottuna 1 markka. Niomatta 80 p.
Miten kopeekka kasvoi tuhanneksi ruplaksi. Kertomus Keinolan Pekalle ja Kauppalan Paavolle rikastumista varten. Niottuna 80 p.
Muutamia neuvoja ja johdatuksia lähetyskirjain tekemiseen, suomen kieltä rakastavaisten ja har
Raittiuden kirjoituksia nuorisolle, yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävallä tavoin esiin asetettuja pienissä kertomuksissa, sovitettuja jo aikaisin tvkehuttamaan lapsissa syntymää onnetointa taipumusta vakeviin juotaviin. Suomentama. Niottuna 48 p.
Rikkauden avain ja onnen-ohjat, eli vanhan Riehardin keinot kaikkinaiseen menestykseen. Niottuna 40 p.
Roos, johdatus sanain oikeaan kirjoittamiseen.
—N—io, ttuna 60 p. muutamia mielen pantavia asioita myllyn rakentajoille Suomessa. Niottuna 80 p.
Rudensehöld, T. , johdatus kansakoulun järjestämiseen.
I. W. Murmannin suomentama. 60 p.
Rännäri, käsikirja miehistölle Suomen tarkkaampuvasta väestöstä: mitä heillä on vaariin otettavaa ulkona virasta ja virassa olleessa, sekä kuinka heidän kaikissa tiloissa pitää itsensä käyttämään.
Niottuna 40 p.
—^-, johdatus Suomen jaettuin tarkka-ampuva- pataljoonain suomenkielisillä sotijoille stussareista ja niillä ampumisesta. Niottuna 40penniä. , merkillisiä kertomuksia urhoollisten jauskollisten sotamiesten käytöksestä sotapalveluksessa.
Kokoelma. 1 osa. Niottuna 24 p.
Salmelainen, E. , pääskyisen pakinat. Kiehkurainen kertomia suomen kieltä oppivaisten hyödyksi.
Niottuna 1 markka 60 p.
Satatuhatta. Kuvaus elämästä. Niott. 40p.
S. eheven, 0. , Suomen äiteille tavan voimasta lasten kasvatuksesta. Niottuna 40 p.
Setä Tuomon tupa, lyhykäisesti kerrottu jakau 8
maantieto. Suomentanut G. C.
pedot maalikuvilla selitetyt. Nioltuna 1 markka.
Suomen maan meripedot maalikuvilla selitetyt.
60 penniä.
Suomen maan Niottuna 72 p.
Taulu osottava Wenäjän hopia-ruplan ja ko Pekan arvon Suomen hopia-markoissa ja pennissä.
20 p.
Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista. Saksasta mukailtu.
Niottuna 1 markka.
Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koivulah P.
Suoniillä kuivauksilla valaistu. Sidottuna 2 markka 40 p.
Setä Tuomon tupa, lyhykäisesti kerrottu ja ku. vaukfilla valaistu. Niottuna 40 p.
Siiran unen näkö, tarina. Niottuna Sirkkuinen, siveydellinen kertomus mentanut A. Engblom. 40 p.
Snell, hyviä tapoja opettavaiset jutut yhte. felle kansalle ja lapsille, jotka ruotsin kielestä on suomeksi kääntänyt H. Chyträus. Sidott. 80 p.
Niomatta 48 p.
Soidin, täydellisimmät mietteet terveen ihmisen elämästä ja terveyden hoidosta. Keveästi esitellyt tietöin nykyisen tilaa jälkeen, lukioilla kaikista säädyistä. Sidottuna 1 markka.
Suomalaisia Uuteloita. Ensimäinen vihko. Ni Suomen maan oltuna 1 markka 40 p.
Suomen historia. Suomentanut G. C. Niottuna 60 p.
9
Uksinkertainen Ehirurgia, se on neuvo kuinka oppineen ja harjantuneen Parantajan puutteessa, komiin ulkonaisiin loukkauksiin laitaan pikainen apu toimitta ja huokiasti sitoa haavoja, jonka on kirjoittanut Doetor Mathias Mayor. Mmainsaen, haavanparantaja Lausannen SairashuoneesTerveys-Raadin jäsen, Kirjoitus-jasen Kuninkaallisessa Frankriikin Parannus-Akademiassa ja muissa oppi-seuroissa. Ruotsin kielestä suomennettu. Niomatta 36 p. Niotuna 40 p.
Lukkareille ja rupulin istuttajoille maalla, jotka muutonkin pieniä lääkitys-virka harjoittavat, on tämän lainen kirja eritoten suureen tarpeseen; mutta eipä olisi se liiaksi joka talossakaan; sillä kuinka usein eikö apua ja neuvoa tarvita haavoja ja muita loukkauksia parantuissa ja korjatessa, joka ei ole maalla niin pikaisesti saatava kuin tarve useastikin vaatii. Kirjan kelvollisuuden takaukseksi taidamme mainita sen, että se on, niinkuin sen alkupuheessa sanotaan, hedelmä pitkästä peräänajatukseSta, kerrotuista koettelemuksista, joita yksi Haavanparannus-työssävanhennut mies kolmenkymmenen vuoden ajalla on koonnut. ” desta. Suomenti Aaprah. Engblom. Niottuna 24 p.
Warelius, A. , enon opetuksia luonnon asioista.
—1, 2. Niottuna 1markka 80 p. —, Yhdeksänkymmentä lasku-tapulaa. Niottuna 2 markka. Namät tapulit omat aiivotut suomalaisissa kouluissa oleman mitä Junkkerin (Arithmetifka tabeller) ovat ruotsalaisissa.
Wenäjän valtakunnanhistoria. Niottvna 40 p.
Wivolin, K. K. , luvun-laskun oppikirja, joka suomen kansan hyödyksi on kokoonpantu.
tuna 1 markka 60 p.
Uhteinen historia kansa-koulujen tarpeeksi. Suomentanut K. Aejmelaeus. Niottuna 1 markka.
10
ala-alkeis ja kansakoulujen tarpeeksi. F. A— n suomentama. Sidottuna 40 p.
Muutamat sen oikian uuden syndymisen ja hengen uudistuksen tuntomerkit, yksinkertaiselta Talonpojalta ensisti saksan kielen kirjoitetut, ynnä valituksen kanssa uuden fyndymisen väärinkayttämisen ylitse. Ruotsin kielestä suomeksi kaätyt.
Niomatta 16 p. Niottuna 20 p.
Zsehoeke, Kultala. Hyödyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu.
Toinen painos. Sidottuna 1 markka.
Älykäs emäntä, eli neuvoja koto-lääkkeisiin, henttujen vaatteitten pesemisen niinkuin sametin ja hattujen monenaisen tahran poisottamiseen vaatttista, rottain ja muitten syöpäläisten poisahdisstaemn iseen, ynnä lisäyksen kanssa, sisältämä vähäimutta päälleluotettavan värikirjan, jossa neuvotaan 20 erinäistä väriä painamaan. Niottuna 40 p.
Gustaf Waasa, ruotsin kuningas. Elämäkerta.
1markka 20 p.
Wennerberg, M. , osviitta yleiseenmaatieteeseen, Tt /
Kansan kirjallisuutta.
Omituinen kansan kirjallisuus on täällä syntymisissä.
Siihen on otettu pieniä kirjoja kaikesta laista ja kansan luettavaksi hyvin sopimia. Mutta siinä ei ole sen erinomaisuus. Tämä kirjallisuus on erinomainen aivan halvan hintansa vuoksi. Joka maksaa 1 markka 60 penniä, saa 25 arkkia. Siinä on sitte 25 kirjaa jos kirjat ovat arkin kokoisia, ja 50 kirjaa, jos kukin on puolen arkin kokoinen. Siis taitaa ostaja saada 1 markalla 60 pennillä 50 vähäistä kirjaista, joita hänen sitte sopii myydä naapureillensa vähän korkeampaan hintaan, josta omat kirjat saadaan maksamatta ja vielä jääpi vahän päälliseksikin. Tosin on suuri osa niistä nyt jumalisia, mutta tämä on vaan alku; vastapäin tulee näistä enempi ja muistaki aineista. Tässä luettelemme kaikki tähän asti painetut kirjat tällä tarkoituksella ja panemme kunkin perään sekä koon että hinnan, jos yksi ainoa ostetaan; muistutamme vaan vieläki että 1 markalla 60 pennillä saadaan niitä 25 arkkia, maikka yksittäin niiden hinta, niottuna ja leikattuna on vahän kalliimpi.
1. Zionin oikia kuningas. 1arkki, l6penniä.
2. Jumalan valtakunta ei ole puheessa, vaan voimassa. 1 arkki, 16 p.
3. Kristillisiä lauluja, veisattavia kirkkovirsien nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
16. Vanhempainkunniottamisesta. 1arkki 16 p.
17. Lasten kasvatuksesta. 1 arkki, 16 p.
18. Palkollisille niin myös Isännille ja Emännille.
1 arkki, 16 p.
19. Herran ehtoollisesta. 1 arkki, 16 p.
20. Ainoa tie autuuteen. 1 arkki, 16 p.
21. Hänestä opetuksia Suomalaisille. 1 arkki, 20 p.
Tässä on lyhykäinen ja selkiä «petuS äänestä, kuinka ääni syntyy, kninka erinäiset äänet niinkuin ukkoinen’, soittamisen ja arkki, ’/4 arkkia, k. Synnistä pyhä henkeä ivastaan.
16 p.
5. Kristillisiä lauluja, veisattavia sekä virP kirjan että omilla nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
6. Halullisen rippilapsen viifi virttä. V2arkkia.
8 v.
Kristityn ahdistuksista, saarna neljäntenä sunnuntaina Loppiaisesta. Suomentanut G.
D. 1 arkki, 16 p.
Kaksi uutta hengellistä 4p.
Kaksi hengellistä virttä. ’/2 arkkia, Bp.
Kaksi hengellistä virttä. ’/z arkkia, Bp.
Kolme virttä Jumalan ijankaikkisesta rakkaudesta Kristuksesta lesuksessa. Varkkia, 8 p.
Yksi nuorukaisten sydämellinen Laulu. ’/4 arkkia, 4 p.
Kristuksen rakkaus syntisiin. 1 arkki, 20 p.
Etsiä, saarnaKrummaeherilta. Ruotsin kielestä.
1 arkki, 16 p.
Aviosääbystä, vaimolle ja miehelle. Suomentama.
1 arkki, 16
Tämä on myös opettava kirjanen. Alnksi on se ruotsin kielettä kirjoitettu ja sitte suomennettu. Maikka tämä kirjainen on vailmainen, on siinä kuitenki selviä ajatuksia ja opetuksia.
Siinä oppii lukia tietämään kuinka auringon ia kuun pimeneminen tapahtuu, kuinka tuuli ja myrsky syntyy’ j. n. e.
24. Eva ja Maria niinkuin kaksinainen peili vaimolle, Marian ilmestyspaivanä kristillisessä saarnassa esiin asetettu. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
Tämä aivan kaunis kuvaus on alkuperäifesti mainion pispa Franzenin kirjoittama.
26. Lammasten ruokkoomisesta eli taitava ja ymmärtäväinen Lammas-Ukko. 1 arkki, 16 p.
1 arkki, Tämä ruotsin kielestä suomenettu kirjanen on kaikkein paraita mitä koskaan on kirjoitettu. Tuskin saadaan niin harvoille lehdille niin paljo opetusta kuin tässä.
27. Tohtori Hagbergin saarna Jumalan sanan vaikutuksista ihmisen sydämessä.
1 arkki, 16 p.
28. Rukouksesta lesuksen nimeen.
16 p. , 29. Lyhy ruumissaarna ja elämäkertomus Anna Rogelista. 1 arkki, 20 p.
Rogelin Ann«li talonpojan tytär Merikarvialla; bän eli viim«s vuvfisadan lopulla aivan kuuluisa; 14 vuotthän muiden äänet ymmärretään j. n. ». Se on kokonsa vuoksi paljo opettava knja.
22. Philippus Samariassa. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
ja maasta, p.
Tälnä on parempihengellisiä kirjoja.
23. Lyhykäinen kertomus taivaasta kuusta ja tahdeista. 1 arkki, 20 25. Epistolan saarna Tuomiosunnuntaina. 1 arkki, 16 p.
14
Tämä on lyhy kertomus ensimäiseStä kristin opin saarnaamisesta ja sen ensimäiseStä saarnaajasta Ruotsissa.
Siveys-opillinen ta 31. Wanha riita eli Tuhlaajapojan vanhempi 34. Isäntä ja palvelia.
veli. 1 arkki, 16 p.
32. Ansgario. Suomentama. 1 arkki, 16 p.
33. Syntisen kääntyminen tv Tuhlaajapojasta. 1 rina. 1. arkki, 20 p.
35. Kussa olet? 1 arkki, 16 p.
”Jumala tulee Paratisiin ja huuta Aadamia: kussa olet? miksi piilottelet? Tämmöisestä alusta seuraa kertomus ihmisestä lankemuksen jälkeen.
36. Hengellisen morsiamen tahi uskovaisen sielun ikävöitseminen taivaasen, selitetty kristillisessä saarnassa helatuorstaina. 1 arkki, 20 p.
37. Kristus on tuoleista nousnut. 1 arkki, ’/arkkia, 8 p.
40. Suomen kielen lukemisen opetus, kaikille 16 p.
38. K. P. Hagbergin saarna 21:nä sunnuntaina Kolminaisuuden päivästa. 1 arkki, 20 p.
39. Jumalista ajatuksia totisesta kääntymisestä Kristukseen ja alinomaisesta pysymisestä Kristuksessa.
1 arkki, 20 p. .
opettajille toimitettu.
Tämä on lyhykäinen opetus sanoja tuntemaan ja tatvamaan suomen kieltä. Sen suomme kaikille, jotka tahtomat oppia hyvin lukemaan.
”vuoteen omaisena saarnaten ja hengellisiä virsiä veisaten ylisti Herran kunniaa. ” 30. Jumalan vapaa armo, kirkastettu William Millsin kääntymisen kautta, joka murtovarkaudesta kuolemaan tuomittu, mestattiin Edinburgissa 1785. 1 arkki, 16 p.
ja parannus kuvatarkki, 16 p.
du sitä lukeneensa.
42. Sota-lauluja. V 2arkkia, Bp.
43. Zarpathin leski. 1 arkki, . l6 p.
44. Kristillisiä lauluja. Weisattavia kirkkovirsien nuoteilla. 1 arkki, l6p.
45. Waimon siemen. 1 arkki, 46. Kaffe ja tupakki. 1 arkki, 47. Toimellinen ja taitalr i arkki, 16 48.
20 52. Joulun ilta luutsin majassa. (Kertomus. ’/, arkkia, 8 P, ^^^^^^^^>^^W 49. Kristillisiä lauluja. Weisattavia sekä virsikirjan että omilla nuoteilla. 1 arkki, 16 p.
50. Kuun pinta. arkkia, 8 p.
51. Kuinka nuoresta vaimosta tuli kelpo ihminen. (Kertomus). 1 arkki, 16 p.
V4arkkia, l/4 arkkia, 4 p.
53. Raision kirkon rakentaminen. V2arkki, Bp.
54. Kolme muinaisajan satua: 1. Umpärikäyttämätöin huone; ruhtinas Wl. Ddojevskiiltä.
2 Pitkäpiena. I. Paradiisilintu; Karamsin’iltä.
Suomentamia. 1 arkki. 20 v.
56. Rauha-laulu.
55. Kaksi uutta hengellistä virttä.
4 penniä.
Gi kukaan kap.
viljeliä.
ja taitava ojittaja. 1 arkki, 41. Mikkolan torppa. 1 arkki, 16 Tämä on soma kertomus eräästä Mikosta.
taitava metsän 1 arkki, 1 arkki, 16 p.
57. Wiattoman rukous ja naiminen sillin tähden.
(Kaksi kertomusta. ) 1arkki, 16 p.
58. Toimellinen ja taitava juuston tekiit. 1 arkki, 16 p.
59. Manninen, A. ’, oikea illan-vietto, elikorttipelin muuttamisesta kirjain lukemiseksi. 1 arkellinen^^^^^^^^^^^^^^^. arkkia, WPääskyset.
j^entotähde^aivaalla!^^^M 63.
64.
nousemisesta. 1 arkki, 16 p.
65. Toimellinen ja taitava sonnan hankkia. 1 arkki, 20 p.
66. Gvangeliumista. 1 arkki, 16 p.
67. Nmvoja yhteiselle kansalle. 1 arkki, 16p.
68. Pyhän hengen virasta. 1 arkki, 16 p.
69. Rikkaasta miehestä. 1 arkki, 16 p.
70. Muutama sana henkein koettelemisesta. 1 arkki, 16 p.
71. Pispa F. M. Franzenin saarna I:nä sunnuntaina Kolminaisuuden päivästä, osottava sitä järjestystä, joka synnin ja kuoleman välillä on. 1 arkki, 16 p.
72. Todistus Kristuksm kuolemasta ja ylös 61. hoitaja.
62. arkkia, 8 p.
16 p.
p17
87.
88.
74.
75.
78.
Pispa Frans M. Franzen’in saarna sunnuntaina seksagesima : Jumalan sanasta ja sen vaikutusta estämistä syistä. 1 arkki, Ift p.
Pyhityksestä. 1 arkki, 16 p.
Herran rukous tapauksissa. Sehillingiltä.
1 arkki, 16 p.
Mikä on parannuksen tekeminen. 1 arkki, 16 p.
Jumalan vahva perustus. 1 arkki, 16 p.
Waimon siemenestä. 1 arkki, 16 p.
Lepopäivän väärm käyttämisen seurauksista.
1 arkki, 16 p.
Kristus, totinen palvelia. 1 arkki, 16 p.
Jumalanilmestyminenlihassa. 1arkki, 16 p.
Ystäväm perhe-kunta. 1 arkki, 16 p.
Wiisi jumalista ja hengellistä virttä. V2 arkkia, 8 p.
Luominen. 1 arkki, 16 p.
lesuksen Kristuksen sotamies. 1arkki, 16 p.
Luonnollinen ihminen. 1 arkki, 16 p.
Wanha taikina. 1 arkki, 16 p.
Manninen, A. , pikku suo-viljeliä. Muutamia yhteisiä neuvoja suoja niitty-viljelyksessä.
1 arkki, 16 p.
Wastaus tähän tärkeään kysymykseen: ”Mitä minun pitää tekemän, autuaaksi tullakseni?” 1 arkki, 16 p.
82.
81.
80.
83.
84.
85.
86.
I X
nuntaina. 1 arkki, 16 penni.
Räkymätöin todistaja. Murha-tapaus nykyisinä aikoina. V 2arkkia, Bp.
Uksi nainen ja kolme naipaa. Huvittava tarina. 1 arkki, 16 p.
98.
99.
100. P. 3. Sellergrenin saarna 2:na loulupkivänä, osottava lesuksen ylenkatsottua rakkautta.
1 arkki, 16 p.
Taina Kolminaisuudesta. 1 arkki, 16 p.
102. Koipeliinin linnustus, t 1 arkki, 16 p.
103.
— 11. 1 arkki. 16 v.
101. F. M. Franzenin saarna I:nä sunnun 90. U—usia suomalaisia virsiä. Suomentanut t— t-t— . 1 arkki, 16 p.
95.
91. Katsota. y2y2 arkkia, Bp.
92. Lähteistä. 1 arkki, 16 p. ¦ 93. Lihan halu ja kuolema, esiinasetettu saarnassa l:uä sunnuntaina kolminaisuuden päilvastä, tohtori K. P. Hagbergilta. 1 arkki, 16 P^^^^^^^^W^W^^^^^W 94. Karlo P. Hagbergin saarna 18:nk sun Kolminaisuuden paivästa, rakkau Jumalaan. 1 arkki, 16 p.
tarkoittavia varoituksia viina vassekä kertomus juopumuksen onnettomista muutamissa totisissa tapauksissa asetettuja. 1 arkki, 16 p.
96. Kiinalaisista. 1 arkki, 16 p.
97. Kaarlo P. Hagbergin saarna tuomiosun 19
08.
09.
07.
14.
15.
ki, 16 p.
Manninen, A. , teen
nähtävästi tosi ja joka lukialle sekä varoksi että kehoitukseksi. 1 arkki, 16 p.
Gräkäs ja mykät tyttärensä. Rosvo-tapaus Hämeestä. 1 arkki. 16 p.
Yrjö Neumark. 1 arkki, 16 p.
Manninen, A. , johdatuksiapehtorille ja työvoudille.
1 arkki, 16 p. , Johdatus tarkkaan määräämän teuraseläinten painoa mittaamisella. 1arkki, 16 p.
Suomen historia lyhäkäisesti kerrottu. 1 arkki, 16 p.
Kosta’ paha hyvällä! Sydäntä liikuttavainen historia, kuinka eräs mies sai naapurinsa vähittäin kääntymään ilkeydestä hylvyy 104.
105.
106.
Suo 1arkopas, arkki, 17:llä kuvalla.
mesta.
Kolmenkymmenen sa. 1 arkki, 16 p.
Laulun voima. Murhe-tarina Itä 16 p.
Iso-ruhtinas-kunta SuoMen maan lyhyesti ja kansan mieleen asetettu. 1 l6p.
ki, 16 sota Saksas 16:llä kuvalla.
12:llä kuvalla.
Wuoroviljelyksestä. 1ark 1ark 1ark 12.
13.
20
117.
119.
118.
120.
121.
125.
123.
122.
124.
126.
127.
Kahden kihlatun orpanan surma erään julman lain johdosta. Hirveä, mutta totinen mestaus-historia tapahtunut muinain Taivassalon pitäjässä. 1 arkki, 16 p.
Benjamin Franklin’in elämäkerta. 1 arkki, 16 p.
No, nauretaanpas nyt. Hupaisia tarinoita nuorisolle. Kokoellut F. A— st. 1arkki, 16 p.
U—usia suomalaisia virsiä. Suomentanut t— , t— t— 11. 1 arkki, 16 p.
Pikku Janne. Kaunis kertomus erään orkaasta Pekasta. 1 arkki, 16 p.
po-pojan elämän vaiheista ja hänen autuaallisesta kuolemastansa. Suomensi Fr. Ahlqvist.
1 arkki, 16 p.
Enon opettavaisia kertomuksia lapsille.
Mukaillut Fr. Ahlqvist. 1 arkki, 16 p.
Sisarukset. 1 arkki, 16 p.
Matkustava kisälli. 1 arkki, 16 p. .
Kaksi. kunnollista ja huvittavaista juttua.
Ensimäinen:Ruukku-neitsyestä. Toinen:RikKaksi huvittavaista juttua. Ensimäinen:
Tytöstäjoka kehräsi kultaa favesta. Toinen:
Kulta-tolpille rakennetusta linnasta. 1 arkki, 16 p.
Kiviastiat vettä ylen täynnä; eli muutama sana totisesta parannuksesta. Suomennos.
1 arkki, 16 p. –
ta ja sen asukkaista. Historialliseksi tiedoksi Itäisten kansain tavoista ja käytöksistä ja meidän aikanamme käsittämättömäin himeitten raamatun sanain selitykseksikertoellut Wilhelm Carlsson:
Maanja ilman-laatu, vuoden ajat, viljat ja hedelma-puut. 1 arkki, 16 p.
Karjan hoito jet maan-viljelys. 1 arkki, 16 p.
Kirjoitus-konsti ja rahat. Niiden syn I.
11.
NI.
Ty ja alku. 1 arkki, 16 p.
lohto-torni merellä. Tosi kertomus lapsille.
Suomensi Fr. A— st. 1 arkki, 16 p.
Tummasti tutklva, vakaasti vastaava ukko. Kasikirjainen kaikille viattoman pilan ja arvoitusten ystäville. toimitti Eepo Pilasäkkinen. 1 arkki, 16 p.
Hyvin kaunis ja huvittavainen juttu veljistä Pekasta ja kuningas Laurista, jotka erinomaisen aikaisin menivat mailmaan, hei 128.
129.
130.
132.
131.
133.
134.
135.
136.
137.
Uskon valitsemus, eli I. C. Rylen saarna. Suomennettu. 1 arkki, 16 p.
Katariina vonßora, MarttiLutherinpuolison lyhy elämä-kerta. 1 arkki, 16 p.
Muutamia pieniä juttuja lasten sivistykseksi.
Ruotsista suomennettu. 1 arkki, 16p.
Suomen maan nahkasiivet. 1arkki, 16 p.
P. Raamatun muinais-tietoja Palestinasta, Wapahtajamme Kristuksen syntymämaas 22 I
dän kummallisista elämän vaiheistansa jaPekan tappetuksesta kolmen noidan kanssa, joilla yhteensä oli 3t) päätä, eli laivasta, miekasta ja suuresta mallaspanokfesta. 1 arkki, 16 p.
138. Suomen maan kaivajat. 1 arkki, 16 p.
139. Wapaus ja seuraelämä. 1 arkki, 16 p.
140. Kotieläimet ja kotita^vekasvut. 1 arkki, 16 penniä.
Erittäin hengellisistä kirjoista emme ole lyhyyden vuoksi mitään sanoneet, koska lukiamme pian itsekin tietämät niiden sisälmyksen kirjan nimen vaan kuullessansa. Niiden kaikkein pääasia on kristin opin suurimmat ueuvot ihmisen lankeemuksesta ja pelastuksesta. Tosin onnistuu toinen kirjoittaja toista paremmin tässä niinkuin muissaki aineissa; vaikea on luitenki nimitetyissä kirjoissa löytää suurempia ja merkittäviä etuja muiden eli toinen toisensa rinnalla.
Kaikessa tässä on kuitenki halpa hinta ylistettävä. Tämmöinen kirjallisuus tekee mahdolliseksi köyhimmällekin jonkun valon säteen loistamaan. Jos tämmöisiä pieniä kirjoja annetaisiin paljoki ja kaiken tiedon aineista, olisi maamme yhteisen kansan hyöty siitä suuriki oleva. Meidän maassa on kansan kirjallisuus niinkuin kaikki muut. ki hyvät toimet varstn alussa.
Mutta kaikki on mitattava kohtuullisuuden mitalla. Sentahden mekin pidämme tämän kansan kirjallisuuden olevan suuresta arvoSta meidän tilaimme suhteen.
23
Kuvauksilla selitetyt.
Kutemista kansalle knvankMa, 2 markka kirja sisältävää 25 arkkia.
arkki, 20 p.
Walaselävät. Kuvaukstlla selitetyt.
20 v.
Karhun sukukunta.
Sibillan ennustus-kirja, prophetiaSibillä!2^0^p^. Tie ja totuus. 1 arkki, 16 p.
Onnen-lapsi, syntynyt voiton-kruunulla, hän, joka voittain taisteli kuningasta, kuolemata ja paha henkeä vastaan. Huvittava tarina entisistä ajoista.
Niottuna 16 p.
arkki i/ 2arkki, 12 t
Suomen senatti on maaliskuun 26 p.
asettanut Kristiinan kaupunginlääkärin tohtori ja hovineuvos G. F. Forstsn Kristii.
nan piirikunnan lääkäriksi, tohtorin K. F.
ForsiusJoensuun piirikunnan lääkäriksi, kansliakirjurin Wiipurin läänihallituksessa E. L.
Eriksson lvara-maasihteeriksi Viipurissa ja Puumalan nimismiehen E. Otsoni varamaakamreeriksi Wiipurin lääniin. Samana päiväuä on Wiipurin kruunun makasiinin hoitaja hovineuvos G. F. Iversen saanut eron virasta elinikäisellä eläkkeellä.
Saman kuun 28 p. on Mikkelin läänin maa.
derra määrännyt makasiinin hoitajan A. E.
Landgrin järiestysmieheksi Mikkelin kaupunkiin.
numSearhoas-ssaä, ännön, joka on luetavana tässä toimeen panemisesta on tämän kuun 10 p. annettu armollinen Kuulutus, joka määrää: 1) sahanomistajille tähän saakka määrättyä sahaveroa ei kanneta viimis kuluneelta 1860 vuodelta; ja mitä siis mainitun vuoden sahaverosta jo ollee suoritettuna, tulee takasin maksaa veronmaksajille; 2) Suomen senatin talouskunta antaa tyskempiä määräyksiä sahausmaksonsuorittamisesta, ylöskannosta ja tilinteosta, jos. , ta tullien virkamiehille tulee samanlainen kantoprosentti, kuin tullituloista määrätty on; 3) kaikista ulos vietävistä sahatuista puukaluista, johon ei lueta halkoja eli muita sahalla ainoastaan poikki sahatulta metsänantia eikä myöskään kelteitä ja ruoteita, kannetaan edespäin tullimaksoa neljäs osa kopekkaa hop. jokaiselta suomen kuutiojalalta puukalua, 1859 huhtikuun 30 p. annetun tullitaksan muuttamisella, joka tullitaksamuiden metsätuotteiden tullin suorittamisessa on seurattava.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta antanut vähemmän metaljin Enonkosken sahan kirjurille Kerimäen pitäjässä Pietari Holopaiselle Viipurilaisen kauppaseuran Tiehanofin ja Poikain palveluksessa; kunnianmerkin trengeille Heikki lurroselle, Lauri Laukkoselle, Pekka Rehnille, Samuli Pasoselle, Kustaa Lavihaiselle, Antti Makkoselle, Heikki Karttuselle, Kaarle Karttuselle, Aatolf Reosvenille, Juha Lyytikäiselle, kaikki mainitun Tiehanosin ja Poikain palveluksessa; piialle Anna Laurintytär Hannoiselle Savonlinnasta, kraatarinkisällille Juha Matinpoika Seppäselle luvan pitäjästä, tehtaan työmuehelleJuha LaurinpoikaKuittiselleNurmeksen pitäjästä, valveliaNe Antti Oluvinpoika Kähköselle Ruskialasta, kaikki kirjoisteattuna Maarian suomalaisessa seurakunnasPietarissa; piialle Esteri Antintyttärelle talonpojan Tiitus Wäinän palveluksessa Wiljakkalan kappelissa ja piialle Ebba Antintytar Paanaselle, lautamies Heikki War— iksen palveluksessa Wiitasaaren pitäjässä. Hedelmäpuidenistuttamisesta ja kasrvattamisesta on Suomen talousseura antanut vähemmän metaljinsa torpparille Kaarle Janssonille Luonnonmaan luodolla.
Kaasuvalaistusta ollaan Turussa hankkeissa toimeen panemaan. Sitä varten oli seura asetettava 350 osakkeella kukin 100 ruplan arvoisena. Wiimis lauvantaina pidettiin siitä kokous kaupungin seurahuoneessa. Kaikki osakkeet oli jo silloin kirjoitetut olettamaksi. Asian toimeen saattamiseksi valittiin toimikunta, johon määrättiin viisi jäsentä ja kaksi vara-jäsentä, nimittäin:
kauppaneuvos K. M. Dahlström, v. t.
pormestari, neuvomies E. Lönnblad, apteeksoanri, L. E. Stigzelius, koneitta A. T. Erikskauppias G. A. Lindblom, varakonsuli Säve ja kirjakauppias I. W. Lillja. Aikomuksena oli ensin valaista ainoastaankuudetta kaupunginosaa joen ja Ryssän kirkkokadun välillä, mutta sitte päätettiin antaa osakekirjoituksen lisääntyä, niin että kukin kseauurpauannkilainen vielä saa kirjoittaa itsensä ja pääsee siis osalliseksi tästä uudesta valosta. Osakelistaan saapi kirjoittaa itsensä kauppias G. A. Lindblomilla.
Suomen yhdyspankin osalliset Turussa olivat entis keskiviikkona kokoon kutsutut lukuyhteyden huoneesen kuulemaan tarkastajakuntain lauseita sekä kutsumusta lopullisesti kirjoittamaan Suomen yhdyspankin osallisuuteen. Samassa tilassa . valittiin kauppiat G. A. Lindblom ja I. Osterblad niiden 10 prosentin kanto-miehiksi, jotka osakkaitten tulee maksaa toukokuun 1päivan ja heinäkuun 15 paivan välillä.
Perjantaina Huhtikuun 19 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M16.
3 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. ja Ruots. Namusaarnan: v.
Pastori Ahonius, lähtösaarnan. Suom. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Saxen. Ruots. Ehtoosaarnan: v.
Pastori Indrev.
Kehruhuoneen kirkossa, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Hinnan-lirtossa, Suomea: v. Pastori Stenberg.
Piplian selityksiä pitämät tulemalla miikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovatzti Nenvall ja keökimiikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indrin.
kosta ja vaimoihminen Maria Albertiina Gröndal, tiilitehtaan trenki Aleksanter Robert Palmgren ja ittellitzpiika Kaisa Leena Lindgren; maalarintisälli Otto Tehybergson ja piika Aleksandra Karoliina Lönngren; merimiesMatti Ferdinand Österman ja maimoihmineu Eema Liisa Samulintytär; sekä trenki Kustaa Hellgren ja maimoihminen Kustaama Selrlotta Ka-, , jander.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 8p< ilmoitti ittellismaimoMaria Winkelroth, että hän samana päivänä Luostarinmäeltä oli löytänyt yhden parin saappaita, yhden parin puolisukkia ja yhden kalossin.
Samana päivänä toi entinen pölisi Edvard Strandell polisikamariin siniset Merkapälsyt, mustalla nahkasifuksella, jonka hän viimismaaliskuun 18 p. Linnankadulla oli ottanut pois epäluulon alaiselta mieheltä.
9p. ilmoittiI:ksinuorukainen Alfred Palmgren, ettähän8 päiväna tässäkuussa olilöytänyt Ryssän kirkkokadulta vähäisen rahasumman; 2:tsiinspehtori Kustaa Ahlbom Wähä-Heikkilän kartanosta Nummen Pitäjästä, että häneltä samana päivänäUudellatorilllloli miety 20 ruplaa, jotka olivat hänen tattarissansa.
13 p. toi karvarinkisälli Ulrik Sevon polisikamariin nekka-reen istuttaman, jonka hän main— ittuna päivänä Ryssän kirkkokadulta oli löytänyt. Samana päivänä ilmoitti katulaslia Anton Lauren, että edellisellä viilolla hänen asunnostansa talosta n:ro 171entisessä Luostarin korttelissa oli varastettu 1 pari rasmanahkasia saappllanpäällyksiä, 1 raiti, kirves ja messinkinen kynttilän jalka.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Alamainenva Ntus on pantu keisariin tuomiokapitulin maalin määr— äyksestä Kokemäen kirkkoherran viran asettamisessa. Keif. M:ti ei ole myöntänyt Kuhmalahden kappe Maisten alamaista pyyntöäpäästä eri pitäjäksi Kangasalasta, ja kun kappalaisen palkka siellä ei tee niin paljoa kuin keis. käskykirje kesäkuun 29 p. 1858 määrää, on tuomiokapitulimäärännyt Sahalahdenkirkkoherran G. Willenius, yhdestä neuvoin tuvernööriu käskyläisen kanssa, pitämään kirkonkokousta kappelin kirkossa kappalaisen palkan korottamisesta. Samalla tavoin on Uskelan provasti ja tähdistön jäsen, maisteri O. F. Ingelius määrätty pitämään kirkonkokousta Halikon emäkirtosfa pitäjanapulaisen palkan korottamisesta siellä. Lääninprovastiksi Pietarsaaren provastikuntaan on määrätty Möyrinkirkkoh. , tohtori H. I. Estlander. Haettavana konrehtorin viran toimitus Tampereen ylitoulussatulemaksi lukukaudeksi.
sKnopion. )Pyhäjoen emäseurakunnankappalaisenvaatiin on pantu: 1) Raahen ja Salosten pitäjänapul.
WP. Z. Toppeliutz, 2 ) Sieviu kappalainenF. Silvius ja 3) Kauhavan kappalainen WP. maisteriH. I. Keekman.
Määrätyt: Kalajoen kirtkoh. apulainenO. E.
Petterson armovuodensaarnaajaksi Mlivieskaan, lappalainen ja kirkkoherran virkainen Kalajoella vp. E.
A. Montin toimittamaankaikki papilliset työt samassa seurakunnassa, väliajan saarnaaja lokijärvellä N.
Fellman kirkkoh. apulaiseksi Sodankylään, kirkkoh. apu Hainen Sodankylässä F. Heikel armovuoden saarnaajaksi Kemijärvelle, annovuodensaaruaajll Kemijärvellä O. A. Wallin välisaarnaajaksi lokijärvelle, ja kappalaisen viran toimittaja Maaninjalla G. W. Melart toimittamaan lappalaisenvirtaa Leppävirran seurakunnassa.
Seuraamiin Mirkoihin pääiemät tuleman toukokuun 1p. , nimittäin:Brahen ja Satoisten kirkkoherran virkaan Wihannin kappalainenK. K. Lindfors, Wihannin kappalaisen virkaan Piippolan kappalaisen sininen vp. R. Helander, ja Kuopion kaupungin kappalaisen virkaan Leppävirran kappalaisen viran toimittaja vp. I. E. Bergroth.
(Porvoon. ) Määrätty Sysmän kirkkoh. apulainen vp. K. A.
Strenss välisaarnaajaksi ja kirkkoh. virtaiseksi Heinolan maaseurakuntaan. Wirkavakuuskirjan on saanut v. t. opettaja maisteri F. W. Boueht historian ja ja maantieteen opettajaksi Iyvätzkylän ylikouluun.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 9 p. entinen varvin työmies Kaarle Juha Svan’46 vuotisena, nitkarintisällin Kaarle Henritson-vainaan tytär Anna Maria 2 vnotisena kuollut Nummen pitäjässä itsensä polttamisesta.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: alaupseeri 7:ssu Suomen linjapatalzoonassa Nikolai Kober kreekkalais-venäläiseötä uö Kotimaalta.
Wahdolta. Sanomain Turusta 9:ssä numerossa on eräs Euralainen antanut neumseosjsaa, lsaasntoeennkoulun opettajan malikoitsemiettä sen pitää oleman kärsimaisen, ahkeran ja oppineen sanan-viljeliän; mutta minä sanon että se Euralainen ei ole oikein ottanut määriin mitä Huoneen Taulu neumoo opettajille ja sanan-kuulioille, eikä myöskän käy toteen ennenkuin se pastori Cygnaeukselta esitelty perustettama opetuslaitos taikka seminariumi on toimeen saatu, jossa kansakoulun opettajiksi ja opettajattareiksi aikomaiset saisimat Mirkaansa tarpeellisen ja täydellisen opin ia kasmatuksen. ”Uudet luudat käväisevät puhtaaksi”, sanoo suomalainen sananlasku, mutta nuorukainen alkaamainen ei ymmärrä kumpinen pää luudasta sopinee. Jaa, kuka on ihmiselämän ajan mitannut? Taitaako Euralainen sanoa kumpi ennen kuolee nuori maiko manha? Ei suinkaan, mastaan rohkiasti, sillä Kaikkimaltiaan, taimaan ja maan Luojan hallussa uskon jokaitsen elämän oleman.
Wiela tahdon sanoa että nuoria miehiä, naituansa ja lapsia siitettyänsä, omat nuorena kuolleet ja niinmuodoin pikkusia lapsia jättäneet useinkin köyhyteen; jota mastaan manhoilla on manhoja lapsiakin, jotka auttamat sekä omaa että toisen perhekuntaa.
Nuoresta on myöskin sekin maara, että päästyänsä hymään palkkaan, lankee tuhlaamiseen, juopumukseen tahi muuhun hekumaan; niinkuin usein nähty on. Euralaisen kirjoitus ja neumo osottaa ylimalkaan hänessänsa asuman ahneuden hengen, koska hän katsoo oman kukkaronsa parasta, eikä opettajan pääomaisesti tarpeellisemmista amuista, nimittäin kristillinen mieli ja harras halu opettamaan ja harjoitus.
A. I. R-n.
Wenäjältä.
Marjomasta on tullut seuraamia sähköilmoituksia:
maaliskuun 26p. tapahtui täällä julkinen mielen-osoitus, maamiljelysseuran hajoomisen tähden. Sotaväkeä oli asetettu ksaa, duille. Ihmisjoukot olimat kauman koosmutta mihdoin hajosimat. Seuraamana päivänä meni taas suuri mäki-joukko lmnan tykö, mutta sotamäki karkotti sen. Usiat kerrat yhdistyimät he kahakkaan. Kymmenen henkeä sai kuolemansa, yhtä monta haamoja, neljäkymmentä ja miisi mastahakoisempia pantiin kiini.
Ulkomailta.
Unkarin maltiopaimät aljettiin tämän kuun 6 päiväna juhlallisesti. Paljo mäkeä oli kokoontunut siihen. Unkarin maltiollinen tila ja hallitus sekä heidän oikeutensa tulemat näillä maltiopäimilla kysymykseen ja tutkittamaksi.
KeisarillisenMajesteetin armollinen sääntösahalaitosten asettamisesta ja käyttämisestä Suomessa.
Annettu Helsingissä huhtikuun 9 p. 1861.
Me Aleksander toinen, Jumalan armosta keisari jaitsevaltias yli koko Wenäjänmaan.
Suomen suuriruhtinas j. n. e. teemme tiettälvakfi:
että Me, alamaisesti tehdystä esityksestä vapauttamaan maakunnan sahaliiketta niistä esteistä, joilla tähän saakka voimassa olleet asetukset sitä ovat haittaneet, ja niin valmistamaan tälle maan tärkiälle elatuskeinolle tilaa tarkoituksensa mukaisesti edistyäksensä, armossa olemme hyväksi katsoneet, muuttamisella mitä ennen sahalaitosten asettamisen ja käyttämisen ehdoista määrätty on, säätää kuin l^^täméfätapn saakka laillisestiase letuissa kauppajakotitarpeen-sahoissa, kvin myös kaikissa niissä sahalaitoksissa, joita tästälähin tehdään, sahattakoon kieltämättä ja estamatta koko vuosi sekä kotitarpeeksi etta kaupaksi kaikellaisia puita plankuiksi, soiroiksi, laudoiksi, palkeiksi, parruiksi j. n. e.
omistajan mielen mukaan. Tämän vuokfi ei tästälähin ole mitään eroitusta kauppaja kotitarve-sahain välillä, ei myöskään mitään määrää ja rajoitusta sahattavien puiden luvussa ja sahanteräin paljoudessa, josta entiset asetukset ja entisille sahalaitoksille annetut lupakirjat määräämät.
2 H. Kun sahalaitosta tahdotaan rakentaa medellä, lampö-ilmalla eli höyrylläkäytettämäksi, jos saha sitte asetetaan rälsi-, meroelikruunun-maalla taikka jonkun kauArpahuvit tulee pidettämäksi Turun seurahuoneessa tämän kuun lopulla. Tulot niistä lankeemat kaupungin käsityöläisten rahastoon. Rahastosta annetaan nimittäin apua käsityöläisten leskeille ja ormoille.
Sen vuoksi kehoitetaan niitä, jotka lahjoillansa tahtomat muistaa tätä eläke-laitosta, antamaan antimensa ennen 27 päimaa tässä kuussa rouville Tennberg ja Thuresson.
Elinkautisen rahakasvin laitos Turussa on tämän muoden ensi neljänneksenä saanut mastaan ottaa sisään-panoksia ja lisämaksoja yhteensä 5, 490 ruplaa 81 kop.
ja toimituspaikoissa 12 ruplaa 24 kop.
Uusia kirjoja. ”Saarna, jonka Pappien- kokouksessa Turussa, kesäkuun 30:nä päivänä 1859, piti losep Grönberg, määrätty kirkkoherra Messukylässä, Turussa Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Kirj— assa on 32 simua, ja sen hinta 10 kop. ”Hengellisiä Wirsiä, kokoillut Jumalan sanan-palmelia, Turussa Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Siina on 25 mirttä ja maksaa 8 kop.
Helsingin uudelle näytelmähuonelle on Keis. M. ti määrännyt maksettamaksi tuhannen ruplaa muoteensa Suomen käsikassastanfa, palkkioksi siitä että tähän uuteennaytellNähuoneesen myös on rakettu erinäinen istunpaikka H. M:tillensa. Mainitut rahat, jotka jo tämän muoden alusta luetaan annettamaksi, maksetaan 500 ruplalla kumma!takin puolimuodelta Suomen maltiosihteeristö— n toimesta näytelmähuoneenhoitokunnalle. Polttotaudin lasareeti aimotaan tehdä Helsingissä 30 sängyllä. Sen rakennuskustannukset omat lasketut 25, 000 hopiaruptaan, joka summa lainataisiin ja maksetaisiin takaisin 25 muoden kuluessa. Asian toimeen panoa marten malittiin erinäinen toim—ikunta. Roumasmaenseura pääkaupungissapitää arpajaiset tämän kuun 25 p. , johon myös tulee kalliita lahjoja H. M. Keisarinnalta.
Ilioppilaisten huoneenrakennuskassaan on tähän saakka yhteensä karttunut 26, 663 ruplaa 97 kop. , joka summa yhteisessä ylioppilaisten kokouksessa katsottiin mielä lisättälväksi ennen kuin rakentamaan rumetaan.
Muutamat ylioppilaiset omat tarjouneet tulemana sumena lähteäksensä ympäri jonkun osan maata laulajaisia pitämään ja sillä tamoin maroja kokoomaan samaan hankkeesen.
Nuutajärven lasiruukissa Urjalan pitäjässä pääsi mallia Mallallensa huhtikuun 12 p. kello 11 ehtoolla. Walkia syttyi katosta ja riehahti äkkiä niin että suurin osa ruukista meni tuhaksi. Kalu-makasiinit jaasunhuoneet jäimät palamatta. Ruuki oli palovakuutettu.
Käkisalmen pormestari H. Hallonblad on määrännyt omaisuudestansa suuren summan 70, 000 hopiaruplaa kansakoulu-laitoksen perustamiseksi, jonka järjestäminen, jos hallitus siihen antaa suostumuksensa, jätetään pastori U. Cygnaeukselle. Kaksi kansakoulun opettajiksi aikomaa nuorta miestä tulee jo sumella pormestari Hallonbladin kustannuksella matkustamaan ulkomaille, parhaimmissa kansakoulu-laitoksissa saamaan oppia ja harjoitusta, rumetaksensa opettajiksi aivotussa laitoksessa.
Itävallan ja Italian kuningaskunnanrajoilla Poja Mineio-jokien rannoilla on jo koottu paljo sotaväkeä. Siitä jo muutamat ennustamat sodan jo pian syttyvänki näiden maltain mälillä. Tämän luulon mahmistukseksi medetään mielä sekin että Garibaldi jo on jättänyt maakartanonsa Kapreran luodolla ja tullut tänne pohjais Italiaan.
Levottomuutta ja kapinan intoa yhä kestää Itamallan etelä maissa Kroatiassa ja Dalmatiassa, sekä Turkin alusmaissa, asmkeanssmaainittuin maakuntainrajamaissa, Bosja Serviassa. Italian puoleltakin yli Adrian lahden on tänne tullut kapinan yllyttäjiä. Turkki on nimittänyt Dmer pasjan sotaväkensä päämieheksi Bosniassa ja Hertzegovinossa, ja käskenyt piirittää ja sulkea Montenegron rantoja meren puolelta.
SaksanmaallaDresdenin kaupungissakuoli helmikuun 21 p. kumanmeistäjä Ernst Rietsehel, joka parhaallansa teki MarttiLutherin kuvapatsasta, joka on määrässä pystyttää Wormsissa. Itse piti hän tätä työtänsä suurimpana ja mieluisimpana. Onneksi ehti hän malmiiksi saamaan kipsistä Lutherin ja Wiklesin kuvakaavat täysikokoisina niinkuin ne valetaan, ja muut kaavat vähemmässä koossa. Lutherin kuva m suuri ja viehättävä.
Hänen kasvonsa ovat käännettynä taivasta kohden, ja hänen oikia kämteansseämmleapsäsäa piplian päällä, joka on hänen kädessänsä. Niinkuin lukiar tietämät koottiin Suomestakin rahoja tämän patsaan rakentamiseen.
Mustialan maaviljelysopiston karjahoidon tarkastajalle mamseli Karoliina Lundströmille on Suomen senatti lahjoittanut hopiakannun siitä että mamseli Lundström on pitänyt tarkan vaarin ja hyvän hoidon karjasta. Kannun antoi opiston inspehtori senatin puolesta opiston virkamiesten läsnä ollessa.
Samassa tilassa ilmoitettiin että Pietarin maaviljelys-näyttelössä viimis syksynä maamiljelys-opistolle oli annettu seuraavat kilpapalkinnot: 1) isompi hopiametalji kahdesta vuoden-vanhasta Ayrshirelaisesta vasikasta, 2) myös isompi metalji yhdestä kahden hevoseu aurasta, ja 3) 150 ruplaa hopiaa sala-ojain työ-aseista.
taa asento-päätöksenmukaiseksi, ; joé sahanomistaja kolmannen kerran rikkoo tätä vastaan, maksakoon sakkoa samoin kuin toisella kertaa ja menettäköön sen ohessa myös fahuri-oikeutensa. Sama edesvastaus olkoon, jos vesisahan omistaja rikkoo sahan määrätyt toe-ehdot, ehkei vahinkoa siitä tapahtuisikaan, ja kruununmiehet hävittakööt kohta tumattoman lisätokeen omistajan kustannuksella.
Jos vahinko tapahtuu, palkitkoon sahanonnstaja sen^^^D^^^D^^D lupaa käyttämisten’ on saatu, maksakoon omistaja sakkoa 50 ruplaa kolmeksi jaettavaksi, ja kruununpalveliat käykööt kohta toimeen sahan käyttämisen estämiseksi.
13 §. Wesifahan omistaja pitäköön, sahausoikeutensa menettämisen uhalla, arkkuja taikka muita soveljaita laitoksia, joihin sahanpurut kokoontumat ja estymat meteen putoomasta, sekä avatkoon lain jälkeen toeluukut, missä vesi tahtoo vahingoittaa yläpuolella asujain tiluksia.
14 h. Jos kysymys tulee sahan hämittamisestä, koska se estää koskenperkauksen toimia, ja siinä kohdassa, sahan rakentamisen luvan annettaissa, ei ole mitään »Välipuhetta tehty, olkoon sääntö maaliskuun 8 p. 1820 ja muut asiassa annetut asetukset noudatukseksi.
15 §. Asianomaiset viskaalit, metjahoidon virkamiehet ja kruunun-palmeliat kukin paikkakunnallansa pitäkööt tarkkaa vaaria siitä ettei sahanomistajat sen ylitse käy taikka laimin lyö, mitä tässä asetuksessa määrätty on.
16 tz. Tästä puoleen ei tarvitse maksaa mitään sahaveroa eli maksoa sahoista, jota vastaan se, joka maitse eli meritse ulkomaille mie ja miettää sahatulta puu-kaluja, johon ei lueta halkoja ja muita sahalla ainoastaan poikki sahatulta metsan-antia, ei myöskään kelteita ja routeita, maksaa fruunulle, paitsi erittäin määrätyltä ulos-miemämaksoja, niin kutsutun sahausmakson, joka viiden vuoden ajaksi määrätään puoleksi kopekaksi kultakin Suomen kuutio-jalalta sahattua puuta, eli kahdeksan ja puoli kopekkaa kultakin 17 kuutio-jalkaiselta tontitta, ja 85 kop. hop. jokaiselta 10:n tontin läjältä eli 170:ltä kuutio-jalalta. Sahamakso maksetaan jakannetaan tullikamareissa eli siksi määrätyissä tulli-asennoissa.
17 §. Mitä tätä ennen on määrätty eli seurakunnissa somittu sahurien osallisuudesta kirkon ja pappilan rakennuksessa sekä vaimaishoidossa y. m. , pysyköön eteenpäinkin noudatteena siksi kuin siitä toisin säädetään.
Mutta missä muutos, nyt muutelluin asianhaarain johdosta, katsotaan tarpeelliseksi, kuin myös missä uusia sahalaitoksia masta rakennetaan, olkoon seurakunnan ja sahahaltiain vallassa siitä sopia taikka, jos ei tämmöistä sovintoa taida tapahtua, kumernöörin tutkittavana ja mäarättamänä kuinka paljon kysymyksessä olemasta sahasta tulee kuulutuksella kihlakunnan kirkoissa, julistaa asia, kehoituksella sille taikka niille, jotka luulemat oikeutensa oleman kysymyksenä, puhe-oikeutensa menettämisellä, kuukauden sisällä sen jälkeen, muistutuksensa kumernöörille kirjallisesti ilmoittamaan, ja paitsi sitä, jos laitos rakennetaan toisen maalle, sen omistajaa erittäin hakemuksesta kuulla; jonka jälkeen ja kun metsahoidon hallitus, jos niin tarpeeksi katsotaan, on antanut maaditut selityksensä, kuvernöörin tulee päättää asia ja, jos hakemus myönnytetään, päätöksessä määrätä niiden raamien luku ja laatu, joita hakian annetaan sahassa käyttää.
6 tz. Jos sahan omistaja mielii enentää raamien lukua taikka muuttaa niiden laatua, hakekoon sitä kumernöörissä, joka saapi hakemuksesta päätöksen antaa. Jos toetta myös tahdotaan tehdä toisenlaiseksi, menetellään niinkuin uuden mesisahalaitoksen asettamisesta määrätty on.
7 tz. Päätös, jonka kautta uudm sahan laittaminen on sallittu, taikka entisen sahan muutos toisenlaiseksi myönnytetty, pitää kumernöörm antaman senatin talouskunnan tutkittamaksi ja sen muoksi, kolmen kuukauden sisällä päätöksen jälkeen, lähettämän sinne ynnä kaikki asiaan kuulumat kirjat sekä todistus ajasta, jona asianomaiset kumernöörin huolesta omat saaneet päätöksestä tiedon.
Ellei näitä todistuksia sanotulla ajalla taitta saada, ilmoittakoon kumernööri sen, lähettäissänsä päätöksensä ja toimittakoon ne sitte niin pian kuin mahdollista on.
8 §. Kuvernöörin päätöksessä, jos hakemus sen kautta on myönnytetty taikka emätty, saapi tytymätön hakea muutosta alamaisilla malituksilla, jotka 90 paimän sisällä päätöksen saamisen jälkeen, sitä päimaä kuitenki lukematta, pitää senatin talouskuntaan lähetettämän.
9 §. Kahden vuoden kuluessa siitä kun senatti on luman antanut uuden sahan asettamiseen, pitää se täyteen toimeen pantaman, ellei tahdota menettää asettamisen lupaa.
Jos asettaja tahtoo pidempää aikaa siihen, pyytäköön sitä kumernöörilta, joka lähettää hakemuksen ynnä oman lauseensa kanssa senatin tutkittamaksi.
10 tz. Sahan omistajalla, jonka asettamiseen laillisessa järjestyksessä lupa on saatv, on oikeus varustaa se erittäin keskisahoilla sekä muutoin mielensä mukaan rakentaa ja edespäin muuttaa toisenlaiseksi, kuitenki ettei saharaamien määrättyä lukua jalaatua eikä toe-ehtojen määräystä mastoin tehdä. Jos saha lakautetaan ja hämitetäan, ilmoittakoon omistaja sen kuvernöörille, jonka tulee siitä tieto antaa senatille.
11 §. Jos laillisessa järjestyksessä tehtyyn sahaan raketaan . usiampia eli toisen laatuisia raameja, kuin lupa on saatu, vetäköönomistaja sakkoa ensi kerran 25 ruplaa ja toisen kerran 50 ruplaa hop. kolmin jaettamaksi, ja kruununpalmeliat pitäköötsahan työttömänä siksi että omistaja sen muutpungin maalla, pyydettäköönlupaa sen läänin kumernööriltä, jossa sen asentopaikka on.
Hakian tulee myös ilmiantaa niiden saharaamien luku ja laatu, joita laitoksessa aimotaan käyttää, kuin myös todeksi näyttää että hänellä on oikeus asentopaikkaan.
Tämän ja edellisen pykäleen säännöistä suljetaan pois ne kotitarpeen sahat, joita ritaristo ja aateli, etuus-kirjainsa jälkeen ja erinäisettä lumatta, omilla tiluksillansa tästä puoleen asettaa, niinkuin 74 ja 75 pykaleissä armollisessa säännössä Suomen metsistä syyskuun 9 p. 1851 määrätään.
3 §. Jos lupaa haetaan vesisahan asettamiseen, mutta vesistö ei ole kokonaan hakian tilusten sisällä, tulee kuvernöörinmäärätä semmoinen katselmus, kuin 171 pykäleessä Suomen maamittauksen säännössä toukokuun 15 p. 1848 ja 2 pykäleessä säännössä syyskuun 17 p. 1860 niiden asiain ratkaisemisesta, jotka koskemat vesilaitosten asettamista ja medenjohto-töitä, määrätty on, ja sitte, kun katselmuskirjat ynnäniihin kuulumat kartat säätyssä järjestyksessä ovat kuvernöörille annetut, kuulustella piiri-insenöörin eli, missä niin tarpeeksi katsotaan, tieja vesiyhdistysten ylihalliunon ajatusta asiassa. Jos näin saadun selityksen kautta sahan-asettamista kohtaa esteitä, saapi kumernööri kohta kieltää hakemuksen; mutta muussa tapauksessa, pyytää paikkakunnan tuomarin, määrätyn maamittarin amulla, pitämään katselmus, niinkuin siitä rakennuskaaren 4 pykäleessä 20 luvussa määrätty on.
4 §. Kun kihlakunnan katselmus, jossa ei enää tarvitse tutkia hirsi-maroja, on tapahtunut ja katselmus-oikeus on antanut lauseensa toetus-ehdoista ja tokeen laadusta seka mitenkä ja missä määrässä laitos koskee toisen oikeutta, ynnä muiden asianhaarain kanssa, tulee hakian, jos hän tahtoo pyyntönsä perille päästä, antaa kaikki asiaan kuulumat kirjat kuvernöörille, jonka, jos suurempaa toetta ja veden sulkua tarvitaan ja vaaditaan, kuin mitä 3 pykäleessä määrätyssä katselemuksessa esitelty on, tulee uudesti tiedustaa tieja vesiyhdistysten ylihallinnon ajatusta asiassa sekä sitte, kuin myös metfahoitokunnan lause, missä niin tarpeelliseksi nähdään, on vaadittu, antaa päätös asiasta, ja siinä, jos hakemus myönnytetään, myöskin tyskä määräys toetusehdoista ia tokeen teosta, raamien luvusta ja laadusta, joita sahaan saapi tehdä, sekä että saha pitää omistajan kustannuksella toisin tehtamän, siirrettämän taikka kokonaan havitettämän, jos tulevina aikoina medenjohdatus-, koskenperkaustahi suuremmat maaviljelys-työt sillä estetään.
5 tz. Jos joku hakee lupaa vesisahan asettamiseen, ja vefistö on kokonaan hänen tiluksiensa sisällä, taikka lämpö-ilmalla eli höyryllä käytettävän seen, sahalaitoksen asettamiei tarvita maamittarin tutkintoa eli muuta katselmusta, maan tulee kuvernöörin, ilmoituksella ni«akunnan sanomalehdissä ja
Kaikki tavaiat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lastrulleja kaikista lajieta. arina-uuneja.
rauta-arinoita ehälloja), vellejä, ryytkli-uuneja. ryyktyrautoja, rilitaan-putkeja, hauta-ristejä ja varjoja, lyhdyn-kallnattajia. kirjeitten lovioitusloneita. lokanputkeia ja kelinä, rövtiä. istuimia ja sänkyjä y. m. Nautapuntareita ja tymmeuluku-vaaloj».
Paloruisluja ja santoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiaampaa lajia lulkuja. saranoita, akkunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. tahvin-paahtimia y. m.
Rion Hahvetta, Hampurin Vokeeia ja lavanMiifikryyneja myopi P. lihimaeus, entisessä Boxströmiu talessa.
Mustan-pruuni valakla-bevone». 6 vuotias. lav »is ja virheetön; tvvetemmätiedon antaa ruokakauppias Konstantin ’Hberg.
Klimmenys-vaaleia, laba-artkuja. olvenlukkuja. esilukkuja, vroenteltimiä. säränöitä. atlunanlistoja, myyvi seppä K. I. Wulff Itäisen pitlän ladun vairella.
Riigan MeNavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingelinin taloesa.
Huviä Riigan vellavan-siemeniä kyllvöksi, viimis vuoden tuloista, halpaan hiittään myypi I. W Blomberg tauvvlltoriu varrella.
MettäI. G. Grsnbergillä.
Wahva ja virheelön bevoue40 luolalla, Sundellilla enteessä Söoerqvistill talossa Anninkaisten mäellä.
Ruotsin lllttopareen-naulojllalennettuunhintaan Myypi 3ävi ja dsterolad rautavuodiesa iiinnauladun varrella.
STOrtÄPtrt 50 fiu>. bev. iiiuiuutlta Kingeli«Vlllvvlll ja Kumvr. olutebtaassa.
Weslparannuksen-laitos MAMW Kupittaan eli Pyhiin Henrikin lahW^^^M teellä, Turun kaupunssin lähellä, attjamM< MmM taon Kesäkuun 1 P. tänä vuonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1 p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamain nuorten lääkärien aroulla pitämään, samoilla perustuksilla kuin viimekuluneina kahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparannuksen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi mesiparannus mainitun taman mukaan on amullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin. kertonut ja selittänyt Suomen Lääkariseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Wesiparannus-laitoksen maikutuksetzta vuosina 1853, 1854, 1855, 1856, 185? ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuutz eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautien perästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelyksiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitolpssa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten vapaassa liikkeessä, halvaukset joihin ei selkä-ytimen pehmitys tahi kuimetutz ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, kidnininnri- tauti, nuljahduksia kohdussa kovanmeren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, Maisan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset Mammat hengittimissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, vesitauti rinnassa ja sydänsäkissä, kalmetauti, kerpuuki, risatauti stkä muut mammat meri medenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-mesitautia, tuimat ajottaiset ihottumat, merkurinl-taudit, eräät lajit toistaiöta kuppatautia, milloin luerknr-moidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa mesiparannus on pidettämä ainoana pettämättömänä lääkityksenä, jota paitsi mesiparannustakehutaan erittäin auttaMaiseksi päästyä äkeis-taudeista ruman-sulattimissa ja vilutaudista, semmoisten seuraus- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka sikiävät niistä.
Kaukana usuvaiset sairaat, jotka haluisiroat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun on Helsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä niin täydellisesti luin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka omat seuranneet taudin alkamista ja vieläkin vaivaavatsairasta, kuin myös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkin kohdat, jotka voimat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomukset pitää kirjoitettaman Saksan eliRuotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vastaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Wiimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mukavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu kuin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turusta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Halataan vnorota I^ä päiväötä kesäkuuta: talsi lnionetta toinen isomvi toinen vähempi. Tietoa vartoiaan näiden sanomain painossa.
Ilmoituksia.
Täösä kaupungiosa ja [en nui. ifeurafuiiuaöfa fuimyös Uudessakaupungissa. Laitilapitäjässä ja Hinnerjoen kappelissa fefä Euran pitäjässä asuvaiset efaU liset. jotka täällä oroai kiljoittaueet itsensä aivotun maaviljelysvaukiojallifuutefii, jota ntit kukutaan Suomen J)^l’i)öpaufirft, futfutaau täten kokoon maaiirtntatua29i)äitt3änä täösähuhtikuussa kello 7jvv. ruok^kaupvi^s Kaarle Sedeiströmin tykö, osallisten kokouls? e>sa aMiniid helmikuun 27 v. tehdyn päätöksen mutaan, valitsemaan kaksi benkeä, joiden ininä allekirjoitetun kanssa tulee määrätä, kuinka ensimäinen malso.
10 niiirfha kultakin osakkeelta. v!öi>k<n!netaa>!> jotta lmopautsllii, sesesksäa voasbuauiusljfrajoei-liuvttsiitesvfaaueonotam. äRä. raäuttmy asltuaohriutehtttai»’ Granström.
KoetNslaNeja viittä eri laija, sopivia siilmi maa vilieiia!ruluxli, jota nyt pidetään, ojola päivä »ähtälvänä lurktinahkuri K. F. Lindbergillä Postimestari Hammarln talossa Ison Hämeenkadun varrella.
Klllsi paitaa 14 tahi 15 vuodeijässä. joilla on lialu turtlinahkuriu opetin, saalvat paikanK. F. Lindber. iflä, joka asuu poslimestari Hammarin talossa Ison Hämeenkadun Varrella.
H^iille, jotta haluavat antaa astuttaa tammansa ~*r+’ erinomaisen sorealta ja tändelliseSti virheettömalta eribilta. jätetään siihen tilaisuus, tum lysyvät ohjilliseu Ealin’iu perään, joka asuu luvernöörinhuoneen tata-tartanolla; astumisen makso on 3 ruplaa eli tynnyri kauroja. M@uurt keltasen-rustia jahtikoira, suuripäineu. halkelmilla luvvakorvilla, roikku iM^^^U. villahuvlilla ja tatvattoman suuret kynnet <>”^>»««M> jalvoissa. tuntee nimensä ”Pollus”, meni tiehensä viimis sunnuntain ehtoolla; joka sen on for* juunsa ottanut, tuokoon palkintoa vastaan värjlri Lagerstedtille AnnintatSten tulliin.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
rauta-kaluja, llasia ja posliineja, isomainen lynttilälruunu, mayonllfia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 2 pelipöytää. 1 isomainen selnäpeili, 1seinäkello, ajokatuja, maalatulta mattoja ynnä kailellaista huonekomsua, joka halullisille osta, jille ilmoitetaan. Turun huutokamarista yuhlikuun Tuorotaiua ja perjantaina 25 ja 26 päivänä täesä huhtikuussa, altain kello 9 epp. ja 3 jvv , myydäämerilavteini A. Lindqvist vainaan perillisten talossa >i:ro 94 entisessä Meri-lorltelissa Linnantaduu narrella tässä kaupungissa, julkisellavapaehtoisella huutokaupalla mainitun vainaan jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: kultaa ja hopiaa, vaski-, messinki-, tina-, plakkija rauta-laluja. llasia ja posliineja, joioeu seassa sinirvalloset pöytä-astiat, tahveja teekuppia, mahonkisia. petsatulta ja maalatulla huonekaluja 1seinäpeili. 1pöytäkello. fortepiano, sänky-, liinaja miehen-pitovaatteita. merikatttoja. ottanteja, 1kiikari. 1lailvauveuhe. permanto-mattoja, ajokatuja, mintuin lääseitä, rattaita, niiden seassa 1 vesirattaat tynuyriuensä, tyhjiä potteja, mankeli ynnä yhtä ja toista huouekomsua, jola halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamarista huhtikuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tiistaina tämän huhtikuun 3l) v. allainkello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään, paikkakunnalta pois muuttamisen tähden, leoli Berlinin talossa n:ro 3, 17 lortteliesa 1 kaupunginosaa, liki entista Suomen kasarmia, jullisella vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista irtainta taivaraa, »limittäin petsatutta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1 mieheupiironli, 2 vaatelaappia. sänkyjä, pöytiä, tuolia, vasli-, pläklija rauta, kaluja, joiden joukossa 1 kukkaSpainin. klasia ja pos. liiueja, ynnä taitellaisla buouetomsua, joka halullisille ostajille tiedoksi an»etaan. Turun huutolamariita Tuorstaina 2 päivänä tulemassa toukokuussa, al, lain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kaupungin huutokamarissa, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla, laikellaiötaietainta tavaraa, nimittäin: petsatulta ja maalatulta huonekaluja, «aSki-, messinki-, tina-, plakkija rauta-kaluja, klasia ja posliineja. 1 teelyöli.
pöytäkellvja, lamppuja, 1kruunaussaha, sänkyja miehenpito-vaatteita, joiden joukossa 1 fupinnahlaset pälsyt ja kaulus, siloja, suvi-ja talvi-ajolaluja.
niinkuin l jahtitrilla, Hällija souta-rattaita. 1 vesireti tiinuneusa, 1kasauinja 1kuuri-reki. peltvlaluja, 1silovu-arklu tveilsenensä, 1 manteli, muutamia taevupentin luuttuja ja tukkastruukuja, tyhjiä tiinuja, tynnyreitä ja tammipunttuja rautavöillä, 5 työhevosta, Imaalattu ja 1 maalaamaton veuhe peräsimellä ja airoilla, 1 verkkovenhe ja yhtä ja toista huonelomsua sekä soutaläja entisessä Ginmannin varvissa. joka sekä että venheet ovat nähtävä»»ä värjäli Wirverezin talossa. Nantaja Linnan-katujen välillä, ja että bevoset jaajokalut myydään kello 12 ja 1 välillä päilvälla, halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun buutolamarista huhtikuun 17 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaiua toisena päivänä toukokuuta allain kello 9 edellä puolen päiväu myydään vapaehtoisella huutokauvalla, Pramilan talossa Uläueen kappelissa irtain omaisuus, nimittäin: rautaja puukalua, peltoja ajokaluja. hevolsia. härkiä, lehmiä, lampaita ja nuorta karjaa, jota halullisille ostajille ilmoitetaan.
Pramilasta Bp. huhtil. 1861. Kustaa Pramila.
Kihlakunnan oiteuden Huittisten ja Punkalaitumen pitäjissä lainvoimau voittaneen päätöksen johdoöta, ja asianomaisen vörmyntärin tahdosta, myydäähuutokaupan kautta paikalla. Ala-Kirran perintö-taloTalalan kylässä viimeismainituösa pitäjässä, seitsemäs (7) päivä ensilulelvaista toukokuuta; ja on se vaatimuS niiltä jotka tahtovat huutaa, että toimituemiehelle ennen myymistä jättää talauS-liijan. että kauppahinta nläälättävän ajan sisään tulee makseluksi, kahdelta varalliselta tilanomistajalta, joitten varat pitää oleman todistetut tuomarilta eli muulta päälleluotettavalta virkamieheltä. Kolmas osa hinnasta pitää lohta jälkeen myumisen matsettaman. Huittisista 5 v. huhtikuuta 1861. Lars Leonard Lyke», toimittaja.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämähuhtikuuir 23 p. altain kello 9 epp.
j3 jv. . myydään »inaseppä Lindbladin talossa n:ro 3, 9 kortteliosa Ikaupunginosassa Ison Hämeenkadun «varrella, julkisella vapaehtoisella huutolauvalla, leskirouvan tohtorinpa Wallenius-v»inaan jälleen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: hovia-, vaski-, messinki-, tina-, plälki-. joiden joukossa ylsi tylpy-amme, ja mainittuja maksoja suorittaa, sahan suuremman eli vahemmän alan suhteen. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Helsingistä huhtikuun 9 p. 1861.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen jälkeen ja Korkiassa Nimessä.
Hänen Suomeen asetettu senattmsa.
Mhytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun17p.
ilmoitti I:tsi nuorukainen Julius A. Sjöberg että hän samana paimänä Kauppamiehenkadulla oli kadottanut 2 Märimerkilla merkittyä mustaa silkkiliinaa; 2:ksi Mynämäen lukkari A. Kajander, ettähänsamana päivänä Wähän Hämeenkadulla oli kadottanuthopiaisen nuuskutoosan, merkitty puustaveilla S. R.
18 p. toi summan neumomies Nystedt polisikamariin mahan rahaa, jonka hän oli löytänyt komeliahuoneesta.
— 19 p. tuotiin polisikamariin Uudenmaankadulta löytty kamarin-amain.
20 p. toi kraatari K. G. Rosin Nummen pitäjästä totosin polisikamariin suurennuslasin hopiamanteella, jonka hän oli löytänyt Isolta Brahen kadulta.
Samana päivänä ilmi antoi kauppias Forssellin kirjuri A. Lithenius, että pitkanläntä mustanhimiäinen vaimoihminen, musta kohtu yllä ja musta liina päässä, edellisellä päivällä tuli kauppias Forssellin puotiin näytetilka kädessä ja pyysi ramintolan-ifännalle Lembergille näytteeksi miedäkfensä kappaleen saksiiuia, joka myöskinannettiin. Mutta mainittua fakslini- kapftaletta ei tuotu puotiin takaisin, eikä maksoa siitä, niin kyseltyä saatiin tietääetteimainittuamaimoihmitztä ollut Lembergiltä lähetetty, maan että hän malheellansa oli saanut saksimin itsellensä.
Tohtorinna Amellanilmoitti että hän seurahuoneessa taikka mainitun huoneen ja asuntonsa Malilla 12 päivänä tässä kuussa kadotti kullatun hoftiaisen rannerenkaan, merkitty nimellä F. Amellan.
Kotimaalta.
Kemisoairtiullsis»eSnääMnatöje, setetteäti»nvaAliormkuonltlainenllmiehiä Suomenmaan neljästä säädystä on kutsuttama Helsingin kaupunkiin ko’olle tulemaan tammikuun 20 päivänä 1862, vvden aika-luvun mukaan. AnnettuPietarissa, 29 p. maaliskuuta (10 p. huhtikuuta) 1861.
Me toinen, Jumalanarmosta, Keisari ja Itsevaltias koko Wenäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m. , y. m. , y. m. , teemme tiettömäksi: Niinä kuutena vuonna, jotka siitä asti omatkuluneet, kuin Perjantaina Huhtikuun 26 päivänä 1861.
Gllnomia Turusta.
M17 4 Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
TuVMiolirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:m.
Pastori Bränder, lähtäsaarnan. Suom. Ehtoosaarm.
Pastori Indre’».
Kehruhuoneenlirlosfa, Suomea: m. PastoriIndren.
Linnan-lirlossa, Suomea: m. Pastori Stenberg.
nan: v. PastoriMalmström. Ruots. Ehtoosaarnan :
Piplian selityksiä pitämät tulemalla miikkoa: tiistaina kello 5, jpp. ruotsin kielellä Tuomiopromasti Renmall ja keskimiikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indrev.
Kaikkimaltias Meidän käsiimme laski Suomen kansan elämän vaiheet, olemma Me erinäisissä tiloissa tulleet sihenmakuutukseen, että monet semmoiset la’inlaadinta-toimet olisimat mälttämättömästi tarpeellisia, joiden nojassa maakunnan sekä hengellinen että maallinen edistyminen suurestirippuu, mutta joita Suuriruhtinanmaan perustuslakien mukaan ei ilman maan säätyjen amutta ole moitu saada aikuisiksi, jonka muoksi eräät asiat siitä ajasta asti omat jääneetmiimähtämään, kuin Suomenmaa tuli Keisarikunnan kanssa yhdistetyksi.
Tämän makuutuksen johdolla olemmaMe myöskin Armossa antaneet Suuriruhtinanmaan Senatille käskyn, yksissä neumoin maakunnan kenraali-kumernoorin kanssa.
Meille alamaisuudessa ilmoittaa ne yllämainittua laatua olemat asiat, jotka niin tärkeiksi katsottiin, että ne marsinki olisimat esiin otettamat. Tosin sopisi se parhaiten yhteen uskollisten Suomen alamaistemme hymäa alati harrastamain toimotustemme kanssa, että maan säädyt kohta kutsuttaisiin ko’olle, sittenkuin yllämainitut asiat omat säännöllisellä tamalla edeltäkäsin malmistetut; mutta muut tähdellisemmät maltio-toimet, joidenka malmomisen Jumala on pannut pyhimmäksi velvollisuudeksemme, eivät myönnytä että tätä nykyä käyttäisimme sanottua Suomenmaan perustuslakien mukaan Meille kuulumata oikeutta.
Että kuitenkikaikki, mitä semmoisissa ajanmaiheissa moidaan Suomenmaan hymaksi tehdä, ei tulisi kaumemmin miimytetyksi, olemma Me tahtoneet suostua siihen, että Waltiokunta semmoisia miehiä kutsutaan maakunnan neljästä säädystä ko’olle, joilla on kansalaistensa luottamus ja jotka samat kansalaiset siihen toimeen vapaasti malitsemat; ja jätämme Me heidän haltuunsa, käydä niitä asetusten ehdotuksia tarkastamaan, jotka Meidän käskystämme tulemat tärkeimmissä yllämainituista asioista heille esiteltämäksi, sekä alamaisuudessa lausua, miten ne, maakunnan tarpeille parhaiten vastaamalla tamalla, siihen asti heidän mielestänsä »oltaisiin järjestää, että näemme ajansuhteiden myönnyttämän maan säätyjen kutsumista ko’olle, jolloinka samat asiat saatetaan täydellensä ratkaista ja lopullisesti mahmistaa.
Tätä marten tahdomma Me Armossa säätää seuraamalla lamalla:
I:ksi. Ritariston ja aatelissäadyn huntooikeutta nauttimat jäsenet saamat, itsekukin siinä luokassa, johon hän kuuluu, valita neljä saman luokan miestä, joista tällä tavoin useimilla huudoilla «alitut, neljä kustakin luokastaf käymät ritariston ja aatelin edusmiehiksi.
2:ksi. Kussakin Suomenmaan kolmessa hiippakunnassa on asianomaisella pispalla, tuomiokapitulilla ja kirkkoherroilla oikeus keskuudestansa valita, Turun ja Porvoon Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) KunKeis. M:ti lviimishelmikuun 11 P. oli määrännyt Teiskon kappalaisen, Laihialle nimitetyn kappalaisen vp. A. F.
Oedban leskelle yhden lisä armovuodenLaihian emäkirkon kappalaisen tuloista setä tämän huhtikuun 11 p. armossa selittänyt että Geddan leski siellä myössaa hyväksensä nauttia varsinaisen armovuoden, niin tulee sen vuoksi tuleman toukokuun 1P. seuraaviin lvirtoihin astumaan, nimittäin: Teiskon kappalaisen tvirtaan Kangasalankappalainen vp. K. E. Inberg, Kangasalankappalaisen Mirkaankirkkoherran apulainen ja tyttökoulun opettaja Turussa WP. H. E. Bränder, ja Turun tyttökoulun opettajaksi Paattisten kappalainen A. Lindman. Wirkavakuuskirjan saanut välisaarnaaja Perttelissä H. H. Hjerpe Angelniemen kappalaiseksi.
Luvan muuttaa Pietarin hiippakuntaanon saanut Espon kirkkoh. apulainen A. W. Bergman.
Määrätyt virkavuoden saarnaaja Teiskossa WP. K.
Bergroth mälisaarnaajalfiMessukylän pitäjän-apulaisen «irtaan, Mietoisten kappal. apulainenE. I. Lilljeftrand Kumlingenkirtkoh. apulaiseksi, jaRuskon kappal.
siainen K. H. Ekblom Mietoisten kappal. apulaiseksi; tullen Ruskon kappalaisen Mirasta murhetta pitämään mahdollisuuden mukaan Maskun papit. Haettavana opettajan virkaSahlininkansakoulussa Hämeenkyrössä.
(Porvoon. )Padasjoen kirkkoherranmaaliin on pantu 1) Jämsän tappal. vp. I. R. Wallenius, 2)Hauhon kappalainen vp. I. F. Danielsson ja 3) kirkkoherran ttiran toimittaja Kristiinassa mp. M. Ingman. Wakuuskirjan saanut Hirmensalmen kappalainen mp. I.
N. Sirelius Hartolan kirkkoherraksi. Haettamana kappalaisen Mirka Hirmensalmella. Määrätty entinen armllvuodensaarnaaja Sulkavassa K. I. Sederblad lappalaisen apulaiseksi Korpilahdelle. Seuraaviin avonaisiin Mirkoihin toukokuun 1 p. pääsevät:
Kristiinan kirkkoherran Mirkaan sikäläinen kappalainen vp. H. O. Rotzehier, Orimattilankirkkoherran Mirkaan vp. Myrskylässä I. Granholm, Puumalan kirkkoherran Mirkaan saarnaajakruunun mankihuoneessa Helsingissa mp. G. E. af Enehjelm, Mäntsälän kappalaisen Mirkaan Mälisaarnaajasiellä WP. I.
N. Lönnrot, Antrein kappalaisen MirkaanSuonenjoen kappalainen vp. D. Toikka, Helsingin pitäjän kappalaisen Mirkaan kirkkoh. Miran toimittaja siellä mp.
maisteri A. Hultin, Puumalan kappalaisen Mirkaan Heinolan kappalainen WP. A. G. Sitten, Heinämeden kappalaisen virkaan kirkkoherran apulainenKaukolassa A. Ruuth.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 8 p. ittellitzvaimon Ceva Wilhelmina Rosendalin lapsi Juha Aatami muutaman hetken elettyänsä, 17, p. formarimeötarin Erkki Sedergrenin tytär Anna Emilia 2 kuukauden ijässä, pumpulitehtaan työntekiänAlbertiina Engströmin poika Otto Fredrik 4 kuukauden vanhana, 16 p.
merimiehen Israel Nymannin leski Maija Heikintytär 75 muotisena, 17 p. karanneen merimiehen Wilhelm Eklöfin vaimonMargreeta Elisabet Lindegreninäpärä tytär Margreeta Elisabet 7 kuukauden vanhana, sormariutisälli Kustaa Wilhelm åkerblom 26vuotisena, piika Anna Kaisa Holmsten 45 vuotisena, 19p. kaupparahaston- martiaKaarle Tuomas Berg43 nmotisena, 21p. meötarikraatarin Juha Henrik Benedikt Kuhlin vaimo Fredrika Antonetta Sundström 36 vuotisena.
Avioliittoon tuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: nuori puuseftänkisälli Rudolf Kustaanpoika Gullström ja piika Karoliina Antintytär; nuori trumpu-majuri 22:n jalkamäen soittokunnassa Mikael MikaelinpoikaFedorof kreekkalais-venäläisesta uskosta ja neitiKlaara Kustaava Sundell; trenki Klistaa Heribert Mikonpoika ja piika Serafia Tammelin; sekä trenki Kaarle Fredrik Gröndal ja ittellisvaimo luhanna Wilhelmina Sundell.
6:ksi. Keskustelemuksia esimiehenä johdattamaan, kuitenki ilman niissä, huuto-oikeuoetta kuin myöskinMeille jättämään Waliokunnan ehdotukset ja esitykset, olemma Me Armossa malinneet ja kutsuneet senatorin Sebastian Gripenbergin.
7:ksi. Sittenkuin Meille tällä tamalla tulleista esityksistä olemme kysyneet Suuriruhtinanmaan senatin ja kenraali-kumernöörin alamaisia lauseita, tahdomma Me, enfinna tulemaan säätyjen-päimään asti noudatettamaksi, Armossa vahvistaa ne Waliokunnan ehdotukset, jotka mielestämme todellisesti mastaamat maakunnan tosi-tarpeille ja sen hymää ja hyötyä kartuttamat.
B:ksi. Mamainittuin säätyjen-edusmiesten pitää Helsingissä kokoontuman tammikuun 20 päim. 1862, uuden lumun mukaan.
9:kfi. Suomeen asetettu senaattimmehaltuun jätetään, käydä kaikkiin niihintoimenpiteisin, jotka yllä seisoman Armollisen asetuksemme johdosta omat tarpeellisia.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Suuremmaksi makuudekfi olemma Me Omakätisestikirjoittaneet nimemme tämän alle, joka tapahtui Pietarin kaupungissa 29 paivänä maaliskuuta (10 p.
huhtikuuta) muonna jälkeen Kristuksensyntymän yksituhatta keehdeksansataa ja ensimaisella seitsemättä kymmenennellä, Hallitulsemme seitsemäntenä.
ALEKSANDER.
Ministeri-valtiofihteeli. lniivi Armfelt, usiana aamuna on ollut kauttaaltansä lumella peitettynä, joka kuitenki päivänpäälle on sutannut. Höprylailvoja on kuitenki jo usia kaupungin rannassa varustamassamatkoillensa.
Maarian pitäjästä huhtikuun 16:nä väimänä 1861. Ihmeellistä kuin täältä niin Harmoin sanomalehtiin kirjoitetaan, juurikuin täällä ei mitään tehtäisi.
Ompa täälläkin jo rumettu uusiin yrityksiin; niinpä sitä luonnonlaki maatiikin, ehkä sen maatimuksia aina ei osata totella. Täällä saatiin menneenä muonna alkuun kiertämä lastenkoulu, joka on 3 kuukautta paikallaan, josta mennä muonna näissä sanomissa maha pvHelin. Kiitoksen tämän koulun perustamisesta ansaitsee kunnioitettama papisto ja musikinjohtaja herra C. T. M. On -tämäkjn laitos todistus että ei täällakän käy ijän kaiken vanhoillaan oleminen, seuraamatta aikaa ja ajan vaatimuksia. Se on siis nykyajan tärkein ja kiinteä maatimus. että lasten opetuksesta pitää täydellä todella käytämään parempaa huolta pitämään. Jos tätä tärkeätä ajan-maatimusta ei totella ja ajatellaan maan tultaman sillä aikaan eteenpäin kuin tähänkin asti, niin kas siinäpä uskossa masta oikein erehtytään! Sillä entisiä aikaantulemisiamme emme enää moi seurattavina pitää, kuin toiset ajat omat muuttaneet tilamme siksikin, että ennen pitkää ollaan ihan hukassa, jos emme maan entistä paremman opetuksen moimalla korota itseämme siltä mataluudelta, johon esiisämme meidän jättimät. Se on siis selma ettei tästä puolin pysytä seisoalla niin mahalla opetuksella, niin mahatietoisina kuin tähän asti on oltu ja parhaillaan ollaan.
Jos niinkin on, että tietämättömyydessämme tydymme olemaan pimeyden marjon alla vanhallaan, niin muu mailma, joka on fimistyksessä ja aikaantulossa edellämme ja menee yhä eteenpäin, se kuitenkin nauraa meitä, se itkee meitä ja kutsuttaa meitä heräämään tiedon ja taidon hakemukselle.
Kemat täällä on kanssa jo tulossa ja linnut misertämät suloisia sumimirsiään.
Nykyinen lasten-opettajamme on sekä taitama että lempiä opetuksessa, jonka tähden myös on saanut laiskemmatkin lapset kouluun halukkaaksi; jonka tähden moimia ja onnea hänelle ahkeroimiinsa loimotamme. nSaessoanmmmeaan ikämä mainita, että seuratunmielä löytyy niitäkin, jotka mihaamat simistyksen edistystä, ja mikä ihmeellisempi on, kuin omat saaty-personia; he vihaamat niitäkin jotka heidän lumatansa tohtimat melka-kirjan, taikka palkollisten pääsö-kirjan kirjoittaa, peljäten heiltä kaikki lopruvan; juuri niinkuin lukkari luirut pakinoimat näiden sanomain 15 n:ssa.
Yksi salakrouvari täällä viimis keräjassä sakotettiin; aa nähdä säikäättivätkö toiset tuosta. Kyllä olis paljonkin puhumista. ivaan jääköön toiétafefjL. ^^^^^¦j Räntämäen mies.
(Lähetetty. ) Naapuri Matti ja Wiina.
Wiina: Hyvä huomenta, Matti! Minä katsoin perään ja Wiina meni Naapuri Matin tykö.
Matti (kraappii päätänsä): En tiedä huomeltainenko on mai ehtoo, mutta sen tiedän että pääni on hyvin kiviä jaolenkin syytellyt sinua siihen.
Suomen senatti on tämän huhtikuun 9 p. määrännyt Kuopion kaupungin lääkärin, tohtori ja homineumos A. E. Åkesson linnan ja lasareetin-lääkäriksi siellä; samana paivänä omat mara-komissionimaamittari A. I. Röneholm ja mara-maamittari O. W. Nyberg määrätyt marsinaisiksi komissionimaamittareikss, edellinen Turun ja Porin lääniin ja jälkimäinen Uudenmaan lääniin.
Wiipurin läänin maaherra on asettanut Wiipurin pitäjän nimismiehen G.
M. Helsingius järjestysmieheksi Sortama, lan kaupunkiin jaregistraatorin F. V. Asehan nimismieheksi äsken mainittuun pitäjään.
Turun ja Porin lääninm. t. maaherrra maroittaa senatin käskystä kuulutuksella kaikkia läänin asukkaita miemasta kupula-taudilla saastutettuja hevoisiansa markkinoille, sjoainta, tulemassa kesäkuussa pidetään WaaKaskisten, Joensuun, Pietarsaaren ja Turun kaupungeissa.
Turun tuomiokapitulin kierto-kirje maaliskuun 27 p. sisältää !) Keis. M:tm mahmistaman suostumuksen Waasan kaupungin papiston ja kirkonpalveliain palkkaamisesta; 2) Keis. M. tm päätöksen että Ilmajoen kansakoulun opettaja, jos hän on pappi taikka muutoin on osottanut ne opinnäytteet, joita «lkeiskoulun-opettajilta maaditaan, saapi lukea palvelus-vuotensa hymäkfensä papintahi koulunopettajan-mirkaa häkeissä; 3) Keis. M:tin mahmistuksen Angelniemen kappalaisen palkkaamisesta.
Kuuromykkäin koulussa Turussa on nykyjään 40 oppilaista. Tänä luku-termiininä on koululle lahjoittanut tohtori Tikkanen 52 kirjaa erinäisissä aineissa sekä Suomettaren tältä muodelta, kirjanpainaja Granlund 2 kappaletta Kristillisiä Sanomia muodelta 1861, opettaja Malm kertomuksen kuuromykkäin ja sokiain opetuslaitoksesta Ruotsissa, roumasmaen-seura Helsingissä 50 hopiaruplaa, Nousiaisten maimaishoito 5 ruplaa sieltä kotoperäisen tytön elatus-amuksi, promasti Heikelin rouma Turussa 5 ruplaa, Brandön kappalainen Heikel 50 kop.
ja neiti Holmberg Turussa 1 ruplan 75 kop. , jota paitsi koulun saästöpyssyyn on pantu 4 ruplaa 58 kop. hop.
Kuuromykkäin koulu Porvoossa, yksinäisten maroilla perustettu, on menestynyt menestymistään. Keis. M:ti on myös alamaisesta esityksestä hymäksi katsonut määrätä että sille Pormoon hiippakunnan kaikissa seurakunnissa saa muosittain kantaa yhden kolehtin, niin kauman kuin opetusta siinä annetaan ja ehdolla että se asetetaan tuomiokapitulin katsannon alle. Paitsi tätä on Keis. M. ti Suomen käsikassastansa määrännyt koululle musteensa maksettamaksi150 hopiaruplaa.
Suomalainen piplia, jonka Ylimetelin kappalainen maisteri A. W. Ingman uudesti fuomenti ja Suomen pipliaseura v.
1859 painosta antoi, tulee erinäisen tutkiakunnan tutkittamaksi. Tähän tutkiakuntaan on Keis. M:ti määrännyt professorin G.
Geitlin esimieheksi, sekä jäseniksi Kuopion tuomiopromastin A. G. Borg, Kuopion lukion lehtorin I. I. Berg, Pormoon lukion lehtorin S. I. G. Smalsn, Taimassalon provastin K. I. Helander, Hämeenlinnan lukion lehtorin G. I. Lindström ja Ylimetelin kappalaisen A. W. Ingman.
Ilmat omat tällä ja menneellä miikkoa olleet kylmiä ja tuulisia, ja vähä väliin on tuiskunut ja pyryttänyt, niin että maa hiippakunnissa neljä jäsentä kustakin, sekä Kuopion hiippakunnassa kolme, jotka yksitoista jäsentä, sen jäsenen kanssa yhdessä, jonka Aleksanderin-Vliopiston konsistoriumi valitsee, omat pappissaadyn esimiehina.
3:ksi. Pormarisäädyn oikeuksia malmomaan saamat maistraatit ynnä huuto-oikeutta nauttiman pormariston kanssa kussakin seuraamista kaupungeista, nimittäin Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Porissa, Nikolainkaupungissa ja Oulussa, malita yhden jäsenen, jonka ohessa muut maakunnassa olemat kaupungit sillä lamalla keskenänsä yhdistyköötsaman perustuksen mukaan malitsemaan kuusi muuta pormarisäädyn jäsentä, että Haminan, Lappeenrannan, Käkisalmen ja Sortamalan kaupungit yhteensä valitsemat yhden, Hämeenlinnan, Lomiisan, Pormoon ja Tammisaarenkaupungit yhden, Tampereen, Uudenkaupungin, Rauman ja Naantalin kaupungit yhden, Ristiinan, Kaskisten, Uuden Kaarlebyyn, Pietarsaaren ja Iymäskylän kaupungit yhden, Kokkolan, Brahen, Tornion jaKajaanin kaupungit yhden, sekä Kuopion, Joensuun, Mikkelin, Savonlinnan ja Heinolan kaupungit yhden.
4:ksi. Malilaksensakaksitoista talonpojan, säädyn jäsentä, saamat yhteiseen kansaan kuulumat tilan-omistajat, asianomaisen kihlakunnan- oikeuden edessä, valita yhden valitsija-miehen kustakin keräjäkunnasta, jotka valitsijat sitten kumernöörin maarättävänä paivänä kokoontumat läänin pääkaupunkiin ja keskuudestansa siellä hänen edessänsä malitsemat: Turun jaPorin, Wiipurin, Waasan ja Kuopion lääneissä kaksi jäsentä, sekä kussakin muista lääneistä yhden jäsenen mainittuun Waliokuntaan.
s:ksi. Waliokunnan jäsenten keskustelemukset pidetään yhteisesti ja huutaminen, jolloinka asia aina kohtipaisesti on ehdolle pantava, tapahtukoon miesluvun mukaan.
Matti: Suus kiini ja kohta pois; en minä anna sinun enämpää puhuakaan. Wallesmanni ilmankin oli minua tutkimassa, olitko sinä meidän kanssamme ja kuinka me Jussista erosimme, ja sanoi minun tuleman edesmastaukseen.
Wiina: Ei.
Matti: Suu kiini (ja lykkäsi hänen ulos ovesta ja minä tulin pois, enkä tiedä nyt kuinka Matin ollee käynyt).
Eurasta 24 p. tammikuussa 1861.
Mikko Mikko-mainaan poika.
Weltomifia valvotaan viimistätiu Kemiök<läjäl 2:»>, väivanä vuoden kuluttua’ viimio maaliskuu 11 p:ötä entisen taupvian Ä. N. Älöllelin konkulsiösa. huhiiluun lvlimis arfeeniaaiiantainj n>. 1862 Turun neuvotuvassa vaMhuoneen-hoitajan L. R.
Kaloaudevaina>, l, pesässä, toukokuun ensi aileemaaitantadu 1». 1862 Helsingin neuvotuvaSsa taupvlanlesken M. K. Matlheiszen-vainaan pesässä, huhtikuun e»n iUfeeniaanantaina v. 1862 Haminan neuvotuva->s>, kauvpiail I. äßinitröui-iu^iiuaii ja hänen leskensä pesässä.
Naimisen esteitä vyntää »aetaanfa ilnieittaN!>, aii niffariu-oppilaeMikkeliNiljakkain Tohmajärven tilkkoherla, , vialle. Mesimielien vaimoPorissa Alberliina SPfblmail fuuluttja fatannuttii miestänsä mesimies Juha Jribril Pikiin. , fauo[. ui|\i elämään, muutoin l’tt^i<i eron.
Toisen holhottavatst oikeudessa pantu talonveira Heitti (sfra!!, !!!lvl’ika Raud. iSl’ja . Nallen riläjässä.
K>aiil)iuit>en-beifro talonlesti Britta Tuomonlytär Kopjffjla mi)öi?fiii K. ileijoeritäjäosä.
Wiina: Kah, ei minun syytä ole, mutta kyllä sinä sait eilan ehtoolla häyryä, kuin sinä nukuit takan partaalla ja kaaduit siihen, josta äiti koetti sinua nostaa ylös, mutta sinä sanoit unen tohroksissa: ole kauniisti saa. . na, enkä minäkään ole hyvä nostamaan että olisin saanut sinun ylös.
Matti: En tiedä, mutta kyllähän vaan kipiä on.
Wiina: Kyllä se siitä paranee, kuinminä vaan teen pari troppi-punssia, eikös niin? Matti: En tiedä jos huolin, mutta tarvittis mennä kirjoittaan itteni raittiusseuraan ja rumeta siihen.
Wiina: Mitä nyt mielä, jokos nyt olet järkeskin kadottanut, ettäs semmoisia hourit? Matti: Kuudennus-mies minua siihen kehoitti ja sanoi paljon toisiakin siihen rupeeman ja minulla on myös se aikomus.
Wiina: Älä sinä ikänäs niin hulluksi tule; kylläs näet että kadut. Parempi ettäs tulet minun kanssani ehtoosten pitäjälle häitä katsomaan.
Matti: En ymmärrä kuin on niin pääni kipiä.
Wiina: Ota tästä minulta hymä troppiryyppy, niin pääsi paranee ja järkeskin tulee siallensa.
Matti: Jos nyt koetan ottaa ryypynkin.
Oh, anna miela toinenkin, ei taida pahempata tehdä, koska tuntuu niin menemän kipiään paikkaan.
Wiina: Niin oikein, ja tulet niin terveeksi ja iloiseksi.
Wiina: Jaa, siitä tulee iloiseksi, rohkiaksi, rakkaaksi ja kaikkeen hyvään taipumaiseksi.
Matti: Otan miela toisenkin parin, taidan tulla sitte iloisemmaksi.
Matti: Kuinka, lupasitko mennä häitä katsomaan; tulin minä jo iloisemmaksi. Wiina: Jaa, lupasin, ja tule sinä kanssa, siellä on minun meljenikin ja meli-puoleni trahteerajana, jotka meitä hyvin vastaan ottavat.
Matti: Jos niin on, taidan tulla ja tulenkin.
Wiina: Mutta ota mieläkin troppia, ettäs paremmin hemoistakin ajat ja kehtaat paremmin mennä.
Matti: Otan pari kolme hymää humausta, äh, jakyllä minä häitä tulen katsomaan.
Niina: Lähdetään kohta, kyllä aika matkalla kuluu.
Wiina: Tuletkos, Jussi, häitä katsomaan.
Matti: Lähdetään vaan, minä pistän hemmsen valjaissin ja me»inään.
Niina: Mennään, mennään, mutta eikös mennä Präjä-Jussia kanssa rekeen ottamaan.
Matti: Tuolta hän näkyy tuleman.
Wiina: Anna sinä Matti hänelle muutama hyva troppi, niin kyllä hän rohkenee tulla.
Jussi: En tiedä jos uskallan, sillä viimis sunnuntain ehtoolla olin siinä kylässä ja mätkein muutamia kermalle.
Jussi: Tules tänne, Matti, ja lähdetään pois, tuolla on viifikuusi miestä niitä samoja, kuin minä äsken fivutullessamme löin, ja potkeivat jo minua tuollaM^^D Matti: Lähdetään vaan.
Wiina: Ja minä tulen kanssa ja mennään kestikievariiu sisälle, siellä asuu myös yksi minun meljeni.
Ia niin he läksivat ja minä otin vaaria ja näin heidän menemän kestikiemariin sisälle, jossa Wiina veljinensä trahteerasi heitä kelpo-lailla niin kauvan että isäntä ajoi heidän pois.
Matti: Istutaan rekeen vaan, kylläminä sille äijälle joskus per. . . . . ta näytän, kuin meidän pois ajoi.
Wiina: Hui, kyllä minä hevosen kulkemaan saan.
Jussi: Muttaminä tahdon ajaa hevosta.
Matti; Mutta en minä anna sinun ajaa, sinä ajat tien viereen.
Jussi: Sinä sika tien viereen ajat.
Matti: Olenko minä sika? Wiina: Sano sinä häntä huora-pukiksi.
Jussi: Olet sinä sika.
Matti: Ia sinä olet huora-pukki.
Wiina: Sano sinä Jussihäntä varkaakfi.
Wiina: Lykkää sinä, Matti, hän pois reestä, miksis häntä siinä vedät haukkumassa.
Jussi: Ia sinä olet varas, Matti.
Matti (nyhjästen Jussia): Mene sinä tuonne.
Jussi (pudonneena): Älä jätä, roisto.
Matti: Mitä se huutaa? Wiina: Kuulustele sitä, huutakoon mitä tahansa, anna hevosen mennä vaan, hui! ! Matti: Kas kelpo-lailla pitää kuljettaman, minä annan vielä ruoskasta puhtia.
! Wiina: Hui, hei, kyllä Jussi jo jäi.
Matti: Ai, ai, älä huuda, minun sattui niin komin jalkani vträjän pieltä vastaan.
Wiina: Anna sattua vaan, kyllä se paranee, ota aika ryyppy polvestasi.
Matti: Oikein, vaan kaksikin (nukkui rekeen, mutta hevonen vei kotiin ja kotomäki koriasivat hänen. Huomeneltain Matin herättyä oli hän tietämätänsä kotona).
Wefiparannuksen-laitos WWAM Kupittaan eli Pyhän Henrikin lä>, teellä, Turun kaupungin lähellä, avataan Kesäkuun 1 ft. tänä muonna ja suljetaan tuleman Syyskuun 1 p.
Lääkärin hoitoa tulee herra arkiateri ja ritariE. I.
Bonsdorff muutamain nuorten lääkärien avulla pitämaan, samoilla perustuksilla kuin viimetuluneina kahdeksana kesänä eli niin että ynnä vesiparannuklen kanssa lääkkeitäkin käytetään sattumassa tarpeessa. Ne taudit, joiden parantamiseksi eli helpotukseksi mefiparannus mainitun tavan mukaan on avullinen, on herra arkiateri Bonsdorff likemmin kertonut ja selittänyt Suomen Lääkäriseuran Toimituksissa julistetuissa ilmoituksissansa Nefiparannus-laitoksen vaikutuksesta vuosina 1853, 1854, 1655, 1856, 1857 ja ovatseuraamat:
suonien särky, emätaudit, yleinen hermottomuus eli pitkittävä jännesuonien heikkous pitkällisten tautienperästä, muutamat lajit ajottaisiavääntelytsiä, kaikellainen säilöstys-tautisekä jäsenissä että jäsenliitoksissa, siitä seuraamilla häirityksillä jäsenliitosten mapaassa liikkeessä, halvaukset joihin ei selka-ytimen pehmitys tahi kuimetus ole syynä, muutamanlaiset ajettumiset maksassa, pernassa ja munuaisissa, albununuri- tauti, nuljahduksia kohdussa komanMeren juoksulla tahi kuukautisen taukoamisella, matsan röhkäsiitä lähtemällä tarpeettomuudella, monenlaiset ajottaiset Mammat hengittnnissä, niinkuin keuhkotauti, ajottainen röhkä, mesitauti rinnassa ja sydänsäkiösä, kalvetauti.
Matti: Ota tästä, Jussi, niin paljon kuulystäntää.
Jussi: Äh, kas se, istutaan rekeen vaan.
Wiina: Hui, kyllä minä hevosen kulkemaan panen.
Wiina: Jo, ja kas tuossa on tämän kylän poikia; vedä ruoskan siimalla ympäri korvia sivu mennessä.
Jussi: Jo päästään pian siihen kylään.
Matti (jonkun ajan sisällä oltuansa):
Oletkos, Jussi, nähnyt miinan veljeä täällä.
Jussi: Niin vedankin, piu.
Matti: Mennään sisälle vaan! Wiina: Mutta minä suutelen teitä ensin, nyt mennään.
Jussi: Olen, jo hän tervetteli minua aika lailla.
Matti: Niin tervehti minuakin.
Wiina: Minä parannaisin sen.
Wiina (tulee päivänpäälle Matin tykö)!:
Onko pääs kipiä? Matti: Mitä sinun on sillä malia? Matti: Ole vai, myrkky, mene nyt parantamaan Präjälän Jussi, joka löyttiin tieltä kuolleena pakkaseen, kuin sinä tahdoit minun häntä jättämään.
Wiina: Ei minun ole syytä, muttasinunminä parannaisin.
P»lnoluvan «ntanut: T. T. gtenvalk Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Kuulutuksia.
Kuin minulle on ilmoitettu, että mouhia (kalan poiliaj joukvttaiu on kuletettu taupunleihiu tässäläänissä setä myyty muutamaan lovetkaan leivistältä, olen nllnä.
tarkastamalla niitä kieltoja kalasitiöin hämittämisesta. joita kalastus-asetus 14 p. stä marraskuuta 1766 sisältää,
näbuyt tarpeelliseksi kymmenen hopiaruplan uhkasakolla kieltää itsetutaki myymästä eli myytavälsi tarjoamasta, niin kaupungeissa tuin maalla, kaikkialajia talansikiöitä joto eriksensä eli suuremmassa paljoudessa muiden lalain seassa; tämäkiellon laillisesta uoudalulsesta pitäkööt asianomaiset truunun-valmeliat tarkkaa vaaria. Turun Maalausliasta huhtikuun 6 p:nä 1861.
I. A. Cederereutz.
Julkisella huutotauvalla Turun raastumassa tul«, van toutotuun 4 p. lello 11 epp. tarjotaan mahimmän maalimalleyhdeksi vuodeksi, lutein tuleman kesäluun Ip:stä, niiden latujen, torien ja yhteisten vaikkaln puhtaana pitäminen, jotka kaupungin kassasta kustannetaan, sillä aikaa kuu maa on paljas ja talvella lumen luominen niiden käytämiltä. Huutajilla tulee olla takaukset.
Fredrik Gejtel.
Selrvä ja elälnässänsä muutoin säännöllinen setä keinossansa laitava Korsteininperlaaja saapi täällä lohta edullisen viran jos hän ilmoittaa itsensä Maistraatille. Nudeutaupungin neuvotuvastahuhtiluun 13 p. 1861.
Maistraatinpuolesta:
Wilhelm Näbergh.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän huhtiluun 30 v. altain kello 9epp.
ja 3 jpp. myydään, paikkakulmalta vois muuttamisen tähden, leski Berlinin talossa n:ro 3. 17 korttelissa 1 kaupunginosaa, lili entistä Suomen kasarmia, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, kailellaista irtainta tvaraa, nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1miehenpiironli. 2 vaatelaapVia. sänkyjä, pöytiä, tuolia, vasli-, plakkija rautakaluja, joiden joukossa 1kultaSpainin. klasia ja pos, llineja. yunä lailellaiöta huonelomsua, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista huhtiluun 1? p. 1861. . Folsiman.
Tuorstaina 2 päivänä tulemassa toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kaupungin huutotamarissa, julkisella vavaehtoisella huutokaupalla, laikellaista irtainta tavaraa, nimittäin: petsatulta ja maalatulta huonekaluja, vaSli-, messinki-, tina-, plakkija rauta-laluja, llasia ja posliineja. Iteelyöli.
pöytäkelloja. lamppuja, 1kruunaussaha, sänlyja mlehenplto-maatteita, joiden joukossa 1 supinnahl.
lset pälsyt ja kaulus, siloja. suvi-jll talvi-ajolaluja, niinkuin ljabtitrilla, Hällija sonta-rattaita. 1vefireli tiinunensa, 1 kasaninja 1kuuri-reli. peltolaluja, 1silppu-arltu meitsenensä. 1manteli, muutamia tae vupenkin ruuttuja ja kulkaskruuluja. tyhjiä tiinuja, tynnyreitä ja tammipunttuja rautamöillä, kipsi-piipvuja, 5 työhemoSta. 1maalattu ja 1 maalaamaton venhe peräsimellä ja airoilla, 1verllovenhe ja yhtä ja toista huonelomsua setä sontaläjä entisessä Ginmannin marmissa. jota setä että menheet omat nähtävänä värjäri Wirbergin talossa. Rantaja Linnanlatujen välillä, ja että hevoset ja ajotalut myydään lello 12 ja 1välillä väiroällä. halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutokamarista huhtikuun 17 p.
Perjantaiua tuleman toukokuun 3 p. , altain kello 9 «00. ja 3 jpp. . myydään täällä huutolamariösa, jullisella ryöstö-huutokaupalla. laitellaista sekä ryöstön että talavarikon alaista irtainta tavaraa. nimittäin kultasormuksia, hopiaisia vlattari-telloja. niiden joukossa 1 sylinteritello. 1isomainen seinäpeili lullatulla raamilla ja 1 kullattu peilipöytä marinorilannella, 1 hyvämäinen topattu soffa, naisväen pitomaatteita, »Villasia tlänninli-tanlaita ja monenlaista huonetomsua. ynnä 40°/ ylannua takamarikloon otettua palomiinaa 4 astiassa; jota halullisille ostajille tiedotsi annetaan. Turun huutotamarlSta huhtikuun 2U p. . Forhman.
Tiistaina tuleman toukokuun 7 p. , allain kello 9 epv. ja 3 jpp. . myydään paikalta pois muuttamisen tähden, kapteini E. A. Ingeströmin talossa n:ro 4, 14 korttelissa ? kaupunginosaa Eerikinja Länsi toriladun kulmassa täösä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, laikellaista irtainta tavarao, nimittäin 1uudenaikainen pronsi-lriStallinen kynttiläkruunu, Ihylyin oikein käypä jahyvä tetoinen lerlkulello.
muutamia maamittann taluja, lomppaSseja ja meiikarttoja. petsatutta huonekaluja. 1ulosvedettävä topattu soffa, 1piironki paperia varten. 1kaappi samaan tarpeesen, 1kirjoituspöytä14 laatitalla, vähäisiä pöytiä, topaluita ja rottinti-tuoleja, teekeitin, tauluja, työllitaluja, permantomattojja uusi tairoonlehä ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamariSta buhtituun 22 p. 1861.
A. Forhman.
Myytämäna.
. ssankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaau pellavakankalta. ihvStaja rohtimista-lantaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä roalmiilsi tebmjä miesväen Attunantlasia. mvoanaetnteleitvay. isiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja. !’moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Vapettikanppa. Tänäpanä ott avattu allekirjoitetun teoksienftavetti, kauppa kauppias E. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa, jossa tuniiioitettavauyleisön tarjona on hyvä varasto mouenlaisia I. ÄV«tt\ft ja niiden 9ltUtlulfla halpaan luntaan. Turusta maaliäfuun 5 p. 1861.
G. Riels.
Muitan-pruuni valalta-hevonen. 6 vuotias, lau»is ja virheetön; tvystemmän tiedon antaa ruotalaul’piaö Konstantin Hberg.
I. W. Blomberg Hnviä Riigan veNavali-fiemeniä lylvötsi. viimis vuoden tuloista, halpaan hintaan myypi kauppatorin tpamÖa.
SRttjian Mellavanfiemeniä kauppamies Sibeliuksella Kingelinin talossa.
Hivikin kartanossa Maarian pitäjässä nisuja, rukiita, kauroja, viberiäisiä ja valkofiherneitä sekä Peruni», k. ulki byvää lajia, ja siemeneksi telpaavia. joka täten ilmoitetaan.
Knmmenys-maakoja, raha-arkkuja. oveulukkuja. esiluktuja. oventeltimiä. saranoita, alkunankiekoja. myypi seppä K. I. Wulff Itäisen pitkän karun varrella.
Itämiä Riigan Pellavansiemeniii, menneen vuoten kasvuöta Ctderillll Turussa.
Wahva ja virheeiön bevonen 40 ruplalla, Sundellilla entisessä Töderqvistin talossa Aimiukaisteu mäellä.
MettäI. G. Grönbergilli.
«HH-^HPIH. 50 kop. hop. tynnyriltä Kingelin -^Vt-WVI-IM. ja Kumpp. olutebtaassa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja lvvää elukan-lvert(harjan ja lehmän verta) ostetaau AuraZokeiltehtaassa ja malsetllan II) top. hop. kannulla.
kerpuuki, risatauti sekä muut mammat veri-vedenpesäkkeissä ja risoissa, eräät lajit iho-vesitautia, kuivat ajottaiset ihottumat, inerkurin, !. taudit, eräät lajit toitztaista kuppatautia, milloininL^knr-voidetta on ensikertaisessa käytetty, ja erittäinki kolmaskertanenkuppatauti, jossa vesiparannus on pidettävä ainoanapettämättömänälääkityksenä, jota paitsi vesiftarannusta kehutaan erittäin auttavaiseksi päästyä äkeistaudeista ruvan-sulattimitzsa ja vilutaudista, semmoisten seurauö- vammain estämiseksi pernassa, maksassa jne. , jotka fikiävät niistä.
Kaukana asuvaiset sairaat, jotka haluisivat tietoja vesiparannuksen sopivaisuudesta tautihinsa, saavat siinä kohdassa sitä paremmin kuin pikemmin lähettää herra arkiateri ja ritari Bonsdorffille, jonka asunto aina toukokuun loppuun onHelsingissä, kertomuksensa taudista, selittävä min täydellisesti kuin mahdollista oireet eli ennusmerkit, jotka ovat seuranneet taudin alkamista ja vielakin vaivaavatsairasta, kuinmyös edelliset taudinkohtaukset, sairaan ijän ja muutkinkohdat, jotka voivat antaa käsitystä sairaan luonteesta jne. Nämät taudinkertomulset pitää kirjoitettaman Saksan eli Ruotsin kielellä, ja Juhannuksen jälkeen ei enää vatztaan oteta semmoisia sairaita, joiden täydelliseen parantamiseenenemmänkuin 8 viikkoatarvitaan.
Viimeiseksi saa Johtokunta ilmoittaa että kylpylaitoksen huonerakennus, paremmaksi mukavuudeksi kunnioitettaville kylpiöille, on laajennettu luin myös muutoinki parhaimmiten varustettu.
Turutzta maaliskuun 2 p. 1861.
Johtokunta.
Ilmoituksia. 2MU hopiaruplaa mielitään ottaa lainaksi, ensimäistä pantausta vastaa4 ja S. UW hopiaruplan vaiheella palovaluutetussa kaurungin-talossa. Waötausta suljetussa kirjeessä Lainanhalialle odotekaan herra Lilljan kirjapainossa Turussa.
s eli 3 toimellista poikaa. 15 vuoden ikäisiä, joilla olisi halu satulamaatariu oppiin, saavat kohta paikan allekiljoittaneen luona, asuma satulamaakail Fougstedtin talossa Wähän Vrahetaduu varrella.
F. V, Petrell. Afåfft be’pie>l, elatt!l »iipjju »n liattu maantieltä ul£j fopuo(eQa Uudenmaan tullia. Piipun omistaja ilmoittakoon itsensä Äiiaavitalossa Maalasten kylässä Nummen pitäjää.
H*te-ille, jotta baluavat aittaa astuttaa tammansa erinomaisen sorealta ja täi^ellifeöti mirbeettömältä orihilla, jätetään siilien tilaisuus, fuin lysymät ohjillisen Saliv’iv perään, joka asuu luvernööiinhuoneen tata-kaltanolla; astumisen inaffe en 3 ruplaa eli tynnyri kauroja.
Kadonnut.
Wäbäinen puurasia, jossa oli biiloireiho. totosi Ketolan ja Sililäu kyläin malillaRieoon pitäjässä viimis lauvantain ebtoolla. Joka sen »li löytänyt, tuokoon kauppias K. W. Löfgreuin vuvtiipalkintoa vastaan.
Mynlävänä maamme kirjakaupoissa:
ffla6Wutavba-tiv\a vabutaan hys dykfi. Ruvlfiksi kirjoitettu Olli Enerothilta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisenä. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuofi. kerran vanhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, ivtka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa ti kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saamat sen ilman mitäkään.
Rukiit 4 r. 80 l Tavaiain hintoja Turussa.
Lt 5 l valloset herneet 4 r. 50 l. < harmaat herneet 4 r. lynnyriltä’; «hranlrvynlt 24 1. , laurantryynit 27 f.
tapalta; humalat 10 l. naula; tuore naudanliha 60 l. aina 1r. 15 1. , valvattu naudanliha 80 t. , tuore lamvaanliha 1r. 10 t. , tuore sianliha 1 r. 80 ja 1 r. 90 t. , voi3 r. ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . heinät 6 aina 13 t. leiviöialtä; munat 20 ja 25 k. tiu; perunat 25 ja 27 l. nelilo; loivuset halvot 1r. 10 ja 1 r. 20 1. , Mäntyset halvot 1 r. ja 1 r. 20 t. luormalta; palovlina 55 ja 60 f. lannu.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: v. Past. Stenberg.
«ehruh. lirlossa, 11. 11, Ruotsia:Koul. oftett. Lundell.
Helatuorstaina saarnaamat:
Tuoiniolirlossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Saxen. Ruots. Aamusaarnan: Tuomioprovasti Renvall. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v.
Pastori Indren.
Xinnau-lirlossa, N. 9, Suomea:v. Past. Stenberg.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea: v. Past. Stenberg.
Lähetyssaarnan pitää tulevana maanantaina kello 8 epp. suomen kielellä Tuomioftrovasti Renvall ja kello 9 epp. ruotsin kielelläTuomioprovastiRenvall.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja ketzkiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indren.
edusmiesten kesken, olemma Me tällä tahtoneet sanoa vakuutemme siitä että Te sitä tärkiää tointa toimittaissa täytätte sen luottamuksen, joka Meillä on Teistä, Teidän alati osotetuista ansioistanne maankunnan hymaksi.
Tarpeelliseksi johdoksi Teille ja että keskustelemukset niistä asioista, jotka edusmiehille eteen lasketaan, kaikin osin mastaisimat sitä tarkoitusta, joka Meillä siinä oli silmämääränä, tahdomma Me tällä armossa Teille selittää mielemme siinä asiassa.
Että kaikki, mitä Suomen hymäksi on, nykyisinäkin ajanmaiheina tällaisiin toimeen saada, olemma Me armossa sallineet mainitut edusmiehet kokoontumaan ja sen ohessa heidän haltuunsa antaneet, käydä tutkimaan niitä asetusten ehdotuksia, jotka tärkeimmistä tähän asti ratkaisemattomista asioista tulemat Meidän käskystämme heille esiteltämäksi, sekä lausua kuinka ne maan tarpeisiin parhaiten vastaamalla tamalla taittaisiin järjestää, siksi kuin näemme ajanlaadut myöntämän maan säätyin kokoonkutsumuksen, jolloin samat asiat taittaatäydellisesti ratkaista ja lopullisesti mahmistaa.
Siinä on Meillä tarkoituksena, mainittuin edusmiesten kautta saada makaa ja luotettava tieto, mitä oikeen todesti karmitaan Suuriruhtinanmaan tointumiseksi hengellisessä edistymisessä ja varallisuuden maurastumisessa, sekä mitkä toimet taitamat, maan säätyjä kuulusteltua taikka hallitustoimen kautta, edistää tätä Meidän sydämellemme aina kallistapäätarkoitusta; jonka muoksi siis Armollinen tahtomme on että äsken mainitut edusmiehet kaikista sanotuista asioista, sen jälkeen kuin niitä heille esitellään, mapaasti ja epäilemättä lausumat mitkä omat maakunnan tarpeet ja kuinka ne talttaan tydyttää; ollenedusmiestenmailassa, että niissä kysymyksissä, jotka ainoastaan perustus-laillista tietä käyden talttaan ratkaista, antaa ehdotuksia ja esityksiä, jotka aikanansa asetetaan maan säätyin eteen, jota vastaan edusmiesten alamaiset esitykset muista aineista tulemat kohta asetettamaksi Meidän ratkaistamaksi, jolloin oikeutenamme pidämme, Armossa mahmistaa ne niistä esityksistä, jotka toden totta mastaamat maakunnan tarpeita ja kartuttamat sen hyötyä. Ia että edusmiestenkeskustelemukset saisimat suuremman julkisuuden, tahdon, ma Me Armossa saltia että pöytäkirjatheidän kokouksistansa painosta annetaan julki.
Muutoin olemma Me, makuutetut edusmiesten isänmaallisesta mielenlaadusta ja alamaisesta uskollisuudesta, tahtoneet Armossa antaa Teidän makuuttaa heitä jokaista että rehellisyyden, totuuden ja lainkuuliaisuuden lausunnat aina saavuttavat Meidän Keisarillisen suosiomme ja Armollisen mielihyvämme. Pietarista huhtikuun 12 (24) p. 1861.
Ministeli-valliofihleeri, lreivi Armfelt.
tiina Grönroos 53 vuotisena, 21p. proomimiehen Wilhelm Söderlundin kuolleena syntynyt sikiö, torpparin vaimoJustiina Matintytär Pyötyältä kuollut läänin lasareetissa, piian KustaavaWilhelmina Grönroosin lapsi Robert Viktor 1kuukauden ijässä, 22 p.
entisen kauppiaan N. B. Idmannin vaimo Sofia Albertiina Nevall kuollut Liedossa 64 vuotisena, naisen Agata Sofia laakontyttären äpärä lapsi Amanda Wilhelmina puolen vuotisena, 23 p. entinen salvukisälli Matti Lundmark 74 vuotifena, moonatrenki Benjamin lernvall Savotzta kuollut läänin lasaretissa, 24 p. entinen torppari Juha Samuli Söderlund 68 vuotisena, 25 p. proomimies Antti Palmroos 59 vuotisena, 26 p. ittellisnainen Kristiina Alander 70 vuotisena, merimiehen Uulu Jeremias Kaarlenpojantytär Wendla Karoliina 6 vuotisena, 27 p. soittokoneen-tekiä Aukusti Fredrik Elman 28 vuotisena, 29 p. salvukisällin Kaapo Nymanin vainaan leski MargretaKristiina Ek, varvinfalvumiehen Matti Aströmin vaimo Maria Fredrika Antintytär 37 vuotisena, salvukifällin Aatolf Lindenin poika Frans Alelsanter 2 kuukauden ijässä, 30p. piika Ulriika Kristiina Forsström 52 vuotisena, trenki Kaarle Viktor Sundell Raisiosta kuollut yhteisessä sairashuoneessa, salvukisällin Kustaa Grönroosinleski Ulla Antintytär 59 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: trenki Kaapo Lindfors ja neiti Heta Fredrika Israelintytär; trenkivuuti Kankaan säterissä Maskun pitäjässä Heikki Mikonpoika Hellström ja neiti Katarina Tjäder.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 22p.
toi torpparinlesti Maria Kilander ftolisitamariinpeurannahkaset pälfyt valkofella palteella liepeessä samallaisesta nahasta, jotka hän oli löytänyt. — 23 p. il< moitti mamseli Josefina Forsström että hän 21päivänä samassa kuussa, sorvari Filenin talon ja kivis— illan välillä oli kadottanet teräksisen rannerenkaan. 24 p. ilmoitti lraatarinlisälli Juha Berglund, että hän 20 päivänä samassa kuussa, laivan perämiehen Östermannin ja muurari Sahlbergin talojen välillä oli tadottanu tmustan verkasen jakun takakappaleen. — 25 p. ilmoitettiin polisikamariin että puoli kolmen ruplan setelistä n:ro 151, 633, annettu Suomenpankista vuonna 1856, oli kadonnut muutama ftäivä ennen, ja pyydettiin että jos joku on löytänyt sen kadonneen puolikkaan, toisi sen polisikamariin.
26 p.
ilmoittiI:ksi porvarin leski Sofia lervelin että hän 20 p. samassa kuussa Kauppamiehen kadulta oli löytänyt vähaifen pajan-alaisimen; 2:ksi pitäjän seppä Juha Söderberg Sipilän talosta Hulttion kylästä Nummen pitäjää että hän14 päivänä samassakuussa Kirkkosillan ja ruokakauppias M. Helinin talon välillä oli kadottanutmaksankarvasen nahkakauluksen.
Kotimaalta.
Armollinen käskykirje Suomeen asetetun senattimme jäsenelle Sebastian Gripenbergille.
senAnrem, ossa määrättyämme Teidän toimekesimiehenä johdattamaan keskustelemuksia, jotka armollisen Julistuksemme johde»lta, annettu maaliskuun 29 p. (huhtikuun 10 p. ), tulemat pidettämäksi Suomen Suuriruhtinamaan neljästä säädystä valittuin Hiippaluntain sanomia. (Kuopion. ) Keis. M:tion armollisessa kirjeessä, annettu viime maaliskuun 21 p. , konsistoriumin alamaisesta ehdotuksesta, armossa säätänyt, että niiden suomalaisten lappalaitzperhekuntain hengellistä huolenpitoa varten, jotka kuuluvat Enaren seurakuntaan ja asuvat molemmalla puolella sitä rajaa, joka on Kolan kihlakuntaa Arkangelinlääniä vastaan, onKala-laftpalaisen Matti Sarren asunnon seudussa kruunun kustannuksella rakennettavia ja voimatzsa pidettävä rukoushuone ynnä pirtti ja kamari, jossa rukoushuoneessa Enariin asetettu tastenopettaja eli katekeetti on velvollinenneljä viikkoa vuosittain, jos mahdollista keski maaliskuusta olkain, Pitää koulua, jona aikana Utsjoenkirkkoherran ja Enarin kappalaisen, vuoroa kunkin vuotenaan, tulee kahtena unikkona olla siinä läsnä ja pitää jumalanpalvelusta, rippikäyntiä, kinkerilukua, katekismuksen selityksiä, rippikoulua, sekä rippilapsia Herran ehtoolliselle laskea ja parikuutta naimiseen kuuluttaa.
Tästä vaivastaan on palvelusta tekemälle papille määrätty 50 ruplaa ja katekeetille 25 ruplaa vuosipallatsi kruunulta.
Kuollut Paavolan kappalainen svp. I. M. Stenbäek. Määrätty armovuodensaarmaaja Siikajoella E. A. Wiehman armovudensaa. rnaajaksiPaavolaan.
Wakuuskirjan saanut välisaarnaaja Suonenjoella vp. W. I. MajanderlappalaiseksiKarttulaan.
Nimitetty opetustieteen kokelas K. W. Dahlström määräytzopin ja luonnontieteen opettajaksi Oulun ylikoulussa. Haettavana kappalaisen virkaPaavolassa. — (Porvoon. ) Määrätty kappalaisensininen Helsingissä I. I. Sihvonen, entisen nurkansa ohessa toimittamaansaarnaajan virtaa Lapviikin sairashuoneessa mainitussa kaupungissa. Nimitetty välisaarnaaja Heinolan kirkkoherran virassa K. F. Blomqvist Porvoon tuomiokirkon toimimieheksi.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 6 p. laudankantaja Kaarle Lindholmin poika Juha Viktor puolen vuotisena, 11p. tehtaan työmiehen Zefanias Grönin leski Sofia lisakintytär 27 vuotisena, 19 p. trenkiEfraim MatinpoilaKöyliöstä kuolut läänin lasareetissa, 20 1?. sepän, Ruotsin alamaisen O. W. Nordströmin tytär EdlaSarlotta2 vuotisena, kuuromykkä nainenMaijas Perjantaina Toukokuun 3 päivänä 18V1.
Sllnomia Turustil.
JU 18.
Rukous-funnuntaina saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: Maisteri Rindell.
Mustialan maamiljelysopistossa Tammelan pitäjässä pidetään oppilaisten muositutkinto tuleman heinäkuun 1 p. , alkain kello 9 aamulla.
Suomentajan Wirka senatissa on nykyjään määrätty marsinaiseksi miraksi 1, 000 ruplan palkalla ynnä 100 rupl. kirjoitusamuksi seka osallisuudella Nmili-mirkamiesten leskija orpokassassa. Wirka on parhaallansa haettavana.
Pietarissa tulee amattamaksi pruukin-, tehtaanja käsityöläisten-teoksien näytteli) toukokuun lopulla taikka kesäkuun alusta.
Kaikista keisarikunnan ääristä, Puolan kuningaskunnasta sekä Suomen suuriruhtinanmaasta saa lähettää teoksia näyttelöön ilman maksotta kirjallisilla todistuksilla kuvernööriltäsekä kalun tekiältä.
Uusi rehukasvi, Musui nimeltä, Kii.
nasta kolosin, on viimis aikoina kasmatettu Pietarin kaupungin seuduilla. Se kasmaa t 5vuotta samoista juurista, hymässä maassa noin 3 kyynärän pituiseksi, ja hylvin säilyessä saapi sitä niittää 3 kertaa vuoteensa. Hemoset ja elukat syömät sitä halukkaasti. Suomen kenraalikumernöörin toimesta on sen siemeniä jo tuotu Helsinkim, josta niitä sitte on lähetetty Suomen talousseuralle Turkuun 50 naulaa, Uudenmaan ja Hämeen läänien maamiljelyseuralle sekä Wiipurin maaviljelysseuralle 25 naulaa kummallekin, jaMustialanmaamiljelys-opistoon 10naulaa, joista paikoista ne jotkamiela tänä kemääna tahtomat koettaa sitä, saamat siemeniä. Siemeniä on vielä jälillä Helsingissä 50 naulaa, mähemmissä osissa niille etelä Suomen maaviljeliöille jaettavaksi, jotka itse taikka muiden kautta niitä pyytämät kenraalikumernööriltä. — Hymin se kasvaa väkevässä, hyvin sonnitetussa maassa; jota paksummalta ruokamultaa on, sitä paremmin se luonnistaa; mutta sitä vastaan ohkasella ruokamullalla jos sen juuri, joka on retikan juuren kaltainen ja tunkee sylväUe maahan ja lemenee joka taholle, likellä maanpintaa kohtaa pohjaa vastaan, niin ti se taida mätästyä ja tarpeeksensa lemetä.
Sitä kyllvetään alkupuolella toukokuuta ran eli kauran kanssa, samalla tamoin kuohinapilasta taikka kylmöheinää. Tynnyrin alaan Tässä Heinijoen kylässä on 2 manttaalia rusthollia. Ensiksi Jaakolan rustholli n:ro 1, joka on jaettu miiteen osaan eli talollisuuskuntaan, ja on 26 huushollia eli huonekuntaa, joilla kahdeksallatoista huonekunnalla ynnä taloin kanssa on maamiljelys ja juhdat, mutta kahdeksan omat simumäkeä ilman juhtaa ja maamiljelystä, ja tämän rusthollin tilustuksillaasuu 146henkeä ja ajojuhtia on 31.
ToiseksiLaurilan rustholli n:ro 2, joka on jaettu kolmeen osaan eli talollisuuskuntaan, ja on 23 huonekuntaa, joilla seitsemällätoista huonekunnalla ynnä taloin kanssa on maamiljelys ja juhdat, muttakuusi on simumäkeä ilman juhtaa jamaanmiljelysta, ja tämän rusthollin tilustuksillaasuu130 henkeä mäkeä ja ajojuhtia on 34. Vlisummaan koko kylässä on siis 276 henkeä.
Koska se päivä mahtaa nousta että Heinijokilaiset saamat maantietä tehdä; kyllä se kylä sen pian tekis, 1 penikulman.
A. I. Wigeroos.
Risti-koivu Itä-Suomessa.
(LäheMtu> Kerta matkustaissani Wiipurista Haminaan huomasin eräänä sunnuntai aamuna marhain edelläni maantiellä seisoman mäenpaljouden. Kyytimieheltä kysyttyäni ja asian ymmärrettyä riensin paikalle. Tässä näin ruumiin arkun rattailla, ja miehet suuteleman tasku-mattia. Sen tehtyä otti yksi heistä pomestansa pikkusen neliskulmaisen laudan palasen, yhden naulan ja masaran, ja alkaa naulata sitä ison koimun kylkeen. Laudan palasessa oli latinaisilla puustameilla kirjoitettuna:
TUOMO ILONEN KUOLI j 1856.
Ia sen paikallensa asetettua, ottaa puukon tupestansa ja leikkaa ristin koimun kylkeen; ja siinä puussa oli lukemattomia lavdan palasia ja ristia. Tempun tehtyä hankitsimat he tiehensä ja mina myöskinmatkaani.
Mutta kvin pifimmältäir. kahsahtin heidän lähtöänsä, näin kuinka halukkaasti he ensin suutelimat taskumattia, joka kämi kädestä käteen, niin kauman kvin matti mafialta mai^ti, ia sitte rattaille ja ajamaan niin paljon kuin ruunat pääsimat. Se oli puolimalissa heidän kirkko-matkaansa, jossa minäkin heistä erkanin.
Ensimaiseen lepo-paikkaan tultuani, kysyin talonhaltioilta, mitä nuot äsken mainitut mehkeet merkitsevät? Tähän oli pikainen mastaus että se merkitsee sitä, kuin ihminen kuolee, niin ei hän pääse kotona käymään, silla maikka tulee kirkon. tyköä kotio päin, niin hän vielä jääpi eli Pysähtää nimeänsä katsomaan pikimmältäin, ja siinä samassa näkee sen ristin koivun kylkeen puukostettuna, ja hänen täytyy kääntyä pois. Wielä talonisäntä selitti että sen koimun simutse on määrällinen pimiässä kulkea ja että siinä on kummituksiakin nähty.
Nurkassa oleva vanha mummo sanoi:
”nähtiinpä siinä kerta iso härkäkin. ” ”No, sinä lötötteletmanha hullu aina”, mastasi paimen-poika ärjäten. ”Sinäpä sitä itse sanoit nähneesi”, murisi mummo. ”No, niin aina manhojakin saa häristä niin paljon kuin miittii”, sanoi paimen-poika ja nauroi.
sopii kylväa Ipanni ohraa taikka kauraa, joka äkeellä seotetaan, ja sitte siihen kylmetään 7 naulaa musuita, jotka kemiästi seotetaan. Ohra on sen puolesta parempaa että se maremmin valmistuu, ja kun se on leikattu, saapi musui paremmin juurtua ja hyötyä. Seuraamana muonna, jolloin musui ei vielä ole ehtinyt mättäitä tekemään, niitetään sitä ainoastaan 2 kertaa sumella, miheriä-rehuna taikka heinänä käytettämäksi.
Hemoset ja elukat syömät sitä mielellään sekä »mviuhoesrsiännaä, että kuimattuna. Seuraamina kuin kasmi on ehtinyt mättäitä tehdä, saapi sitä niittää 3 kertaa, tulostuksen aikana. Joka siementä tahtoo kasmattaa siitä, kylmäköön ensin ohraa eli kauraa ja pankoon sitte tätä musuita ei symemmälle 2 tuumaa kimeihin, jättäin mähinnänsä 9 tuumaa mälimaata ja ainoastaan kaksi naulaa tynnyrin alaan, jonka jälkeen sen ylitte ajetaan jyrällä. Kuin siemenet syyskuussa valmistumat ja muuttumat mustan muotoseksi, leikataan se, sidotaan, kuimataan ja riihitäan. Siemenpesat kuimataan sitte miela ia rikki muserretaan; ja siemenet eroitetaan seulalla. Joka kahden muoden perästä on maa kerräällä äestettämä, joten rikkaruohot hämiamat. Rikkoontuneet juuretmersoomat uusia mesoja jamaa möyhistyy.
Itäneeltä huhtikuussa. Heinijoen kylän lukuvuoroilla viimes helmikuun 5 p. esitteli seurakunnan kirkkoherra sangen tarpeellista asiaa, nimittäin kansa-koulun toimeen saamista. Esitys kävi melkein tähän luontoon:
Te asutte kaukana kirkosta, ja ei teillä ole maalitietä, joka on suureksi vahingoksi ja esteeksi sekä hengellisessä että ajallisessa edistymisessänne.
Kun maantien saisitte toimeen, taitaisitte suvisin lähettää lapsianne kirkkoon sunnuntai-kouluun, jota seurakunnan lukkari siellä pitää. Vökunnan jäsenet tähän vastasivat: että kyllä siitä tiestä olisi kaikille hyötyä, ja siitä on jo lähes 20 ajastaikaa kuin maantien hakemuslupaa aljettiin esivallalta pyytää, mutta eipä siitä mitään ole tullut, kun nuot Vlaneen mahtavammat ovat juonitelleet sitä vastaan, ehkä tie olisi tehtävä mitättömäänmetsään, rahkain, soitten ja nevain ylitse, ja nytkin syyskeräjissä kovin vastaan pitivät ja asia menikin toiseen keräjään, vaan ei koskaan kolmanteen. Mutta koulun asettamisessa tuli kysymykseen, onko koko tässä Heinijoen luku-lahossa semmoista, joka otettaisi ovettajaksi, ja kun ei koko kinkerikunnassa sanottu löytymän sitä joka kouluttajaksi malitaisiin, niin esiteltiin, eikö seurakunnan lukkari tahtoisi ruveta kouluttajaksi tähän. Ia kmi lukkari myös oli siihen myöntyväinen, päätettiin kohta paikalla koulu ja kouluttaja seuraamilla ehdoilla:
I:ksi: että talolliset antavat vuorottain koululle ja opettajalle huoneet ja ruokaa ja ylöspidon ilman maksota.
2’ksi. Talollisten ja torpparein lapsista maksetaan jokaiselta 10 kopekkaa hopeessa viikolta eli terminiltä 40 kop. hop. jokaiselta.
s:ksi. Koulu aljetaan Maarian päivästä ja pidetään 4 viikkoa.
3:ksi. Mökkiläisten lapsista maksetaan 5 kop. viikolta eli terminiltä 20 kop. jokaiselta.
4:ksi. Sangen köyhäin ihmisten lapsista ei lukkari pyydä mitään.
Ia Maarian päivänä 23 p. maaliskuuta aljettiin myös edellä sanottu koulu juhlallisesti ja lapsia on jo 30 ylipään. Mutta Hän, jonka kädessä elämämme vaiheet ovat, antakoon siunauksensa sille.
Mikkelin läänin maaherra on huhtikuun 16 p. muuttanut Mikkelin nimismiehen P.
I. Löfgren Puumalan nimismieheksi jaMikkelin nimismieheksi määrännyt mara-maakonttoristin I. G. Molander.
Suomen alamaisuuden valan teki viimis lauvantaina Turun ja Porin läänin maaherran edessä entinenRuotsin alamainen, notario Suomen talousseurassa I. Mellner.
Suomen talousseuralle Turussa on senatti suonut 220 ruplaa hop. viimeisen maamiljeliain kokouksen pöytäkirjain suomentamiseksi ja painattamiseksi.
Wiidenkolmatta vuotisesta uskollisesta palveluksesta tehtaan-isäntä Wahrenilla annettiin seuran vähempi metalji märjarille Kaarle Kustaa Kaarlenpojalle, kannettavaksi viheriäisessä nauhaassa jakun-käänteellä.
Käsityöläisten eläke-kassan avukfi pindeeetstsiian viimis tiistaina Turun seuruhuoarpahuvitukset. Kansaa niihin oli kokoontunut paljo, päälle 700 hengen, ja rahaa karttui niissä ylipään 1, 100 ruplaa hop. , josta kuitenki kulungit omat suorittamat.
Arpain luku oli 8, 150 ja voittoja 840; joiden joukossa kalliitakin kaluja.
rivit tunsi tuomari n^vin, rupesi n»urant»m»»n HHutteli kuinka lian nuoiuuäeBB VBtävinenBoli ravintolassa, KuBsa v»imo-inminen likimmäisessä nnoneessa8»irasti Bilmä-tautia Ha voiteli voitelemistansa, Hottei vieratkaan toisessa liuoneessa saanneet levossa olla. ”silloin minä”, sanoi llän, ”koirankurilla nämät rivitkirHailinu»lik »-pnperillHkäsketin p»nn8»lr»an kaul »an niin 86 parantuisi Ha tästä tvnmäBtä leiklBtä on nyt tämänkaltainen liuulm UOUBNUt. ” Väliälänläinen pnpinkoulua käynyt oppilainen meni kaununkiin papin tutkinto»eiBom»an Hnäki nuonetta 8ill»ika»su «KBenBmuut»m»BBt»lo88», k»88Ha llinn »«t»kin Bovittiin KvmmenekBi rupl»kBi kuuk2u «lelt». Xo8kk»lut Ho p»ik2ll2 oli muutettun KvBeli talon-isäntä lläneltä mikä mi«B nän oli? Hv»8t»u8tKnulle88valitti l»an olevanspetettynä, Billä kauppatelill «88ä luuli dan näntä koulupoH»kBi Ha nmtmäärättiin Ben Hälkeen, muttkun nytkuuli llänlä papin tutkinto8ei8ov»k8l, niin tävl. v liänen korottanmtkuuäellrupl »llKnuk»u<le88»!!! Pruukin patruunalähetti palveliansakauppa- puotiin viini-pulloja ostamaan, joita tolvana pudotti kiviin kadulla, jotta särkyivät.
Hän meni siis toistamiseen puotiin, osti toisia pulloja, tuli koti», tunnusti vahinkonsa herrallensa ja pyysi anteeksi rikoksensa.
Patruuna vähä närkästyneenä kyseli: ”kuinka se tapahtui?” ”näin” sanoi palvella japudotti samassa pullot l»»ttialle, jotta nekin särkyivät.
Poika jatkoi vielä minulle puhettansa ja sanoi: ”sallikaappas, hyrva herra, minä pvhun. Asian oli näin laita: viimes suvena minulta jäivät lehmät kadoksiin, ja se oli niin sateinen ehtoo, etten viittinyt mennä hakemaan, tulin kotio ja sanoin nähneeni ison harjan risti-koivun tykönä, että sillä olivat 6 eli 7 syltä pitkät päässä, kuin sarvet. ” Ia kyllästyin jo heidän hölinäänsä, mutta kysyin kumminkin että eikös se ole hyrrin kamalaa ja vaarallista ruumiin kanssa ajaa kuin kuleri ikään, eikö sitä hiljempaa pääsisi? ”On kyllä se niinkin, sanoi isäntä; kerta kävi kun taksimme risti-koirvulta ajamaan kirkolle päin oikein aika vauhtia, ja olivat miehetkin oikein miehellisesti päissään, niin arkun pää-lauta lahti pois, ruumis putosi pois rattailta ja jäi maantielle. ” Minun aikani ja matkani kiiruhti minua eteen päin, enkä nyt tiedä joko itä-Suomen risti-koivut lienee myrsky-tuulet kaataneet eli ei. Mutta jos ei tuulet ja myrskyt kukista teidänkin ristikoivujanne, niin astukoon itse Herra sanansa miekalla teidän epä-jumalanne murtamaan ja poikki hakkaamaan, rakkaat itä-Suemalaiset! Sitä toivottaa entinen Heimolaisenne M. L.
IX V»r»8 meni yöllä talon aittaan valkiallHa oli siellä paraikaa kun emäntä nuom»B> Hmeni KatBom»»n kuka aita»BKrapiBteli.
VaraB, nv»ittuanBa emännän, sanoi nänelle:
”mitätänne vällä tulet, kyllä 8ullon päivälläkin aikaa tänne kävellä, minun ei Bovi päivällä tulla, Bentän6en minä pimiällä täällä »Biani »Han. ” X.
Venäläiseltä Pietarissa osti matkustavainen herra kalliilla hinnalla kauniin kiiltävän kihara-karvasen koiran, jonka vertaista hän ennen ei ikänä nähnyt. Parin päivän perästä pesetti hän koiransa, joka ropakossa oli rypönyt, jota oli aivan rietas katseltava, mutta nyt vasta se muotoansa rumaksi muutti, sillä peson jälkeen oli se tavallinen pitkäkarvanen lika-harmaa koira n—äöltänsä. Tästä herra havaitsi petoksen, koira oli maalattu kauniilla värillä ja karvat kuumalla raudalla kiharaksi poltetut; — päästi sen menemään tietänsä ja tuli koiratta kotio.
Nevoina vei muutama herra myytäväksi Pietariin, kussa rikas ruhtinas tuli kauppaa tekemään. Kuultuansa kolme sataa ruplaa hevosen hinnaksi määrättynä, rupesi ruhtinas hevoisia huonoiksi moittimaan ja puolella sanalla tietä antoi ettei hän niin halpoja hevosia viitsi ostaakaan. Muuta ei hevois -huijari tarvinnut kuulla, kyllä Ho yskän ymmärsi. Hän sanoi sentähden majatalossansa vielä parempiakin hevosia hä Vellomisia valvotaan viimistälil, tulevan lokakuun 21 y. SBaafan neuvotuvassa tullivenheen päällysmiehen I. S. Chiovailiaau pesässä. Pyhäjoen feräjäin 2:na p:nä vuoden tututtua huhtiluu15 p:stä talonifannän Joonas Anttila mainaan pesässä, tulevan maalisfuun 18 p. Turun nemrotuvaesa parran- ajajau G. 3l?erfe»in3l1?erfe »in fonfurfiofa, £>ortairalan leläjäin 2:na p:uå kuuden kuukauden kuluttUH maaliskuun 20 p:éta entisen liljalaupvian (f. Neuqvistvalno.
in pesäksä, fanian pitäjän fer. ijäin 2:na p:nä vuoden kuluttua maaliskuun 22 r:slä lauvrias I. F.
Sitvin ivaillaan pesässä, Tammelan keläjäin 2:nap:nä vuoden kuluttua uMtmiö inaolie<fuun 14 p:etä Folsan pumpulikehläysseuian fonfurjtéfa, ensi arteemaanantaina helmikuussa v. 1862 Polin neuvotuvassa porvaii A. I. Castegren vainaan pesässä. tule»re>n syyskuun 2 p. Porin neuvoluvassll apteekari K. Bonsdorfil, kontuisies. l, tulevan lokakuun 7 p. Porin nev* votuvaesa lukkari I. Caselius vainaan pesässä.
Taksa eläinlääkäreille Suomessa.
Lääkäri-hallituksen tehdystä esityksestä on keisarillinen senatti viime helmikuun4p:nä vahvistanuttäsjä alempana seisovan uuden taksan, vastaiseksi seurattavaksi eläin-lääkäreiltä Suomessa, ollessaan kruunun tahi yksityisten toimissa.
Rupl. kop.
Käymästä kaupungissa kipeän eläimen luotM setä parannuskeinonmääräämästä
20.
Kustaki käymästä senjälkeen samassa taudissa
11).
Lääke-kirjeestä 5.
Taudin tutkimisesta jasuusanallisesta neuvosta.
kuin eläin viedään lääkärin tykö Jos lääläri-kirje myös kirjoitetaan Käymästä maalla, saahän kahden hevosen kyydin ja paivän muonarahaksi 50 kop. , tullen hänen matkata vähintäkin 80 virstaa päivässä. *) Taudeissa”, jotka luonnoltaan ovat tunnetut ja joissa käymät määrätään itse lääkäriltä, maksetaan parannuksesta:
Silmä-tulehduksesta, kadonneestaruokahalusta, rohtumasta, pukamista, yskästä, vastasyntyueeötä kapista, y. m
90.
Nauhasta kapista, kuuro-virmasta, munuaismaksa-, kaulaja rinta-tulehduksista, y. m. 1: 80.
Lapa-rampeudesta y. m 1:
Ähkytaudista, nivellyksestä, patista y. m. . . 1: 50.
Kaihin leikkauksesta, siemen-rakon jahampaasta lähtemän putken-polttajan leikkauksesta. . . 2:
Pääja poltto-taudista, luupatista y. m. . . 1: 20.
Ulkotaudista ja kuhmuista utareissa, mätäja pukama-haavoista, y. m. 1: 30.
Penikka-taudista
50.
Wähempäin haavain sitomisesta ja pukamain avaamisesta
20.
Haavain yhdistyksestä siteillä: ensimäisestä .
50.
kustaki muusta
6.
Suonenisku verisuonista
„ 20. valtasuonista
40.
Ruiskun asettamisesta
10.
liliäisen asettamisesta, paitsi iiliäistä . . . . — 2.
Naulan pisteestä, kavioin vuolimisesta, kusen laskemisesta, y. m
35.
Naulan pisteestä runsaalla määrällä kaviossa 70.
Kenkittämisestä kipeitä kavioita, paitsi kenkiä
10.
Kuppauksesta, visman vetäjistä, hantista, veto-aineista ja korvain leikkauksesta . . . — 30.
Putken-polttajain avaamisesta, laskemisesta vesi-taudissa 2:
Orhien kuohitsemisesta . . . . . . . . . . . . 2: Lääkäri-hoitosta senjälkeen, jos omistaja niin tahtoo 1: 50.
Sonnien tuohitsemisesta, jotka omat yli kaksi . karjaiset 1:
*) Keisarillisen fäännönmukaan 19 p:«t<! maaliskuuta18C0 nautitfee eläinlääkäri yhden hevosen kyydin ja To l«P.
£äiiuaBfä, kokkamKhimmätstkin 100 vir«taa kuletaan.
nellolevan, Hotkluntinalle nvvin »opi»!; lupasi niitä nnomenisen tuoaruklinalle K»tBeltvikBi , HOB vaan nänen asumuksesta tietää B»isi. seuraavana naivana vei tiän B»mat l»evoBet BiivattunHa kauniisti puetettun runtinan tykö Ha määrä»! KuuBi sataruplaniitten llinnaksi. se paulveti. ?lvt kelpasivat l»evoBet Ha kävit kaupan tinkimättä, KOBK2 liinta oli ruktinan mielestä liänen arvonB2 mukaista.
Oikeuden eteen tuotiin ennen muinan vanha akka, joka noiturnisesta vaivattiin, Tuomari kyseli akalta jos hän taitaa noitua, ja millä voimalla hän sitä tekee? Akka vastasi siihen ettei hän taida noitua, mutta muutamia ihmisiä oli hän silmien taudista ja muistakin kivuista parantanut.
”Milläs sen olet tehnyt?” tiedusteli taas tuomari; ”tällä kerällä, Honka minä olen neuvon jälkeen ihmisten kaulaan ripustanut”, vastasi akka, näytti keränsä ja jätti sen tuomarille. Tämä rupesi sitä pärvöttiimaan janäki paperi-nahkaapohjana, jossa oli kirjoitettu:
”Paha henki silmiäs puhaisleoon ja koloihin senjälkeensylkeköön”.
Tuorstalna ja perjantaina 23 ja 24 päivänä tässä toukokuussa, alkain kello 9 evv. ja 3 jpp , myydään merikavteixiI. lakobssoni vainaan perillisten talossa n:ro 74 entisessä Meritorttelissa. j Rantaja Linnankatujen mälissä. maötaväätä lruunun-lehiuhuonella.
tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun mainaan jälteen jäänyt irtain omaisuus. nimittäin: kultaa, joiden joukossa 1ankkurile! lo, hopiataluja 250 luodin paikoilla, hopiahelaisia piippuja, vaski-, messinki-, plakkija rautalaluja, niiden joukossa lruunaussaha ja 1pari rauta-omia, llasia ja posliineja, petsatuita ja maalatulta huonekaluja, öljymaalatultatauluja, liina-maatteitajapöytäliinoja, parempia miehen pitoja sänty-maatteita, 1slpinuahlaset pälsyt. permantomattoja, sekä yhtä ja toiöta huvuelomsua. 1 uusi lakfi-piippunen ja 2 ylsipiipuista pyssyä, 1ottautti, Ikiikari. 1ilmamittari, 16 osaa Seurahuoneessa ja 2 osaa lomeliahuoneessa tässä kaupungissa. 2 osaa Turun vanhassa laivavarvl) sa. osaa Atka-laimassa, Vino osaa laivassa ”Haro>: v. Haartman” ja 2/. osaa laivassa ”Hboh joka setä etla kulta, hovia, osakkeet jalaimanosat myydau ensi huutopäimänä ehtoopuolella, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista Ip.
Perjantaina tnlevan toukokuun 24 p. kello 12 päivällä, myydään paikalla julkisella ryöstö-huutokauvalla prousiseppä-meStarin I. T. Mahlstedtiu talo n:ro 93 entisessä Merikorttelissa Linnankadun varrella täös, , ’ kaupungissa, jokon ryöstöönotettu, suorittamaan maaviljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua velkaa kaksituhatta hopiaruvlaa paitsi kasvia ja oileudeu kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
A. Forhman.
ja Lapin pitäjäin lihlakuunan lainvoimvjN mavoittaneen päätötsen mukaan, ja asianomaisten vörmyntärieu tahdosta, myydäajulkisella huutokaupalla paikalla. Anttilan, Vimanttaalin perintötalo. Sulkalan kylässä. Lapin pitäjässä ja Turun lääniä, tiistaina14 p. ensitulevaiseösa touko, kuussa, kello 10 edellapuolelipanvää. Talonhinta matittaan lohta paikalla tahi 8 päiväu kuluttua huutolauppa- päiirästä, ja vaaditaan niiltä, jotta aikomat huutaa, täydellinen ja laillisesti todistettu takaussiitä, että makso tapahtuu määrätyllä ajalla. Sitten luin talo on myyty, myydään samanapäivänä javallassa: ylsi betromen, lehmiä, lampaita, yksi muurattu kuparinen viinapaitnu, huone-, peltoja ajolaluja. ynnä muuta. Huudot irtaimesta omaisuudesta maksetaan huutokeluva:, päätettyä. lalavalta 23 v. huhtikuuta 180l^^^^^^^^^^^^^^M>>1^, , , !>^i H BgrauöAugust Alnlberg.
¦Sotftan asianomaisten ln¦Salla ja fröokynä in de BeHtniin, lauluseuran, lukion-, mtitoulunja rouvasviienBfoulun laululuntain avulla Hantatoat allekirjoitetut tuleHtoann sunnuntaina toukokuun |f> p. Turun tuomiokirkossa hensstlliset laulajaiset ja urlu-soittajaiset.
Päiisy kirjeitä 40 ja 20 lopetallahop. on faatavana Frenekellin lirjalaupassa, Liukoisen puodissa sela Arvidsonin apteekissa.
Laulajaiset altavat kello 6 jpp. ja loppuvat F. Boström. K. G. sAyalenius.
Ilmoituksia. 2, 000 hoplaruplaa mielitään ottaa lainaksi, ensimäistä! pantausta maitaan 4 ja 5. 000 hopiaruplan vaiheella palovaluutetussa lauvungin-talossa. WaStausta suljetussa kirjeessä Lainaxhalialle odotetaan herra Lilljan kirjapainossa Turussa.
Allekirjoitettu, asuma omassa talossa Itäisen pitkän kadun varrella lähellä Kingelinin olutehdasta. aitoo matkustaa Helsinkiin tämän kuun 24 eli 25 p. ja ottaa matsaatsensa varNnaisia maksoja Palomakuutuöseuralle. Entinen vartia I. Grönroos.
Launis ja täydellisestivirheetön ori astuttamista vartenhalullisille tarjonasisällä olevan toukokuun loppuun asti. kuin ohjeellisen Salinin perään kysytään, afuva tulvernöörinkartanon takapihalla.
Huutokauppoja.
A. Forhman.
Tiistaina tulematoukokuun 7 p. , alkain kello 9 epp. ja 3 jop. . myydään palkalta pois muuttamisen tähden, kapteini E. A. Ingestlömin talossa n:io 4, 14 korttelissa 7 kaupunginosaa Eerikinja Länsi torikadun kulmassa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, taikellaista irtainta tavarao, nimittäin 1 uudenaikainen pronfi-lristallineukynttiläkruunu. 1 byvin oikein käypä ja hyva tetoiuen lerkkulello.
muutamia maamittariu kaluja, tomppasseja ja merikarttoja, petsatulta huonekaluja. 1ulosvedettävä topattu soffa. 1 piironki paperia varten, 1kaappi samaan tarpeesen. 1kirjoituspöytä14 laatikalla, vähäisiä pöytiä, topaluita ja rottinli-tuoleja. teekeitin, tauluja, lyötlitaluja. permantomattoja ja uusi laivonlehä ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamariöta huhtikuun 22 p. 1861.
Keskiviikkona tuleman toukokuun 8 p. kello 4 jpp.
myydään paikalla, julkisella vapaehtoisella huutolau, palla, ehdoilla jotka toimituksessa lyyslemmin määrätään, lauppaneuvotsen rouvan C. D. Kiugelin vainaan perhekunnan osallisten jällllä-oleva 36 vuoden areutija hallitus-oileus Nuvissalon luodon osaan n:ro ”16, ynnä omistus-oiteus osalla rakettuihin huo.
neifin ja rakennuksiin. josta vuotinen alenti kaupungille tekee V tynnyriä 7’/, kappaa jyviä, jotka maksetaan rahassa arenti-vuoden testi-verohinnan jälkeen; sitte perässä tulee myöskin myytäiväksi huonekaluja, peltoja ajokaluja sekä yhtä ja toista huonekomsua; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista huhtikuun 26 p. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina 16 päiväuä tässä toukokuussa, alkain letto 9 epp. ja 3 jpp. , myydään kauppias I. D. Gin Mannin entisessä talossa n:ro 3. 5 korttelissa 7 kau, punglnosaa Linnankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, överstiluutnantti ja ritari K. Alleini vainaan jälkeen jäänyt iltain omaisuus, nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, klasiz. 1isomainen lynttiläkruunu, kynt, tlläjalloja, suvija talvi-ajolaluja. niiden joukossa neljän-istuttavat vaunut ja lumpipeitetty reki, sänly Myytävänä.
Mitylä, yksinäinen perintö-rustholli’/. uuttamant< taaNa, Hirmeusalon luodolla, kolmen venäjän virstan paikoille Turun kaupungista, ynnä sen allej kuuluma Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Renmall.
30.
15.
10.
20.
40.
15.
Lääläri-hoitosta jälestäpäin, jos omistaja sitä tahtoo Sonnien kuohitsemisesta, jotka eivät vielä ole kaksikarjaiset Lääkäri-hoidosta jälestäpäin Kuohitsemisetzta oinaista, karjuista ja koirista, jotka omat päälle puolen vuoden vanhat .
Alla puolen vuoden Karitsain kuohitsemisesta Jos usiampia kuohitaan samalla kertaa, niin maksetaan kustaki paitsi ensimäisestä . . . .
Siemen sarjain poisottamisesta suuremmista Todistuksista mVäKhe^mam^ismtä naaraseläimistä Siipi-eläimistä Luvja lihakasvainten leikkaamisesta, y. m.
Kupulaja veto-taudista, ruoka-kurkun avaamisesta, suoni-kohjosta, kusirakon avaamisesta, fo-littien leikkauksesta, vaikeaöta synnytyksestä, hoidolla jälestäpäin Pysähtyneistä jälki-menoista, lohdun ulosmuljahtumisesta . .
Ulkopuolisista eläinten katselemisista Kirjallisista muisto-kirjeistä Suurempain eläinten raatointutkimisesta todistukfella .
Ilman todistuksetta Wähempäin eläinten raatoin tutkimisesta todistuksella , . .
Ilman todistuksetta Mitättömäksimenneistäparannus-koleistamaksetaan ainoastaan neljäsosa taksassa määrätystä palkkiosta.
Köyhät saavat maksatta lääkäriapua.
Storbumltholman kantatalo Navon pitäjässä M Karhunsaunan takamaa. Tiluksen, jossa vuosittain kylmetään noi9 tynnyriä syysja 12 tynnyriä leväkylvoä kolmijaossa, paitsi juuritasvuja, saa kohta vastaan ottaa, ynnä sen kanssa kaiken l^svavau vilj^n. taloutalut ja eläimet. Kolmen alumenttl-talon vtlot tekevät enemmän kuin rusthollin uloöteot.
Tuuslemmän tiedon kauvvaebdoista. jotta ovat edul. M asuva laupunginpalveliaBergbomin taloss. Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lastrulleja kaikista lajista, arina-uuneja.
rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryytkyrautyja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-tannattajia. kirjeitten lovioitusloneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja kymmenlutu-vaatoja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Päretaton-nauloja.
Usiaampaa lajia tukkuja, saranoita, aklunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. tahmin-paahtimia y, m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
NH”Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita «alettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaau pellamakanlalta, ihvstaja rohtimista-lantaa. Kattopareen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja, Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tehtyjä miesväen vaatteita, Atlunanllasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja. , moneen hintaan.
Suomen Teoksien laupasfa.
Vapettikauppa.
Tänäpanä on avattu allekirjoitetun teoksien jtapetti* kauppa tauppias (£” F, Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun mairella livimuurissa. joSsa lull»io!tettavan yleisön tarjona 011 byvä varasto monenlaisia HaVettia ja niiden ’Sletttiut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. RielS.
Rion «Rahvetta, Hampurin S«ke»ia ja RNfikVyynejn myypi P. Ithimaeus. entlsessä Bozstlvmin talossa.
Ruotsin lattopäreen-naulojaalennettuunhintaan Myypi Säve ja Asterblad rautapuodissa Lixuanladun varrella.
Stitgatt Mellavansiemeniä kauppamies 6i<| btliuksella ipeliniu (aloefa, Riigan pellavansiemeniii, 1860 vuoden rasvusta. MM’vi I. TMel. MettäIG. Grsnbergillä.
fJto!?i^lunä!^dlätoänfm!ie!ua^!?eiiiieei”uuo; 3)lsi musta frakki ja M«valkoinen liivi. sopivia rippi-lapsille, myydäääu olutpuodissa Berustedtin talossa.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja buivää elulau-melta (harjan ja lehmän merta) ostetaan AuraSutelltthtaaösaja maksetaan 10 te’p. hop. tailnulla.
Palvelukseen otetaan.
Wl. Vtfi fiilvo tyttö. 18— vuoden ijässä. saavi ijvfeiuuian paikan, jo? Mu ilmoittaa itsensä A, Stalströmi ilmoiluslontloriesa.
roa:lt>ita ruovonväätäytteellä. 15 puolipälsvö, niini, mittoja, leliveittoja, vaöti-. plakkija rauta-laluja ynnä yhtä ja toista huonekomsua; jola sela että lyntlilätruunu myydään kello 12 ja 1 välillä, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turunhuutolamarista tou
Merikulku Turussa on jo alkanut. Laimoja on jo tullut ulkomailta, tuoden suolaa ja kahmetta y. m. On myöskin täältä jo lähtenyt laimoja, paisi muita kaksi höyrylaimaa Ruotsiin ja kaksi Helsinkiin päin.
Wahingonvalkia pääsi Mallallensa huhtikuun 24 p. kello 4 aamulla Peinikkalan rusthollissa Lemun pitäjässä, jossa korkia kolmen kertanen ulkohuoneen-rimi kimestä kokonaan paloi. Wouti, joka miimeiseen asti tahtoi kokea elukoita ulos tulesta, jäi itse tulen omaksi. Ehkä kyllä tepastettiin, jäi kuitenki tulen sisälle 2 varia härkiä, 1 pari nuorta karjaa, 3lehmää ja 23 lammasta. Wahinko on armattu 5, 009 hopiaruplaan. Huone ja irtain omaisuus olimat makuutetus maalaisten palomakuutusseurassa. Talon omistaja on Turun pakari Nyman.
Wähässä Heikkilässä Nummen pitäjää myydään huutokaupalla tuleman kesäkuun 17 p. kello 12 paimalla ulkomaan elukkalaija, täysi Ayrshire-lajista, nimittäin 1 neljänmuotinen ja 3 kahdenvuotista sonnia, 10 lehmää ja 2 hehkosta. Siinä siis halulliset saamat hyvaa elukka-laija.
1861.
Sanomia Turusta.
M19. Perjantaina Toukokuun 10 päivänä s Sunnunt. Pääsiäisestä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Maisteri Rindell. Ruots. Aamnsaarnan:v. PastoriIndren.
Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: v. Past. Saxen.
Linnan kirkossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Kehruh. kirkossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkoua kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indren.
Hiippakuntain sanomia. (Porvoon. ) Wirkavatuustirjan saanut kirkkoherran viran toimittaja Helsingin pitäjässä vp. lnaist. A. Hultin kappalaiseksi siellä ja kirktoh. apulainen Kaukolassa A. E. Ruuth kappalaiseksi Heinävedelle. Määrätty WP. A. Hultin ynnä lappalaisen virlaansa Helsingissä toimittaissa olemaan kirkkoherran siaisena siellä, välisaarnaaja Helsingissä W. W. Krogell tappal. apulaiseksi siellä, kammin tirtkoh. apulainen E. D. Cave”n tirkkoh.
apulaiseksi Jämsään, kirkkoh. apulainen viime mainitussa seurakunnassa K. B. Lilius Sulkavan kirkkoh.
apulaiseksi, Käkisalmen kirkkoh. apulainen A. W. Lyra tirlkoh. apulaiseksi Kaukolaan, kirkkoh. virkainen Puumalassa vft. K. H. Strandman kirkkoh. apulaiseksi Pieksämäelle, välisaarnaaja Heinävedellä K. I. Molander kappal. siaiseksi Rantasalmelle, entinen lehtori maisteri I. G. Fabritius toimittamaan apu-opettajan virtaaHelsinginrouvasväeukoulussa, ja vankihuoneen saarnaaja Wiifturissa O. W. Segersvärd oman virkansa ohessa toimittamaan opettajan virkaa vähemmässä rouvaövaenkoulussa siellä.
Kuolleita Turussa. Huhtikuun 29 p. kellonsoittaja Israel Engblomi mainaan lesti Heta Erkintytär 71 vuotisena, entisen palovartian Juha Heikki Numenin kuolleena syntynyt poika, 30 p. kraatarinkisälli Aukusti Nahlstenin kuolleena syntynyt tytär, toukokuun 4 p.
trengin Aatolf Weetrik Helinin vaimo Maija Weetriikka Taavetintytär 36 vuotisena, 5 p. huoneenvartia Matti Antinpoika 40 vuotisena, trenkiloosepMikonpoika Raisiosta kuollut läänin lasareetissa, ittellisvaimo Justiina Matintytär Loimaalta 70 vuotisena, 6 p. entinen muurarinkisälli Samuel Lönnqvist kuollut vaivaishuoneessa 66 vuotisena, mittari Kristian Mikonpoika kuollut Somerolla 35 vnotisena, kirjansitoja Juha Kustaa Matinpoita 17 vuotifena, 7 p.
neiti Helena Sofia Ekberg 74 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: salvuoppilas loeli Heikinpoila Lagerbom ja vaimoihminen Eeva Justiina Lindholm; puusepänkisälli Juha Reinholt Englund ja neiti Liisa luhantytär; sekä koneentekia Aleksander Finke ja neiti Anna Liisa luhantytär Hellsten.
Turun polisilamarinilmoituksia. Huhtikuun 29p.
ilmoitti kämnerin oikeuden esimies Nystedt että huhtikuulla hänen huoneestansa oli kadonnut vähäinenhopiainenniotalufilla, merkitty nimellä Lennart. — Toutok.
2 p. ilmoitti raatarinkisällin vaimoKristiinaLilja että häneltä oli varastettu hopialusikta, merkittypuustllveilla C. G. W. , talosta n:ro 21? entisessä Merikorttelissa, jossa hän asuu. 4 p. ilmoitti ajomies Juha Sederqvist että hän samana päivänä sen talon portilta Luostarinmäellä, jossa hän asuu, olilöytänyt yhden parin kiiltonahka-kenkiä.
Kotimaalta.
Nimitetty on kauppias K. E. Bergbom Tanskan marakemsuliksi Ouluun, ja kauppias A. Björksten Ruotsin varakonsuliksi Lomisaan.
Uusi pitäjä. Armollisella kirjeellä maaliskuun 25 p. on Sippolan kappeli määrätty eroitettavaksi Wehkalahden pitäjästä ja ominaiseksi pitäjäksi, kun Wehkalahden kirkkoherran ja kappalaisen mirat tulemat amonaisiksi. Tämä uusi pitäjä saapi kirkkoherran, jonka palkaksi tulee kirkkoherran ja kappalaisen yhdistetyt palkat.
Turunläänin kruununmakasiineista myydään tänä keväänä kylvö-ohria talonpojille 4 ruplaa 70 kopekalla tynnyriltä, niinkuin kuulutuksesta tämän lehden loppu-puolella tarkemmin saadaan nähdä.
Laulajaiset ja urku-soittajaiset, jotka tviimis sunnuntain ehtoolla pidettiin Turun tuomiokirkossa, kämimät suloisesti ja ihanasti. Paljo mäkeä, 6 ja 7 sadan hengen vaiheella, oli kokoontunut niitä kuulemaan.
Suomalaiselle lasten-koululle Helsingissä, jonka ylioppilaiset sinne omat perustaneet, on Helsingin kauppias I. D. Stenberg miime huhtikuun 26 p. lahjoittanut 25 ruplaa hop. ja lumannut muosittain huhtikuun 22 päimanä antaa samalle koululle msuiimtemnäan muonna mähintainki yhtä suuren eli 25 ruplaa hop. Samalle koululle on toinen kunnioitettu kaupunkilainen, joka tahtoo pitää nimensä salassa, lahjoittanut 50 hopiaruplaa.
Teollisuus-yhteys, joka hiljakkoin Helsingissä perustettiin, hankitsee käymään tointensa tekoon. Se muoroo huoneen kokouksillensa, hankkii kirjoja itsellensä, aikoo antaa vähäisen kirjan teollisuuden ja talouden ainseenisssaa suomen ja ruotsin kielellä, kutsuaksillä muitaki osallisuuteensa paitsi Helsinkiläisiä. Se on myös päättänyt pyytää muutamia jäseniänsä malmistamaan kysymyksiä ja keskustusaineita kokouksissa keskusteltamiksi.
Uusi saarnahuone. Liedenpohjan kylänmiesten puolesta Wirtain kappelista ja Sapsalammin kylänmiesten puolesta Alamuuden emäseurakunnasta, on talonisäntä Juha Kaarlenpoika Sytelä pyytänyt näille kyläläisille, joita lukuansa on tuhannen hengen paikoilla, lupaa rakentaa saarnahuoneen ja hautausmaan Kukkolammin mäellä, mainittuin seurakuntain rajalla, 21 menäjän mirstaakummankin seurakunnan kirkosta, sekä että Wirtain ja Alamuuden papit velvoitettaisiin palkkaa vastaan, jonka tuomiokapituli määrää, pitämään mähintäkin kerran kuukaudessa jumalanpalmelusta saarnahuoneessa ja toimittamaan muita papillisia toimituksia, jonka ohessa talonhaltiat Aaron Liedenpohja, Weetrikki ja Aleksanteri Tulijoki seka Juha Sulkama rakentamisensa eh Keis. M:ti on helmikuun 28 p. armossa hymaksi nähnyt myöntyä mainittuun anomukseen.
doksi omat panneet että mähintäkin 50 talollista yhtyy siihen, kuin myös Antti Peltomäki, jonka talon tiluksille rukoushuone on rakennettama, on lumannut antaa siihen neljä tynnyrin alaa maata silla ehdolla että hän vapautetaan kaikista rukoushuoneen kustannuksista.
Kirjallisuutta. ”Kristin uskokunnan Historia, kouluille ja perheille. Wapaa suomennos, Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861. I. F. Granlundin kustantama. ” Tämänykyisin painosta tullut kirkkohistoria kertoo kristinopin synnyn, sen levenemisen ja vahvistumisenpakanakunnissa sekä muut sen vaiheet ja tapaukset. Tämmöinen kristillisen seurakunnan historia on, niinkuin alkulauseessa sanotaan, ”joka lehdessä voimallinen osottamaan kristillisyyden jumalallisen voiman, on koulu, jossa opitaan kristillistä koettelemusta, on väkevä ääni, joka kajaa kautta vuosisatojen voimallisesti kehoittavana, tarkoin opettamana, lujasti rohkaisemana ja todesti varoittavana kaikille jotka kuulla tahtomat. ” Kirja on alkuansa saksalaisen Bahrdtin tekemä, mutta käännöksestä on jätetty pois muutamia Saksalaisiin koskemia asioja ja sen siaan lisätty kertomuksilla oman maamme kirkollisistaseikoista, joka maan enentää kirjan armoa.
Sen hinta komissa kansissa on 40 kop. , joka ei ole paljo näin hymästä kirjasta.
Ilmat. Lunta tuli eilistä ja entistä paivaä vastaan yöllä niin valjo että se kauttaaltansa peitti maan. Sen sanotaan tekevän hymää pelloille ja kasvuille. Muutoinkin oivat ilmat olleet kylmämäisiä, tuulisia ja sateisia.
upanra (Häm.
Gurasta 6 päivä huhtikuussa. Puolustus kirjeestäni, joka näiden sanomain 5 numerossa löytyy painettuna neljästä erinaisesta tapauksesta, joista pitäjänapulainen herra pastori P. E. ÅBerg moitti minua valhetteliaksi. En anna perää, vaan lupaan joka sanan myös todistuksilla mahlvistaa, jos niin tarmitaan. Mitä ensiksi mainittuun tapaukseen tulee, niin siihen oli viinan syy. Mitä toiseen ja kolmanteen tulee, niin mitä kirjoitinkin osittain armelulla ja ihmisiltä kuulosta, liekö niihinkin viina syynä, ja neljäs, aparälapsen tappo sesta.
Porthanin kuvapatsaan rakentami Näissä sekä mulssa sanomissa on tavantakaa kerrottu kuinka paljo taas on karttunut lisää rahaa Porthanin kuvapatsaan rakennukseen. Mutta. Harmat lukiat tuskin tietämät mikä mies Porthani o!i ja mistsyystä hänelle nyt aivvtaan kuvapatsasta pystyttää. Hän oli professori Turunakatemiassa.
Suurella innolla tutki hän Suomen kansan historiaa, sen kieltä, tappoja, heimokuntia, lakeja ja laitoksia. Näillä tutkinnoillansa synnytti hän monessa isänmaanrakkauden, lemmen ja halun ahkeroimaan samoissa tutkinnoissa. Hänen toimistansa ja tutkinnoistansa suomen kielen aarteissa on nykyajan kalliit pyrkimiset ja ahkeroimiset suomen kielen saamiseksi jasaattamiseksi luonon myös niinkuin kerroin. Enkä myöskirjoittanut sitä, pitäjääni häväistäksem, vaan niin kuin edellisestä kirjeestäni on lukea saatu; enkä myös itseäni kaunistellut, maan itseäni ja kaltaisiani varoittelin, ja mielä nytkin tunnustan että olen raukka kyllä joutunut viinan pauloihin niinkuin jokainen muukin viinan ryyppääjä omaan pomeen katsottua »nahtaa havaita ja tunnustaa.
Kunnioitettavan sanomain toimituksen, yleisön ja ulkopitäjäläisten lukiain tähden olen rumennut kirjoitustani puolustamaan, sillä kotopitäjässäni en luulisi monioita oleman, jotka ei kirjoitustani sanasta sanaan todeksi tietäisi. Mutta sitä en ymmärräinistä syystä herra pastorimme P. E. Äberg näiden sanomain 12 numerossa on täanlaisia vastaani rumennut kirjoittamaan.
Mikko Mikko mainaan poika.
Gurajoelta. Täällä tapahtui se sangen surullinen tapaus Sydänmaan kylässä että torppari Henrik Hakalan torppa, 17 p.
viime huhtikuuta, kovalla myrskyllä tulipalon kautta tykkänään paloi. Torppa oli kolmen nykyisen virstan päässä kylästä, ehkä kaksi taloa ja muutamia torppia likempänäkin on, ei kuitenkaan ehtinyt mäkeä avuksi, ennen kuin tuli oli niin suureen maltaan vaäsnyt, ettei enäem mitään saatu tulesta pelastetuksi. Neljä leipää jäi perheelle elatuksen eineeksi; torpassa on 5 henkeä, torppari vaimonensa ovat jotenkin vanhat ja kivulloiset, ja 3 lasta, jotka kaikki puuttumat ruokaa, maatteisa ja kotoa eli asuntoa. Kehoitan siis tällä kaikkia kristilliseen ja veljelliseen rakkauteen taipumia ihmisiä, ja erittäinkin likiseuduilla olemia, lahjoilla muistamaan näiden onnettomain kurjuutta, silla tosin he tarvitsevat kaikkia, mitä jokapäimäiseen elantoon kuuluu, ja mikä taitaa ksuriussti, lliselle ihmiselle olla suurempi melmollikuin se että tosi-hädän aikana auttaa lähimmaistänsä; omituisesti lukee taimaallinen isämme sen amun, joka köyhälle tehdään, oleman hänelle niin otollisen, kuin se olis hänelle itselle tehty, ja lupaa myös sen palkita, sillä raamattu sanoo: joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hymät työnsä hänelle jällen maksama on.
Ia Vapahtajamme itse sanoo: antakaat ja teille annetaan: hyvän mitan, likistetyn ja sullotun ja ylitsevuotavan he antamat teidän helmaanne, silla juuri silla mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jällen mitattaman.
Luuk. 6: 38. 3. 0.
Nihdistä 10 p. huhtikuussa kirjoittaa koulumestari laakop Ahlsman: ”Toiste kukaties kirjoitan iloisia sanomia, mutta tällä kertaa julistan murheen sanomia mustan kuoleman majasta, johon antaa minulle johdon yksi kuoleman tapaus, joka oli aivan surkia ja surullinen, joka tapahtui viimis tammikuun alussa. Juha Thusberg toimitti eloissansa maalaustyötä Tämä maalari oli lankeevaisessa taudissa, joka häntä kovemmin kohtasi silloin kuin hänelle välistäin tuli himo väkeviin juotaviin, jota hän itse jällen katkerasti katui. Mutta synti on voimallinen, ei kukaan taida sen kahleita rikki särkeä ilman Kristusta. Se on surkia tila että monen täytyy itkeä ja tehdä syntiä, nnnkauman kuin uusi syntyminen puuttuu.
Murhan enkeli, kuolema saamuttaa ihmisen silloin kuin hän vähemmin sitä ajattelee.
Niin kämi hänellekin. Se oli hänelle kauhistavainen yö, jona hän illalla erkani muista ihmisistä ja meni yksinänsä yhden talon työ-tupaan, joka oli erinänsä kartanon fivulla, jossa ei muita ihmisiä ollut.
Siellä istui eli makasi hän totolla. Tauti tuli häneen ja hän. lankesi valkiaan, jossa hänen vaatteensa rupesi palamaan. Hän kieriskeli surkeudessansa ja tuskassansa pitkin permantoa siihen asti että joku talon mäestä osasi tulla ulos, josta hänelle tuli myöhäinen apu, kuin erinomainen ääni kuultiin.
Permanto oli kahdesta kohtaa rumennut palamaan. Näin surkiassa limussa eli hän muutaman vuorokauden.
Koko tämän surullisen kuoleman tapauksen olisin jo unhottanut, mutta se kehotti ja herätti minun lätä kirjoittamaan, kuin yksi surutöin taas kuolleena Helsingin matkalta kotiansa palautettiin. Mikä tähänkin kuoleman tapaukseen syynä oli, tietäkäät lukiat, ilman minun selittämätäni. Olkoot nämat kerr— otut varoitukseksi ja kauhistukseksi muille. ” Toisessa kirjeessänsä ilmoittaa Ahlsmanni että hän tänä suvena on valmis jossakin muualla pitämään sumikoulua, jos jostakusta seurakunnasta hänelle lähetetään kirjallinen kutsumus. Mitä muuta hän tässä töisessa kirjeessänsä puhuu höyrylaima-matkoistansa ja meri-taudista, ei ole sen armoista että se ansaitsisi sanomissa julistaa.
Ulkomailta.
Pohjais Amerikassa on jo sodan liekki leimahtanut. Liittokunnan etelävaltakunnat kun. eivät suostuneet liiton yhteyteen, maan valitsivat itsellensä erinäisen hallituksen ja oman presidentin hallituksensa esimieheksi, ovat nyt neljänkymmenen tunnin ampumisella mäkisin liittokunnalta anastaneet Sumterin linnan, jotaeimat ilman saaneet. Tämä linnan anastaminen maikutti suuren mielenliikutuksen Washingtonissa, liittokunnan pääkaupungissa.
Tämän vuoksi on liittokunnan presidentti Linkoln kutsunut 75 tuhatta miestä sotaan, takasin ryöstämään mainitun linnan seka muuta liittokunnan tamaraa.
Etelä valtioiden presidentti Davis on myös kutsunut 150 tuhatta miestä aseisin, mastustamaan ja puoltansa pitämään.
Minnesotan maakunta aikoo myös luopua liittokunnasta ja yhdistyä etelä valtioihin.
Domingon saari Länsi Intiassa on annettu Espanjalaisille, johon he myös ovat lähettäneet laivastonsa 3 tuhannella miehellä.
Janten luodolla lonian saaristossa, joka, on vapaa valtakuntaEnglannin suojeluksen alla, on ollut vähäinen riita-kahakka Englännin sotaväen ja kansan kesken.
Porthanin kuvapatsaan rakennuksen avuksi aikovat Turun rouvasvaki pitää arpajaiset Kupittaan lähteellä sunnuntain ehtoopuolella tuleman kesäkuun 9 päivänä.
Arvat myydään niin halpaan hintaan, 5 kop. hop. että kuka hyvansä yhteisestä kansastakin jaksaa niitä lunastaa itsellensä.
Sen muoksi on silloin kaikille vapaa pääsy Kupittaan lähteelle ilman maksota. Woitot asetetaan lähteen-huoneesen, mutta arpoja myydään ulkona; kukin voittajasaapi kohta voittonsa. Musiki tulee myös silloin soittamaan lähteellä. Tällä tavoin on parahiten luultu muistuttaa yhteiselle kansallekin Porthanin ansioita, ja antaa heillekin tilaisuus olla osallisena kuvapatsaan rakentamiseen. Woittojen saamiseksi arpakauppaan kehoitetaan kaikkia, jotka lahjoillansa tahtovat muistaa tätä tarkoitusta, antamaan vähäisiäkin antimiansa siihen, sillä kun arvat määrätään niin vähän hintaan, 5kop. , taittaan vähempi-arvoisiakin voittoja asettaa arpakauppaan. Seuraavaiset rouvasihmiset ottamat hyväntahtoisesti voittoja vastaan ja toimittamat arpajaiset, nimittäin tohtorinna Elfving, revisorska Lundström, rehtorska Sehultz, rouva Landell ja mamsell Faleken, joille siis halulliset antakoot lahjansa ennen arpakauppa-päimaä.
Jo ennenkin oli mietitty jolloin tavoin antaa yhteiselle kansalle tilaa, ottamaanosaa tämän rakennuksen puuhassa, mutta kun ei siitä oltu varmat, kuinka se parhaiten toimitettaisiin, niin on se jäänyt näin kauvaksi tekemättä, jonka vuoksi siis ei Helsinkiläiset voi sanoa nurkumisensa Turkulaisten kylmakiskoisuudesta asiassa saattaneen alulle näitä pian pidettäviä arpajaisia.
Helsingin etelä satamassa tuli tämän kuun 2 päivänä jäitten malista veden päälle henkikirjoittaja Canthin ruumis, joka mennä vuonna marraskuussa katosi.
Hameenlinnan lähellä tapahtui äskettäin julma murha. Linnan toisella puolella olevanpuiston vahtihuoneessa asui nuori perhe, linnanvartia Lampin vaimonsa ja kahden vuoden vanhan lapsen kanssa. Maanantaina huhtikuun 29 p. kello s:n aikaan aamulla oli Lampun lähtenyt ulos johonkin toimitukseen ja jättänyt vaimonsa iloisena ja terveenä lapsen kanssa kotia. Kello 10 »aiheella epp. poikkesi toinen linnanvahti, puistosta vankienkanssa palatessaan, vahtihuoneesen asialle. Dvesta sisälle tullessaan näki hän kauhean näön: vaimon hengetöinna laattialla, pää meressä. Lapsi oli vahingoittamatta.
Oven puolella oli maatteefen kääritty 6:n naulan paikoilla painava kivi, joka arvattavasti oli ollut murhaajan aseena. Jos puheessa on perää, olisi liina haiskahtanut menäläiseltä. Paitsi isoa joukkoa vaimoväen vaatteita oli arkusta viety messinkikiskonen rahakukkaro, jossa oli yksi uusi 3:n ruplan seteli, yksi markan seteli ja
Meillä ei ole ennen muistettamain miesten kumapatsaita rakennettu, mutta ulkomailla niitä monessa paikoin löytyy. Niillä sekä kunnioitetaan jaloja ja armoisia miehiä, jotka omat hnmää tehneet ja kartuttaneetmaaja kansakunnallensa, että ne myösmuistuttavat ja synnyttämät nykyisissä ja jälkeen tulemissa ihmisissä jaloja ajatuksia ja halua yhteisen hymän mehkeilemiseen ja kartuttamiseen.
Porthanin muistopatsas on siis ensimäinen, joka Suomessa aivotaan pystyttää, ja sen hän ansaitseekin. Se on malettama metalista puolta suuremmaksi kuin ihmisen koko on. Kuvantekia Sjöstrand on laskenut kuman tuleman maksamaan 8, 900 ruplan paikoille, nimittäin sen kaarnan 3, 500 ruplaa ja valamisen metalista 5, 400 ruplaa, johon mielä tulee lisattämäksi jalka-alusteen, kuljetuksen y. m. kustannukset. Rakentamisen toimesta murhetta pitää suomalaisen kirjallisuuden Seura Helsingissä; rahoja on jo koottu yhteensä 5, 744 ruplaa, siis puuttuu mielä paljo. Raha-kokoukset omat karttuneet melkein kaikki herrassäätyisiltä. Ainoastaan Pietarsaarelta kerrotaan kuinka siellä koottiin rahaa yhteiseltäkin kansalta tähän tarkoitukseen sillä tamoin että kuka maan tahtoi sai lahjoittaa mähintänsä 1 kopekan ja korkeintaan 5 kop. ja tämmöisellä pennikokoomisella, niinkuin sitä kutsuttiin, kokoon karttui 45 ruplan paikoille. Ia koska kuvapatsas on rakennettama yhteiseksi kansakunnalliseksi muistomerkiksi, niin tulisi niin toimittaa että Suomen yhteinen kansakin saisi antaa tähän mähäisenki antimensa.
Olis siis hyvä että muutamat maallakin ottaisi toimeksensa rahan kokoomisen tähän tarkoitukseen. Kukin saisi mapaehdolla antaa niin mähänki, kuin maan tahtoo, mutta myös niin paljo kuin kunkin mieli tekee.
Saisimat sitte lähettää rahat Suomalaisen kirjallisuuden seuralle Helsinkiin, sekä ilmoittaa tilin sanomalehdissä.
Kumapatsas on pystytettämä Turussa, sillä täällähän Porthani eli ja vaikutti.
Helsingistä tosin kuultiin nmmen sanoma että Helsinkiläiset tahtoifimat tämän kumapatsaan sinne pystytettämaksi, mutta emme näe heillä oleman siihen oikeutta, silla maikka siellä olisikin koottu enemmän rahaa kuin muualla, koska Helsinki onki pääkaupunki ja siis muitten edellä ja esimerkkinä käypä, mutta siitä ei suinkaan seuraa että kuma on Helsinkiin asetettama, koska rahoja on ympäri maata koottu. Ia jotka tähän saakka omat rahoja siihen antaneet, omat tehneet sen sillä tiedolla ja ehdolla että kumaputsas asetettaisiin Turkuun, joten siis Helsinkiläisten ei yksinään ole määrättämänä mihin se pannaan. Toista olisi ollut jos Helsinkiläiset sen yksinään kustantaisimat, niin saisimat asettaa sen mihin tahansa.
(Lähetetty) Muistutuksia Alamaisesta ehdotuksesta Asetukseen kuunallishoidosta maalla, Suomen Suuriruhtinanmaassa.
Lukeissani mainittua ehdotusta, olen huomannut muutamia seikkoja, jotka omat masten mieltäni olleet, joista muutamista on haluni ilmoittaa yleisölle sen, mikä minun älyni on hymäksi katsonut.
Ensin en ole minä ehdotuksessa löytänyt merkityksi mitä kieltä se tulema kunnan toimikunta pitää miljelemän kaikissa niissä kirjoituksissa, joita toimikunnan tarmittee kirjoittaa kaikista hallussa olemista asioistansa, ja jos Ruotsin kieli tulee pidettämaksi kunnan toimikunnan kirjakielenä, niin tulee monessa kirkkokunnassa iso puutos, että saada edes esimiestä tähän kunnan toimikuntaan ilman palkata, ja jos ne sitten, jotka palkan edestä siihen mirkaan kelpaavat, ovat senlaiset että kunnan miehet taitamat luottaa heihin, on tietämätön; niin minä, ennen kuin ehdotus mahmistetaan, mielelläni soisin merkityksi sen, että suomen kieli pidetäisiin kunnan toimikunnan kirjakielenä, sillä niitä löytyy jo monissa suomalaisissa seurakunnissa, jotka kirjoittamat Suomen kieltä ja muutoin omat kunnilta luotettamia; ja nousema nuoriso eli jälkeen tulema kansa myöskin enämmin ahkeroitsee itsellensä oppia kirjoituksessa ja muussa opin-aineessa, kelmataksensa täyttämään melmollisuuksiansa, mitä heidän tulee toimittaa.
Toiseksi olen minä hamainnut että 10:s pykäle jo täydellisesti määrää sen että seurakunnan tulee toimittaa pitäjän kokouksessa yhden semmoisen missin paikan, jossa yhdellä kerralla kootaan kaikkein kappamiesten kapat, mutta kuin tämä uusi tapa tulee monissa kohdissa ja monissa maanpaikoissa paljon työläkkäämmäksi, kuin manhat tamat, pitäjän miehiä kohtaan, niin ei mainittu pykäle ole soveljas semmoisena vahvistaa, kuin se nyt on, maan niin että pitäjän miehillä on ehto jos tahtomat laittaa senkaltaisen paikan.
Kolmanneksi, niistä asioista, joihin kumernööri ei tahdo mahmistusta antaa, ei 18 pykäle määrää, jos niitä saadaan ylempänä pyytää mahmistetuksi eli pitääkö ne tyhjään lahoomaan. Ia mielä ilman mai Kuulutuksia.
Kastelho Tamveitei’.
Siitä tehdystä esitylsesta on ffif. iriCineii fenattt, tänne tufleen kirjoituksen mnhan rofj. nvarain toimi* tuimalta tämän kuun 24 v:nä hyirälslöytänyt. »a* hemmissa 05i0, ’. , , ftihvöffi tänä fnväänä maataviljeltviille talonpoila-säädylletäösä lääniosa, myydä seuraatvat määrät djria nimiötä, lylvöksi täiitiffli* sesti feluanivtäta varoista läänin fvuuiuui-m. ifufUs neissa, määrätHjiiii bixlaan, neljällä (4) ruplalla ja seitsemänlymmeiiellä (70) lopeitalla tustjfi tynnylista.
nimittäin:
Turun friiunuu-nufajtiiUato 300 tynnyllä.
Yhteensä I. IW jota täten yleisölle ilmoitetaan, ynnä muistuttamalla että myyminen näistä makasiineista tulee tapahtumaan nituitani soisin, että olis ehdotukseen otettu se lisä, jos niin on että nämät kunnan toimikunnat tulemat maakunnassa pitämään tointansa, että kihlakunnan tuomareista myöskin saadaan toimikunnassa pitää murhetta jokaisessa kihlakunnassa, sen jälkeen kuin nykyiset tuomarit kuolemat, koska ne tulevat toimikunnat kuitenkin edespäin rupeevat järjestämään ja neumomaan paljon maakuntaa, josta syystä kihlakunnan tuomarin työ tulee paljo vähenemään, ja samoin on myös laalmanninkin tuomarin kanssa käypä. Ia koska näiden tuomarein palkat omat vanhuudesta niin peräti sopimattomasti jaetut maksettamaksi, että yksi yksinäinen mainio, joka ei tuskinikänsä päiminä tule tuomaria tarmittemaan, maksaa yhtä suuren palkan kuin suurempi yhden tilan miljeliä, joka on kyllä luonnotointa ja sopimatointa tapaa. G. Lähteenoja.
J onnin joutavia.
XV.
Saaristolaisen venheseen, jolla kaupunkiin tavaroita toi kaupan, meni sotamies ja rupesi kauppaa kauniista lakista tekemään, jota päähänsä koetteli ja näytti halua ostaakin.
Samassa tuli toinen toveri, joka saaristolaisia varoitti, ettei hän kauppaan rupeisi ”tuon veitikan kanssa, joka on suuri lurjus ja koiran kuria kaupassa käyttää. ” ”BuuB kiini”, sanoi toinen ja löi korvalle jotta toveri kaatui kasvollensa. Ylösnoustua otti tämä sian reiden, jonka pikiten käteensä sai ja rupesi toista takaa ajamaan, joka kiiruummasti luitansa korjasija meni pakoon lakki kädessä. Saaristolainen ei tiistä ensimmältä ollut millänsäkään, vaan naurahteli sotamiesten taistelua, mutta kohta pian huomasi lakkinsa ja sian-reiden kadonneen, jotka menivät sitä tietä, sillä sotamiehet ei enää senjälkeen siellä näkyneet.
Piika-tyttö meni täältä ruotsiin palvelukseen ja unohti siellä yhtenä vuotena niin.
oman maan olot, vielä kielenkin, jotta hän kotio tultua kyseli: ”miss’ nakkriU Soomes kasvaa, puus’ko vai maas” ja pyysi anteeksi että ruotsi voitti puheessa, kun kelloa kyseli: ”hangu mangu klakku. ” nollifiinoikeuksiinsa saaneet alkunsa ja juurensa. Iamikä onluonnollisintakuin että suomen kieli pääsee valtakieleksi Suomen suomalaisisfa paikkakunnissa. Tästä sen oikeudesta on yksinäisten kesken keskusteltu, tästä on Paavo Korhonen ja muut runoniekat laulunsa laulaneet, tästä on sanomalehdissä tutkailtu, tästä äsken muutamat Suomen miehet kävivät Pietarissa H. M. Keisarin puheilla, jossa saivatkin sen suosiollisen vastauksen että H. M. Keisari tahtoo tehdä tässä asiassa miten vaan paraiten voipi. Kun nyt muistamme että Porthani on antanut ensimäisen alun jayllytyksen näille riennoille, joiden perille toivotaan jo piankin päästämän, niin on hän senkin vuoksi ikuisesti muistettava ja kunnioitettava mies.
Englannin hallitus on Helsingissä olevan konsulinsa ilmoituksesta lahjoittanut kahdeksalletoista luusille ja kalastajalle Pellingen saaristossa 10 ruplaa hop. kullekin siitä että he viimis lokakuussa pelastivat laivaväen Englannin laivalta ”James Pratt”, sekä Kustaa Mauritz Grönbergille hopiametaljin hänen kiitettävästä menetyksestänsä samassa tilassa.
Eläimen luista maksaa herra K. D.
Kröger ja Kumv. Turussa 20 kopekkaa hop.
leilviskältä, se on enemmän kuin täällä tahän saakka koskaan on maksettu. Jo ansainnee ruveta niitä kokoomaan.
Suomen tullien tuloista ja menoista viimis vuonna 1860 on annettu kertomus, josta nähdään että mainittuna vuonna tuloja on tullut sisälle-tuoduista tavaroista 1, 303, 112 ruplaa 10 kop. , ulos viedyistä tavaroista 45, 872 ruplaa 20 kop. , merikulun maksoja 40, 680 ruplaa 34 kop. , takavarikkoon otetuista tavaroista ynnä sakkoja 12, 831ruplaa 39’/kop. , läpitsekuljetettavan tavaran asettamisesta maalle 201 ruplaa 29 kop. , rannalle ajettuneesta ja jätetystä talvarasta, muistutusja lisä-maksoista 6, 405 ruplaa 51. kop. sekä luusija johtotornimaksoja 21, 235 ruplaa 54’/kop. , elikkä kaikki yhteensä luettuna 1, 430, 338 (yksi miljona neljäsataa kolmekymmentä tuhatta kolmesataa kahdeksanneljättä) ruplaa 42^^kop. , tehden siis 44, 197 ruplaa 76 kop. enemmän kuin 1859 vuoden tulot, jotka tekivät 1, 386, 140 ruplaa 66»/». kop. Menot sitä vastaan tekivät mennä vuonna yhteensä 179, 718 ruplaa 87 kop. elikkä 39, 895 ruplaa 86V2 kop. enemmän kuin vuonna 1859, jolloin kulunkisumma teki 139, 823 ruplaa kop. , tullen tämä suurempi kulunki enimmiten siitä että uuden rantavartia-höyryrylaivan rakennuskustannukset 40, 600 ruplaa tämän vuoden tililaskuihin ovat luetut.
Ia tekee siis puhdas voitto Suomen tulleista 1860 vuodelta 1, 250, 619 ruplaa55°/. kop. , elikkä 4, 310 ruplaa 89. kop. enemmän kuin edellisen vuoden tulot 1, 246, 31? ruplaa 65″/. kop. Paitsi tätä on kruunu tullilaitoksen virkamiesten palkkain sadannes- osista hylväksensä saanut 760 ruplaa 73 kop.
Tampereen pumpulikehruhuoneen kalumakasiinissa pääsi valkia vallalleen ehtoolla kello 10 aikaan 8 päivänä tässä kuussa, ja kaikki puuhuoneet kaasuhuoneen alipuolella koskea päin paloivat. Walkia oli suuri ja peljättiin koko tehtaanhuoneen syttymän, mutta onneksi kumminkin kävi tuuli niin ettei sopinut liekkiä heittää tehtaan huoneita kohden. Kaasuhuone oli vaarassa ja peljättiin sen syttymän tuleen ja räjäyttämän ilmaan, joka ei kuitenkaan tapahtunut. Wahingon suurutta ei taideta viela sanoa.
Savon pitäjässä sanotaan rottain tänä kevaänä kalvavan puita japensaita. Saustilan kartanossa ovat melkein kaikki vanhemmat istutukset fa nuoret puut haviöllä ja tätä nykyä on marjapensailla sama hävitys edessä. Metsissäkin mäen-pattoissa, Perjantaina Toukokuun 17 päivänä 18M.
Sllnomla Turusta.
M20.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 10 p. ilmoitti uurmaakarinkisälli Wilhelm Roos, että hän edellisenä ftäivänä Uudelta torilta oli löytänyt mustan miehenhatun.
11 p. ilmoitti ruokakauppias Hillbergin kirjuri Tuomas Broberg että hänen asunhuoneestansa Hillbergin talossa oli viety hänen hopiainen sylinteri-kellonsa, käypä 13 kivellä, jonka kuoreen oli piirustettu peuran kuva.
Samana päivänä otti pölisi takavarilkoon 2 hoftiaista sylinterikelloa hopiatanluilla, joista toinen on isompi, toinen vähemfti ja kullattu. Nämät kellot ovat polisikamarin tallessa näytettäväksi niille, jotka lienevät ne kadottaneet.
. Heluntai-päivänä saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Tuomioprovasti Renvall. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Saxen. Suom. ja Ruots. Ehtoofaarnan:v.
Pastori Malmström.
Linnan-lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
2 Heluntai-päivanä saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamusaarnan: Maisteri Rindell.
Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström.
Ruots. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Linnan kirkossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Kehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Indre’».
Kuolleita Turussa. Toukokuun 7 p. entinen varsvin falvumies Herman lisakinpoika Söderströmkuollut Halikossa 47 vuotisena, 14 p. kivenhakkaajan Heikki Juha Liud^nin tytär Amanda Sofia 1kuukauden ijässä.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut tämän luun alussa Merikarvian kirkkoherra provllsti I. H. Fortz. Haettavana Merikarvian kirkkoherran virka ja Kökarin kappalaisen virka, sekä seuraavaiset louluvirat, nimittäin: toisen ja kolmannen apu-opettajan virat Waasan ylikoulussa, toisen opettajan virta Godbyn aliloulussa Ahvenanmaalla, apuopettajan virka Pietarsaaren alikoulutzsa ja opettajan viran toimitus Kaskisten alikoulussa. Vaalisaarnat määrätty pidettäväksiNummen ja Pirttikylänpitäjäin kirkkoherran virkaan sekä Laihian kappalaisen virkaan, ja vaali näissä tulevan elokuuu 4 p.
(Kuopion. ) Kirkkoherran tutkinnon ovat käyneet Puolangan kappalainen vp. G. Lövenmark, rukoushuoneen saarnaaja Polvijärvellä I. E. Eriksson ja Paltamon kapftal. apulainen G. A. Frosterus. Wirkavaftaudeu on saanut Kärsämäen kappalainen, kirkkoherran virkainen vp. B. L. Frosterus tämän toukokuun 1ft:stä kesäkuun 15 päivään kirkkoherran tutkinnon ottamista varten, ja Sotkamon kirkkoh. apulainen, nimitetty kirkkoherra maisteri K. I. Keekman tämän toukokuun 1p:stä puoleksi vuodeksi kivuloisuudentähden. Mää Tätty välisaarnaaja Kärsämäellä WP. maisteri H.
Ingman toimittamaankirkkoherran ja kappalaisenMirkaa samassa seurakunnassa vp. Frosteruksen virkavapauden aikana.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: kirjansitojan kisälli Tobias Hellsten ja neiti Wilhelmina Roos; trentivouti Kuusiluodon kappelista leskimies Simo Simonpoika Grönroos ja neiti Wilhelmina Silander; sokeritehtaantyömiesAntti Falkelm ja piika Heta LovisaRosenqvist; feftänkisälli Juha loosep Lindström ja neiti Aleksandra Olivia Hajander, ; haavalääkäri höyrylaivalla”Rurik” toisesta meriv!i?stöutä, leskimies Magnus Rubart ja neiti Edla Maria Gillsten; falvuoppilas Kustaa Juhanpoika Eklund ja neiti Eeva Liisa Wihlman; sekä sepäntrenki Dahlin rautapruukista Dragtzfjerdin kappelista Aatolf Svensk ja ittellisvaimo Maria Lovisa Sundqvitzt.
Kotimaalta.
Senatti on tämän kuun 7 p. asettanut makasiinin-hoitajan H. F. Hermanson kruununmoudiksi Kemin kihlakuntaan Oulun lääniä.
Helsingissä onkaksi komiteaa ollut koossa. Toinen, jossa oli jäseninä kauppamiehiä ja maanviljeliöitä, keskustelemassa markka-rahallemme hinnan eli armon määräämisestä ulkomaan kaupoissa. Sanotaan myös paraikaa rahalaitoksemme järjestämisessä hankkeita tehtävän ja että markkasetelien tulema ulko-muoto jo on määrätty.
Toinen komitea on merimiesten kouluin järjestämisestä tutkistellut.
Yliopiston konsistorio on jo antanut lauseensa menäjän kielen lukemisesta maamme oppilaitoksissa. Konsistorio siinä lienee sanonut ajatuksensa oleman seattmeimemenäjän kieltä tarmitse taitaa maasmuut mirkamiehet kuin ne jotka omat maltiosihteristössä ja kenraalikumernöörin kansliassa seka muutamat postin ja tullin mirkamiehet, ja siis väittänyt etteimenäjän kieltä enää välttämättömästivaadittaisi kouluissa eikä muissa opinnäytteissä, maan jatetäisiin sen lukeminen kunkin ehdon maltaan, ja että siis menäjän kielen opettajain mirat hamitettäisiin ylikouluista, ja pidetäisiin ainoastaan lukioissa.
Roumasmäen seura Helsingissä sai miimis arpajaisista suuren summan rahaa, 5, 966ruplaa 16 kop. hop.
Kansakouluttaja-opistoneli Seminariumin opettajiksi hakemuksia, joiden sisäanjatön aika loppui huhtikuun kanssa, on tullut yhteensä 28, ollen hakioista miespuolisia 15 ja naisia 13. Kuin niitä opettaja-paikkoja seminariumissa, jotka nyt olivat haettavina, oli ainoastaan 6 miehisille ja 4 naisille, niin on edellisestä hakemusten paljoudesta nähtäma, että ne opettaja-paikat omat halutulta.
Saamme myös mainita ettäparaikaa ollaan puuhassa saada yli-inspehtori U. Cygnaeuksen tekemä ehdotus kansakoulumme järjestämiseen suomen kielellä ulos, joka onkin varsin hyva asia että asianomaiset itse saamat tutkia sitä. (S. tar. )
Loimaalta 10 p. toukokuuta. Kunki sivistyneen ihmisen velvollisuus on että pyrkiä yhäti eteenpäin ja vielä johdattaa kansalaisiansaki samaten tekemään. Ilahuttavaa totisesti on siis jokaiselle isänmaatansa rakastamalle havaita kuinka nyky-aikoina on ilmestynyt siellä ja täällä miehiä, jotka todella kokemat kansalaistensa yhteistä parasta edesauttaa. Ia koska isällinen hallituksemmeki lempeydellä suosii kaikkia ajan mukaisia parannuksia kansallis-elämässä; niin on jokaisen voimainsa perästä tartuttama nostamaan ylös itsiänsa jamuita siitä raakuuden ja tietämättömyyden suosta, jossa jokauman kyllä olemme rypöneet. Että tästävetelästä suosta kerran tulla kulmalle, on mälttämättömästi tarpeellinen saada toimeen lastenkouluja.
Monessa pitäjässä Suomeamme jo onki saatu sellaisia laitoksia alulle, ja «sioissa jo on tultu naulitsemaan niistä seuraamia hedelmiäki. Meidän pitäjässämme myös on nyt pantu asia alulle. Joku viikko takaperin pidettiin kirkonkokous, jossa esiteltiin että otettaisiin kaksi kiertelevää lasten- opettajaa; vastaansanomista ei tämä esitys kohdannut muilta paitsi yhden kylän miehiltä, jotka sanoimal ei maksamansa mitään koulun kustantamiseksi, mutta jos provasti itse tahtoo palkita heille opettajan, min ei he olisi vastahakoisia lapsiansa kouluun panemaan. Koulun sääntöjenmalmistaminen jamuiden siihen kuulumain seikkain felvittaminen määrättiin eri kokoukselta tehtavaksi, josta sitte tulee tieto annettamaksi seurakunnalle yhteisesti, jonka perästä asia lopullisesti päätetään jamahmistetaan. Samassa kokouksessa oli myöskysymys lainakirjaston perustamisesta; vaan se jätettiin myös samalla kertaa ratkaistamaksi kuinkouluinki kysymys. Mainita tässä sopii että jotkut pitäjän herras-miehistä jo vuosia takaperin yhdistyilvät omilla «aroillansa kustantamaan laina-kirjastoa; tämän kirjastonsa nämät herrat nyt lahjoittimat yhteiseksi pitäjän-kirjastoksi. Siis on siinä jo kaunis alku työn toimeen panemiseen, sillä mainittu kirjasto ei ole juuri pieni, ehkä siitä puuttuu viimme vuosina ilmaantuneet kirjat. Näitten asiain lopullisista päätöksistä toivon pian saamani antaa ilahuttamia tietoja, sekä itsellemme kunniaksi että muille kehoitukseksi.
Sumen tulo näyttää oleman peräti hidasta tänä kemaänä, Harma päivä on ollut näinä aikoina kmei ole lunta tullut oikein kosolta, (joka kuitenki taas kohta on sulanut) ja ilma on niin kylmää että tarmitsee turkit kuin talmella jos ulos mielii mennä.
Maamiehen silmä ei suinkan suurestiihastu katsellessansa mustia oras-peltojansa; kuitenkan ei vielä sovi sanoa että toimo on kadonnut. Jos vaan kerran saataisiin lam»pimiä ilmoja, niin kyllä vielä pellot kukatiesi muuttuisi ihaniksiki. F. W.
(Lähetetty. ) Kirkko-veisusta.
Niinkuin ei löydy mitään mieltä ylentävampätä ja liikuttavampata kuin kaunis ja hiljainen veisuHerran huoneessa, niinmyöskän ei löydy mitään mieltä alentavampata ja inhottavampata kuin kirkuminen ja parkuminen veisattaissa kirkossa. Muista jumalanpalvelusta häiritsemistä seikoista määräämät asetukset sakkoja ynnä muita rangaistuksia, mutta sen päälle hyvin vähän ajatellaan ja siitä huolitaan mitä sellainen rääkkyminen kuin useinki kirkoissammekuullaan vaikuttaa hartaudelle. Yhteinen kansa, joka vielä muutoinkiZ on hyvin alhaisella partaalla simistyksessä, ei suinkan ymmärrä sitä pahaksi ja sopimattomaksi, ei, ei se sitte niin tekisikkän. Mutta eikö olisi soveljasta niitten, joillen on uskottu huoleksi kristillisten seurakuntain hengellinenvaurastumin?!», varoittaa heitä tästä niinkuin muistaki kuin ei somi yhteen hengellisen elämän kanssa. Sillä vastaansanomatoin totuus on se, että ken vaan on kristillisesti mieltynyt, se ottaa vaarin hartaudesta veisunki alla, ja hyvin tietää sen että hänen hiljainen veisunhyminänsä tuleeZ kyllä sen korviin joka tuntee sydammen ajatuksetki. Tällä en suinkaan tarkoita sitä että veisu jumalanpalveluksessa muttuisi vallan paljaaksi hyminäksi. Kenelle Luoja on suonut sen kalliin ja arvoisan lahjan että käsittää^veisua ja sitääänellänsä ilmisaattaa, hänellä myös on velvollisuus että käyttää tätä omaisuuttansa, vaan kohtuudella ja ymmärryksellä, itsellensä jamuille ylösrakennukseksi.
Monessa kirkossa havaitaan että lukkari saa veisata jotenki rauhassa ensimäisen varsyn virrestä, mutta annappas tulla toinen märsy, niin siihen tartutaan jo niinkuin jos huudetaisiin jossaki synkässä erämaan rotkossa, muistamatta että paikka, jossa ollaan koolla, on pyhä.
Lukkari mahtaa nyt huutaa ja räyhätä miten tahtoo, ei hänen kuitenkaan parane ison seurakunnan kanssa kilpailla, jos vielä voimansa hyvätki olisivat. Useinki tulee häiritys vielä suuremmaksi sen kautta että lukkarin nuotit vähän ovat erilaiset seurakunnan vanhoista totutuista nuoteista; nyt kuin seurakunta kaikin voimin alkaa veisata, niin vähän se kerkiää kuulemaan lukkarin nuotin mutkia, elikkä niistä huolii, sillä oma on aina paras; vaan lukkari, joka ajattelee minä olen koulussa nuottini oppinut, paha minun nyt on sitä taitoani jättää jaruveta opettelemaan seurakunnan vanhoja uloskuluneita nuotin vääristyksia, han pitää päälle myös niin pitkälle kuin suinki voimansa riittävät; tähän vielä tulee lisäksi että joku joukosta olisi pahoilla mielin jos toinen voisi enämmän huutaa kuin hän, jonka tähden, vaikka ei hänellä laisinkan ole veisun korvaa, huutaa räjäyttää niin paljon kuin kurkkutorvesta ulos mahtuu, vähän huolien jos yhtään yhteen sopii toisten veisun kanssa.
Nyt kuin useissa seurakunnissa jo on ruvettu puuhaamaan uusista parannuksen seikoista sivistyksen polulla, niin olisi mielestäni sangen määrin että tämä tärkia japainama asia jota tässä lyhykäisesti olen esiinsaattanut jäisi entisellensä. Parannus on siinä tehtävä, mutta miten se saataisi toimeen? Ensistikki on mälttämättömastilukkarien velvollisuus että tässä asiassa työskennellä voimiansa myöten. Nyky aikoina on paljon puhuttu sanomalehdissä lukkarien velvollisuuksista, ja on myös edMuotu yksi ja toinen kirkko-lain pala, joka on luultu Ulkomailta.
Itävallan keisari piti puheen maltioneumokunnan istuntoin alkaissa Wienissä tämän kuun 1 p. ja lausui valtakunnan hyväksi oleman vapaankeskustelemuksen, kaikkein yhtäläisyyden lain edessä, kaikkein maakuntain yhdenmukaisuuden, jakansallisuuksien edistymisen jos ei se loukkaa koko valtakunnan yhteyttä. Sitte lausui keisari toivovansa että Unkerin, Kroatian ja Siebenburgin edusmiehetkin tulevat valtio-istuimen juurelle, kun nämät maakunnat ovat havainneet että valtiosääntö on perustettu vapaalle kannalle. Äsken mainituista maista ei nimittäin ole tullut edusmiehiä tähän valtiokokoukseen. Wielä keisari sanoi Europa tällä haavaa tarvitsevan rauhaa, ja ettei siis Itävalta tahdo sitä rikkoa. Waltioneuvokunnan tarpeellisimmiksi töiksi on keisari katsonut I:ksi valtakunnan tulojen ja kulunkien tasan-asettamisen vähentämällä sotavaen kustannuksia, 2:ksi valtion jakansakunnan pankin välien järjestämisen, ja 3. ksi veroin ylöskannon sovittamisen.
Pohjais Amerikassa sota yltyy yltymistä sa. Eräs sotajoukko matkustaissansa Washingtoniin tuli Baltimorekaupunkiin, jossa kansa rupesi sitä ahdistamaan. Iksitoista nnestä tässä kahakassa kaatui ja monta haavoitettiin. Sotalaki on julistettu, ja Marylannin kuvernööri on kieltänyt liittokunnan kuljettamasta sotaväkeä Baltimore läpitse. Wirginian valtakunta on erinnyt liittokunnasta ja sen kuvernöörion antanut julistaa valtionsa yhdistyksenetelävaltioihin, sekä sulkenut Norfolkin kaupungin sataman upotetuilla laivoilla. Pohjais Karoliinan valtio on anastanut kaikki siellä löytyvät liittokunnan linnat. Kaikki orja valtakunnat varustavat sotaan. Presidentti Linkoln on julistanut kaikki Etelä-liitonsa> tamat suljettavaksi ja luvannut ottaa kiini kaikki laivat, jotka liittokunnan laivoja hätyyttävät ja tuomita heitä merirosvoomisesta.
Sanalennätin-yhdistys Nevyorkin ja Washingtonin välillä on katkaistu. KuusistuohoajtotalämheiellsätäWeateslähvinaglttioonidiaen, sotaväkeäseivalmiina ryntäykseen.
Suuri kauhistus on Baltimoressa.
Norfolkin varvin on liittokunnan upseerit polttaneet. Yksitoista sotalaivaa on hävitetty, samaten on myösrautatien sillatBaltimore jaFiladefian välillä hajoitetut. Suuria sotavarustuksia tehdään Teksassa.
Englannin hallitus on myös lähettänyt laivoja Amerikaan vartioimaan etujansa ja asiojansa siellä.
Englannin oikeudessa on päätetty riitaasia Ftävallan keisarin ja Unkerin entisen edusmiehen Kossuthin välillä siitä ettäviime mainittu mies on teettänyt setelirahoja Unkeria varten. Keisari on oikeudessa voittanut ja Kossuth on määrätty kuukauden sisällä antamaan tehdyt rahansa keisarille.
Kossuth on pannut vetoon eli valitukseen.
Hollannissa paisui medet viimis tammikuulla niin suuresti että siinä hukkui 39 ihmistä ja 1, 108 elukkaa, 285 huonetta vei vesi myötänsa ja 83 huonetta kukistui; 4, 703 henkeä jäi majattomaksi.
joissa näitä eläviä vahvasti liikkuu, on paljo puita hukkaan mennyt. Ensin luultiin näitä hävityksia myyrän tekemiksi, mutta nyt on havaittu että peltoja metsä-hiiret ovat tässä pahantekiöinä.
pantava? Kuin tämän patsaan hintaa rumettiin maassamme kokoilemaan, niin ilmoitettiin se pantaman mainaan haudalle Turkuun.
Sittemmin omat Helsinkiläiset ujoilemata ilmoittaneet asettamansa sen omaan kaupunkiinsa, siitä syystä kuin ei Turusta ole sen maksoksi tullut niin paljo rahaa kuin heidän kaupungista. Heidän mielestä on siinä syytä kyllä tehdä omankäden nansa oikeutta ja olla sasyöjät, joihin toimiin ei rehellisyyttä ollenkaan tarmita. Eli onko puheen pitämättömyys rehellistä ja kunniallista?
Jos on, niin lumatkoon kuka hymänsa julkisesti mitä tahtonsa ja älköön täyttäkö.
Älköön tämä olko Helsinkiläistä!
Julkisesti on lumattu puheissa olema patsas Turkuun, ja siinä mielessä on siihen rahaa molemmat tulemat luottamaan toinen toisiinsa, ja siitä syystä tulee sitten hymä palkollinen saamaan enämmän palkan, niinkuin hän ansainnutkin on, ja se vähemmän kuin vähemmän ansainnut on.
Setä kultani, kuin yhteinen kansa nyt ottaisi siitä pahasta tamasta eri seuran, ja asettaisi ne pikku-torpparit pois maansa päältä ja myöskin ne ittelliset hyljäisi, joita ei he itse jokapäimaisessä työssänsä tarmittisi, niin saataisiin nähdä että niistä karttuisi työmäkeä jokaiselle maanmiljeliälle, sillä hinnalla ja päivä-palkalla kuin maamiljelys itsessänsä kannattaisi. Sillä Setä kulta, kuin maan kristillinen mapaus käytettäisiin niinkuin se laissa on määrätty ja yhteisen kansan käsiin on uskottu, niin saadais nähdä ettei työmäki möisi palkkojansa enämmän korottaa kuin maamiljelys kannattaa, silla kaikki tehdasten omistajat, jotka maassamme työmäkeä miljelemat, myöskin joutuisimatmapahtamaan itsellensä alituisen työmäen, ettei he sitten enää saisi viljellä töissänsä muitten mapattamia työn-tekiöitä, ja sillä muotoa tasannuisi kaikille yhtäläinen työmäki ja sillä lamalla myös tulisimat kaikki tehdasten isännät kuin myösmaanmiljeliät elättämään kaikki ne ihmis-joukot, jotka omat työhön kykenemättömät, kukin heidän ammattinsa maroilla. Mutta kuin yhteinen kansa nytkin mielä on niin suuressa malon puutteessa, että he sen puutteen tähden tekemät itsellensä niin suuren vahingon kuin ei heitse mielä oikein ymmärrä asioitansa, niin pyydän minä teitä, Setä, neumomaan heitä.
Teillä on siihen kyllä miisautta, Te asutte juuri siinä kaupungissa, joka maassamme on ensimäiset rriisauden sateet eli istutukset perinnyt; tätä pyytää teidän kristimeljenne poika G. L.
Toimittajan lisäys. Lähettäjä kehoittaa Setäänsä ilmi antamaan ajatuksensa janeumonsa tässä asiassa. Olkoon se Setalle suotu, ja tahdomme Setankin neumot tehdessämme julistaa, jos Setä niin tahtoo ja lähettää mietteensa ja ajatuksensa asiasta meille ja jos ne ansaitsemat tulla yleisöntietoon.
Mutta näitä Setan neumoja odottaissa tahdomme tähän lisätä muutamansanan.
— Vleisesti laitaan sanoa että työmäen palkat nousemat kun työntekiöitäon maha tarjona ja työnteettäjiäon paljo, jotka tarmitsemat työmäkeä, se on kuin työnteettäjät omat työmäen haussa. Palkat mähenemät taas kuin paljon on työhöntarjoumia, se on kuin usiat työntekiät ovat työn haussa. Tässä käy kuin muussakin kaupassa:
jota enemmän kalua on tarjona ostajien suhteen, sitä mähemmalla sitä saadaan, mutta jota enemmän ostajia on mahan kalun suhteen, sitä enemmän maksetaan. Sillä työntekia tässä on myyjä, jolla on työtä liikenemään, ja tyonteettäjä on ostaja, joka tarmitsee työtä. Tarme ja tarjomus siis määräämät työn palkan. Työhön tarjomus on (Lähetetty. ) Työmaen palkkain korkenemisesta.
Monta erää, Setä kultani, olen teille aikonut ilmoittaa, kuinka täällä maakunnassa tuo yhteinen kansa heidän työmäkensa palkat korottaa, niin ettei maamiljelys enää msooa, i työmäen kalleuden tähden laitaansa seimutta kuin niitä on niin monta syytä ollut siinä sanottamana, niin on sentähden jäänyt aina tuohon puoleen, mutta koska nyt on mahan joutohetkiä, niin Setä kultani, niitä teille tässä luettelen.
Ensimainen syy on, että he ottamat maansa päälle torppari-nimisiä miehiä mapaudella, jotka tekemät heille siitä hymästa lahjaksi muutamat päivätyöt vapaudestansa, ja sitte saamat tämmöiset torpparit muoden pitkän kuljeksia töissä, missä he suuremman palkan ennättämät, niin ettei heitä omassa pitäjässä maanmiljeliä moi työhönsä lunastaa. Ia namat torpparit pitämät lapsensa samassa vapaudessa.
Toinen syy on se että he maansa päällä vapauttamat enämmän ittellis-mäkeä, kuin he työhönsä tarmittemat, ja antamat niitten sitten kuljeksia hakemassa missä suuremmat palkat maksetaan, kuin he maan omat isännällensä suorittaneet heidän ulostekonsa ja tehneet heille lahjaksi muutamat päivätyöt vapaudesta.
Kolmanneksi, mitä niihin taas tulee, joita mälttämättömästi tarmittemat muosi-palmelukseen, niin jo viimistäkin Walpurin päivän aikana panemat sala-kuulusteliat heidän tykönsä, pyytämään heitä tulemaksimuodeksi muosipalmelukseen, ja ne kuulusteliat sitten lupaamat niille niin hymät ehdot ja pestit, että palkollis-raukoista monikin mallan sentähden tulee mistaamaan hyman palmeluspaikkansa, ja tällä lamalla korotetaan heidän vuosipalkkansa monelle ylönpaltisesti enämmän kuin on ansainnut. Mutta kuin muosi-palmeliain kanssaki noudatettaisiin lain sääntöä, niin ettei kukaan rupeisi palkollisia pestämään ennen siinä määrättyä aikaa, niin saisi jokainen perheen manhin nähdä, mitä heidän sala-neumoistansa olisi hyvää; sillä se hymä palkollinen masta tulee tietämään hänen palmelus-paikkansa ja hymä perheen manhin palmeliansa, että niin muodoin he koottu ja annettu koko maasta eikä Helsingistä yksin, jonka muoksi ei heidän tulee yksin sitä määrätakkäan muolle kuin sinne, johon se alusta aivottu oli. Jos patsas olisi pantama sinne, mistä enempi rahaa saataisiin, niin olisi se ollut alussa ilmoitettama, silloin kuin rahaa koottiin. Tästä asiasta kinattaissa taitaisi tapahtua että Pietarista tulisi suurin summa; patsas olisi niin muodon mietamä sinne.
Olkoon menneeksi.
Mikäs sen sielläkän ollessa olisi; silla onhan sielläkin Suomalaisia; ja jollei patsas kaunistaisi kaupunkia, niin kunnioittaisi kumminkin kaupunki patsasta.
Petingon mihaaja.
Tässä nyt olen lyhykäisesti ja marsin puuttumaisesti esiin tuonut näitä asioita joita kauman olen mietiskellyt. Pyydän että näistä kukaan ei pahentuisi, maan ystämällisesti osottaisi missä kukaties olisin erhettynyt.
F. 23.
sisältämän lukkarien velvollisuuksia ja etuja.
Waan kirkko-lakimme kuin on ylös ajateltu jo aikaa pois muuttanein miespolvein elaissä, niin ei mahtane kukaan epäillä senki vaativan ajan mukaisia parannuksia. Tästä seuraa että lukkarinki velvollisuudet eivät ole nykyään sovitettavat juuri puustamillisesti kirkko-lain mukaan. Ia se lukkari joka on tieteellisesti sivistynyt ja oikein malmistanut itsensä kutsumukseensa, ja joka ei ole siihen pyrkinyt kunnian himosta ja miettaäksensä vaan helpoia päiviä, hän suuresti ei kaipaa kirkko-lain pykäleita, hänellä on omassa tunnossansa laki joka hänelle osottaa mitä hän on velkapää tekemään. Seuraako hän tätä lakia, niin ansaitsee hänmyös kansalaistensa kunnioituksen. Harmat kuitenki ovat nykyisistä lukkareista jotka olisivat voimassa täyttämään, jos tahtoki olisi, mitä aika heiltäki vaatisi sivistyksen edesauttamiseksi, sillä aiman maha on heiltä maadittu taitoa tähän asti, siitäki syystä että ei ole löytynyt tarpeellisia oppilaitoksia heitä marten.
Näinä aikoina on myös innolla ruvettu hankkimaan lasten-kouluja seurakuntiin. Luonnollista ja tarpeellista olisi että sellaisissa kouluissa myösharjoitettaisiin meisua, silla siitä seuraisi että kansa kasmama jo aikaisin tottuisi käsittämään meisun suloisuuden ja niin vähitellen luopuisi seurakunta siitä raakuutta osottamasta tamasta kuin nyt usiasti hamaitaan.
Niinkuin jo kirjoitukseni alussa mainitsin, niin mielä nytkin sanon että luulisin marsin someljaaksi ja tarkoitusta täyttämäksi että seurakuntain opettajat sopimissa tiloissa eteenafettaisimat sanankuulioillensa kuinka suloista se olisi jos jättaisimat pois sen manhan meisun taman.
(Lähetetty. ) Mihin Porthanin kuvapatsas on
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun marrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistin, pannuja sekä kastrulleja tallista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykly-uuneja, ryylkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja maljoja, lyhduu>tannattajlll, kirjeitten lopioituskoneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m. Rautapuntareita ja kymmenlulu-vaatoja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiaampaa lajia tukkuja, saranoita, alkunan-rautoja, uuninja lomeron-omeja. lahmin-paahtimia y. m.
Kaikki tamarat myydään määrättyihin toihin. tehtaan hin »HKankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannujaselä muita »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellamakankaita, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja talvallifia rautanauloja.
Tampereen mertoja tehtaan hintaan, sekä malmlilsi tehtyjä miesmäen maatteita, Atlunantlasia. monenlemyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan. Suomen Teoksien kaupassa.
&aptttitauppa. Tänäpänä on amattu allekirjoitetun teoksien tapetti kauppa kauppias (S. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun «varrella kivimuuriSsa. joösa lunnioitettaman yleisön tarjona on hymä marasto monenlaisia Lavettia ja niiden IHeunutfla halpaan hintaan. Turusta maalieluun 5 p. 1861.
G. NiekS.
Uudenaikasia <Suti»\\«im«ya K. F. Lindbergillä vvstimestari kammarin talossa.
Hylviä Norjan Sillejä, tänä muonna saatuja, myypi I. W. Nautell.
’Hmviä Stöttan Sillejä, suuremmissa ia rotu Kylvöheiniin-(teihläjaruntä?pää-hein^, !l) siemenin muuri I. Tmetell.
Riigan Mellavanfiemeniä kaupramies Sibeliuksella Kingeliilin talossa.
MettäI. G. Grönbergillä.
Halataan ostaa.
Tuoretta ja hymää elukan-merta (härjäu ja lehmän merta) ostetaan Auran Sokeritehtaassa ja maksetaan !<) lov. hop. kannulta.
Ilmoituksia.
Hulivelan talossa Raision pitäjää, lähellä kirkkoa, Naantali, ! tien marrella. 7 venäjän virstaa Turusta, tarjotaan vuorolle nyt lohta 1 sali, 5 kamaria ja tvölki hellamuurin kanssa, luin myöskin puutarha.
Ehdoista saavi keskustella Kustaa laakonpoikaToramuoren tanssa.
A)uu allekirjoitetut omat valitut vastaan ottamaan «tiT. ja kuittaamaanensimäinen fisäänmalsoniistä tässä tauvunaissa ja sen ympäristöllä kirjoitetuista osakkeista Suomen Yhdyspanlliin, niin saamme tällä ilmoittaa että mainitun sisäänmatson, kymmenen markkaa osakkeelta, mastaan ottaa allekirjoitettu Hellsten heinäkuun 15 päivään asti. johon saakka myös niillä jotta mielä tahtomat kirjoittaa itsensä osallisiksi, siihen on tilaa.
nuorempi.
kaunis ja täydellisestivirheetön ori astuttamistaMarten halullisille tarjonasisällä olelvan toukokuun loppuun asti, kuin ohjeellisen Salmin perään kysytään, asuma tuvernöörinkartanon takapihalla.
lotla jälleen toukokuu1p. suorittamatsisäänmal, sonsa, heidän tulee maksaa miisi prosenttia kasmia mainitusta piimästä lukein. Raumalta huhtikuun 30 p. 1861.
A. W. Granström. Fr. 33. Hellsten. loh. Sundell Turussa, I. N Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluman antanut: T. T. Neumall. .
Weltomisill valvotaan viimistäkin toisena keräjäpäivänä Uudenkirkon teräjissä Wiipurin lääniäkuuden kuulauden kuluttua huhtikuun 9 p:stä talonpojan Matti Matinpoila Niubko vainaan pesässä, tulevau tvuoden touFofuun eufi arfeemaauaiitaiiuOulun neuvotuvassa maaräntmestanK. G. lLlfving mainaan pesässä, tuleman leluun 28 p. Oulun neuvotuvassa kauppias G. Amtmau hmiimah vesassa.
Haettavana luttami ja suntion yhdistetyt virat Welkuan saaruahuonekunnassa ennen tulevan heinäkuun IN väivää Taivassalon kirkkoherran tykönä; vaikka on 2 tynnyrin valloilla.
«^>. HöyryvivaVhekla //^A /. kulkee toukokuussa tänä muonita Uu<v^l)M^^>denlllupllllffiu, Naantalin ja Turun fefaSaion-taiHtyilanroattä jalähtee:
18 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
19 p. HupimatlaUudestakaupungista jpp.
20 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
21P. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftft.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
25 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello /212/ 1päivällä.
2? p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
28 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
30 P. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
31p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Huutokauppoja.
Tuorstalna ja perjantaina 23 ja 24 päivänä tässä toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. , myydään merikapteiuiI. lalobssoni vainaan perillisten talossa n:ro 74 entisessä Meritorttellssa. Rantaja Linnankatujen vällsfä. vastapäätä truunun-lehruhuonetta.
tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin: kultaa, joiden jouloösa1ankkurikello, hopiakaluja 250 luodin paikoilla, hopiahelaisia piippuja, vaski-, messinki-, plakkija rautalaluja, niiden joukossa lruunaussaha ja 1pari rauta-ovia, llasia ja posliineja, petsatulta ja maalatutta huonekaluja, öljymaalatuita tauluja, liina-vaatteitaja pöytäliinoja, parempia mieheu pitoja sänky-lvaatteit», 1sllpinnahkaset pälsyt, vermantomattoja, sekä yhtä ja toista buonelomsua, Iuusi katsi-piippuneu ja 2 yksipiiopuiöta pyssyä. 1oltantti, Ikiikari. 1ilmamlttari.
16 osaa Seurahuoneessa ja 2 osaa lomeliahuoneeSsa tässä kaupungissa, 2 osaa Turun vanhassa laivavavissa, 2/^. osaa Atka-laivaSsa, ”/^. osaa laivassa ”Varon v. Haartman” ja osaa laivass”Hbo”; joka sekä että kulta, hopia, osakkeet ja laitvanosat myydään ensi huutopäivänä ehtoopuolella, halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutolamarista Ip.
Perjantaina tulevan tonloluun 24 p. kello 12 päiivällä. myydään paikalla, julkisella ryöstö-huutskaupalla pronsiseppä-mestarin I. T. Mahlstedtiu talo u:ro 93 entisessä Meritorttelissa Linnankadunmarrella tässä kaupungissa, joka on ryöstöönotettu, suorittamaan maaviljeliälle I. A. Hillebardille Mahlstedtin tuomittua velkaa lakfituhalta hopiaruplaa paitsi las, via ja oikeuden kulungin palkkiota; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huulolamarista huhtikuun 5 p. 1861.
A. Forsman.
Maanantaina ja tiistaina 27 ja 28 päivä tässä toukokuussa, allain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden, värjäri H. I.
Vlom^lviötnl talossa n:ro l, 2l) korttelissa 7 kaupunginosaa Ryssän kirkkokadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, kailellaista irtainta tavaraa, nimittäin hopia-, maski-, tina-, malmi-, plakkijrautakaluja, mahonkisia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja laikellaifia, 1kullattu peilipöytä marmorikannella, usiampia isompia ja vähempiä peiliä kullatuilla ja mahonki-raameilla. tlafisia ja lristallista lynttiläkruunuja, tauluja, sänkyja liina-maatteitä, llasia ja posliineja, 1 pöytätello, 1 seinäkello, lullaja muita tartiinia, alkunanvarjoja. piippuja, permautomattoja, yhdet hylyin köykäset trillavaunnut ynnä silat, puu-astioita, 1puntari ynnä yhtä jatoista humiekonlsua, joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tuolstaina 30 paivä tässä toukokuussa, aikainkello 9 evv. ja 3 jvv-, myydää». paikalta pois muuttamisen tähden, maalari Södersttandin talossa n:ro I. 4 korttelissa lkaupunginosaa Pispankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin leslirouvau Adlerstjernan irtaintatamaraa, nimittäin hopiaa. jonka joukossa 2 hyvin tehtyä hedelmäkoria ja 2 hyytelömaljaa, mahonlisia huonekaluja, niiden joukossa soffaja pelt-pöytlä, 1senllt, 1liinavaate- lzappi, sekä Iisomainen selnäpeili pöytänensä, 1seinäkello, lknölinhylly laappiuenfa, klafia ja posliineja, Itristallinen ja 1pronssinen lynttilakruunu, 1vesirattaat tynnyrinensä. 1 melkein uusi mesiämme ynnä kaikellaisia vuu-aötioita ja huonompia huonelaluj »; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Kupila Hämeentullissa. Tulevana maanantaina 2(1 p. toukokuussa ehtoopuolell, . jos ilma on sovivaa. toimitetaanHuvilassa hoijatka-ajoa 3 kopekalla kerralta, seka maaliinampumista ilmassa liikkumaan lintuun, ja maksetaan siitä 1 kopekka joka ladingllta. jota ei käy maaliin.
Tämmöiset maaliin-ampumiset ovat Saksassa aivan tavallisia ja pidetään siellä hupaisena huvitulsena.
joka tamalliseSti tapahtuu seuraamalla talviin: Plsi seura yhdistyy antamaan jonkun palkinnon (johon kootaan varoja) sille, joka osaa eli ampuu alas linnun, aina suostumuksen mukaan.
työtätekevän kansan paljouden suhteen, ja työn tarve on taas sen suhteen kuinka paljo pääomaa (rahanarvoa) on työhönkäytettävana.
Sillä rahamiehetkin kartuttamat rahojansa ainoastaansen kautta ettäpanemat niitä liikkeelle. Ia työväki tarvitsee osaksensa niin paljon että hän silla jaksaa elää, ja ei he tähänkään vielä ole tytyväiset; paitsi omaksi tarpeeksensa tulee työmiehen ansaita vielä niinkin paljon että hän voi elättää perheensä; sillä muutoin työtatekeväkansa häviäisi ja kuolisi sukupuuttoon, koska ihmiskunta voimassa pysyy alati kasvavan nuorison kautta. Ia kun työpalkat jolloinkulloin työhön tarjouvan väen paljouden tähden niin alenemat ettei ne enää kannata elättämään miestä vaimonensa ja lapsinensa, niin siitä aina välttämättömästiseuraa kaksi tapausta:
ensiksi että puute jakurjuus näännyttää ja tempaa pois monet ennen aikaansa, ja sitte toiseksi että avioliittoin luku vähenee, ja tätä kestää siksi että työtätekevän väen vähennys on saattanut tasaantumisen työlvoiman tarjouksen ja työn tarpeen välillä.
Jos nyt G. L. ja muut maanmiehet lvuosipalveluksessansa pitäisivät ainoastaan piikoja ja trenkeja ja hylkäisivät kaikki muonatorpparit ja ittelliset, eikä kukaan enää pitäisi naineita miehiä palveluksessansa, niin kaikki hakisivatkin vaan itsensä vuosipalvelukseen trenkina ja piikana ollaksensa elinkautensa, mutta kun tätä naimattomuuden tilaa taas kestäisi muutama vuosikymmen, niin siitä jo syntyisi aivan suuri työväen puute, ja siitä työpalkat aina enenisivat vaan. Lopuksi saamme sanoa että tämän ja muiden valtiotalous-asiain oikeasta ymmärryksestä saatte paljon selkoa ja selitystä tuosta uudesta kirjasta nimeltä: ”Rahaasioista”.
kertaa emme aikoneetkaan puhua sen huonosta kielestä ja kieli-vioista, vaan muistuttaa niiden sanomain tekiälle ettei meidän maassa eikä muuallakaan sanomalehtikirjoituksia silla tavoin tehdä kuinmainitut sanomat viime numerossansa ovat kyhänneet esityksensä Porthanin kuvapatsaan rahan kokoomiseen. Meidän lehtemme 19 numerossa oli nimittäin esitys samasta asiasta.
Tämän kappaleen painattamat nyt Porin kaupungin sanomat palstoihinsa enimmäkfi osaksi sanasta sanaan, mutta muut paikat vähän toisilla sanoilla, ehkä samoilla ajatuksillapa tämän he sitten antavat omanansa lukiainsa luettavaksi. Niin, onhan sekin salioma- kirjoitusten kyhäämistä, mutta ”jokainen tekee niinkuin hän ymmärtää”, sanoi vanha Määhäri.
Tampereetta. Täällä oli ankara tulipalo tämän toukokuun 9:ttä päivää roastaan yöllä, jossa paloi tuhaksi 2puu-rakennusta puumuli-tehtaassa. Walkia sai alkunsa tuntemattomalla tavalla kello puoli kymmenen, B:nnen päivän ehtoolla, ja ankaran itätuulen kanssa uhkasi hävittää tätä Suomen kuuluisinta teollisuuden paikkaa, silla äärettömät kipinä-pilvet lenteli tuulen käsissä juuri tehtaan päällä, ja väijyivät saaliiksensa tätä mainittua paikkaa. Waan rauta-levyillä vuorattu katto ja sammuttajäin yleinen mäsymättömyys esti kuitenkin Jumalan avulla valkian levenemästä. Walkia rajusi ankarasti koko yön, vaikkakahden tunnin sisällä oli nämät rakennukset palaneet, että tuskin merkkiäkään seinistä jätillä oli, vaan medellä sammuttamattomat ja rajusti palamat aineet niinkuin terva ja tuohet y. m. paloivat palamistaan, vaikka usiammasta sammutus-ruiskusta vettä meni virtana päälle. Fjlipäan oli sammuttajoitten rohkeus kiitettävä.
Tampereella asuja.
Punkalaitumelta I’päimä toukokuussa.
Kun luvin Turun sanomien menneen «vuotisen 50 numeron, niin siinä näin pahasisuisen ihmisen lähimmäistänsä parjaaman; nimensä oli Jaako IrjönpoikaLähteenmäki, jonka nimistä ei tunneta Punkalaitumella.
Ia koska kristillinen rakkaus vaatii että lähimmäisensä kunnian puolesta vastata, maikka pitkänkin ajan päästä, niin tahdon minä, en missään aatamillisessa vihassa enkä riidan ja valheen kautta, vaan yksinkertaisilla mutta totuuden sanoilla vastata. Lähteenmäki sanoi että maanviljelys on Efraim Pramille vallan outo asia ja että Prami on järkeänsä jauhanut vallan hyödyttömissä asioissa, joka ei ole totta, sillä Pramin maanviljelys on hyvin tuonistanut sen ajan kuin minä häntä olen katsellut eikä ole ikinä pelto-ojiinsa sontaansa vetänyt, niinkuin Lähteenmäki sanoo. Myös sanotte että paljon on otettu ylös rahkasoita ja multa-maita ja niitä saveamisen kautta saatu antavaiseksi, vaikka saveami Kotimaalta.
Keis. M:ti on toukokuun 2 p. kirmoittanut överstin K. Stjernvall tieja mesiyhdistysten toimikunnan päallikkö-virasta sekä asettanut hänen tointa pitämään rautatien töistä, ja hänen siaansa määrännyt överstin I. Miekvitz äsken mainitun toimikunnan päälliköksi, 5 päivänä armossa asettanut henkimartian suomalaisen tarkk’ampuja-pataljoonan päällikön kenraalimajuri E. v. Willebrand Gatshinan rykmentin päälliköksi, Hämeenlinnan jaetun tarkkampujapataljoonan päällikön översti G. R. Ehrnrooth henkivartian suomalaisen tarkkampujapataljoonan päälliköksi ja överstiluutnantin G. R. Costiander Hämeen jaetunpataljoonan päälliköksi.
Keis. senatti on huhtikuun 30 p. valtuuttanut lääkeopin lisensiatm H. A. Hellström Sortavalan kaupungin lääkäriksi.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta antanut suomalaisen piplian torpparin leskelle Anna Kristiina Paaloselle henkikirjuri A.
E. Relanderin palveluksessa Mikkelissä ja kunnianmerkin karjapiialle Maria Lindellille luutnantti E. v. Sehantzin palveluksessa Pirilän kartanossa Raision pitäjässä.
Seuran alamaisesta esityksestä on Keis. M:ti armossa määrännyt ylioppilaiselle G. F.
Ingmannille 200 ruplaa hop. amuksi maaviljelys-taitoa tutkiaksensa.
Turun oppilaitokset suljetaan tulemassa kesäkuussa, nimittäin rouvasväen koulu ja yksinäinen poikalasten koulu 8 päivänä, lukio 10, ylikoulu 11 ja alikoulu12 päivänä.
Tilavakuusseura pitää Helsingissätulevan kesäkuun 1 p. yhteisen kokouksen, jossa keskustellaan usioita tärkeitä asioita, niinkuin seuran setelien prosentin korottamista y. m.
Höyrylaiva Aleksander ll:n Stettiniötä kotosin piti purjehtiman äsken mainitusta kaupungista Pietariin, mutta matkalla särki jäät sen niin että se tämän toukokuun 9 p.
upposi, sitte kun matkustajat, joita oli 117 henkeä, niiden joukossa 45 lastakin, olivat vähissä hengin jäänpalaisilla päässeet Suviluodolle, johon Haminasta heille vietiin ruokavaroja.
Porin kaupungin sanomat yhä rääppivät ja raatelemat suomen kieltä vanhaan huonoon tapaansa, eikä näykään siinä parannusta olevan toivomista, niinkauvan kuin nykyinen toimittaja niitä kirjoittaa. Ei siis siitä sen enempatä ole sanomista. Tällä Perjantaina Toukokuun 24 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M 21.
P. Kolminaisuuden päiv. saarnaavat:
Tuomiokirkossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Lehtori Lilius. Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
v. Pastori Malmström.
Hinnan kirkossa, 11. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Hehruh. kirkossa, kl. 11, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja kesliviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Indre’».
seli Aukusta Wahlström kadotti Linnankadulla lultapriskin; 3:ksi koulupoika L. Ahlstrand löysi muuripadan läheltä Kaarlberginmaakartanoa; 4:lsi savenvalaja K. G. Lindegren otti kiini kaupungissa kuljeskeleman sian; s:ksi kaasuntoimittaja Henry Beatley kadotti tietämättömällätavalla 125 rilsiä ruotsinriikinrahaa s:n ja 10:nriksin seteleissä sekä 9 ja 10 hopiaruplan »aiheella setelirahaa.
Hiippakuntainsanomia. (Kuopion. ) Wirkava Huuskirjan saanut Ullavan seurakunnan saarnaaja K. A. Snellman Luodon pitäjän kappalaiseksi. Kuollut Sotkamon kirkkoherran apulainen, Kemijärvelle nimitetty kirkkoherra, maisteri K. Keekman. Haettavana kirkkoherran virtaKemijärvellä. — (Porvoon. ) Wirlavakuuskirjan saanut Käkisalmen alikoulun «pettäjä maisteri B. E. Wahlström toiseksi opettajaksi Wiipurin isompaan rouvasväen kouluun. Papiksi vihitty ylioppilas K. A. Skutnabb kappal. apulaiseksi Pernajaan. Haettavana opettajan virka Lovisan alikoulussa. Waalisaarnat määrätty pidettäväksi luumäen kirkkoherran virkaan ja vaali siinä toimitettavaksi elokuun 4 p.
Kuolleita Turussa. Toukokuun 13 p. salvukisällin tyttären Sofia Lovisa Willmannin äpärä lapsi Ludvig Wilhelm 2 kuukauden vanhana, 14 p. linnannihti Juha Juselius 38 rouotisena, 15 p. trenkiluha Juhanpoika Raisiosta kuollut lasareetissa, 19 p. kaupungin vartian Simo Mikko StälströminpoikaKaarle Aleksanteri 4 kuukauden ijässä.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: entinen tarkkampuja Suomen henkiivartian tarkkampuja-pataljoonassa, savenvalajan työ. mies Kaarle Kustaa Salm eli Salmelin ja piika Kustaava Matilda Heikintytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 14 p. ilmoitettiinettä kaksi kultasormusta, merkityt toinen puustaveilla I. A. B. ja toinen puustaveilla A. F. 8. , katosi tämän kuuu 4 p. ajaissa kaupungin kaduilla, ja joka ne on löytänyt taikka vasta löytää, pyydetään tuomaan polisikamariin. Samana päivänä tuotiin polisikamariin kullattu hoftiasormus, joka 12 päivä tässä kuussa oli löyttyLinnankadulta, japronsisepftä Mahlstedtin piika ilmoitti Linnankadulta 11päivä tässä kuussa löytäneensä säkin.
15 p. ilmoitti kivenhakkaaja O. Grönroos että hän komendantti v.
Dersehaun maakartanon läheltä oli löytänyt säkin, jossa oli puoli tynnyriä ruvisjauhoja.
16 p. toi varvin salvumietz Juha Sundström polisikamariin punaselsi maalatun arkun, jonka hän samanapäivänä oli liini ottanut kulkemana Aurajoessa. Samana päivänä ilmoitti I:ksi palovartia Aukusti Lindholm että tämän kuun 14 päivää vastaan yöllä murtami Ma hänen asunhuoneestansa oli varastettu 2-kyynäräiset kultakääryt ja 34 niplaa 75 kop. setelirahoissa; 2:ksi rouva Karoliina Ohrbom Pöytyaltä että häneltä ruolataupftias Eederin ja ryssän kirkon välillä oli tadonnut 6 kyynärää valkosta liinaa; 3:ksi kaupun A. Strängberg oli löytänyt hopiahelasen piipun.
18 p. ilmoitti I:ksi leskirouva Lovisa Nautalin että hänen talostansa viimes huhtikuulla >oli viety3 kannun vetävä vaSkikaötrulli; 2:ksimam
sen konstia ei täällä paljon tunnetakkaan vaan yksi neljännes-talon omistaja, joka menneenä suvena sai runsaasti sanoenkymmenen aarnia kylvö-heiniä. O sinuas Lähteenmäki, kun et häpee niin paljon valehdella, sillä sinun fummaas menis puolet pitäjämme kylvöheinista, ilman muita heiniä lukemata. Sanoo myös Lähteenmäki ettei mökkiläisiä ole ryöstetty, joita on aiv, an monia, vieläpä niitäkin kuin vaivais-apua nauttimat on tahdottu maksamaan makasiinin kapat, joitten nimeä tässä ei sovi sanoa.
Eikä yksikään harmaa pää nauti makasiinin hyötyä köyhästä kansasta eikä vastakaan tule nauttimaan, tämän säännön jälkeen, koska se on oman hyötymisensä tähden eikä hyödyttämisen tähden perustettukin. Tosi se on että viimes talvena pidettiin kirkon-kokous jakirkon vaivaisetvapautettiin, mutta nämät kaksi edellistä vuotta maksoivat aivan usia vaivaisistakin. Olet myöskrouvaamisesta Pramia soimannut, joka onsuuri krouvarein ja juoppouden vihaaja ollut koko ajan kuin minä häntä olen katsellut.
Tosi on että hän yhtenä vuotena poltti miinaa yli oman tarpeen ja mei sen kaupunkiin maan eipä hän tätäkän tapaa kiitä eikä siinä kiitosta viekkaan, sillä yhtä suuri on synti jos sinä ampuat veljes kauvempaa eli lähempää, vaan se ettei juuri omaa perhettänsä niin pian turmele; vaan mitä kuuluu oikeen totuuteen, niin pitäjässämme kirkon paikoilla erittäin pidetään sala-krouvia, koska moni juomari on selvänä kotoansa lähtenyt, vaan aivan sikana tullut Herran huoneesen, jonka todistaa sekin asia, joka tapahtui kolmas sunnuntaipääsiäisestä, koska yksi nuori mies, joka oli kuulutettu naimiseen ja valmisti kotoa ynnä morsiamensa kanssa vihille mennä samana pyhänä, sai viinaa likeltä kirkkoa että tuli vallan tnaaidaontstoam, aksi, ja kuin opettaja lopetti saarniin sama mies rupesi täyttä kurkkmuaaankiroomaan opettajata ja huusi vihkihäntä, josta tuli suuri häväistys koko jumalan-palvelukselle. No eikös nyt tuommoista sovi antaa esivallanrangaista, taikka nähdään usiasti semmosia sekä viinan myyjiä että juomareita, vaikka Lähteenmäki sanoi Pramin pahimmaksi krouvariksi, mutta näjes nyt hyvä Lähteenmäki, kuka on krouvannut vai oletkos itse, sillä Pramin asuntoon tulee liki penikulma matkaa kirkolta.
Prami lupaa myydä viinapannunsa ja antaa rahan Punkalaitumen lainakirjaston amuksi; menetkös sinä Lähteenmäki siihen kauppaan, jos olet torppari taikka talollinen, kyllähän sinulla pannut on, koskas kuulut kaikkein juomarein ystävä olrvan, niinkuin oma puhees sen todistaa. Wiela viimeksi sanot että lukutaito on Pramille vallan tuntematon asia, että hän on vähän aikaa pitäjässä ollut. Kyllapähän kahtena vuotena tammojen pitäjän lukutaidon tulee tietämään semmoinen mies kuin Prami on, joka on pitänyt ahkeraa sunnuntai-kouluja itte ja käynyt muitakin katsomassa jakehottamassa ja ompa hänellä kolmeen sataan eri kirjaa, jota summaa en minä ole talonpoikaisella miehellä nähnyt. Lupaat Lähteenmäki sen todistaa että lapset osaa kauniisti vastata kuin ripille lasketaan; siinä olet sinä erehtynyt, olet kai ollut muissa pitäjissä silloin kuin on lapsia edes laskettu ja olet luullut ne Punkalaitumen nuorukaisiksi, sillä en minä ole vielä muistiini nähnyt kelvollista vastaajaa nuhinkaan vahiin kysymyksiin kuin tavallisesti on kyselty. Ala hyvä Lähteenmäki toisten mene niin val Ulkomailta.
Ruomalaiset pyytämät anomuskirjalla, johon tuhansittain henkiä on kirjoittanut nimensä, keisari Napoleonilta Franskan sotaväen pois viemista Ruomista. Kirja on annettu franskan lähettiläiselle.
Englannin hallitukselle on tullut valitus ja vastaan-kinaus Domingon saaren yhdistämisesta Espannian kanssa.
Franskan sotaväki palautetaan Syriasta kesäkuun 5 p. Mutta mitenkä Syriavastedes varjellaan semmoisista verisistä meteleistä, kuin siellä muutama aika sitten ta-pahtui kristittyin ja muhammetilaisten kesken, ei ole vielä hallitusten kesken päätetty.
Pyrstötähti on parhaallansa näkymissä korkeimmalla taivaan laella. Amerikassa nähtiin se jo huhtikuun 4 p. , Europassa näki sen ensiksi Saksan uurmaatariBatkeri.
Paljailla silmillä näkee sen ainoastaan hy, vat silmät, mutta tähtein tutkiat sanovat sen pian kirkkaampana tulevan näkymiin.
Unkerissa on kreimi Teleky ampunut itsensä kuoliaksi. Tämä tapaus teki suuren vaikutuksen ja haikeuden kansassa, sillä hän vainaja oli kiivaampia kansan puolustajoita.
heellisia asioita yleisölle ilme antamaan ja” toista parjaamaan, en minä niistä luule hyötyä olevan tässä enkä tulemaisessa elämassa. Ompa sentään tänä talvena astuttu muutama sivistyksen askel eteenpäin, koska tulee jo usiampia sanomalehtiä kuin ennen, tuleepa jo 2 Mehiläistäkin; on myöskoottu rahaa kansakoulun perustusta varten, jota jo on liki 100 ruplaa, jota enimmästi on yksityiset eli jotkut isännät lahjoittaneet, josta kiitos olkoon kaikille lahjoittajille.
Lainakirjasto on myös edistynyt muutamilla lahjoituksilla, ja luulen ajalle tuleman kauniin kirjaston, josta saa sekä hengellistä että ruumiillista ruokaa.
Wiktor Antinpoika Teinimäki, Totuuden puhuja Punkalaitumella.
Loimaalta toukokuussa. Koska yksi naihm sanomiin kirjoitti Loimaalta ettei täältä ole mitään sanomiin kirjoitettu; niin täytyy minun nyt ryhtyä kynään ja vähän riipustella yhtä ja toista. Edellä mainittu kirjoittaja lausui meidän kirkkoon aivotuista uruista, joista minulla siis ei ole mitään kertomista.
Mutta simistyksestä täällä sopisi vähän lausua; että sivistys monessa tahon pitäjässämme on hyvin huonolla kannalla, siitä on monta merkkiä ollut, ja on vieläkin esimerkiksi naisissa, jotka, mitä siveyteen tulee, pitäisi oleman käytöksissänsä —siveemmät ja kehnommat kuin miehet, mutta ei niin asiat ole; he ovat monasti?nämmän hälvyttömat kuin miehet. Minä olen usein kuulut pila-juttuja ja muita senlaisia turha-loruia miesten ja naisten välilla etta sitä olen jo tuulessakin hälvennyt, mutta heiltä se vasta niekka näyttää olevan, joka enamman ruokottomuutta jariettautta fuustansa saa ulos. Mikäs tähän onsyy? Tosin siihen on syy ettei heille ole paremmin opetettu, sillä mitäs elämä siitä paremmaksi tulee kuin isäntä on yhtäläinen kuin trenki, ja emäntä kuin piiat; ja niin sitten eletään ja ollaan sekannuksissa jamuissa haureuden pauloissa. Toinen hyvin meidän naisia häväiseva asia on se, että vvat niin ruokottomia kaikissa. Puhtautta ei saa Loimaalla nähdä monessa paikkaa, mutta sen siaan likaa ja ruokottomuutta niin että sopisi sanoa Loimaan pitäjää oikeen ruokottomuuden pesäksi; ja mitäs muuta taitaa ollakkaan kuin emännän on itse silmät mustat ja nenä noessa, paita samanlainen, joka jo on ollut viikottain yllä, kädet ovatmustat kuin sepän, eikä ole tietoa jos ovat ikinä oikeen puhtaat olleetkaan, sillä he ovat jo niin lapsuudesta ruokottomuuden kanssa yhteen vihityt, ettei siitä nyt luovuttais vaikka mikä olis. Jos nyt käydään ja katsotaan heidän huoneitansa. Mennääspä ensin isännän ja emännän kamariin. Laattia täällä on musta, siinä on kumminkin liki tuuman paksulta ropakkoa, sitten on vuode jonka vaatteet ovat niin mustat jakamalat että niitä ei julkee katsellakan, sitten on tavallisesti suuri kaappi, jossa säilytetään ensin viinapullo, ja sitten yhtä ja toistakomsua niinkuin leivän-palaisia, palvattuja kapäliä, tupakkaa j. n. e. Kuin nyt tämän kaapin ovi avataan, niin sieltä tulee niin vakevä haju että siitä kyllä tulee ravituksi; sitten lepää pesässä musta kahve-kissa, jota monta kertaa päiväänsä pannaan kiehumaan, mutta joka ei suinkaan ole puhdistettu muutosten kuin jouluksi. Mennaäs nyt jo pirttiin; täälläpä vasta on katsomista:
ensiksi on päresauhusta mustat seinät niinkuin saunassa, sitten on makausvuoteita pitkin nurkkia, jotka ovat juuri samalla kannalla kuin isännän ja emännänkin vuode, filttn näet vielä yhtä ja toista niinkuin työja muita tarpeellisia kaluja, mutta mustat za ruokottomat ovat kaikki aina kaljabaarikasta niin piimäpyttyyn saakka, joka kaikki on emäntäin japiikain kunnia.
Sitten on vielä pakari-huone, jota myöskin pitäis mennä silmäilemään, mutta kuin nyt jo on nähnyt niin paljon ruokottomuutta ja ilvottavaa, niin ei sinne enää ole mieli mennä.
Juopumuksesta sopisi myös vähän horista, sillä se on täällä hyvin vallan päällä; valistäin näkyy isäntä ja trengit eli koko talon väki olevan humalassa, ja sitten on elämä sen jälkeen; toisena paivana vähän selittynä, niin pää on kipeä, mutta ei se haita mitään, sillä eilan oltiin vähän fdölissä, joka oli lystiä aika lailla; ja kuin taas saadaan pieni pään parannus, niin tullaan sentään toimeen vaikka vähän kohmelo-päinä. Tästä kirjoituksestani taitaa moni ottaa pahaksensa, erittäin ne jotka elävät yllä mainitulla tavalla. Sen myöskin sanon että vanhemmat pitäisi paremmin lapsiansa kasvattamaan ja nuoruudessa jo taivuttamaan lasten sydammet vastaan ottamaan Jumalan sanaa, ja myös ulkonaisissa käytöksissansä heille siveyttä opettamaan.
Luulen myös että isännät ja emännät pitäisi palkollistensa sekä ruumiillista että hengellistä elämää paremmin valvomaan hyvillä käytöksillä, sanoilla ja töillä.
Puhtaudesta saan virlä lausua että se ei ole yhtään raskasta pitää, kuin se vaan tavaksi otetaan. Juopumus taas ei lopu ennen kuin tuo kotitarpeen-viinanpoltto on peräti kieltty; sillä niin kauvan kuin vaan pisara on, niin sitä pitää maistaan; enkä tiedä minä mitä hyötyä ihmisellä miinasta on, ei siitä tule voimaa eikä viisautta, ei myöskän maista yhtään hyvälle vaan hyvin
pahalle; ja sentään pitää ihmiset tätä myrkkyä niin ahneesti nauttiman että itsensä turmelemat, ja usein myöskin kuolemat, ja niin sittenkalliisti lunastettu sielu on viinan ilvittavillä kourilla ijankaikkiseen turmioon likistetty. Nyt lopetan loruni toistaseksi.
Janne Harmittavainen.
Tällä rukouksella ja anomuksella, turmaten Hänen Keisarillisen Majesteettinsa isälliseen lempeyteen ja huolen pitoon uskollisten alamaistensa totisesta onnesta ja makuudesta, olemme” j. n. e.
Jonnin joutavin.
XVII.
Hyvin lihava herra tuli aikoja sitten ppinpukumessa kauppamiehen tykö Turussa kauppaa tekemään jaosti parin sadan ruplan edestä tavaroita, joita trenki oites korjasi rekeen ja vei tiehensä. Sitten sanoi hän tarpeellensa täytyvän mennä ja jätti kauppamiehelle taskunsa taitelle, joka oli todestakin painava ja vahva. Senjälkeen sitä miestä ei niikvint. jonka tähden rupesivat häntä hakemaankin ja löysivät salaisesta huoneesta papin-pukumen vaan, jonka sinne oli jättänyt, mutta piika oli nähnyt hoikan merimiehen pihan takapuolelta tulevan ja menevän veräjästä nlos.
Taskuakin avatessa ej parempaa valistusta miehestä eikä maksoa tavaroista saatu, sillä tasku oli täynnä harmaata paperia, mutta rahan-äyriä ei siellä ollut.
XVlll.
Venäläinen kauppasi muutamalle herralle Turussa kauniin sudennahka-turkin hyvällä hinnalla, jonka tähden herra sen ostikin pojallensa silti kuin hänellä itseltä oli samankaltainen entiseltä. Koska poika tuli liotin lahjoitti isä turkin sille ja jutteli kuinka hän hyvällä kaupalla oli sen venäläiseltä ostanut. Poika katselee ja koettelee turkkia, sanoo lopuksi: ”tämä on isän omaturkki!” ”Eisuinkaan”, vastasi isä, ”»»koin minä sen venäläiseltä ostin”. ”Mutta sillä onsamanlainen kauluskin”, lisäsipoika, ”ja nappi kauluksella, kyllä tämä on isän oma, taidatte leikkiä tehdä minun kanssani. ” Tästä isä vähä närkästyikin, lähti turkkiansa hakemaan, näyttääksensä sitä pojallensa, mutta ei löytänytkään sitä mistään.
Nyt vasta hän havaitsi petoksen ja sadatti sitä roistoa, joka rahaa häneltä ofi viekkaudella vienyt.
Suomen sulhot iloitseemat Kemään kauneudella, Suomen neidot nautitseevat Kevä-Laulu.
Pois nyt katoo pohja tuulet Meidän maamme rannoilta, Kilman soipi kiitos-huulet Suomen Niemen sannoilta, Talmen tamat pojes jäämät, Kemään lahjat lämmittaamät.
(Lähetettu) SuomalaistenKeisarissa käynnistä, oli näidenkin sanomain 15 numerossa lyhy kertomus, jossa myös mainittiin että H.
M. Keisari suosiollisesti mastaan otti heidän alamaisen anomuskirjansa. Mutta paitsi tätä anomuskirjaa, joka jo olikin luettamana Suomettaren 15 n:rossa, antoimat he samalla tiellänsä lameamman anomuskirjansa h. y. Suomen kenraali-kumernöörillek, reimi Bergille. Tämä kirjoitus on luettamana Tapion 18 n:rossa ja kuuluu näin:
”Herra Kreimi ja Kenraali-Kumernööri! Teidän ylhäisyydellenne rohkenemme tässä jättää alamaisen anomuksemme ja lamiamman selityksen sille kirjeelle, joka Hänen Armolliselle Majesteetille jätettiin.
Hänen Keisarillisen Majesteettinsa korkean istuimen juureen rohkenemme symimmässä alamaisuudessa lähestyä ja kantaa nöyrimmän ja sydämellisen kiitollisuutemme kaikista niistä armo-nautinnoista kuin Suomen maa ja kansa on Hänen hymän ja hurskaan hallituksensa aikana saanut hymäksensä käyttää, joita on lukemattoman monta ja suuria. Crinomattain Hänen Keisarillisen Majesteettinsa nyt vasta tapahtunut Korkea Armo Wenäjan alamaisia kohtaan, jonka siunatun työn yli kaikki kristiilinen ihmiskansa Herran Kaikkivaltiaan tykö lähettämät hartaita huokauksia, herättänyt meissäkin, Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Suomen alamaisissa, toimen, että Hänen Keisarillinen Majesteettinsakallistaisi kormunsa laupeudella ja armeliaisuudella kuulemaan meidän nöyrää rukousta ja anomusta, että meidän maassamme yleisemmästi puhuttu oma Suomen-kielemme saisi kirjallisissa, opillisissa ja oikeus-asioissa yleisen käytännön niissä seurakunnissa ja maan osissa, joissa aijvan umpi-suomalaista kansaa asuu. Sillä tämä meidän Suomenkielemme on niin yleisesti Suomessa puhekielenä, että ainoasti muutamissa pitäjissä ja kaupunkiloissa on mahan ruotsalaisia asukkaita ja kielemme on jo niin paljon kirjallisestikin käytetty, että se aiman hymästi näyttää sopiman ja moiman olla sekä kouluin ja opistoin opetuskielenä, että myös kaikki oikeuksista annettamat kirjat, päätökset ja pöytäkirjat moisimat Suomen-kieleksi kirjoittaa. Näin möisi asiamme tulla pöytäkirjaan juuri semmoisena ylöspannuksi, kuin se asiamiehen suusta kuuluu, eikä tulisi, niinkuin nyt tapahtuu, sanoja ruotsinkieleksi paperille kääntäessä, että moni sana saapi toisen ymmärryksen ja niin kääntyy koko asia määrälle polulle, josta monet ja fotkoset riidat meidän maassamme omat syntyneet ja joka päivä syntymät, niin lauman, kuin ruotsin-kieli on maltaja oikeus-kielenä Suomessa.
Ne monet armot ja hymyydet kuin Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on jo tähän asti Suomen-kielelle osoittanut, yli sitä, että Suomen-kielellä ja kirjallisuudella on jo yli Ilman ihanuudella, Kemääll’ kaikki iloitseepi Kaikkein rinnat riemuitseepi.
Käet kukkuu metsistöissä, Linnut puissa laulaamat, Hongistoissa, haamistoissa Wisertäävät, veisaavat, Kukin kiittää kielellänsä Luojan lahjoi mielellänsä.
Lehdet puissa puhkeaapi, Kaikki metsät kaunistuu, Nurmikot ne mihertääpi, Josta maakin ihastuu.
Linnut siittää sukuansa.
Kukin luotu laatuansa.
Niin on kauniin kemään aika Suomessamme suloista, Sitten saapi joka paikka Kauniin kesän armosta, Kiitosmirsi veisatkaamme, Luojallemme laulakaamme.
opistossa omituinen rohmessori ja että sitä jo kouluissa luetaan ja opetetaan, armollisesti säätämällä kirkonkokousten pöytäkirjat Suomen-kielellä kirjoitettamaksi, niinmyös jo kolmessa yli-alkeiskoulussa määräämällä äitinkielen opetuskieleksi ja monet muut sellaiset Hänen Keisarillisen Majesteettinsa siunatut lempeyden osoitukset meitä Suomalaisia ja suomen-kieltä kohtaan, omat herättäneet meissä halua ja antaneet meille rohkeutta tuomaan tässä Hänen Keisarillisen Majesteetinsa eteen tämän nöyrimmän ja alamaisimman anomuksen, että Hänen Keisäkillinen Majesteettinsa mieläkin jatkaisi korkeata armoansa tätä meidän omaa rakasta ja selkeätä kieltämme kohtaan ja säätäisi sen, niinkuin kansan oman kielen maltakieleksi Suomessa.
(Allekirjoitetut. ) Miten eli millä tavalla se möisi nyt toimeen tulla, se jääköön Hänen Keisarillisen Majesteettinsa lempeän huolen ja tahdon alle jame uskallamme alamaisellisella nöyryydellä toivoa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa määräämän, että opetus kaikissa kouluissa rumettaisiin antamaan kansan omalla kielellä ja sitte kuin joku aika olisi kieltämme näin kouluissa ja opistoissa luettu, opetettu ja käytetty, niin toivoisimme muutamain vuosien perästä suomen-kielen ilman mitään haittaa voitavan panna yleiseksi pääeli valta-kieleksi kaikissa asioissa. Tästä seuraisi Suomen kansalle arvaamattoman suuret hyödyt. Näin ainoasti voipi malttaa sitä nykyistä hankalaa ja vaikeaa kohtaa, että virkamiehemme ja pappimme, jotka ovat ruotsinkielellä saaneet tietonsa ja oppinsa, eivät voi täydellisesti ymmärtää meidän asioitamme eimätkä meille kaikin puolin ymmärrettämästi selittää ajatuksiansa, neu> mojansa ja opetuksiansa ja että lastemme, joiden on suotu julkisissa kouluissa hankkia korkeampaa ja laveampaa tietoa ja taitoa, täytyy turhan muoksi esinna mieltää pitkät ja kalliit ajat, oppiaksensa ruotsin-kieltä, ennenkuin moimat tulla kouluihin otetuiksi, ja tässä oppimat miimein ylönkatsomaan meitä ja meidän kieltämme.
Tampereen vertoja tehtaan hintaan, selH »almliksi tebtujä miesväen »raatteita, 9lffunanflafta, monenlevuisiä, Iso joukko seinäkelloja, tehtaan hintaan. tuoneen biotaan.
Suomen Teolsien kaupassa.
Xapettitauppa. Tänäpänä on ava»tu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias <&. F. Alftanin (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun tvarreQa kivimuurlssa. joSsa tunnioitettavan yleisön tarjona on hyvä varasto monenlaisia lavettia ia niiden Kltuuutfla halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. Niels.
Hyviä Stotian <3SiUeiä r suuremmissa ja vähemmissä osissa Cederilla Turussa Kyl»öhtiniin-(tähkä, ja vuntarpaä-heinän)siemeniä myypi I. G. Grönberg.
Stitgan MeNavanfkemeniä kauppamies Sl, beliulsella Klngelinin talossa.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
MettäI. G. GrönbergMä.
kesäkuussa:
1p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
3 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
4 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
5 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
Tt p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6. epp.
7 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epft.
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 eftp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 eftp.
14 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epft.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 eftft.
16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
18 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
19. ft. Turusta Saloon kello 8 eftp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epft.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatla Turusta jpp.
25 ja 26 p. oleskelee Thekla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 9 eftp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 p. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Vellomisia valvotaan viimistälin toukokuun 26 p. m. 1862 Viipurin neuvoluvaSsa kauvungin-viskaalin A. 25. Wahlsten mainaan pesässä. Wähän Kyrön keräjäin 2:na v. nä kuuden kuukauden kuluttua vilmis huhtikuun 2l p:stä torppari luba Flaming vainaan lonkursiZs. , , tuleman joulukuun 2 v. Tuiun neuirotuvassa rahavartia IA. F. Björlstenin lon, luisissa.
Naimisen esteitä vylitäirät mastaansa ilmoittamaan merimies Juha D>bliiröm Joensuun kirtkohelran viralle.
kraatanukisälli Juha Perttu Lindbom Wiipurin kirkkoherran viralle, torvan poika Willielm Halinen ja ittelliseu voika loeli Hakkarainen setä trenti Antti Laitinen Rautalammin kirkkoherran viralle. vältvääpelin leski Maria Antonetta Baehterof. sl)»tt, änsä Wilhelms. japiika Kristiina WahlströmHaminan kirkkoherran viralle ja piika Anua Helena Ahokas Kesälahden kirkkoherran viralle. Torpan poika Juha Neetrilinpoika Tuomola Wenäjän kylästä Tammelan pitäjästä kuuluttaa karannutta vaimoansa Eeva Liisa Matintytär kanssansa elämään, ittellisen vaimoKaisa Mikontytär Lampinen Mikkelin pitäjässä miestänsä Jeremias Juhanpoika Korhonen kanssansa elämään, muutoin uhkaamat mennä uusiin naimisiin.
Toisen holhottavalst oikeudessa pantu entinen torpan leskimies Juha Wäisäneu luvan pitäjässä, tuhlaajaisäntäSamuliKämäräinen Leppamirranpitäjässä, trenli Aaprami Nosendal Askaisten kappelissa, heitlo< mielinen talonpoika Juha August Eklund Navon pitäjässä, talonisäntä Mikko laakonpoitaJaakola Kemijärmen pitäjässä.
Haettattana ruvulinistuttajattaren virka Kuoltaneen ensimäiseesä piirissä, johon kuuluu Kuortaneen ja Lappajärveu pitäjät m. t, piirilääkärin tohtori K.
M. Forsdergin tykönä; ovettajan vlrka työväen poikalasten koulussa Kuopion kaupungissa 56 väiväkuluessa huhtikuun 27 v:stä. todistuksilla ijästä ja maineesta, lriotinopin käsityksestä, opettajalvirau taidosta, sekä suomen kielen käyttämisestä kirjallisesti ja suupuheessa, palkka on 360 markkaa ja asunhuoneetmähemmälle perheelle; liertelemäkoulumestarin mirka Nilsiän pitäjässä 90 päivän kuluessa huhtikuun 23 p. , palkka tässä on 23 tynnyriä jyviä ja mähintätin 15 hopiaruplaa.
Ilmoituksia.
KMlviä kirkon-akkunoita.
Allekirjoitettu llasimestari, joka »suu Tampereen kaupungissa, tarjouu tämän kautta buolialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaikaisia Plyijy-aktunoita, ja toivon taitavani makuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat omat teStämiä ja taitamat miesmuistiin mastuStaa ilman mailutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
N. B. Wohlhalt.
s eli 3 toimellista poikaa, 15 vuoden ikäisiä, joilla olisi balu satulamaatarin ovviin, saavat lohta paikan allekirjoittaneen luona, asuva satulamaakarl Fougstedtin talossa Nahan Brahekadun varrella.
Rirpikoulun käynyt poika otetaan oppiin turktinahkuri K. F. Lindberqillä. postimestari Hammarin talossa IsoHämeenkadun varrella.
F. V Petrell.
Kadonnut ylsi kapanklaffi likellä Ryssän kirkkoa 6 vältrana täosä kuussa; joka sen on löutänvt pyydetään hyväntabtriseoti tuomaan polifikamariin kunnia!lista valkinto. , meietaan. Kuulutuksia. Kasvia, kasvaneita tulevanheinäkuun 1 päivään saakka lainoista, joita täkäläisestä Säästöpankista on annettu, otetaan vastaan tulemalla kesäkuulla ja ensi mainitulla kuulla ainoastaan joka maanantaina kello 5—75— 7 jpp. Säästöpankin konttorissa; joka asianomaisille täten ilmoitetaan. Turusta toutbluun18 p. 1861.
Käskystä:
Neljän ruplan ja 80 kop, uhkasakolla on kaikkia kielletty Kuvittaan puutarhassa tekemästä mitään vahinloa puille, kaömuille. sekä ruohoa sotkumasta jkoiria sinne miemästä.
Turun maistraati ilmoittaa paikkakunnan asukkaille että tässä läänissä aljetuita maan korkeuden ja tasaisuuden mittauksia vielä tänäkin vuonna toimitetaan.
Tämän kuun 29 v. kello 9 epp. toimitetaan Turun raastuvassa uurtkasaksain (mongelskain) »eron arvaus. jolloin ne jotka tahtomat nurtkakauppaa tehdä, tulkoot raastupaan suorittamaan laupantelo-maksonsa.
Tuleman kesäkuun 4 p. kello 10 epp. toimitetaan Turun raastuvassa porvariston tämäu-vuotisen meron arvaus.
Höyryl«iv»hekl<^IMM^denlkaulkuepe tuounlogluinus, sa tänä vuonna Un* Naantalin ia Turun fefaSalon lauppilanväliäialähtee: 25 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello y lPäivällä.
27 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
28 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 6 epp.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
31p. Turusta Saloon kello 8 epst.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisenä. Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkemista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja faapi yhden lvuosikerran manhempia Kristillisiä Sanomia palkinnoksi, josta niiden, zotka postin kautta tahtomat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa s kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkin tonsa, saamat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. . rukiinjauhot 5 r. 20 ja 40 k, , kaurat 3 r. 10 je> 3 r. 20 k. , valloset herneet 4 r, 2U k. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankrvynit 23 ja 24 k. , kaurankryynit 2? k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha VV k. aina 1r. , palvattu naudanliha 1r. Il) ja 1r. 20 k. , palvattu lampaanliha l r. 60 k. , tuore sianliha 1r. 70 k. . voi 2 r 80 k.
ja 3 r. < heinät 8 aina 14 k. leiviskältä; munat 15 ja 20 k. tiu; perunat 36 ja 40 k. neliko; toivuset halvot 1r. 50 1. . Mäntyset halvot 1r. 10 k. kuormalta; paloviiua 50 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W< LiNjan kirjapainossa, 1861.
tp<llnolu»»n antanut: T. T. Rtn»all.
Huutokauppoja.
Maanantaina ja tiistaina 27 ja 28 päivä tässä touloluussa. altain tello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden, väljäri K. I.
Vlomqvistin talossa n:io I, 20 korttelissa 7 kaupunginosaa Ryssän kirkkokadun «varrella tässä kaupungissa, julkisella vavaehtoisella huutokaupalla, taitellaista irtainta tavaraa. nimittäin hopia-, vaSki-, tina-, malmi-, plältija rautakatuja, mahonkifi», petsatulta ja maalatulta huonekaluja laikellaisia, 1kullattu peilipöytä marmoiikannella, usiampia isompia ja vähempiä peiliä lullatuilla ja mahonli-raameilla. klafisia ja kristallista lynttiläkruunuja, tauluja, sänkyja liina-vaatteitä, llasia ja posliineja, 1pöytäkello, 1 seinäkello, rullaja muita lartiinia, atlunanvarjoja, piippuja, permantomattoja, yhdet hyvin löykäset trillavaunut ynnä silat, puu-astioita, 1puutaii ynnä yhtä jatoista huonekomsua. jota halullisille ostajille tiedoksi annetaan.
Turun huutotamarista toutoluun 13 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaiua 30 päivä tässä toukokuussa, altainkello 9 epp. ja 3 jvv. , myydään, paikalta pois muuttamisen tähden, maalari Södersttandin talossa n:ro I, 4 korttelissa Ikaupunginosaa Pispaukadun varrella tässä kaupungissa, julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, presidentin leskirouvan Atlerstjernan irtaintatavaraa, nimittäin hopiaa. jonka joukossa 2 hyvin tehtyä hedelmätoria ja2 hyytelömaljaa, mahonkisia huonekaluja, niiden joukossa soffaj, peli-pöytiä, Isenkli. Iliinavaate-kaappi. sekä 1 isomainen seinäpeili pöytänensä.
1seinäkello. 1 kyölinhylly laappinensa, tlafia ja pos. liineja. 1 kristallinen ja 1pronssinen kynttiläkruunu, 1vesirattaat tynnyrinensä. 1melkein uusi Vesiämme ynnä kailellaisia puu-astioita ja huonompihuonekaluja; joka halullisille ostajille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 13 p. 1861. A. Forpman.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 1p. altain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden provasti Heikelin talossa n:ro 3, 5 korttelissa 1kaupunginosaa Kouluja Etelän Pispanpoilliöladun varrella, tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, lailellaiSta irtainta tavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, plakkija rautakaluja, ajokatuja ja yhtä ja tolötahuonelomsua; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Tuiun huutokamalista toukokuun 17 p. 1861. A. For§«an.
Myhtävänä.
Kattopäreen-nauloja, tehtaau hintaan, ja tamalllsia rautanauloja.
lllH^Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja vaunuja sekä muita »alettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellamakankaita, ihostaja rohtimista-lantaa.
Palkintoja hyödyllisestä toimellisuudesta ovat seuraavaiset henget Keis. Mttilta armossa saaneet: Turun kauppamies G. F.
Åkerman kultasen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta” kannettavaksi napinlävessä Stanislam tähdistön nauhassa; Suomen tavarain asentopaikan hoitaja Pietarissa kauppias Juha Pakkanen ja talonpoika Kustaa Paturi Janakkalasta hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta”, kannettavaksi napinlävessä Stanislain tähdistön nauhassa; fNtavouti, varanimismies Kustaa Hhlgren hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”uutteruudesta” kannettavaksi napinlävessä Annan tähdistönnauhassa; jahtivoutiBenjamin Gröndahl ja läänin kirjanlennättäjä Heikki Lampen samanlaisen kunniarahan samoin kannettavaksi Stanislain tähdistön nauhassa; Lovisan kauppias Henrik Lindroth kultasen kunniarahan samanlaisella päällekirjoituksella kannettavaksi napinlävessä Stanislain tähdistönnauhassa; kirkkovaärtti Matti Pahaoja Pidisjärven kappelista, kirkon kuudennusmies Juha BaasEnontekiäisista, kirkkovaartit herrastuomariHeikki Aehren Uskelasta ja Matti Pryhti Köyliöstä, herrastuomarit Matti Tanelinpoika Hiitisten kappelista, Matti Perttula Säkylästä, Mikko Björni Euran pitäjästä, Mikko Huttunen jaErkki Miettinen Kuopion pitäjästä, Kaarle Broman Snappertunakappelista, talonpoika Kaapo Hänninen Rautalammilta ja kirkkoväärtti Heikki Pähkönen Hankasalmelta hopiaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”uutteruudesta” napinlävessä kannettavaksi Stanislain tähdistönnauhassa; sekä talonpoika Mikko Heikura Nurmeksen pitäjästä samanlaisen kunniarahan päällekirjoituksella ”hyödyllisestä toimesta” samoin kannettavaksi viime mainitun tähdistön nauhassa.
Arpajaiset, jotka tulevan kesäkuun 9 p.
Kupittaalla aivottiin pitää Porthaninkurvapatsaan rakennuksen avukss, on kieletty pitämästä.
Se vaan oli surullista että arpajaisten kielto tuli juuri kuin oltiin hyvässä toivossa tällä kertaa niiden kautta paljonkin kartuttamaan tuota kansallis-tointa, kuvapatsaan rakentamista, sillä sekä ylhäiset että alhaiset ottivat asiaan kiini ja hyväksyivätsitäniin ettäpaljon oli jolahjoja näihin arpajaisiin kokoon karttunut ja enempi vielä hankittiin.
Suomen pankissa pidettiin tämän vuoden alussa tutkinto pankin tilasta ja varoista vuodelta 1859, josta nähdään että 1) pankin Holmeissa olevat lainavarastot M 22. Perjantaina Toukokuun 31 päivänä 186L Sanomia Turusta.
2 Rukousftäiväna saarnaamat:
Tuomiotirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Kirkkoh. -apulainen Stenström. Suom. ja Nuots.
Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen.
Hiuuan-lirlossa, 11. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
HkeHruh. -lirlossa, kl. ll, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Liihetys-saarnanPitää tulevana maanantaina kello s epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä Maisteri Rindell.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Saxen ja teskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Kirkkoh.
, «pulllmeu Stenström.
mies Robert Grönfors ja neiti Sarlotta Wilhelmina Lönnqvist; sekä teräkaluin hivoja, Meklenpurin alamainen Ernst Juha Martti Bauer ja neiti Emma Mariana Fiseher.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun21p.
ilmoittiI:ksi pitäjän suutari Aaftrami HalinNummen pitäjästä että hänen poikansa Kaarle 18 päiväna tässä kuussa kauppias Bahnen ja Nummen mäen välillä oli kadottanut rahakukkaron, jossa oli 7 ja 8 ruplan vaiheella rahaa; 2:lsi salvumiehen vaimo Maria Fredriksson että hän heluntaipäivänätuomiokirkosta oli löytänyt kalossin.
22 p. ilmoitti talonpoika Tuomas Golman Kallbyn kylästä Kökarin kappelista että hänen venheestänsa kalarannassa oli viety juusto ja palanen palvattua lihaa. Ittellismies Tuomas Björkqvist Karvelan kylästäMarttilan pitäjästä, joka ennenkin on näpistelemisestä sakotettu ja jolla nyt mainittu juusto ja lihanpalanenlöyttiin, tulee siitä kämnerin-oikeudessa tuttittavaksi.
22 p.
kiini pantiin sepän-oftpilaatHeikki Juhanpoikaja Juha Söderström tästä kaupungista kotoisin, fentähden että heiltä löyttiinfe kultakääry ja niitä rahoja, jotka yöllä 14 paivää vastaan tässä kuussa oli varastettuftalovartia A. Lindholmilta, ja tulevat närnät miehet tämän varkauden tähden kämnerin-oikeudessa tutkittavaksi.
— 24 p. otti pölisi epäluulon alaiselta ihmiseltä pois uuden messinkisen naulan-painon, joka on tallella polisitamarissa, josta omistaja sen saapi.
Kotimaalta.
Keis. senatti on toukokuun 8 p. määränsneynt pankinjohtajan A. Törnqvist hallitukpuolesta valvomaan Suomen tilavakuusseuran hoitoa ja vaikutusta 1862vuoden loppuun saakka.
Pitäjä-afiain järjestämiseksi on Keis.
M:ti erinäisillä käskykirjeillä armossa määrännyt:
1) viimis huhtikuun Bp. että Hiitisten kappelista tehdään oma pitäjä, nykyisen Kemiön kirkkoherran viran ja Hiitisten kappalaisen viran avoimeksi tultua, jota vastaan ei Keis. M. ti ole hyväksinähnyt Dragssierdin ja Westanfierdin kappelein eroittamista Kemiön pitäjästä, jota näiden kappelein asukkaat olivat anoneet; 2) saman kuun 25 p. että Sahalahden pitäjän apulaisen virka havitetään ja sen siaan maksetaan 40 tynnyriä jyviä palkaksi alituiselle kirkkoherran apulaiselle; 3) kieltämalla Tyrmään pitäjän anottua halkaisemista, että pitäjän apulaisen virka seurakunnasta hävitetään ja sen siaan kappalainen asetetaan emäseurakuntaan; 4) on Keis.
M:ti toukokuun 3 p. armossa vahvistanut Kaskisten seurakuntalaisten suostumuksen saarnamiehensa palkkaamisesta.
KunKeis.
M:ti viimis huhtikuun 15 p. ei ole nähnyt syytä olevan myönnyttää Paattisten kappelilaisten alamaista anomusta päästä eri pitäjäksi Maarian pitäjästä, on tuomiokapituli määrännyt Nummen provastin F. G. Hedbergin yhdestä neuvoin läänin maaherran käskyläisen kanssa pitamaan kirkon kokousta Paattisissa kappalaisen palkan korottamisesta siellä siihen määHiippatuntainsanomia. (Turun. ) Nimitetty tohtoriK. A. Krook kreelan kielen lehtoriksi Waasan Aukioon ja maisteri I. A. Hahnsson apuopettajaksi Waafaan ylikmlluun. Wirk av ap auden saanutpappismies A< A. Hertzell vielä kahdeksi kuukaudeksi ki «vllllmsuuden tähden, Porin ylikoulun opettaja K. A.
Stenhagen ja Joensuun alikoulun rehtori E. Karsten suveksi ulkomaille matkustaakseusa sekä Waasau lukion lehtori maisteri A. Lilius kesti toukokuusta lukuajan loppuun kirkkoherran tutkinnon käydäksensä. Määrätty Messukylän kappalainenWP. L. G. W. Törn ”. vall umau virkansa ohessa toimittamaan opettajan tvirlaa Ahlmanuin pitäjänkoulussa Messukylässä, UlÄliilau kappalainen P. I. Hellen oman virkansa ohessa papillista hoitoa pitämään Porin tarkkampujayataljonasta, kirkkoh. apulainenI. A. I. Forh kirktliherrlln virkaiseksi ja armovnodensaarnaajaksiMeritanuialla sekä Lohjan pitäjänapulainen WP. K. Ere ’nius pitämään huolta jumalanpalveluksestaNummen Huppelissa kappalaisen M. Enrothin livulloisuuden aisana.
Ha etta v ana pitäjän apulaisen virka Tyr »äällä ja saarnaajan virta Kaskisissa, määräysopin spettajan virka Kokkolan ylikouluSsa, voimistusopet «tajau virka samassa koulussa, setä apu-opettajan vieat Waasan ja Porin yliloulutzsa. Vaalisaarnat -määrätty pidettäväksiLohjan kappalaisen virkaan, ja »««ali toimitettavaksi tulevan elokuun 4 p.
(Porivoalu) Wakuuskirjan saanut virka-apulainenNastolassa A. Winter pitäjänapulaisekst mainittuun seurakuntaan.
Määrätty Kurkijoen tirtloh. apulainenH.
Wahlman Sanntaipaleenkirkkoh. apulaiseksi. Wirka ’»apauden saanut Porvoon tuomiokirkon apulainen A. Siren kolmeksi kuukaudeksi. Vaalisaarnat mää Mty pidettävälsi Ruokolahden kirkkoherran virkaan, ja maali elokuun 4p. Haettavana kappalaisen vir«t Kristiinassa ja Heinolassa.
snolleita Turussa. Toukokuun 9 p. merimiesRobert Ulrik Söderströmhukkui tapaturmaa Itämereen ’Zft vuotisena, 24 p. palovartia Heikki Heilinpoika40 vustifena, merimies Juha Selenius 69 vuotisena, 25 p. proomimiehen Matti Lindströmin leski Anna Kristiina laakontytär 73 vuotisena, sepänkisällinJuha Untlnpojem vaimo Maija Liisa Fingerroos 31 vuotisena, 28 p. kauppias Juha loosep Rignell 54 vuotisnu, 29 ft. tnpallitehtaan työmiehen. Ruotsinalamaiden Antti Kustaa Eklundin vaimo Kreeta Liisa Sun Km 47 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: lukion vahtimestari Antti, Tegström za neiti Karolina Fredrika Pousar; verkatehtaan työrään, kuin armollinen käskykirjekesäkuun 2!) p. 1858 säätää. Samaten on Kosken kappelilaisten pyynnöstä päästä omaksi eri pitäjäksi Marttilan pitäjän yhteydestä, Liedon kirkkoherra K. F. Ramberg määrätty maaherran käskyläisen kanssa pitämään kirkon kokousta siitä.
mainitun muoden lopulla tekimät: melankuoletus-marasto 1, 235, 181: 68, pohjamarasto 900, 266: 76, sotamieshuoneenja puustellien-marastot 342, 805: 71^, maivais ja työhuoneen-varasto 754, 181: V4, kasmittomat lainat valtiovaroista 693, 577:
97^2, hallikassain jäänösmarat 12, 404: 2’/ elikkä kaikki yhteensä 3, 938, 419: 16.
2) Welankuoletus-varasto, joka huhtikuun 13 p. 1859 annetun armollisen säännön mukaan on määrätty niiden lainafetelien ja melkakirjain vakuudeksi, joita pankki antaa yhteisten töitten tekoon, on kokoon kartutettu seuraamista varoista: kuoletus-varaston säästö373, 877: 83, Saiman kanaman kasmimarasto 144, 825: 82, vikkusetelimarasto 52, 732: 92^, maamiljelysmarasto 131, 610: 20, käsityönmarasto 160, 845: 3, muorityön-lainamarasto 3, 733: 692/4, valtiovaroista vohjavaraston alkuperustukseksi muonna 1811 lainatut 1 miljona ruplaa paperissa, jotka mainitusta varastosta siirrettiin hopeassa 285, 714: 29, Saiman ka.
naman tulot kymmeneltä vuodelta, joista marasto 1859 vuodelta sai 49, 639: 28, valtioja sotavaroista 100, 000, elikkä yhteensä 1, 302, 979: 7’/2— 3) Pankin setelien vastikevarasto: 1860 vuoden lopulla tekimät pankin tekemät setelit 13, 550, 630 ruplaa, joista oli ulos antamatta 3, 245, 471 ja edellisten vuosien sekä tämän vuoden tutkinnossa poltettu 4, 724, 150, niin että 1861 muoden alussa pankin koko vastattava summa teki 5, 581, 009 ruplaa. Naiden setelien vakuudeksi ja mastikeeksi oli pankilla kovaa rahaa pankin kassoissa 2, 293, 628: 49, saamista pankin ulkomaan asiamiehiltä lähetetyistä vaiheseteleistä 393, 606: 32, Nsenäjän setelirahaa pankissa 1, 018, 289: 19, samanlaista rahaa Westbergilla ja kumpp.
Riiassa 38, 184: 29, kauppapankin seteliä 60, 971: 12 ja yksinailtä velkomisia 5, 046, 134? 49 elikkä yhteensä 8. 850, 813: 90.
Kun tästä otetaan pois pankin vastattava summa ulos annetuissa seteleissä 5, 581, 009:
sekä Suomen valtiovaroista saatu laina 1, 607, 744: 78 ja Pietarin kauppapankista saatu 800, 000: kuin myös kasvia vastaan talteen otetut 75, 935: elikkä yhteensä 8, 064, 688: 78, niin jäävi jätille 786, 125:
12, joka siis oli pankin moitto 1860 muoden lopulla.
Kysymys (Lähetetty). Suurilta Suomenkielen herroilta kysytään, minkätähden annatte meille haukku-nimen: Rahmas, joka sana meille on marsin outo ja muuten rivo, nnks’ette suo meidän pitää omaa nimeämme? Me kutsumme itsemme: Suomen kansa, ja toimemme, että kaikki ylhäisyydessä tätä noudattakoot.
Usian Suomen kansan jäsenenpuolesta Sanella.
Toimittajan lisäys. Ei tuo rahmassana haukku-nimi lienekkään, koska suomalainen kansa itse käyttää sitä puheessansa itä puolella maatamme ja merkitsee sillä yhteistä kansaa. Mutta sanan käytöksellä ei lienee laviaa alaa; käytettäneefösitä Suomessa muualla kuin Karjalassa. Kuinka sen laita lienee Samossa ja Pohjanmaalla, siitä lausukoot nuot pohjaiset sanomalehdet Tapio ja Oulun Viikkosanomat ilmoituksensa. Tämän sanan mahan käytäntö-alan suhteen ja siitä seuraaman tuntemattomuuden tähden on siitä ennenkin »alituksia kuu.
lunut ufialta haaralta, muistaaksemme Ianakkalasta, Saarijänveltä ja muoltakin.
Eräs koulumestari kirjoitti kerran meille että rahmaan-koulun nimi on niin rimo ja julma, Lttei lasten oppihuonetta koskaan pitäisi siksi nimitettämän, eikä lapsetkaan sitä rakasta, mqan se pitää kutsuttaman kansakouluksi, sanoen tässä kajaaman kormunsa Paamo Korhosen kauniin märsyn: ”Te Suomen kaunis kansa, Nuoruuden aamulla, mAnastaskaa, at teitänn’ löytää, Mannaa kokooAlkäät myös odottaka Puolipäimään asti, Kuin manna poijes sulaa Pahuuden helteestä. ” Marttilan pitäjästä 1 p. toukokuuta 1861. Tähän asti olen minä kunnioitettamalle Turun Sanomain toimitukselle lähettänyt yksinkertaisia mietteitäni kirjallisuudesta ja sen menestyksestä täällä, nyt aimon puhua lasten kasvatuksesta ja sen välikappaleista.
Aluksi saan ylipään muistuttaa, että tämä asia aina minullekin, ehkä lapsuudesta tyhmanpuoliselle, on ollut tärkeimmistä yrityksistäni, jonka tähden suuresti iloitsin, koska kuulin herra Cygnaeuksen esittelemisestä kansakoulun asioissa puhuttaman.
Mutta tämä iloni tulisi mielä totisemmaksi, jos kerta omalla kielelläni saisin lukea sekä mainittua esittelemistä että muitakin mielipitimiä samassa tarkoituksessa, sillä muutoin yhteisen kansan puolelta, johon minä myös kuulun, turhaan toivotaan parempaa huolta ja suosittelemista sinnepäin, kuin tähän asti Sanomissa tosin yksi sitä kiittää, toinen laittaa niin ettei talonpoika tiedä, mitä lopuksi uskonee, maan minä pyytäisin täydellisempää selkoa ja johdatusta, . kuin niissä tähän saakka annettu on*). Älkäät siis pahaksuko, . oppineet ja isänne maata rakastavaiset tiedeja taideniekat! Mitä nyt seurakuntamme tilaan tulee, uskallan minä todistaa, ettemme juuri mielä ole malmiit täydellistä kansakoulua perustamaan ja ylöspitamaän, ennenkuin jostakusta, tämänkaltaisesta esimerkistä näkisimme, mitä hymää se maikuttaa, ja muutoinkin ikäänkuin tuleentuisimme hengellisten ja maallisten tamarain puolesta siihen ryhtymään.
Lasten kouluttaminen on täällä mielä alkupuolella monesta syystä, josta kuitenkin köyhyys pidetään parhaampana.
Niin kustantaa emäkirkko ynnä Karmaisten kanssa ja Kosken kappeli, kukin eri opettajansa, jotka muoden kuluessa kiertelemät ympari koulupiireissänsä, niin paljon kun ehtimät, työtänsähalukkaasti tekemässä. Mutta siinä ei ole kyllä. Karinainen ja Euran kappeli, jossa ei tähän asti masituinen opettäjä ole vaikuttanut, tarmittisi kukin omansa. Tämä pianki tapahtuisi, jos rappein jakirkon-palmeliain palkat ensin järjestettäisiin, maan sepä juuri aikansa ottaa.
Ennen ei kukaties paljon menesty, ellei hymät ja painamat kehoitukset sinnepäin maikuta.
Sunnuntai-koulut taas, joita menneenä muonna löytyi 15 kolmella sadalla lapsella ylipään koko pitäjässä, omat mielä uudemmat ja kestämät niin mahan ajan, ettei niistäkän somi mitään erinomaista hyötyä toimea ajan vaatimusten suhteen. — Rippikoulut, joita jo syksyllä aljetaan ja kemäällä pitkitetään neljästä viiteen elikuuteen viikkoon, kuinka asiat vaatimat, kantamat missiin kiitettämiä hedelmiä, mutta net omat lapsija täysi-ihmisen rajalla.
Piplia-selitykset, joita taimelta kotona, mutta sumella kirkossa toimitetaan, kantamat myös, toimoni jälkeen, runsaita siunauksia, maan ’)Niinkuin 20 numerossamme sanottiin tulee mainittu esitys kansakouluin järjestämisestä suomen kielellä painosta annettalvalfi. Toim. muist.
koskemat enemmäksi osaksi seurakunnan van> hempia jäseniä.
Koto-opetus miimeiseltä on myös monenki vanhemman taitamattomuudesta ja köyhyydestä paljon tullut estetyksi, maikka muutama taas kiitettämallä huolenpidolla valvoo lastensa yli, jota lukusioilla, kylä-, sunnuntaija rippikouluissa, lasten kanssa pidettämissä eri kuulustelemuksissa tarkasti tutkitaan ja seurakunnan tarpeelliseksi tiedoksi ilmoitetaan.
— Mutta juuri nämät nimitetyt asianhaarat tekemät, mitä olen päättänyt, ettei mielä äkkiä kansakoulua (kustanneta) toimiteta, vaikkei myös sovi sanoa, että täällä eläisimme tietämättömyydessä ajan vaatimuksista jahuolettomuudessa niistä neuvoista, kuin meille aina ovat tarpeena. Niin ei lukian myös somi luulotella, että lukuhalu ja taito Marttilan pitäjänsä olisi huonolla jalalla, pikemmin sanon minä ja näytän aina todeksi. metää se vertoja minkä seurakunnan kanssa tahansa
mutta kuljen aina tapani jälkeen, ei kiittäin eikä laittain, keski tietä.
I. Tilkais.
Tyrväästä 10 p. toukokuussa. Mikä on mahtanut Tyrvään kyniä vaivata, joita osaa moni talonpojistakin, ei vaan herrat paperin päällä kuljettaa narskuttaa, kun ei ole tänä vuonna sanomiin mitään kirjoitettu. Sillä ei kaikki ole Tyrväätä nähnyt, maikka puhuttaman olisikin kuullut, jonka vuoksi nyt tahdon tietä antaa että pitäjän läpitse juoksee niin kutsuttu Enoeli Rautamesi, joka saa alkunsa sieltä kuin emme tiedäkkään ja menee Porin kaupungin simutse mereen, ja siinä sanotussa medessä on niin kutsuttu Wammaskoski Tyrväässä, jonka ylitse käy silta, joka on 339 kyynärää pitkä, ja sillan päässä on uusi emäkirkko, joka on maamme kauniimpia kirkkoja, ja sillan toisessa päässä on pappilan tilustukset japappila.
Kirkon maiheella on kauppamies senaatin tumalla, hyvin kauppatamaroilla varustettu, seka 1 seppä, 1 klasimestari, 2 karmana, imärjäri, 1 uurmaakari, 1 kraatari, 2 suutaria ja unilukkari ja haudan kaimaja ja usiampia korpun myyjiä ja työmiesten asunnoita, ja kaikki on puolen menäjän mirstan sisällä kirkosta. Jos korkia esimalta sen hymaksi näkisi että antaisi jonkin kaupungin eli kauppalan luman, kuin tästä on s’/2penikulmaa Tampereelle ja 12’/. penikulmaa Turkuun, ja paikka on kaunis ja ihana ranta on kahden puolen ja postitie keskellä, joka käy Turun ja Tampereen mälillä. H. W. Tuttama.
Tyrväälta. Tämän kylmän ja tuulispäisen toukokuun 10:nä p:nä löysimätmuutamat lapset, miattomuudessaan maata hyppysin, ken tiesi kapulallaki, tonkiessa ”aarnihaudan”, ja sen mittumaarian-yötä ennen, jona yönä niitä manhuuden täällä on puhuteltu palaneen, ehk’eivät näkiät ole rohjenneet, limsiön malkeeseen heittämällä, malkeata sammuttaa ja aarretta perustaa.
Mutta mainittuna päivänä leikkimät talollisen Antti Juhanpoika lurtun ja loismiehen Kustaa Tuomonpojan, Lummaan kylaa, alaikäiset lapset lurtun talon miespihalla yhtä ja toista, mihin tuli myös foetus maata kaimaa. Ia
noin kolmen tuuman symyydelta
paikalla kun muuanna oli ollut talon karjapiha, ihaillen löysivät:
Kustaa Tuomonpojan 13:sta-vuotinen poika Kalle ja 9:llä vuodella oleva poika Wille, yhteiseen, 62 manhempaa hopiarahaa, erillaisesta koosta, joiden joukossa
WalaÄM.
yksi vuodelta 1551 ja toisista useampia, Kuningas luhanneksen kuvalla, vuodelta t575—76-77—78—79-80—84-85—87 —69 ja —90; jonka jälkeen myös Antti lurtun kuuden vuoden vanha poika Antti ja kahdeksan vuoden vanha ”plikka” Tilta yhteiseen löysivät 12:sta samallaista hopiarahaa vuosilta 1575-76—77—79—86 ja 1587. Tästä löynnistä on myös, mitä kuulin, virka-kirje asianomaisille menevä.
W. Waajanen.
(Lähetetty. ) Waroitus Katkismusta oikeimmin lukemaan ja muutamia esimerkkejä väärin lvkemises ta.
Ehkä nyt jo usiammissaseurakunnissa on paremmat lasten opettajat kuin entisinä aikoina, on kuitenki paljon nuoria ja vanhoja, joita ei ole lapsuudessa opetettu eikä ole omalla järjellänsä ymmärtäneet ottaa vaaria sanain merkityksistä eikä välija pysäys-merkeista, joka on kaikkein lukiain ja lasten opettajain paävelvollisuus ettaniistä ottaa vaaria ja lavsslle myös opettaa, jota paitsi ei kukaan taida lukuansa ymmärtää eikä käsittää, josta sitten ei ole mitään hyötyä ja tekee ymmärtäväisen kuuliankin korville hyvin huonoa. Esimerkiksi kuin ripin kappaleessa luvetaan: syntisen tvaimon
puoleen pöydän
tykönä fariseuksen j. n. e. , kuin pitäis luvettaman:
syntisen vaimon puoleen
— pöydäntykönä fariseuksen huoneessa, j. n. e. Ia ensimäisen pääkappaleen 48 kysymyksessa luvetaan:
”ja koheta väkivaltaa vihastumaan”.
Tämä näyttäis niinkuin esivalta vielä enemmän väkivaltaa ärsyttäis; mutta lue:
”jakoheta väkivaltaa:
vihastuman myös pitää niitten päälle, jotka pahaa tekevat ja vihaaman syntiä”. Ia ensimäisen pääkap.
paleen 66 kysymyksessä luetaan: ”Ei viattomuuden tilassa”. Mutta lue: ”ei”; ja pysähdä vähän ja sano sitte: ”viattomuuden tilassa, ennenkuin ihminen syntiin lankeis, taisi hän lain täydellisesti pitää” j. n. e.
Ia toisen paakappaleen 30 kysymyksessä lvvetaan: ”ja hyvän lopun oijentaa. ” Luve:
”ja hyvään loppuun oijentaa. ”Katsos kuinka suuren eroituksen se tekee ja sekaannuksen, kuin ei joka kirjaimelle ääntä anneta. Ia kuin ei vaan väli-, eroitusja pysäys-merkeistä vaaria oteta eikä joka kirjaimelle ääntä anneta, ei sitä lukua myös ymmärretä, jakuin ei lukua ymmärretä, niin on se vallan kelvotonta; sentähden tulee kaikkein lasten opettajain lapsille muistuttaa että he peräänajatuksella lukemat, ja selittämään heille kunkin kappaleen, jos siitä jotain hyötyä tahdotaan toivoa. Se on myös suuri syy vaärin lukemiseen että luvetaan niin kovin hätäisesti eikä keritä ymmärtämään lukua; mutta josluvetaisiin harvempaan, niin ymmärrettäisiin paremmin.
Mikko Mikko mainaan poika.
Ilmoittamalla että minä taalla tånåpånå entisessä kauppias V^aueklerin puodissa kauppamies Vlstanintalossa olen alkanutkau pantton teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten sulkea itseni kunnioitettavanyleisönsuo ftoon, Inmatenkohtuushinnoilla ja joutuisasti toimittaa kauppaani.
Surusta toukokuun 3P. 1861.
Vug. SilSn. §uutttoi(ettamaQe’t)(etfoQe saan tämän kautta tietä ?HHz antaa että minä nyt olen haltuuni ottanut A^Hxvärjäri V iinuetlin väriliikunnon tassa faupun< gte-fa Ison Hämeenkadun varrella, ja mainltussa paikassa nyt otan värjätäkseui kaikellaifia roar* jättäviä aineita ja erinomattain taidan trtOafet kankaat eli veraat. minun uudenaikaisilla maftnetQa eli koneillani, laittaa helmoilla hinnoilla erinomaisen birr ft ; jjoufa ohessa saan kunnioiteltavan yleisön tietä antaa etta minulla on myydä värjätyttä hyviä pumpulilanfoja alennettuin hintein. Turussa toukokuussa 1861. A. Malin.
asuva laupvias Hjeltiu talossa Nöyrimmästi ilmoitetaan että allekirjoitettu, joka tässä kaupungissa on saanut iurffinabfurin oikeuden. valmiStaa ja uudestansa tefee faifetilaifta turffinar)foja fefä suveu kuluessa myy miee-väffuirtlaffeja. . pnvää tyi?tä oikein kohtuust> tntieifla (irivatAan* Turusta toufofuusfj 1861.
Otto (§. lfklund.
alakerrassa Raastuvanvieressä.
halulliset Mellisepst, jotfa tahtoivat ottaa fat. «. taaksensa rautapelleillä täällä rakennellavan kil, fru fatffi ulkokatot, kattojen iväliofat, piltu-tornit [a I’uivut sekä ite-1at ja affuitait vltltt, vabvistetun rafeiuiue>raait>jn mukaan, rakennusaineista jotka seurakunta to’mittaj, ilmoittakoot «vaatimuksensa flrjafliftlti allefiijeitetufTe. Porista toufoTuuiJfa 1861.
91. G. ”£> afl er, Kirlonrakeunuölomiteanesimies.
Kestälviä kirkon-akkunoita.
ANetirjoitettu llafimestari. joka asuu Tamvereeu tauvunaiesa. tarjouu tämän lautta huokialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaitaifia Plyijy-attunoita, ja toivon taitavani vatuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat ovat testäviä ja tailavat miesmuistiin vastuötaailman vaikutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
R. B. Wohlhalt.
Rippikoulun lävnyt poika otetaan oppiin turttinah.
kuri K. F. Lixdberaillä, postimestari Hammarin talossa Ison Hämeenkadun varrella.
H3Msi hopiainen plakkarikello on löyttt, WiruSmäen ja Maarian lirlon välilla; joka sitä laivaa, saa likemmätiedon PorvarilesteTryggen tykönä Puolalan mäellä.
. RadVNNUt Yksi tavantlaffi likellä Ryssän kirltoa 6 väivänä tässä luussa; jota sen on löytänyt pyydetään hyvHntahtolsesli tuomaan polisikamariiukunniallista vallintoa vastaan.
Palnoluvan antanut: A. G. Rindell.
Turussa, I. W> Lilljankirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistin, pannuja sekä laslrulleja tallista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryytky-uuneja, ryytkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-rietejä ja rvarjoja.
lyhdun-kannattajia, kirjeitten topieituSkvneita, lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja tymmenlulu-v»aloja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiamvaa lajia lulkuj», saranoita, aklunan-rautoja.
uuni»ja tomeron-oveja. lahvin-paahtlmia Y. m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
&<xpettttauppa+ Tänäpäuä on atvattu allekirjoitetun teolfien lavettikauppa lauppias (i. F. Alftanin lentisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun mar«fla llvimuurissa, jossa tuunioitettavan yleisön tarjona on huvä varasto monenlaisia I. aVtttia ja niiden flltuuutÄa halpaan hintaan. Turusta «aalMuuu b p. 1861.
G. Rlels.
Huutokauppoja.
Lauvautaina tulevan kesäkuun 1 v. alkain lello 9 epp. ja 3 jpp. myydään paikalta pois muuttamisen tähden provasti Heikelin talissa n:ro 3, 5 kortteiissa 1kaupunginosaa Kouluja EteläPispanpoikkiskalun varrella, tässä kaupungissa, julkisella roapaehtoisella huutokaupalla, taitellaista irtainta lavaraa, niinkuin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, pläklija rautakaluja, ajokatuja ja yhtä ja toista huonekomsua; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Tuiun huutotamariöta toukokuun 17 p. 1861. A. Forhman.
Tiistaina tulevan kesäkuun 4 p. altain kello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään neiti Ee>va Sosia kalltuiuö vainaan perillisten talossa n:ro 3. 22 korttelissa ? taupunglnosaa Puutarhakadun varreNa tässäkaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, setä mainitun vaiuaan jälleen jäänyt iltain omaisuus, niinkuin tul, taa ja hopiaa, vaöli-. messinki», tina-, vlällija rautataluja. tlasia ja posliineja, huonekalujaja huonelomsua.
sänkyja vaimoväeu-pitovaatteita, pumpulilankaita.
ynnä yhtä ja toista, että myös kello 12päiväNa liintiä omaisuus, nimittäin puoli mainittua taloa n:ro 3. 22 loittelissa 7 kaupunginosaa, niillä ehdoilla, jotka toimituksessa tarkemminilmoitetaan; joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tledolsi annetaan. Turun huutokamarista toukokuun 24 p. A. Forhman.
Tuorötaina ja perjantaina tulevan kesäkuun 6 ja 7 p. kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla entisen alaupseerinIsmailovin vaimo vainaan ynnä muiden jälkeen jäänyttä irtainta tavaraa. nimittäin kultaa ja hopiaa. niiden joukossa hopiahelasiapiippuja ja latlarikelloja. vasli-. messinki-, tina-, plällija rautalaluja, tlasia ja posliineja, «aisväen Pitovaatteita, sänlyvaatteita sekä höyhemillä että ruovonpaillä täytettyjä.
petsatulta ja maalatulta huonekaluja. 1 vaunut filoinensa, 1neljäpyöräiset köytäset ajokalut yh, delle hevoselle. sopivat viheriätasvuln ja rieötanlul.
jettamisetsi kaupunkiin, 1vesirattaat maalatullatynnyrillä, ynnä laikellaista buonekomsua. ja toistua hlllltolanppapiiivänii eliperjantain7 piivii epp. tulee myytsvälfi löyhäin ja tarvitsevain apua varten M/^^A>5^Nv Hkulköee lyesrälyuulsasaitvönaövNuohnneakUlavdenlaupunnv, Naantalin ja Turun [efä@olon-!au^Uanvoottä ja lähtee:
1p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
3 p. Turuöta Saloon kello 8 typ.
4 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
5 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
6 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6. epp.
7 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp. .
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli1epft.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 epft.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
14 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
18 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
19. p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiinlello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatla Turusta jpp.
25 ja 26 p. oleskelee Thekla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 p. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa faptetni lairoassa.
yhdistyneen romvasvaen umpelusseuran teettämiä miesja uaisväen paitoja, alushousuja, simisättejä, kralta, listenvaatteita, sänlypeittoja ynnä muita pieniä kaluja, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 27 p, 186!.
A. Forsim^i.
Huutokaupassa, jota toimitetaan fiuutofamariöfa täällä tuoreina ja perjantaina tulevoait kesäkuun 6 ja 7 p, . myydään myös tolsena huuteuäivällä eli perjantaina 7 väivänä 35 sinistä tfotröijtiä ja 44 varia housuja. 9 kellaista ifotröijuäja 40 paria housuja 58 puuhista ja 11sinistä villapaitaa, 13 pariarvaltosia villasia alushousuja, 29 villa-laulaliiuaa, 58 paria r. iavelilan^as-housuja, 12 puuaraakasla ja 1U finiraataSta pumpulipaitaa. 10 paria housuja, 1 pari tvillasia ja 5 parta pumpulisukkia, 8 paria pumpulialushousuja, 9 rvaltosta liinapaitaa. 10 parisaapraita ja 5 paria kenkiä, ynnä muuta; joka halullisille estäjille ilmoitetaan. Turun huutotamarista toukoTiistaina tulevan kesäkuun 11 p. alkain lello 9 epp. ja 3 jpp. myydään pakari Engqvistin talossa n:ro 4. 5 korttelissa 1 kaupunginosaUudenmaanja Iseu Hämeenkadun kulmassa, julkisella huutokaupalla, ravitsian K. A. Audersenin velan suoritukseksi jätettyä irtainta tavaraa. nimittäin 1 kultakello, hopiakaluja, 1mahonlineu piironki, mahonkisia ja petsatulta soffia, pöytiä ja tuoleja, 2 satlipöytää pelilalunensa.
vaatekaappi, seinäpeiliä, 1 huoneen jalovarjostiii, tauluja kullatuilla ja petsatuilla raameilla, 1 neljähaaraneu valkialamppu. vähempiä lamppuja, llasilaatikkoja, vaslija plalkikaluja, 1 kääseet, 1 hätlirattaat, 1 vesireki ammeuensa, filoja, miehen pitovaatteita, niiden joulussa bisaminahkaneu turkki, tyhjiä tammiastioita. potteja ja truufia, nimilippuja, tulta-, hopia-, värjätlyäja mustaa paperia, sigar< reja, 1tryykiuuui seitsemällä raudalla, hyvää siutlaata y. m. ; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forhmau.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 15 p. alkain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström vaiuaan perillisten talossa n:ro I, 23 korttelissa 1kaupunginosaa, Arsenin poitlisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaansekä irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, joiden joukossa 2 hopialelloa, vasli-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, tlasia ja posliineja, petsatutta ja maalatutta huonekaluja, vaimoväenpitoja sänly-rvaatteita sekä höyhemillä että ruovonpäilla täytettyjä, liinavaatteita ja tryytivippuria, 1mankeli ja 2 lehmää ynnä yhtä ja toista huonelonisua. sekä lello 12 Päiviillii Mntiä omaisuus, Puoli mainittua taloa n:ro 1, 23 korttelissa 1 kaupunginosaa, ehdoilla jotka toimituksessa tarkemmin tietä annetaan, jota halullisille ostajille ja panttaulseu-omaisilleilmoitetaan. Turun huutokamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forhman.
Nl^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja seli multa »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifirautanauloja.
Tampereen voerfoja tehtaan hintaan, sekä «valmiiksi tebtyjä miesväeu «vaatteita, 9lffunanflafia, monenlevyifiä, tehtaan hintaan. Iso joukko feiiiafdloja. moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Kylmöheinim-(täbfäja vuntarvää-beinän) ftemtniö myypl I. G. Grönberg.
Stugan Pellavanfiemeniä kauppamies Si? beliuksella Kiu^eliuin laloosa.
UMUudet fartttutétuttavaijet fååfet, Seppä Nummeliiuilla.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Ilmoituksia.
Mainitusta taudista annetaan tässä numerossa lääkäri-hallituksen neumoja. Hemoismarkkinain kieltämisestä on maan toimottama että ne ainaiseksi ajaksi lakautettaisiin, kumminkin sillä kauhistamalla tamalla pidettämästä kuin tähän saakka tapana on ollut.
Turun uusi pormestari F. E. L. Bronikoffski on jo mirkaan asetettu ja sen alkanut.
Kaksitoista ylioppilaista piti täällä Turussa viimis tiistaina ja eilan laulajaiset yliopiston huoneen rakennus-amuksi. Kauniisti kaikkui ja suloisesti sujusi heidän äänensä.
Paljon oli myösmäkeä kuultelemassa ja ihailemassa heidän laulujansa.
Eräs kauppias kaupungissamme, nimeä ei somi sukulaisten tähden mainita, oli saanut suuren suosion ja luottamuksen, otettu usian toimen ja työn edusmieheksi ja joh.
staajnaskas, i, mutta petos makasi hänen pomeshän rikkoi tämän luottamuksen, petti yhtiökumppaninsa ja esimiehensä, otti itsellensa tuhansittain ruplia, ja päästäksensä lain rangaistuksesta, karkasi viimis perjantaita mastaan yölläpois mailta mantereilta.
Walaskala ui mastoin tahtoamme miimes lehdellemme ja melasi kaksi palstaa, mutta ”parempi pienikin kala, kuin tyhjä mäti”; eikä se niin pieni juuri ollutkaan.
Uusia kirjoja.
”Saatanto Tuonelaan, eli Ilmoitteita miten meikäläiset Kuolleenkorjaus- tamat omat muodostuneet, Antero Wareliuksen toimittamia.
Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861.
I. F. Granlundin kustantama. ” Tämä uusi kirja luettelee ja tutkii kaikki kuolleen korjaus-temput, nimittäin mainajan silmäin ja suun kiini painamisen, ruumiin pesemi M 23 Sanoma Turusta.
Perjantaina Kesäkuun 7 päivänä 18M.
2 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Kirkkoh. apulainen Stenström. Rnots. Aamusaarnan: v. Pastori Saren. Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Malmström. Ruots. Ehtoosaarnan:Kirkkoh. apulai Piplianselityksiä pitavät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Indren ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä lv. Pastori Malmström.
nen Stenström.
Linnan-lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Keyruh. -lirtossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
sen, moitelemisen, pukemisen pukuunsa, kiitokset, ruumiin vihkimisen, tallettamisen, jonka eri lajia on multaaminen, kammioittaminen, polttaminen, taimasalle jättäminen, sitte leposian mihkimisen, multarahat, ruumseinin, saaton, saatto-mirret, kelloin soittamirukoukset kuolleitten puolesta, sielumessut, jälkipuheet, elämäkertomukset, ruumiin saarnat, haudan peittämiset, hautamuistuttimet, almujen antamisen, pitojen pitämisen, ruumiin emästämisen, murhettimisen ja murhemaatteet, luiden säilyttämisen, mainajan autuuttamisen ja pyhyyttämisen.
Kaikki asiat omat juurta jaksain tutkitut, usiat aina kristin-opin alku-ajoista ja kaumempaakin nykyisiin aikoihin asti, sekä selmästi esitellyt, niinkuin pastori Wareliuksen tapa aina on. Tässä kirjassa siis on kyllä tietoa ja tiedustelemista niin mahalla hintaa, 15 kop. , jonka se maksaa.
”Lyhy Suomen Historia ja Maantieto kansakoulujen tarpeeksi, suomentanut I. F. Granlund. Kolmas korjailtu painos, Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustantama. ” Hinta 1 markka. Tämä alkeisja kansakouluissa luettama kirja on mahaan aikaan kaksi kertaa uudesti painettu. Tassi kolmannessa painoksessa omat entisetmäärät nimet oikastut, ja kirjaa muutoinki väha lisätty, erinomattain muosilumuilla.
Hoidettuja maamme sairashuoneissa m. 1860.
Kaikkiansa oli ollut hoidettamana 10, 698 henkeä, joista oli muoden alla uloskirjoitettu 7, 815 termeinä, 889 parannettuina, 340 parantamattomina, 413 kuolleina ja muoden lopussa mielä hoidettamina 1, 241henkeä. 100:sta hoidetusta hengestä oli siis päässyt ulos termeinä 73 henkeä, parannettuina 8 ja parantamattomina 3, kuollut 4 ja miela hoidettamina 12 henkeä. -— Kuppataudin erikoisissa parannushuoneissa oli ollut 3, 282 hoidettamaa, joista oli saatu termeiksi 2, 637 (eli 80 ”/, ) ja kuollut 79 henkeä (eli 2’/”/o).
Kaikissa hulluinhuoneissa oli yhteensä ollut 305 henkeä, joista oli termeinä päästetty ulos 41 henkeä (eli 13’/”/<, ) ja kuollut 13 (eli 4 <V«). (S:tar. ) Rupuliin oli istutettu Suomessa mennä muonna lääkäri-hallituksen luettelon mukaan 44, 811 henkeä, joista 38, 521 oli tullut oikiaan ja 300 määrään rupuliin, 689:ään henkeen ei ollut ollenkaan tarttunut ja5, 30l henkeä oli ollut poissa näytteeltä.
Tampereen kaupungin ja sen ympäristön asukkaat omat Keis. M:tilta alamaisuudessa pyytäneet rautatien pitkittämistä ja johdattamistaHämeenlinnasta heidän kaupunkiinsa.
Tähän anomukseensa omat myös liittäneet luettelon niistä eduista, kuin olisi Tampereen rautatiestä. Tässä mainitsemat että Tampereen kaupunki on rakettu korkian kosken rannoilla kahden avaran vesijakson väliin, joten se luonnostansa näyttää oleman Hiippakuntainsanomia. (Kuopion. ) Wirkavapauden saanut Pälkijärven kirkkoherra L. A. Landgren kesäkuun 1ft:stä elokuun 1 päivään kivulloisuuden tähden. Määrätty kirkkoh. apulainen Kihtelysvaarassa N. A. Berghäll sillä aikaa toimittamaan kirkkoherran virkaa Pälkijarvellä ja Kihtelysvaaran kappalainen WP. E. K. Relander kaikki papilliset viran toimitukset siellä. Muutettu kappal. apulainen Hemitzsä R. Mellin armovuoden saarnaajaksi Aläkiiminkiin ja armovuoden saarnaaja viimeksi nimitetyssä seurakunnaösa A. B. Calamnius kappal. apulaiseksi Kemiin heinäkuun 1 p:stä.
(Porvoon. ) Wiriavapaus suotu Kymen provastille E. S.
Nymalmille kahdeksi kuukaudeksi, jolla aikaa kirkkoherran virkaa siellä toimittaa kappalainen WP. I. G.
Gräsbaek. Määrätty Sortavalan kirkkoh. apulainen O. G. Blomgren kirkkoh. siaiseksi siellä. Muuttolupa Pietarin kihlakuntaan on annettu Pernajan kappal. apulaiselle K. A. Skutnabb. Haettavana lappalaisen virka Pulkkilassa.
Kuolleita Turussa. Toukokuun 7 p. entinen trenki Antti Juha Nosenlöf 22 vuotisena, 29 p. trenkiAntti Helin Nummen pitäjästä, 31 p. merimies Ruotsin alamainen Lauri Pietari Ferdinand Österlund 30 vuotisena, laivan perämiehen Erkki Juha Ekmannin poika Aksel Juha 23 paivän ijässä, kesäkuun 1p.
komissionin maamittariJuha Lindberg 51 vuotisena, 4 p. merimies Weetrik Konstantin Helin 26 vuotisena, falvukisällitt Aapraham Woivalinin poikaFrans Aapraham 11 vuotisena, 5 p. postikonttorin kirjuri ja postimestari Juha Weetrik Ahlroth 53 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimis pyhänä ensi erä: trenki Pietari Stolt ja kaupunginvartian Heikki Lundbergin leskiJustiina Aaprahamintytär Mandelin, sekä merisoturi höyrylaiva Rurikin miehistöstä2:sta meriväestöäFeodor Popoff kreekkalais- venäläisestä uskosta ja pumpulitehtaan työnteliä Kustaava Wilhelmina Stähl.
Turun polisilamarinilmoituksia. Toukokuun 2?p.
ilmoitti kraatari R. Vennerström samana päivänä kadottaneensa, asuntotalonsa n:ro 2, 5 korttelissa 2 kaupunginosaa ja Kupittaan semtakuopan välillä, hopiaisen teelusikan, merkitty puustaveilla E. W.
28 p. ilmi antoi piika Kristiina Urjäntytär Pikku Heikkilästä Nummen pitäjää että hänen klänninkinsä plaklarista Uudella torilla oli viety snusen ja valkosen rundnllinen kukkaro, jossa oli 82 kop. hop.
Samana päivänä toi nuorukainen Frans Fredrik Kaenlson pulisikamariin kukkaron, jossa oli 70 kop.
hop.
30 p. ilmoitti muurarin kisällin leski Maija Blomberg että hän edellisellä viikolla kadulta oli löytänyt messinkisen passarin.
Samana päivänä tuotiin polisikamariin viikolla löytty kappale kiiltonahkaa.
Kotimaalta.
Keis. M. ti on toukokuun 15 p. armossa asettanut maltaneumoksen E. Gripenberg johtajaksi pankin maihetuskonttoriin Turussa.
Saman kuun 18 p. on maisteri A. F. Nordqmist asetettu venäjan kielen opettajaksi Yliopistoon.
Kauppapuotien asettamisesta maalle on ilmestynyt armollinen Julistus miime helmikuun 18 p:ltä, jossa myönnytetään, että semmoisia kauppapuoteja saapi asettaa likemmäksiki kuin 50 mirstan päähän lähimmaisesta kaupungista, kuin erinäiset paikka, kunnalliset seikat siihen aihetta antamat.
(S:tar. ) Turun ja Porin läänin maaherra on viimis toukokuun 28 p. antanut seuraaman kuulutuksen: ”Kun tarttuma hemoistauti, nimeltänsä Kupulaeli paahka-tauti nyt jo on leminnyt suurimpaan osaan tätä lääniä, niin saan minä, keisarillisen senatin valtuuttamisella, tällä kieltää kaiken hemoismaihettamisen jamyymisen markkinoilla tässä läänissä, niinkauvan kuin hemoistautia kestää taikka siksi kuin toisin määrätään. ”
liä puukolla mahaan niin että toissa pääsiäispäimänä nukkuikuoleman uneen. Niin se näyttää että samallaiset juonet on miinalla täällä kuin muuallakin. Noitia ei täällä ole ollenkaan eikäniitä moni juuri kaipaa, kun on seurakunnassamme tarpeeksi apteikin lääkityksiä.
Kirkkomme kimiaidan päihin hilapieliin on hakattu kauniitkimitolpat ja malatettu hilat Tampereella takkiraudasta, jottu maksoi50 ruplaa. On meillä lasten koulumestari, joka kulkee huonompia mähin viittomassa miten tässä maailmassa mennään. K. P.
aimottu Suomen suurimmaksi tehdaskaupungiksi, varsinki kun sen ympärillä asuu ahkeraa ja siimoa maakanfaa. Mdellä näistä Vesistöistä on lameammat rannat kuin Päijänteellä, sen ympärillä keski Suomen metsäsimmät maat äärettömillämetsän tuotteilla, jotka ulkomaan markkinoilla saisimat täydellisen armon ja hinnan, mutta nyt kuljetusneuvojen puutteesta mätänemat taikka huonon armonsa tähden haaskataan pilkkahinnalla.
Tässä mefijaksossa, jonka ympärillä on lukemattomia isompia ja pienempiä koskia, löytyy paljon mutamalmia ja rautamultaa.
Pidetään myös paljo karjaa tämän vesistön lähi maissa. Toisen elikkä etelä mesistön ympärillä taas on keski Suomen kasmamaisimmat ja makirikkaimmat pitäjät.
Nämät maal kasmaisimat monenkertaisesti enemmän kuin maan olis sen viljalla isompi menekki. Sen taas matkaan saattaisirautatie, joka pikaisesti kuljettaisi tuotteet mailman markkinoille. Tämä maanpaikka maanmiljelyksellänsä ja tehtaillansa tarmitsisi ennen kuin moni muu paikka hymiä kulkuneuvoja, sillä täällä on jo jotakin kuljetettavaa; jota mastaan muualla ensin olisi tarve toimittaa mitä kuljetettaisi.
He omat myöskin laskeneet että tamaroista, joita kuljetetaan Tampereelle ja sieltä pois, nykyjään maksetaan vuoteensa 93, 740 ruplaa hopiaa, joka siis tulis Tamvereen jaHelsingin malisen rautatien hyödyksi ja ylöspidoksi. Jos tästä summasta luetaan pois mitä Hämeenlinnan ja Helsingin välisen rautatien kuljetuspalkkioksi menisi tien pituuden suhteen nimittäin 53, 564 ruplaa, niin jäisi jalille 40, 176 ruplaa Hämeenlinnan ja Tampereen malisen rautatien tuloiksi.
Tampereen ja Hämeenlinnan malinen rautatie tulisi tekemään 75 virstaa, ja kuin virsta lumekaan tuleman maksamaan korkeintaan 34, 000 hop. ruplaa, niin maksaisi koko tämä tie 2, 550, 000 ruplaa, jonka vuotiseksi ylöspidoksi nyt kohta olisi luettama nuot 40, 176 ruplaa.
Todesti taitaan myös sanoa että pikainen ja helppo kulkuneumo piankin lisää kuljetettamain tamarain lukua, johon mielä tulee metsätuotetteiden kuljetus, jota ei äsköiseen laskuun ollut luettu. Tällä tiellä armelemat myösmatkustajain kulun paljo lisääntymän.
Näistä ja mielä muistakin syistä soisimat rautatien pitkitettämäksi Tampereelle, eikä Päijänteen rantaan, niinkuin siitä myös on tuumailtu.
Somerolla pidettiin toukokuun 21 p.
arpajaiset rouvasväen teoksista, joten ko> koon karttui 80 hopiaruplaa lainakirjaston perustamiseksi, johon tarkoitukseen myös kappalainen mv. K. Enebäek lukusioilla jamuissa tiloissa on koonlntt 30 ruplan paikoilla.
Näillä rahoilla saadaan jo aluksi kaunis kirjasto.
Ruskon kappelissa Huijalan kylän Heikkilän talossa tapahtui huhtikuun 16 p. surullinen kuoleman tapaus. Nuori hemoinen löi etu-kamiollansa trenkimouti Matti Matinpoikaa oikian korvan viereen ylipuolelle niin että mies kohta kaatui hevoisen kontteihin, jossa hemoinen loukkasi häntä muistakin paikoista. Ensimäisen ja komimman kseonlauekdseesntäs. aMi huätntaoHttaeirsrsaannsaarmaostsiataasahiehmäonnnelä elää kaksi vuorokautta, oli selma-järkinseenn, ja saatuansa sananpalmelialta lohdutuksielullensa loppui han tytyvaisenä 19 päivä huhtikuussa. Suurimpaan kaipaukseen jäi hänen murheellinen leskensä 2:den piskuisen poikansa kanssa.
Kupula-taudista neuvoja yhteiselle kansalle lääkärihallitukselta.
Siitä syystä, että paha tartuttama hemoistauti, nimeltänsä kupulaeli päähkätauti elikkä hemo^kuppa, on useammissa paikoissa ilmestynyt ja näyttää, kun mielä olisi lemiämään päin, saapi lääkärihallitus antaa joitakuita tietoja ja yksimakaisia neumoja, että kansa tulisi tuntemaan saman määrällisen taudin ja ymmärtäisi sitä oikein hoitaa ja parantaa.
Kupulatauti alkaa kuumeella, joka kuitenki pian taukoaa, ja hemoiselta katoaa sillaikaa ruokahalu johonki määrään. Myös nousee ihoon vähitellen erisuuruisia kupuloita eli ajoksia sekä komia miipuloita eli jänteitä, jotka seuraamat nahan-alaisia rauhasia ja suonia, ja joita myös löytyy jaloissa, rinnan edustalla, matsan alla, reisien sisäpuolella ja kaulassa, usein myös huulissaki ja sieranten vaiheilla.
Mainitut ajokset tamallisesti omat pähkinän suuruisia, mutta pitenemät jalaajenemat sen suhteen, mitä useampaan rauhaseen ja suoneen tauti on rumennut, ja omat kuin latuskaisia miipuloita eli jänteitä ihossa, erotetut edellä-nimitettyihin erisuuruisiin kupuloihin, jotka ruumiin ulko-osista lemiämät sisimpiin osiin, taikka toisin sanoen, jaloista ylöspäin ja päästä ja kaulasta alaspäin ruumiiseen. Nämät kupulat, mahkurat eli solmut aukenemat ja muuttumat pahoiksi, enssttäin peukalon pään suuruisiksi haamoiksi ja, kun on useampaa rinnatusten, muodostumat epätasaisiksi, tahkulaisiksi, malkeapohjaisiksi ja rasmamaisiksi alaskäantyneillareunoilla.
Se niistä muotama märkä ensin on metelää, jäläistä ja liisterin näköista, mutta muuttuu sitte sakeammaksi, merensekaiseksi ja pahalta haisemaksi. Tämän ohessa hemoinen kadottaa ruokahalunsa ja laihtuu, jalat ja usein häpy-jäsenki ajettumat; lopulta se kuolee voimattomuudesta. Wälistä kun tauti on kestänyt useampia kuukausia, kupulat ihossa mähenemät jahaamat paranemat, mutta niiden siaan ilmautuu ajos leuan alus-rauhasiin ja haamoja sieramiin, joista muotaa märkää molemmista tahi maan toisesta.
Kupulatauti on silloin muuttunut toiseksi pahemmaksi taudiksi, nimeltään räkäeli nuhatauti (rot8). Silloin hevoiftsta ei enää ole paljo parantumisen toimoa, jonkatähden se onki kohta tapettama ja hymasti Naantalinmaanseurakunnasta toukokuun 1p. Miinan poltto on täällä saatu hyvin edistymään ja on nyt muutaman muoden kuluessa paremmin opittu, ehkä polton aika on lyhetty entisestä, niin että sitä saadaan malmiiksi yhden tynnyrin lukki (plantinki) puolen manttaalin talossakin joka muorokaus ja isommissa enämpi. Sitä on täällä opettanut eräs saksalainen tilan haltia ja on niin kuulusa taitonsa puolesta että ulkopitäjistä tulemat oppia ostamaan ja puhutaan sen hinta oleman 10 ruplaa. Wiinan poltto on maanmiljeliöille täällä niin halutlista yöt päivät, ettei mikään keino ole niin mielukasta, ja sen ylölliseen nautintoon on moni lyhentänyt ikänsä.
Loimaalta toukokuussa. Näiden sanomain 21 n:roon on pitäjämme sortamiseksi kirjoittanut Janne Harmittavainen, vaikka semmoista nimeä täällä ei kellään olekkaan.
Hän on kaiketi vihastunut jonkun talon haltiaan ja siitä syystä rumennut niin epäkelmottomaan asiaan, kuuluisan seurakunnan pahentamiseen. Sillä tuo manha sananlasku:
”sekalainen on seurakunta”, on täällä niinkuin muuallakin tosi. Ia niinkuin Janne parka puhut simistyksestä, niin etkös sitä tiedä ettei mies miehenä synny eikä aurinkokaan yhtä äkkiä nouse, niin ole sinäkin kärsimäinen ja älä harmiis halkee, maan rukoile Jumalaa että antaisi sanansa malem meidän rakuudellemme. Sillä ompa sekin Jumalan armotyö että olemme jo niin pitkälle joutuneet että olemme esitelleet lasten kouluja ja lainakirjastoa, jotkamyös toimotaan pikemminkin moimaansa pääsemän Jum— alan amulla ja opettajaimme huolenpidolla. Mitä ruokottomuuteen kuuluu, ei se ole sinnepäinkään, miten minä jokolmatta vuotta seurakunnassa maeltaissani olen hamainnut.
Puhtaus on yleinen; sen siitäki moi ymmärtää, kun joka talossa onvierasten huoneet ja matot permannolla ja miela haltiainki kamarissa matot permannolla. Mitä pirttihuoneeseen kuuluu, niin sen taas jokainen hyvin tietää, mihinkä se kelpaisi jos työmäki olisikädet ristissä samuttomassa salissa. Ia mitä taas miinan nautintoon kuuluu, niin malitettamasli on se Loimaalla kuin muuallakin, niin kauman kuin sitä p— leen pestiä keitetään ja milja kultaa haaskataan. No sen tietää jokainen kenelle se makialta maistaa, muille kuin niille, jotka ei pelkää h— tiä eikä sen kipua.
Lopuksi sanon Janne Harmittamaiselle: ilmoita nimes selmemmin ja tiedustele seurakunnan asiat pa> remmin, sitä toivoisi ystämäsi M. Lassi, Kirkon vailta.
Wintalasta 8 päivä toukokuussa. Ei täältä erinomaista kuuluu muuta kuin helatuorstaina tuli susi juosta loikottain yli Lappajärven ja putosi Wintalan joensuussa sulaan veteen. Sen näkiät sanoivat etta niin peto painui pohjaan ettei sen komemmin näkynyt. Kyllä siinä on koetettu nyt nuottaa vetaä jakoukulla koukkia, vaan kyllä taitaa tuhvaturkkinsa pitää. Harmoin täältä sanomalehtiin kirjoitetaan, vaan Harmoinpa täällä susia hukkuu. Wiime talvena pyyti eräs metsämies raudoilla jänistä, joten kävi kummasti kuin susi sattui juoksemaan jäniksen jälkiä, jossa sai sangat sääreensä janiin on täytynyt koko talven vetäa rautoja sääressä. Ensi pääsiaispäimänä tapahtui kauhia tapaus. Yksi renkimies löi yhtä rääta
Parasta on, että ne, jotka hoitamat kupulatahi räkä-tautisia hevoisia, eivät ollenkaan käy terveita hevoisia ruokkimassa, ja joka kerta, kun tarme maatii, pitää heidän hyvästi pestä kätensä, vaatteensa ja muut kapineet, jotka ovat olleet tautisten hevoisten koskettamilla.
Huolimattomuus kupulataudin hoidossa ja niiden neumoin seuraamisessa, joita kruunun lähettämät eläinlääkärit antamat, mat> kaansaattaa armaamattomia onnettomuuksia ja mahingoita, silla kupulatauti on vaarallisimpia hemois-tauteja, jonkatähden ihmisten oman etunsaki puolesta pitäisi kaikin tavoin olla valmiit edesauttamaan sitä maahan kuopattama, ettei se määrällinen tauti pääsisi siitä muihin tarttumaan.
Kupulatauti, räkätauti ja pahanlaatuinen kurkku-eli päätauti ovat jotenki yhden-laatuisia.
Ne ovat usein myös yhtaikaa lukkeellä ja saamat monesti toinen toisesta alkunsa.
Kuitenki saatetaan kupulatauti helposti erottaa sekä räkäettä päätaudista niiden nahan-alaisten solmuin eli kupulain kautta, jotka aina muuttumat ajoksiksi ja mätähaavoiksi, niinkuin edellä mainittiin.
Räkätaudin erinäiset tuntomerkit ovat leukakuopan rauhasissa loytyvä, ei kuuma eikä hella ajos, joka usein on liikkumaton jaikäänkuin kiinijuurtunut leukaluun sisä-reunaan; vetelämpi tahi sakeampi marjan vuoto toisesta tahi kummastaki sieramesta; haavoja sieranten kelmeessa ja välirustossa; nenänahan vaaleus, sen punaiset pilkut janaarmut, ja välistä milloin tuhkaharmaa, milloin ruosteen-karvainen väri j. n. e. Päätauti ja sen eri lajit helppo, liikkuma, epäperäinen päätauti, on kyllin tuttu jokaiselle. Se tulee’ erittäinki nuoriin hevoisiin ja alkunsa saapi enimmiten pahoista ilman vaikutuksista, usein tarttumastaki, ruveten sieranten kelmeesen, silmavieriin ja kaularauhasiin, josta sieramet lopulta alkamat vuotaa ja rauhaset ajettmvat ei ainoastaan kaulassa, vaan välistä muissaki ruumiin osissa.
Kaikki nämät taudit, niin räkäkuin paäjakupulatautiki, ovat kovin tartuttuvaisia ja rupeevat tavallisesti terveisiin hevoisiin, jos tulemat koskemaan tautisiin tahi niiden tartuttamiin kaluihin. Talleista, pilluista, soimista, juoma-astioista, päitsistä ja suitsista, siloista, loimista j. n. e. , joita tautiset hevoiset ovat kosketelleet ja tahranneet kupuloista lähteneellä marjalla, lähtee tauti helposti terveisiin hevoisiin. Luultavasti se myös tarttuu tautisten hevoisten ruumiin hiestä ja höyrystä, missä niitä enemmin asuu samassa tallissa terveitten kanssa.
Kupulatauti leviää siis tavallisesti tarttumalla, mutta ilmautuu se malista muutenki juuri kuin itsestänsä, jos hevoisia hoidelaan huolimattomasti, niiden annetaan nälkää nähdä, niitä pidetään kovin rasittamassa työssä, marsinki sodan aikana ja muista sellaisista syistä.
Kupulatautiset hevoiset pitää heti taudin havaittua erotettaman terveitten seurasta ja laillisen edesvastauksen haastella niitä ei saa myymällä tahi vaihettamalla menetellä.
Tallit tautisten hemvisten perästä pitää, ennenkun niihin terveitä sopii laskea, hyvin tuuletettaman viikkokauden aikaa tahi puolentoista ja kaikki paikat tarkoin puhdistettaman.
Soimet, piltut, lattia, heinähäkit, juoma-astiat, päitset ja ajokalut pitää pestämän ensin lähes kiehuman kuumalla medellä ja sitte makemällä tuhkalipeällä tahi sen sijasta, jos saatavilla olisi, veteen sulatulla klorikalkilla tahi klorisinkillä (liyuor ekloreti «ineiei pharm. milit. ). Wasta-nimitetyillaHöhrhlaivaBhekla kulkee kesäkuussa tänä vuonna Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun sekäSalon-tauppilanväliäjalähtee:
8 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 eftp.
9 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
11p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
12 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
13 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 12 epp.
14 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 6 epft.
15 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 12 epp.
aineilla, jotka apoteikeistä myydään helpolla hyvää, jota eläinlääkärit toimillansa tarkoittamat ja visusti seuraamaan heidän antamia neuvojansa.
Wellomisill valvotaan viimistätin Ristiinan leräjäin 2:na p:nä kuuden kuukauden kuluttua lviimis maaliskuun 2l p:stä Juha Tuuktas mainaan pesässä, ensi arleemaanantaiua toukokuussa v. 1862 Tammisaaren neuvotuvassa kruunuvoudin K. O. Arppe mainaan pesässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan lauppapalvelia Esraim Engström Kristiinan kaupungin kirkkoherran viralle. talonisännän veli Paavo Taavetinpoila Hakkarainen Nurmeksen kirkkoherrairmtralle. muurari Kustaa Aatolsi Pietarinvoika ja umpelia Kristiina Wilhelmina Svensson Mikkelin kirkkoherran viralle. Waimo Maija Liisa Näihä Uli-Kiimingin kappelissa kuuluttaa miestänsä entinen uutisasukas Jaako Räihä kanssansa asumaan, muutoinuhkaa mennä toiseen naimiseen.
Ilmoitus.
Kuopion Hiippakunnan Sanomain tilaajoille v.
1859—1860 tietä-annetaan, että Lasten Postillan tähteet vihdoin viimein ovat valmistuneet täkäläisessä kirjll-präntissll ja lähetetään täältä kaikkiinSuomeen maan Posti-konttooreihin, sieltä annettaviksi tilaajoillesamassa järjestyksessä ja famain asiamiesten kautta, kuin näitä lasten saarnoja alusta ehdittiin.
Niinkuin jo ennen sanottiin ja luvattiin, lähetetään niille, jotka ainoastansa v. 1859 tätä Postillan ottivat, mitä Suvi-Osaan puuttuu, nimittäin Pyhän Kolminaisuuden Päivän, 1, 23, 24, 25, 26 ja 27 Sunnuntain Kolminaisuudessa, luhannes Kastajan ja Pyhäin Miesten päivän saarnat, ynnä siihenosaan knuluvan nimilehden kanssa; ja niille, jotka vielä vuonna 1860 pitkittivat Postillan ottamassa, eli silloin ynnä lunastiroat myös edesmenneen puoli-vuoden saarnat, lähetetään paitsi mainituita tähteitä, seuraavaiset, 3, 4, 5 ja 6 Pääsiäis Sunnuntain, Hela Tuorstain ja Helluntai-päiväinsaarnat, nimilehdenja erityisten, kokoPostillaankuuluvainlisä jatkoinkanssa.
Kuopiosta 15 p. Toukokuuta1861. A. G. Borg.
Kuulutus.
Pormestari ja Neuvokunta.
Tämäkautta ilmoitetaan että farjanfäVjutielisyöttamilien kaupungin laitumella alkaa tuorstaina tuleman kesäkuun 20 v. ja muistutetaan niitä, jotka tahtomat varma hevosensa eli lehmänsä mainitulle laitumelle, sitä ennen lauvungin rahamartiaNe F. Steiibergille, joka asuu talossa n:ro 1, 20 korttelissa 7 kaupunginosaa, maksamaan määrätyn makson, 1rupla 50 top. hop. kultakin bevoiselta ja lehmältä, jossa maksaja saari meikin, joka pitää killutettaman laitumellakäuvän eläimen kaulaan, koska se, jonka tiemoineu eli Ie&mä ilman tämniöiftttä merkittä kaupungin laitumella löiittääu, saapi jokaisesta tämmöisestä elukasta, joka aina fiini otetaan, maksaa sakkoa 4ruplaa 80 kop. hop. , ilmoittajalle yksinänsä, ja vielä sitte palkita kustannuksen eläimen sisallä-pitämisestä jahoidoSta; ja pitää muutoin ne elukat, jotta kaupungin laitumelle viedäan. viimistäkin kello 7 aamulla ajeta tantan Hämeentulliin, jos nimittäin kaupungin paimenen pitää niiden hoidosta vastaamaan. Turun neuvotuvasta toukokuun 27 p. 1861.
on voima hämittää kaikenlaisia tarttumaaineita.
Tautisia hevoisia pitää hyvästi hoitaa erinäisissä, raitis-ilmaisissa huoneissa, joihin terveita hevoisia ei millään muotoasamaan aikaan saa laskea, ja kaikki kalut ja kapineet, joita niiden hoidossa ja korjuussa käytetään, pidettäköönerillään muista. Niille on annettava hyvää, ravitsevaa ruokaa ja laskettakoon niitä usein ulkoilmaanki, ei vaan terveitten hemvisten sekaan tahi tienoille.
Milloin hevoinen ei vielä ole niin kovasti sairastunut, että se on tapettava, annetaan sille vahä veden kanssa pulveria, johon sekoitetaan seuraamia aineita: »etkiops »ntimonmlis, tulikiven kukkaa japieniksi rouhituita katajan marjoja, yhtä paljon kutaki lajia. Katajain marjain sijasta saapi, jos tahtoo, ottaa guajakki-pihkaa, mutta vaan puolen sen verran. Tätä pulveria annetaan hevoiselle viikkokauden aikaa täysi ruokalusikallinen kerran tahi kahdesti päivässä.
Sen perästä pidetään herroista 6 päivää ilman pulveritta, ja sitte, jos se ei vielä olisi parantunut, rumetaan taas viikkokaudeksi samaa pulveria sille entiseen tapaan antamaan, ja sitä tehdään vaikka vielä kolmaski kerta 6 päivää taas väliaikaa pidettyä.
Kupula-haavat poltetaan tulikuumalla raudalla ja niin pian, kuin palaneen rupi on lähtenyt ja haavat eivät enää ole rasvamaisia pinnalta eikä kovareunaisia, laitetaan niitä sini-alunalla (»ulpliaz euprieu») umpeen parantumaan. Sitä varten pyhkäistään sini-alunaa niihin kuiviltaan, taikka sutataan 1 luoti sitä kortteliin meteen, jolla haava-siteet kostutetaan. Syövytyskivi (llali eaustieum) on siksi tarpeeksi yhtä «voimallinen. Niihin konnin viipuloihin eli jänteisiin nahassa, jotka seuraamat kupuloita, hierotaan luusalmaa (unFventum l, )?lir«l-^ri), johon myöhemmin sekoitetaan pansluukavoidetta (ungv.
el, »ntk2riäum) neljänneksi osaksi. Sitä hierotaan miipuloihin joka paimä siksikun nahka alkaa punaiseksi ja helläksi käydä.
Lopuksi muistutettakoon, että puhtaus, hymä hoito ja ruokko vaikuttavat paljo lääkitysten ohessa, jotka ilman omatki melkein moimattomia.
16 ft. UndebiakailpungistllTurkuun kellu puoli1epp.
17 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
16 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
19. p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 9 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 6 epp.
23 p. Turusta Saloon kello puoli 1epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 4 epp.
Samana p. hupimatlaTurusta jpp.
25 ja 2ss p. oleskelee Thetla Turussa.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 9 epp.
29 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
30 ft. Salosta Angelniemelle ja sieltä takaisin.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
I^s Ruokakauppias Grönholmintalosta olen minämuuttanut huutoGM. kaupan-johtaja Forsimannin taloon Uuden torin varrella, jonka tämän kautta saan nöyrimmästi ilmoittaa, sul> kein itseni samaan suosioon, jota tähän asti olen saanut nauttia. kuussa 1861. K. A. TLuurnudssstarökmes, ä Uurmaakarimestari. Nöyrimmästi ilmoitetaan että alletirjoitettu. joka tässä kaupungissa on saanut Turkkinahlulin oikeuden, valmistaa ja uudestansa tekee kaikenlaisia turkkinahkoja setä suven kuluessamyy miesväen smvilakkeja. työtä oikein kohtuushinnoilla luvataau. Turusta toukokuussa 1861.
Otto E. Eklund, asuva kauppias Hjeltin talossalakerrassaRaastuvanvieressä.
yleisölle saan tällä ilmoittaa että H^-minä aivan halvalla hintaa myyn kaikenlaisikivi-astioita, luin myös kaakelia, aina valmiita, ja otan tehdäkseni kaikkia mitä keinooni kuuluu, setä ylöS vannakseni kaakeli-muuria. G. FilenluS, Kaatelinteliä, asuva talossa n:ro 4. 3 kaupunginosan 4 korttelissa Samppaliunan mäen partaalla. KMM kirlon-akkunoita. Allekirjoitettu tlafimestari, joka asuu Tampereen kaupungissa, tarjouu tämän kautta buokialla hintaa maan kirkkoihin tekemään vanhanaikaisia Plyijy-alkunoita, ja toivon taitavani vakuuttaa että tämmöiset minun tekemäni akkunat ovat kestäviä ja tailavat miesmuistiin vastustaa ilman vaikutuksia, rikki menemätä.
Tampereelta toukokuulla 1861.
91. B. Wohlhalt.
H^alulliset MeUisepät, jotka tahtovat ottaa lat*%Jtaaksensa rautapelleillä täällä rakennettavan kirkon kaikki ulkokatot, kattojen väliosat. pillu-tornit ja huiput sekä listat ja akkunan pielet, vahlvistetun ratenuuskaavau mutaan, rakennusaineista jotta seurakunta toimittaa, ilmoittakoot vaatimuksensa kirjallisesti allekirjoitetulle. Porista toukokuussa 1861.
A. G. Hagner.
Kirtonrakennustomiteanesimies.
DM Elävää hyljettä näytetään jota päivä Uudella torilla.
Myytävänä.
Vlatela, ’/manttaalin suuruinen perintötaloKakskerran luodolla; likempi lieto saadaan paikalla.
2HKankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja setä muita «valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakanlaita, ihostaja rohtimista-lantaa, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavalllsia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, seka valmiilsi teblyjä mieöväeu vaatteita, Akkunanklafia, monenlevyifiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Bapettikauppa.
Tänäpanä on a»»aftu allekirjoitetun teoksien tapettifauppa kauppias (£. F. 2tlftantn (entisessä Rignellin) talossa Uudenmaankadun varrella kivimuurissa. jossa kuunioitettavan yleisötarjona on hyvä varasto monenlaisia ’S. ÄV^tia ja niiden filettttut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun sp. 1861. <$>. Niels.
Hyvää Ruotsin akselija kanti-rautaa, Norjan suuria silliä, liilolaloja. suuria, keskimäisiä ja pieniä.
Hlivää ja parasta lajia nisujauhoja, Manna-tryyniä. myyvi I. W. Blomberg.
Kvlvösiemeniä, nimittäin Turnipsia (Unglanniu nauriita), niinkuin ?urple top Lnllook (kelta-nauriita), li, eä (punasia umpuräisiä nauriita).
Flöde (valtosia ympyräisiä nauriita), myypi P. F. Sibelius.
Spatoait^«\ Uksi hyvä ja viaton valakka-hevonen sela yksi pari rattaita ja siloja on myytävänä hyväliä hintaa. Parempaa lieroa saadaan nimitmies Tembergiltä, asuva rouva Galleuilla, ulkopuolella Auninkaisten tullia.
Hyviä, itäviaNaueiin-fiemeniä myypi I. W. Söderström, Wäljärimeotari Blomavistiu talossa Rysjän kirkkokadun varrellaTurussa, DM. Uudet kahdenistuttavat kääset, Seppä Nummeliiuilla.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Taaletta ensimäisellä kasvatus-lilalla vasemmalla kädellä Uudenmaan tullin takana.
Mnnlävänä maamme kirjakaupoissa:
6tasvuta<eha-kirja rahvaan $99* dykfl. Ruotsiksi kirjoitettu Olli Enerotuitta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Sanomia Turusta annetaan tänä vuonna tämän näköisena.
Näiden hinta on Turussa kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa 50 kop. hop. , Turun postikonttorista irtanaisissa laukuissa pitäjiin kulkevista 70 kop. , mutta muissa postikonttoreissa 78 kop. Kukin tilaaja saapi yhden vuosikerran vanhempia Kristillisiä Sanouua palkinnoksi, josta niiden, zotka postin kautta tahtovat kuljettaa palkintonsa, tulee maksaa V kop. postirahaa. Jotka täältä Turusta itse noutamat palkintonsa, saavat sen ilman mitäkään.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. 20 k. , rukiinjauhot 5 r. 40 k. , kaurat 3 r. 40 ja 3 r. 50 k. , valtoset herneet 4 r. 80 k. , harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynlt 24 k. , laurankryynit 27 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 70 k. aina 1r. 10 k. , tuore sianliha 1 r. 80 k, . voi 2 r 80 k. . 3 r. ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . heinät 8 aina 14 k. leiviskältä; munat 18 k. tiu; perunat 35 ja 40 k. nelikö; koivuset halvot 1 r. 40 k. . Mäntyset halvot 1 r. ja 1 r. 20 k. kuormalta; paloviina 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluv«n antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Tiistaina tulevan kesäkuun 11 p. aikain kello 9 epp. ja 3 jup. myydään pakari Enqvistin taloesa n:ro 4, 5 korttelissa 1 kaupunginosaa Uudenmaanja Ison Hämeenkadun kulmassa, julkisella huutokaupalla, ravltsian K. A. Andersenin velan suoritukseksi jätettyä irtainta tavaraa, nimittäin Ikultakello, hopialaluja, 1mahonkinen piironki, mahontisia ja petsatulta soffia, pöytiä ja tuoleja. 2 satkipöytää pelilalunensa.
vaatekaapvi, seinäpeiliä. 1 huoneen jako varjostin, tauluja kullatuilla ja petsatuilla raameilla, 1neljähaaranen valkialamvru, vähempiä lamppuja, klasilaatikloja. vaökija pläkkikaluja. 1 kääseet. 1 hätknattaat, l vestreki ammenensa. siloja, miehen pitovaatteita.
niiden joukuosa bisaminahkanen turkki, tyhjiä tammiastioita, pottaa ja truusia. nimilippuja, kulta-, hovia-, värjättyäja mustaa paperia, sigar? reja, 1tryyliuuui seitsemällä raudalla, hyvää siullaata y. m. ; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutotamarista toukokuun 29 p. 1861. A. Forsman.
Lauvantaina tulevan kesäkuun 15 v. altain kello 9 epp. ja 3 jvp. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström mainaan perillisten talossa n:ro I, 23 korttelissa 1kaupunginosaa. Arsenin poilkisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan sekä irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, joiden joukossa 2 hopiakelloa, vaski-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, llasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, vaimoväenpitoja sänky-vaatteita sekä höyhemillä että ruovonpäillä täytettyjä, liinavaatteita ja kryytipippuria. 1 mankeli ja 2 lehmää ynnä yhtä ja toista huonekomsua. sekä lello 12 päivällii tiintiä omaisuus, puoli mainittua taloa rnro 1, 23 korttelissa 1kaupunginosaa, ehdoilla jotka toimituksessa tarkemmin tielä annetaan, joka halullisille ostajille ja panttaulseu-omaisille ilmoitetaan. Turun huutokama, rista toukokuun 29 v. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina ja perjantaina tämän lesäluuu 13 ja 14 p. altain kello 9 epp. ja 3 jrp, myydään kauppias Nomellin talossa u:ro I, 1 korttelissa 6 kaupunginosaa Linnankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisellahnutolaupalla, kaikellaisia kauppa ja teollisuuS-tavaeoita, nimittäin verlaa, villa-.
puolivillaja pumpulikankaita. karttuunia. muslimia.
sertlntiä. siltti-, villa-. puolivilla-. pellavaja pumpulihuimia ja liinoja, reivaisia pöytä-ja ruokaliinoja, linnilloja silkki-rihmoja. pitsiä, sinikloa. sormikkaita, nappeja, pumpulija pellava-laulaa. uusihopiaisia kaluja, koristuksia, pronfisia kaitiinikaunistuksia. klasia ja^osliineja. niiden joukossapuhdas-posliinisiapöytäja teekaluja, vöytäveilsiä, 5 tailellaista pientä kalua, permantomattoja. 1 Ruotsin trilla ja 1Englannin seltäsatula. monenlaisia nikkarinteolfia. joitennen on pidetty höyrylaivan sisälaitoksessa, tlehjiä viina-aetioita y. m. joka sekä että piiytii-lalut, trilla, selliisatula ja permantomatot myydään ensi huutopiii Wällll W. , halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamalista kesäkuun sp. 1861. A. Forhman.
Tuorstaina tämän kesäkuun 2N v. aikain kello 9 epp.
ja 3 jpp. myydään maaviljellänK. I. Brunov va’ Ilmoituksia.
Ilmoittamalla etta mina taallä tänäpänä entisessä kauppias ouef(etitt puodissa kauppamies tanin talossa olenalkanutkaupanteon teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten sulkea itsenikunnioitettavanyleisönsuofioon, luvatenkohtuushinnoillaja joutuisasti toimittaa kauppaani.
Nurusta toukokuun 30 P. 1861.
Mug. SilSn. §unnioitettan>afle yleisölle saan tämän kautta tietä («. antaa että minä nyt olen haltuuni ottanut /H-Hx väijäri Limnrllin väriliitunnon teissä faupuna, >ssa Ison Hämeenkadun valrella. ja mainitl»e’s>> paikassa nyt otan värjätäksenl kaikellaisia värjättaaMa aineita ja erinomattain taidan villaset kankaat eli veraat. minun uudenaikaisilla mastneilla eli koneillani, laittaa helmoilla hinnoilla elinomaisen lanaksi; jonka ohessa saan lunnloitettavan yleisön tietä antaa etta minulla on myydä värjätyltä hyviä vumvulilankoja nlenneltuin Riutoin. Turussa touko, . fuu«(* 1861. A. Malln.
naau veroisten talossa n:ro 4. 23 korttelissa 1kaupunginosaa Alsenln poittisjz Kerttulikatujen tul, massa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisellahuutokaupalla, mainitun valuaan ja hänen myös kuolleen vaimonsa jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin kultaa ja hopiaa, vaski-, plakkija rautakatuja, klasia ja vosliineja, huonekaluja, sänky-, miehen-ja vaimon, ritovaatteila. liinavaatteita ja pöytäliinoja, ajokatuja, viina laikellaista huonekomsua. kuin myös tello 12 päivallii mainittu liintiä omaisuus, ’/osa sanotusta talosta, ehdoilla jotka toimituksessa tyystemmin ilmoitetaan, joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tiedoksi annetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 5 p. 1861. A. Forhman.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 5 p. vaimoihmisen Karoliina Aleksanterintyttären äparälapsi Josefina 2 . kuulauden ijässä, 7 p. entisen kauppalirjuri Ilvanin ’vllilno Maija Liisa kuollut läänin lasareetissa, alaupseerin Juha Walentin Brungströmvainaan leskiEdla Maria Lunbman 37 vuotisena, 8 p. merimies Kustaa A«tolf Elmgreu 19 vuotisena, merimiehen Juha Mttssonin lapsi Amanda Josefina 5 vuotisena, 9 p.
Mvulisällin Matti Malmstenin poika Juha Aukusti tapaturmaisestihukkunut uimassa ollessansa 12 vuo Mna, 11p. linnan saarnamies v. pastori ErnstOskar Stenberg 48 vuotisena, puuseppä Matti Sundblom69 vuotisena, trenki Juha JuhanpoikaNousiaisista kuollut läänin lasareetissa, 12 p. lehruhuonelai Hen, nmStalaisvaimon Maija Kristiinantyttären lapsi -Kaarle Wilhelm kuollut tehruhuoneessa 2 kuukauden ijässä.
Autoliittoon lnulntettiin tuomiokirkossa viimis pyhänäensierä:nälökoneittenteliäKaarlelisat Willing ja neiti Anna Kristiina Lindvall; meritullin vara vahtimestari Viktor Ferdinand Wennström ja piika Anna Lovisa Westerholm; urkusoittajan oppilas Eerik Ferdinand Forström ja vaimoihminen Wilhelmina luhanna Sanden; sekä merimies Samuli Holmström ja vaimoihminen Wendla Sarlotta Fagerström.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 3 p.
ilmoitti nuorukainen I. Björkqvist että hän Aurajoesta oli löytänyt liinaan käärityn lapsen, joka jätettiinpölisinhaltuun, ja tulee asia lämnerin-oiteudessa tyystemmin tutkittavalsi.
4 p. vietiin ittellisvaimon luhanna Tromannintlänninginplakkarista huutolauppa-paikassa rahakukkaro, jossa oli 6 ruplaa 56 top.
5 p. toi sepänkisällin vaimoSofiaMalmström polisikamariinrahakukkaron, jossa oli 5 ruplaa hop. jamuutamia lastupaperia; ja ittellisvaimoMaija luhantytär Kylänpään talostaPrunlilankylästä Marttilan pitäjää toi kolmen ruplan setelin, jonka hän oli Uudelta torilta löytänyt. — 6 ft. ilmoitti torppari JuhaHuhtala Keikin talostaKarmaistenkylästäMarttilan pitäjää kadulla kadottaneensa säkin, jossa oli 2 haukia, 5 kyrsää, 1 voirasia, 2 kangaspussia ja 1 puolen tuopin potti. -. 7 p. ilmoitti I:ksi suutarin vaimo Justiina Snellman Klämman talostaPietilän kylästä Liedon pitäjää että hän oli Kivisillan japuutarhuri Dahlströmin talon välilläkadottanutkukkaron, jossa oli 7 hop. ruplan vaiheella rahaa; 2:ksi herra A. T. Beekmark että hänen asunnostansa oli viety ruokalusikta, merkitty A. C. A. ja A. E. A. B. ; ja 3:ksi torpan tytär Serafia luhantytär Närpin talosta Mäenpään kylästä Marttilan pitäjästä että häneltä oli viety kukkaro, jossa oli 3:n ruplan paikoilla.
8 p. ilmoitti1:lsi kauppias Wileströmin trenki Juha Grönroos eitä hänen huoneestansa oli viety hopiainen kello; 2:lsi entinen talonisäntä Juha Pietilä Mesikosken kylästä Loimaan pitäjästä että hän oli kadottanut kukkaron, jossa oli 10 ja 12 ruplan vaiheella; 3:ksi torninvartian leski Kristiina Grönblom että hänUudenmaan kadulta oli löytänyt rahakukkaron, jossa oli avainkimppu ja 20 kop. hop. ; 4:ksi torppari Heikki Weetritinpoila Junnilan talosta Mäkkylän kylästä Liedon pitäjää kadotti rahakukkaron, jossa oli 13 ruplaa; s:ksi kauppias Cederin kirjuri Juhan Juhanpoika että hän Cederin puodissa oli korjuunsa ottanut 3 avainta ja vahäisen summan rahaa; 6:ksi pehtori Halden oli kadottanut hedelmäkorin hopiaisen jalan lähellä Kivisiltaa. Samana päivänä toi maalarinkisälli A. Granbom polisikamariin hopiakellon, jonka hän oli löytänyt Kakolan mäeltä; ilmoitettiin myös että kultakello tietämättömällä tavalla tämän kuun 5 p. oli kadonnut. Samana päivänä tuli Aurajoessa veden päälle Purasten Röfvarnäsin kartanon trenki Wilhelm Fagerlundin ruumis, joka jo viimissyksynä oli kadonnut.
Kotimaalta.
Suomen senatti on toukokuun 25 p. määrännyt kamarikirjuri, , F. A. Broberg pakkihuoneen tarkastajaksi Oulussa; lääkeopin lisensiati K. E. v. Bonsdorff on nimitetty piirikunnan lääkäriksi Kangasalan piiriin, räntmestarinapulainen K. G. Serenius rantmestariksi Uudenmaan lääniin, kauppias O.
SjöströmOldenpurin konsuliksi Turussa ja kauppias I. Seseman Tanskan varakonsuliksi Wiipurissa.
Sotavanhuksienapurahastoon Turussa ovat vuonna 1860 vihityt maisterit lahjoittaneet tuhannen ruplaa hop. , näille vanhuksille jaettavaksi. Muistettava on että 1860 vuoden maisterit eivät kustantaneet vihkiäispitoja, jotka muiden kulungilla suoritettiin, mutta sen siaan ovat he nyt lahjoittaneet tämän summan mainittuun tarkoitukseen.
Turun linnan saarnamies v. pastori E.
O. Stenberg kuoli viimis tiistaita vastaan yöllä, oltuansa 19 vuotta linnan saarnamiehenä ja elettyänsä 48 vuotta. Hän vainaja oli kehuttu saarnamies ja ahkera suomen kielen harrastaja. Hän oli myös tämän läänin hallituksessa suomentajana.
Helsingissä on kokoontunut komitea, neuvoitelemaan, tehdäänkö rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle taikka Anianpellolle.
Suomen kansakoulun ehdotusta tutkimaan määrätty komitea, joka tätä ennen oli käsketty kokoontumaan syyskuun 2 p. , on nyt ilmaantuneesta syystä säätetty alkamaan työnsä Helsingissä vasta tulevan lokakuun 2 p.
Suomen meri-sotaväestö Helsingissä on vähennetty 100 mieheen ja 5 upseeriin.
Lasten murhan estämiseksi on hallitus antanut armollisen Julistuksen viimes toukokuun 15 p. , jossa vanhemmat ja perheen väki edesvastauksen haastolla velvoitetaan pitämään vaaria raskaiksi havaituista tahi luulluistavaimoihmisistä ja antamaanheistä ilmoitus seurakunnan papille, jonka tulee puolestaan muun muassa hankkia semmoiselle vaimolle kätilöin eli lapsenmuori sekä muu apu synnytykseen. Ettei lastenmurhiin olisi syytä äitien turvattomuudessa, tulee vaivaishoidon puuhata sen puutteessa oleville synnyttäjille apua jahoitoa siksi kuin pääsevät taas jaloilleen jakykenervät työhön. Samaan tarkoitukseen on määrätty kruunun varoista kuhunki lääniin 300 ruplaa hop. vuosittain, tullen kuitenki semmoinen äiti, jos hän myöhemmin tulee niin varoihin, maksamaan takasi hänelle silloin tehdyt avut. (S:tar. ) Kansakouluttaja-opiston eli Seminariumin opettajiksi valmistumaan matkustaaksensa ovat seuraamat hakiat saaneet senaatista matkarahoja: maisteritF. F. Ahlman, K. G. Göös, laäkintatieteen kokelas E. A. Hagfors, N. larvinen, K. H. Kahelin, I. Länkelä, A. Nylander jaO. Nallin, seka mamsellit Ch. Lydeeken, KnstiinaNappa, Edla Soldan ja Kristiina Hberg. Keskivälissa tätä kesäkuuta lähtevät he matkallensa katsastamaan opetustapoja ulkomaan, erittäinki Sveitsin paraimmissa seminarjumeissa.
(S. tar. ) Tilaniakuus-seuran vuosikokous pidettiin Helsingissa tämän kesäkuun 1 ja 2 p:na. Siinä oli alkaessa läsnä 22 henkeä, joista useammat olivat Uudelta maalta.
Edusmiehinä olivat Turun ja Porin läänin puolesta tilanhaltija von Essen ja tuomari Järnefelt, Waasan läänin puolesta tuoman Sanoma Turusta.
M24. Perjantaina Kesäkuun 14 päivänä 1881.
3 S. Kolminaisuudenpa!», , saarnaavat:
Tnomislirlossa, Suom. Aamusaarnan: Kirkkoh. apulainen Stenström. Ruots. Aamusaarnan: v. Pastori Indren< Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:
«. Pastori Saxen.
3i»»an lirlosla, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lundell.
Hehruh. -lirlossa, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lundell.
Hiippakuntain sauemia. (Turun. ) katoon pitäläSfi tulee provasti F. G. Hedberg pitämään kirkkoherran vaalin tulevan heinäkuun 7 p. Föglönkirkkoherran vaaliinon pantu 1) Sidebyn kappalainen H. A. Karsten, 2) kirkkoherran virlainen Kemiössä, lappalainen ja vp. I. E. åBerg, ja vaaliin täytteeksi 3) rouvaöväen koulun opettaja Turussa, maisteriI.
Simelius. Wirlavapauden on saanut Rauman . kappalainen top. I. W. Vlom tulevan lokakuun 1 Dänvä-än asti ja Perniön kappalainen vp. maisteri 43. Sevon kuudeksi viikotsi tämän kuun 20 p:stä.
Haettavana määräystieteenopettajanvirla £a:npe= /teen yliloulussa. Kirkkoherran tutkinnon, on <äynyt Waasan lukion lehtori maisteri A. Lilius, 4a opinnäytteen historian opettajaksi on tehnyt Maisteri F. A. Canth. Papiksi vihlimystä ovat «noneet ylioppilaiset V. M. Hellsten, L. A. Palonen, U. Utter ja F. I. Wellenius. Määrätty läänin Hrovasti O. W. Ehrström asianomaisen maaherran . läbtyläifen kanssa pitämään kirkon kokousta Närpiön ttmaäxUtfa Korsnäsin kappelilaistenpyynnöstä päästäksensä erinäiseksi pitäjäksi.
(Porvoon. ) Keis. senättion vahvistanutasianomaisten suostumukset Ruokolahden kirkkoherran jyväpalkan ja Pukkilan kappalaisen palkan maksamisesta. Määrätty Viitasaaren lappalainen vp. K. F. Kjellstrand, kirkkoherran kivu. toisuuden tähden toimittamaan kirkkoherran virkaa siellä, ja rt. t. kappalainenPuumalassa K. F. Bast . -Mlln toppat, siaiseksi Korpilahdelle. Kuollut Lovisan . kirkkoherra, tn. t. lääninprovasti G. L. Stenbäek, jonkatähben ja kun provasti Stenbäek oli pantuna . ”Viipurin kirkkoherran vaaliin, ennen määrätyt vaalifaornan ajat tulevat muutettavaksi ja toisten mää TSttStßalfi.
Onneton kuoleman tapausHuittisissa. Leppäkosken Kolkan jymätrenki Matti Matinpoika Lepistö, joka maanantai-aamulla kesäkuun 3 p. täällä tamallisesti viljellyllä lautalla aikoi Punkalaitumen joen ylitse, salmella sysäten rannalta ulos, hukkuisyystä, että salko istui kiini pohja-sameen ja meti miehen heti kohta myötansä meteen; ja ehkä kiiruummasti apuun ehdittiin, ei tointunut mies elämään. Hän jätti jälkeensä sureman maimon ja kaksi piiskuista lasta. Antti^Leppänen, Naantalin seurakunnasta huhtikuun 1p.
Kaupunkimme amarasta ja kimesta raketusta kirkosta ja sen hankkeissa olemasta parannuksesta onkin somelias ilmoittaa eritoten niille jotka ei sitä ole nähneet, sillä se taitaa oudostuttaa ihmisiä. Nykyisessä olennossansa on siinä ainoastansa maha penkkejä keski kirkossa ja niistäkin toinen puoli ja mielä usein enämpikin tyhjinä vyha-päimina jumalanpalmeluksen aikoina. Naantalin kaupunki ja se vähäinen maaseurakunta on likellä, mutta Harmoin ehtimät kirkkoon; toiset hihan sinne tulemat, toiset marhajn sieltä lähtemät. Tämmöinen rauhattomuus oudostuttaa jo ihmisiä; se on todistus lä> hän koska entinen kirkkoherramme promasti R. Hertzberg koki kirkonkokouksen pitämisen kautta estää senlaista sopimattomuutta.
Tässä kirkossa on kolme omea; yksi on päässä; sen porstuan päällä torni ja 2läknesl-i loa. Tästä omesta ei kansa lainkaan kulje sisälle ja ulos. Kaksi omea on itä päässä kahden puolen alttaria; niistä kansa kulkee sisälle ja ulos. Ei etelä eikä pohjais seinissä ole omea. Sakaristo on itä päässä juuri alttarin kohdalla; sinne on kolmas omi itä päästä juuri alttarin mierestä.
Kosirakaossa on 8 tiili-pilaria, 2 ensimäistä on tiili-holmia ja 13 sen mertaa lautaHolmia (lakia). Kirkon korjauksen ja parannuksen puuha pantiin alkuun jo tämän edellisen promastin aikana, ja on sitä sitten katsastanut korkian esimallan puolesta h. y.
kenraalikumernööri, ja keis. senatti on päättänyt sen holmattamaksi tiilillä niinkuin se näkyy ennenkin olleen, sillä pilarin »rälit omat mielä toinen toisiin holmatut yhteen.
Myös on määrätty tehtämäksi uusi alttari. uudet penkit, permanto ja akkunia ja omi simu-seinään, y. m. Sen kustannus on laskettu tuleman maksamaan 8 tuhatta hopiaruplaa, ja jo kemäälla m. 1860 päätettiin että se 6:n muoden kuluttua tehdään siihen kuntoon. Tätä kirkkoa rakentaa Naantalin kaupunki, 10 manttaalia ja fe vähäinen maaseurakunta, 28 manttaalia, seka Merimaskun kappeli, jossa on 32 manttaalia, mutta Merimaskun kappeli on ainoastaan maadittu rakentamaan manttaali pnolm manttaalin edestä eli 16 manttaalia, nim että yhteensä 54 manttaalia tulee rakenta? man Naantalin emäkirkkoa. Tästä lukia hyvin ymmärtää että siitä seuraa näillen?ähäisille kirkonrakentajoille korkiat maksot, maikka täällä on jo rahaa siihen maraan 4, 000ruplan vaiheella. Siina on 3, 000 ruplaa saatu lahjaksi Keis. M:tilta kruunun varoista etta tätä kuuluisaa ja muistossa olemaa kirkkoa saataisiin kunnolliseen tilaan.
Tästä esimallan hymastä tahdosta ja lahjasta sopisi minun ja kaikkein seurakuntalaisten kiitosta kantaa. Kirkon käyjä.
Loimaalta kesäkuun alussa. Sumen ihanaisuuden olemme mihdoin saamuttaneet, josta nyt ihmiset sekä luontokappaleet moimat suuresti iloita ja Luojaa kiittää. Niinkuin miimes taimellakin, malitetaan taas susia juoksenteleman niin rohkeina etteivät pelkää, maikka surmansa mastaan tulisi.
Näin pelkäämättömiksi omat kaiketi siitä syystä tottuneet että saamat niin rauhassa oleskennella. Mutta ompa täällä heidän vihamiehiä jos ystaviäkin. Wiimes Kolminaisuuden huomeneltain kaksi torpparin miestä löysi suden pesän, jossa oli 8 pennua. Ia koska täällä niinkuin muissakin pitäjissä on korkialta esimallalta asetettu jahtimouti ja onkin kunniamerkillä lahjoitettu, niin luulisin hyminkin hyöhyttiseksi että hän mahaa ennen kuin elukat päästetään laitumelle, kuuluttaisi kirkossa että sinä ja sinä paimänä sen ja sen kylän laitumella tulee pidettämäksi karkoitus eli jahti, johon olisimat kaikki velvoitttut menemään. Ia siitä olisi yhteinen hyöty jos pennut jo pienenä käsitettäisiin, silla sitte kuin semmoinen joukko pääsee emainsä perässä karailemaan ja saamatpelmota oles P. Rosehier ja tilanhaltija K. H. Hagman, Kuopion läävin puolesta talonpojat herrastuomari L. K. Pelkonen jaPekka Eskelinen, Kerimäen pitäjän puolesta tohtori P. Tikkanen, joidenkuiden talollisten puolesta Mikkelin pitäjässä tohtori K. I. Qvist, Wiipurin pitäjässä maisteri W. Lamonius sekä Kiteen pitäjässä talonpoika Heikki Konttinen.
Yksityisistä tilanhaltijoista ulkolääneissä merkittiin kreimi Aug. Armfelt Turun läänistä sekä tuomarit Helsingius ja Wirzenius Hämeen läänistä. Keskustelut tapahtuimat ruotsiksi ja suomeksi, niin että lauseista ja päätöksistä aina tehtiin selitys jommalla kummalla kielellä.
Aluksi luettiin yhdistyksen vuosikertomus, josta kuultiin, mitä johtokunta oli puuhannut saatavaksi yhdistystä toimeen. Johtokunta oli tiedustellut sekä Wenäellä että muualla ulkomailla, mistä yhdistys paraimmalla ehdolla möisi saada rahat melaksi osakkaillensa, mkuaianssanäkyy ja kuuluu ettei nyt omassa ole ainakaan täydeksi tarpeeksi rahain saannin toivoa. Muilta ulkomailta oli kyllä lumattu rahoja yhdistyksen melkaseteleitä mastaan muuten hyvillä ehdoilla, maan kuin silloin nämä setelit olisimat an Ntttamat sekä inträssit ja melkain kuoletusmaksot suoritettamat ulkomaan rahalajissa, ja kuin Wenäen raha-asiain huonouden tähden Suomenki rahoilla on huono kurssi, niin olisi pelättämä, että ulkomaan rahoja ostaessa intrassien ja muun makson teoksi yhdistys tulisi hirmuisiin vahinkoihin. Wenäeltä oli taas vastattu, ettei siellä koskaan ennen ole ollut semmoista rahan vähyyttä kuin nyt; oli kuitenki lumattu rahoja 4 ”/'<, vastaan mutta rahaa ei enemmän kuin 80 ruplaa 100 ruplan melkaseteliä mastaan.
Johtokunta oli myös muoden alussa alamaisuudessa pyytänyt hallitukselta yhdistykselle puolen miljonan (500, 000) ruplan maihetus-kassaa, jonka turmissa ei ulkomaalta tarmittaisikaan melkaa ottaa maan yhdistyksen velkasetelit kävisivät omassa maassa mies mieheltä, kuin yhdistys, saatuansa sen vaihetuskassan, möisi sitoutua lunastamaan takasi velkaseteliänsa milloin tahansa. Samoin oli johtokunta pyytänyt hallitustanime hankkimaan Wenäen hallitukselta yhdistyksen melkaseteleille sitä etua, että ne urakka- huudoissa Wenäen kruunulta tunnustettaisiin malttämäksi vakuudeksi. Ei kumpaisellenkaan pyynnölle ole mielä tullut vastausta.
— Vuosikertomuksen kuultua käytiin valitsemaan kokoukselle puheenjohtajaa, joksi yksimielisesti kutsuttiin tilanhaltija I. A. v.
Essen. Ensimaiseksi kysymykseksi tuli nyt, jos ja miten yhdistyksen piti rumeta tointansa aloittamaan. Monella oli se mieli, että jo heti herettäisiin kaikesta puuhasta, kuin yhdeltä puolen oli nähtämänä, ettei kannattaisi ottaa ulkomaalta lainaa eikä omastakaan maasta ollut rahain toimoa nykyjään, jos ei hallitus myönny yhdistyksen pyyntöön maihetuskassan saannista, mihin myöskään ei näy oleman toimoa. Kaikesta pulasta olisi myös pääseminen ja yhdistys möisi vaikuttaa ilman hallituksen jamuiden avutta, jos niinhyvin Suomen kuin Wenäjän paperiraha saataisiin pois olemasta laillinen makson välikappale maassamme ja Suomen pankki pakoitettaisiin vaihtamaan seteliänsä hopealla; silloin rahaseikat kotimaassammelvakaantuisivat ja tulisimat luonnolliseen reilaansa kuin myös oman rahan armo kohoisi ja kurssi eli ulkomaan rahan hinta tulisi kohtuulliseksi, jolloin yhdistys möisi ottaa ulkomaalta lainaa, jos omasta maasta ei sastnifikaan. Waan toiselta puolen mainittiin oleman melmollisuuoen että mielä kerran koettaisiin alamaisuudessa pyytää rahaseikkaimme parannusta yhteisellä anomuskirjalla H. M. Keisarille ja johtokunnan tulisi keinoilla yhdistyksen toimeenpääsemistä, senmuoksi että monessa osassa maatamme jo on paljo puuhia ja kustannuksia tehty arvioin pidoissa jaintekninkien hankinnassa jne. , että mielä viimeinen yritys olisi tehtämä. Kauan kiistettyä miimeintm päätettiin, että yhdistys pantaisiin toimeen ja melkaseteleitä annettaisiin ulosniinpian kuin on tullut yhdistykselle laina-hakemuksia ja armiokirjoja mähintäkin 5 milj.
markan lainasummalle. Welkasetelille päätettiin inträssiksi 5 ”/^>, melan kuoletukseksi °/4 ”/o ja hallituskustannukseksi V 4″/<, . Jos ei velkarahaa saataisi kohtuullisilla ehdoilla, täytyisi lainahakijain ottaa mastaan yhdistyksen omia melkaseteleitä.
Muita päätöksiä kokouksessa emme saa tähän n:roon mahtumaan. Sivumennen kuitenki mainitsemme, että suomenkieliset arviovaperit ja velkakirjat päätettiin yhtä mälttämiksi kuin ruotsinkielisetki, ja että uuteen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi översti K. Stjernvall ja jäseniksi: konsuliR. Frenekell, kreimi K. M. Creutz, apteekari K. E.
Carger ja maisteri H. Borgström, sekä varajäseniksi kreimi A. Armfelt, tohtori P. Tikkanen ja ruukinhaltija F. A. Lebell.
(S:tar. ) Porin kaupungin sanomat sanoivat meidän sitä valittavan että he lehdestämme painattamat palasia palstoihinsa. Sitä emme ole ikinä valittaneet, vaan perin mastoin suomme mieluisesti heidän lainaaman lehdestämme niin paljon kuin ikinä vaan tahtomat, silla niin tulee sanamme mielä usiamman luettamaksi. Sitä maan moitimme kun eimät ilmoita lehdestämme ottaneensa mitä siitä ottimat, ja sitä ilmoitusta moinee jokainen oikeudella maalia.
Wahingonvalkea: Wampulastakesäkuun 3 p. Eilen pääsi palkollisten vaarinottamattomuuden tähden niinkuin yhteinen luullo on n>ahingon valkea vallallensaHuhdan kylän Aymarin talossa joka kokonaan paloi tuhaksi ja vielä kaksi muuta lähellä olevaa taloa, nimittäin Järn ja Kouvo; ja mikä hirmuisempi oli paloikaksi vasikkaa, lapsia oli myös vaarassa, mutta pelastettiin yhdellätoistakymmenellä hetkellä. Ei yhtäkään näistä ollut yhteisessä palomakuutusseurassa maalla.
oppitaloissa pitäisi toimittaa, ja tosi onkin, että se ei jaksa miehen päivä-tinkia täyttää, mutta lieneekö se tapa kiitettämä, kuin olen kuullut meidän maan maamiljelys-opistoissa seurattaman, nimittäin että oppilailta maaditaan tinki-töitä? Kyllä niitä maarätöitä oppii työmiehillensa mahin neumomisin laskemaan, maan se orjan määrätyö onkinmapaalle miehelle hyvin orjallinen, ja mahimmäksi sen luulisi sopiman oppilaitoksessa, jossa usein ruumiin moimissa heikompi möisi hyötyä kaksi merta kuin mäkemin työntekiä, mutta täytyy määrätyön tähden jäädäpois.
Harjoituksiin taas ei heikoinkan suomenpoikaisista enää silloin ole kykenemätöin, koska hänen maan sallitaan moimiansa myöden harjoitteleman ja ainoastansa laiskuudesta estetään. Semmoisinahan niiden jo kotonakin pitää rumeta harjoittelemaan, eikä oppilaitoksissa, joita yhteisillä maroilla kustannetaan, pitäisi se lukuun tulemaan maikka oppilaat ei möisi ruokaansakan työllä palkita, kuin maan opin saamat. Sitä mastaan olisi näin nuorena oppiin otosta sekin hyöty, että sen ikäisillä olisi paljo mähempi kotona opitulta huonoja tapoja, jonka muoksi heitä möisi opistossa taimuttaa kristilliseen siimo-elamäänkin, sillä se on tunnettu asia, että manhimmat, juuri kohta kuin lapset omat ripille pääsneet, jättämät pois lapsuuden kurin ja saltimat nuorukaisten, omassa koetlelemattomuudessa, riehuman kaikissa huonoissa humissa, josta juuri elo-muodet 15 ja 20 malilla omat usiammille «vaarallisimmat siurottomuuden oppi-vuodet. Wielä näin aikaista opistoon ottoa puolustaa sekin tunnettu asia, että monta manhinta, jotka siinä ijässä moisimat luopua poikaisensa työ-amusta ja päästää häntä pariksi muosikaudeksi maamiljelysoppiin, 18-vuotisena eimät enää raski luopua hänen työstänsä, jopa monta polkaista, jolla on kimulloinen isä, eli kuollut, saa siinä ijässä mennä naimiseen ja rumeta perheen haltiaksi, jolloin kaikki opit ja koulut on häneltäkäymättä.
Soisin siis, että se uusi maamiljeliäseura, joka Porin seuduilla on valmistumassa, ensi toimiksensa rupeisi esittelemään ja puuhaamaan semmoista oppi taloa, jossa joku mahankin tieteellisesti oppinut ja käytöllisestiharjaantunut maamiljelia, opettaisi 15— 18-vuotisia Suomalaisia polkaista, tarpeellisimmissa talouden ja järjellisen maanmiljelyksen toimissa jaharjoituksissa. Mutta oppitalon pitäisi yhteisillä maroilla kustantaa, eikä erikoisen, sillä erikoinen, oli se kuinkakin tunnollinen ja hyödystä innollinen hymäänsa, katsoo kumminkin aina omaa hyötyä, joka tulee oppilaille rasitukseksi ja pilaa oppilaitoksen »naineen.
Opettajaksi tämmöisten oppitaloon ei suinkaan pitäisi ottaa noita ulkomaalaisia mieraskielisiä, joita Keisarillinen SuomenHuoneenhallitusseura näyttää niin ylimäärin hyvailevan, vaan joku Suomalainen, entisistä lon asumustapaansa taidollisemmalle radalle ja mielä tamallista renki-miestäkin, niin paljon, että osaisi kyntää, ulkomailta palkattuin kyntäjäin turmasta taluttamatta. Semmoinen mahempi, talonpoikainen oppilaitos olisi mielestämme Turun ja Porin läänissä senkinmuoksi aiman tarpeellinen, että näiden läänien keskitse, Merikarmialta Ulmilan, Kokemäen, Huittisten, Loimaan, Marttilan, Halikon ja Uskelan pitäjitse, kestää yksi yhtä lihama, maanmiljelykselle aiman sopima, samimaan suoni, jota enimmästi talonpojan sääty miljelee, mutta ylimalkaan kyllä kehnosti.
Kyntö toimitetaan huonoilla isiltä perityillä koneilla ja Harmassa talossa on kourallistakan heinän siementä kylmetty, vaitka «siassakin on niityt ja laitumet kuokittu pelloksi, jvka sonnan vähyydestä, niin suurelle alalle, laihtuu laihtumistansa, tulemalle sukukunnalle peräti mittömaksi maaksi, ja tällekin enemmän hämiöksi kuin hyödyksi, koska monikin isäntä kyllä moi kiitellä suurta kylmöänsä mutta Harma saalistansa, sillä jos pellot, hakojen ja mudan sekotuksella sonnitettuina, maha olkiakin kasmamat, ei moi ne kumminkan kasmaa jymiä, maan leikkuu-ajan tullessa tähkät seisoa tököttämät tyhjinä. Oljillansa taas talonpojat ja usiammat herrasmiehetkin ruokkimat koko joukon karjaakin, mutta minkälaista karjaa! Lehmät omat pieniä kuin hymästi ruokitut masikat ja surkiaa on kulkian, esimerkiksi Tyrmään ja Huitlistenkin pitäjäin maantien mierissä, kesällä katsella ja kuullella niitä näljästä poraamia elukka-raukkoja, joilla on taimella ollut huono ruoka ja sumella ei muuta laidunta kuin katamisto-mäet ja maantien mieru. Kaiken tämmöisen surkeuden «luulisin ja toimon mähitellen katooman jos maatansa miljelemäiset jo nuorena pääsisimät oppilaitokseen, jossa näkifimät mitenkä mähemmästäkin alastasaa paljo suuremman hyödyn, jos sitä taidollisemmin miljelee, ja senmuoksi on toimeni ollut kuulla semmoisia kouluja, eli oikeimmin oppi-taloja, saataman enemmänkin kuin yksi Turun ja Porin lääniin, siltä matkan pituus estää monta opinhalukasta sitä itsellensä hankkimasta. Semmoiseen oppi-taloon luulisin poikaisille oleman parhaan ajan päästä kohta kuin omat rippikoulusta pääsneet, 15 muotta täytettyänsä, eikä vasta18muotisina, sekä siitäsyystä että olen havainnut Suomalaisilla poikaisilla silloin oleman parhaan oppihalun (jonka muoksi ajatukseni on nykyisin esitellyistä kansan kouluistakin ylimalkaan, että ne eninjmän vaikuttaisivat masta sen ikäisissä), kuin myös siitä syystä, että juuri rippikoulusta päästyä työväen lapset antaumat muihiinkin oppiin, niinkuin käsityöläisten ja mieläpä luku-kouluihiinkin, jota mastaan 18-vuotinen poika jo on siottanut itsensä, mikä mihin kuka kuhun. Tästä saattanee joku annella: rippikoulusta paasnyt 15eli 16-muotinen poika on mielä aiman moimaton maamiljelystöihiin ja harjoituksiin, joita. kella, niin ei outoa olekkaan jos niitä paljon ja rohkeita on, kuin nyt nyky aikoina on havaittu. Ja vielä sitä parempi jos joka paikassa maassamme yksiin aikoin karkoitus tapahtuisi, niin ei saisi sanoa kuin muinoinen velho, joka kehui eräälle talon emännälle taitamansa sudet estää elukoita mahingoittamasta , jonka veijarin malhetta emäntä mielihyvällä uskoi ja ajoi kaikki karjansa metsään ilman paimeneta, mutta kuinkas kävi? Oli ehtoolla toisin kuin luulikaan ja häntä siitä herjaamaan, sai tuon kauniin vastauksen: ettei ne olleetkaan meidän pitäjämme susia, ne olimat ryömärdsusia, kuin tulimat yli rajan.
l— i.
Ulkomailta.
Sardinian ministeri, kreivi Cavour on kuollut. Hän oli tuon uuden Italian keisarikunnan viisas järjestäjä ja toimellinen mies, joten hänestä on suuri kaipaus
On myös nykyjään kuollut keisarin siainen hallitsia Puolassa ruhtinas Gortsehakov.
Unkerilaiset vaativat valtiopaivillänsä vanhat lakinsa takasin, kuninkaan keisarin siaan ja etta Itämallan keisari tunnustaisi heidät erinäiseksi ja ominaiseksi kansakunnaksi, jolla Itävallan keisarikunnan kanssa ei olisi mitään muuta yhteyttä kuin sama hallitfia.
Tätä vastaan on Itävalta tarjonut koko keisarikunnalle yhteisiähallitussääntöjä, joita myös Unkerissa pitäisi seurattaman. Näitä asioita nyt Unkerin maltiopäimillä tutkaillaan.
lsähetettv ) Kaipaamatko Turun jaPorin läänit maanlviljelyksen oppilaitosta? Siitä asti kuin isänmaamme hallitus armossa sääti, oppilaitoksia maanmiljellyksessä, toimiin pantaviksi usiampiin Suomenmaan eri lääneihiin, muutamaan, nimittäin Waasan lääniin, kaksittaisinkin, on tämä kysymys usein mieleeni johtunut, ja symimmilläkän mietteilläni en ole arvannut syytä miksi Turun ja Porin yhdistetyt isot läänit tästä armosta jäimät peräti osattomiksi.
Eteläisessä osassa Turun lääniä, Kemiössä olen kyllä kuullut jonkunlaisen maaviljelysoppilaitoksen olleeksi, mutta kuin se laitos on ruotsalaisessa pitäjässä sekä vallan toisessa päässä lääniä, niin arvanneekukin sitä vahimmän sopivaiseksi umpi Suomalaisille, joita enimmät läänin asujamista ovat. Ei tosinMustialakan ole aivankaukana Turun läänin rajoilta, mutta kyllä sinne on matkoja sen läntisistä ja pohjaisista pitäjistä, ja miten lieneekin, arvelee kumminkin maataviljelevä talonpojan sääty, Mustialan miljelystapaa ja oppia liika avarafsi vahempäin tilain viljeliöille, sekä siinä sopimattomaksi, että siellä oppivaiset kaikki muuttumat renttu-herroiksi ja ainoastansa herroille tyvnteettäjöiksi kelpaaviksi. Wähemmän, yhdelle läänilleaimotun oppilaitoksen, jonkapienemmillä kuluillakin saisi toimeen, luulisi yksinkertainen, voivan johdattaa pienemmänkin. talon isännäksi aikomaa talollisen poikaa sen! verran, että osaisi ohjata isiltä opittua ta
Tuorötaina tämän kesäkuun 2l) p. altain telloUepp.
ja 3 jop. myydään maaviljeliäK. I. Nrunov vainaan reri listen talossa u:ro 4. 23 korttelissa 1 tavvunginvsaa Arsenin poillisja Kerltulin latujen tulmassa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtvisellahuutolaupalla. mainitun vainaan ja hänen myös tuelleen vaimonsa jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin tulraa ja hopiaa, vasli-, plällija lautataluja. tlasia ja posliineja, huonekaluja, sänky-, miehenja roaimonpitovaatteita. liinavaatteita ja pöytäliinoja, ajokatuja, ynnä lailellaista huonetomsua. luin myös ltllo 12 päivällä mainittu liintiä omaisuus, ’/osa sanotusta talosta, ehdoilla jolla tolmilulseSsa tyystemmin i»noitetaan. joka halullisille ostajille ja panttauksen omaisille tiedotsi annetaan. Turun huutolamarista kesäkuun 5 p. 1861. A. Forhman.
Perjantaina tämän kesäkuun 21 p. aikain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään tilvimuuiiesaalakerrassa lauppamiesleK. ja F. Hlermanuin talossa u:ro a, 5 korttelissa 6 kaupunginosaa Länsi Aurakadun varrella tässä lauvungissa, julkisella huutokaupalla haavalääkari G. Ilverseiiin tonlursiiu annettuirtainomaisuue, nimittäin kultaa ja hopiaa, vaski-, messillli-, tina-, plällija rautalaluja, 1rautauuni torvenensa, partaveilsiä.
kylpyja haavalääläri-toneita, lkupparintalut näppärillensä, mahonlisia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja niinkuin soffia. piironkia, kaappia, peili-, pelija soffa-pöytiä, makauö-, larmasjamuita tuolia, seinäptlliä, tauluja, miehen pitoja säntyvaatteita ja pöytäliinoja, 1metallinen lynttilälluunu.
1 neljäölulmanen listamatto ynnä yhtä ja toista huonetomsua sekä tonlulsitavaraan kuulumat saamiset luettelon mukaan, ja että mainitut saamiset myydään kello 12 pänvällä, halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamarista tesäluun 11) p. 1861.
A. Forhman.
Kuulutus.
Koska se hevoisissa kulkeva tuvulatauti on levin «yt suurempaan osaan tätä lääviä, niin olen minä, Keisarillisen Senaatin minulle annetun oikeuden mutaan, tämän kautta tahtonut, taudin laveamman levenemisen estämiseksi, kieltää taiten hevois-vaihetutsen ja myymisen marttiuoilla tässä läänissä, niintau«van luin kulkutauti keötää eli siksi kuin tästä toisin määrätään. Turun Maantansliasta 28 p:nä toukokuuta 1861.
I, A. Gederereutz. H. Höekert.
Höyrylaiva Theklan ennen julistetut matkaretket muutetaan markkinaväen hyödyksi niin että se lähtee kesäkuun 16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 4 epp.
Samana päiväna Turusta Saloon kello puoli2 jpp.
17 p. Salosta Turkuun kello 4 eftp.
18 p. TuruSta Uuteenkaupunkiin kello 12 epft.
19 P. Uudestakaupungista Turkuun kello 2 epft.
Samana päivänä Turusta Saloon kello puoli 1jpp.
Turusta kesäkuun 10 p. 1861.
Johtokunta.
Hhlvoflemeniä, nimittäin:
Xuviiit>fia lEnfllanuin nauriita), niinkuin Purple top yellov Bulloek (telta-nauiiita), Red globe(»unafti lunpurÄiltä nauriita).
White globe (»Valkosia ympyräifiä nauriita).
lyypi P. F. Sibelius Sj><N»ft\tfe\ ?)fft b»’vä ja viaton roalatla-bevonen selä ylsi pari rattaita ja siloja omuytälvinä byvälla hintaa, Pa>f!nv’a liitoa saadaan nimismies Temperoilla, afu»r»J ri>uira Gallevilla. ulkopuolella 2lnninfa«vteu tullia.
Z)kfi «rirbeetön. ruetia 6:vuotias tamma. HUvtravarl, mnudääu »>ut ll’bla kanvari Ahlstedtilla Wähän Hämeenkadun varrella.
Hhviä, itaviä fßouHin-ftemettid myypi H. 8&* Söderström, Wäljäliveot>’li Blomavistitalossa NussHlirttokaduu varrellaTurussa.
Saksan Soopaa I. G. Grönbergillä.
Taaletta ««simaisella kasvalus-lilalla vasemmalla kädellä Uudenmaan tullin talaua.
Ilmoituksia.
Ilmoittamalla etta mina taalla tanakatta entisessä kauppias Vtaueklerin puodissa kauppamies Vlstanin talossa olen alkanutkaupanteon teollisuusja ulkomaantavaroilla, rohkenen täten itseni sulkea kunnioitettavanyleisönsuosioon, turnaten kohtuuShinnoillaja joutuisasti toimittaa kauppaani.
RuruSta toukokuun 3O p. 1861<^. «klug. SilSn. Ruokakauppias Grönholminta«|fM’ijl lkoasutpaaonlejonhmtaijnaämuuttanut huutoForsimannin taloon Uuden torin varrella, jonka tämän kautta saan nöyrimmästi ilmoittaa, sulkein itseni samaan suosioon, jota tähän asti olen saanut nauttia. Turussa kesäkuussa 1861. K. A. Lundström, Uurmaalarinnötari.
lÄT* Tämän lautta saan nöyrimmästi ilmoittaa että olen muuttanut lultasepänlesken Dahlströmin talosta kirjansitoja Norrminin taloon Vastapäätä isoa Grönbergiä, sullein itseni samaan yhteisön hyväsuostoon, jotatähänastiNnolensaanut nauttia.
Turusta lesätuussa 1861. K. F. Wasenius, Kultaseppä.
halulliset Mellisepst, jotta tahtoivat ottaa lal«^* taaksensa rjutapeÖeiOä täällä rafeimritaivan , ftr* feu tailli ulMatet. kattojen välil’s>i>. piffu-ternit ja huiput sekä listat ja uffunaii pieUt. Hmbivtotetun ratenl, uskaaval> mutaau, ratennusaloeiola jotta seuralunta toimitta, ilmoittakoot lvaatimulseosa firjaflisesti allekirjoitetulle. Porista toutotuuesa 1861.
A. ©. Ha n fr.
K<rto!n>ik>’», m?l!, ’mite. !!! esimieo.
Asiain ilmoitusia toimitustonttori Turussa.
Korkiain asianomaisten luvalla tässä kaupungissa toimittamalli Asiain-ilmoitusja toimituskonttori pidetään avoinna kapteini Matssonin talossa Ryssän kirkkokadun varrella, saan tällä tunnioitettavalle yleisölle ilmoittaa sekä että minä täällä kullekin, joka tahtoo minulle antaa asiansa toimitettavalsi, vahällä maksolla olen avullinen kaikessa mitä keinooni kuuluu, mintuin kauppojen tekemisessä, tavarainjamaatuotteiden myymisessä, antamalla ilmoituksia myytävistä tahi vuorottavista maantilulsista, palvelulseen menevistä setä paillaintoimittamisesta heille; muistutetaan myös niitä, jotka tarvitsevat palkollisia, ja palkollisia jotka tahtovat paillaa, aikanansa sitä ilmoittamaan Konttorissa; palkollisten todistukset, jos niistä lulua pidetään, kun ovat tuntemattomia, pitää oleman vahvistetut papin eli kruununpalveliain nimenallekirjoittamisella.
Asialirjeet, jotka vaativat vastausta, pitää oleman varustetut postirahallajos vastausta toivovat. Paitsi tätä toimitetaan laikellaisia luivallisia asioita sekä joutuisasti että tarkkuudella.
Puhtaaksi kirjoittamista toimitetaan myös. Turusta kesäkuussa 1861. Anton Stälström.
KuruSsa, I. W> Lllljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Lauvautalnll tuleman kesäkuun 15 p. altain kello 9 epp. ja 3 jvv. myydään salvukisällin lesken Kr.
Sederström mainaan perillisten talossa n:ro 1, 23 toittelissa 1kaupunginosaa. Arsenin poikkisja Kellonsoittajan katujen kulmassa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaansekä irtain omaisuus, nimittäin tullaa ja hopiaa. joiden joukossa2hopialelloa, vaski-, messinki-, tina-, plällija rautakatuja, llafia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huontta»! Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja setä tastrulleja kaikista lajista, ariua-uuueja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryytly-uuneja, ryyttyrautoja, raitaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-tannattajia, kirjeitten lopieitusloueita, lotanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. «.
Nautapuntareita ja lymmenlutu-vaatojaPaloruiskuja jsankoja.
Päiekalon-liauloja.
Usiamvaa lajia lukkuja. saranoita, aktunan-rautoja, uu»iuja tomeron-olveja. kahvin-paahtimia y, m.
Kaikti tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihili.
llH”Kankirautaa, lautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihoStaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, jtavallisia rautanauloja.
Tampereen vertoja tehtaan hintaan, sekä valmiilsi tehtyjä miesväen vaatteita, Altunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joutto seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolsten laupassa.
Huväa Ruotsiakselija kanti-rautaa, Norjan suuria silliä. kirokaloja, suuria, fee-fimäifla ja pieniä.
Huvää ja varasta lajia nisujauhuja, Mauna-tryuniä, muyvi I. ©” Blomberg.
£n)ii\iä Nuolsii, kankirautaa.
Norjan suuna silliä.
ilitolaloja, suuria, teölimaisiä ja pieniä.
hyvää za paraötalajia nisujauhoja.
Maunalryyniä, dlsty.
Mustialan oppilaisista, joista joitakuita on hyvinkin kelvollisia. Iavahempikin vaarinotto Suomalaisista osottaa, etteine suinkaan olisi niin puupäisia, etteivät parempaankin oppisi, muttu se on valitettava huomio maamieyistämme, etta ovat huonompaansa, kin niin ylön tytyväiset ja yleisesti hitaat paremmuuteen. Löytyy kyllä esimerkkejä talonpoikaisistakin maanviljeliöistä, jotka taidolla ja toimellansa ovat saaneet tilansa paranemaan, mutta päästyänsä vähänkin vatallisikss, jättävät sekä työt että toimet ja mikä pahin o’kasvattavat veltoiksi lapsensakin, niin pojat eivät kehtaa renkien korvalla työksennellä, vaan kävelevät pitkät piiput suussa pitkin kylän raittia ja ajelemat ympäri pitäjiä; tyttäret taaseivat koske karjan hoitoon eikä askareihiin, vaan muokaavat nuttujansa ja hepsujansa, jotka pitävät pää-asiana. Sillä muotoa toinen polvi menee sen verran kunnossa takaperin, minkä yksi eteenpäin. Tämmöinen on tapa herroissakin. Jos poika on isältänsä perinyt kartanon ja tavaroita, ei hän, vaikka ei virka-toimet estä, kehtaa itse talouttansa hointaa ja siinä harjaantua, vaan palkkaa pahtoria ja itse kuluttaa saatua tavaraansa.
Tyttäret taas, jos ovat röökynöitäeli mamsellia, ovat liika hienoja äitiänsä auttamaan huoneen toimissa sekä ruan laitoksissa, vaan jos heitä olisi puoli tusinaa talossa, pitää siihen olettaa huusholli-mamseli näille ruokaa ja juomaa laittamaan, silti ei kunnollisuus ja varallisuus missään säädyssä el s.
lu>>’, vaimoväen pitoja sänty-vaatteita sekä bovbemilä etlä ruovouoäilla täytettyjä, liiuavaatleita ja tr. mlivivpuria. 1mankeli ja 2 lebmää Y»nä yhtä ja t»i>la huouelomsua. setä ltllo 12 piiiviillii Mntiii omaisuus, puoli mainittua talon:ro 1, 23 lotttelissa 1 laupunginosaa, ehdoilla^jotta toimilulseosa tarkennun tietä annetaan, jota halullisille ostajille ja pantiautseu-omaisille ilmoitetaan. Turun huutrtamarista loulotuuli 29 p. 1861. A. Fortzmali.
Keis. M:ti on armollisella kirjeellä viimis huhtikuun 30 p. määrännyt ennen tuleman joulukuun 15 paimää malikoittamaksi ne edusmiehet Suomen neljästä säädystä, jotka ensi tammikuun 20 p. Helsingissä kokoontumat keskustelemaan asioista, jotka Keis.
M:tin käskystä tulee heille esitettämaksi, sekä lausumaan niistä mietteensä ja ajatuksensa.
Edusmiehet tulemat saamaan matkakustannuksensa Suomen yhteisistä maroista. Tämän käskyn mukaan saa kukin sääty käydä edusmiestensä malikoitsemisen toimeen.
Suomen uusista rahoista on annettu kumapiiroksia, minkämuotoisiksi ne tehdään. Hopiarahaa lyödään miittä lajia, nimittäin 25:n, 50:nja 75:npennin sekä 1:n ja 2:n markan kappaleita. Etupuolella näkyy niissä keisarillinen kotka ynnä Suomen maakuna sydänkilmessä, jonka ympärillä 1:n ja 2:n markan rahoissa on kirjoitus, joka osottaa hopian puhtauden armon. Takapuolella on niiden armonumero ja muosiluku, ja niiden ympärillä tammenlehden kiehkura. Kuparirahoja lyödään1:n, s:n, 10:nja2o:n pennin kappaleita. Etupuolella on 11, jonka päällä keisarillinenkruunu, takapuolella rahain armo.
Kaikki kirjoitukset sekä hopiaettä kuparirahoissa omat suomen kielellä.
Suomen pipliaseura mietti muosijuhlansa Turussa viimis keskiviikkona. Wuosikertomuksen luettua, piti kuuromykkäin koulun opettaja m. pastori Alopaeus tässä tilassa tamallisen hengellisen puheen ruotsin kielellä. Vuosikertomuksesta ehkä toisten saamme antaa likempiä tietoja.
Kesämarkkinoita pidettiin täälläTurussa miinus maanantaina ja tiistaina. Wäkeä oli jotenkikoolta kokoontunut, marsinki Meriläisiä.
Markkinat pidettiin muutoin siimosti ja ilman suurta möyhinaä, paitsi että oli paljo ja joka haaralla noita ulkomaalaisia, «arsinki saksalaisia, soittokoneen kiertäjiä ja muita komeliantteja, rahaa haukuttelemassa soitoillansa ja ilmeilyksillänsä, sekä niin kirjaviksi ja monimarisikss erinkaltaisesti maatetettuna, että moni maanmies syystä anneli:
”mahtaako nuot ihmisiä ollakkaan. ” Toisen päivän ehtoopuolella oli maalaiset jomelkein kaikki lähteneet kaupungista, johon pikaiseen markkinain päättymiseen oli syynä hemoismarkkinam pitämisen kielto, niin ettei nyt nähty noita hemoishuijareita, jotka ennen aina miimeiseksi jäivät kaupunkiin, toisena ja kolmantenakin päivänä kauhiaa räyhinää pitämään.
Tamarain hinnat luetellaan numeron lopulla.
Teollisuuskatujen ja maan tuotteiden näyttelö tulee pidettäväksi Londonissa tulemana vuonna ja aljettavaksi toukokuussa.
Walmistaaksensa Suomenkin kamaroille tilaisuutta sinne lahetettämäksi, on Suomen senatti määrännyt toimikunnan sitämarten.
Tähän toimikuntaan kuuluu ömersti Miekmitz esimiehenä, muorineumos Laurell, kauppaneumos Borgström, maamiljelyneumos Rotkireh ja koulunjohtaja Saelan. Toimikunnalle amullisena on Englannin konsuli Helsingissä Croume, joka on lumannut antaa kaikellaisia tietoja. Tämän toimikunnan kautta saamat siis halulliset tuotteensa ja teoksensa toimitetuksi näyttelöön.
Wahingon valkia pääsi Mallalleen Helsingissä Kruunuhaka-nimisessä kaupungin osassa mamsell Hagmannin talossa tämän kuun 11 p. Lämmin ja poutainen ilma, jota jo kauman oli kestänyt, teki hädän peljättämäksi, mutta onneksi oli mallan tymenä, ja paloseuran sekä sotamäen amulla saatiin tuli pian sammumaan. Asuinhuone-rimi ja ulkohuone sekä koko joukko rakennusaineita kartanolla menimät tuhaksi. Tuli syttyi ensiksi puumajassa, luultamasti erään nikkarimiehen huolettomuudesta, joka siellä oli tvpakoinnut ja heittänyt tulitikkuja lastuin sekaan. Wahinko on armattu 1, 200 hopiaruplaan.
Uudistaloin ja torppain luvallisuudesta kruunun metsistöissä on maltiomarain toimituskunnan esimies senatissamme antanut virallisen lauseen, jossa hän halli- tukselle esittelee, että niille, jotka orvat asettuneet tahi rvasta tahtomat asettua torppareiksi kruunun metsistöihin, annettaisiin lupa siihen sitä vastaan että sitoutumat tekemään metsistöönpäilvätöitä tahimaksamaan yhtäarvoisen jyvä-veron. Kohtuuttomana ainakin pitää hän entisten eli jo asettuneiden torpparien pois-ajamista, jo siitäkin syystä että siten jäisi mahdoton ihmisjoukko mieron tielle ja seurakuntain elätiksi. Torppapaikoiksi olisi katsottama semmoisia seutuja metsissä, jotka «mät ole hirfimetsän kasmatukseen käypiä, erittäinki isompien, kuimattuin miljelyssoiden ympäristölle, missä saisivat tehdä peltoa ja niittyä metsähoitajan määräämille aloille ja ottaa tarmispuita kruunun metsästä ainoastaan metsähoitajan luvalla. Niille torppareille, jotka täyttämät Perjantaina Kesäkuun 21 päivänä 1881.
Sanomia Turusta.
M 25.
lumaluus-opin oppilas Hellsten. Ruots. Ehtoo 4 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: Jumaluusopin oppilas Palonen. Ruots. Aamusaarnan: lumaluus- opin oppilas Utter. Suom. Ehtoosaarnan:
saarnan: lumaluus-opinoppilas Wellenius.
Nunan-lirlossa, kl. 9, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
«ehNlh. -lirl«ssa, 11. 11, Ruotsia:Koul. opett. Lindman.
Johannes kastajan päiv. saarnaamat: Tuomiokirkossa, Suom. Aamusaarnan: v. Pastori Indren. Ruots. Aamufaarnan: Kirltoh. apulainen Stenström. Suom. Ehtoosaarnan: v. Pastori Saxen. Ruots. Ehtoosaarnan:v. PastoriIndren.
Hinnan kirkossa, 11. 9, Suomea: Koul. oftett. Lindman.
H’tehruh. -lirlosfa, tl. 11, Suomea:Koul. opettL. indman. Piplianselityksiä ftitävät tulevalla viikkoa: tiistaina lello 5 jpp. ruotsin kielellä Tuomioprovasti Renvall ja keskiviilkona kello 5 jftp. suomen kielellä sv. Pastori Malmström.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 13 p.
ilmoitti Alistalon emäntä Maija Antintytär Äijälän kylästä Rymättylän pitäjää että hänen klänninkinsä lälläristä samana päivänä vietiin rahakukkaro, jossa oli11ruplan paikoilla.
14 p. ilmoitettiin I:ksi että merimiehen poika E. Nummelin Iso-Heikkilän kartanon ja patterirannan välillä oli löytänyt kultasormuksen, johon kivi on juotettu; 2:ksi että kamarin oven lulku 8 ftäivänä oli kadotettu Ryssän kirkkokadulla.
— Samana päivänä toi piika Karoliina Aatamintytär Helgebodan kylästä Kemiön pitäjää ftolisikamariin virsikirjan, jonka hän oli löytänyt Kauppamiehenkadulta.
15 p. ilmoitti entinen pölisi Herman Jansson että hän 11 päivä tässäkuussa Hämeen poikliskadulta oli löytänyt rahasumman.
Samana päivänä toi Mannulan talon emäntä Edla Josefina AhlströmHirvensalon luodoltapolisikamariin hopialufikan, merkityn puutztaveilla I. A. , jonkahän oli löytänyt piimäpytystänsä.
HUPPaluntain sanomia. (Kuopion. ) Wirkavapauoen saaneet kivulloisuuden tähden Sodankylän kirkkoherra, lääninprovatzti I. F. Liljeblad tämän kesäkuun 15 p:stä tulevan syyskuun loppuun, ja luugan lappalainen vp. A. W. Krogerus elokuun 15 Päivään saakka. Määrätty kirkkoherran virkaa Sodankylässä toimittamaan apulainen F. A. Heikel ja sinne vatzta määrätty kirkkoherran apulainen N.
Fellman, nimittäin Heikel ainoastaansiksi ajaksi kunnes Fellman ennättää tulla sinne, ja kappalaisen virlaa luugatzsa toimittamaan kirkkoherran virkainen samassa seurakunnassa, nimitetty kirkkoherra N. G.
Arppe sekä lappal. apulainenPaltamossa I. A. Frosterus myöski kirkkoherran apulaiseksi samassa seuratunnatzsa.
Haettavana lisa-opettajan virkaOulun ala-alteiskoulussa. Waalisaarnat määrätty pidettävätsi Pyhäjoen kappalaisen virkaan heinäkuun 14, 21 ja 26 ftäivinä ja vaali elokuun 18 p.
(Porvoon. ) Määrätty Pyhtään kirkkoherra, lääninprovasti A. F. Cremer Lovisan alikoulun tarkastajaksi, Hollolan kirkkoherra provasti K. G. Lyra pitämään laäninftrovastin virlaa Itä-Hämeen provastitunnassa, ja Lovisan kirktoh. apulainen vp. K. A. Haekvirka ja armovuodensaarnaajaksi sekä kirkkoherran virkaiseksi Lovisassa.
«nolleita Turussa. Kesäkuun 12 p. trenki Aleksanteri Ahlfors 4O vuotisena, 14 p. savlamllllkarimestarin Fredrik Wilhelm Vikströmin poika Kustaa Mauritz puolen toista vuotisena, varvin falvumiehen Antti Rosenholmin vianalainen ja heikkomielinen ty Andriana Maria 23 vuotisena, vaimoihmisen Hargareta luhanna Rundmannin äpärä lapsi Aatolf Vilhelm 3 vuotisena, torppari Westanfierdin kappelisll Fredrik Wilhelm Idman kuollut läänin lasaretissa.
15 p. merikapteini Kustaa Aatolf Åberg 75 vmottena, 17 p. varvin salvumiehen Heikki Lindblomin vaimo Liisa Aatanuntytär 62 vuotifena.
VlviMittoon kuulutettiin tnomiolirlossa viimis /pyhänä msi erä: merisoturi höyrylaivalla ”Ruril” toisesta mu-väestsstä Gregori Sabrodin lreekkalaisveuäläisestuuÄosta ja palvelusneitiKustaava Sarlotta Lindgren; muurarinlisälli Aaron Wilhelm Helander ja , ei:l Augusta Sarlotta Fagerström; sekä ««risotun höyrylaivalla ”Rurik” toisesta meriväeötöstaAntti Aron ja neiti Wivika Ulrika Grönlund.
Kotimaalta.
KyröskoskenpumpulitehtaastaHämeenkyrön pitäjässä kerrottiin tämän muoden 6 numerossamme yhtä ja toista. Siihen annetaan nyt muutamia tietoja lisää. Niinkuin ennen on mainittu alkoi miisi suomalaista miestä, jotka ennen olimat Tampereen pumpulitehtaassa työmiehinä, menneenä kemääna rakentamaan tähän kuuluisaan koskeen tätä nimitettyä tehdasta. Näitten miesten nimet ovat Björkbom, joka myös kutsuu itsensä Koimuseksi (esimiehenä), Stalström (asianajaja; kirjat kirjoitetaan suomeksi), Ekqmist, Tallgren ja Lindstedt, jotka kaikki työt toimittamat jaitsekkin työtätekemät. He saamat puolen voitosta, mutta toinen puoli on pantu osakkeille, joita on 200, kukin maksama 100 ruplaa. Tehtaan käyttäjä-ratas taottiin paikalla neljännes-tuuman paksuisesta rautavellista, ja käypi sekä painolla että imetyksellä. Se on 36 tuumaa läpi mitaten ja 30 hevoisen voimainen. Kuusi vanhaa kangastuolia ostettiin Tampereen pumpulitehtaasta, parannettiin ja ovat nyt työssä. Englannista odotetaan paraikaa 16 uudenaikaista kangastuolia sekä 1, 500 rullaa. Tehtaan huonerakennus on kahdenkertanen, paitsi aluskertaa, jossa on konepaja.
Huoneetovat makuutetut 6, 000hop. ruplaan.
Kankaita on siinä jo kudottu, hymiä jakaunseieinnäköisiä. Tämä yritys ja toimi ansaitsenkin puolesta vielä enemmin mainitsemista että tässä on työn toimittajina ja johtajina ainoastaan suomalaisia, eikä laisinkaan ulkomaalaisia niinkuin tavallisesti meidän maassamme kaikissa tehdashankkeissa tapana on, että siis suomalaiset tässä ovat osottaneet että hekin omin päin taitamat jotakin matkaan saada, ilman ulkomaalaisten aina nokasta taluttamatta.
Tampereelta 8 p. kesäkuuta. Koska taas on rumennut ilmaantumaan täältäkin kirjoituksia sanomalehdissä, niin eihän haitanne jos minäkin vähän kirjoitan, maikka ymmärrykseni on puuttumainen tämmöisissä asioissa, mutta onhan niinkuinkehoitus niillen, jotka paremmin ymmärtämät asiat selittää. Täältä olis kyllä tärkeitäkin asioita ilmoitettavia, vaan en tiedä mikä siihen syynä on että kaupunkimme taitavammat ei näistä sanaakaan hiisku, eikä työmäki näitä tarkoin tiedä. Mutta jääköötne nytkin oppineitten tarkastettavaksi. Aikomukseni olikin vaan ensin ilmoittaa se kiitettävä asia, että tännekin on perustettu lainakirjasto, josta saadaan kirjoja lainata ilman maksota, vaan sitä vastaan saa kukin varansa ja hymän tahtonsa jälkeen vapaehtoisilla lahjoilla edesauttaakirjallisuutta.
Eikämahda kukaankuin kerta lainaa, olla niin tunnoton, ettei «vähästäkin varastaan jolla kulla kopekalla edesauta tätä kiitettävää laitosta, hyvin tietäin sen manhan sananlaskun että ”syötama kuluu, pidettämä manhenee”. Kirjaston perustajoista en tiedä, enkä myös kuinka monta nidettä on, mutta sen olen nähnyt, että kirjoja on lainattu ahkeraan, josta sopii sanoa, että lukuhalu on kiitettäma kau.
pungissamme. Kiitos ja kunnia sen toimittajoille! kuin ovat meidänkin sivistystä sutta ropakkoa on Harmittavaisen v«lhe> sillä asunhuoneet kemäistään eli lakaistaan joka päivä, ja juhliksi «itoten jouluksi pestään sekä seinät että laattiat. Että työmäen vuoteet ei sovi aina olla silmiä haikäisemän malkiat, sen ymmärtää jokainen kuin maan miitsii asiata tarkemmin ajatella.
Isännän ja emännän asunkamarisfa melkeejoka talossa löytyy tätä nykyä senkki, jossa (arvattavasti tarpeen mukaan) säilytetään niitä Harmittavaisen luetelmia kapineita, eikä siis siinä suuressa kaapissa, josta hän puhuu ja jonka ovea hän arvattavasti hakee taloon tultuansa
tullaksensa ”ravituksi”. Että pirtin seinät täytyy olla päresauhusta mustuneet on myöski yksi mälttämätön asia, niin kauvan kuin pärettä poltelaan valoa tarvittaissa. Ia mitäs sitte poltettas pirtissä? Että kynttilä siinä on sopimaton, sitä ei mahda yksikään ajattelemainen ihminen epäillä; öljy-lamppujamyös on joku täalläki koettanut viljellä, mutta niistä lähde tarpeellista valoa eikä niitä sovi siirrellä sen jälkeen kuin työtä tehdessä tarve vaatisi.
Yhteisesti taidan sanoa että Loimalaisia ei sovi erinomaisesta ruokottomuudesta parjata, olen myöski makuutettu että naapuri-pitäjissammekän ei ole puhtaus sen parempi kuin Loimaallakan. Että sellaisiaki löytyy kuin Harmittavainen Loimalaiset ilman eroitusta maalaa oleman, on arvattavasti tosi; mutta Loimaalla löytyy myös paljo taloja ja tölliäki, joissa on siistiys ja puhtaus yleinen että ei suinkaan ole muistutuksen siaa.
Juopumuksen sanoo Harmittavainen täällä myös olevan hyvin vallan päällä. Tosi on että tätä kaikkea pahaa matkaansaattavaista syntiä täällä moni vielä hyvittelee, mutta en luule senkään olevan Loimaalla enämmän vallan päällä kuin muissakan pitäjissä tällä paikkakunnalla. Ia että miinan nautinto täällä silmin nahtämästi on vähenemässä osottaa seki että kyliä löytyy jossa kaikki isännät omat miinan maistamattomia, löytyy myös isäntiä jotka otettuansa palvelukfeenfa suuremmanki miinan orjan, saamat tuota-pikaa hänen muuttumaan marsin kelpo-mieheksi.
Mahdotonta on käsittää mikä henki Harmittavaisessa on vaikuttanut silloin kuin hän parjaus-kirjettänsä on kyhännyt. Siihen päätökseen täytyy tulla hänen kirjettänsä tutkiessa että hän on niitä miehiä, jotka kanssa-ihmisiänsä ei pyydä johdattaa eteenpäin sivistyksesfä, maan yhäti soimauksilla ja parjauksilla paaduttaa heidän luonnittansa ja siten kuolettaa sen mahäisenki halun paremman perään. Wai luulitkos Harmittavainen silloin yhteistä parasta edesaultavas kuin omaa pefääs ja kotoas silla tavoin rupesit saastuttamaan.
Näin on nyt tämä kirjeeni saanut enemmän mittaa kuin sille alussa oli aikomukseni antaa.
Wielä sanon että minä en koskaan tahdo puolustaa mitä muutki ihmiset näkemät ke. paamattomaksi, enkä nytkän ryhtynyt kynäin sitä marten että kaunistella Loimata^ia. maan että totuuden puolesta vastata Harmittavaisen häväistys-kirjeelle; kuin mlöski. niinkuin jo alussa mainitsin, täten tehdä itseni vapaaksi siitä epäluulosta e/ta ne Loimalaisten häväistykfet olisivat minun kynäni piirtamiä. Luulen että Harmittavainen juuri itse on se joka minun päähäni syytä ajaa sillä tavalla tehdakfensa Asiansa vapaaksi.
Katson myös tarpeelliseksi niitä paria ruotsinkielistä sanomalehteä ”Folkvännen” ja ”33jörneborgs Tidning”, jotka Harmittavaisen kirjeestä noukkimat ne kaikista yhden askeleen eteenkasin auttaneet, hyvin nähden että se tahtookin olla vähän huonolla kannalla.
Terveyden tila on ollut jokseenkin hyvä, vmkka vilutauti tahtoi tänäkin kevannä ihmisiä vaivata; mutta ei kuitenkaan niin rajusti kuin viimme kevännä.
— Täällä tapahtui surkuteltava asia, kuin eilen eli tämän kuun 7:tenä päivänä, katosi eräs paperi-tehtaan työmies yhtäkkiä pois kotoansa, ettei tarkoin tiettä mihin meni. Arvellaan kuitenkin tämän mies raukan koskeen joutuneen, koska lakki löyttiin kosken rannalta. Tämä kadonnut mies sairasti jo ison aikaa, ja sairautensa ajalla oli niin pään-hourauksissa ettei tahtonut kotona pysyä. Mutta oli jo paraneepäin ettei tietty niin tarkkaa vaaria pitää ja niin pääsi ilman perään katsomata ulos menemään ja menikin tielle tietymattömälle. Tämä Tammer-koski näyttää siltä, kuin joka muosi uhrinsa ottaisi ihmis-sumusta. Sillä muistaakseni ei ole paljon sitä vuotta ettei joku tapaturmasta putoo koskeen, muutamina muosina usiampiakin.
Kesän luultiin täälläkin tuleman hyminkin aikaseen, kuin huhtikuun keskivaikeilla ei enää paljon lunta näkynyl, mutta kylmät pohjatuulet pitkittimät kesän tuloa, että Nässjärvikin talvi-takkinsa heitti vasta toukokuun 15 päivänä, ja kauniit kesäset ilmat alkoivat masta Urpanuksen päivästä, maikka tuuli on nytkin ollut enimmiten pohjan puolella.
Työmies Tampereelta.
Loimaalta 15 p. kesäkuuta. Sanomain Turusta 21 n:rossa löytyi eräs Loimalaisia tavattomasti häväisevä kirje, allekirjoituksella ”Janne Harmittavainen”. Täta kirjettä ei minulla ollut aikomus ensinkään vastata, ensiksi siitä syystä että, niinkuin olen kuullut, usiat täällä ovat aikeessa sitä tehdä ja toiseksi että minä olen ainoastansa vähemmän ajan oleskellut Loimaalla enkä luullut sentähden minun olevan soveljasta ruveta yleisesti pitäjäläisistäni puhumaan sellaista kuin koskee tapoja ja käytöksiä.
Mutta koska nyt kuuluu arveltavan että minä olisin kysymyksessäolevan häväistyskirjeen lähettänyt San. Turusta, niin olen minä, säilyttääkseni mainettani, vaadittu tekemään muutamia muistutuksia mainitulle kirjeelle.
Janne Harmittavainen sanoo että naisten pitäisi oleman käytöksissänsä ”kehnommat”kuin miehet. Mitäs tällä tarkoitat? Mahtanetko Janne parka sitä itsekkän ymmärtää? Sanot myös ettäs olet kuullut hämettamäisiä loruja miesten janaisten välillä, tämä kyllä on arvattavasti tosi; mutta se ei ole tapana ainoastansa Loimaalla, matkusta maikka mihin, niin olet staeinkaltaista yhteiseltä kansalta kuuleva, sillä on suomalaisille tullut niin tavaksi että ei sitä pahana pidetäkkän. Edespäin puhut Loimalaisten ruokottomuudesta, ja luulet että Loimaa ansaitsisi nimitettaä ruokottomuuden pesäksi. Tämä kuuluu hyvin ka.
malalta; katsellaanpas asiaa vähän tarkemmin.
Että emäntiä suuttaa löytyä joitten on silmät mustat, nenä noessa ja kädet kuin sepän, en taida tyhjäksi tehdä, mutta sen tiedän sanoa että ei nutä kuitenkan monta ole. Että laattiu eli permanto talonpoikaisen kansan asunhuoneissa on musta, sitä ei taida millään keinoin auttaa. Talvisaikana tuodaan lunta jalvoissa sisälle, joka sitte sulaa ja tarttuu päreen polttamisesta tuleman noen ynnä muun asunhuoneessa aina löytymän tomun kanssa permantoon kiinni. Mutta että siinä olisi tuumaa pqkvelvollisuutensa eivätkä riko kieltoja, olisi vakuutettava alituinen ja perittävä torppainsa nautinto, vieläpä niinkin että näitä torppia, sittekuin ne nähdään siihen kuntoon päässeen, saisi lunastaa tumallisiksi tiloiksi eli taloiksi, kuitenkin niin ettei niille silloinkaan omaa metsämaata annettaisi vaan että ne sitteki saisivat tarvispuut kruunun metsästä.
(S:tar. )
Ulkomailta.
Amerikan liittokunnassa erkaantuneet etelä ja pohjais valtakunnat varustamat varustamistansa sotaan, ja heidän sotajoukkonsa lahenevät lähenemistänsä toinen toistansa.
Aeqvida Creekin luona sanottiin jo vahä tapellunki, mutta kuinka siinä kävi, ei ole vielä tullut tyyskempää tietoa. Presidentti laskettaa vielä sata tuhatta miestä sotaväkeen.
Syrian asioita keskustelema neumokunta on esitellyt Syrian hallitsiaksinimitettamäksi kristinuskoisen kumernöörin, mutta sultanin eli Turkin keisarin vallan alaisena.
Italiassa on Camourin siaan Rieasoli nimitetty neumokunnan esimieheksi ja ulkoasiain ministeriksi.
Koska A. Manninen kirjansa alkulauseessa pyytää lukiain tekemään muistutuksia kirjaansa, niin tahdon minäkin tässä lausua muutamia mielipiteitäni samastakirjasta.
Koska kirjantekia alkulauseessansa sanoo kato(Lähetetty. ) Muutamia muistutuksia A. Manniselle ”Mietteistänsä katonmosista Suomessa”. *) ’)Ehkä tämä kirjoitus »siassa kohden on jyrkästi päättelevä, emme kuitenkaan ole tahtoneetlieltää Mä siaa tehdessämme, antain niin Manniselle tilaa selittämään mietteitänsä. Toim. mmst.
vuosiin olevan monen monia syitä jakohta näitten sanain jälkeen lausuu ettei ”katovuosien poistamiseen tarvita muuta kuin maaviljelykfen ja talous-asiain parempaa järjestämistä, ” niin tahdon minäkin tehdä A. Manniselle muutamia kysymyksiä: 1) onko se maaviljelyksen syy jos tulee kova yö-halla, 2) ylenpaltinen kuivuus, 3) ylenpaltinen märkyys, 4) muut syöpäläiset j. n. e.
Etkös luult näitten kaikkien oleman kaikkivaltiaan taivaan ja maan Luojan hallussa, eikä ensinkään sinun jarkesi keinoilla estettavat.
Wielä tulee tästä yksi kysymys, omatko maanmiehet katovuosina olleet huolettomampia kuin hyvänä vuonna. Jos katovuodet tulemat huonon maaviljelyksen tähden, niin kyllä se A. Mannisen tuumissa mahtaa sitten olla niin että maanmiehet omat katovuosina laiskempia kuin muulloin. Sitten sanoo hän taas etta maaviljelyksen asiain haarat omat niin avarat että se on mahdotoin rumeta sitä niin vähäisessä kirjassa selittämään, vaan kuin hän tiesi maaviljelyksen oleman kaiken ainoan syyn katovuosiin, niin miksei hän sitä selittänyt, joka parhaiten asiaan kuuluu, ja kukas Mannisen oli tuominnut sitten niin pientä kirjaa tekemään, ettei siihen mahtunut mila asiassa karmittiin, mai oliko Mannisella silloin paha paperin puute? Kyllä piankin. Nyt antaa Manninen taas päätöksen katomuosille että niinkuin kaikilla luonnon valtakunnassa on järjestys, niin täytyy katovuosillakin olla joku järjestys, ettei ne saisi niin tietämättä tulla maakuntia hamittämäan. Tässä ei näy A. M. ymmärtämän vähaäkän oikiaa järjestystä, ei myös näytä siltä että hän olis ikänä miittinyt silmäillä pyhäin profeetain sanoja manhasta testamentista, josta hän olis saanut nähdä mitä katomuosilla ymmärretään.
Ei hän tuota näy ymmärtämän että katomuosista on meille monta kertaa suuri hyöty. Tässä en viiti pitemmältä edes selittää kuin sanon ainoastaansen ettei Jumala koskaan anna meille sitä jota emme tarmitse, ja kuka se on joka taitaa kaikkivaltiaan kuritusta järjen keinoilla vastaan sotia. Kuin katselemme eteenpäin A. Mannisen kirjaa, tulee siinä ajantietoja ja vuosilukuja milloin ja koska on ollut kovia katovuofia, tavasta nälkä, välistä halla, toisinaan köyhyys j. n. e. , ikään kuin ei muut olisi ajantietoja ennen ikäpäivinä nähneet.
Senhän jokainen ymmärtäväinen tietää ajantiedoista, mitä ennen tapahtunut on, vaan mitä tästä lahtien tapahtuu tulevaisina aikoina, sitä ei yksikään voi arvata, jos kuinka suuren joukon lukisi vanhoja muistokirjoja. Senhän näkyy hyvin tietävän mitä tapahtunut on, vaan mitä tästä lähtien tapahtuu, siitä ei Manninen mitään mainitse. Nyt 2 luvussa näkyy Englantilaisen tohtori Kirvanin 41 vuotinen kertomus, josta A. M. on tietävinäan minkälaisessa jonossa katovuodet kulkee, kuivat ja märät kesät. Saan muistuttaa Man Jonnin joutavia.
Äveriäs talonpoika meni kauppamiehen tykö ja pyysi ostaa”parasta /ai/a hattua”.
Kauppamies näytti hatun, jonka hinnaksi määräsi viisi ruplaa. ”Eikö parempaa löydy”, sanoi toinen, vaikka hattu jo oli kyllä hyvä. Tästä kauppamies yskän ymmärsi, miehen tyhmyyttä arvasi, näytti toisen ulkomaalaisen hatun ja sanoi sen kymmenen ruplaa maksavan. ”Se nyt joltainkuuluu”y sanoi talonpoika ja rupesi jo kauppaa tekemään, kun kauppamies äkistipisteli: ”mitäs hatulla teet) eipä sulf oo päät’ eikä poutaa?” Tästä mies tukkaansa tarttui ja vastasi: ”vt/ mulV päät’ kotoa lähteis*, ei hän tok* sinne jäänyt. ” Muutama akka kävi tohtorin puheella lapsensa kivun tähden. Tohtori määräsi lapsen lämpösessä vesi-korveessa haudottavaksi.
Tästä akka kyselemään: ”panenko minä jotakinhauteeseen?” ”Lapsen kuitenkin kaiketikkiri\ vastasi tohtori nam-ahtain.
Korkia herra Helsingissä tuli kotio pihallensa ja kohtasi porraspäässä sotamiehen, joka muutamia kupari-astioita kantoi seljassansa. Herralle, joka kyseli, mihinkä hän niitä vei, vastasi sotamies että hän niitä rouvalta oli saanut minattavaksi. ”Sopiko se sun kanssa hinnasta?” kyseli herra vilkkaasti: ”Lupasin minä niitä ruplalla tninata”, vastasi sotamies. ”Eikös puoli piisaisi?” sanoi siihen herra. ”Jos sen oites saan käteeni”, vastasi sotamies; sai rahan, vei astiat, meni matkaansa eikä niitä senjälkeen siinä huonekunnassa ole näkynyt.
Torpanmies kuljetti kaupan heinä-häkkiä, jota hän kehui mitä parahimmaksi, heinien hyvyyden ja häkin suuruuden puolesta.
Hän vaati sentähden myös siitä korkeinta hintaa. Eipä kaavan viipynytnista että hänen olisi pitänyt kirjaansa merkitä 41 vuotiset vuosiluvut edelle päin ja jokaisen vuofiluvun kohdalle kirjoittaa milloin on kuiva kesä ja milloin märkä ja vaihettelevainen että joku lukioista olisi tullut ymmärtämään mitä tulema on. Kaikista näistä huomaamme että M. on kokenut yhdellä ja toisella jaarituksella venyttää kirjaansa vaan hyvin pitkäksi. Kaikista merkillisin on 18 sivulla kuin hän sanoo:
”tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta vedestä ja lähteistä; ” mitä hän tuolla kummailee kuin noita loimottaa että kylmä tulkoon vaan joka paikasta, kyllä mahtaa Mannisen mieli tehdä koettaa miehuutta kylmän kanssa. Monta muuta eriskummuista löytyy tässä kirjassa, vaan jätän ne tällä kertaa, hyvästi toivoen, etteiMannisen pitäisi paheksumaan jos olen sanasen muutaman muistuttanut. K. P.
rumimmat paikat, siten tehden Loimalaisten häväistyksen kahta vertaa katkerammaksi, vaatia kertomaan etta ne olivat valheen ja parjaus-hengen synnyttämiä.
. F. Westerling. Suomen JulkisilleSanomille. (Lähetetty. ) Uskoisin kirjoittaissani Loimaalta kuulumiia San. Turusta mainitsin että täällä on ksten kouluin toimittaminen pantu alulle.
Häistä sanoista puhkesivat lulk. S:mat einomaiseen ihmettelemiseen; muka sentähdn että kuin Loimaa on niin lähellä itse Zmkua, josta ensimaiset valon sateet ovat Svmelle levinneet, ja nyt vasta on lasten keuuin asia ”pantu alulle”. Kysyn nyt Teitä lulk. S:mat (silla itse en minä voi sitakasittää) mitä yhteyttäneljattäkymmentä vutta takaperin Turusta pois muutetulla yliopistolla ja Loimalaisten nykyisella sivityksellä sopisi olla? Ilmoitan myösTeille ett juuri näinä aikoina usiaan Turkua lahenpänäki olevaan seurakuntaan on kouluja hnkittu; ja luulen että ei vielä nytkän ole k«kissa, Turusta seitsemän penikulmaa etalla olemissa pitäjissä vakinaista koulua.
Heha kyllä että nain kauman olemme viiyneet niin suuresti arvoisan asian toimeen pnemisessa kuin lasten koulu on, mutta en ktso oleman tarpeellista meitä tästä soi , ata, koska asia on melkeen kuin uusi ja <is ei ole vielä yhteinen kansasen tarpeelliuuttakaan oikein tullut käsittämään; myös n myöhänki parempi kuin ei koskaan.
Wielä kysyn Teiltä lulk. S:mat kuinka paljo Helsingissa, jossa nykyinen yli-opisto löytyy ja jossa Teki vaikutatte, on tehty alhaisemman kansan eli suomalaisten lasten «petokseksi; kuin myöski jos jokaisessa seurakunnassa, seitsemän penikulman alalla Helsingista jo löytyy lasten koulu? Loimaalta sesäkuulla. F. W.
toosaarnan: lumaluus-opin oppilas Hellsten.
Lvuan lirlossa, kl. 9, Suomea:Koul. opett. Lindman.
Uehruh. -tirlossa, kl. 11, Suomea:v. Past. Malmström.
Lähetys saarnan pitää tulevana maanantaina kello O epp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä v. Pastori Malmström.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Indrin ja tesliviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä v. Pastori Malmström.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 6 p. proomimiesKustaa Robert Lindström kuollut Wiaporin linnassa 49 vuotisena, 20 p. entinen merimies Samuli Ahlqvist 74 vuotisena, entinen kauftpapalvelia Antti Menius löyttiinkuolleena riihessä likellä Kupittaata 61 vuotisena, 21 p. entinen merimies ja tarkkampuja Gabriel Wilhelm Thorenberg 36 vuotisena, talollisen Matti Matinftoika Saksa vainaan leskiLovifa Svanberg Piikkiön pitäjästä 65 lvuotisena, 22 p. ittellisneiti Priita Liisa Fingerruos 73 vuotisena, 23 p.
muurarinkisälli Juha Wikman 66 vuotisena, 24 ft.
palovartianKustaa Grönberginleski Anna LiisaKylin 63 vuotisena, 26 ft. proomimies Kaarle Fredrik Lindbäek kuollut lasareetissa 32 »uuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin tuomiokirkossa viimitz sunnuntaina ensi erä: tehtaan työmies Evert Lundström ja neiti Fredrika Emilia Kjenberg; sekä lampuoti, leskimies Juha Blom Westergärdin talosta Lemlahden kylästä Paraisten pitäjää javaimoihminen Katarina Lovisa Kaarlentytär.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 17 p.
tuli Helsingin polisimestarilta Turun polisimestarille sananlennättimellä ilmoitus että Espanianalamaiselta Pablo Artrarolta Kleinen ravintohuoneessa Helsingissä oli varastettn kultanen silinteri-kello kultaviljoinensa, 326 Espanian piasteria, 200 ruplaa hop.
ja matkapassi, ja että varkaaksi luultiin eräs mies uimeltä Grönroos, joka samana päivänä höyrylaivalla ”Furst Mensehikoff” oli lähtenyt tänne Turkuun.
Mainitun höyrylaivan tullessa samaua päivänä kaupunkiin, otettiin kiini sotamiehen poikaJuha GrönroosPorista kotosin, ja löyttiin häneltä varastettua tavaraa ainoastaan kultakello ja viljat, jota vastaan hänen kumppanillansa tuntemattomalla ja pasittomallavaimoihmisellä, joka sanoi olevansa alaupseerin tyttären Helsingistä nimellä Katariina Karberg, löyttiinvarastetuista rahoista 111ruplaa 25 kop. hop. , 155 riksiä Ruotsin riikinrahaa sekä vähänen joukko ulkomaan hopiarahaa, jotka Katarina Karberg sanoi matkalla saaneensa Grönrosilta tallettaaksensa, jonka myös Grönroos todisti, tunnustain varastaneensa.
Tarkempi tutkinto pidettiin polisikamaritzsa 21pättvä tässä kuussa, jolloin asia lykättiin Helsingin lamneriu oikeuteen, jonne myös Grönros ja Katariina Karberg ynnä heiltä saatu tavara ja rahat tulevat lähetettälväksi.
Samana päivänä ilmoitti1:
lsi totontekiän leski Kustaava Wahlgren että hänen klänninkinsä plakkarista oli viety rahakukkaro, jossa oli 3 ruplaa 27 kop. hop. ; 2:ksi kankurinkifälli Robert Grönfors että hänen vaimonsa klänningin plakkarista oli varastettu rahakukkaro, jossa oli8 ruplaa 64 kop. hop. ; 3:ksi assessori Hirninleskiroutvaoli Uudella torilla kadottanut8 ruplaa kukkaronensa; 4:ksi rusthollarin tyttäreltä Lolvisa Inhantyttäreltä Gunnarsnäsin rusthollista Paraisista kotofin oli samana päivänä viety 3 ruplaa 93 kop. ; s:ksi neiti Maria Lindsten Joensuun kartanosta Halikon pitäjää että hänen klänninkinsä ftlakkarista Kirkkotorilla oli kadonnut pujottu kukkaro, jossa oli 40 hop. ruplan paikoilla; 6:ksi traatarinkisällin leski Maija Liisa Ekström Helsingistä oli kadottanut rahakukkoron, jossa oli 1 viiden ruplan ja 2 yhden ruplan seteliä. Samana päivänä toi suutari Ramstedtin oppipoikaJuha Selin polisikamariin 3 kirjaa, jotka hän oli löytänytpellolta Henrikin uimahuoneen läheltä.
18 p. ilmoittiI:ksi Hiippaluntainsanomia. (Turun. ) Kuollut vankihuoneen saarnaajat O. W. Simelius Waasassa ja vp. E. O. Stenberg Turussa alussa kesäkuuta.
Haettavaua vankihuoneen saarnajan virat Turussa ja Waasassa, uusi kappalaisen virka Waasassa, setä laulunopettajan virka Kokkolan ylialkeiskoulussa.
Sitte kuin Turun rouvasväenkoulunopettaja maisteri Simelius omasta pyynnöstänsä on jätettypoisFöglönkirkkoherran vaalista, johon hän vaaliintäytteeksi olipantu, on hänen siaansa kolmanneksi vaalisaarnaa. jaksi määrätty kirkkoherran viran toimittaja Kokemäellä vp. I. W. Limon. Paitsi sitä on v auliin pantu Maalahden kirkkoherran virkaan 1) Lappväartin kappalainen K. E. Bergman, 2) Kauhajoen kappalainen WP. S. Hellgren ja 3) Ilistaron kappalainenvp.
B. E. N. Aspelin; Teirijärven kappalaisen virkaan 1) Lempälän kappalainenWP. K. P.
Grönros, 2) RaippaluodonkappalainenK. I. Roos ja 3) Eklerönkappalainen vp. I. W. Fontell, sekä Lehtimäen saarnaajan virkaan I)Wöyrinkirkkoherran apulainen E. Malmberg, 2) armovuodensaarnaaja Bergössä M. E. Caselius ja 3) vaalin täytteeksi kappal. apulainen Kuortaneella K. I. Chydenius.
Wirtavakuuskirjan saanut v. t. lukion-apulail nen maiöteriK. G. Bärlund Turun alikoulunrehtoriksi.
Nimitetty maisteri F. A. Canth historian opettajaksi Kokkolan ylialkeiskouluun. Määrätty Maarian lappalainen WP. maisteri A. W arelins pitämään kirkkoherran virkaa siellä silla aikaa kuin provasti Hjelt asianomaisten luvalla oleskelee ulkomailla, koulunopettaja B. Anthoni tulevan lokakuun 1ftäivään saakka pitämään kappalaisen virkaa Raumalla kappalaisen WP. Blomin virkavapauden aikana, maisteri O. A. F. Blomstedt toimittamaan rehtorin ja maisteri A. Forsnäs konrehtorin virkaa Kokkolan ylikoulussa tulevana luku-aikana, seka ylioppilas T. Erikson samalla aikaa pitämään toisen opettajan viran tointa Godbyn alikoulusfa.
(Porvoon. ) Keis. M:tion armossa suonut h. k. pispa K. G. Ottelinille virkavapaudenkolmeksi kuukaudeksi tänä kesänä, matkustaaksensa ulkomaille, terveyttä hakemaan. Wirkavapauden konsistoriumilta onsaanutPuumalan kirkkoherra maisteri G. E. af En ehjelm kuudeksi viikotsi kesäkuun 15 p:stä omain asiainsa tähden, jolla aikaa Wirolahden kappal. apulainen vp. A. W. Mansner on määrätty Puumalan ’kirkkoherran virtaapitämään.
sKuoftion. ) Kirkkoherran tutkinnon on käynyt Kärsämäen kappalainen, kirkkoherran viran toimittaja vp. B. L. Frosterus.
ajomies Juha Lunden että hänen hevosensa ynnä häkkirattaat ja silat, puodissa ollessansa, oli «arastettu; trenki Pietari Aataminpoika Laukatun Isostatalosta Prunkkalan kappelista, jolla tämä varastettu hevoinen oli, pantiin kiini ja tulee siitä tuttittavaksi; 2:ksi talonpoika Kaarle Matinpoita Ränön kylästä Föglön pitäjää oli kadottanut 70 ruplaa, jotka ittellisvaimo Maija Ajatin M-Mattilan talosta Suutilan kylästä Marttilan pitäjää oli löytänyt, niin että Kaarle Matinftoika sai omansa; 3:ksi piika Fredrika luhantytär Alistalosta Laitilan kylästä Wehmaan pitäjää että hän Uudella torilla oli kadottanut 6 ruplaa hopiaa, nimittäin 1kolmen ruplan, 1ruplan ja 3 kolmen markan seteliä, sekä pientä kuparija hopiarahaa; 4:ksi piika Eufrosyne Matintytär Nuutilan talosta Salon kylästä Wehmaan pitäjää että hän samana päivänä länsi Rantakadulla oli kadottanut mustan karttuunisen kukkaron, jossa oli 7 ruplaa hop. sekä 2 värjäri Lindströmin viirimerkkiä; s:ksi muurarin kisällin vaimo Ulla Lindholm että hän Uudella torilla oli kadottanutkukkaron, jossa oli 3 ruplaa hop. , nimittäin yhden ja kolmen markan seteleissä sekä pientä hopiaja kuparirahaa; 6:ksi talonisäntä Pietari Matinftoika Simon kylän Keskitalosta Paraisten pitäjää, että hän 17 päivänä tässä kuussa oli Aurajoesta kiini ottanut kulkevan venheen, jonka hän oli sitonut kiini neutvomiesGyllikin talon alla olevaan kalkkivenheesen; 7:ksi merimiehen vaimo Eeva Lindqvist, että hän samana päivänä asuntonsa vierestä Merikorttelintalossan:ro 104 oli korjuunsa ottanut mustanja viherian-ruudullisen villahuivin; B:ksi mamseli Selma Halleen, että hänen klänninkinsä plakkarista samana ftäivänä oli kadonnut rahakukkaro, jossa oli 3 ruplaa 45 kop.
hop.
19 p. ilmoittiI:ksi talonpoika Viktor Joosepinpoika Piippilän talosta Pohjarannan kylästä Savon Pitäjää, että hän 18 päivää vastaan yöllä oli kadottanut vartaan käden kautta hopiakellon ynnä siinä roikkuvilla kultaviljoilla ja n:ro 100 piirustettuna kuoreen; 2:ksi talonpoika Mikko SeppäläHäntälän kylästä Uskelan pitäjää, että häneltä oli kadonnut kukkaro, jossa oli 20 ruplan paikoilla; 3:ksi poikaEdvard Ertzberg, että hän Kasken kadulta 15 päivänä oli löytänyt klinkkuveitfen rautaftäällä ja kahdella terällä seka korkkiruuvilla; 4:ksi siltavoudin vaimo Wilhelmina Lindrot Tyrväästä, ettäKirkkosillalla tuntemattomalla tavallaolikadottanut rahataskunsa, jossa oli 7 ruplaa 20 kop. ; s:ksi pakkari Juha Appelgren höyryvenheIlon lautalta oli korjuunsa ottanut harmaan tröijyn, 1parin harmaita housuja, harmaan turkin sekä harmaapohjasenklänningin. Samana päi vänä otetiiin kahdelta epäluulon alaiselta ihmiseltä viheriä villahuivi ja harmaa tröijy, jotka ovat ftolisikamarissa tallella.
20 P. ilmotti I:ksi tohtori Elfving että hänen kyökistänsä oli kadonnut Hopiainen ruokalusikka, merkitty puustaveilla I. F. E. ; 2:ksi merimies Sven Juhanpoika että hän eräänä päivänä tämän kuun alussa taikka edellisen lopulla Luostarin mäeltä oli löytänyt yhden 25 ruplan setelin, joka näöltänsä kauvan näytti maanneenmaassa; 3:ksi henkikirjuri A. Tollet että hän loukolla ennen Wähällä Hämeenkadulla oli kadottanut rahakukkaron, jossa oli värimerkki ja 1rupla hop.
21 p. kadotti rouva Maria Wilhelms kaksi vähäistä avainta, ja karvari Fr. Mandell ilmoitti löytänensä tämän kuun alussa Uudenmaan kadulta punaruufuisen topa Sanomia Turusta.
M26. Perjantaina Kesäkuun 28 päivänä 186L 3 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Tnomiolirlossa, Suom. Aamusaarnan: Jumaluusopin oppilas Wellenius. Nuots. Aanmsaarnan:lumaluus- opin oppilas Palonen. Suom. Ehtoosaarnan:
lumaluus-opin oppilas Utter. Ruots. EH
Mustalais-poikalasten jättäminen ja lähettäminen sotamies-kantonistalais-pataljoneihin Wenäjälle, joka julistuksessa huhtikuun 12 p. 1842 oli säätty, on nyt armollisessa Julistuksessa viime toukokuun 6 p.
lakautettu, syystä ettei Wenäjällä niitä lapsia enää oteta mainittuihin pataljoneihin mastaan.
(S:tar. ) Purjehtimisesta jalaivaliikkeestä Saimaan rantain malilla on armollisessa kirjeessä Tullin-pääjohtokunnalle viime huhtikuun 8 p:ltä selitetty, että määräykset toukokuun 28 p. 1839 annetun Purjehtimis-järjestyksen 3:ssa luvussa sisämaisesta laivaliikkeestä oikeastaan tarkoittamat maan semmoista laivaliikettä, missä merimesiä koskettaminen moipi tapahtua, eikä niitä määräyksiä siis voida sovittaa purjehtimiseen Saimaan mesillä muita laimoja kohtaan kuin mitkä tulemat mereltä tahi aikomat mennä merelle. Samalla kuitenki säätäan että jos vasta näyttäisi, että tavarain luvaton tuonti ja lemitys maakuntaan maatisi, , kauppaliikkeen suhteen Saunaan mesillä, uusia määräyksiä ja sääntöjä, Tullin-pääjohtokunnan tulee tehdä alamainen ehdotus niistä valtiohoidon senatin osastoon. (S:tar. ) Uusi pitäjä. Käskykirjeellä viimis toukokuun 27 zx on Keis. M:ti armossa määrännyt että Loimaan kirkkoherran miran avonaiseksi tultua, Alastaron kappeli ynnä Wirttaan saarnahuonekunta sekä Mökköisten ja Auvaisten kylät emäseurakunnasta eroitetaan ominaiseksi kolmannen luokan keisarilliseksi pitäjäksi, jossa valmelee kirkkoherra ja pitäjänapulainen; tullen Alastaron kappalaisen virka hätvitettäväksi, avonaiseksi tullessa, ja kappalaisen puustelli annettamaksi kirkkoherralle, ollen seurakunta velvollinen, uuden manttaali-luvun jälkeen, laittamaan sitä tarpeelliseen ruokkoon ja vastedes laillista hoitoa siitä pitämään; tulee myöskin seurakunnan pitajänapulaiselle rakentaa ja voimassa pitää tarpeelliset asunja ulkohuoneet; jonka ohessa armossa on säätty että jos Alastaron nykyinen kappalainen ja pitäjänapulainen erkanemat Miroistansa ennenkuin Loimaan nykyinen kirkkoherra, näitä mirkoja tulee toimittamaan mälinaikaset saamamiehet; mutta Loimaan jälille jäänyt emaseurakunta tulee vastakin luettamaksiensimaisen luokan kirkkoherrakunnaksi.
Suomen talousseura Turussa on maaviljelystoimista antanut vähemmän metallinsa talonpojille Juha ja lisak Korhoselle Wiitasaaren pitäjästä, talonpojalle ja kirkon kuudennusmiehelle I. I. Tansarille Isosta-Kyröstä, talonhaltialleJaako Simonpoika Mattilalle Heinolan pitäjästä, talonpojalle kirkkomäärtti ja lautamies Israel Hembergille ja muoroojalle Matti Jaakon pojalle, kumpikin Marttilan pitäjästä, talonhaltialle Aatami Antinpoika Mattilalle Heinolan pitäjästä, talonpojille Juha Pekka Saukiselle ja Juha Termaniemelle Kittilän Lapista, torpparille Heikki Liimataiselle Wiitasaaren pitäjästä.
Maaviljelysopettaja Gibson on määrätty tämän vuoden kuluessa, ja sittekuin hän on päättänyt muut kruunun käskystä sekä yksinäisten anomuksesta tehtävät virkatoimensa, tutkimaan noita avaroita soita ja rahkoja Perhon kappelissa Kokkolan pitäjää, jos ne ovat maaviljelykseen sopivia, ja sitte antamaan lauseensa asiasta sekä kertomuksen toimituksestansa.
Maamiljelyksen ja yhteisten töitten toimikunnan esimies, senatori Gripenberg on ilmoittanut tahtovansa keskustella Suonien talousseuran kanssa Turussa muutamista maaviljelyksen ja sen simukeinoin tärkeistä asioista, jonka muoksi seura on kutsuttu mälinaikaseen kokoukseen tuleman heinäkuun 6 päivänä kello 5 jpp.
Sivistysseura. Tohtori N. H. Pinellon ynnä muutamain muiden Turkulaisten alamaisesta pyynnöstä saada täällä, tehdyn sääntöehdotuksen mukaan, asettaa seura yllämainitulla nimellä, siinä tarkoituksessa että kaupungin nuorisolle, marsinki työntekemästä säädystä, lemittämäan halua tieteisiin ja hyödyllisiin askaroimisiin, on Keis. M:ti armossa suonut semmoisen yhteyden perustettamaksi ja sen ohessa mahmistanut sitä varten tehdyt säännöt, kuitenki sillä lisäyksellä, ettei keskustelemisia maltiollisista asioista, ei myöskään neumottelemisia semmoisista aineista, joilla ei ole mitään yhteyttä seuran tarkoituksen kanssa, ole lupaa siinä pitää, josta puheenjohtajan ja seuran toimikunnan tulee pitää vaaria, sekä ettei seuran sääntöjä saa muuttaa ilman fenatin erinäisettä lumatta.
Tämän johdosta kuuluttaa tohtori Pinello kaikkia jotka harrastamat tämän seuran perustamista, kokoontumaan laumantaina tämän kesäkuun n2e9espen. , kello 5 jpp. talousseuran kokoushuokuulemaan vahvistettuja sääntöjä, valitsemaan puheenjohtaja ja vara-vuheenjohtaja ja jäsenet toimikuntaan sekä muutoin keskustelemaan ja päättämään niistä asioista jotka siihen kuulumat.
Wahingon valkia pääsi mailalleen viimis tiistaina puolipäivän jälkeen täällä nTeuersusassa konetehtaan työmiesten asunhuoPisvanpellolla. Walkia riehahti kohta ilmituleen, niin että huoneen katto mahalla ai Ulkomailta.
Kiinassa on Englannin ja Franskan lähetysmiehet Mirkaansa asetetut Pekingin kaupungissa, jossa heidän lippunsa liehumat sitte maaliskuun 26 p.
Libanonin kuvernööriksi Syriassa nimitetään armenialainen Daud-essenoi. Paitsi tun tuolityynyn.
22 p. ilmoitti talonpoika Aatolf Juhanpoika Alistalosta Kairisten kylästä Nummen pitäjää, että hän samana päivänä kello 3 aamulla Hämeentullissa oli nähnyt 2 venäjän sotamiestä tuleipvoasnanRyssänmäeltä, kuntain jotakin, ja Aatolfiluhanseisattaessa katsomaan sotamiehiä, jotka näyttivät epäluulon alaisiksi, heittivät he pois topatun karttuunipeiton, yhden punasenja valkosen-tirjavan klänningin, yhden lakanan ja peilin, sekä menimät Me tiehensä. Tämän tavaran otti Aatolfi ylös ja vei kotiinsa, jossa se on tallella; 2:ksi talonpoikaOtto HeikinpoikaHirvonpään rusthollista Paimionpitäjää, että hänen plakkaristansa 18 päivänä tässä kuussa oli viety hopiakellokahdella puetilla ja hopiaviljoilla.
Wnkolla oli Aurajoesta otettu kiini 2 puolentynnyrin saavia ja sisältä viheriäksi maalattu venhe, joista omistaja saa tiedon polisikamarissa.
kaa paloi japutosi sisälle, johonse saatiinsammumaan. Ilma oli jotenki tymenä, ja tuulen alla avoin rakentamatoin maa, niin ettei tulen levenemisestä ollut mitään hätää. Walkian luullaan syttyneen huolimattomuudesta. Kouluttaja-seminariumin opettajiksi aikojat miesja nais-puoliset lähtivat melkein kaikki tämän kesäkuun 15 p. höyrylaivalla Helsingistä suoraan Saksanmaalle tärkeään virkatoimeensa opastumaan ja varmistumaan.
Wähintäkin vuoden päivat tulemat he olemaan Sveitsin paraimmissa seminariumeissa. (S:tar. ) Porissa on pieni rautanen yöyrymenhe loetar nimeltään saatu valmiiksi. Sen höyrykone on tehty Porin konetehtaassa.
Wenhe on erään yhtiökunnan kustantama ja tuli maksamaan 4, 000 ruplaa hop. Se on rakettu yuvitusmatkoja varten.
(P. K. S. ) Rautatien teosta esitellään Helsingin ruotsalaisissa sanomalehdissä ettei sitä tehtäisi Hämeenlinnasta Tampereelle, vaan sen siaan ensiksi tehtäisiin Lahden kylästä Wefijärven rannalta Hausjärvtlle nykyjään tekeillä olemaan tiehen, siitä sitten Lopen ja Tammelan jarvien pohjais puolitse Turkuun, ja Tammelasta eri haara Akaan läpitse Tampereelle. Hausjärveltä tulisi 60 virstaa Tammelaan, siitä 80 virstaa Turkuun sekä Tampereelle, niin että Turusta ja Tampereelta tulisi sama matka Tammelaan, , ja siis kummastakin Helsinkiin 206 mirstaer ja Lahdelle 196 virstaa, sekä Turun ja.
Tampereen väli 160 virstaa.
Tämän kautta tulisi tosin matka Tampereelta Helsinkiin vähän pidemmäksi kuin Hämeenlinnan kautta, mutta näin tulisi myös Turku saamaan rautatien, joten maakunta saisi pikaisesti kuljettaa tavaransa maamme kahteen suurimpaan kaupunkiin, kumpi heille vaan olisi edullisempaa.
Työ olisi ensin aljettava Hausjarveltä Lahdelle, joka mähimmän maksama on, ja mahdollisesti myös yhteen aikaan Turusta Tampereelle, ja sitte kuin edellinen on saatu valmiiksi, pitkitettäisiin sitä Hausjarveltä Tammelaan, jossa se yhdistyisi Turun ja Tampereen väliseen rautatie-rataan, ja kukin rata-osa tiestä, niin pian kuin se valmistuisi, avattaisi kul- jettavaksi, odottamatta koko tien valmistumista.
— Nykyjään tekeillä olema rautatie lienee laskettu tuleman maksamaan 30 tahi 32 tuhatta ruplaa virstalta, mutta kun työn johtokunta, päällysja työmiehet omat tarpeeksi tottuneet, on syystä toimottava, että kustannukset jotenki vähenevät, kukaties:
25 tahi 28 tuhanteen ruplaan mirstalta, joka tekisi 276 virstalta vähän päälle 7 miljonan ruplaa hop. ;
joka tosin on suuri summa, mutta siinä olisi myös vahva makuutus maamme vaurastumiselle.
Wenäjälta.
Wenäjän ja Ruotsin hallitusten välillä monusjo, ulukuun 27 p. v. 1860 tehty suostuettä joutilaiset, kerjäläiset ja pahantekiät toisen valtakunnasta lähetetään kotimaahansa takasin.
Kotimaalta.
Wara-konsuliksi on nimitetty: kauppias rDus. sSaj, öströmEnglannin varakonsuliksiTuja kauppias O. Wendelin Ruotsin varakonsuliksi Kristiinan kaupungissa.
H. y. kenraalikuvernöörikreivi Berg, joka on saanut virkavapauden puoleksikolmatta kuukaudeksi, lähti tämän kuun 20 päiväa vastaan aamulla höyrylaivassaPietariin, josta hän sitte matkustaa ulkomaille, aina Italiaan asti. Kenraalikuvernöörin virkaa toimittaa silla aikaa vara-puheenjohtaja senatin valtiohoidon osastossei, kenraaliluutnantti paroni I. M. Nordenstam.
Suomen alamaisuuden valan on tehnyt Wiipurin läänihallituksessa tämän kesäkuun 7 p. entinen Tanskan alamainen kultaja hopiasevän poika Jaako Edvard Hilgen eli Hillgrsn.
Pohjais Amerikassa yhtä mittaa maan kokoilemat sotaväkeä ja marustamat sotaan. Paljon orjia on karannut eteläisistä maista pohjaisiin.
(Lähetetty, ) Elämän parannus ja ajatuksen muutos.
Eräs rakennus-mestari oli kotopaikkakunnaltansa ottanut myötänsä taitaman muurarin, joka myös osasi tehdä nikkarin työtä, olemaan hänelle amullisena suurenlaisen yhteisen huoneen rakennuksessa, jonka hän summakaupalla oli ottanut tehdäksensä. Muurari oli monessa kohden hymänlainen, mutta hänellä oli yksi ainoa vaha ja onneton tapa:
hän joi itsensä juomuksim jokikinen laumantai- ilta; ja koko sunnuntainmietti hän kroumeissä, taikka makaili kovassa pään pöhnässä miinus yösenmäkemastä juomingista.
Ei hän kuitenkaan työtänsä laimin lyönyt; maanantai-aamulla oli hän aina Mirassansa, ja koko miikon toimellinen ja ahkera. Kerran tapahtui kuitenki että hän keskellä viikkoakin tuli häirinkiin; ja mietti silloin puolen päivää kroumissa. Muutaman miikon kuluttua tapahtui se taas; ja kun pahuus usein vähitellen ja huomaamatta käy käymistänsä eteen päin, niin tapahtui nytkin että muutaman ajan kuluttua hän oleskeli koko paimätkin juomingeissa ja kohmelossa.
Rakennus-mestari oli usiammat kerrat nuhdellut häntä laumantai-yön menoistansa ja huikentelemaisuudestansa, ystämällisesti manaten häntä luopumaan niistä; mutta kuin hän nyt näki, että miinanhalu vietteli häntä työpäiminäkin kuluttamaan aikansa huonossa seurassa kroumissa, sanoi hän eräänä päivänä hänelle: ”Matti, sinä tiedät että otin sinun tänne, toimittaakseni sinulle edullista työnansiota. Et sinä kuitenkaan ole käyttänyt itseäsi niinkuin sopii, ja hyödyttänyt itseäsi, maan viimeisinä aikoina menettänyt työpäimasikin juopumuksessa. Et enää ole tehnyt niin hymää työtäkään kuin ennen.
Ennen ansaitsit usein 5 ja 6:kin ruplaa nmkossa, nyt Harmoin 4; ja sinun maimos ja lapses eimät saa tarpeeksensa elon ainetta; eimät he siis moi pysyä samassa siimossa ja säännöllisyydessä kuin ennen. Minä olen sentähden sen järkähtämättömän päätökseni päättänyt, että sinun täytyy luopua krouvin käymisestä ja minulle jättää säästöön se osa työ-ansiostasi, jonkas nyt kulutat kroumissa, taikka mennää pois minun työstäni. ” Muurari äkastyi; hänellä oli hymä luonnollinen järki ja mahma tunto; kaikki hymät liikutukset eimät hänessä mielä olleet paatuneet. Hän anoi vähän ajatusaikaa; ja hän päätti mihdoin säästöön jättää pari ruplaa viikkoonsa viikkorahastansa. Hänen esimiehensä ja ystämänsä katsoi dymäksi hänen päätöksensä, ja antoi hänelle muutamia hymänlaatuisia neumoja ja kehoituksia, joita hymäsndämmisillä aina on tarjona, ja sopi vasti osaamat käyttää. Hän sanoi: ”minä panen miikkosäästösi säästöpankkiin. ”— ”Ei niin, sanoi Matti, minä en epäile jättää teille rahojani säästöön; mutta säästöpankkeihin ei minulla ole mitään luottamusta ja uskallusta. Minun luullakseni omat ne ainoastaan sen muoksi toimeen saatetut että herrat saisimat käsiinsä köyhäinrahat. ” Nakennus- mestari koki selittää hänelle hänen epäluulonsa vääryyden ja perättömyyden, osotti hänelle ja neumoi säästöpankkein todellista laatua ja tarkoitusta, hyödyttämään juuri työtä-tekemää kansaa, ja sitä vakuutta, jolla rahat hoidetaan ja alituisella kasmamisella kartutetaan. Mutta
Matti oli järkähtämätön tässä asiassa, hänellä oli epäluulo säästöpankeista, jota hän ei tainnut mielestänsä karkottaa. Tosinhän päätti jattaä krouvin ja muun irstaisuuden, ja mielä puoli-päilvä-ryypynki; hän taisi mieluisesti antaa omaisuutensa esimiehensä haltuun; mutta säästöpankkiin ei hän millään muotoa sallinut rahojansa pantamaksi.
Aina tästä hetkestä asti oli kuitenki Matti yhäti työssä; hän oli yhtä mittaa selmäpäinen ja säädyllinen, ja hän havaitsi, ilman vähintäkään epäilyksen ja epäluulon merkkiä, olemansa taas esimiehensä entisessä hymässä suosiossa, joka asia onkin aiman tärkiä parannuksen muutokseksi, koska katumainen ainoastaan sillä lamoin moi mahvistua ja lujentua hymässä päätöksessänsä.
Matti makasi lemollisesti joka laumantaiyön kotonansa, sunnuntain mietti hän perheensä keskuudessa lukemisella sopimia ja hyödyllisiä kirjoja, kirkon käymisellä, ja keskustelemisella muutamain hymäluontoisten naapuriensa kanssa, joiden lapset kämimät samaa koulua kuin hänenki. Hanen kasmonsa muuttuimat taas termeemman näköiseksi ja iloisemmaksi, ja kaikki osotti hänen oleman onnellisen ja kelpo-miehen.
Muutamia muosia oli kulunut ja Matti yhä pysynyt raittiina, poikkeematta entiseen vahingolliseen pahuuteensa, kun rakennusmestari, joka oli saanut suuren summakauppa-rakennuksensa valmiiksi, eräänä vaimänäkutsui Matin tykönsä ja kysyi häneltä, jos hän oli pitänyt lukua niistä rahoista, kuin joka miikko hänelle oli jäänyt säästöön. Matti mastass ettei hän semmoista lukua ollut pitänyt. ”Katsos tässä, sanoi mestari, sinulla on kaunis summa”; ja hän antoi hänelle säästöpankin välikirjan, varustettuna hänen omalla nimellänsä.
”Kaksi sataa ruplaa!” huusi Matti ihmetell— en, onko minulla niin suuri summa, herra?” ”On, mastasi rakennus-mestari, minä pidin sen velvollisuutenani, huolimatta sinun kiellostasi, panna rahat säästöpankkiin kasvamaan. Jos olisin pitänyt ne tykönäni kasvamattomina, olisi sinulla nyt ainoastaan sata seitsemänkymmentä ruplaa; sinä olet kartuttanut kasveissa kolmekymmentä ruplaa näinä kolmena vuonna, ja saat rahas säästöpankista, koska vaan tahdot.
No, Matti, mitäs nyt sanot säästöpankista? Etkös pidä niitä hyminä laitoksina ihmisille, jotka tahtomat nuoruuden, terveyden ja voimansa aikana kartuttaa itsellensä tulemiksi heikkouden ja moimattomuuden ajoiksi turmallisen manhanpaimän maran. ” Matin mieli tuli suuresti liikutetuksi.
Hän kiitti ystämätänsä ja hymäntekiätänsä, joka oli ohjannut hänen juopumuksen ja pahuuden tieltä, seka opettanut häntä etsimään muiden kunnioittamista ja omaa menestystänsä siimollisella elämällä ja hymissä tamoissa. Hän hamaitsi myösmäärän ajatuksensa, joka hänellä tähän saakka oli ollut säästöpankista, koska semmoinen laitos, lähinnä hymän ystämänsä musalta neumoja, oli ollut hänen onnensa aiheena, sjoutmamhaänn nyt nautti, ollessaan niin suuren omistajana, joka muutoin olisi tuhlaantunut pahuudessa ja kurjuuden tiellä.
(Lähetetty. ) Kesä.
Wieras tuli Suomehemme pitkän matkan takaa, Tuskin viisi kuukautta Suomessamme makaa.
Outo luulis ynsiäksi tämän muukalaisen, Waan se ompi paras vieras maalle Pohjolaisen.
lärvet jäästä sulattaapi Erkin päivän aikaan, Käen äänen kehoittaapi Suomessamme taikaan.
Kaksi kolme kuukautta tappelua koittaa Pohjatuulen kylmän kanssa, viimmen han sen voittaa.
Pakkasen se lennättääpi tuntureitten puoleen, Hallan poijes kyyditseepi erämaahan kuoleen.
Hälvetä sen pohjatuulen vierastamme pitää, Ei sen tule kesän tullen Suomehemme mitään.
Suosiosi’ on rakettuna tämän vieraan laatu, Häneltä on kaikki hyma Suomehemme saatu.
Hän se luonnon virkistääpi niinkuin uuteen eloon, Itse kunkin kehoittaapi raittihimpaan oloon.
tätä kotiperäistä kumernööriä asetetaan kunkin kuuden yhteyskunnan päämieheksi turkkilainen esimies seka kotiperäinen1500miehen polisijoukko.
Franskan keisari on tunnustanut Italian yhdeksi keisarikunnaksi, mutta kuinka Ruomin asiat selitetään, jossa vielä on franskalaista sotaväkeä, siitä ei mainita mitään.
Alioikeus Englannissa on hyljännyt Kosfuthin vedon panon tehdyistäUnkerilaisista rahoista.
Maanantaina tulevan heinäkuun B:na p:na’!. lello 11 evv. . myydään julkisella huutokaupalla Lapilan talossa. Ihalaisten kylässä, tässä Mynämäen pitäjässä, sama Lavilan ynnä Hannulan, kumpikin V, osa manttaalin perintötalot, mainitussa Ihalaisten kylässä, niitä ehtoja vaitaan kuin myymisessä likemmin määrätään; kuin, ja että taloitten hallitus tuleeostajille jätettäväksi vasta ensimäisenä syksynä, halullisille ostajille tämän kautta tiedoksi annetaan. Mynämäestä kesäkuun 14:nä p:nä 1861. JuhaJuhanpoikaLapila.
T. K— nen.
Luojalta on käskettynä tämän vieraan teko, Luoja meistä murheen pitää joka Se on tämän vieraan tahto että pellot kasvaa, Sitten saadaan aittoihimme monenlaista rasvaa.
Hän se antaa sateen tulla peltojamme kastaan, Kaikki pitää yhtälaisnä, ei se ketään lastaa.
Hän saa pikku lintusetkin taulaan laaksoissamme Huomeneltain varhain jo meidän maatessamme.
Hän se maamme vihriallä peitollansa peittää, Han se vedet järvissamme lampöseksi keittää.
3 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
4 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
5 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
6 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
7 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
8 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 3 epp.
9 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
11 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
12 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftp.
13 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
14 p. Hupimatla Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epft.
18 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epft.
23 p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello epp.
Samana päivänä takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita lmuuripatoja). patoja, jalkaja paistinpannuja sekä lasli-ulleja kaikista lajista, arina-uuneja.
rauta-ariueita (halloja), pellejä, ryytky-uuneja. ryytkylautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyu-kannattajia. tirjeitten kovioituSloneita, lokanputteja ja kebriä. pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntareita ja kymmenlutu-vaaloja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiampaa lajia lutkuja. saranoita, akkunan-rautoja, uuninja tomeron-oveja. kabvin-paahtimia y. m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
llH”Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita »alettuja kaluja.
Tampereen liiuatehtaan pellamakanlalta, ihoötaja rohtimista-lanlaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä Valmiiksi tehtyjä mieSväen vaatteita, Attunanklasia, monenlevyisiä. tehtaan hintaan, Iso joukko seinälelloia. moneen bintaan.
Suomen Teoksienkaupassa.
Napettikauppa.
Tänäpänä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias C. F. Alftanin (entisessä Rlgnellin) talossa Uudenmaankadun varrella livimuurissa. jossa kunnioitettavan yleisön tarjona on hymä marasto monenlaisia S. aV«tt\a ia niiden SUunut&a halpaan hintaan. Turusta maalieluuu 5 v. 1861.
G. Niels.
Wikahteita, Patoja ja lalka-pannujamonen laatusia, tehtaan hinnvilla Suomen Teoksien kaupassa.
KVlvofiemeniä, nimittäin: Turnipsia (Englannin nauriita), niinluin Red globe spunasia tmipuräifiä nauriita), White globe (valtosia ympyräisiä nauriita), myypi P. F. Sibelius.
Hyviä, itäviä Wautiin-fiemtniå tnvpi I. 8&. Söderström, Wäljärimestari Blomqviötitalossa Ryssän tirlkokadun»arrella Turussa Halataan ostaa.
Hyroiä lvaltosia herneitä ostaa E. F. Alftan Ilmoituksia.
DMTämän lautta saan nöyrimmästi ilmoittaa että olen muuttanut kultasepänleslenDahlströmin talosta kirjansitoja NorrmMn taloon vastapäätä isoa Grönvergiä, sulkein itseni samaan yhteisön hyväsuofioon, jotatähänastikinolensaanut nauttia.
Turusta teliiluussa 1861. A. F. Wasenius, Kultaseppä.
Selma ja luotettava mieö saa nyt kohta treuginvnikan trikoovavriitissa täällä. Palkan ehdoista sovitaan työmestari Tövferin kanssa, jonka joka päivä saa kehdata roarriikiosa.
Nl’in kabdenviikon paikoilla sittenkadotettiinmuistolirja.
Löytäjä tuokion sen näiden sanomain vainoon.
Myylävänä maamme kirjakaupoissa:
Aosvutarha-kirja eahvaan hyödyksi.
Ruotsiksi kirjoitettu Olli Enerotuilta.
Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Vellomisia WlllvotallN viimiställn tulevan marraskuun 4 p. Porin neuvotuvassa kauppias I. K.
Löfblomin:lonkursissa. kesäkuun ensi arkeemaanautaina v. 1862 Oulun neuvoluvassa kauppaneuvos O. Bergbom vainaan pesässä. Heinolan keräjäiu 2:na p:nä tuuden kuukauden kuluttua miimis toukokuun11p:stä läänintohtori I. Svauström vaiuaanpesässä, heinäkuun 3 p. m. 1862 Turun homioikeudessa entisen ylioppilaan K. A H. Adlerereutz mainaan pesässä, toukokuun ensi arleemaanantaina v. 1862 Pormoon neuvotuvassa urluinpollian lesken Lomisa Forhberg vainaan pesässä ja satulamaakarin lesken Heta Anstenius mainaan pesässä, tuleman syyskuun 24 p. Suntion keräjissä maisteri F. Björkman vainaan pesässä, Helsingin keräjäin toisena peiivänä vuoden kuluttua viimis huhtikuun 30 p:stä entisen maakamreerin assessori K. G. Bergbom mainaan pesässä, tuleman joulukuun 2 p. Hämeenlinnan neuvotuvassa kauppias I. Lindholm vainaapesässä, tulevan vuoden heinäkuun 2 p. Wiipurin hovioikeudessa ömerstiluutnantti Toll vainaan pesässä, Rantasalmen keräjäin 2:nap:nä luuoen kuulauden kuluttua lampuoti Otto Nuuskas vainaan pesässä, tuleman joulukuun 2 p. Kuopion neuvotuvassa ravitsia K. G. Wiik mainaan pesässä.
Toisen holhottllvalsi oikeudessa pantu entinen alaupseeri Juha Ferdinand Kuhlberg Tampereella, talonpoika Juha Nikkilä Nuovedellä. talonisäntä JuhaPietari Märsylä Salosten pitäjässä, talonpojat Jeremias Paavola ja Kustaa Wekuna Luopioisissa, talonpojat Mikko Silvan Käkölä ja Kaarle KustaSuontaka Uudellakirkolla, talonpoika JuhaPoloLoimaalla, rusthollari Fredrik Söderström Euran kappelissa, suutari Jaako Lindqvist Elimäellä, leskirouroa Margareta Kekoni ja talonpoika Kaarle Kolmunen Jämsässä, uudisasukas Joonas Wironlals ja talonpoika Juha Sevpälä Kuhmoisten pitäjässä, eläkemiesMattiHarju ja talonpoika Juha Oitari Laukaalla, talonpoikaHeikki Pyttylä Kemin pitäjässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan Juha LöovönenKesälahden kirkkoherran viralle. Preussin alamainen klasinvuhaltaja Diedr. Stute ja Brunsveigin alamainen Wilhelm Sehrader Urjalan kirkkoherran viralle.
Tavarain hintoja Turussa.
Ruliit 5 r. 30 k. , rukiinjauhot 6 r. . kaurat 3 r.
30 ja 3 r. 50 k. . Valkoset herneet 4 r. 80 k. , harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynil 22 k. , lauranlryynit 27 k. kapalta; humalat 10 k. naula; voi 2 r. 80 k. ja 3 r. , tali 3 r. . tuore naudanliha 1r. 10 j1r. 15 k. , tuore lampaanliha1 r. 25 k. , tuore sianliha 2 r. ja 2 r. 10 k. , heinät 5 k. aina 13 k. leiviskältä; munat 16 ja 18 k. tiu; perunat 27. 30 ja 35 l. nelikö; loivuset halvot Ir. 10 1. .
Mäntyset halvot 80 ja 90 k. kuormalta; palovliua 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W, Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. NenWall.
HöyrylaivaVhekla j^R kulkee heinäkuussa tänä ruuonna Uu<^MW^dentaupun^in, Naantalin ja ««^^WF3. sekäSalon Turun lauppilanroäliä jalähtee: 1p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
2 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
Huutokauppoja.
Perjantaina tuleman heinätuun 5 p. aikain lello 9 evp. ja 3 jpp. myydään huutokamarissa täällä jullisella osittain vapaehtoisella osittain ryöstö-huutokaupalla, taikellaista ryöstöönotettua selä muuta irtainta tavaraa. nimittäin Ikultanen sylinteri-kello. petsatuita ja maalatulta huonekaluja, rouvasväen pitovaatteita, höyhemillä ja ruovonpäillä täytetyltä sänkyvaatteita, vaski-, plälkija rautakaluja, llasia ja posliineja, 1luurireli ynnä yhtä ja toista!huonekomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 27 p. 186!. A. Forhman.
. Forhman.
Il) v. altain kello 9 epp. ja 3 jpv. myydään entisessä höyrymyllyssä eli lauvpaneuvos E. lulinin talossa n:ro 1ja 2, 4 korttelissa 4 tauvunginosaa tässäkaupungissa, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla, roalaskalan- pyytäjäseuran omaisuutta, nimittäin tommitynnyriä 40— 4W kannun vetäviä. tynnyrinvyöttäiän, sepän ja salvumieben työkaluja, pyssyjä ja kiväriä pummiteihäitä. yhtä ja toista laivan kajutan tavaraa, köysiä, nuoria ja köydenvyöriä suurenlaifia. väkarautoja.
keihäitä, veilsiä. lapioita, ynnä muita kalastus-kalujl, . valaskalavenheilä setä vallan uusia että vähän pidettyjä, saarnipuista airoja, vasliastioita, joiden joukossa 1pumppu ja 2 roesisäilyä. merikarttoja, värejä ja väriastioita. tyhjiä pläkkilaatiltoja, vurjekanlasta ja laivanpurjeita. merimiehen «aatteita, rauta-ankkuria vähemmille laivoille ja isommille venheille, vähänen joukko tulenkeötäviä tiiliä, venheloukluja.
jouklo ympyriä tammia hirsinä, suuria suolaammeja vahvoilla rautavöillä. 1 konttorivöytä setä 2 vaunut, ynnä muita laivankaluja. joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun
Hiippakuntainsanomia. (Porvoon. ) Opettajanäytteen oli tehnyt Helsingin alialleiskoulun opettaja maisteri A. W. Melart ja opettajatieteen koletas maisteri G. W. Calonius, edellinen ylikoulun opettajan virkoihin ja alikoulun rehtorin virkoihin päästäksensä, ja jälkimäinen samallaisiin virkoihinsekä rouvasväen koulun opettaja-virkoihin, setä virkaa televä franskan kielen opettaja Porvoon lukiossa maisteriR. E. Hirn franskan kielen opettajan virkoihin lukioissa. (Kuopion. ) Wirkavatuutuskirjan on saanut opetustieteen kokelas K. W. Dahlström määräystieteen virkaan Oulun ylialleiskoulussa.
Wirkavapllus on suotu kivulloifuuden tähden kuudeksi viikoksi Pielisjärven kirkkoherralle, rovastiI.
Steniukselle heinäkuun 7 päivästä jaPudasjärven kirkkoherralle L. H. Laurinille kesäkuun 26 p:stä. Määrätty näillä ajoilla kirkkoherran virkaa toimittamaan Pielitzjärvelläkirkkoherran apulainen seurakunnassa I. Stenius ja Pudasjärvellä seurakunnan kappalainen, jumaluusopin kokelas vp. R. W.
Montin.
Keis. M:ti on armollisella kirjeelläviime toukokuun 27 p. konsistoriumille ilmoittanut ettei H. Keif. Mttinsa ole hyväksi katsonut armossa myödyttää useampain lisalmen, Piippolan ja Paltamon pitäjäin talonhaltiain anomusta saada rakentaa eripitäjäNissilän pitäjän nimellä.
Kuolleita Turussa. Kesäkuun 10 p. merimiesOtto Wilhelm Lindqvist putosi laiva ”Annan” mastosta kuoliaksi, 32 vuotisena, 25 p. tullilaiva ”Suomen” merimiehen Kaarle Blomqvistin tytär MariaWilhelmina 5 ftäivän vanhana, sepänkisälli Norjan alamainen Gullitz Haagesen 42 vuotisena, 27 ft. mestarisuutari Juha Forsberg 55 vuotisena, merimies Mikko Nylundin poika Juha Yrjä 2 viikonijässä, neitiLiisa Grönroos 64 vuotisena, 28 p. lasimestarin kisällin Juha Andersinin leski Sofia Fredrika Grönberg 46 vuotisena, 29 p. kivipainaja K. F. W. Grohkopfin poikaKaarle Otto Anton 3 kuukauden ijässä, 30 p.
karvarimestariMikkelissä Uoti Bäekmannin poika Aksel 7 kuukauden ijässä, heinäkuun 2 ft. vaimoihmisen Majastiina Hellmannin öpärälaftsi Pietari Otto 7 viikon vanhana, 3 p. torppariJaako Lehtiniemi lahdetzta kuollut Wesiläänin yhteisessä sairashuoneessa.
Turun polistlamarinilmoitulsta. Kesäkuun 25 p.
ilmoitti I:ksi höyrylaiva Rurikin masinistin vaimo Kustaana Pettersson että hänen asunnostansa talosta n:ro 1 ensimäisessä korttelissa 3 kaupunginosaa oli svoanr, aStettuneljä paitaa, merkitty nimellä A. Petters1vanha musta verkajakku, 1housut, 1 kalossit, 1kahvepannu, muutamia nenäliinoja, merkityt nimellä G. Pettersson, 2 kyynärää viheriää aluskanaastll, 5 lakanaa, merkityt puustaveilla G. L. ja 1 alushame; 2:kst trenli Juha Wikström, että hänen plallaristansapäivää ennen, ollessansa Merikorttelin Perjantaina Heinäkuun 5 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M21.
s S. Kolminaisuudenpa!», saarnaamat:
Tuomiolirlossa, Suom. ja Ruots. Aamusaarnan:
Kirlkoh. apulainen Stenström. Suom. ja Ruots.
Ehtoosaarnan: v. Pastori Indren.
Linnan lirlossa, 11. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehruh. -lirlossa, N. 11, Suomea:v. Past. Malmström.
Piplianselityistä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä v. Pastori Malmström ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Kirkkoh. apulainen Stenström.
taa laivaan. Niitä kehutaan myös hyvin tehdyiksi. Rurikin sanotaan näinä paiminä lähtemän Kruunstattiin.
Onnettomuus. Niinkuin polisikamarin ilmoituksista nähdään, oli torppari Jaako Lehtiniemi Heikkilän talosta Jokioisten kylästa Wesilahden pitäjää viimis lauvantaina mennyt tuomiokirkon torniin, ja alas tullessa poikennut rapuilta simulle japudonnut Holmiin, jossa häntä niin komasti sattui, että hän tämän kuun 3 p. heittihenkensä.
Tilavakuusseura on nyt antanut ruotsin kielellä kertomuksen keskustelemuksista ja päätöksistä, joita yhteisessä kokouksessaHelsingissä miinus kesäkuun 1p. tehtiin. Paitsi mitä 24 numerossamme Suomettaren mukaan niistä mainitsimme, lisäämme kertomuksesta siihen vielä seuraamat: Turun läänikomitean esityksestä päätettiin että sevran osalliset kussakin läänissä vuosittain saamat malita kaksi eduSmiestä, lasnäolemaan seuran yhdyskokouksessa Helsingissa, seuran yhteisellä kustannuksella, nauttien kukin kahden hemoisen kyytirahan ja 12 markkaa ruokarahaksi päiväansä, ei kuitenkaan ennen kuin seuran yhteinen apumarasto siihen ulottuu, kuin myöskin muihin seuran maksoihin.
Läänikomitean jäsenen pitää oikeastansa olemaan seuran osamies, mutta jos jossakin läänissä ei tarpeeksi osamiehiä atösullisäi, sjoiisnsäa kaupungissa taikka sen lähesläänikomitealla on istuntonsa, saisi myös muitakin siihen malita.
Palkoista ja palkkioista määrättiin että läänikomitean jäsen kussakin läänissä, komitean ksoeknouksessa olostansa saapi kahden hevoikyytirahan ja ruokarahaa 12 markkaa päiväansä; mutta jos jäsenen kodosta kokouspaikkaan on ainoastaan 3 penikulmaa taikka mieläki mähempi matka, luetaan ainoastaan puoli päivää menoja sama palaus-matkaksi; läänikomitean toimittama jäsen saapi 1, 200 markkaa palkkaa, joka taitaan enentää aina 2, 400 markkaan sen jälkeen miten työtä enenee; johtokunnan jäsenen palkkio määrättiin samaksi kuin läänikomitean jäsenenkin; johtokunnan toimittama jäsen saa 400 markkaa kuukauteensa, mutta pitää myös mastaseksi rahamartian tointa; tilintutkiat samoin kuin johtokunnan ja läänikomitean jäsenki; armiomiehet saamatkahden hemoisen kyytirahan ja ruokarahaksi 8 markkaa päiväänsä seka 4 markkaa armiokirjan lunastukseksi; armiossa amulliset uskotut miehet yhden hemosen kyytirahan ja 4 markkaa ruokarahaksi päiväänsä; johtokunnan kamreeri saapi muotiseksi palkaksensa 4, 000 markkaa; nämät palkkiomääräykset omattehdyt maan yhdeksi muodeksi.
Uusia kirjoja:
Osoitus eräisiin hymiksi katsottuihin keinoihin Metsän petoja pyytää ja hämittää. Helsingissa, Keisarillisen senatin kirjapainossa, 1861.
Tässä kirjaisessa on seuraamaiset kirjoitukset: ”Perustukset Pusulan kappelimiesten hyväksi talossa n:ro 101, oli viety hopiakello viheriällä nauhalla, jossa lillui kaksi metzsinli-avainta; 3:ksi salvumiehen vaimo Maija Olin että hän menneen kuun 23 ft. kotoansa Nummen mäeltäkulleissansa kaupungin Kirkkotorille oli kadottanut kultasormuksen, merkitty puustaveilla M. O. ja että häneltä sitä ennen kotoansa oli varastettu25 ruplan seteli, jonka takapuolella oli suuri plälkipillku ja kirjoitettuna n:ro 1, 000; ja 4:ksi laivan perämiehen tytär Karoliina Lännqvist että hän kesäkuun 22 p. Wähä-Heikkilän tieltä oli löytänyt suurimaisen vaunuin tahilääsetten mutterin.
27 p. ilmoitti läänin tohtori Elfving että hän pari päivää ennenKirkkosillan ja Kupittaan välillä olipudottanut mustan silkkisen fateenvarjon, merkitty puustaveilla F. E.
Samanapäivänä toi merimiehen vaimo luhanna Sviberg polisitamariin 1pyörän, malmisen rehdon ja neljäkulmasen rautakangen, jotka hän oli korjuunsa ottanut Kirkkosillan päästä. — 28 p. ilmoitti1:lsi trenginvaimo luhanna Renfors Koristan säteristä Nummen pitäjää että häneltä oli varastettu punanen rahakukkaro, jossa oli 5 ruplaa hopiaa; ja 2:ksi torpparin poikaKaarleMikonpoika Mattilan talosta Pullotan kylästä Rymättylän pitäjää että hän samana päivänä olikadottanut rahataskun, jossa oli 10 ruplaa hop.
29 p. ilmoitti 1:lsi talonemäntä Anna Leena Heikintytär Alatalosta Kettylän kylästä Liedon pitäjää että hänen tlännintinsä plaklarista samana päivänäUudella torilla vakastettiin samettinen kukkaro, jossa oli 3 ruotsin ritsiä, sekä puolimillanenkukkaro, jossa oli1markan seteli ja 25 kop. kuparirahoissa; 2:ksi trenki JuhaGren että hänen asunnostansa värjäri Lindströmin maakartanosta päivää ennen oli varastettu hopiainen plakkarikello; ja 3:ksi oliedellisellä yöllä turkkinahluri Tennbergin pakarituvasta viety kuusi pumpulista alushametta.
— Samana päivänä eli 29 päivä kesäkuussa tapahtui se onnettomuus että torppari Jaako Lehtiniemi Heikkilän talosta Jokioisten kylästä Wesilahden pitäjää olimennyt kaupungin kirkon torniin ja sieltä alas tullessansa joutunut harhatielle ja pudonnut tornin Holmiin, jossa häntä sattui niin kovatzti että täytyi viedä läänin yhteiseen sairashuoneesen, lääkärin hoitoa saamaan.
Kotimaalta.
Oulun läänin maaherra on antanut eron virasta Enarin Lapin nimismiehelleE. Walleniukselle omasta pyynnöstänsä.
Sivistysseura. Tämän nimisen seuran perustamista varten Turkuun, pidettiin miimis lauvantaina kokous, jossa 32 henkeä oli saapumilla. Toimikunta malittiin, jonka puheenjohtajaksi katsottiin tohtori Pinello, ja jäseniksi kirjakauppias Edgren, leipojamestari Seippell ja varvarimestariPaulin. Toimikunnan ensi työksi tulee huoneen vuo> roominen, jossa kokouksia pidetään. Ensi kokous pidetään tulemassa syyskuussa.
D. Covien ja Kumpp. konetehtaassa täällä Turussa on tänä talvena tehty uudet höyrypannut, neljä lukuansa, sotahöyrylaiva ”Rurikiin”, joka täällä sitä varten on ollut syksystä saakka. Työaljettiin marraskuussa ja tehtiin niin toimikkaasti että toukokuun lopulla pannut jo taittiin sovit
Wähäinen Laulu-kirja. Toinen lisätty painos. Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861, I. F. Granlundin kustannuksella.
— Tämä uusi painos on lisätty 10 laululla, mutta hinta on entinen, nimittäin 15 kop. Hyvin luonnistuneita mielestämme ovat GG— a— din omat tekemät sekä käännökset Bellmannista, joita ylioppilaisten sopisi yhtä hyvin laulella, kuin niitä samoja ruotsin kielelläkin.
Kahviruno, joka tässä numerossa on luettavana on Kerimäen pitäjän talonpojan ja kirkon kuudennusmiehen Pietari Makkosen tekemä ja ennen painettuna Mehiläisessä toukokuulta v. 1839. Saman runon, vaikka lyhennettynä ja eri nimellä, nimittäin ”soveljaasta ja sopimattomasta kahmeen nautinnosta”, lähetti meille nykyisin Tyrmäästä H. W. Tuttava sanomiin pantavaksi. Ensin luulimme sen Tuttavan omatekoiseksi ja aivoimme semmoisena painattaa lehteemme, mutta muistaissamme ennen joskus lukeneemme samanlaatuista kahlvirunoa, rupesimme sitä etsimään jalöysimmekin Mehiläisen mainitun kuukauden numerosta.
Tässä annetaan se nyt kokonaisena niinkuin Makkonen sen on tehnyt Tuttavan ja muiden tutkia, mutta Tuttavalta tahtoisimme tietää ja kysyä, mistä hän sen on saanut, onko se Kerimäeltä kulkenut Tyrvaäsensaakka miesmieheltä muistossa, taikka kirjoitettuna. Ei Tuttava toki lie sitä Mehiläisestä ottanut, koska ne paikoin ovat toinen roisistansa vähän eroavaisia.
Hämeenmaassa kertoo Hämäläinen usiammissa paikoin hallan loukanneen viljaa Juhannuksen edellisillä päivillä. Erittäin on siinä kertomuksia Hattulasta, Wanajasta ja Hausjärveltä, joissa tämä halla ei ole säästänyt juuri mitään viljaa ja pahimmin on se turmellut aukeilla ja korkeilla nummimailla. Kohta hallan jälkeen nousi ruistynnyrin hinta Hameenlinnassa 6:teen ruplaan.
Joensuun kaupungista kerrotaan Finl. AUm. Tidn:ssä, että siellä nyt jo on 600 asukasta, joista on 14 kaurpamiestä ja 55 käsityöläistä, lukematta venäen uskolaisia.
Iyväskyläll kaupungista kirjoitetaan toukokuun 12 p. Tapiolle seuraamalla tavoin: Yleensä rumetaan jo tuntemaan sitä suurta hankaluutta ja vastusta siitä että oikeus-istuinten kanta-kirjat ja päätökset ovat ruotsinkieliset. Kyllä se seikka jo on muutettava; ja muutos on tapahtuma laillisella lamalla.
Tänään pidettiin täällä kirkossa kokous siitä asiasta. Kokouksessa läsnä olevaiset Iyväskylän pitäjänmiehet jakaupunkilaiset päättivat yksimielisesti laittaa alamaisen anomuekirjeen siitä hallitukselle.
Kuuluu muualtakin samallaisia aikomuksia olevan toimessa.
W. 1857 alotettiin siellä ala-alkeiskoulu, jossa seuraamana vuonna oli 31oppilaista, joista 11 opetettiin ruotsinja 20 suomenkielellä. Nyt sitä vastaan on tässä koulussa 42 oppilaista, joista ainoasti 5 käyttävat ruotsinkielisiä, muut kaikki suomalaisia oppikirioja ja jaetaan oppia siis lähes yksinään suomenkielellä, koska kaikki oppilaiset ymmärtämät tätä kieltä. Suomalaiset oppilaat, jotka omat parhaastaan rahvaan lapsia ympäristöltä, on yleensä hamaittu edistymän opissansa paremmin kuin ruotsalaiset, joka tulee siitä, että rahvas lähettää tavallisesti ainoasti paraimpi-lahjaisia lapsiansa kouluun, vaan kyllä siitäkin, että jokapäiväistä puhekieltä ymmärretään paremmin kirjastakin.
Alakoulu olisi nähtämästi Joella tarpeellinen, maan jos siihen ei ole maroja, olisi nykynen koulu lisättävä kolmannella opettajalla ja kolmannella luokalla, joita sittemmin voisi tilaisuuden mukaan lisätä neljännellä ja viidennellä. Kolmannella luokalla pitäisi sitte muun muassa opeteltaman ruotsinja latinankielen perustuksia.
Näin helpotettaisiin nuorukaisille pääsy muihin oppilaitoksiin. (S:tar. ) Mikkelin kaupungista kirjoitetaan Tapiolle, kuinka siellä tana ”kemääna on herännyt halu Mikkelin kirjapainosta ulosantaa pikkaraista miikko-sanomalehteä julistamaan paikkakunnan harrastuksia jailmoittamaan hyödyllisiä ja tarpeellisia tietoja.
Tässä tarkoituksessa pidetyssä kokouksessa päätettiin panna asia toimeen, asianomaisen luvan saatua. Olipa kokouksessa mähaisen kiistaa, jos se syntymä lapsi pitäis oleman suomalainen ivat ruotsalainen, josta seurasi etta se tulee olemaan suomalainen, mutta saapi ruotsalaisen lisälehden avuksensa. Sen syntymä-paimäksi määrättiin 1 p. heinäkuuta, jolloin ensimainen n:ro pitäis ulosannettamaan; mutta sen nimeä ei vielä tiedetä, koska sen ristiäiset pidetään vasta lungan saatua. Kirjoittajaksi ja toimittajaksi on ihroin toimellinen ja kokema mies lumannut rumeta. Tämä sanomalehti tulee ilmoittamaan erinomattain näiden seutujen maamiljelykseen ja kaupantekoon kuulumia asioita, kaikellaisia paikkakunnalle tarpeellisia ja hyödyttamiä tietoja ynnä myöskaikellaisia kuulumisia sekä kotoe tta ulkomailta.
Tänä kesänä on täältä lähetetty 1000 tynnyrin paikoille eloja, enimmiten rukiita, Wiipuriin, jossa meidän kauppiaat ornat maihtaneet niitä muita tamaroita mastaan; mutta saattaapa mielä toinen yhtäläinen määrä täältä pois ulottua. Tähän asti ornat rukiit maksaneet täällä nom 4: 30, 4: 60 ja 5 ruplan paikoin; mutta kyllä hinta kuuluu oleman nousemassa. Ruislaihot seuduillamme, etenkin pelloilla, ornat hyvin kauniita; maan jos emme pian saa vesisateita, niin toukokylmöt saattaneemennä aivan vähiin. (6:tar. ) — Karjalohjalta on ”Karjalohjan tyttö a— l”lähettänyt vastauksen
n— n— nän kirjoitukseen Suomettaren 21numerossa, pyytäin sitä palstoihimme ottamaan. Mutta kun edelliset riitakirjoitukset asiasta omat Suomettaressa julistetut, niin olisi tämänkin oikea ilmoituspaikka Suomettaressa eikä meidän tehdessämme, jonka lukiat eimät tiedä mitään koko riita-asiasta, ja toiseksi kun siinä löytyy niin komia syytöksiä, että ne välttämättömästiolisimat vaatineet kirjantekian oikian nimen ilmi-antamista sanomain toimitukselle, siinä kerrottuin asiain vakuudeksi ja edesvastaukseksi, jota lähettäjä ei ole tehnyt, niin ei sitä panna sanomim.
Nummen pitäjästä. Ei juuri mitään erinomaista täällä kuulu, vaan se kaiketi oli surullinen taraus että pieni orvo kahden vuotinen lapsi, joka oli eräässä torpassa holhottavana, yksin huoneessa ollessansa oli mennyt totolle, jossa valkia tarttui hänen vaatteissnsa ja poltti hänen niin että hän kahden tunnin perästä nukkui kuoleman uneen. Surkiata oli kuulla hänen hätä-huutoansa niitten, jotka samassa torpassa asuivat, vaan ovi oli lukussa. Waimoa mentiin kohta hakemaan, mutta hänen kotia tullessansa lapsi jo makasi oven alla, hiukan vielä parkuen.
Meillä on myoK lasten koulu, jota pitäjämme yhteisessä huoneessa pidetään, jossa lukkarimme on opettamassa heitä. Samassa huoneessa rippilapset käyvät.
Sant Kaarinan mies
l— m.
Metsämaalta kesäkuun 26 p. Koska se määrä luulo on pitäjässä, erittäin muutamillä virkaveljilläni, että minä olisin se ”Janne Harmittama” joka näissä Sanomissa on Loimaan emäntiä hämäisnyt, niin saan minä tällä makuuttaa kaikkia tässä luulossa olemia, etten minä ole tätä kirjoittanut, ja makuutukseni visseydeksi pyydän minä näiden Sanomain Toimittajan ilmoittamaan Janne Harmittaman oikian nimen.
I. Hammarin, Kappalainen.
Toim. muist. Herra pastori Hammarinin rauhoittamiseksi katsomme siinä oleman kylläksi kun ilmoitamme ja makuutamme hänen virkaveljillensä ja muille ettei hän ole kysymyksessä olevan kirjoituksen kirjoittaja, mutta sen vuoksi emme luule velvollisuudeksemme ilmi antamaan mainitun lähettäjän nimeä, koska hän on tahtonut sen salassa pitää.
Loimaaalta kesäkuussa. Näiden sanomain 23 numerossa on meidän pitäjämme armollinen kirkon-vartia herra M. Lassi minua vastaan kirjoittanut syystä että minä sanomain 21 numerossa olen Loimaan piläjää sortanut; jota herra Lassin kirjoitusta, minä nyt lyhyesti tahdon vastata, ja ei niin enampää asiasta sanomiin kirjoittaa. Herra Lassi sanoo että ei Loimaalla ole JanneHarmittavaisen nimistämiestä; siinä on teillä aivan oikein, mutta minä olenkin sentään vähän harmittavainen. Sitten sanotte että minä Kaiketi olen vihastunut jonkun talon haltiaan, ja rumennut niin epäkelvottomaan asiaan, että pahentaa kuuluisan seurakuntamme. Siihen saan vastata. että minä en vielä ole vihassa ollut yhdenkän ainoan talon haltian kanssa, ja tiedän hyvin myös sen että Loimaan pitäjä on kuuluisa sentähden että se on voipa, suuri ja rikas, mutta puhtautensa tähden se ei suinkan ole tunnettu. Sanotte myös että ”sekalainen on seurakunta”; niin sanon minäkin että seurakuntamme on hyvin sekalainen. Herra Lassi Myöskin fureksien lausuu: ”Ia kuin sinä Janne parka puhut sivistyksestä niin etkö sinä siitä tiedä että ei mies miehenä synny eikä aurinkokan yhtäkkiä nouse. ” Siihen sanon hyvä Lassi, luonnon opissa olette vielä paljo puuttuvainen, ja niin olis paras että pysyä lestansa luona, eikä puhua asioista, jotka ovat teille himeys. Auringon nousemisesta sanon teille, että te olette aivan jähmäkäs minulle siinä oppia antamaan. Ruokottomuuden puolesta vedätte miekkanne, ja sanotte, että puhtaus on yleinen,
mutta jos Lassi herra on pitäjässämme vaeltanut vähäkin.
löydettyyn Karhunja Suden-jahtiin, Jakob Johan Malmstedtiltä”; ”osoitus miten helppotekoinen susitarha on rakennettava”, ja ”neuvo, miten karhuja voidaan helposti ansalla pyytää. ”
Ettäpedot maassamme hukkaamat paljon karjaa, sen jokainen tietää, mutta ei kukaan luule niiden tekemää vahinkoa niin suureksi kuin se todesti on.
On nimittäin laskettu että peloin haaskaaman karjan arvio vuosittain tekee vähinänsäkin 800, 000 markkaa. Siinä on siis kyllin syytä kokea niitä hävittää. Tämä kirja sjaangseiinnä annetut neuvot ovat sen vuoksi tarpeelliset maamiehelle, vähänkin päästäksensä näistä pahoista vieraista.
Näytteeksi panemme tähän numeroon siitä yhden kappaleen.
Tarha tehdään seuraamalla tavalla: kun tiedetään joku paikka, jossa susia tavallisesti oleskelee ja kuljeskelee, taikka muuten paikka on soveljas, seimästetään kolmen eli vähintäkin puolenkolmatta kyynärän pitkillä seipäillä ympyrkäinen tarha ee, joka on neljän tahi viiden kymmenen kyynärän paikoilla ymparinsä ja seipäät neljä tuumaa toinen toisistansa, niinkuin tarkemmin laitaan nähdä tässä löytymästä tumasta.
niin ei hänen pitäisi niin sanoman; taikka lieneekö hän lyhy-nakönen, tahi ei ole koskaan oikeaa puhtautta nähnytkän. Sentahden sanon teille: oppikaat tuntemaan muitakin pitäjiä, ettepa erikauvaksi tarvitse mennakan ennen kuin saatte toisen mielen. Minä annan sen myöden että kirjoitukseni teitä harmitti, sillä jokainen tahtoo aina vesi velliänsä kiittää. Lopuksi käskette minun ilmoittaa nimeni, jota mina en tee, enkä tahdoiskan antaa nimeäni ruokottomuuden puolustajille astinlaudaksi. Käskette myös minun paremmin tiedustella pitäjämme asioita.
Sitä myös teen, mutta se paha vika vaan minussa pysyy etta tahdon puhua totuutta, olkoon kuinka harmittavaista hyväänsä. Myös neuvon teitä asiaa ensin tutkimaan, ennenkuin sitä puolustatte, ja jollette sitä päähänne saa etta Loimaalla on ruokotoin elämä useimmin paikoin, niin annan teille neutron: menkäät esimerkiksi Daalan maalle Ruotsiin, siellä on hyvin köyhä maakunta, mutta puhtautta jasiveytta yltäkyllä. En mina pyydä sortaa Loimaan pitäjää, mutta sanon vaan niinkuin tosi on.
Dixi Janne Harmittavainen.
Punkalaitumella on torppari JuhaHeikinpoika Pellonperä lähettänyt sanomiin pantavaksikirjoituksen Wiktor Antinpoika Teinimäkeä vastaan, joka näissä sanomissa oli puolustanut Pramia. Mutta kun tämä kirjoitus muutamin paikoin on sekava niin ettei saa täyttä selkoa mitä kirjoittaja on tarkoittanut, ja koska emme luule tarpeelliseksi sitä riita-asiaa enää pitkittää, kun ei se siitä kuitenkaan näy paraneman, niin jätetään se pois sanomista. Tuon ainoan siitä panemme tähän että Pellonperä sanoo saveamisen konstin Punkalaitumella oleman niin tutun että varvarit eli torpparitkin jo saavat kymmenen aarnia kylvöheinia vuosittain, mitä sitten talot. Se on hyväkyllä, mutta vielä parempi olisi ollut että Pellonperä taikka joku muu ilmoittaisi kuinka se saveamisen konsti Punkalaitumella niitun hoidossa toimitetaan, että muutkin oppisivat samanlaista hyödyllistä niitun viljelystä.
Pyhästämaasta 24 päivä kesäkuussa.
Koska ei täältä ole ikuisina aikoina vielä mitään sanomihin kirjoitettu että ollaan juuri kuin ei oliskaan koko Turun maaherran läänissä meitä, niin sanon nytkanssa täältä vähäisen meidän olostamme. Meillä on uusi kirkkoherra niin erinomaisen kiitettävä että koko pitäjä yhdestä suusta kiittää hänen hylväntahtoisuuttansa. Mutta kirkkoveisu meillä on juuri hyvin laitettava. kun lukkarimme on niin vanha harmapää ettei siitä enää paljon ole eikä seurakuntakaan paljon osaaveisata, kuin ei meillä ole veisukoulua koskaan koetettukaan. Jo meillä nyt sentään on kylä-koulua vähänkoetettu, mutta ei sekään vielä hyvassä kulussa ole. Silakan saalis on myös hyvin huono tänä vuonna ollut että kun ennen on tavallisesti maksanut noin 12 ja 15 kopekkaa ämpäri, niin nyt maksaa 25 ja 30 kopekkaa.
Otto Hellman.
Ulkomailta.
Turkin keisari eli suitani UeHiä kuoli kesäkuun 25 p. Hän oli syntynyt v.
1823, pääsi isänsä Mahmudin jälkeen m.
1839 sultaniksi. Hänen siaansa on nyt hänen veljensä niksi, joka on syntynyt huudettu sultav. 1830. Sultani Kahviruno, /. /h<^^, . taikka Wirfi kahvista katsottu Runo ruoasta hyvästä:
Tama kahvi kallis juoma Ia raskas rahoin surma, Ensin alkoi Aasiassa, Kasvoi maassa kaunihissa, Pikkusissa pensahissa, Pienten palkoin sisällä.
Näistä alkoivat osata Keitteä jalomman juoman, Jota herrat herkkunansa, Siniviitat siivonansa, Ensin keitit kestissänsä, Sitte joivat joutessansa.
Sieltä Suomehen levisi; Kulettivat kauppamiehet.
Heti kohta Suomen herrat Tunsivat tämän hyväksi, Jonka itse Luoja laitti, Sille säädylle sovitti, Sött’ on oppia otsassa, Sekä nappia nutussa, Housuissa hopiauuri, Sekä selmat seinäkellot Kaunihissa kammarissa, Silmät saipulla sivitty, Kädet pesty puhtahaksi, Kullat kiiltävät käsissä, Sormissa kilvet koriat, Waimot silkissä sinissä, Punasessa purpurassa.
Waan mitä valitan vielä Kunniasta kuulun juoman, Nyt on päässyt pienet pannut, Wääräkaulat kattiloiksi, Törkyturpainki tumissa, Likasilmain liiuksilla.
Nyt on tehty teelusikat, Kupit kaunihit kuvatut, Retakannut kanssa vielä, Tungettu joka tupahan.
Tällä juomalla jalolla Moni tuhlavi talonsa; Wiepi viimeisen kopekan, Kulettavi kauppiaalle, Miehen velkahan vetävi.
Wiimen paukkavi vasara Avisjoonissa aikalailla, Kahvinjuojan kartanossa.
Wielä myötähän menisi Talonpojissa paraissa, loill’ on konnut kelvolliset, Pellon pientaret laviat; Waan kun juomat joutomiehet, Me:
. <? ’.
«. . „<> . ”? ei Kun seipäät näin ovat ymparinsä pystytetyt, tehdään niiden ympärille toinen seivas- ympyrä FL juuri samalla tavoin kuin edellinenki ja seiväsympyräin välille jätetään ainoastaan kahdeksantoista tuumaa leveä kujantapainen välimaa es. Ulkonaiseen seiväsympyrään jätetään noin kahden kyynärän levyinen aukko /a. Tähän aukkoon asetetaan korkia ja puolen kolmatta kyynärää leveä ovi /5, varustettunajäntimellä, joka aina pakottaa ovea b-puustaviin takasin, koska tahansa se on vedetty aehan. Keskelle susitarhaa tehdään vahainen lakka-paällinen suoja, johon syötöksiasetettu eläva pääsee myrskyin ja rajuilmain varjoon. Kun nyt susi lähenee tarhaa ja näkee elämän, rupee hän käymään ympäri tarhaa päästäksensä sisälle, ja kun hän niin on ehtinyt aukkoon /a, johon myös jotakin on syötöksi ripoteltu, menee hän sisälle välimaahan e. Walimaan ahtaat sivut estävät sutta takasin kääntämästä, jonka tähden hän pyrkii pyrkimistänsä eteen päin, kunnes ovi /5 tulee vastaan. Jos susi nyt lykkää oven b:sta a:han, ei hän sittekään pääse ulos, koska ovi /5 on leveempi kuin aukko /a; suden täytyy siis mennä ymparinsä yhden eli usiammanki kerran. Koska jännin taas on pakottanut oven auki öehen, niin saattaapi samana yönäusiampikin susi mennä välimaahan.
Abdul Medjid jätti jälkeensä 6 poikaa, joista —vanhin on Mehemed Murad, ja 8 tytärtä. Turkin maat Europassa tekemät 6, 507 neliöpenikulmaa, joissa asuu puoli 11 miljonaa väkea, johon vielä tulee Moldaun, Wallakian ja Servian maakunnat 5 miljonalla väkeä, joissa on oma hallituksensa mutta Turkin yliherrauden alla. Aasiassa on Turkilla Waha Aasia, Armenia, Syria ja Arabistan 31, 482 neliöpenikulmalla ja16 miljonalla henkeä. Afrikassa kuuluu Turkin alle Egypti 3’/gmiljonalla henkeä, Tripolis ja Tunis lähes 1 miljonalla henkeä, ehkä nämät maat enemmän nimeksi kuin hyödyksi tunnustamat Turkin ylivaltaa.
Koko vaestö tekisi siis 36 miljonaa ja valtakunnan ala 86, 011 neliöpenikulmaa, mutta sen todellinen valta ei likimaillekaan ole näin suuri.
tarha on rakennettava.
Osoitus miten helppotekoinen susi
Kuollut.
Neiti Elisabeth Grönroos, syntynyt Savon pitäjässä, tuoli hiljaisesti Turun kaupungissa kesäkuun 27 p. 1861, elettyänsä 84 rovotta, 4 kuukautta ja 25 päiväa, jota tämän kautta sukulaisille ja ystäroille ilmoitetaan.
makso-ehdot omat edullisia, halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutotanlariSta kesäkuun 28 p. 1861. A. Forhman.
Tiistaina tämän heinäkuun 25 p. kello 12 päivällmyydään paikalla, julkisella roavaebtolsella huutokaupalla, kauppaneuvoS Kingellnin rouva vainaan verillisten valovakuutettu talo n:ro 4, 7 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, Ison BrahenjNyssän kirkkokatujen kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
1:lsi yhdenkertanen tirvimuuri, jossa on tauppapuott ynnä laskinmalafiini. 6 asunhuonetta, 1kyökl. avarullakko setä 2 holvattua kellaria; 2:tsi yhdenlertaneu puinen huonerivi, jossa on 9 asunhuonetta. lämmin etuhuone ja kuoki sekä ullakko ynnä holvattu kellari ja paitsi sitä talouskellari eri oroella; 3:tsi ulkohuonerivi puusta, jossa on 4 asunhuonetta, työli ja etuhuone, leipohuone. 1 isomainen talonpoikainkortteerihuone, sekä trenkilamari ja 1 holvattu livilellarl; 4:tsi tahdenlertanen tivimalasiinihuone, johon on laltettu 6 makasiinia, avara sola ja holvattu lellatt alla; , s:ksi puinen matasiinihuone, kahdessa kerrassa, alakerta jaettu 4 makasiiniin ja ylilerrassa avarasola, jalla taaö holvattu tivilellari; 6:kfi ultohuonerakennuö puusta, jossa on 1pihatto. talli. 2 roaunuja 3 puu-vajaa. paitsi sitä on talossapuutarha lystihuoneenensa ja sen alla jääkellari; samassa tilassa myydään myös 1 aötiahnvää punasta viiniä; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista heinäkuun 2 v. 1861. A. Forhman.
Hshrhlaiva Stella kulkee heinäkuussa tänä vuonnaUuben! au»una, tn, Nllantaltn jaTurun . U^HWWvsekä Salon lauppilanvllllä lähtee:
6 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 typ.
7 p. Hupimatla Uudestakaupungista.
8 p. UudestakaupungistaTurkuun letto 8 epp.
9 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
10 p. Salosta Turkuun kello 3 epp.
11p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
12 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
13 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
14 p. Hnpimatlll Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
18 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
20 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Surusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Surusta Saloon kello 6 epp.
Samana pahnana takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän lirlolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
31 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
Liiemman tiedon antaa kapteini laivatzsa.
Myytävänä.
ll^^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja seli muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan vellarvakanlalta, ihostajrohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamalllsirautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä roalmlilfi tehtyjä miesväen vaatteita. Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joukko seiuälelloia. moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Wilahteita, Patoja ja la>la-van»uja monen laatusia, tehtaan hinnoilla Suomen Teolsien kaupassa.
Hissa osi nimittäin:
Tulnivsia (Eliglanuln nauriita), niinkuin L, eä Flods (punasta vmpvräisiä nauriita), Flob(roaltosia ympyräifiä nauriita), myyvi P. F. Sibelius Sfrptoiå, itåtoiå JRauHitt-fiemettiä MYYPi I. W. Sodeestrom, LI WäsjilimestariBlomqvistltalossa Ryssän lirlkotaduil tvarreQa Turuefa ISJJeren-ruof (rottingia) mvuvi suurissa ja KMiJK! g. O.
Halataan ostaa.
Hyviä valkosia heriirilä vstaa IH. F. Alflan.
Ilmoitus.
Selvä ja luotetlava mies saa nyt kohta trenginpaika tliloovavriilivsa täällä. Palkan ehdoista sovitaan työmestari Töpselin kanssa, jonka joka välrvä saa kohdaia vapriikiosa.
Tekispa mieleni minunki, Kaula kahvia palaisi Aivan aamulla rvarahin, luur’ heti herättyäni, Waan on kumma kukkarossa, Kauppamiehelle menetys.
Emma kahvia kadehdi, Enkä laita Luojan töitä; Kull’ on kahrvi kaunis juoma, Jalo ruumihin ravinto, 95 Paljo rviinoa parempi, Rommiaki raittihimpi.
Ei se päätä pyörryttele, Eikä muuta miehen mieltä, Sekä on siistinä talossa 100 Hyvän vierahan varalla; Sekä toisen torpparitki, Likasslmat liiatenki, H5Mustapartaset mokomat, Ruman ruokansa rvälihin Kumasevi kuulun juoman.
Tup’ on tukkien nojassa, Karisnunna katto maahan, 60 Siltalattia lahonna, Lapset lattiilla alasti.
Emänäll’ on paikkapaita .
Noen kanssa nyölättynä, Kahrvikattila kädessä, 65 Toisessa sokuritoppa.
Isännällä huonot housut Ia liian likaset silmät; Suu on jäänyt siistimättä, Parta on porossa piipun, 70 Siihen kahven kaatelevi, Turmelee hyvän tavaran; Waikka viedähän vasikka, Ainoa emännän lehmä, Welan maksoksi monelta, 75 Ruunulle henkirahoista.
Enkä tuota ennen tiennyt, Kuullut kasvoni ajassa, Paljo maassa mainittavan; Oli juomana olutta, 80 Ruokana rukiinen leipä, Silakoita sarpimena, Wiina vierahan varalla.
Keitto oli kuvusta kaalin, Siin’ oli sianlihoa, 85 Rokka raavahan lihasta Tahi taikinan hapanta.
Pappilass’ oli kahvipannu, Seki vierahan varalla; Waan ei löytty lukkarissa, 90 Eikä huonossa hovissa.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. 30 k. , rukiinjauhot tl r. . 6 r. 2V j6 r. 40 k. , kaurat 3 r. 20 ja 3 r. 30 k. , valloset herneet 4 r 8l) k. ja 5 r. . harmaat herneet 4 r. , silakat 8 r. tynnyriltä; ohrankryynit 24 ja 27 k. , kaurankryynit 27 k. kapalta; humalat l0k. naula; voi 3 r.
ja 3 r. 20 k. , tali 3 r. . tuore naudanliha 1r. ja 1r.
15 k. , palvattu naudanliha 1 r. 50 k. , tuore lampaanliha1r.
25 k. , tuore sianliha 1r. 75 k. ja 2 r. .
heinät 5 k. aina 12 t. leiviskältä; munat 16 t. tiu; perunat 30. 35 ja 40 t. nelikö; toivuset halvot Ir.
20 k. , Mäntyset halvot 90 k. ja 1r. kuormalta; palolvliua 55 ja 60 k. kannu.
Turussa, I. W> »illjan kirjapainossa, 186l.
WtllVMisill vlllvotaan viimistälin Kemin leräjäin toisena päivänä kuuden kuukauden kuluttua viimis kesäkuun 5 v:stä talonisännän Pekka Pekanpoika Postin loukulsissa. tulevan joulukuun 30 p. Oulun neuvotuvassa kauppias K. E. lunnelius mainaan pesässä.
Naimisen esteitä pyytämät vastaansa ilmoittamaan merimies Aukust Wilhelm Sundman Kristiinan lauV»ngin kirkkoherran viralle. ja oluenpanla Ruotsi, , alamainen Sven Erik Nilsson myöslisaman kaupungin kilitohellau rriralle.
Haettllvana tiertelevänkoulumestarin virta Sulta »assa. jossa on palkkaa noin 12 tynnyriä rukiita i5 ruplaa hopla». Palnoluvan antanutT. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Tiistaina ja lestiviikkona tulevan heinäkuun 9 ja 10 v. altain kello 9 epp. ja 3 jpp. myydään entisessä höyrymyllyssä eli lauppaneurooS E. Julmin talossa u:ro 1 ja 2. 4 korttelissa 4 kaupunginosaa tässäkaupungissa, julkisella roapaehtoisella huutokaupalla, valastalan-vyytäjäseuran omaisuutta, nimittäin tammitynnyriä 4U—HUV kannun vetäviä. tynnyrinvyöttäjän, sepän ja salvumieben työkaluja, pyssyjä ja tiväriä pummiteihäitä. yhtä ja toista laivakajutan lavaraa, köysiä, nuoria ja löydenpyöriä suurenlaisia, väkärautoja, keihäitä, veiisiä, lapioita, ynnä muita kalastus-kaluja, valaskalavenheiiä sekä vallan uusia että roähän pidettyjä, saarnipuisia airoja, vastiastioita, joiden joukossa 1pumppu ja 2 roefisäilyä. merikarttoja, värejä ja väriastioita. tyhjiä plätkilaatitloja, purjekanlasta ja laivanvurjeita. merimiehen vaatteita, raula-ankkuria vähemmille laivoille ja isommille venheille, vähänen joukko tulenkesiäviä tiiliä, roenhetoukluja.
joutlo ympyriä tammia hirsinä, suuria suolaammeja «ahmoilla rautamäillä. 1 touttoripöytä sekä 2 vaunut, ynnä muita laivankaluja, jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 21 p. 1861. A. Forhman.
Perjantaina tulevan heinäkuun 19 p. kello 12 päivällä myydään paikalla, ebdoilla jotta toimituksessa tyyslemmin ilmoitetaan, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, uurmaakaiin lesken Wilhelmina Helin vainaau perillisten palovakuutettu pohjainenlpuoli taloa n. ro 3. Il) korttelissa 7 kaupunginosaa. Uuden torin jaRyssän ki. kloladunkulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi puinen huoneriivi, laudoitettu ja maalattu Uutta toria kohden, jossa on Ilauppapuoti. 11 asunhuonetta ynnä lämmin etuhuone; 2:ksi puinehuoneiivi, laudoitettu, Ryssän lirtlokama vastaan, jossa on 9 huonetta ynnä lämmin etuhuone ja 2 lyötiä; 3:tsi vuuralennus, jossa on 1 palaiituva ja 2 kamaria; vailfi sitä on talossa ufiamvia kellaria ynnä makasiineja ja multa ulkohuoneita; joka luin myös että
Kotimaalta.
Helsingistä. Maamme tuomarit omat saaneet käskyn kutsua talolliset ennen marraskuun 1p. keräjiin, joissamailtaan maalimies kustakin keräjäkunnasta lähetettämäksi marraskuun kuluessa kumernörin tykö, valitsemaan säädystänsä ne edusmiehet, mitkä tulemat talonpoikais-saädyn puolesta olemaan ensi muoden alulla valiokunnassa. Näiden kokoontumassa sekä maalimiesten että edusmiesten matka-kustannukset ja päivä- palkinnot maksetaan maltiomaroista.
Waasanlääninmaamilielys-koulun muositutkinnosta kirjoitetaan Waasasta kesäkuun 14 p. muun muassa: Tässä oppilaitoksessa tehtyä juustoa kiitti kaikki, armellen sen oleman kaikin puolin yhtä hymää, kun parhaat meillä myydyt ulkomaan juusto-lajit.
9 taikka 10 naulaan sitä juustoa menee 18 kannua maitoa; juusto maksaa 20 kop.
naula. Mikä moitto talollisillemme, jos tottuisimat semmoista juustoa tekemään!
Oppilaista ansaitsi erinäistä kiitosta eräs Herman Rost Mustasaaresta, tekemänsä auran tähden. (S. I. S. ) Muotialassa pidettiin nykyisen kuun 1 ja 2 päiminä tamallinen kerran muoteensa pidettämä tutkinto, johon oli tullut kooksi katselioita sekä herras-säätyisiä että talonpoikaista mäkeä. Maamiljelyksen oppilaita oli muoden mittaan ollut 42, kasmitarhan ja käsityön oppilaita 5 ja karjapiikaisia 10, niinmuodoin yhteensä 57 oppilaista. Ulkomaan sukuiset (Ayrshire) lehmät olimat antaneet kukin keskimäärin 570 kannua maitoa muoteensa; suomalaiset lehmät neljättä sataa kannua. Näytettiin moin tekoa amerikalaisella kirnulla ja juuston puserrus- keinoa, pellon kyntöä j. m. , kuin myöskin kuulusteltiin oppilaisten tietoa maaviljelyksessa jakarjanhoidossa suuruus-opissa ja eläintenlääkinnössä. Kaunis ori sairasti paraikaa nyt liikkumaa kupula-tautia. Kesähalla oli pannut 12:ntynnyrin kylmön suomaalla etta se oli jo tullut niittämisiin.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) Kuollut Kauvatsan kappalainen I. Wahlberg.
Naaliin pantu: Wampulan avoimeen kapftalais-virkaan, 1) Kokemäen pitäjänapulainen A. Elers, 2) Kurun tappalllisenapulainenM. E. Alander ja 3) armovuodensaarnaajaTenholan pastorinvirassa varapastori I. A. Lindström.
Määrätty: Waasan pastorinapulainen, vp. B. E. Bremer tekemään myöskin siellä niankihuoneensaarnaajan viran ja papilliset toimitukset ruotu-tarkkampujain pataljonatzsa; tyttökoulun opettaja Turussa A. Lindman tekemään myöskin vankihuoneensaarnaajan viran samassa kaupungissa; alialkeiskonlun rehtori Tampereellamaisteri B. A. Neinholm tekemään tulevan syys-löysän aikana konrehtorin viran Tampereen ylialkeiskoulussa; maisteri A. Hilden toimittamaansamalla aikaa rehtorin viran siellä olevassa ylialkeiskoulussa; pastorinapulainen Hämeenlinnassa F. F. Colerus pitämään myöskin opettajan viran siellä olemassa alialkeiskoulussa tulevan fyys-löysän aikana, ja Westanfjärdin kappalainen, WP. maisteri D. E. Hildeen hoitajaksi kansakoululle Dahlin pruukitzsa.
Wirkavapaus on annettu konsistorin-kätyläiselle, maisteri E. A. G. Nindell, kivnlloisuuden tähden, akialkeiskonlun opettajalle Hämeenlinnassa, A. I. R. Pettersson, tulevaksi syys-löysäksi hänen käydäksensä paftin-tutkinnon, Mlihärmän kappalaiselle, WP. maisteri K. O. von Essen, kahdeksi kuukautta hänen matkustaaksensll ulkomaalle.
Tenholan pastorinvaalissa sai Lemlannin pastori I. Erieson enimmän kutsumus-huutoja, nimittäin 45Vi2 manttaalia.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 4 p. kauppiaan I. W. Huluhers’in poika Elias, putosi keinusta kuoliaaksi, 12 vuotisena, 5 p. tullipehtorin Hellbomin leski Lovisa Dahlstedt 42 ajastajan ijällä, ? p. merimies Fritz Ferdinand Ahlström 24 vuoden vanhana.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: sotamies Jakob Nikitin ja piika Maria Henrika Friberg; luusinoppilainenKaarle Engelbert Lindfors ja merimies vainaanI. G. Adaminpojan leski Maija Stina Lökholm; laivanperämies Kaarle Wiktor Lindberg ja neitsy Josefina Taavetintytär Sandell.
Turun polisilamarinilmoituksia. Kesäkuun 30 p.
ilmoittisepänkisällinvaimo Aleksandra Lindström löytäneensä saman kuun 25 ft. Aleksanterintorilta harmaan säämiskäisen rahakukkaron ja siinähopeaisensormuksen; niinmyös musikus Erfvinq löytäneensä san— otun kuun 23 p. Kiinamäeltä silmiklafin elilonjetin. Heinäkuun 1p. sanoi tölliläinenSamuliTanelin Puita, Törmin talosta Haarakyleissä ja Tyrvään pitäjässä, häneltä tulleen pois tietämättömällä muotoa, viimeis kuun 28 p. , Rautellin puodin tyköä ruskean tamman siloinensa ja häkkirattainensa, joillaolimatka Perjantaina Heinäkuun 12 päivänä 186L Sanomia Turusta.
M28* 7 S. Kolminaisundenpäiv. saarnaamat:
Mii-lirkossll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapnlainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan:Pääprovasti Renvall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Mara Piplianselityksiä pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Warapatztori SaM ja keskiviilkona kello 5 jpp suomen kielellä Pastorinaftulainen Stenström.
pastori Saxen.
Linnan lirlossa, kl. 9, Suomea: Koul. opett. Lindman.
Kehrnh. -lirtossll, kl. 11, Suomea:Koul. opett. Lindman.
vakka, 2 tyhjää pyttyä ja Millaiset tröijyt. — Heinäk.
2 p. antoi kirjoitsianvaimo Fagerlund tietää ettähän kesäkuun 30 p. oli likeltä kotoansa, kauppias Kekonin tiilipruukia, ottanut tallelle tumman-viheriän silkkisen sateenvarjon, jonka varretzsa on hopiainen nasta ja siihen piirretty nimi Elis Bergman; niinmyös trenki Gustavi Granberg että häneltä kotoansa talosta n:ro 2, 2:ta korttelia ja 6:tta kaupunginosaa, oli kadonnut valkonen lammas.
Heinäk. 3 p. toi itsellisvaimo Erika Söderman tiedon että hän olumyynti-puodissansa kauppias Alftanin talossa oli pannut säilyyn sinne unohdetut mustat housut.
Heinäk. 4 p. ilmoitti rouva Karoliina Rosenberg että hänen poikansa edellisellä viikkoa oli pudottanut yliselle sillalle hirmaan lakin silkkinauha päällä.
Heinäk. 5 p.
sanoi kruununnimismies Gustavi Sundroosmenneen kesäkuun 28 p. tulleen pois hänen asunnostansa isoläntäisen Helsingissä tehdyn ruokalusikan, merkityn:
B. M. S. 1857.
Iyväskylän ylä-alkeiskoulusta kirjoittaa M. T— e (Tapion 26 numeroon) paitsi muuta, ” Sillä aikaa, kuin sanottu opisto on ollut toimessa ja maikutuksessa, on suomalaisuus siellä merkillisellä tavalla edistynyt. Ensimuotena oli siinä maan ensimäisellä eli ala-luokalla Suomen kieli opetuskielenä, mutta tänä muonna on ollut kolmella luokalla, ruotsi ainoastaan neljännellä.
Tänä syksynä tulee ruotsi tästäkin siirtämään siansa ja suomi astuu siaan. Näin on tulemana vuonna jo koko oppila yleensä suomalainen ja ruotsalaisuus kaiketi paennut. Mitä taas suomen kieleen ja sen käytäntöön tässä opistossa tulee, on se aivan selmaa ja puhdasta, sekä käypi varsin sukkelasti, kauniisti ja sujumasti, niin ettei sitä kukaan edeltä olisi siten toimoakkaan moinut.
Kun suomalaisen koulun asettaminen Iymaskylään tuli kysymykseen, silloinki luuloteltiin ja pelättiin mistä sinne saadaan kunnollisia ja taitamia opettajia, vaan asian toimeen ja alulle tultua ei niistä ole ollut asialle mitään estettä eikä haitaa. Samate nyt luulotellaan: jos suomen kieli laskettaisi mirkajaoikeuskieleksi, niin mistä saataisiin siihen kykeneviä ja taitamia mirkamiehiä. Mutta sama olisi seikka muittenki virkamiesten, kun Iyväskylän koulu-opettajain saannissa, kun suomi vaan mirkamiehiltä tulisi kysymykseen, niin kyllä heiltä luulisi taitoaki löytymän. Muuten sanoo suomalainen sananlasku: ”Karmoistaan kissakynnet löytää, kun häntä kastaa. ” . ” Hämeenlinnasta. Rautatiellä täällä on tänä kemäna työskennelty jotenkin suurilla miesvoimilla. Wiimeis aikoina on ollut noin sataan miehen työn kimpussa. Asemalla on pakarihuonerakennus jo marsin malmis, puolimalmiina on muutamia ulkohuoneita ja yksi tamaramakasiini ja tekeillä omat aseman päärakennus, kolmikertainen kimihuone, jonka alikerta masta on muurattu, sekä veturitalli s. o. semmoinen rakennus, jossa meturit seisomat ja jossa niitä, jotakin mikaa saatuansa, laitetaan ja parannellaan ja johon senvuokss myös asetetaan pajalaitos kahdella ahjolla. Tässä rakennuksessa saa myös seppämestari huoneen asuaksensa. Kaikki rakennukset tulemat katettamiksi sinkkipellillä. Muutoin on jo aljettu tien rataa tasottelemaan ja syrjiä kaunistamaan turpeilla, joiden päälle lemitetäan ruokamultaa, johon sitte kylmetään heinän siemeniä tien sekä kaunistukseksi että mahmistukseksi. Puhutaan, että tien pitäisi jo kohtakin tuleman valmiiksi ja että yksi meturi jo kuljettaa kaikellaisia aineita rautatien tarpeeksi Helsingistä tannepain.
(Ham. ) Porista. Kaupunkimme mainion tulitikku-tehtaan toivotaan taas, kauan aikaa pelätystä hämiämastä pääsemän entiselle luotettavalle ja pysyvälle kannalle, ja annellaan.
. Mäinnnem (Lähetetty) Lyhyt kertomus Napoleoni Bonapartesta.
Korsikalainen aatelimies manhasta itaalialaisesta perheestä, Kaarlo Bonaparte, ja Maria Letitia, alkuperäisestä itaalialaisesta sumusta Ramolino, olimat Napoleonin manhemmat, joka itse syntyi 15 p. elokuuta 1769 Ajaeeion kaupungissa Korfikan saarella.
Wuodesta 1779 hamaan muoteen 1785 asti kami hän sotakoulua Briennessä, kussa se yksivakainen, synkeämielinen poika, symällä maiteliaisuudellansa ja salaisella vaarinpidollansa muista, osittain jo ilmoitti tulevaa jättiläistä. Tämän perästä sai hän 17 p. lokakuuta 1784 paikan Pariisin sotakoulussa jatuli 1v. syyskuuta 1785 alaluutnantikside la Före-nimisessä tykistörnkimentissä.
Isänmaansa vapaussodassa oli hän alussa mainion Paolin puolella, ja tuli Ajaeeiossa kansakunnan vartiaväen päälliköksi. Hänen yrityksensä Magdalenan saarella, jonka hän vapaavallan nimessä miehitti, ei menestynyt.
Kuin nyt Paoli, siltikuin ei hän enää moinut vastustaa kansamallan puolustajien lahkokuntaa, johon Napoleon kuului, heittäytyi englantilaisten puolelle, asetti Napoleon uppiniskaisesti itsensä häntä ja englantilaista lahkoa vastaan, ja yritti hyökätä Ajaeeion päällekin, joka tehtiin tyhjäksi ja jonka seuraus oli, että hän ajettiin maanpakolaisuuteen Korsikasta. Ranskan vallankumous aukaisi kunniahimoisen nuorukaisen unelmille ja aikomuksille aaman alan. Hän nousi 30 p. elokuuta m. 1792 kapteinikfi neljännessä tykistörykimentissä, palmeli Kellermannin alla mapaamaltakunnan sotajoukossa, joka silloin piiritti Lyonin kaupunkia, ja alkoi korkeamman sotilasretkensä sillä, että, parhaasta päästä hänen sääntöjensä kautta, Toulonin oli 9 p. joulukuuta 1793 antaminen itsensä heidän mattaansa. Nyt hän tuli osakunnan kenraaliksi ja itaalialais-sotajoukon tykistön päälliköksi, ja täällä antoimat sen huono tila ja muut vastukset hänen osoittaa sitä pikaista, yhdistämaistä sotapäällyksen silmää, joka pian oli tekemä hänen niin peljättamäksi. Mutta Robespierren ja hirmuhallituksen kutistuissa, johon Napoleon innolla oli kuulunut, loppui hänen tuskin alotettu retkensä. Hän pyhkäistiin, päätöksen mukaan 15 P. syyskuuta 1794, pois kenraalien listasta, joutui myöskin suureen taloudelliseen hätään, ja Barras, sarittaen pidätetyt työt siinä jo heti kohta mastuudestansa alkaman. Mulkkeet tämän kaupunkiamme paljon hyödyttämän ja köyhempaä kansaa rahan ansiolle auttaman laitoksen käynnössä ja hoinnossa omat syntyneet siitä, että, tehtaan entinen isäntä, suurissa meloissa ollessaan, on päättänyt jättää koko tehtaan melkamiehillensä, jotka myös miikolla pidetyssä kokouksessa omat keskenään sopineet panna sitä osakkeille ja käyttää sitä omissa nimissään. Tehdas käytetään siis nyt Porin tulitikku-tehtaan yhtiön nimessä ja puhutaan sen käytäntö pantahan semmoiseen järjestykseen, että työtkannattamat paremmin kuin entisen haltian ai Urjalassa Honkolan kartanon laitumella löi ukkonen seitsemän elukkaa kuoliaaksi nyt luhanneksen aikaan.
Pietarista.
Rauhattomuuksia talonpoikaan seassa orjain vapauttamisen tähden on ilmestynyt taas Drelin ja Povolian gumernementeissa.
(Dtama. ) Ulkomailta.
Italiasta kuuluu että paavin terveyden tila on aivan huono ja pelätään halien pijan jo jättämän horjuman istuimensa. Pelkäamät samassa hänen ystämänsä, ja onkin kyllä syytä pelätä, ettei enää kukaties saada Ruomissa rauhaa malita uutta paamia; sillä Ruomissa kuin koko Italiassakin on paamin malta määränä hirtenä kansalliselle vapauoelle, josta syystä se onkin raukeemaifillansa.
Ruotsin eteläis syrjällä rumettiin eräässä talossa viimeis kesäkuun 13 p. kyntämään höyry-auralla, jota kalua ei miela ennen ole käytetty Ruotsissa eikä muissakaan pohjais valtakunnissa; ja aivan Harmastansa muuallakin. Tämmöinenaura vie neljä vakoa kerrallansa, ja missä maa on kimitöinta ja mäki harjaantunutta, kuuluu saatavan tällä kynnetyksi tynnyrinala hetkeensä.
Silloin kulkee aura melkein niin kiiruusti, kuin hevonen juoksun hyrrytystä. Höyrykoneella, joka auraa vetää, on 12 hevoisvoimaa, ja se suittaa maksaa noin 8 tuhatta hopearuplaa.
Saksanmaalta. Shultze nimisenkatteimn, joka on mirkamiehenä Spandaun kruuttitehtaassa, sanotaan keksineen keinon malmistaa uudenlaista kruuttia, jota kehutaan monin kohdin paremmaksi, kun tamallinen kruutti.
Paitsi muuta mainitaan sekin, että tämän uuden kruutin aineet, jotka erillänsä ovat varsin vaarattomia, saadaan vasta rumetessa sitä käyttämään sevottaa toisiinsa, ja siis taidetaan malttaa semmoisia tapaturmaisia paukauksia, joita tavallinen kruutti usein sattuu saattamaan.
Wironmaalla on nyt säännelty ettäkuulutukset, joita tähän asti on luettu kirkoissa, vastedes omat lukkarin julistettavat ulkona kirkosta jumalanpalveluksen loputtua.
(Lähetetty. ) Sanomille Turusta! Kuin 25:nteen numeroonne olette ottaneet K. P:n lähettämän ”Muutamia muistutuksia” minulle kirjastani ”Mietteitä Katovuosista Suomessa” ja sanoneet tahtomanne niin antaa tilaa minulle selittämään mietteitäni, niin jouduttain tässä pikimmältään teille ilmoittamaan, etten minä paraatiakaan tahdollani voi puuttua ”selittämään” julkisuudessa mitään itsilleen, mielestäni niin peräti joutaville ja paksua tiedottomuutta todistamille muistutuksille. Wahänen kirjakyhäykseni ”Mietteitä Katomuosista Suomessa” on nimittäin koetettu panna tieteellisille perustuksille, vaikka se siinäkin on paljo puuttuvainen, jonka vuoksi hyvin mielelläni ja kiitollisuudella ottaisin vastaan kaikki tieteellisellä pohjalla tehdyt muistutukset; mutta niin tähän asiaan koskemattomille ja sopimattomille muistutuksille kuin puheena olevat lähettäjä K. P:n ovat, jotka nimittäin tahtomat sotkea raamatun ja vanhan testamentin profeetalta yksin niinkin maalliseen asiaan, kuin Suomen katovuosien, ja jotka menevät niinkin kauvas, että vaativat meikäläisiltä ihmisiltä ”profeteeraamista” tahi ennustamista katovuosien tulosta, eimätka tyydy miettimään luonnollisia syitä eikä edes lukemaan ja tut> kimaan semmoisia, kuin minun heikot mietteeni katovuosista omat, sansa, kokonaisuudesvaan ottamat joitakuita yksinäisiä lauseita sieltä täältä ja pöyhistelemät niitä vastaan, oppinsa näytteeksi ehkä, niille en voi mitään armoa antaa, vaan siihen siaan symästi surkutella, että tiedottomuus on vielä niin syvä semmoisissakin, jotka jo edes kirjoittaa taitamat, niinkuin lähettäjä K.
P. Oikeat kansakoulut näyttäsimät siis olevan jo sangen tarpeelliset kylmämaan Suomen kansaan laviamman taidon ja opin siemeniä, kuin mitä vanhan testamentin profeetat, aivan yksipuolinen kristillisyyden oppi ja kirjoitustaito yksinään voivat antaa, varsinkin kuin tiettävästi K. P. ei ole yksinään tämänlaisessa paksussa pimeydessä, sillä yksin Suomalaisen kirjallisuuden seurallekin Helsinkiin oli toissa vuonna miitsitty kilpakirjoituksiksi katovuosien asiassa lähettää monta semmoista mietettä, joissa katovuodet päätettiin yleisiksi synnin-rangaistuksiksi ja niiden ainoaksi poistamisen keinoksi katumus japarannus. Tämmöisestä mielialasta olen jo sanonut mietteeni puheena olevan kirjani sivvilla 71 ja 72, joita lähettäjä K. P. tuskin lienee lukenut tahi ei sitte ymmärtänyt. Niin kaiketi voipi päättää hänen kirjoituksestansa Sanomissa Turusta, jonka julkisuuteen laskemisesta en yhtään moiti Sanomain Turusta toimittajaa; sillä kuin kerta niinkin typeriä tuumia ja mietteitä löytyy kansassa, tulkoot sitte mistä syystä hyvänsä, niin on parasta, että ne pääsevät julkisuuden nähtävaksi ja tuomittavaksi.
Mutta jotenkin kummalliselta näyttää lähettäjä K. P:n ”muistuttamisen” halu minulle, että ihan suorastaan määrentelee ajatustani kirjaisessani, kuin esim. kirjoituksensa lopulla lainaa alku-puolen eräästä lauseestani kirjan 18:llä sivulla pois jättäen sitä vastaavan lopun, ja tämän lauseen alun nojalla panee sille ihan toisen ajatuksen.
suomen Minun sanani nimittäin ovat: ”Tulkoon liika märkyys joko sateesta tahi seisomasta medestä ja lähteistä, niin vaikuttaa se kylmää. ” Tästä tämä kunnioitettamamuistuttaja hyväntahtoisesti jätti pois nämä viimeset sanat, jotka tässä on harvemmalla räntillä ja sanoo minun kummailevan ja loimottaman kylmää! Lieneekö tämä sitte tullut paljaasta tähdellisestä määrentämisen halusta, taikka ei ymmärtäne K. P. selmäa
kuussa Santta Berhardin kukkulan ylitse Itaaliaan, kussa Massena ei saattanutpuolustaa itseänsä vihollisen valtaa vastaan, piti kesäkuun 4 p. tuliaisia Milanoon, laitti täkäläis-alppisen vapaavaltion entiseen voimaansa ja voitti Desaix nimisen kenraalin avulla, 38, 000 miehellä, kesäkuun 14 p. sen jo melkein kadotetun tappelun Marengvn tykönä Itävaltalaisia kenraalia Melasta ja Zaehia vastaan, jonka jälkeen, Aleksandriassa*) 16 p. kesäkuuta tehdyn sotilakon kautta, Ranskalaiset taas olivat saaneet suurimman osan Vlä-Itaaliata valtaansa.
Heinäkuun 1 p. tuli hän taas Pariisiin, kussa hän kyllä otettiin vastaan suurella riemulla, mutta kuitenkin nouseman ylenvaltiaisuutensa tähden matkaansaatti salaliittoja itseänsä vastaan. Ainoastansa onnellisen sattumuksen kautta vältti hän 24 p. joulukuuta mainioksi tulleen helvetin-koneen.
Ranskalaisten sota-asetten voitot saattivat v. 1801 etuisaan rauhantekoon Itävallan kanssa Lunevillessa, Sisilian, Roomin, Portugalin, Englannin, Wänajän, Turkin y. m. kanssa, ja yhteisen rauhanjuhlan viettäminen 9 p. marraskuuta kaunisti ensimäisen konsulin nimeä uusilla kunnialaakereilla.
Toukokuun 19 p. v. 1802 tuli häneltä päätetty kunniajoukon asettaminen toimeen, joka antoi hänen vallallensa uuden tukeen, ja ihastunut Ranskanmaa, jolle hän oli lahjoittanut yleisen rauhan ja jonka aluskunnan hän oli enentänyt 2, 000 nelikulma-peninkulmalla, antoi elokuun 2 p. hänelle konsulivallan elinajaksi.
Ei mitään näkynyt oleman vakevän jättilaisaikomuksien tiellä. Elban ja Piemontin yhdisti hän Ranskanmaan kanssa, ja v.
1803 tyrkytti hän Sveitsille uuden perustuslain.
Mielellänsä olisi hän viela jättänyt toistaiseksi rauhanrikon Englannin kanssa, päättääksensä merivarustuksensa, mutta jo Toukokuun 18 p. julisti tämä valtakunta sodan, jonka jälkeen hän, vaikka rauhaa oli Saksanmaan kanssa, antoi Mortierin miehittää sotaväellänsa Hannoverin ja kohdella sitä niinkuin valloitettua maata. Mannerkunnan liittonsa kautta pyrki hän sulkemaan Englantia vois euroopalaisesta kaupasta. Uusi ilmisaatettu salaliitto, jonka päämiehet olivat Piehegru ja Kadoudal ja joka kertomuksen mukaan levisi aina Saksanmaahan asti, matkaansaatti uusia väkivaltaisuuksia. Kaulainkourt meni yöllä 14 ja 15 päilvän välillä Maaliskuuta 1804 Reinivirran yli ja miehitti sotaväellänsa Dffenbaehin; Drdener karkasi rauhan aikana Badenin aluskuntaan ja otti Enghien herttuan vangiksi, joka sittemmin 20 p. samaa kuuta yötis-aikaan ammuttiin Wineennessa.
Julkisesti puhui Wenäjä j” Ruotsi tätä kansakunnallisen oikeuden loukkausta vastaan ja ne siitä nousevat uudet vaaratantoivat Bonaparten lahkolaisille mieleisen tilaisuuden esitellä perintö-vallan välttämättömyydestä.
Elollinen senatinpäätös korotti toukokuun 18 p. tähän asti olleen ensimäisen konsulin perintökeisariksi, Napoleon I:sen nimellä. (Jatketaan. ) häntä suosioon, raivasi hänelle uudestaan onnentien, kuin Pariisiin osakunnat yhdistyivä’t vapaa-valtakunnan kolmatta perustuslakia vastaan, 5 p. lokakuuta v. 1795, ja kansakunnan kokous varusti itsensä tekemään vastarintaa. Palvelukset, joita hän tässä tilaisuudessa osoitti kansakunnan kokoukselle, olivat syynä siihen, että hän niniitettiin jakokunnan kenraaliksi ja vähäa myöhemmin, 22 p. helmikuuta 1795, itaalialais- sotajoukon ylipäälliköksi. Maaliskuun 2 p. nai hän Beauharnais-nimisen kenraalin rikkaan leskirouvan, losesiina Taseher de la Parenen, noustaaksensa nyt arvosta arvoon. Huonossa kurissa pidettyä sotajoukkoansa elahytti hän rohkeoilla sanoilla ja haukuttelevilla lupauksilla, ja voitti, ehk’ei ilman suurta mieshukkaa, 12 p. huhtikuuta v. 1796 ensimäisen voittonsa Montenotten tykönä Itävallan sotaväällystä Argenteauta vastaan sotiessaan, kaksi päivää sen perästä toisen Millesimon tykönä 14 p. ja Degon tykönä 15 p. , eroitti liikkeitensa kautta Sardinian sotaväen Itävallan sotajoukosta, piti 22 p. samaa kuuta voitollisesti tuliaisiansa Mondooviin ja myönnytti Sardiinian kuninkaalle kovilla ehdoilla sotilakon.
Tämän perästä kääntyi hän Poojokeapäin, jonka yli Itävallan sotajoukko Beaulieun alla oli vetäytynyt takaperin, pakoitti viimeinmainitun edellänsä Addaa päin, ja johdatti 10 p< toukokuuta sotajoukkonsa Loodin sillan yli, hirvittävän tulen leimutessa tykkien suista, jonka kautta Lombardia joutui hänen käsiinsä. Itaalian ruhtinaatpyysivä’t nyt rauhaa ja Sardinia päätti sen 15 p. toukokuuta eduttomilla ehdoilla. Rosvoominen ja vallan kumoominen olivat Bonapartejoukkojen kauheat seuralaiset.
Kesäkuun 1 p. valloitti hän Weroonan, teki kaksi päivää sen perästä sotilakon Neapelin kanssa ja kiiruhti nyt koko sotajoukollansa käymään urhoollisesti taistetevain Itävaltalaisten kimppuun. Turhaan kehoitti hän uskollista Tyrolia kapinoitsemiseen, ja ainoastansa käyden ankarasti toimeen käsin, saattoi hän hakayttää kapinan liikkeet Itaaliassa.
Sitä tarkoitusta varten tunki han Kirkkovaltakuntaan, valloitti Bolognan, Urbiinon ja Ferraaran, ja pakoitti paavin suurimmilla kulutuksilla ostamaan sotilakon.
Luvattomasti karkasi hän Toskaanan rauhan alaisen maakunnan päälle, täytti Livornon sotaväellään, ryöstaaksensa komean varuksen englantilaista kauppatavarata, pakoitti 29 p. kesäkuuta Milaanon linnoituksen antaumaan ja yritti Mantuan linnaa piirittämään. Itävaltalaiset, Wurmserin ja Qvosdanovitsin alla, rynttäsivät urhoollisesti häntä vastaan, pelastivat Mantuan ja pakottivat hänen takaperin Mineioon saakka. lärkähtämätöin Bonaparte hyökkäsi sillä välin, hänen omituisella pikaisuudellansa, vastustajien erinäisten sotajoukon osakuntien päälle, voittaen Quosdanovitsin Lomaton tykönä 3 p. ja Wurmserin Kastigloonan tykönä 5 p. elokuuta, rupesi uudestansa piirittämään Mantuata, ja pakotti viiden kuukauden perästä, 2 p. helmikuuta 1797, nälkään nääntynen paikan antaumaan.
Hän teki Itaalian vapaavaltakuntaiseksi ja yhdisti, 8 p. lokakuuta 1796, Modeenan äsken tehdyn täkäläis-poovirran vapaavaltakunnan kanssa; Neapeli ja Panna ostivat rauhan; sen teki myöskin paavi, joka ei saanut pitää enempää kuin Kirkkovaltakunnan toisella puolella Apenniinitunturia.
Maaliskuun 16 p. meni Bonaparte, Ranskan reiniläis-sotajoukon uhatessa Saksanmaata, Tagliamentoja Isontso-virtain yli, asetti sotaväkeänsä Graviskaan, Görtsiin ja Triestiin, ja saatti melkein koko Kärntin, Krainin jaosan Tyrolista valtaansa. Huhtikuun 18 p. teki hän, peljätetty Itävallan urhoollisista hiistelemisistä ja uhattu uudelta kapinalta Itaaliassa, Ekkenvaldin linnassa Leoben lähellä alkurauhan Itävallan kanssa, joka antoi hänelle tilaisuuden täyttää hankkeensa Wenedigiä vastaan, jonka vanhan vapaavaltakunnan hallitusmuodon hän 12 p. toukokuuta kumosi. Kesäkuun 14 p. sai Genua, liguurilaisena vapaavaltiona, ranskalaisen perustuslain; heinäkuun 9 p. julisti Bonaparte Milaanossa uuden täkäläis-alppisen vapaavaltion, ja yhdisti sen kanssa täkäläis-poovirran vapaavaltion.
Lokakuun 17 p. tehtiin päättavä rauha Itävallan kanssa Kampo Formiossa. Ranskalainen hallituskunta katseli nyt kateudella ja pelvolla tätä nuorta sankaria, ja poistaaksensa häntä, suostui hänen aikomukseensa valloittaa Egyptin ja tärisyttää britannialaisvaltaa Itä-indiassa. Joutuisasti varustettiin Toulonissa laivasto ja sotajoukko, lukuansa enempi kuin 30. 000 miestä.
Toukokuun 19 p. v. 1798 lähti Bonaparte purjehtimaan, vallotti kesäkuun 12 p. Maltan saaren, anasti Heinäkuun 2 p. Aleksandrian *), voitti 25 p. heinäkuuta v. 1799 Turkilaiset ja valloitti elokuun 2 p. uudestaan Abukiirin. Mutta Ranskan sisällinen tukala tila, joka oli tuottava Bonaparteväsymättömälle, uskalliaalle sielulle uuden saaliin, kehoitti häntä palaamaan, jättäen sotajoukon ylipäällikkyyden kenraali Kleberille.
Lokakuun 16 p. tuli hän taas odottamatta Pariisiin, sai sotajoukon ylipäällikkyyden, kukisti marraskuun 9 p. hallituskunnan ja karkoitti tarkkampujillansa seuraamana pailvänä lakia säätavan neuvokunnan. Tämän vallan anastuksen kautta kumosi hän 1795 vuotisen perustuslain. Joulukuun 15 p. ilmoitettiin uusi, neljäs hallitusmuoto julkisesti vapaavaltakunnalle ja Bonaparte julistettiin ensimäiseksi konsuliksi kymmeneksi vuodeksi, sangen laajalla vallalla. Saksanvaltakunta, Englanti, Wenäjanmaa, Neapeli ja Turkinmaa tulivat nyt vapaavaltion vihollisiksi. Moreaun 15 p. huhtikuuta 1800 aljettua sotaretken Saksanmaalla, johdatti Bonaparte sotajoukkonsa touko , *) Kaupunki (^plisja. *) KaupunkiPiemontiösaItaalian maaNa.
Muutamalta merimieheltä kyseli maamies :
”missä isäs kuoli?1′ ”Merellä se hukkui”.
vastasi merimies. ”Noh missä iso-isäs kuoli?” kyseli taas toinen. ”Merellä sekin kuoli\ vastasi taas merimies. Siitä maamies huudahtamaan: ”kuinka sinäsitten tohdit merellä kulkea?” Väkäisellä mielellä rupesi merimies tästä kysymään:
”missä sinun isäs sitten kuoli?” ”Omassa sängyssänsä taudin kautta. ” ”Entäs isoisäs?” ”Omalla vuoteellansa sekin maailman jätti. ” ”Noh kuinka sinä sitten tohdit panna sänkyyn maata?” sanoi vihdoin merimies veikastellen maamiehelle.
XXVI Matkustavaisia kulki muutaman seurakunnan läpitse ja pidättivät syöttämään kestikievariin, kussa he juttelivat kuinka paljon ihmisiä, oli punatautiin kuollut heidän kotoseurakunnassa. Tästä talon isäntä kyselemään: kuoliko siellä oikein kaivattavia isäntä-miehiä?” Kuultuansa kahden isännän vaan kuolleen, sanoi hän:
”sitä minäkin, ettei tauti taitaviin tartu!” HöyrylaivaVhekla //f\& Dk\ kulkee heinäkuussa tänä vuonna UueaiillläÄäM? iiil^§bsdeekänSlalullpounn-glainu, NpapaillnlntvaälinliäjjaalTähutreuen:
13 p. Surusta Saloon kello 1epp.
14 p. Hupimatlll Salosta.
15 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
16 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
17 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
18 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
19 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftft. 21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epft.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello 6 epp.
Samana päivänä takaisin Turkuun.
28 p. Hupimatla Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Myytävänä.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinpannuja setä kastrulleja kaikista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryykkyrautoja, rattaan-putkeja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-kannattajia. kirjeitten topioitusloneita. lotanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m. Rautapuntareita ja kymmenluku-maaloja.
Paloruiskuja ja santoja.
Päretaton-nauloja.
Usiamvaa lajia tukkuja, saranoita, akkunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja. kahmin-paahtimia y. m.
Kaikki tamarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
llH”Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja ftkä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellamakankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tamallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä lvalmiilsi tehtyjä mieöväeu vaatteita. Alkunanklasia, mouenlevyisiä, tehtaan hintaan, Isjoukko seinäkelloja, moneen bintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Bapettikauppa. Täuäpänä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettu faupva kauppias C. F. 9Uftaniu sentisessä Nignellinj talossa Uudenmaankadun »arteQa tivimuurissa, jossa lumuoitettavem uleisön tarjona on hl)>rä varasto moneulaifia XaV^tia ja uttDen NeunuMk halpaan hintaan. Tuiueta maalieluuu 5 v. 1861.
G. Niels.
Meren-ruokoa (rottiugia) nniinn suurissa ja vähiosä osissa C. G. Lindberg.
Suolaa, vähän sekoitettua kauroilla (sovivaiötaheiniä suolata) 1rupia 50 op. tynnyriltä, myypi A. Dromberg.
Mianpoikivll lehmä myydään Uudella torilla tuorstaina 18 päivä tässä luussa.
Näinä päivlnä sisääntulleita Kava-laloja, myypi C. G. Sandbäek Iludessakauvungissa.
Halataan ostaa.
Hymiä »Valkosia herneitä ostaa E. ss. Alftan.
Sanomia Turnsta, jälkimäinen puolivuosi 1881, saapi vielä tilataI. W. Lilljan konttorissa Turussa. Hinta: 30 kop. hop.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiinjauhot 6 r. 2U ja 6 r. 30 k. , ohrat 4 r.
80 k. , kaurat 3 r. < ohran maltaat 7 r. , silakat 8 r.
tynnynltä; ohrankryynit 24 k. , kauranlryyuit 27 k.
kapalta; humalat 10 k. naula; voi2 r. 80 k. ja 3 r. , naudanliha 70 80 k. ja 1 r. 10 k. , palmattunaudanliha 90 k. , tuore lampaanliha 1r. 10 ja 1 r. 30 1. , palmattu lampaanliha 1 r. 60 1. , palmattu sianliha 2 r. 20 k. , heinät 6 aina 13 k. leimiskältä; perunat 35 ja 40 k. neliko; munat 20 ja 25k. tiu; palomiiua 55 ja 58 k. kannu.
Turussa, I. W. LiNjan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Perjantaina luleman heinäkuun 19 p. kello 12 päi vällä myykään paikalla, ehdoilla jotka toimituksessa tyyslemmil! ilmoitetaan, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, uurmaakarin lesken Wilhelmina Helinvainaan pelillisten palovakuutettu pohjainen puoli taloa n:ro 3, 11) korttelissa 7 kaupunginosaa, Uuden torin ja Ryssän kirkkokadun kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi puinen huonelimi, laudoitettu ja maalattu. Uutta toria kohden, jossa on 1kauppavuoti, 11 asunhuonetta ynnä lämmin etuhuone; 2:ksi puinen huonerimi.
laudoitettu, Ryssän kirkkokatua vastaan, jossa on 9 huonetta ynnä lämmin etuhuone ja 2 työkiä; 3:tsi puurakennus, jossa on 1palarltuva ja 2 kamaria; paitsi sila on talossa usiampia kellaria ynnä makasiineja ja muita ulkohuoneita; joka luin myös että makso-ehdot omat edullisia, halullisille ostajille ja panttauksen omaisille ilmoitetaan. Turun huutokamarista kesäkuun 28 p. 1861. A. Forhman.
Maatilan myyminen.
Julkisella vapaa-ehtoisella huutokaupalla, joka tvlee palkalla tolmitettamaisi leskimiikkona eusiluleman elokuun seitsemäntenä (7) päivänä. ke!!o 11edellävuoli, pällvän, myydään lisä-maakanslisti vainajan Malmluudin perillisten omat YliStalon ja Alistalon perintö- luSthollit Immalan kylässä, lumpiUn j mantaa Maatila kaupaksi! lia, ynnä niiden kanssa yhdessä viljeltävä Paavolan »iksinäinen perinnöksi ostettu akumentti-talo, myöskin manttaalia. Halikon pitäjässä. Avoimeen amio-peltoon kaksijaossa kylmetään vuoteensa noin 22 tynnyriä synstylmöä, 4 tynnyriä ohria, 1tynnyri herneitä ja 111 >vai 12 tynnyriä perunoita, niin myös vielä ketotyntöibin ja kuokkamaihin 15 tynnyriä kauroja. Maanlaatu on hyvänkaslvuista ja heinä-maat antalval IW vai I5l) häkkiä nurmiheiniä paitsi runsasta mevi-rehua, joilla tamallisesti on elätetty 12 lehmää.
4 vai 5 hevoSta ja 4 härtivaria paitsi mulleja ja lamoaita. Metsästä saadaan sekä hirsiä että muiia metsätavaroita enemmän, kun omiksi tarpeiksi. Laiduu<a on liki kartanoa ja kylläksi; kalkkikimeä on yltäkullin saatava»a Halikon-lahdeu rannalta, ja samasta medestä sopii kalastaa koto-tarpeiksi. Taloeu huoneet osaksi hiljakkoihin rakennettuja, omat hymässäkoijussa ja pää-rimi, jossa on 5 kamaria, sali. isoläntäinen tuva ja porstua, on herrasväenkin asuttamaksi somelias.
Matkaa Turun kaupunkiin on 5z penikulmaa, ja Salon kauppalaan 11 (ryssän) virstaa. Niisi maa-tolppana tekee 8 työpäimää viikkoonsa omin rukkinsa ja verot 6 alumentti-talosta voittavat tilan ulosteet tuolla tuntumalla summalla, 64 rupl.
hop. Talot, joiden tilustukset omat yltä ympäri kar, tanoa, omat pantattuina 3l10l) hopea-ruplaan ja myydään ehdoilla, jotka huutokaupassa tulemat tyynemmin ilmoitettaviksi. Lisiä tietoja saadaan paikalla leeliroumalta Malinlund ja pesäiunnan edusmieheltä herra varatuomari Hjelt, asumalta Hakostaron Kankaren rusthollissa tässä pitäjässä. Uskelasta heinäkuun 8 p. 1861. I. E. Aejmelaeus, pyydetty huutokaupan toimittajaksi.
Julkisella mapaehtoisella huutokaupalla, joka palkalla pidetään Lauvautaina tulevan elokuun 3:na p:nä, kello 11 epp. . myydään enämmäu tarjoovalle Wälkäiäu perintötalo Eurajoen pitäjässä, josta tulee Raumalle 14 Weuäjän virstaa ja Poriin talvitietä myöden 35. Tila, joka on ’/, manttaalin suuruinen, on kauniilla, lehtevällä asemalla, ainoastaan vuolen Welläjän virstan päässä merestä, ja siihen kuuluu isokkoineu kaslvitarba, jossa löytyy monenlaisia marjapensaita ja setä vanhempia. että erittäinkin nuorempia hedelmäpuita. Päärakennuksessa, joka on vakuutettu kaupunkien yhteisessä palomaluutusyhtiössä, on paitsi työkkiä 7 asuinhuonetta, ja tämä samoin kuin ulkohuoneet, riihet ja muut rakennukset, jotka omat makuutetut maalaisten palovakuutus-yhtiössä ovat täydessä kunnossa ja osittain roarsin uusia. Peltoon, joka on savimaata ja viljellään kolmessa osassa, kylvetään 1 tynnyri nisuja, kahdeksatta tynnyriä rukiita, 6 tynnyriä kauroja. 4 tynnyriä ohria, 20 kappaa papuja, 12 kapp. pellalvia ja 17 tynnyriä perunoita.
Nisuista ja ruukiista on keskimäärin saatu yli lU:s jyvä. kauroista B:as ja ohrista s:es. Niittumna, jota on yhdessä jaksossa ja, niinkuin pellotkin, roarsin talon alla, on 12<1:en tynnyrinalan suuruinen ja antaa heiniä liki 3W lrintiä ja enemmänkin. Laidun, joka on meren lannalla ja 50:en tynnyrinalan laaja, antaa karjalle suvis-aikaa runsaan ja väkevän elatuksen.
Hyvällä hoidolla voidaan karjasta, yli mitä perheja työväki kuluttaa vuoteensa toivoa noin 3W ruplan tulo. Metsämaa, joka parhaastansa on hyvää maanlaatua ja laajudeltaan150 tynnyrinalaa, en viljelysmaitten kanssa yhdessä lohvossa ja tilan rajana on toisella vuolen meri, todella joki. Metsää «n monta aikaa säästetty, niin että vielä löytyy vahmaa hirsimetsääkin. Tilaan kuuluu vähempi suo, josta sopii ottaa multaa sonnantekoon sekä toinen puoli 4, ’jän We»äjävirstan pääosa olemasta tulliiauhomyllystä, josta taloon laukee 50 ruplaa vuotista areutia ja joka ilman sitä käyllää kaikki talon jauho-ja ksyynitarpeet.
Kaloja saadaan nuotalla, verkoilla ja muilla pyydyksillä hvvin sen roerta kuin vuoteeusa talossa kuluu.
Likemviä tietoja annetaan paikalla sekä edeltäkäsin, että huutukauppapäivänä, jena myöskin kauppaehdot määrätään.
Tuorstaina 25 vaivä nyt olevaösaheinäkuussa, ltllo 12 päivällä Pidettävässä vapaaehtoisessa autfionissa Pohjatalon puolen manttaalin perintörusthollissa, Ahdentakan kylässä. Rymättylän pitäjää, poismyydään enemmäll tarjoovalle edellä mainittu rustholli, joka halullisten ostajitten tiedoksi ilmoitetaan, myöskinettä puoli kauppasummaa pitää matsettaman 1 päivä tulevaa marraskuuta, kosla sisällemuutos tapahtuu.
Laveampi tieto saadaan meidän tykönämme.
Johan Mutinpoika Ultinen, Anders Henrikinpoika, Rusthollari. entinen Lautamies Salon kylästä.
Molemmat Rymättylän pitäjästä.
XXV
2:ksi. Millä muodoin sopisi menestyttää putki-ojain (eli tormi-ojain) tekoa maassamme? I:ksi. Mitä on tehtämä karjahoidon parantamiseksi; olisiko paras että laitettaisiin elukka-kasvattiloita, vai sekö, että ostettaisiin ulkomaan elukoita, ja, edellisessä tapauksessa, kuinka nämät kasmattilat pitäisi järjestettaman? 3:ksi. Eiköhän olisi tarpeesen että, saadaksi maamiljelysopettajain työskentelemisen niin yleiseksi kuin suinkin, maltio palkitsisi heidän matkakustannuksensa? 4:ksi. Waatineeko tarve että maaviljklyskoulut meillä muutettaisiin toiseen järjestykseen? 7:ksi. Kuinka on mahdollista saada maamme monet ja suuret hallaiset suot viljamainioiksi? 6:ksi. Mimmoisia neumoja on käytettävä että palkollisten ja työväen ruumiillinen eli varallinen tila parenisi? ja s:ksi. Koska maamittaus koskee aivan likeltä maamiljelystä, niin suittaa senkin parantaminen olla malttämätöin ehto maamiljelyksen ehtimiselle täydellisempäätilaan. Mitä siis on tehtämä että maamittarin virkakunta nousisi siltä huonolta kannalta, jolla se tätä nykyä on? Mutta, jatkoi hr senattori, kun tämmöiset maamiljelykselle tärkeät parannustoimet kysymät rahoja, ja kun ”kaikille” on tietty että maltion maksettamat nyt jo omat niin rajoitetut, ettei sieltäpäin liene suurin apuja odottamista, niin ainoa toimomme tässä asiassa kääntyy tulemain maltiopäimäin puoleen.
Puheen tultua maltiopäimista, ynnä niihm liittymistä monista odotuksista ja toimotuksista, näki hr senaattori hymakfi lausua että ”meillä omat valtiopäivät käsissämme!” omissa Kuitenkin koko asian tuleman sen ”valiokunnan” päälle, joka tammikuulla tulemana muonna on kokoontuma. Jos tämä valiokunta osottaa sitä luottamusta, ku olemme melmolliset jalon ja korkeasti rakastetun maanisällisille aikomuksille, niin luuli hr senaattori taitamansa maikuttaa että 3:n vai 4:n vuoden sisään saamme valtiopäivät; mutta jos käy toisin, jos ilmestyy valiokunnassa varovaisuutta —jaepäluuloa täysimmän turvallisuuden siaan niin sitten valtiopäivain varmaankin oleman kaukana meistä.
Hr senaattorin muistutettua miela toistamiseen seuran jäseniä panemaan mieleensä ja täysin tosin ajattelemaan niitä kysymyksiä, jotka nyt olimat esitellyt, päätettiin tämä tärkeä kokous.
Helsingissa tänedellisina muosina rakennetun katolilaisen kirkon etusimulle on sen Perjantaina Heinäkuun 19 päivänä 1881.
Sanoma Turusta.
M 29.
taa marjoja isommissa ja vähemmissä joukoissa.
— Tällaista keinoa, joka ei vaadi sanottaman suuria alotus-rahoja eikä erinomaisia koneita, sopisi melkein kenen talo!lisen malinsa rumeta käyttämään, joka maan ottaisi maiman hankkiaksensa itsellensä tarpeelliset taidot. Asia ei ole outo: on Suomessa jo kauman muutama nerokas maalainen puserrellut marjoista miinejä, mutta ainoasti vähin erin; ulkomailla on äskeisinä aikoina käyty tähän keinollisuuteen isoissakin mitoissa, ja menestyksellä. Marjaja hedelmä-miinein hymäksyminen enenee enenemistänsa, kun hamaitaan ne sekä maukkaiksi »että termeellisiksi, ja siis ne menemät kaupaksi samaan mukaan, semmenkin koska helpon hintansa vuoksi käyvät mähamaraisemmillekkin. Ia jokaisen, joka ei turhia luule, täytyy tunnustaa hymän hedelmä-miinin sopiman suuhun paljoa paremmin, kun nuot kalliit, kaikellaisilla plantatut ulkomaan miinit, joita meillä tamallisesti saadaan ostaa.
Nyt puhutusta keinollisuudesta on sekin hymä, ettäkasmitarhoista saadaanrunsaampi moitto, kun tähän asti, ja sentähden niidenkin hoito paranee. Tämä olkoon sanottu kehoitukseksi maamiehille ottamaan asiaa ajatellaksensa.
sesSsau, omen talousseuran yleisessä kokoukäskeisen kesäkuun 18 p. , käsille tulleista asioista mainitsemme seuraamaiset.
Waliokunnan haltuun annettiin toimittaminen, että viimeis-pidetyn maamiljelys-kokouksen protokollat eli pöytäkirjat suomennetaan, jonka teon ja samain protokolla!pränttäyttämisen kustannuksiksi on saatu maltiomaroista 220 ruplaa. Waliokunta määrättiin myös toimittamaan oppilaalle G. F. Ingman ne apurahat, 200 ruplaa, jotka senaatti on hänelle suonut nykyiseksi vuodeksi, hänen opiskelluksensa pellonmiljelyksen taitoja.
Silfmersman luutnantin ilmoitettua aikomuksensa lakauttaa ensitulemasta pyhäinpäimästä sen maamiljelys-koulun, jota on pidetty hänen Westankarr nimisellä tilallansa, päätettiin pyytää Keis. Majesteetiltä lupaa että Sehantz luutnantti saisi ottaa tämän oppilaitoksen Pirilän kartanoon Raision pitäjässä ja nauttia samalla lailla, kun Silfmersman luutnanttikin, maltiomaroista joka vuosi 750 ruplaa, semmoisten kustannusten suorittamiseksi, joita maaviljelys-koulun pitäminen tuottaa.
Sama talousseura oli taas koossa nykyisen kuun 6 p. , ja oli saapuilla esimies maamiljelyksen ja yleisten töiden hallintokunnassa, herra senaattori ja tähtim. Seb.
Gripenberg, ynnä jotenkin paljo maamiljeliöitä ja muita asian harrastajoja Turusta ja sen ympäristöiltä, joitakuitakaukaakin, aina Hämeestäkin.
Kokouksen alkoi muutamin sanoin seuran jutunjohdattaja, herra baroni Cederereutz, ja sen perästä pyysi herra senaattori Gripenberg saada esitellä moniaita maamiljelykselle ja sen simu-keinoille tarkan tärkeöitä kysymyksiä, joita ei kuitenkaan seu Ehtoosaarnan: Pastorinapulainen 8 S. Kolminaisuudenpäiv. saarnaamat:
Pääkirkossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan: Warapastori Indren; SuomEhtoosaarnan: WarapatztoriMalmström; Ruots.
Stenström.
Nebruh. -lirkossa, kl. 10, Suomea: Warapastori Malmström.
Linnan kirkossa, kl. 10, Ruotsia:Koul. oftett. Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Pääprovasti Renvall ja ketzkiviikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Malmström.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Kuollut hiippakunnan papissäädyn vanhin, Kalajoen pitäjän pastori, lääninprovasti ja tähtikunnan jäsen Abraham Montin 80 vuoden 7 kuukauden ja 16 päivän vanhana.
Wirkavapaus onannettupastorinviran toimittajalle Limingassa vp. K. I. Hällforsille kuudeksi viiloksi, kivulloisuuden tähden ja määrätty sillä ajalla mainittua virkaapitämään kaftpalaisenapul.
samassa seurakunnassaI. G. Snellman.
Kuolleita Turussa. Heinäkuun 10 p. ftiijan Gustaava Wilhelmina Haleniuksen äpärä tytär, kuukauden ijällä. 13 p. Julia Josefina Wald^n, pataljonankirjoittaja vainajan Grönbergintytärftuoli, 20 vuotisena.
11p. Justiina laakontytär, kehruhuoneelainen Pöytiöltä.
14p. Jaakko Juha, palovartia vainajan Sundivallin poika, 11 vuutisena. 14 p. Otto Wilhelm Sundgren, sepänkisälli, 33 vuoden ijällä. 14 p. Karuliina Gustaava luhantytär, merimies vainajan K.
G. Etmannin lesti, 38 vuotisena. 15 p. Eva Ulrika Stark, merimiehen Lagerströmin vaimo, 44 vuoden ijällä. 16 p. Emil Juha Alfred, entisen masinistin Vjörkqvistinpoika, 16 vuotifena.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeis sunnuntaina ensi erä: valaja, Ruotsin alamainen Inha Eriksson ja neitsy Anna Katarina Melin.
Kotimaalta.
Keis. senaatti on toukokuun 8 p. mahvistanut kaavat, joiden mukaan rumetaan Suomen hopeaja kupari-rahaa lyömään.
Hopeaisia tulee 2:n ja 1:n markan, niinmyös 75:n, 50: n ja 25:npennin kappaleita; kuparissa 20:n, 10:n, s:n ja 1:n pennin kappaleita.
Kirjoitukset näiden päällä tulemat olemaan suomeksi, ja siis on kukin ne kohta helposti tuntema, kuka maan lukea osaa.
Keis. senaatti on viimeis kesäkuun 29 p.
antanut varatuomarille A. G. Jansson luvan laittaa Borg nimiseen rustholliinHelsingin pitäjässä semmoisen tehtaan eli maprikin, jossa pannaan viinejä ja etikkaa oman maan hedelmistä. Herra Jansson on jo mainittuun rustholliin rakentanut tehdashuoneet ja tarvittavat kellarit, on myös istuttanut hedelmäpuita ja marjapensaita, aluksi yhteensä lukein neljättä tuhatta. Menneenä vuonna kuljeskeli hän ulkomailla oppimassa tähän keinoon kuulumia taitoja.
Wiinin teko tehtaassa suittaa jo ensi syksynä tulla alkuun, sillä hr Jansson ilmoittaa Helsingin sanomalehdissä että hän osran tarvinnut nyt ottaa yhteisesti keskusteltavikss, maan sopi jättää kunkin seuralaisen ajateltavakfi, siksi että senaatti vastedes tahtonee kuulla seuran mieltä näistä.
Nämat kysymykset olivat:
Tampereelta heinäkuun 5 p. Markkinoita pidettiin täällä manhan tamallisuuden mukaan tämän kuun 2:na päivänä. Tämä mainittu päivä onkin joka muosi markkinapäiva.
Mutta jos se on sunnuntai, niin ovat maalaiset, kuin hullu myllyssä, kuin eivät tiedä oikein mikä markkinapäima on.
Toisia tulee laumantaiksi, toisia maanantaiksi, ja tällä tamalla sitten on usiaita markkinapäimiä, joka onkin markkina-ystäväin mieleen. Wäkeä oli maha, johon mahtaa olla syynä se, että tähän aikaan vuodessa on maalaisilla parempaakin työtä, kuin turhan muoksi kaupungin katuja kävellä.
Mutta mielä mähempi oli tamaraa.
Ruokatamaraakin on enämpi melkein joka lauvantai, kuin näinä markkinapäiminä oli.
”Onnettomia kuollon tapauksia on tänä kesänä täällä tapahtunut toinen toisensa perään. Kosken näkyy temmaman saaliiksensa sekä lapsia että ijällisiä ihmisiä. Menneellä viikolla tuotiin eräs mainio
Teiskosta kotosin
tänne Tampereen lasarettiin, jonka sonni oli niin pahon puskemalla repinyt, että, maikka 3 tohtoria tuli oitis häntä auttamaan, hän kuitenkin maan sanomattomat kivut kärsittyään seuraamana yönä heitti henkensä. Sonnin omistaja oli eräs maamittari Kangasaita.
Hallan valittaavat näillä seuduin muutamissa pai> l—oissa rukiillen mahan vahinkota tehneen. Sadetta ja lämmintä on ollut vuorotellen sitten Johanneksen paiman, ettei suinkaan tätä nykyä Tampereen ympäristöllä kuivuus rasita. —o— n.
Längelmäeltä kuuluu kesähallan tärmelleen paitsi muuta pellaman taimetkin. Siellä on mielä karhujakin, jotka tekemät pahojansa; yksi niistä saatiin ammuttua joku aika Janakkalasta. Silmätauti, jokamiimes suvena rasitti seutuamme, on taas yltynyt ylpeimmalleen. Se on muutamissa perhekunnissa käynyt lviimeiseen mieheen, niin että sokian on täytynyt sokiata taluttaa, kävi sitten kuinka hymään.
Kesäkuun lamia, hamppuja, talia pellassiemeniä, terpenttia, hartsia, pumpulimilloja, tupakeita, teetä, miljaa, moita j. m. Syyksi armeliaan hamppuen syttymistä itsestänsä. Kello 7 ja 8 aikaan tapahtui kauheita pahkahdukssa, koska tuli sattui salpietariin, jota oli isoja joukkoja tallitettamana katuen alle muuratuissa Holmeissa; nämät hautasimat usioita ihmisiä poroon ja levittivät valkean maltaa. Joellakin monta laimaa rupesi palamaan, termaja öljytynnyreitä mierielivirran myötä pitkin rantoja, sulanutta talia kulki vedenpinnalla, kuin pieniä saaria; ihmisiä uppoonti, jotka yrittimät venheillä näitä korjata: monikin menhe joutui kiehuman talin keskelle ja syttyi, josta seurasi kuolema julmimmassa muodossansa. Sammutus- mäki taisteli uskollisesti ja urhoollisesti, sen päällikkö, nimeltä Braidmood, menetti henkensäkkin. Seuraamana aamuna kello 3:lta saatiin palo hillityksi enenemästä, mutta sittenkin mielä teki tuli työtänsä perustuksissa toista viikkoa, ja saattoi useoita paukahduksia. Palanut ala on 800 kyynärää pitkä ja 450 leveä. Wahinkoa arvataan 30— 40 miljonaan hopearuplia.
Unkerilaisten eripuraisuus Itämallan hallitusta mastaan (katso n:o 24), tämä kylläkin manha asia, joka tänedellisinä muosina on ollut johonkin määrään sakeesja, mirkiäa nyt enemmin ja enemmin ilmeiseksi. Heidän maltiopäimansä lähettimätItämallan keisarille kirjoituksen, jolla anomat että hän myöntyisi pitämään Unkerin perustuslakeja ja rupeisi niiden mukaan olemaan heidän kuninkaanansa, joksi eimät mielä kutsu häntä syystä, ettei hänen edellisensä, joka heitti keisarillisen istuimen, ei silloin maininnut mitään jattämänsa samalla Unkerinkin kuninkaan kruunun jälkeisellensä, nykyiselle Frans Josef keisarille. Itämallan hallitus (joka ei tahdo pitää Unkeria eri mattana, maan keisarikunnan osana, ja sanoo sen lajillisesti tulleen Frans Josefin haltuun samalla kun muutkin osat) ei ottanut vastaan mainittua kirjoitusta, maan lähetti maltiopäimille nuhteita, sanoen, paitsi muuta:
”keholtamme vakaasti säätyjä jakansan edusmiehiä lähettämään meille kirjoituksensa semmoisessa muodossa, että sen masiaanottaminen taitaa sopia kruunun ja meidän perinnöllisen malta-oikeutemme armolle, jota meidän tulee varjella kaikkea puolettomuutta mastaan. ” Nyt maltiopäimät, keskusteltuansa asian, panimat kirjoituksensa päälle kuninkaan nimen ja lähetimät sen taas keisarille, joka nyt otti sen mastaan ja lupasi siitä lähettää vastauksensa maltiopäimille.
Mitä tästä seurannee saamme vastedes nähdä; sen maan nyt tiedämme, että kinauksen aikana Itämältä määräsi kunnollisia kenraaleja Unkeriin linnoitusten haltioiksi ja sotamäkensä päälliköiksi, niinmyös lakautti aimotun vähentämisen armejassansa.
Suittaa Unkeria kohdella koma sota, jos ei Itämallan kauhia rahan puutos taikka mitkään tapaukset Italiassa tule sitä estämaan.
Turkin uusi suitani (katso n:o 27) on luomuttanut mirasta K>2?8«n»n, joka hänen meli vainajallansa oli aiman maltiaana hallitusherrana, ja on panettanut tämän vankeuteen tekemään tiliä hallituksestansa. Sultanin, jonka sanotaan olemaan nerollisen luonnostansa ja oppineen, puhuman selmästi ranskaa ja englan-tilaista kieltä jne. , kuuluu aikoman rumeta saästämämmin elämään, kun tähän asti on Turkin hornissa eletty, jossa tuhlauk-Ulkomailta.
Londonin kaupungissanousi miimeis kesäkuun 22 p. , ehtoopuolella kello 4, tulipalo, ja niin hirmuinen, ettei senkaltaista siellä sanota olleen pariin sataan ajastaikaan eli sittemmin muoden 1666. Koma onni kohteli ranta-paikkaa, jolla oli suuria makasiineja ja pakkahuoneita täynnansa öljyjä, pel 25 päivänä paloi Wiralan myllytalosta kotaja saunarakennus.
Kansakoulun asiassa olemme jo saaneet lopullisen päätöksen senaatista niinkuin toimottiinkin. Kouluhuonetta valmistetaan sisältä paraikaa, ja toimotaan koulun ensi syksynä ehtimän maikutukseensa.
6. (Häm. ) Navossa tämän kuun 7 päivänä oli pastorinmaali, jossa Ruunöön pastori I.
E. I. Telenius sai seurakunnalta marsin yksimielisen kutsumuksen.
moTinaivpaapsesraillleosptaan. naaTnapjaauksia täältä Harsanomiin saatetan, sitä mähemmin yhteisestä elämästä mainitaan mitään. Lienee jokainen ajatellut:
”ei somi kiittää eikä laittaa. ” Kyllä täällä on kirkkopaimen joka mäsymätta työtä tekee sielun-autuuden ja kansan simistymisen asiassa, mutta kuka peltomies moi kaikki ohdakkeet laihostanssa repiä? eli mitkä opettajat ja esimalta moimat kaiken pahuuden kansasta poistaa? Wielä näkyy ja kuuluu täälläkin ilkiöitä töitä, nimittäin kauhiaa kiroilemista ja malhetta, julkista huoruutta, mainionsa veriseksi suomitsemista ja mielä luittenkin runnomista, ehevosensa rääkkäämistä, niin että oikein sydäntänipuree, sisallen murtamista toisen lukittuun huoneesen, aitain repimistä naapurein tiluksilla; näen myös kateuden, mainon ja ilkiän kostonpyynnön hedelmän, joka on murhapoltto.
Tästä nyt tukiani kummastut, ikäänkuin pitäjämme olisi itte pahain pesä; mutta ei, en minä seurakuntaa hämäise, niinkuin Loimaan harmittaja tekee, sekulainen hän seurakunta on täällä, niinkuin Loimaallakin.
Ottakoot syypäät maan osansa.
IaHerra sytyttäköön tulen murhapolttajan omassa tunnossa, niin aikanansa tässä elossa, että Sionin martiat sen moisimat samuttaa, ettei se ijankaikkisuudessa loppumatta polttaisi.
Sitä toimotta se, jonka huonerakennus, ei monta päiväa sitten, on sytytetty tuleen.
Rankaise Herra ilkiän töitä Häpiäl häijyi törkiöita, Sytytä tuli sydämen rintaan, Witsasauna selkäpintaan, Että huomaitsis pahattekons Katkerasi katuisi tässä elos.
E. Rosenlöf.
Wampnlasta Janne Harmittavaiselle ja hänen riitameljillensä jne.
Nimes mukaan olet sinä, I. H. , ja mielä enämpi sinun riitameljes kiukustuttanut minua, ja vielä kolmaskin seikka yhtyi tähän kiukkuani korottaan, niin että oikein sapittaa, enkä taida olla moittimatta ainoatakaan teistä. Sinä I. H<, suo Loimalaiset oleman lo’assansa, äläkä turhaan kynääs krookittele; te, hänen riitameljensä, alkaät somaisko sanomain palstoja senkaltaisilla ilmoittamilla kirjeillänne, joista ei kanoillekaan ole hymää; ja sinä kolmas sisuni sapittaja: älä silloin kuuluttele makasiinia amoinna olemaan laina-miljaa mastaanottaakses ja turhaan ihmisiä maimatakses, kuins juomingissa ja prälläämisessä olet. Heinäkuun 15 p. 1861.
Sampo Sapittamainen.
kaunistukseksi äskettäin pystytetty kolme suurta pyhän-kumaa, niitä varten laitettuihin komeroihin. Katolilaisuus ja sen tuhannet pyhät miehet ja naiset omat satain muotten kuluessa jo ehtineet meidän maassa niin lvaipua unohduksiin, ettei moni suinkaan tiedä keitä nämätkin kumailemat, jotka niin kolkkaan katselemat jokaista lähdettarhaan menttväa ja sieltä palajamaa.
Wiipurin uusi pispa. Sanomalehdestä Hourn. «is 8:t ?et. luetaan että Hänen Maj.
Keisari on mahmistanut pyhän synodin esityksen, korroottaa seurakunnallisen akatemian rehtorin Pietarissa, loannikyn, pispalliseen armoon, ja siis nimittänyt hänen Wiipurin pispaksi.
Mikkelistä. Kesäkuun 27 p. pidettiin Otavan maaviljelys-koulussa vuositutkintoa, jossa koeteltiin juuston tekoa, metsänhoitoa, kyntamisen seikkoja, herooisen kengittämistä, luvunlaskua j. m. Oppilaita oli 45 polkaista ja 2 naista, enimmäkseen toisvuotisia.
lisalmelta kirjoitetaan S. I. Sanomiin että Kuopionkin hiippakunnassa kuuluu olevan papeista puutos, kun pariin muoteen ei ole yhtään uutta pappia vihitty.
Kuitenkin puutoksen tuntuman ainoasti apulaisista jamälisaarnaajoista, koska pienimpiinkin papinmirkoihin on aina ollut kylläkfi hakioita.
Kunnioitetut virkamiehet! Armaat maalaisemme! Älkää millään muotoa ottako pahaksenne näitä lauseitamme; sillä tarme ja sanomalehdellinen melmollisuutemme meitä Hyvänsuopaisia sanoja kunnioitettaville virkamiehille.
Henkikirjoittajoille. Keisarillinen kirjoitus, koskema präntättyin ulostekoeli maksusetelien pruukkaamista jne. , 12:ltä p. lokakuuta 1833, sanoo: ”Että parempi selkeys, järjestys jamakuusikruunun ulostekoin ylöskantoa maakunnassa tehtaissa ja sen peräänkatsannossa voitettakoon niin kruunulle, kuin ylöskantomiehelle ja maksajalle, olemme Me hymäksi löytäneet armossa asettaa:
että pitää
präntättyjä maksusedelejä, tehtyjä sillä, joko suomen taikka ruotsin, kielellä, jota maksaja ymmärtää, erittäin jokaiselta vuodelta veron-alaisille annettaman. ” Onhan tämä säätös niin seltvä’, että joka mies oimaltanee ja ettei miisasteliakaan tästä pääse puuhun eikä pitkään, on säätös niin jyrkkä ja vakava, ettei luulisi kenenkään virkamiehen, joka ei tämmöistä tottele, voivan kantaa hymälla omallatunnolla takissansa merkkiä moitteettomasta palvelemisesta, on myöskin aivan tuttu, sillätämä onluettavana saarnatuolista kerran vuoteensa joka-ikisessä kirkossa.
Mutta
kuitenkin tiedämme että näitä maksusedelejä annetaan ruotsalaisina suomalaiselle kansalle, kumminkin täällä Turun ja Porin läänissä. Kolmessa kihlakunnassa olemme sattuneet katselemaan puheessa olevia sedelejä, ja jokaisessa näissä vaan ruotsinkielisiä; suittaa olla kaikin paikoin sama laita. Mikähän lienee syynä että näin poiketaan hyödyllisestä esivallan käskystä? Sanokaa te, herrat henkikirjoittajat; sillä tepä niitä sedelejä annatte, vaikka ei koskifikkaan syytöksemme teihin uksinanne. Meidän ymmärryksemme ei kannata näkemään muuta, paitsi että tässä kohtaa on rumettu tekemään suomen kielelle ja kansalle julkista vääryyttä, nyt juur samalla aikaa, kun yleisesti eli muissa kohdissa on suomalaisuutta lakattu sortamasta ja pyydetty auttaa oikeutensa nautintoon; sanomme: ”rumettu”, sillä olemme nähneet suomeksi präntättyjä kuittikirjoja, joita on käytetty nykyisen muosisadan alkupuolella samaan tarkoitukseen, kun nyt näitä vieraskielisiä sedeleja.
Nimismiehille. Waikka suittaa niin olla, ettei laki suorinssanoin käske Teitä tekemään kuulutuksianne ja muita kirjoituksia, jotka suomalaista kansaa liikuttamat, omalla kie> lellä, niin tottapa kuitenkin olisi hymä ja hyödyllinen asia, jos kaikin taikka kumminkin kaikki nuoret tekisitte niin, kuin jo joku tämmöisiin maatii. Älkää myöskään pitäkö tankaltaisia asioita, jotkavähäpätöisiltä näyttämät, mitättöminä, koska, niinkuin itse tiedätte, vähistä juur kokoontumat paljot, mähissäpä enin puoli ihmisiä työskentelee kaiken aikansa, Harma mies se on joka suuria töitä tekee, ja Harmastansa hänkin; maha kukin kimalainen mie hunajaa pesään, mutta siitäpä sitä karttuu. Wähän päällä tulee kunkin olla uskollisen. Eikä sitäkään meidän tarvinne muistuttaa, etta meidän täytyy seurata ajan vaatimusta, kunkin tilamme mukaan; jos emme sitä tee, niin hengellisesti sitkistymme ja kuimumme käppyrään. Ia kansallinen pyrkiminen, sepä paraikaa on tärkeimpiä asioitamme, joskin ei ainoa tärkeä.
Joka virkamies kaipaa kansallisuutta eli (meillä puhuen) suomalaisuutta, se on surkuteltama, se kaipaa oikeaa elämaisyyttä, virkeyttä ja hengellistä nestettä, se on kuin känsä ja sammalet puun kyljessä, jotka maan itsellensä imemät ramintoa, puuta hyödyttämätä, mutta itsekkin pysymät karkeina ja kauneudettomina. Jos joku meikäläinen sanoo: ”en ole enkä tahdotkaan olla Suomen kansalainen”, niin kysymme: mikäs sitten? ”Ruotsalainen”, sanonee hän; mutta mitä hän siitä kostuu, eipä Ruotsi häntä pidä kansalaisenansa, kutsuu häntä ja hänen kielimurrettansakin suomalaiseksi. Jos sanoo olevansa venäläinen, niin siksi ei hän senparemmin kelpaa, takasin häntä sieltäkin sysätään.
Niinmuodoin ei hän ole mikään.
Paras keino semmoiselle suittaa olla, että menee Suomesta tipotiehensä, sillä muotoa hän taitaa saada juurensa siihen kansaan, johon hän haluaa; mutta niinkauman, kuin hän roikkuu Suomessa kiini, ei se käy.
On niitäkin jotka eimät huoli mistään kansallisuudesta, eimat rakasta mitään isänmaata eikä aitinkieltä, maan imemat ketä saamat; tämmöiset nimittämät itfiansa KuBmopnllteiksi, se on mailmalaisiksi, sanoen rakastamansa koko mailmaa eli koko ihmiskuntaa yhtä sndämellisesti. Mimmoinen heidan rakkautensa on ja mitä se vaikuttaa, sitä olemme kyllä nähneet, nimittäin että kaikki supistuu oman erityisen hyödyn katsomiseen.
Jokainen tietää kuinka tärkeä kieli on kansallisuuden asiassa; kuitenkin taitaa joku, muutamissa minnoissa ja tiloissa, olla kelpo suomalainen, ja tulla semmoisena toimeen, maikka hän ei omaa kieltä hyvin osaa eikä siis suurin käytäkkään, mutta niiden virkamiesten, joiden maikutus-ala on likimäisimmällä talonpoikaista kansaa, tarvitsee välttämättömästi olla suomalaisia niin kielen puolesta kuin mielenkin.
Välitystä.
”Janne Harmittamaisen” ja toisten Loimaalaisten keskeistä riitaa ei auta enää pitkittää; sillä se rupee jo harmittamaan muita näiden sanomain lukioita. Sentähden ilmoitamme maan lyhykäisesti että taas on kaksi Loimaalaista, I n B , ja sella ei ole ollut määrääkän. Oman muotisen eläke-summansa on hän alentanut 75:sta miljonasta 12:teen. Koko l>»rem eli vaimo-hovi, jossa hänen edellisillansa on ollut sadottain sultaninnoja ja jalkavaimoja, on nyt tyhjennetty; sultaninnat eli ne emännät, jotka omat lapsia saaneet, siirrettiin manhaan seraljiin, kunniallisestimuonitettamiksi, ja lapsettomat mainiot määrättiin naitettamiksi.
Turkki on nyt tunnustanut Italian lajilliseksi maltakunnaksi.
on tehnytkin, että heittäisitte tuon mieraan kielen käytännön semmoisista paikoin, missä se on luonnotointa, ja rupeisitte suomea käyttämään. Näinhän jo on tehnyt Suomen hallituskin, näin kumernöritkin, ja Teillä on tieten yhtä tärkeitä jatärkeämpiäkin syitä tähän muutokseen; tätä maatii nyky aikaan oma etunne, virallisten tointenne menestys, koko Suomen valtion ja kansan maurastuminen, jota kallimpaa ei mirkamiehella olla somi, ja johon kukin tilassansa saa uhrata pienemmän taikka suuremman ropon. Se on myönnytettäma, että muutteista on maimaa; mutta ompa sekin tuttu asia, ettei maiman näkö hyvässä tarkoituksessa mene hukkaan, vaan tuo aina palkintonsa. Ia nyt puheessa olema asia ei olekkaan niin maimalloinen, kun joku kaukaa katsellen luulisi, sillä suomea täytyy muutoinkin kunnallisen virkamiehen osata, joka tahtoo oikein kelvollisesti työnsä tehdä, ja koska kerran on harjaannuttu kirjoittamaan mitä kieltä malinsa, niin se sujuu yhtä sutemasti, kun joku toinenkin.
Papeille. Täällä Turun puolessa kvljeskelee usein ihmisiä sisämaan pitäjistä, mitkä kerjäten, mitkä muutoin lurjustellen, mitkä kysellen työtä. Näillä on monellakin näyteltämänä kirja, jossa sanovat olevan heille annettua kaikellaista lupaa, oikeutta ja vapautta; kirjan kulmalla seisoo Turun pääkirkon kuva, mutta mitä siinä muuta on, siitä ei ole hullua harmaampi se, joka ei ruotsia osaa. Täytyy siis ottaa hyväksi kulkulaisen vakuutukset, kun ei niitä saada valeiksi ajettua. Miksei tällaisia kirjoja tehdä omalla kielellä? Eihän sen, joka uskaltaa julkisesti tunnustaa kaiken kansan kuullen selmalla suomen kielellä kaikkein kalleimmatkin totuudet, tarvinne olla salamyhkäinen ilmoittaissansa mikä ja mimmoinen mies kulkemaan lähtemä on! Eihän mikään pakottane pappia toista kieltä kirjoittamaan, toista puhumaan yhdelle kansakunnalle.
Äskeisinä aikoina on fanomalehdilla ollut puhetta muutto-atesteistakin ja osotettu kuinka tarpeeseen olisi, että nämätkin suomalaisiksi tehtäisiin, että asianomaiset itsekin saisivat nähdä mitä heistä todistetaan ja taitaisivat, milloin joku silminnähtävä erehdys atestiin luikahtaa (jota useinkin sattuu tapahtumaan), aikanansa pyytää oijennusta.
Muutto-atesteja kohtelee kuitenkin vielä se este, että teelmykset eli blauketit omatpräntättyjä ruotsin sanoilla, ja siis näistä ei olisi apua, jos ne suomeksi tehtäisiin. Mutta sopisivatpa namät teelmyksetkin tehtää suomalaisiksi.
Jos tietäisimme kutka ne mirkamiehet omat, jotka toimittamat pränttiin atestiteelmyksiä, niin rupeisimme heidänkin kimppuunsa käymään kehoituksilla ja muistutuksilla.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiilsi tehtyjä miesväen »aatteita, 2tffunanNafta, monenlevyislä, tehtaan hintaan.
Iso [ontto seinälelloja. moneen hintaan.
Suomen Teoksien laupassa.
9CffUttanflofin, Bergan pruulin hyvätuuluiöta teloa, X”VaeuUtuittilaaffitaamumM Juha WeötlinaM.
Linnan ladulla.
&apttti?auppa.
Tänäpäua on amattu allekirjoitetun teoksien tapettifaupua kauppias C. F. 9llftantit (entisessä Nignellinj talossa Uudenmaankadun varrella lilvimuurissa, jossa tunnioitettaman », ’leisön tarjona on hymä maraSto »nonenlaisia ”XaVtttift. ja niiden 9teUUUY^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuun 5 p. 1861.
G. Niels.
Suolaa, roosan sekoitettua kauroilla (sopivaistaheiniä suolata) 1rupla 50 kop. tynnyriltä, myypi Näinä väiviuä sisääutulleita Kapa-kaloja, myyvi C. G. Sandbäet Uudessakaupungissa.
A. Dromberg.
lll. Äsken poikinut, hylyin lypsämä lehmä, myydään Uudella torilla, lauvantaiua elotum3 päilvä.
Hshrylaiva Vhekla kulkee heinäkuussa tänä vuonnaUue^^WW^’dentnupunssiu, Naantalinja Turun setäSalon-tauppilanvätiäjalähtee:
20 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
21p. Hupimatla Uudestakaupungista.
22 p. Uube§tafaupungt§ta Turkuun kello 8 epft.
23 p, Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftft. 27 p. Turusta Saloon kello 6 epp.
Samana ftäivänä takaisin Turkuun.
28 p. onkimatta Turusta Rymättylän kirkolle.
29 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
30 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Alemman tiedon antaa fapteini laivassa.
Palnoluvau antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
taitamia ovat.
Ilmoituksia.
Katsos tahanl UM(luft syksystä taikka nyt lohta otan suutarinoppiin niiden fiaan, jotka omat oppinsa käyneet, 3 poikaa, mieluisimmastt semmoisia, jotka ennenkinoval opissa olleet. 15:nvanhasta 25: vuotiseen; he faa= UM palkkaa tl:sta 2l):neen ruplaan, sen mukaan luinka lssuva leskirouvan Beinstedt’italossa Uudentvlin partaalla. Yleisölle Kunnioitettavalle yleisölle allekirjoitettu saa ilmoittaa täällä nyt kirjakauvan perustaneensa, jossa on myytämäuä kaikenlaisia sekä hengellisessä ettämaallisessa kohdassa hyödyttömiä ja huvittavia liljoja. Jos ei minulla joku kirja sattuis olemaan, tilattua tänne kiiruimasti tuotetaan ja yleisölle tavalliseen kirjakaupan hintaan myydään. Naumalta Heinäkuun 16 p. 1861. B. I. Anthoni.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän heinäkuun 25 p. kello 12 päivällä myydään vaikalla, julkisella vapaehtolsella huutokaupalla, kauppaneuvos Kixgelinin rouva vaiuaanperillisten palovakuutettu talo n:ro 4, 7 korttelissa 6 kaupunginosaa tässä kaupungissa, Ison Brahenja NySsän kirkkokatujen kulmassa, ynnä rakennukset siinä:
I:ksi yhdenkertanen livimuuri, jossa on kauppapuoti »)nnä laskinmakasiini. 6 asunhuonetta, 1kyöli. avara ullakko selä 2 holvattua kellaria; 2:ksi yhdentertanen puinen huouerivi, jossa on 9 asuuhuonetta, lämmin etuhuone ja kyöti sekä ullakko ynnä holvattu kellari ja paitsi sitä talouskellari eri ovella; 3:ksi ulkohuoneriivi puusta, jossa on 4 asunhuonetta, kyöli ja etuhuone, leipohuoue, 1 isomaineu talonpoikain kortteeiihuone, sekä trenlilamari ja 1 holvattu! livlkellari; 4:tsi kahdenkertanen livimalasiinihuone. johon on laitettu 6 malasiinia. avara sola ja holvattu kellari alla; s:ksi puinen makasiinihuone, kahdessa kerrassa, alakerta jaettu 4 makasiiniin ja ylilerraösaavara sola, ja alla taas holvattu limilellari; 6:ksi. ulkohuoneralennus puusta, jossa on 1pihatto. talli. 2 maunuja 3 puu-vajaa. paitsi sitä on talossapuutarha lystihuoneenensa ja sen alla jääkellari; samassa tilassa myydään myös 1 astia hyvää punasta viiniä; jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista heinäkuun 2 p. 1861. A. Forhman.
Maatilan myyminen.
Julkisella vapaa-ehtoisella huutokaupalla, jola tulee paikalla toimitettavaisi keökiviiklona eusitulevan elokuun seitsemäntenä (7)päivänä, kello 11edelläpuolipäivän, myydään lisä-maakanslisti vainajan Malmlundin perillisten omat Mstalon ja Alistalon perintö- rustyollit Immalan kylässä, kumpikin j mantaalia, ynnä niiden kanssa yhdessä viljeltäväPaavolan yksinäinen perinnöksi ostettu akumentti-talo, myöskin H manttaalia. Halikon pitäjässä. Avoimeen avio-pel, toon laksijaossa kyllvetään vuoteensa noin 22 tynnyriä syyskylvöä. 4 tynnyriä ohria. 1tynnyri herneitä ja 10 vai 12 tynnyriä perunoita, niin myös vielä letolyntöihin ja kuolkamaihin 15 tynnyriä kauroja. Maanlaatu on hyvänkasvuista ja heinä-maat antamat 1W vai 150 haltia nurmiheiniä paitsirunsasta meri-rehua, joilla tavallisesti on elätetty 12 lehmää, 4 mai 5 hevosta ja 4 härtiparia paitsi mulleja ja lampaita. Metsästä saadaan selä hiisiä että mulla metsätavaroita enemmän, kun omilsi tarpeiksi. Laidunta on liki kartanoa ja kylläkfi; kalkkitiveä on yltäkyllin saatavana Halikon-lahden rannalta, ja samasta vedestä sopii kalastaa koto-tarpeilfi. Taloehuoneet osaksi hiljaktoihin rakennettuja, omat hymässä lorjussa ja pää-rivi, jossa on 5 kamaria, sali, isoläntäineu tupa ja porstua, on herrasväenkin asuttaivatsi somelias. Matkaa Turun kaupunkiin on 5j penikulmaa, ja Salon kauppalaan 11 (ryssän) virstaa. Niisi maa-tolpparia tekee 8 työväimää viilloonsa omin ruolinsa ja verot 6 akumentti-talosta voittavat tilan ulosteot tuolla luutumalla summalla. 64 rupl.
hop. Talot, joiden tilustutset ovat yltä ympäri kartanoa.
omat pantattuina 3(M hopea-ruplaan ja myydään ehdoilla, jotka huutokaupassa tulevat tyynemmin ilmoitettamilsi. Lisiä tietoja saadaan paikalla leskirouvalta Malmlund ja pesäiunnan edusmieheltä herra varatuomariHjelt, asumalta Halostaron Kankaren rusthollissa tässä pitäjässä. Uskelasta heinäkuun 8 p. 1861. I. E. Aejmelaeus.
pyydetty huutokaupan toimittajaksi.
Maatila kaupaksi! Julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, jota paikalla pidetään Laumantaina tulevaelokuun 3ina p:nä, kello 11 epp. , myydään eliämmäu taljooivalle Wäkkärän perintötalo Eurajoen pitäjässä, josta tulee Raumalle 14 Wenäjän virstaa ja Poriin talvitietä myöden 35. Tila. joka o’/, manttaalin suuruinen, on kauniilla, lehtemällä asemalla, ainoastaan puolen Wenäjän virstan vääösä merestä, ja siihen kuuluu isokkoinen kasvitarba, jossa löytyy monenlaisia marjapensaita ja selä vanhempia, että erittäinkin nuorempia hedelmäpuita. Päärakennuksessa, joka on vakuutettu kaupunkien yhteisessä palomaluutusyhtiössä, on paitsi työkliä 7 asuinhuonetta, ja tämä samoin kuin ulkohuoneet, riihet ja muut rakennukset, jotka ovat masuutelut maalaisten palovaluutus-yhtiössäovat täydessä kunnossa ja osittain varfin uusia. Peltoon, joka on savimaata ja viljelläänkolmessa osassa, kylmetään 1 tynnyri nisuja, kahdeksatta tynnyriä rukiita, 6 tynnyriä kauroja. 4 tynnyriä ohria. 20 lappaa papuja.
12 kapp. pellavia ja 17 tynnyriä perunoita.
Nisuista ja ruukusta on keskimäärin saatu yli Itt:s jyvä, kauroista B:as ja ohrista 5:eS. Niittumaa, jokon yhdessä jaksossa ja, niinkuin pellotkin, varsin talon alla. on 12l1:en tynnyrinalan suuruinen ja antaa heiniä liki 300 lrintiä ja enemmänkin. Laidun, joka on meren rannalla ja sU:en tynnyrinalan laaja, antaa karjalle suviS-alkaa runsaan ja väkevän elatuksen.
Hylvällä hoidolla voidaan karjasta, yli mitä perhejtyöväki kuluttaa vuoteensa toivoa noin 30N ruplan tulo. Metsämaa, joka parhaastansa on hyvää maanlaatua ja laajudeltaan150 tynnyrinalaa, on viljelysmaitten kanssa yhdessä lohvossa ja tilan rajana on toisella vuolen meri, toisella joki. Metsää on monta aikaa säästetty, niin että vielä löytyy vahvaa hirsimetsääkin. Tilaan kuuluu vähempi suo. josta sopii ottaa multaa sonnantekoon sekä toinen puoli 4. jän Wenäjän virötanpäässä olevaSttullijauhomyUystä, joSta taloon lanlee 5l) ruplaa vuotista arentia ja joka ilman sitä täyttää lailli talon jauhojalryynitarpeet.
Kaloja saadaan nuotalla, verkoilla ja muilla pyydyksillä hyvin sen verta luin vuoteensa talossa kuluu.
Likempiä tietoja annetaan paikalla sekä edeltäkäsin, että huutokauppapäivänä, jona myöskin kauppaehdot määrätään.
Mikkel Lassi kirkonvartia, lähettänyt kumpikin pitkän kirjoituksen ”vastinetta” Harnnttavaiselle, ajaen hänen valehteliaksi ja muutoinkin häijyksi ja hulttiomeksi mieheksi.
Tytykäa, hyvät ystävät I n B , ja Mikkel Lassi, tähän kirjoitustenne sisällön ilmoittamiseen, silla tottahan yleisöyhtä hyvin uskoo teidän rvahemistakin sanoista, kun piikistäkin puheista, koska vaan sanottamanne asia on ilmeisenä. Olkoon näin teillä viimeinen sana tässä asiassa.
Nyt saamme me esittellä sovintoa, vaikka tiedämme etta harvoin välittäjä kiitosta saa.
Jos havaitset Harmittavainen, että on tullut vähä valetta taikka liikaa puheisiis, niin opi nyt tämmöistä karttamaan, kun olet nähnyt mitä löylytystä tästä seuraa, ja jos olet pahankurinen (vaikket olisikkaan niin hirmuinen lurjus, kun toiset Loimaalaiset luulemat ja soimailevat), niin te parannus, kyllä sitten taas sinä hyvana pidetään.
Jos toisaalta taas joku Loimaalainen huomaisi, että häneen todella pystyykin tuon Harmittavaisen moite ruokottomuudesta, niin mitäs muuta, kun muuttakoon tapansa, sillä hän siitä pääsee; ja ne, kutka ovat viiattomia, älkööt huoliko harmiintua, sillä tietälvatpä vanhan sananlaskun:
”—ei tyhjä säkki kauvan pystyällä pysy. ” Wielä pyydämme, M. Lassin mirkkauksen johdosta, että ”seurakunta jotenkin määrin sen tietää, kuka se (Harmitravainen) on, ja kenen kautta tämä lörpvtys on ulos lähtenyt”, saada muistuttaa että olisi aivan hullusti, jos epäluulo ja viha kohtelisi jotakuta syyttömästi, ja sen tähden lienee paras jättää sillensa harmit ja Harmittamaiset.
Meiltä on tahdottu että antaisimme ilmiin Harmittavaisen oikean nimen, ja nyt on herra F. W. pyytänyt samaa, sanoen rehellisyytemme meitä vaativan tämä tekemään. Mutta me luulemme että rehellisyys juur maatii ettei uskottua salaisuutta ilmoiteta. Eipä somi pettää ketään, eikä heittää sitä, joka on luottanut meihin, riitaveljeinsa käsiin, jotka kukaties tekisimät hänen kanan kaaliksi.
Myytävänä.
lzH-Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannujastlä muita valettuja taluja.
Tamveleen liiuatehtaan pellavalaukaita, ihoötajrohtimista-lankaa,
Kristiina Eklund; merimies Antti Mikkelinpoika ja neitsy Eva Lisa Ahlström; mittari Matti Matinpoika ja piika Etva Kaarlentytär; sokeripruukin työmies Kaarle Gustavi Grönblom ja neitsy luhanna Fredrika Löfberg; merimies Antti Engblom ja merimiehestä Adolf Sjöberg lajillisesti eroitettu vaimo Eva Sofia Hellsten.
Turun polifikamarinilmoituksia. Heinäkuun 2 p.
antoi trenki Antti Antinpoika, palveleva Zvettkoffin letzkirouvalla, polisikamariin teräspartaifen kukkaron, viljat myötä ja vähä summa rahaa sisällä, löydetyn Linnankadulta.
7 p. ilmoittientinen talollinenNavon Ali-Kalviikista että edellisenä yönä oli häneltä paatistansa Aurajoella varastettu kolme kirtvetztä, siniset tröijytraitasella sarsivuodilla ja mustilla sarvinapeilla, pruunit sarsitröijyt valkosilla sarvinapeilla, sarsiset alushousut, punasenja mutztankirjava villanen kaulahuilvi, sinisen-raitafet liivit ja yhdet housuhihnat.
— 8 p. sanoivat: I:tsi karvarimestariF.
Mandell häneltä kotoansa varastetuksi pruuuin-harmaan mekon eli ftalttoon harmaalla mustanpiltkuisella vuodilla ja sateenvarjon, mustasta kangaatzta tehdyn; 2:ksi luusi C. Lindfors, asuva Pilholmassa, hukanneensa samana päivänä läntisellä Rantakadulla säämitzläisen rahakukkaron, sisältämän kolmen ruplan sedelin ja muutamia kupari-rahoja, ja 3:ksi mamselli Josefina Ginman löytäneensä samana päivänä Linnankadulta nahkasen kukkaron ja siinä vähärahaa. — 10 p. antoi tietää: I:ksi talontytär Maria Fredrika lassen talosta, Karvian kylää ja Prunkkalan kappelia, että häneltä oli samana päivänä Aleksanterintorilla tietämättömällämuotoa kadonnut serttinkinen kukkaro ja siinä 5 ruplaa hopeassa, ruplan, kolmenmarkan ja yhdenmarkansedeleina; 2:ksi kellonsoittaja Matti Nyström että hänen asuntoonsa oli varas murtanut sisälle ja sieltä vienyt hopeahelasen merivaha piipun, ja 3:ksi kaupunginvahti Taneli Friman että hänen asunnostansa oli luvattomalla tavallatullut pois hopeainen niinkutsuttu Wardin plakkarikello messinki-viljain ja avaimen kanssa.
11 p. ilmoitti töllinemäntä Anna SilvanderKuralan kylästä Nummen pitäjää että hän samana päivänä oli kalasatamassa kadottanut sini raitaisen karttuuni kukkaron ja siinä kolmen ruplan ja ruplan sedelin ja muutamia kupari-rahoja.
12 p. otettin kiini ennen varkaudesta rangaistu itsellismies Antti Aristarkus Grönfelt, fyystä että hänellä oli sitä omaisuutta, jota, niinkuin ennen on puhuttu, varastettiinmasinistiltä Gutztavi Pettersson yöllä viimeis kesäkuun 25 ftäivää vastaan, ja on Grönfelt pantava fyytettaväksi tästä varkaudesta.
13 p. ilmoittivat: I:ksi valajaKaarle Juha Qvarfot että häneltä oli nykyisen kuun 7 p.
varastettu hopeainenkahdenkuorinenplakkarikello; 2:ksi trenki Juha Espelin, palvelevaGrönholmporlvarilla, ottaneensa säilyyn edellisenä yönä pruunin valakan, jolla on kaksi valkosta pilkkua selällä, ja 3:ksi nikkari Josef Jansson Korposta ottaneensa samana päivänä tallelle kaksi kerää silkkinauhaa, kaksi kappaletta villasta pitsiä ja valkosen nenäliinan, jotka olivatsidotut keltaiseen nenäliinaan ja unohduksesta jätetyt hänen paattiinsa.
13 p. ilmoitti piika KarolinaFriberg häneltänsä nyky kuun 5 p. varastetuksi lukitsemattomasta leivintuvasta talossa n:ro 1, 1 korttelissa ja 7 kauftunginos ssa, seitsemän raitia, yhden tyynyvaarun ja yhden alushameen ItsellisnaisenIda luhanna Åbergin tykönäpidetyssä katselemuksessalöy 3 Rukonspaivänä saarnaamat:
Pää-tirtossa, Suom. Aamusaarnan: Koulunoftettaja Lindman; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. Ehtoosaarnan: Warapasvri Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan: Warapatztori Särön.
«ehruh. kirkossa, kl. 10, Ruotsia: Warapastori Malmström.
Linnan liitossa, kl. 10, Suomea:Koul. oftett. Lindman.
Piplianselityksiä Pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapastori Indre. n ja keskiviikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Saxen.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kaksi lisäarmovuotta on suotu kappalaisen H. Salonius vainajan leskelle ja lapsille Wampulan kappalaisvirassa.
— Kökarin ja Sottungan kappalais-virat tulevatKeis:n Maj:n suomasta olemaan yhteisenvälinaikaisen papin toimitettavina niinkauvan, kuin ei ilmaannu hatiaa kumftaisellekkaan viralle.
Wirlavapaus on annettukivulloisuuden tähden Isonkyrön pastorille, provastille, professorille ja tähtikunnan jäs— enelle, tohtori L. Stenbäekillemuutamaksi viikkoa. Määrätyt: pastorinapulainen Isossakyrötzsä I.
Cederberg pitämään pastorinviran sillä aikaa, kun prof. Stenbäek nauttii virtavapautta; välisaarnaaja KolaristaK. H. Tervanen pastorinapulaiseksi Turun pää-seurakuntaan; välisaarnaaja Sottungan kapplllais- viratzsa F. W. Grönros tekemään, paitsi mainittua virkaa, myöskinkappalais-viranKolarissa; lappalaisensiainenTurussa, varapastoriit. R. Malmström olemaan myöskinkehruhuoneen-saarn>iajanasanotussa kaupungissa; pastorinviran toimittaja Kokemäellä I. W. Limon pitämään, yksin neuvoinkruu Nun edusmiehen kanssa, kirkonkokouksen Kauvatsalla, luulustaaksensa sen kappelin asujainten mieltä kappalaispalkan lisäämisestä siellä siihen mittaan, kun keis—ar. laskento kesäkuun 29:ltä päivältä 1658 määrää. Haettavaksi on taas, kun ei vielä ole hakioita ilmaantunut, tarjottu Sottungan kappalais-paikka.
(Porvoon. ) Wirkllvapaub on annettu Mikkelin pastorille, provasti A. G. Nordq»ui stille kivulloisuuden tähden kahdeksi kuukautta, jolla aikaa pastorin virkatoimet Mikkelissä tekee apulainen, varapastori A. F. Sundberg.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa viimeissun Auntaina ensi erä: veisturinoppilainen Abel Alander ja piika Jakobina Lundahl; kraatarinkisälli, Preussin «lamamen, leski. Otto Frebr. Röder ja neitsy luhanna Enbom; linnan lisä nihti Juha Robert Blomberg ja pesuri täällä olevassa sairashuoneessa Eva Vuolleita Turussa. Heinäkuun 18 p. Oskar Aleksander, naisen Maija luhantytär Lindströmin äpärälapsi, 14 paiväisena; Sarlotta Wikström, töllintytär Kemiöstä, 29 vuotisena; 19 p. Frans August, ftiijan Edla Gustava Alenin äpärälaftsi, puolen vuotisena; Matias Aleksius, mittariMatti Blombergin poikainen, 2 päiväisenä; losefa Aurora Hedengren, itsellispiika, 45 vuoden vanhana; 20 p. Kaarle Gustavi Gustavinpoika, linnannihti, 40 vuotisena; 21 p. Hedvig luhanna Berlin, ruokakauppiaan Rosenholmin emäntä, 32 vuotisena; JuhaEmanuel, kehruhuoneenmhti vainajan Emanuel Laurmin poika, 3 vuodella; 22 p. Kaarle Wihtori, lautakantajanKaarle Juha Lindroosin lapsi. V, vuoden ijällä.
. M 30* Perjantaina Heinäkuun 26 päivänä 1881.
Sanoma Turusta.
dettiin sekä kaikki edellä lueteltu omaisuus että myöskin ne 6 alushametta, jotka yöllä viimeiskesäkuun29 ftaivää vatztaan olivat varastetut turkkinahkurin Tennbergin talosta, ja paitsi näitä otettiin Ida luhanna Abergilta 3 paita, 2 pyhjinliinaa, joista toinen un merkitty kirjaimilla N. D. 1. , ja toinen I:llä, Yhdet sukat, merkityt S. T:llä, 1alushame ja 1säkki, merkitty: H. N:ro 12. IdaluhannaÅberg on kämnerinoikeudessa nyky kuun 16 p. saanut tuomion ensikerran varkaudesta.
16 ft. ilmoitettiin: I:ksi että varvarimestariFilm antaa asianomaisille kultaisen kellonavaimen ja tuumapuun, jotka ovat löydetyt tämän kuun aikana; 2:ksi että Isolta Hämeenkadulta läydetty teräksinen priski saadaan August Österlundilta, ja 3:ksi että verkainen mantoo filkki-vuodilla, kääritty kirjaimilla C. S. merkittyyn pyhjinliinaan, on hukkunut Anningaisten tullin ja Östermannin huvilan välillä. Samana päivänä jätettiin polisikam— ariin Nilolain-torilta löydetty valkoinen nenäliina. 17 p. ilmoitti neito Albertina Ekström, palveleva Ahlrothin mamselleilla Lindebergin talossa Pispankadulla, löytäneensä Sant Henrikinkadulta päällyspaidan eli blusin, jonka omistaja saa häneltä.
18 p. jätti leskirouva Juselius, Karunatzta polisikamariin maantieltä Piikkiön kirkon ja Pisparistin valiltä, löytämänsä taskun, jossa oli 29 ruplaa 75 kop. hop. ja lasku-kirjoitus. Kun tästä kirjoituksesta näkyi että löydetty tasku oli Tammisaarelaisen merimiehen I. I. Kallströmin, niinmerikatteini I. Bonsdorff, jonka kanssa Kallström oli tullut meriretkeltä t—änne, otti taskun ja rahat lähettääksensäKallstrsmille. 19 p. ilmoitettiin: I:ksi että merimies Kaarle Gust. Lindfors, asuva talossa n:ro 76 entistä Eteläkorttelia, oli tämän kuun 17 p. löytänyt Itäiseltä Rantakadultasilkkisen päivänverhoueliparasollin; 2:lsi että Itäiseltä, Rantakudulta löydettyhyvä ruoska saadaan vahtimestarilta I. Lindblom talossan:ro 3, 9tortelia ja 2 kaupunginosaa; 3:ksi että sitä, joka on löytänyt kultaisen nuppineulan, pyydetään tuomaantämä hattuentelialle Weeksell, ja 4:ksi että rouva Hilma Björksten oli samana päivänä kadottanutkalasatamaan vähäisen taskun ja siinä s:n ja 3:n ruplan fedelin, ynnä 3:n markan sedelin. Samana päivänä antoi yövartia Matti Helenius polisikamariin kappaleen mustaa kangasta ja harmaan villasukan, jotka hän oli korjannut Nikolain-torilta.
Kotimaalta.
W. t. kuvernöri Turun ja Porin läänissä on tehdyn anomuksen mukaan suonut Pöytyän nimismiehelle I. I. Dhrbom eron virastansa, ja fiaan määrännyt nimismieheksi kanslistin läänihallituksessa P. E.
Cajander.
Turun kaupungin edusmies, joka tulee noalesmsaa, an jäsenenä valtio-säätyen valiokunkokoontumassa Helsinkiin tammikuun 20 p. 1862, on valikoittava enfitulevan Suomen ritarihuoneen johtokunta on viimeis huhtikuun l5p. suonut ja määrännyt luostari-neitseen oikeuden ja edut eversti-luutnantti vainajan B. F. Hästesko’n tyttärelle Selma Eufrosyne Maarian pitäjästä.
Pipliaseura Turussa on päättänyt painattaa 20 tuhatta kappaletta Uusia Testamentteja, saman kokoisilla kirjaimilla, kun on Ingmannin suomennuksessa, mutta toisen muotoiseen taitteesen, eli että kukin kirja tulee ulkomuodolta lyhemmaksi ja soukemmaksi, mutta sen siaan paksummaksi, kun Uudet Testamentit tavallisesti ovat. Näin laitetaan tämä kallis tavara soveliaaksikannettaa plakkarissa alinomaisena seurakumppanina.
Kielen muoto eli puustamillinen puku tulee olemaan nyky-aikainen, mutta käännös muutoin sama, kun 1776-muotisessa raamatussa. Tämä painos aimotaan saada malmiiksi ensitulemaan kesään, jona seura on viettavä 50-vuotisen juhlansa, ja koetetaan tätä niin huokeahintaiseksi ja kauniiksi, kuin suinkin mahdollista on.
Uusia kirjoja:
Koivuluoto jaPohjakoski. Hupainen kertomus muutamista hymistä sydämmistä.
Suomentama. Turussa, 1861.
68 sivua, 16-taitteessa. Hinta: 70 penniä.
Toht. M. Lutheruksen johdattavaiset kirjoitukset katekismukseen. Suomentanut Aukusti Lilius. Turussa, 1861.
67 sivua, 8-taitteessa. Hinta: 75 penniä.
Vapahtajamme les. Kristuksen Ilimmäis- papillinen rukous, eli Johanneksen evang. -raamatun 17 luvun selitys Toht.
M. Lutherukselta. Suomentama I. E.
—Ahlgrsnilta. Toinen painos. Turussa, 1861. 47 sivua, 8-taitteessa. Hinta: 40 penniä.
Kaikin kolmen tulleet präntistä I. W.
Lilljan ja Kump:n kustannuksella.
Liikaa herrastelevaisuutta Mustialassa.
Sanomiin H. kirjoittaa N.
Muotialasta nyky kuun 1 p. : ”Tamallisuuden mukaan oli täällä tutkinnolle, joka tänäpänä pidettiin, kokoontunut suuri joukko sekä herrasmakeä että talonpoikaisia. Tutkinnolta päästyä kokoonnuttiin yhteiselle päivalliselle, jonka kukin maksoi puolestansa, niinkuin ennenkin aina oli tehty. Mutta se kumma tapahtui tällä kertaa, että talonpoikais- säätyisiltä, joista muutamat olimat tulleet kaukaisiltakin paikoin, kiellettiin osallisuus tässä yhteisessä ateriassa. Kun ei mitään muutakaan tilaisuutta ollut hankittu heidän ravitsemistansa varten, niin heidän täytyi lähtea koko laitoksesta muualle hakemaan ruokaa. Sitä ei somi ihmetellä, että he tämmöisestä mihastuimat.
Paljokin on puhuttu siitä aivan mahasta suosiosta, jota talonpoikainen kansa on osottanut suomalaiselle maamiljelys-laitvkselle; mutta mehkeistä semmoisilta, kun tämäkin nyt puhuttu, eipä suinkaan hän taida tulla parempaan mieleen. Mutta sitä pahaa, mikä nyt tapahtunut on, ei saada fuur helposti takaperin; suotama olisi kumminkin, että tämä hymällainen muistutus parantaisi asian laitaa toiseksi kertaa. Tässä sopinee maan miela mainita että myöskin monella muulla tamalla taidettaisiin kansaa taimuttaa huolimaan Mustialan pyrkimisistä, esim. jos selitettäisiin suomen kielellä ja helposti ymmärrettämällä puheella näiden monien täällä näytteeksi asetettuin kaluen käyttämistä, jos oppilaat pantaisiin käyttämään taitoansa työn teossa j. m. s. Mutta tämmöisiä ei ole mitään tapana Mustialan muosi-tutkinnoissa. ” Helsingistä. Uuden näytelmä-huoneen yhdyskunta päätti asköisessa kokouksessansa hankkia ja järjestää oman pysyväisen näytelmä-seuran, joka tuleman lokakuun 4 pina on alkama toimensa. Tähän seuraan on jo saatu 18 jäsentä. Näytelmä-taidon tulevaisuuden näin päästyä tähän asti vallitsevasta epävakaisuudesta, voidaan toivoa sen ehkä muuttuman niin kansalliseksi, etta Suomen kielikin saa siinä tilaa saman ver. ran kvin ruotfi_^^^^^fl^feI^oUlV^M^. HI Hämeenlinnasta. Käsityöläisissä, erittäin nuoremmissa, on entistä milkkaampi ja eteenpäin pyrkimä yhteishenki rumennut maikuttamaan.
Niin ovat esimerkiksi, toimeen saaneet lauluseuran, joka tosin miela tarmitsee oppia ja harjoitusta, mutta jota kuitenkin jo nytkin sopii hauskuudeksi kuullella.
Muutaman kerran omat he näinä ihanina ehtoina antaneetkin sämeleensä kaikua, soudellen hiljalleen tyyntä meden pintaa kaupungin ympärillä. Tähän seuraan kuuluu seka mestaria että kisälliä ja oppipoikia.
Tämmöinen heidän likentyminen toinen toistansa synnyttää kahden puolen paljon hymää ja maikuttaa ystämällisen ja luotettaman yhteiselämän molemmilta puolin. Paitsi sitä, on laulu niin hauska ja simistämä taito, että se tuottaa monta iloista hetkeä ja hiennyttää komaa ja raakaakin sydäntä.
(Häm. ) Porista. Porin pipliaseura mietti tämän kuun 16 päimana tamallisen muosijuhlansa, jota kaupungin kappalainen herra Riedell ylisti kiitettamällä saarnalla. Rahasto ja kirjasto-hoitajien muositiliä tutkittua otti seura määrätäksensä mitä ensitulemana muonna oli kirjoja lahjoitettamiksi annettamina, ja päätettiin tässä seurata sitä määrää kuin ennenkin on tapana ollut.
Tutkiessa miimeksi mainittua tiliä huomattiin, että usiammat seurakuntain ja kouluin esimiehet, lieneekö unohtamasta taikka luotettavan tuottajan puutteesta, olimat jättäneet kirjastosta ottamata ne kirjat, jotka kuhunki seurakuntaan ja kouluun vuosittain seuran on ollut tapana lahjoittaa. Seura siis näki hymäkfi päättää, että ne kirjat, jotka lahjoitettamiksi omat määrätyt, kirjastohoitajan tulisi kullekin omistajallensa lähettää.
Menneenä muonna lahjoitettuja kirjoja nähtiin oleman 44 rupl. 61 kop. armosta; myhty oli 107 rupl. 71 kop. armosta.
(P. K. S. ) Tammisaarelta heinäkuun 19 p. Ehkä kaupunkimme on ihanalla ja someljaalla paikalla merikulun suhteen, on se kuitenki hipumista ja raukenemista päin. Kaupanteko ja meriliike on vähentynyt varsinki sitte kuin työnteko ja makiluku Fiskarin pruukissa yhä on ollut enenemässä. Eikä se olekaan mikään ihme, Nllä kaupunkimme on syrjällä Helsingin ja Turun Malisesta maltatiesta, ettei matkustamaisten somi tänne tulla, ja likeiset maalaisetkin vievat tavaransir pikemmin Helsinkiin ja Turkuun, luullen niissä kaupungeissa paremman hinnan tamaroistansa saamansa, joka ei kuitenkaan aina käy toteen, vaan saavat valiin niissä kaupungeissa myydä tavaransamähempäanki kuin täällä niistä olisivat saaneet. Tosi kyllä on että kaupanteko täällä maamiehille useinki on hankalaa ja epävakaista, kun ei aina saa torilla eroa tavaroistansa, vaan täytyy mennä taloihin sitä taritsemaan, ja jokainen sen ymmärtää mikä huono hinta tällä tavoin myyjällä on tarjona. Tässä on syy kaupunkimme huononemiseen. Ainoa keino vastustamaan tätä surettavaa seikkaa olisi, jos saataisiin Helsingin ja Turun malmen valtatie johdatetuksi kaupunkimme läpitse, joka juuri sopivasti kamisi laatuun, siten että rakennettaisiin silta kaupungista poikki Pohjanlahden ja siitä tie avataisiin oijestansa Olsbölenkestikiemariin Tenholassa, joten valtatie HelsingistäTurkuun tulisi paljoa lyhemmaksiki. Tästä asiasta on jo kauvan aikaa tuumailtu ja keskusteltu, mutta koska se toimeen säätänee, siitä ollaan viela tietämättömissä.
Kaksi Pietarissa työskenteleväa miestä suomalaisesta sumusta, Madser ja Elfström aikovat kaupunkiimme rakentaa suurenlaisen kulta-, hopia-, messinkija pronssi-tehtaan, jota varten he nykyisin olivat täällä katsomassa siaa tehtallensa, joksi valitsivat kauniin paikan kaupungin niin kutsutussa hemoishakassa eli tamallisessa kämelypaikassa. Kohta kun omat saaneet asianomaisen luman tehtaansa asettamiseen, aikomat alkaa rakennuksensa ja toimensa.
Wiimeis tiistaina pidettiin täällä arpajaiset pikkulasten koulun amuksi. Kaupungin rouvasväen seuran jäsenet, nuoret naiset seka muut olimat tehneet ja toimittaneet siihen kaikenlaisia kauniita ja kalliitakin kaluja. Kalut eli voitot olimat edellisen sunnuntain ehtoopuolella asetetut alialkeiskoulun huoneesen näyteltämiksi, mutta arpapaimäksi olimat ne muutetut entiseen Bergensträlen puutarhaan, jossa arpajaiset pidettiin paljaan taivaan alla. Woitot olimat kauniisti asetetut keskelle pitkille pöydille ja arpoja möimat kaupungin ihanat immet eri pöydillä ympärillä. Woittoja oli 200 ja arpoja päälle 3, 000, . jotka parina hetkenä kaikki kämimät kaupoiksi. ^Näyttelöön pääsy-makso oli 3 kop. ja sisäänpaäsy-maksoarpajaisiin myös 3 kop. sekä itse annat maksoimat 10 kop. Tulot kaikista näistä tekimat yhteiseen mahan päälle 400 ruplan, jotka tulemat annettamaksi täkäMselle lapsitarha- laitokselle sekä pikkulastenH koululle. Kiitos ja kunnia arpajaisten toimittajille.
Ilmat täällä omat olleet kauniita ja ihania että ruis jo rupee kellahtamaan, että luullaan sen leikkuun täytymän rumeta ennen kuin heinät on saatu korjuun. A. T.
Hämeen läänistä onnettomuuden lohtauksia viimeis kesäkuun jälkipuolelta. Palaneet:
Isomäen talon huoneet ja irtainta omaisuutta Letkun kylässä Tammelassa, joka vahinko on harkittu 2 tuhannen hop. rupl.
armoon. Uppoontuneet: Annianpellolta laivuri Enbergin 8 vuotinen poika Päijänteesen; Someron Ihamäestä seppä Mellbergin 8 vuotinen poika Niiles GustaviHirsijärveen; Hattulan Menven kylästä rusthollinpoika Kaarle Gustavi Aataminpoika ja Ihalempsin kylästä torppari Lehtitaipaleen 4 vuotinen poika, edellinen Merven rantaan ja jälkimäinen Lehtitaipaleen järveen; valajan oppilaan Hjeltin 10 muotinen poika Tampereen koskeen. Hirttäneet Suomen talousseura on antanut pitkästä jakelvollisesta palveluksesta kunnianmerkit pehtorille Kaarle Seleniukselle ja emannöitsiälle Regina Antintyttärelle, palvelleille edellinen 15 vuotta ja jälkimäinen 13 Pelkolan kartanossa Hattulan pitäjässä tuomarilla hr Gabriel Wegeliuksella.
Tähti niminen kirkollinen sanomalehti, jota hankittiin Turusta toimittaa, ei ole saanut ilmaantumisen lupaa.
Äskön sanoin että terveys on hyvä, mutta masta muistin että täällä liikkuu kaksi tarttumaa tautia. Toinen, joka miehissä on tähän asti liikkunut, mutta jo muutamissa mainioissakin havaittu, jota sanotaan klasirupuliksi, tahtoo usein täältä maimata ihmisiä; ja se toinen on koreuden koma himo maimomäjessä. Jos Siikasten maimomäki näkee vaikka minkä rasväellä, sorttisen vaatteen herniin kohta sen myös laittaa, ja jolleimuutoin saa, niin ottaa melaksi laukkuryssältä, joita täällä kulkee ehtimiseen, ja muutama on ottanut asuntonsakin tähän seurakuntaan.
Tänä ehtoopaivänä tuli kova ukkosensade, ison tuulen kanssa, ja satoirakeitakin, jotka löimät klassakin rikki, ja hamput, pellamat ja ohrat maata myöden. Saa nyt nähdä voiko hamput nousta, kun ne olimat jo kyynärän mittaset. Rakeet olimat rastaan munan kokoisia. Tämä ilma on kaatanut puitakin. E. Siikasten mies.
Kiteeltä. Laukkuryssiä täälläkin paljo liikkuu, jotka viekottelevat ihmisiä ja kaikellaista pahuutta levittävät. He ovatvietelleet meidänkin pitäjän miehiä laiskuuteen ja viekkauteen, kuin ovat saaneet ne laukkujansa kantamaan ja laiskana kävelemään.
Täälläkin on paljo raakuuden rakastajoita ja kaikellaisen turhuuden ja epäuskon harjoittajia erinomattain viattomain luontokappalten kanssa keväällä niitä metsään laskiessa, jolloin kerätään 9 lajia puita, joista tehdään iso panta, sen lävitse ajetaan lehmät ulos navetasta, ja emäntänousee omen psaämälalen seisoman. Syksyllä ajetaan lehmät pannan läpi navettaan. Lehmän häntään sidotaan myös punaisia lankoja, joita lehmä saa kantaa kunne ne kätkee.
Kylvöä alottaessa lunaillaan puita jamaita monella tavalla. Tällaista noitutta täällä viela harjoitetaan, ehkä ovat nähneet etteivät taikaukset mitään auta, sillä kuin vahinko sattuu tulemaan, ei se katso epäuskon mieliä. Näiden kertomuksista ei taida olla mitään hyötyä, mutta saattamathan pimeyden työt tulla julkisuuteen.
A. H— nen. (Suom. ) Paltamosta. Walitettavasti on kansa täällä vielä paljon raaempaa, kuin esim. Savossa ja Karjalassa, mutta sopu ja moni muu kohta eivät ole paljoa pahemmat.
Maaviljelyksessä javieläpä monessa muussakin ollaan paljon jälella edellämainittuja.
Kirjanluku on vielä huonolla kannalla, sitä ei lueta ollenkaan sen vuoksi, ettei siitä mitään ymmärretä. Lainakirjoja eivat he rupeisi, varsinki puolet rahvaasta, lukem— aan, maikka joku maksaisi malmiin ruuan ja arvattavasti joka neljäs osa kansaa ei lukisi ruuan ja hyvän päiva-palkankaan edestä. Ia mitäpä semmonen luku sitte maksaisikaan, kuin eimät ymmärrä pitempää kumustansa, kuin sen sanan minkä sanomat.
Olletikin on rahmas kaupungissa, Kajaanissa, joka kuuluu meidän pitajäasen, raakaa, mieläpä raaempaa kuin maalla.
Mennä keväänä toimitettiin tänne Kajaaniin ”köyhäin koulu”, jossa on ollut aluhsi nyt kahtena luku-kautena yli puolen sataa lasta, mutta toimotaan niitä vielä tulevan enempikin, kuin tulee tutuksi koulun tarkoitukset.
Lapsia siinä onki jo melkonen joukko niin pienen kaupungin rahmaasen katsoin, sillä Kajaanissa löytyy mäkeä vaan lähes 600. Lapsi-rahmas on erinomattain vielä Kajaanissa sivistymätön, mutta kyllä koreus ja kaikenlainen ylpeileminen on talonpojillakin ylimmälläan. Talon tytöt eräät käymät kuin mamsellit, joilta «aatteissa ei puutu paljo muutakuin kappa-takit. — Lainakirjasto toimitettiin meidän pitäjääsenki mennä kesänä taitavan rovastimme toimesta, vaan se on vielä hyvin vähäinen; mutta toivo on saada siihen kirjoja lisää aikoja myöden.
Tänä keväänä meidän pitajäässä palovakuuttivat huoneitansa erinomattain Sänreaisssnaiemen kappelissa, mutta emäseurakunainoastaan yksi talonisäntä; niin vähän täällä vielä ymmärtämät siitä hyvästa puuhasta. Samassa tilaisuudessa palovakuuttivat pitäjään miehet emäkirkon 8, 000 tuhannesta ruplasta ja tapulin 800 sadasta ilman kellolta.
Tervan hinta on Oulussa julma kuin maksaa 8 ruplaa tynnyri, jemmoista hintaa kermalla ei ole ennen ollut. Se on sen loppu, että täälläkin alkavat saada monessa kylässä jo talot omat sarkansa, ja siitä ei tule kaikille tervametsää, jonka tähden aletaan viedä mähemmin termaa Ouluun.
Raittius pitäjäässamme on jommonenkin, sillä miinan juonta on vuosikymmenessä paljo lakastunut, maikka vielä on monta ihmistä sen orjana, vieläpä vallassäätyisiäkin. Tansin-pito on myös vähään aikaan paljo hälvennyt. (Suom. ) Wanha Lorvi, Talonpoika.
itsensä: Kuorehvedella Suinulan kylästä mielipuoli Erkki Niklas Erkinpoika; Längelmäeltä Attilan kylästä elatusmiehen vaimo Lovisa Mikontvtär. tHäm. ) Loimaalta 12 p. heinäkuuta. Lupaustani myöten käyn nyt lyhyesti kertomaan meidän emaseurakuntaan afetettavistalasten kouluista, joista pidettiin paatds-kokous viimme sunnuntaina. Pitäjä on jaettukuuteentoista luku-piirikuntaan; jokaisessa piirikunnassa pidetään neljä viikkoa erältä koulua, ja koska otetaan kaksi opettajaa ja koulu-aika vuodessa on kahdeksan kuukautta, niin kerkii siis koulu kerran vuoteessa pitäjän ympäri. Kumpiki’ opettaja saapi palkaksensa 480 markkaa vuodelta, vaan muuta ylöspitoa ei hän tule saamaan. Tämä heidän palkkansa suoritetaan siten, että kaikki koulussa käymät lapset maksamat 40 kop.
luku-ajalta eli 4:lta viikolta; paitsi tätä kootaan erityinen koulu-kassa, johon jokainen viisitoista vuotta täyttänyt maksaa 5 kop. vuoteessa. Tämän kassan varoista käytetään mitä tarvitaan lisää opettajain palkaksi, jos ei mainitut maksot lasten edestä nousisi täyteen määrään; samasta kassasta tulee myös lainakirjasto voimassa pidettaväksi, josta lainaus tapahtuu ilmaiseksi.
Opetusaineet koulussa tulevat olemaankäsityksellinen sisaluku, kirjoitus, luvunlasku ja kirkkoveisu. Tulevan vuoden alussa asetetaan koulu vaikutukseensa, jos vaan W voidaan saada fehroOifet opettajat, ^^^M I4:ssä numerossa eräs Söimoä— lt^fanomoin l— i jahdin eli karkoituksen hyödystä keväällä. Hän tahtoisi, etta jahtivoudi keväällä, elukkain ulospantaissa kuuluttaisi jahtia pidettäväksi kyläkuntain metsissä, luullen senkautta susien vähenevän. Mutta siinä on mielestäni kaksi estettä. Ensiksi on, niinkuin jokainen tietää, jahtivoudilla paljon muita toimituksia, niin ettei hän ehdikkän jahdin toimeen, erittäinkin jos pitäjä on iso. Ia joska hänellä olisikin aikaa pitää jahtia muutamain kyläin mailla, ei hän kuitenkaan ehtisi yli koko pitäjän käymään, ja mikä hyöty siitta olisi, jos sudet saataisiin yhdenkylän mailta poiskarkoitetuiksi, kyllä he toisissa kylissä taas tHisivät sitä kiukuisemmin pahaa. Ia toin— en asia on se että senkaltaiset jahdit, joita l— i luultavasti tarkoittaa, ovat peräti poisunohdetut, silla niitä ei ole pidetty näillä jos koskaankan, vuosikymmeninä, fim^vanhimmat ihmiset, joilta olen kysellyt näi«n jahtien menoa, ei tiedä niistä mitäänH ja vähän taitoa ja järjestystä siihenkin tarvitaan. Ei se silla ole tehty, jos vähän jossakussa paikassa luihkataan ja pyssyilläkin paukutellaan, kyllä susikin siihen tottuu. Ia ilman sitä ei jahtivoudi ole voimallinen omalla vallalla jahtia kuuluttamaan, vaan siihen täytyisi olla käsky esivallalta. Luulisin sen enemmän vaikuttavan, jos pitäjäin kaikki pyssymiehet, jokainen kulmallansa kokisi havittää susia, erittäin koska heillä on pojat, sillä sillä tavalla, jos jollakin olisi heidän vähenem—inen. r— ss.
Karijoelta kirjoittaa P. W. S. pidettavän siellä lasten pyhäkoulua joka pyhä, yksi joka kinkerikunnassa. Mitä hän jutte Lee naapuriensa pahoista menoista emme uskaM, julkaista, koska hän ei ole antanut nimMlsa täysinäisenä totuuden takaukseksi. Eikä hyödyttänekkään kaikellaisten häijyin asiain ilmoitteleminen kaukaisille; parempi että paikalla laitettaisiin julki jumalattomat ansaittuun rangastukseen.
Mvilasta kuuluu myrskyn tuulen ja raessateen tehneen nykyisen kuun 15 p. suuria vahinkoja Harjunpään kylässä ja Suoniemen kartanossa: pirstanneen akkuna-ruutuja, kaadelleen aitoja, repineen kattoja, töytänneen tuulimyllynkin nurin, jne.
(P. K. S. ) Mikannuksen ja Toholammen seurakunnat ovat (keis. käskennollä viimeis huhtikuun 18 päivaltä) vapautetut velvollisuudesta maksaa tulevaisille pastoreillensa ne heinät, mitkä nyt saa Lohtajan pastori.
Siikaifista heinäkuun Bp. Koska en kolmeen vuoteen vielä lukeissani Sanomia Turusta, ole sanaakaan Siikaisista nähnyt lähetettynä, niin teki mieleni täältäki Pohjamaan rajoilta jotaki ilmoittaa. Eilen päästettiin täällä rippilapset, jonka toimituksen teki meidän oma kappalainen varapastori I. G st aivan hyvin toimeellisesti. Wäkeä oli erinomaisen paljo kokoontunut, seka omasta seurakunnasta että seitsemästä lähimmäisistä ulko-seurakutmista, jotka olivat tulleet meidän hyvin oppineen ja erinomaisen kauniilla äänellä taitavasti meisaavan lukkarimme tähden. Ilma oli aivan lämmin, jonka tähden kirkossa pyörtyi ihmisiä, ja toiset tuppasivat itse ulos valistuneina.
— Luku-taito on täällä hyvällä alulla, koska lapset osasivat vastata raamatun selityksestä ja katekismuksesta joka kysymykseen mitä kysyttiinki.
Lainakirjastoa hankkeissa ollaan; taimella lukusioilla koottiin rahaa 40 ruplan paikoille, joilla ostetaan kirjoja aluksi.
Terveys on ollut hymä tänä vuonna.
Toivomme hyvää vuotta, vaikka rukiit ovat keskinkertaiset, mutta suvikylvöt näyttämät aivan hyviltä ja niituissa on hyvin heinää.
Pedot täällä tahtovat tehdä pahaa. Susi on tappanut lehmiä ja hevoisia keväästä asti pohjan puolella seurakutaa, mutta nyt on karhu ottanut sen viran etelän puolellasevrakuntaa, koska menneellä viikolla tavpo kolme lehmää ja aika valakan. Madot ovat syöneet paljo koivuista lehtiä.
Kuuromykkäin koulu Turussa amataan jällen sunnuntaina tuleman syyskuun 1päivänä kello 9 epp. , Patronessa Alftanin taloösa Läntisen rantakadun marrella.
Hukkuneita Turun läänissä: kesku toukokuuta Wesilahdessa lamingen kylässä talonpoika Sixtus Nevonen ja torpanpoika Esefnraa, imNeSvaomseentajä, rvkeuemnp; ik3in0 pno. iKnu1ta5la-vnuoktyi- lästä Karkussa, talonisäntä Herman Simonpoika Isoropo, Kuloveteen; kesäkuun 9 p.
Tohlopen kylästä Pirkkalassa, torppari Matts Mäntylän 4-vuotinen lapsi Elina, joka kenenkään tietämäta oli kotoa kadonnut, löydettiin mirstan matkan päässä Tohlopenjarmessä hengetöinä; 10 p. putosi 3-muotinen torpantytär Amanda Wilhelmina Matintytär, Maentaan Mattilasta Euran kappelissa Marttilan pitäjää, kalmoon, ja hukkui ennenkuin apuun ehdittiin; 12 p. Mynämäen Mustilasta, rusthollariKaarle Ylistalo, uidessansa läheisessä joessa; 15 p.
Lappjoen kylästä Eurajoellamyösuidessansa, trenki Matts Viktor Matinpoika ja piika Fredrika Esantytar.
Wuodentulot Turun jaPorinläänissä. Wirallisesta ilmoituksesta näkyy, että yleensä keskinkertainen saalis on toimossa, nisusta, rukiista, ohrasta, kaurasta, perunasta ja muista juurikasvuista, kuin myöskin heinästä, pellamasta ja hampusta, kaikissa muissa läänin osissa, paitsi Ahvenanmaan ja Ylä-Satakunnan ylä-kihlakunnassa, jossa nisu ja ruis, sekä Halikossa, Ylä-Satakunnan keski-, Fjlä-Satakunnan ja Maskun kihlakunnissa, joissa ohra, ja viimemainitussa kihlakunnassa, myös kaura ja sekalit omat huonoja; joka valitus kuuluu myös meren-kalastuksesta ja lohen-saalista Kokemäen joessa.
Taidollinen realikoulu Helsingissä.
Niitten tietääksi, jotka tahtomat tämän oppilaitoksen opetusta nauttia, ilmoittaa F. A. Tidningin 166 numero, ett uusi oppisuunta siellä pannaan alkuun 1 p:nä tulevaa syyskuuta. <S. I. S. ) Porista heinäkuun 27 p. Menneenä maanantaina kaupungin maistraatissa oli kysymys siitä Porin ensi tulevain fyysmarkkinain hävittämisestä, jota usiammat kaupunkilaiset kuvernörissä olivat käyneet pyytämässä. Päätös tässä asiassa sattui vastaan monen mieltä, sillä markkinat määrättiin pidettäväksi niinkuin ennenkin siitä syystä, että katsottiin suureksi vahingoksi kaupungille jos niitä kielletäisiin pois.
(P. K. S. ) Kuopiosta heinäkuun 20 p. Yliopiston 12 miehinen laulukunta piti täällä hiljakkoin kaksi laulantoa. Kuulioita oli ensikerralla yli 200, toisella 100.
Tähän lopetti nyt tämä laulukunta työnsä, matkaten jokainen kotiinsa. He viimatkin moniaissa viikoissa ehtineet pitää laulannoita lähes parissa kpmmenessä kaupungissa ja niin keränneet aivottuun tarkoitukseen, yli-opistolaiskartanolle, noin 5 eli 6 tuhatta markkaa.
(Tapio. ) Joroisista. Huutokosken rauta-ruukki maasuunineen ja valssi-värkkineenonpalanut 25 p. kesäkuuta aamulla. Wahinko arvataan 1 miljonaan 16 tuhanteen markkaan. Ruukin, jonka omistaja on Pietarissa asuva kollegian-neuvos Putiloff, luullaan olleen palovakuutetun, ja kuin tulta ei siinä ollut pidetty kahteen päivään, niin on syytä arvella sen olleen murha-polton. (Tapio. ) Huittisista heinäkuun 6 p. Täältä olis enemmänkin virkattavaa sanomiin; mutta tällä kertaa kerron ainoasti turmion tapauksia.
Kesäkuun 9 p. meni setämies Matti Juhanpoika Leppäkosken Kylä-Liuhalasta metsään ja hirtti itsensä maannetylla mitsa-määtella korkeaan kuusi-puuhun, svyaynsstäa ettei hän luullut enää anteeksi saasitä syntiä että oli ollut kova ja ilkiä eritoten 80 muotista isäänsä vastaan ja menetellyt pahoin vaimonsa kanssa, joista kummastakin kantoi pahaa epäluuloa, käyden mustissa sukissa. Epäilykseen uupuneena oli hän käynyt vankivartialle ja kaskenyt rautoihin pantavansa; oleskeli siellä vuorokauden syömätöinä, sanoen että: ”se on synti syödä”, eikä syönyt kolmeen päimään einettäkään, vaikkei hän viinan-nautinnossa paastonut.
Eilen löydettiin Mommolan kylän metsästä yksi mies, nimeltä Satola, kuolleena, jolla sanotaan olleen läpiä päässä, mikä sitte lienei kuoleman pamauksen syynä? st vaan tiedetään että hän oli kotomatkalla entispäiväsistä väli-keräjistä.
Sovinto ja rauha olis Jl3L 186L Sanomia Turusta.
Perjantaina Elokuun 2 päivänä 10 S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pllälirtossa, Suom. Aamusaarnem: Warapastori Indrev ; Ruots. Aamusaarnan:WarapastoriSaxe^n; Ehtoosaarnan: WarapastoriIndre^n.
Kehruh. tirlossa, Suomea: Koul. opett. Malmström.
Linnan lirlossa. Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Suom. Ehtoosaarnan: WarapastoriSaM; Ruots.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Pääprovatzti Renväll ja keskiviikkona kello 5 jpp, suomen kielellä Warapastori Malmström.
Lähetys-saarnan Pitää tulevana maanantaina kello 8 epp. suomen kielellä ja kello 9 epft. ruotsin kielellä Warapastori Indren.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) esitely:
pitäjänapulaisen virkaan Suonenjoella 1) pastorin lviran toimittaja Pelkijärvellä N. A. Berghäll, 2) pastorinapulainenRautalammillaI. H. Lind ja 3) Reisjänven lappalainenI. Warön. — Määrätty:
pastorinapulainen Suomussalmessa I. W. Krank kappalaisen viran toimittajaksiHaapajärven emäpitäjässä.
Kappalaisen vaalissa Uläkimingissä 7 päivänä tätä kuuta lankesivat huudot niin, että pitäjänapulainen Kuivaniemellä v. pastori luh. Carpe^n sai ’/, manttaalia, pastorin viran toimittaja Rovaniemellä v. pastori K. F. Tillman12Vmanttaalia ja armovuodensaarnaajaMläkimingissä R. Meklin manttaalia.
Turun polisilamarinilmoitulsta. Heinäkuun 22p.
ilmoitti merimiehenpoika Gustavi Selander, asuva talossa n:ro 1, 10 korttelissa 8 kaupunginosaa, tän luun 19 p. Lasareetinkadulta löytäneensä metzsinkisyrjäsen kukkaron ja siinä markan sedelin.
23 p. ilmoittiI:
ksi trenki Juha Gustavi Grönroos, ftalveleva luutnanti v. Sehantz’illa, samana päivänä Nikolaintorin tienoilla löytäneensä lapsenmantun, ja 2:ksi palovartianvaimoluhanna Linden, asuva Brinkalan kartanossa, poikansa päivää ennen samaltakohtaalöytäneen harmaan ruuniraitasen saalin.
24 p. hukkui entinen tiilitehtaan trenti Heikki Lindström uidesf— ansa kauppias Lindbergin kartanon alla Ruissalossa. 25 p. ilmoitti I:tsi kraatarinkisällin tytär Olga Strandros, asuva talossa n:ro 4, 18 korttelissa 4 kaupunginosaa, tän kuun 18 p. Tivolinmäeltä läytäneensä parafollin, ja 2:ksi luutnanti Andersin, häneltä edellisenä yönä, asuinhuoneestansa soeieteetiöfa, varkäan käden kautta kadonneen ruunin lompakon (taskukirja) ja siinä 120 hopiaruplaa, 2 vähempää muotokuvaa ja muutamia visitilappuja. slahdesti varkaudesta ennen rangaistu löysä vaimoihminen Maria Sofia Nummelin Espon pitäjästäsaavutettiin polisilta tän kuun 27 p. ja häneltä mainitun lompakon myötä iso osa niistä varastetuista rahoista; hän siis otettiin kiini ja tulee, kuin hän tunnusti sanotun ’. varkauden tehneensä, sentähden asetettavaksi edesvasrauksten kaupungin kämnerioikeudessa.
2? p. ilmoitti talontytär Anna Elisabeth luhantytarLammen talosta Tipilän kylästä Marttilan pitäjää, häneltä <amana päivänä Nikolaintorilta, varkauden kautta hameensa plakkarista kadonneen musta lompakko ja siinä noin 27 hopiaruplaa, s:n ja 3:u ruplan, 3:n ; a 1:n markan sedeleinä, 2 Saiman-sedelin-kuponkia ja 1ulkomaalainen klltaraha.
Kotimaalta.
Heinäkuun 4 p. on H. K. Majestetinsa armossa nimittänyt Helsingin realikoulun apulais-opettajan, ent. insinöri-luutnantin A. F. Soldan Suomen rahalaitoksen esimieheksi;
saman kuun 9 p. on pyynnöllänsä posti-kamreri, viisausopin tohtori, juris utriusque kandidaatti ja ritari C. A.
Sanmark saanut luopua olemasta jäsenenä Suomen eensori-kunnassa, ja hänen siaansa on armossa määrätty Helsingin ylialkeiskoulun rehtori, viisauden maisteri C.
R. Lindberg.
Myös 9 p. on lääkintö-tieteenlieentiaatti I. A. Hertzman nimitetty läänin tohtoriksi Rymättylään; Mikkelin läänin maamittari W. Fabritius varsinaiseksi maamittariksi Kuopion lääniin, Nurmijärven nimismies C. V. Nyberg määrätty rahastonhaltian apulaiseksi Uudenmaan läänissä; senaatin m. kamarikirjoittaja A. C. Federley kihlakunnan kirjuriksi Rantasalmeen.
K. Turun Hoviräätti on heinäkuun 20 p. lisännyt hoviräätin auskultanteille B. C.
E. Anthoni, A. Melker, A. Lagerblad, E. I. E. Raneken, E. G. A. Rotkireh ja G. A. Åkerman varatuomarin nimen.
Vielee maininnen ettse kulu jo meidaen kestikivarien pseivse-kirjoissa olevan myöskin suomen-kielisiee tietoja ja ilmoituksia matkustajille. luultavasti jo liene asian laita nin koko Wåsan l^enissse, elikNpl jo kaikissa muissakin Suomen l&niloissa.
Mitenksehaen 80 asia olle Turun ja Hsemenlinnan l^nilsiBBle? Nätti . Ilenksnen.
Loimaalta kirjoitetaan että heinäkuun 15 p. puolipäimasti kävi komaukkonen ankaralla rajuilmalla ja rajesateella, jota eritoten Wesikosken kylä sai enimmän tuta. Muutamilla pelloilla meni laiho melkein mitättömään ja tärmeltyi monella. Monta kattoa miskaantui pois ja akkunia meni pilan-pirstaksi.
Rakeet olimat olleetkyhkyisen munan kokoisia.
Piippolan pitäjästä kuuluu se uutinen, että siellä on löydetty punamulta-perä, jonka punamaali, malmiiksi tullen kahden muorokauden poltosta, pidetään yhtämertaisena kuin Ruotsista tuotukin. Sitä on jo mailla ja Oulussa tarittu 3 ruplaan tynnyriltä.
Sanotaan sillä jokaksi kirkkoakin maalatuksi.
Tampereelta 18 p. heinäkuuta. Täällä Tampereen kosken rannalla on, niinkuin tiedetään enemmän maprikeja kun muualla Suomen kaupungeissa. Jos nyt rumetaan näitä katselemaan alkaen ylhäältä kosken niskasta, niin on, Hämeen maaherran läänin puolella Tampereen koskea, malmimalanto ja koneellinen työpaja, joissa monta sataa henkeä tekee työtä englantilaisilla koneilla ja lamoilla ja malmistetaan joka sorttia, mitä maan haluamat raudasta tehettää. Sitten on lautasaha, josta saadaan lautoja niin paljon kun Tampereen kaupunki, myösmaprikeitten kanssa tarmitsee.
Pellamatehdas, se komia uusi rakennus jossa nyt jo valmistetaan pellamaliinaa joka sortista, karheampaa japienempää, pöytämaatteita, salmettia, sumikankaita, harmaata, mallosta ja raitasta pellaman ihoja rohdinlankaa, myös hampun iho-ja rohdinlankaa, neylettä suurta ja pientä, harmaata, valkosta ja märjättyä: haimalla hinnalla myydään joka laija; monta sataa ihmistä on tämän pellamatehtaan työssä.
Sitten on jauhomylly, limestä rakettu komia rakennus, 6 7 paria kimiä, jauhaa alinomaa; jauhattajia on aina. Werkavapriki on mallan alapäässä koskea jossa tehdään kaunista kangasta. Satoja työihmisiä on tässä vaprikissa, ja tälle kosken rannalle saisi mielä rakentaa maikka kaksikin maprikia; kyllä on tilaa. Sitten mennään Tampereen puoleiselle kosken rannalle, joka on Turun lääniä, jossa on ensin kosken niskassa se iso mainio pumpulitehdas, jossa tuhansittaisin on työmäkeä. Paperipruukki, joka on kuuluisin Suomessa, jossa on myös satoja ihmisiä työmäkeä. Pellaman- öljykeitos, jossa öljyäkeitetäänlakkaamata.
Sitten tullaan neulamaprikiin ja villakehruhuoneesen, joissa on monia kymmeniä työihmisiä, ja vesiparannushuoneesen (saunaan), jotka kaikki omat alipäässä koskea. Ilman sitä on kosken rannalla monta. Kangasmalkkia, jotka kaikki käymät meden moimalla.
Sitten onkaupungin sisällä sukkamapriki, ja ulkona kaupungista on kaksi tulitikkutehdasta, myös savipiippulaitosta.
On mar vielä 6 tiilipruukkiakin kaupungin tienoilla. Ia sitten on se suuri oluen keittolaitos,
oh, jo tahdon unohtaa mallan pois sen korkean ja komean rakennuksen, jota kutsutaan hauli-vapriaina toivottavassa tarpeessa, niin myös vahä vähempi viinan viljaa, jonka ylöllisestä nauttimisesta välttämättömästi paha meno tulee ja on ikuiseksi vahingoksi, sekä sielulle etta ruumiille.
Taas on nykyjään löydetty sikiö Lauttakylänlauttan ohesta.
Päivää ennen lohannusta kello 7 jpp. paloi Sammun kylässä kolme taloa, nimittäin:
Isokäki, Kilkku ja Nikkilä, tuli syttyi luultavasti trenkimiesten sauhutustorvi-nysista Nikkilän heinä-ladossa, josta se yhtäkkiä, ennenkuin apu ehti tulemaan, liekhafi naapureihinkin, jotka olivat nurkka nurkassa.
Nikkilä meni niin typi tyyni ettei jätille jäänyt muuta kvin yksi varras leipiä ja vanhat rikkeimet vällyt.
Toivo olis ja oikeus, että trenkimiehet ja muut poika-nulkit lain-voimalla estetaisiin piippunsa kanssa sähläämästä, kortin-lyönnistä ja viinan horimisesta joka nurkassa ja toukassa. Kyllä tässä jo tätä on kerraksi.
l.
Lankanpitaejaestae heinsekön13 p. Tteltee Wåsan Ikenin kåkkoisesta pitsejsestee ei ole ennen kirjoitettu useihin sanomin. Olkön tsemse ensimeeinen kerta kokéksi. Ja koska tsetee utta kirjotus-tapå jo jollon-kullon tavätan muissakin kirjoituksissa, nln koetan mineekin sitse kirjoitta tsessse.
Meideen kirkkoamme on erses målariMikkelin kaupunnista målämassa sissepuolelta.
Virne månantaina, 8 p. teette kuta, sattui tyomiehille sinse onneton tapaus. Mainittu målari ja kusi muta miestee oli kirkossa likellre laipiota eli vselikattoa tytiksentelemsessse, kun Vekkiä? rusahti erses tellinkipu poikki ja kaikki miehet monen sylenkorkeudelta tulla muksahtivat kirkon lattian.
Lisseksi pudota losahteli m&linki-astioita, puita Ha lautoja niden jselessee ja p&lle.
Mies-parat saivat pahat komaukset: minkte pöß oli hävotettu, miltse ksesivarsi poikki, keltee jalat sijoiltän ja hävoissa, miltse selkae ja maha runneltu pahasti. Oitis pani nimi-kirkkoherra A. Wallenius noutaman l^kserise Jyvseskylsen kaupunnista. Tsemee meidaen likimmseinen kaupuntimme onpuolen kolmatta penikulman p&ssee meidsen kirkolta. Sieltee tulikin parantaja, joka sitten siteli håvat, pani lastat lun taittumille ja mitä? rohtoa ja paraketta liene antanut nseille hävoitetuille. Vtsi miehistä? kuletettin sitten sairashuonésén , joka on Jyvseskylaen kaupunnissa. ”Kuinka”, kysyne kunnioitettu lukia, ”kuinka noita raja-rikkoja satin kuletetuiksi nm pitksen matkan péehsen?” Aivan hyvin. Pitkset notkeat pkt sidottin ktni rattaiden akselin aisoiksi, nseiden aisain toisen p&hsen valjastettin hevonen. Hevosen ja akselin velille, joka vseli oli kyllse pitkae, asetettin aisoihin kini lava, sinen laitettin pehmese sija, johon sitten pantin yksi sairas. Nm jokaiselle.
Hevosen astuessa notkui aisat pehmoisesti, ja sairåt p&siveet aivan hyvin perille sairålån.
Målari itse oli nin heikko, ettei haen kyennyt kulkeman kaupuntin, vån jsei pitaejsen tupån sairastaman. Seitsemses mies paasi sangen helpolla sitse pulasta. hesn sanotån ksevelevsen eikN olevan milisensk; t; n, vaikka hasnkin putosi alas neljsen tai vtden sylen korkeudelta.
Keikun ye-hallat tekivät pahan monelle henki]olle t^ellae, etenni nille, joilla oli vilja kasvamassa soilla. Paikka-paikon pani pakkanen rukin ja toukoin laihot pellollakin.
Kyllse tule monelle koko katsominen mistse leip& ensi-vuonna satanen.
Heiniee «ä, ä«l, n, Jumalan kttos, sen sijan hyvin, kun van pouta kest& nitee tehdessse.
kiksi. Ia mielä monta muuta pienempää laitosta on kaupungissa, joita en niin tyyskin lunne enkä tiedä.
Mutta kaikkein mainittavimmat näistä kaikista Tampereen vaprikeista ovat faarinkaljavaprikit, joita on taalla joka ruokaporjarilla.
Ia vähimmässakin vaprikissa keitetään faarinkaljaksi 4 tahi 5 tynnyriä maltaita viikkoossa, ja suurin teos eli mapriki keittää 15 tahi 18 tynnyriä maltaita viikkoossa faarinkaljaksi; vaan sittenkin tahtoo loppua kesken. Sittenkuin tehtaitten työmäki pääsee vapaaksi omille oloillensa, niin faarinkaljan työväki, suuret ja pienet, nuoret ja vanhat, kilvan kimmalla, juoksu jaloin rientäen kiiruhtamat faarinkalja kannun partaalle, se mies joka enemmin maan jaksaa juoda. Kun mäki menee, niin ollaan suuressa ilossa, yksi jalka hyppää, toinen nappaa mennessä, ja huudetaan, mennääs faarinkaljalle. Omea amatessa johuutamat: hui, tuokaas kannu faarinkaljaa, ja sikarit suuhumme,
mutta kas nyt juodaan pinnataan oikein aikalailla, yksi kannu toisen perään, nuoret ja manhat, riilellään, toru-taan ja tapellaan, ja sitten kuin kaikki työt ja toimet omat toimitetut, mennään memputellaan, jalaat yhteen hakkaamat, tuskin pystyssä pysymät. Sitten kämellään sinnetanne, niihin paikkoihin, missä enempi maan mäkeä on koossa, ja siellä rumetaan tappelemaan, isot ja pienet, nuoret ja manhat, hymät ja huonot, jossa on monta laija mäen sorttia, engelsmannia, saksalaisia, ruotsalaisia, ryssäläisiä, pohjalaisia ja suomalaisia, ja tuleepi sitten niin komat riidat ja tappelukset, että meitsilla miileskellään ihmisten lihaa: asia tapahtui Tampereen sillalla 1 pheinäkuuta.
Menneenä vuonna, Mikkelin päivän ehtoona, meni kolme miestä yhden pikkusen asunnon maan poikitse; mutta maan haltia näki nämät miehet, häntä pistätti närältä, kouras kerta tukkaansa, jopa juoksi ulos ovesta, saikin kouraansa kangen, juoksi eteen ja löi ensimäistä miestä, että paikallekohta kaatui, ja.
muutaman tunnin perästä kuoli, ja ne kaksi kamraatia saivat korvatillikan, Mikonpäimän lahjaksi. Murhamies vietiin pois, ja en tiedä missa hän nyt oleskelee.
Tänä kevännä meni yksi vanha mies kosken rannalle, johonka hän jätti lakkinsa, ja sano-” taan että lakissa oli paperinlappu, johon oli kirjoitettu: ”Tässä on mun lakkini, Wallr lähtee pitkään reisuun”. Hän myös meni ja hyppäsi koskeen. Sanottiin päätä sen sekottaneen. Ia Johanneksen aattona meni kaksi tahi kolme poikaa ongelle yläpäässä koskea, jossa tapahtui se onnettomuus, että.
poika putos koskeen, ja kuoli. Myös pvmpulitehtaan työ-plikka sanottiin tulleen pään vikaan kristillisyyden asioista; tohtori määrasi hänen parannus-huoneesen menemään, plikka menikin, mutta öksyi mennessänsä tieltä pois, ja meni koskeen, josta kuolleena saatiin ylös. Heinäkuun 1 päiva oli yksi pumpulitehtaan työmies, tehtaan puutarhassa, työnteossa kosken rannalla, jossa oli hirsi, jonka päälle hän astui, mutta jalka luiskahti, ja putos kiehumaan koskeen. Hänen työkumppaninsa oli saanut kiinni esiliinasta, mutta nauhat katkes, ja kiehuva virta vei hänen matkoihinsa; kuol. leena hän ylös saatiin. Eräs vanhempi mies meni uimaan, ja nuori poika putos jokeen, kuolleena saatiin ylös, mutta mirko-simat jällen. Lähitteellä Tampereen kaupun. kia, maalla tapahtui kumma asia: sonni puski yhden vanhan vaimon kuoliaaksi.
Waikein asia puuhassamme on se, että te näin tavoin tulisitte saamaan ainoasti yhden opettajan, jolla ei mistään olisi apua odotettavana hanen kivulloiseksi ja sairaaksi tultua. Me palkkaamme mielä toisenki; eikä se teillekään mahdotonta olis. Sinä olet useasti minulle sanonut Kukonharjan ja Palojoen kulmilla olevan torppia, suuria kuin satereitä, ehkä oikeastaan kuuluvaiset emäkirkon seurakuntaan. Niitten sopisi kunnollisesti yhtyä teidän pappianne palkkamaan, koska ne käymatkin teidän seurakunnan yhteydessä, ja mitämaks naapurit Lähteenmäki ja Perttula emäkirkolta kääntyivät teidän puolellenne, jos teissä hamaitsevat keskinäistä suosiva ja kansallista yhteys-henkeä; ja maikka eimät he somistuisikaan, niin taidatte toki vakinaiselle apulaispapille, jos muuten olette yksimieliset, lumata 30 tynnyriä, ja melmoittaisitte pastorinne hänelle maksamaan maikka 20 tynnyriä, jonka ohessa yhdistäisitte apulaispapille toisenki toimen, nimittäin, olemaan opettajana kansa-koulussa, joita tästä puoleen korkian esimallan määräyksestä asetetaan joka seurakuntaan. Näin minä luulisin seurakuntanne tulevan sivistyksen ja hengellisen elämän maurastumisen ja korottamisen puolesta loimotettuun järjestykseen.
Poika rukkani! Katsele nyt näitä neu vojani, ja jos niihin suostut ja niitä hymäksyt, niin puhele näistä muillekin, jotka aikomustanne tähän astikka eivät vielä ole miettineet, ettette silloin, koska teitä yhteiUlkomailta.
Itämallan keisari on antanut Ungarilaifillekieltämän vastauksen kirjallisesti, ilmoittaen aikomansa pysyä kiini 300-muotisessa valtakunnan-yhtäläisyydessä, mutta hyljäten 1848-muotiset lait.
Hotinan linnasta Bessarabiassa Turkin rajalla 26 p. kesäkuuta.
Tässä maakunnassa on nyt kurja 010 ja kova rasitus sirkoista (kateista, tekoista, tenteistä). Kolmen tuuman paksulta ne »natoina peittämät kaiken maan, kävelevät pellosta peltoon ja syömät kaikki tyhjäksi. Meidän kylästä lähetettiin sata miestä tappamaan ja hävittamään niitä meidän tienoiltamme, mutta mitä enemmän he niitä mättasimätmassaksi, sitä enemmän maan niitä näytti tuleman näkymiin. Tuotiin sitten monta kuormallista olkia ja poltettiin maa, mutta ei sekään auttanut, sillä kuin ikään luultiin poltetuksi tuhaksi, niin tuhan pöyhöttaissäkuitenkin nähtiin ääretöin joukko eläminä. Ivmalan moimaa ei ihminen moi asettaa.
Wielä yhden kuukauden aikaa nämät sirkat matoina matelemat syöden suuhunsa elot, heinät ja mitä heidän tiehensä sattuu. Sitten saamat lentoneumoja eimätkä yhdessä paikassa enää tee niin suurta vahinkoa kuin nyt, maan niitä paikkoja ainoastaan hävittävät, joihin laskeutumat toisesta paikasta toiseen. Mutta nyt matoina ne syövät maan aiman mustaksi kämellen kihisten monta menäjän mirstaa päivässä.
Me muistelemme Pietarin sanomista lukeneemme, että näitä sirkkoja oli ilmaantunut muuallakin etelä-puolisilla mailla Wenäjäta ja että ne sielläkin olivat tehneet tuhoja kasvuille.
(Suom. ) Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
Joku kertoo (sanomissa Dnäerr. ) kohdelleensa viimeis kuun 15 p. höyrylaivalla, kun tultiin Helsingistä Tammisaarelle, sotamiehenlesken nimeltä Helena Riif, joka jutteli syntyneensä Pietarsaaressa v.
1810, jääneensä seitsemän vuotisena orvoksi, menneensä nuorena Ahvenaiimaalle ja palvelleensa siellä 20 ajastaikaa (Fi-ounät nimisellä herralla, joka nyt on insinyöri-kenraalina; sitten oli hänen siellä nainut sotamies-nikkari joka vuotta sen jälkeen maalättiin menemään kotipaikallensa Tobolskin kaupunkiin länsi-Sipiriassa; siellä elivät yhdessä 11 ajastaikaa, ei heillä ollut lapsia, mutta muutoin oli avioliittonsa onnellinen.
Miehen kuoltua, v. 1859, ei muijaa enää haluttanut asua Sipiriassa; sillähänen siellä asuvaiset kytynsa, vaikka kyllä hymiä ihmisiä, olivat maan tavan mukaan aivan ruokottomia kotomenossansa: koiria ruokittiin samoista astioista, kun ihmisiäkin, astioita sillä valin pesemata jne. Se myös ikävystytti muijaa, ettei hän ollut yhteentoista ajastaikaasaanut olla oikeissa kirkonmenoissa.
Tobolskissa ja sen tienoilla sanoi olleen lutherilaisen opin tunnustajoja noin 60, ja lutherilaisen papin tulleen kerran vuoteensa, paaston aikana pitämään näille jumalanpalvelusta; mutta sen käyneen niin, että pappi, ripin ja sa, herran ehtoollisen ohesainoastansa puhui muutamia sanoja kunkin ripittamän kielellä, jota seenempää ei osannutkaan puhua. Sanoi mies vainajansakin pitäneen Suomenmaata maista parhaana ja kuolinvuoteellansa neuvoneen häntä palajamaan Suomeen. Matkaa luki hän kulkeneensa 500 penikulmaa, ennen kun pääsi Helsinkiin; oli käynyt jalkapatikassa, paikoin pääsnyt armontullen hevosellakin ja kaivantoja pitkin muutamat matkat, välisti saanut kumminkin pussinsa kulkemaan jonkun kuorman päällä. Sanoi matkalla kohdelleensa hymäntahtoisuutta, eikä mitään onnettomuutta tapahtuneen; kuitenkin kuluttaneensa rahaa noin 50 ruplaa, maikka kyllä koki kaikin tavoin säästää; nyt olevan hänellä miela yhden ruplan, jolla aikoo pyrkiä Pietarsaareen; siellä toivovansa jaluulemansa vielä elämän kaksi hänen sisartansa, joilta oli saanut postin kautta terveisiä Tobolskiin.
Tobolskissa oli hän pitänyt lehmän ja kirnunnut ”puhdasta ja kaunista moita”, joka niin kelpasi siellä asuville suomalaisille herrassäätyisille, että hän tuskin koskaan itse sai sitä maistaa, ja lisiksi hankkinut elatustansa, kuin muutkin sotamiesten muijat, torikaupalla. Matkustavaiset höyrylaivalla, kun kuulivat muijan puheet, kokosivat nyt keskenänsä rahaa ja antoivat hänen heikkoin matkavarainsa avuksi.
(Lähetetly. ) Poika rukkani Wampulassa! Teki mieleni minunkin sanasen sanoa sinulle avisein kautta, kuin olen kuullut sinun muitten kappeli-nnesten kanssa olevan siinä puuhassa, että pääsisitte eri pastoraaliksi.
Sinä olet ennenkin hyväksi katsonut neuvoni muissa vehkeissä, et suinkaan näitäkään pahaksts pane, etta ovat vanhan kokeneen isas tuumailemia. Minä huomaan yrityksenne liitettamäksi ja näkyy ikäänkuin olisitte tämän kautta ottaneet askeleen eteenpäin sivistyksen tiellä. Tiettävä on myös, että hyöty aikomuksestanne on suuri. Mitä seurakuntanne hoitoon ensin ja ennen kaikkia tulee, taidatte eri pastoraaliksi paästyänne varmaan toivoa työhönkykenevämpää, taidollisempaa ja kelvollisempaa opettajaa, joka kaiken orjuuden ikeistä irrotettuna, oman laumansa johtajana, vapaammin, rohkeammin ja voimallisemmin voipi ryhtyä seurakunnan holhoukseen, kuin nyky-aikana, jolloin pääpappi on holhonut eli holhomanansa ollut kolmea seurakuntaa. Ia jos joku yhteinen, seurakunnan edistymistä ja parantumista koseva seikka on kysymyksessä, niin on kappelin seurakuntalaisille raskaudeksi, käydä niitä tuumailemassa ja miettimässä emäkirkolla, kahden penikulman matkan päässä. Näin olette emäseurakuntaan liitetyt niinkuin lapset äitipuoleen: olette velvolliset tarvittaessa rakentamaan sen uutta kirkkoa ja monessa turhassakin asiassa täytyy teidän pääpappia hakea ja monta turhaa reisua tehdä, niinkuin esimerkiksi, vihkilistaa ja kirkonkokousta pyytäessä.
Pääpapinkin on voimain sa puuttllvaisuuden suhteen äitipuolisella rakkaudella kohteleminen kappelin seurakuntaa, ehkä hän parhaan osan palkasta ottaa. Tästä huomaitsemme myös, että kappeli-seurakunnat ylimalkaan ovat jääneet simistyksessä aUepäin.
Ia sentähden että pääpapit niin mahan tekevät palkkansa suhteen, on nykyinen pääpapin palkkaaminen nostattanut monta riitaa ja eriseuraa opettajan ja sanankuuliain välillä, aivankin murheellisesta laadusta ja erittäin siellä kussa löytyy kansan häiritsiöitä. Teidän olis siis tarpeellinen, että yhteen laskisitte koko palkan määrän papillenne. Jos tekisitte samoin kuin mekin täällä Alastarolla, sillä väki-luku on Wampulassa varmaan niin suuri kuin täälläkin, ja määräisitte tarkoin mitä kukin manttaali, torppari, ittellismies, käsityöläinen jne. mielisuosiolla maksaisi opettajallensa; minä tarkoitan että’vuotinen makso olis aina sama, jos ei erinäisiä tapauksia. Vhteen-lasku meillä nousi noin 800 hopiaruplaan paitsi kappalaisen virka-taloa, joka pappilaksi tulee; mutta jos laskemme ajanmaihetten suhteen, tulisi peräti vähäiseksi, anoimma me tämän palkkamääran seisovaiseksi ainoasti 30 vuodeksi, joka myös korkialta esivallalta mahvistettiin. Sen määrän jälkeen ei petturikaan taida opettajan palkasta salata eli varastaa, niinkuin nyky-aikana monin vaikoin nähdään ja kuullaan, esimerkiksi testamentin, voin ja pienen tiunnin maksussa.
seen kokoukseen tästä asiasta kutsutaan, ole mielessänne varsin valmistumattomia ja koko toimenne raukenisi tyhjään, niinkuin Metsämaalaisten; toimittakaat palkka-lasku lvalmiiksi paperille pantuna kokoukseen tuotarvaksi, niin pian on toimenne päätökseen tulema ilman suurta rähinää. Tähän toivottaa sinulle ja teille kaikille onnea ja menestystä sinun oma vanha Isäs Alastarolla.
(Lähetetty. ) Pulkkamäestä.
Lukeissani Sanomia Turusta huomasin minä 20 numerossa kirjeen painettuna, joka on kirjoitettu ajattelemattomasti. Kaiketikkin on G. L. alhaisen kansan vihollinen, koska hän sanoo ettei maanrviljelys kannata työtväjen palkkaa. Kuinka paljonhan sitte G. L. luulisi kohtuuden olevan? Waikka ei G. L. ole sanonutkaan missä pitäjässä hän asuu, enkä siittä huolittaan, niin olisi hänen kumminkin sopinut sanoa kuinka paljon hän maksaa paivämiehelle palkkaa päivältä; olisiko se enämpi, kun niissä pitäjissä joissa minä olen nähnyt ja kuullut, nimittäin Urjalan, Punkalaitumen ja Loimaan pitäjissä, nimittäin 5—20 kopeekkaan päilvalta, senjälken kuin pairra on pidempi ja lyhempi? Ollkos se paljo? Moni köyhä mies on, jolla on kolme taikka neljä lasta.
Ajatteles nyt G. L. kuinka paljo siitä tulee neljälle taikka viidelle hengelle päiväksi elatusta, ja siinä kyllä on, jos rvaimo saa vaatteista mureen pidettyä. Jos olisi kuin G. L. sanoo, että kaikki olisivat vuosi-palveluksessa, niin se olisi vielä vähempi.
Mitä itsellisiin ja torppareihin tulee, eipä niitä lujaksi suinkaan ole, koska jokaisella talonisännällä on työväen puute suvi-aikaan; eikä torpparit jaitselliset silloin muille työhön mene, koska oma isäntänsä tarrvits «. Mutta jos G. L. vapauttaisi itsellensä työväkeä, joko torppareita taikka itsellisiä, «iin kyllä hän työhönsä ne myös saisi.
Waikka ei kaikki saa työrvakea, kun räakkaävät väkeansä tavattomalla työllä ja haukkuma- puheilla, niin oma heidän syynsä; niiden täytyy luvata enempi palkkaa. Ia jollei teitin, G. L. , maanrviljelyksenne kannata työrväkeä, kukas taitaa teitia vaatia väkeä pitämäänkän. Mitä väen enentymiseen tulee, on kunnioitettarva sanomain toimitus jo selittänyt. Urjalasta 18 p. kesäk. 1861.
C. S. P.
Patneluvau antanut: T. T. Re«vall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Ilmoituksia.
jS^uuroniUffÄiii koulu Turussa avataau jumalanpal >”’veluksella sunnuntaina I:ä päi>vänä syyskuussa kello 9 edellä puolen vänrän. jona hetkenä siis pitää läsnä oleman sekä kouluuykuiset ovpilaifet, ettämyös ne. jotka ovat ilmoitetut kouluun vastaau otettavlm ja faaiifet luvan sinne tulla, AlftaniKoulu on Patroneösa fartauoofa SJäuft Rantakadulla. Kuovioöt. Öeiuäfuuéfj 1861. (t >07«^»A^lo>p^ae>uMé. > senAllekirjoittanut tarjoo itseänsä tekemään tilaukmutaan useallaisia lamfin lamppuja jakruunuja niinmyös kynttilajaltoja jakruunuja maankirkkoihin; myöskin on minulla kaupaksi nappeja vaaleviin ja tummiin maaviljeliänputuiliin setä oivllllifill uistimia, kaikki helppoihinhintoihin. I. Mahlstlrdt, linnankadulla.
a ovat.
«Katsos tähän! IMF* Ensi syksyjä tuitta nyt kohta olan suutariueornin miten funit, jotfa omat eppiiifa käyneet, . ’i poikaa, ntteluifimmaeti semmoifi, , . jotka eitnenthi ovat «vissa olleet. 15:uvauhasta 25:reuotifeeu; he saavat vaitlaei C:ota 20:ueen ruplaan, sen mukaan kuinka H. E. Handfast, asuva leekirouvan Bernstedtiu talossa Uudentorin partaalla.
Tavarain hintoja Turussa.
Nisut 8 r. . rukiit 4 r. 8U l, jasr. . rukiinjauhot5 r. ja 5 r. 20 t. , ohrat 4 r. 50 k. , kaurat 3 r. , roalkoset herneet 5 r. , harmaat herneet 4 r. 50 k. tynnyriltä; ohrankruynit 24 k. , laurankruyuit 26k. kapalta; humalat !0 k. naula; voi 3 r. 20 k. , tuore naudanliha I r. . tuore lamoaanllh, , lr. 20 ja 1 r. 30 k. , vaNlanliha 1 r. 40 ja !r. 50 k. , tuoresianliha 2 l.
valvattu sianliha 2 r. 50 ja 2 r. 70 k. , heinät 5 aina 10 l. leiviekälta; perunat 40 ja 45 k. neliko; «unat 20 ja 25 k. tiu; mänlpset halvot 75 ja !v t. , kolvuskt halvot Ir. 20 jl r. 30 k. kuormalta; valoviiua W f. kannu.
XXVIII.
Jostakin lähellä T. . . . a olevasta kartanosta kuin miestä sätystettiin tarpeellisissa asioissa kaupunkiin, käski frökynä li. hänen myös aptekista ostamaan ”purnataa”, taikka, lisäsi hän, jolles sitä nimee muista, niin pyydä ”semmoista kun päähän pan— naan”, kyllä sitä sitten antaa tiedetään. Aivan oikein saikin frökynä semmoista, ja se oli
täisalvaa.
Huutokauppoja.
Tuorstaina tulevati elokuu8 väivänä kello 9:stä ed. ja 3 jvp. myydään julkisella huutokaupalla kauppaneuvos ja ritari (J lulinin talossa n:ro 1, 4koittelios. , 4 kaupunginosaa, eli entifeJfå höyrymyllyn tontilla, \va(j«fala-(aiira Greivi Berg’inUijat ruoka varat, i; tuui ’20 pläftilaatlfoQlöta säilytettyjä Wf&eria”kasvuja, foferl-fantaa, tahvia. ftireippia j»e. , muös mvydääli famadta atuffeetamonenlaisia kalanpyydyksiä, niinkuin ManiN. , . ja rrala^ala-löysiä. auffuri* touvia ja muita touau-teeffu, pu>jeita, erifuuruifia plokkia. jomtavidtia. j>. ’mty>i»yrivöitä, uoolo-vaja.
tvnnynnvyöttäjäu, fepgit ja salvumiehen työkaluja jne. ; joka halullisille o?taj!lle ilmoitetaan. Turun laupu»? gibuutofamarieta1861 heinäkuun 29 väiv.
A. Foeh>, l«n.
Tuorstaina tulevan elokuun 22 väivänä kello 12 päivällä, myydään täällä huutolamariösa, julkisella huutokaupalla, 300 lestin tantava, kuparilla vahvistettu.
v. 1857 Turun varvissa rakennettu, valaskala- laiva Greivi Nerg, täysillä taipeilla, josta tarkempaa selitysja tyyslintö-luetteloasaadaan nähdä E. luliuin ja K:n konttorissa täällä. Laiva kuuluu Franskan Veritas-nimiseu byron ensimaiseen luokkaan; jokahalullisille ostajille ilmoitetaan. Turun kaupungin huutokamarista 1861 heinäkuun 29 päiv.
A, Forhman.
Juha WestlinaM, Linnan ladulla.
Myytäväna.
lllH. Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellavakankaita, ihostaja rohtimiöta-lankaa, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tentvjä miesväen »aatteita, Alkunantlasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan. Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Bapettikauppa.
Tänävänä on arvattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias C. F. Alftanin (entisessä Nignellinj talossa Uudenmaankadun varlella kivimuurissa, jossa lunnioitettavan yleisön tarjona on hy>rä varasto monenlaisia T, «Hei^k ja niiden 9t«unut^a halpaan hintaan. Turusta maaliskuu5 p. 1861.
G. 9liefB.
Norjan Silliä, Saksan suopaa, Wiipurin paratta kynttilöitä, Stearinija Palmu-kynttilöitä, myypi I. G. Grönbl Saarnija Tammi-vlantkuja ja hongan vintojaI. H. SöderlundillaItäisen Aurakadun varrella.
yrkkunanklafia, Belgem pruukin hyväluuluista teloa, XXIX Kauppamies H. osti talonpojalta voita, mutta punnitti vaille kokonaisen leiviskän, josta mies siis jäimaksoakin paitsi, muttei surru sentään, vaan kraappas pikemmin korvansa juurta ja sieppas puodista leiviskän vihiin, ja, tullessansa toisten
ngin kaupunkiin, sulloi sen voipyttyynsä; myi varansa samalle kauppiaalle ja sai painon jälkeen tällä kertaa täyden hinnan.
Nöyrimmästi hän sille kiittikin lainasta ja selitti että he molemmat nyt oli kuitit!! Kuulutus.
Kuin virlaatekevaguvernöri tässä läänissä on polisikamariin lähettänyt kolme ruplaa neljäkymmentäkopeikkaa hopiaösa, toimitettavalsi viime kesäkuun 7 päivänä Wiaporin vauki-lasareetissa kuolleen vangin täötä kaupungista Juha Gnstavi Lindströmin lailliselle pelialle, niin kehoittaa polisikamari tämän kautta sitä eli niitä, jotka voivat oikeutensa osoittaa näidenperintörahain saamiseen, ennen tuleman syyskuun Ipäivää, sen toten itsensä volisikamarissa ilmoittamaan. Turun polisikamariöta1861 heinäkuun 26 väiv.
Polisikamarin vuolesta:
Fredr. Ne i»h. Tamelander /’^U M. kulkee elotllllssll tänä vuonna Uudenlaupungin, Naantalin jaTurun _. fefä Slllun-tauPPilllnmätiä jalähtee:
4 p. Hupimatla Turusta Naantaliin.
5 p. Surusta Uuteenfaupunfiinkello 8 epp.
6 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
7 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
8 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
9 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
10 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
11p. Hupimatla Turusta.
12 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
13 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
14 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
15 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftp.
16 p. Turusta Saloon kello 8 eftp.
17 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
18 p. Hupimatka Turusta.
19 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epft.
20 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
21p. Turusta Saloon kello 8 epp.
22 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
23 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
24 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
25 p. Hupimatta Turusta.
26 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
27 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
28 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
29 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
30 p. Oleskelee Turussa pannun perkkauksen tähden.
31 p. Surusta Saloon kello 8 epft.
Likemmän tiedon antaa fapteint laivassa.
Indren; Suom. Ehtoosaarnan:WarapastoriMalmström; Ruots. Ehtoosaarnan:Past. apul. Stenström, »tbruh. -kirkossa, Suomea:NarapatztoriMalmström.
Linnan kirkossa. Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Piplian selityksiä pitämät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapastori Malmström ja keskiviikkona kello 5 jpp, suomen kielellä PastorinapnlainenStenström.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Papiksi nu* littiin Turun pääkirkossa heinäkuun 31 p. Lars August Palonen (todisteella approbatur eum laude) patztorin-llpulaiseksiKumlingeen; ArvidUtter anno IvuodensaarnaajaksiSavon lappalaisvirallajapitäjänapulaisenapulaiseksi; Viktor MagnusHellsten armovuodensaarnaajaksi Kauvatsan kappelim Huittisissa; Frans Isat Wellenius kaftpalaisenapulaiseksiSuoniesnellä Karkussa: (nåmät todisteella approbatur).
(Porvoon. )Wirka vapans suotu: Kymmenenpast.
E. S. Nymalm kahdeksikuukaudeksi, jolla aikaa toppat I. G. Gräsbeek on Miran toimittajana.
Määrätty Sortavalanpastorinaftul. O. G. Blomgren pastorinsialliseksisamassapitäjässä.
Wirta-muuttofirja Pietarin hiippakuntaan (Inkerinmaalla) on annettu Pernajan kappalaisen apulaiselleK. A. Skutuabli.
— HaettaMllksi ilmoitettu kappalaisvirka Pulkkilassa 150 päivän sisään 18 p:stä miime huhtikuuta.
— H. K. Majesteettinsa on armollisesti suonut hiippakunnan pispalle St, G. Ottelin’ille virka Ivapautta kolmeksi kuukaudeksi täta kesää, jolla mapauden ajalla H. korkea-armoisuutensa aikoo matkustaa aittamailla saadaksensa parannusta heikontuneelle ter Hveyoellensä.
Wirkavaftautta on myöskin suotu Puumalan pastorille G. E. af Enehjelm kuudeksi ’Niiloksi, 15 päivätztä kesäkuuta lukein, erinäisiin a ¦fiantoimituffitnfa, jolloin Virolahden kappalaisenapu ’lainen v. pastori A. 335. Mansner on määrätty pastorin virkaaPuumalassa toimittamaan. — Wirkavapaus suotu armovuodensaarnaajalleSulkavalla K. E. M. Nordströmille kivuloisuuden tähden 1 p:vään syyskuussa.
Määrätty: Helsingin alaalkeiskoulun rehtori K. F. Stoekutz papillisilla toi* . mituksilla Helsingissä olemaan niille Suomen kaartiin kuulumille amullinen, jotka tänä kesänä eimät seuraa kaartia Pietariin.
Pastorinvaali Padasjoella tulee tapahtumaan elokuun 25 päivänä.
Wirkavapaus on suotu kahdeksi kuukaudeksi, luettu 8 p.
heinäkuuta, Mikkelin pastorille, rovasti A. G. Nordqvist’ille; Mirkaa toimittaa sillä aikaa pastorinapulainen WP. A. F. Sundberg; pastorin sijaiselleHelsingin kaupungissa h). pastorille M. Forsten’ille kuudeksi miiktokaudeksi, erityisten aftainfa tähden, jolla aikaa pastorinMirkaa siellä toimittamaanonmäärätty pastorinapulainen M. pastori I. W. Boisman, sekä tämän Mirkaa taas toimittamaan linnansaarnaaja maisteri St, E. Aspelund; ja Iyväskylänylialkeiskoulun kanssaopettajalle maisteri St, H. Kahelinille tulemaksi lukumuodeksi opinharjoitustensa jatkamiseksi ulkomailla.
Waltuuskirja annettu Wiipurin alialkeiskoulun n), t. opettajalle, opetustieteenkokelaalle A. W. Ekroos, vakinaiseksi opettajaksi mainitussa koulussa.
Määräyskirja annettu Heinolan vä Kotimaalta.
KeisarillisenMajesteetin Armollinen listus toimenpiteistä Julapsen-murhan estämiseksi. Annettu Helsingissa, 6 p.
toukokuuta 1861.
Me ALEKSANDERToinen, Jumalan Sirmosta Keisari ja Itsemaltias yli koko Wenajan maan. Suomen Suuriruhtinas jne. , teemme tiettämäksi: Huolella hamaittuamme kuinka mallan paljo lapsenmurhia Suomessa tapahtuu, olemma Me, tutkeissamme niitä syitä, joiden on anneltu näihin murhiin useimmasti aihetta antaman, Armossa nähneet tarpeelliseksi, semmoisten rikosten estämiseksi säätää seuraamalla tamalla:
I:ksi. Wanhimpain, isäntäin ja emäntäin tulee, kohta kuin syytä on luulla jonkun heitä palmeleman taikka heidän keskuuteensa kuuluman naimattoman, vaimo-ihmisen olevan raskaana, häntä siitä kuulustella, ja jos nainen silloin kieltää olemansa raskaana, kätilöimellä tahi muulla ymmärtämällä vaimolla tutkituttaa hänen tilansa. Jos nyt epäluulolla näkyy oleman perustusta, on siitä seurakunnan pastorille kohta tieto annettama jalapsensynnyttäjä maadittama, synnytyksen jälkeen, pastorin tykönä ilmoittamaan lapsi kastettamaksi.
2:ksi. Wanhimmat, isännät ja emännät taikka muut, joidenka palveluksessa tahi läheisimmässä keskuudessa, sikiönsä surmannut taikka lymyttänyt naimaton lapsensynnyttäjä raskautensa loppuajoilla on oleskellut, ovat pahanteonkaaren 61 luvun 3 §:n ja heinäkuun 12 p. 1750 annetun kunink.
kiellon mukaan siitä edesvastaukseen tuomittavat, että eimat ole pitäneet hänestä tarpeellista huolta, eivätkä rikoksen estämiseksi käyneet ensimäisessä pykäleessä mainittuihin toimiin.
3:ksi. Seurakuntiin otettujen katilointen pitää, milloin heitä siihen pyydetään, maksotta oleman sekä naineille että naimattomille köyhille lapsensynnyttäjille neumonaja apuna; ja jos joku niistä on niin tuiki köyhä eli hätääntynyt, ettei hän voi hankkia itsellensä asumusta eikä henkensä elatusta, siitä asianomaisille ilmoittaa.
4:ksi. Kunkin seurakunnan vaivaishoitohallitus sopikoon hadan-alaisten lapsensynnyttäjä- vaimojen majoituksesta ja ylöspidosta synnyttämisen aikana joko seurakuntaan asetetun, oppinsa puolesta tutkitun ka’tilöimen, taikka muidenki seurakunnassa asuvain hyvämaineisten avio-vaimojen tahi leskein kanssa, että ne luoksensa ottaisivat tämmöisiä lapsensynnyttäjiä ja huolellisesti hoitaisivat sekä heitä että heidän sikiöitänsä, siksi kun äiti synnytyksen perästä on jällensä päässyt terveeksi ja voimiinsa.
liajan-saarnaajalleK. F. Blomqvist’ille olemaan pääkirkon toimitusmies Porvoossa.
Turun polisilamarinilmoituksia. Heinäkuun 28 p.
ilmoitti vahtimestari Juha Björkqvist, asuva Ruissalon sillan korvaisessa huoneessa, häneltä päivääennen, varkaan käden kautta, asunnostansa kadonneen mustan verka-takin, portmoneen(rahakukkaro)ja siinä 2 hopiaruplaa, markan seteleinä, 2 piippua, toinen aineista ja toinen puusta, 7 juomaklasia, 1pääharjan, ja myös tähän varkauteen epäilemänsä muutamia ryssän merimiehiä, jotka häneltä olutta ostivat, sillä ei ketään muuta vieroa ollut hänen asunnossansa, varka:, den aikoina.
30 p. ilmoitti: I:ksi mamsell Wilhelmina Pousar, häneltä saman kuun 28 p. Pitkämäen ja asuntonsa välillä, joka on talo n:ro 5, 7 korttelia ja 7 kaupunginosaa, kadonneenharmaan verka-mantun; 2:ksi maaviljeliä Juha Sehröder, häneltä päivää ennen, kaupungissa ajellessansa, kadonneen 2 kultaista kellon-avainta, toinen käden muotoinen ja toinen tavallinen torvi-avain, ja3:ksi Piika Katarina Wilenius, häneltä saman kuun 26 p. asunnostansa talossa n:ro 3, 5 korttelia ja 7 kaup. osaa, tumattomalla juonella, kadonneen isompi hoftiainen ruoklllusikka, nierkittynä ”F. W. 4 p. marraskuuta 1847”. Samana päivänä tuotiin polisikamariinlöydetty nahkanen eigari-kotelo teräs-syrjilla ja kiinipanikkeella; myösBremerilaiseneigarilaitos-johtajanLudvig August Ploghöftin alaikänen poika, Karl Ploghöft, hukkui uidessanfa Aurajoessa.
31p. ilmoitti:
I:ksi kamppamaakarin opftilainen Gustavi Gilman, saman kuun 27 p. Isolta Hämeenkadulta löytäneensä sukka-ftarin, ja jätti ne polisikamariin; 2:ksi tehtaantyömies Juha Berg, häneltänsä saman kuun 23 p.
itäisellä Brahekadulla kadonneen ftunasella safianilla vuoratun nahkakukkaron ja siinä 4 yhden ruplan sedeliä, sekä 1 kahdenkymmenen ja 1kymmenenlopetan hopiaraha; 3:ksi lääninbllkhollari Konstantin Levison, saman kuuu 24 p. niitultansa takavaarikkoon ottauttaneensa oudon lehmän, jonka kaulassa rippui semmoinen plakki-lappu kun kaupungin laitumellepäästettäissä on tumallinen; 4:ksi salmumiehen maimo Kristina Johansson, harmaan farkatröijynmiheriällä millamuorilla, häneltä eilisin lumattomasti tulleen siepatuksi asuntonsa mierestä talossa n:ro 1, 2 kortt. ja 4 kaup. osaa; ja s:lsi leskirouvaluhannaRignell, yöllä saman kuun 30 päivää vatztaan, sisäänmurtamisen kautta Wuori-lojuun, häneltä marastetuksi 16 uusihopiaista 3 hopiaista tilusikkaa, merkityt puustaveilla A. E. W. , 1 lapsenlusikka ”Theodor”nimellä, kori leipinensä, joukko eigarria ja truutillinen tetä. Waunumllllkarin-opftilainen Alexander Södervall, jolla kaikki ne varastetut lusikat oli, otettiin tän kuun 1päim. pölisinkautta kivi, talutettiin kaupunkin korjuun, ja on kaupungin kämnerinoikeuteen sysätty pitkistä sormistansa.
Elok. 1 p. mainitsi nuorukainen August Palmberg, että häneltä tietämättömällätamalla, majasta Riehterin talossa, oli kadonnut 1 seili ja keula-purje. — 3 p. otti pölisikoturilta Erika Vlombergilta talossa n:ro 3, 10 kortt. ja 3 kaup, osaa, pois mustan verkasen Mällistäkin valkosella ja ruutusella milla-muorilla, hihansuut paltetut mustalla silkkikankaalla, 1 sertinkikattunisen paidan, puolen tuuman leveillä punasilla ja mustilla juomilla, pakan malloista sertinkiä ja valkosen bomulivillasen hameen-miehustan, jotka kaikki Erika Blombergsanoi, markaudesta mangitunihmisen Maria Sofia Numme Perjantaina Elokuun 9 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M3& lin Esbon pitäjästä hänen talteensa jättäneen. Samanll päivänä tuotiin ftolifikamariin harmaa sarkasortuuti, joka lähellä entistä höyrymyllyäolemastapaatista talteen otettiin.
11 S. Kolminaisuuden p. saarnaalvat:
Piiii-tirlossa, Suom. Aamusaarnan:Pastorinapulainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan:Warapastori
Pastorinvaalissa Nummenpitäjässä viime sunnuntaina tän elokuun 4 p. sai Westanfjerdin kappalainen, m. pastori ja viisauden maisteri D. E. Hildeen kaikkein saapumilla olemain huutajain yksimielisen kutsumuksen.
Kristianian yliopistolta Norjassa, joka tuleman syyskuun 2 p. mieltää 50-muotisen olonsa riemujuhlaa, on kutsumuksia tullut Suomen yliopistolle ja suomalaisen kirjallisuuden seuralle.
Jatkajaa Sttaren 31 n:ssa pyydämme silmäämään S:n T:sta 29 n:n 3:teen paistoon.
Wai ettekö näitä pieniä pidä sanomain kumussakaan! Mvilasta kerrotaan etta Lääkärin talo Friidalan kylässä vahingon valkean kautta yöllä heinäkuun 26 päivänä on palanut poroksi. Kaikki talon asunrakennukset omat niin tyyni menneet tulen omaksi, ettei jäänyt muuta paitsi riihet ja heinäladot hämittämätä. Irtain omaisuus on osaksi saatu korjatuksi. Tulen mailalle pääsemisen syynä sanotaan ollen, eräs puolihullu piika, joka ilta-myöhäsessa oli käynyt talon aitassa yksinäisnä salassa tupakkia polttamassa ja pahasta piippu-kärsästänsä varistellut kipinöitä vaatteisiin. Talo oli palomakuutettu maha enempään kuin 600 ruplaan.
(P. K. S. ) Nummen pitäjästä. Koska joku, kuin on itseänsä ainoasti nimittänyt Sant Kaarinan mies
l— m, näissä Sanomain lehdissä n:ro 27 on kuuluteltamaksi antanut, että silloin, eli 23 paimanä miimeiskuluneessa huhtikuussa, kuin se minulla holhottama ormo-lapsi niin surkiasti paloi, ja muutama tunti jälkeenpäin kuoli, omen olis pitänyt olla suljettuna ja minun maimoni ja minä, pitkältä poissa kotoa, eikä niiden, jotka huoneessa vieressä olimat eli asuimat, pitänyt pääsneen lapsen amuksi, ehkä tämän olis pitänyt surkiasti huutaneen; niin olisi Sant Kaarinan miehen
l— m ensin itse tarminnut kuulustella asian perustusta, niiltä jotka silloin lähimmällä olimat, eikä kuulusteleman mailman kansan jaarituksia, ennenkuin hän senlaatuisia asioita rupea sanomihin lemittämään, kuin asia on siitä painosta että se kyllä muutoinkin kosee meitin sydämiimme, ilman että sitä mielä pahemmaksi huudetaan, kuin ollut on. Asia eli tapaus oli kuitenkin tämmöinen: minä olin poissa kotoa, ja maimoni, joka oli laittanut valkian totolle, meni mettä perään oman maan piiriin, joka on noin viidenkymmenen askekelan paikoilla, ja jätti amaimen suulle; kohta sieltä takaperin tultuansa porstuaan eli esitupaan, seisahti hän, jonkun sanan pvhuttelemaan yhtä ihmistä
yksi hetki ja, omen omattuansa lapsi seisoi keskellä permantoa miellä vähäsen lyöhämän puettuin maattein liekissä; huutoa ei kukaan kuullut, tottakaiketinki sauhu ja liekki kohta hänen suunsa niin oli tukauttanut ja huutoa estänyt, ettei sitä kukaan kuullut; maimoni kiiruhti vesiämpärillä häntä malamaan ja sitten laskemaan sänkyyn, mutta ehkä sitä voideltiin ja muita neumoja koeteltiin, hän neljän tunnin perästä nukkui ijankaikkisuuteen, mielä siinä malilla puhuttuansa jonkun sanan.
Saan minä mielä sanoa että kuulusteltaisiin paremmin, ennenkuin rumetaan ihmisten sydämiä mielä enemmin kalmamaan, kyllä se meitiin muutoinki maikuttaa, eritotten kuin tämä oli maimoni sisaren tyttären lapsi, jonka mies kuoli muosi takaperin ennen tätä tapausta ja maimo kolme kuukautta senjälkeen, ja sairaana ollessan jätti lapsensa meitin haltuun; tämä lapsi on meillä suloisemmin pidetty kuin oma lapsemme. Antakoon Jumala sen järjestyksen ihmisille, ettei silmänräpäystäkään jättäisi pieniä ymmärtämättömiä lapsia, yksinäan kuitenkaan, malkian lähelle.
Kristian Juhanpoika.
s:ksi. Jos silloin nähdään, ettei semmoinen lapsensynnyttäjä moi lapsensa hoidoksi ja itsellensä elatusta hankkia; on ilmoitus siitä tehtämä maimaishoitohallitukselle, semmoista enempää toimenpiloa varten, kuin tarme maatii.
6:ksi. Kemittääksi seurakuntain kustannusta tässämainituista toimista seuraamissa kulungeissa, tahdomma Me armossa myönnyttää, että niistä rahoista, jotka 1852 maaliskuun 22 päimana annetun Armollisen asetuksen mukaan, koskema yleistä maimaishoitoa Suomessa, omat määrätyt köyhäin lasten kasmatukseksi, käytettäköön joku, yksissä neumoin kaikkein läänissä olemain vaimaishoitohallitusten kanssa, asianomaiselta gumernöriltä määrättämä osa, etupäässä köyhäin lapsensynnyttäjäin ylöspidoksi: jota paitsi olemme Armossa hymaksi katsoneet, Suomen maltamaroista säätää kaksituhatta neljäsataa ruplaa muoteensa, kaikkein Suomenmaan läänein kesken kolmella sadalla ruplalla kullekin jaettuina, äskenmainittuun tarkoitukseen käytettamiksi: jonka tähden ainoasti ne kustannukset köyhäin lapsensynnyttäjäin ylöspidosta ja hoidosta, joita ei näillä määrä-rahoilla saada suoritetuiksi, koh.
dastansa jäämät vaivaishoidon rasitukseksi, kuitenki niin, että vaivaishoioollaon oikeus saada lapsensynnyttäjältä kulunkinsa palkituksi, jos hänelle maroja sittemmin ilmaantuisi, taikka siitä oikeuden mukaan kaivata hänen mertti-miestansa. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa.
Guvernöri Turussa kehoittaa läänin asujamia kussa hemois kupula-tauti liikkuu, jokapaimä lämpimänä muoden aikana uittamaan kipeet hevosensa, eliuima-paikan puutteessa, matamaan ne kylmällä medellä, ja kummassakin tapauksessa, olki-huiskilla pesemään heidän ihonsa puhtaaksi; ei ole kuitenkaan haamaisia ruumiin paikkoja hassaaminen.
Suomen LähetysseuramiettiHelsingissä miime kesäkuun 18 p. kolmannen muosijuhlansa, johon lähetysystämiä oli kokoontunut sekä pääkaupungin seuduilta jakaumemmistakin seurakunnista, Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta. Suomalaisen saarnan piti Degerbyn saarnaaja I. G. Mannelin, prof. Jesajan 40 lum. I—B marsyin johdosta, ja ruotsalaisen saarnanm. pastori Putkonen, loh. 15: 12— 14 marsyistä. La Hetys-Sanomat julkasemat kummankin saarnan sisännön, ja ilmoittamat johtokunnan vuosikertomuksen.
Barometer-niminen uusi ruotsalainen sanomalehti tulee ensi syyskuulta alkaen annettavaksi Helsingista ja jaettavaksi joka perjantaina kello 12 Frenekellin ja Pojan kirjakaupassa. Se tulee olemaan melkein Paperilyhdyn kokoinen ja muotoinen, kumminki vähän isompi, ja maksamaan tältä loputta kolmannes-lvuodelta 50 kop. täällä ja 65 kop. maamme postikonttoreissa, johon postimestarien palkkiot ja postirahat ovat luettuina. Se sisältää ”kirjoituksia maaviljelyksestä, kaupasta ja keinvllisuudesta, tieteellisistä ja taiteellisista kysymyksistä, kertomuksia kotimaan aikakaudellisesta kirjallisuudesta, kotija ulkomaan uutisia, tietoja Helsingin elämästä, sekä kaunokirjallisuutta. ” Niinkuin lukia näkee, lupaa tämä uusi lehti antaa knjoituksia kaikellaisia, hyödyttömiä ja huvittanna. (Suom. ) Uusia kirjoja.
Koulukartta-kirja, Stielerin mukaan.
Suomennettu 40:sta saksalaisesta painokfesta. Sisältämä seuraamat 12 karttaa:
I. Aurinkokunta. 11. Muutamat merkittämimmät tähdistöt taivaalla. Muutamia selityksiä mailmaiseen maaoppiin. 111. Länteisen ja itäisen maapallon puolikkaat. Australia.
IV. Europa. Waltio-muoto. V.
Europan naala-kartta. VI. Europan Wenäjä. VII. Suomi. Vili. Aasia. Waltiomuoto.
IX. Aasia. Katsaus maan luonnolliseen tilaan. X. Afrika. Xl. Pohjais Amerika ja Lansi-India. XII. Etelä-Amerika. Turussa, I. W. Lilljan ja Kump.
kustannuksella. Hinta 4 markkaa.
Että kartta suomalaisessa puvussa on tervetullut alkeisja kansa-kouluille kuin myöskin kotona tietoja harrastavaiselle suomalaiselle, on tiedetty asia. On tän kartankin ilmaantuminen jällen yksi askele suomalaisuudelle voitoksi; ehkä nyt verasta päin sopisi toivoa enempääkin, nimittäin että ei ainoasti valtio-muoto(eli valtain arimo-) karttaita olisi paljaaltansa toimitettu, vaan tan muassa eli myös kohta suorastansa täydellinen, tarpeellinen ja tavallinen koulukartta-kirja, ja oltaisiin maahan tuomatta ulkokielisiä krosseja, joita tarvittaessa vielä kumminkin kysytään; ja ken kookkaamman ottaa, se niukemman hylkää. Toivoisimme siis kustantajain, viivyttelemätta tärttuvan näihin, aivottuihinsakin, mehkeisin, odottamata tän äsken syntyneen otollisuutta.
Puhdasta tekoa se onkin; mieltyköönpänuorisomme tähän. Palkkain nimet ovat, karttakirjan kunniaksi, hyvin säilytetyt. Muutamia epätasaisuuksia pyydämme kuitenkin osoittaa. Londoo, Brehmi, Mynkhi jne.
pitäisi oleman London, Brehmen, Munehen. Nimissä: Aleksandria, Meksiko, Bonifasio, Galifia, Barselona, Sisilia, Sveitsi jne.
pitäisi käytettämän totista kirjoitustapaa.
Rinnatusten tavataan: Wieni ja Wien, Romi ja Rom, Götepori ja Göteborg; Drenpuri, Orenburg; Brussel, Bryssel; Sehlysselburg, -puri; Wenetsia, Wenetia; Wienan meri, Wiena meri; Karan jaKarin meri; Tyrrhenan, Tyrrhenian meri; Kiima, Khiva; Algieri, -ria; Kaukaso, -sia jne.
lutland, Helgoland, Pentland, mutta Englanti, Grönlanti, Atlanti, -tm ja Englannin; Grekan maa, mutta Aasia, Kiina ja Riiga. Unkeri, Inkeri (!?).
Suottansa on europan venäjä suurennettu. Sen perässa on Suomi poissa luonnollisesta jar
jestyksestänsä. Havaittavia virhiä on siinä:
Haukoniemi, Hattulla, Haappajärvi, Wehmau, Paimio, Mäutuharju, Rununlinna, Anarei, Kimmene jne. ; Wuoksen nimi on kadonnut. W«la: venäjän kartan verosta olisi ainakin, Raamatun historian lukemisessa, Palvstinan kuva ollut hyöoykkaampi.
Meijais-puheita, eli Kristillisiä Muistutteita mureh mäelle lohdutukseksi, kehoitukseksi ja varoitukseksi, Antero Wareliukselta. Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861. I. F. Granlundin kustannuksella.
Maksaa 20 kopeekkaa.
Tieteemme on tämä monista maamme hengellisistä kirjoista ainoa laadussansa, jolla juuri semmoisena etsikko-aikana, kuin omaisen pois kannettuna, on tarkoituksena olla vainajan saattajille erittäin sekä lohdutukseksi murheessa, että kehoitukseksi toivossa javaroitukseksi huolimattomuudessa; ja onnistukoon tämä kirja tekemässä toisenlaista muutosta meidän nyt niin ta vallisissa peijaisissa, joista vähänkin ajatteleman, palausmatkallansa, todella sopii kysyä: ”mikä menetys, mikä kohta ja laita osoitti ränäpäilväisessä kemussa totisen kristillisyyden mieltä ja palavuutta; eikökeskinäinen liikutus korkeimpaan ja yhteisen hartauden ylentäminen varsinpuuttunut?”Kuin näin on,
rohvaiskoon Herra jonkunkin murehlväessä, näistä 44 puheesta, kuin on kirjasessa, valitsemaan ja kuulten lukemaan tilaisuuteen sopimia kappaleita, eli Sanan johdolla, leiviskänsä liinasen kääreistä avaamaan.
Mitä erittäin tämäkin kirja todistaa, on että teliänsä vallassa on Suomenkieli sula.
Ap. Paalvalin Efesolaisille lähetetyn Epistolan Selitys on Uuden Testamentin uunista halullisille ja tarkastamille Raamatun lukijoille Suomessa lämpymäisiksi toimitettu. Se on evangeliumin saarnaaja I. Diederiehin kirjoittama, G. Dahlbergin suomentama ja I. F. Granlundin kustantama. Turussa painettu 1861, maksava 10 kop.
(Lähetetly. ) Biblian levittamisestä.
Nev-Pork nimisessä kaupungissa Amerikassa on sen maan Biblianseura rakentanut, muutamia vuosia sitte, mainion suuren ja muhkean kartanon biblian tekoa varten, niin julkisen ja komean, että siinä olisi kyllä mailman voimallisimmalle ja suurimmalle kuninkaalle hovia. Siinä on suuri kirjapräntti, kirjan-niouslaitos ja niiden tarvehuoneet.
Siitä lähetetään joka vuosi mailman moniin valtakuntiin 800, 000 biblian paikoilla.
Englannin Bibliaseura, joka tammikuun 1 päivanä piti kokouksensa, oli viimmesena vuonna ulos lähettänyt 1, 787, 398 pyhää raamattua ja kaikkiastansa, ilmaantumisestansa asti, 39, 315, 256 kappaletta.
Lyhyt kertomus Napoleon Bonapartesta. *) Ei koskaan nähty loisto oli tämän uuden valta-istuimen seurassa, jonka ympärillä tyhjäksi tehdyn vapaavaltakunnan enimmästi arvossa pidetyt kenraalit niinkuin sotamarsalkat kokoontuivat; joulukuun 2 p.
kruunasi Napoleon Parisissa itsensä ja puolisonsa, ja paavi toimitti voitelemisen.
Oman valta-istuimensa kanssa Ranskassa pyrki hän yhdistämään alavalta-istuimia muussa Europassa ja asetti niihin perheensä jäseniä, seuraavaisesti hänen tahtonsa tottelevaisia tekiöitä. Italialaisen vapaavaltakunnan valtiohallitus julisti hänen itse 15 p. maaliskuuta v. 1805 Italian kuninkaaksi; 26 p. pani hän Milanossa kuninkaan kruunun päähänsä ja nimitti senjälkeen poikapuolensa, Eugen Beauharnais, varakuninkaaksi. Piombinon ja Lukkan hän antoi sisarellensa Elisalle ja hänen puolisollensa; Genuan, Parman ja Piaeenzan yhdisti hän ranskalaisen, valtakunnan kanssa.
Itävallan ja Wenäjän yhdistyttyä Englannin kanssa häntä vastaan, antoi hän suuren sotajoukon nimellä merkityn ranta-sotajoukon pikaisesti tunkea Saksanmaata vastaan, joka helpotettiin hänen liittonsakautta useampain saksalaisten ruhtinasten kanssa.
Wurtembergin ja Bayerin avulla ja Bernadotten karkaamisella Frankiin sotimattoman Preussin aluskunnassa, ammuttiin Itävaltalaisia sivulta ja takaa. Lokakuun 8 p. voitti Murat tappelun Wertingin tykönä, 17 p. antautui Ulmin kaupunki ja vaikka Nelson, 21 p. , hukutti ranskalais-espanjalaisen sotalaivaston Trafalgarin edustalla, arkkiherttua Kaarlo voitollisesti tunki Italiaan ja Preussi varusti itsiänsä, niin kulkivat Ranskalaiset kuitenkin Itävaltaan, siksi kuin joulukuun 26 p. , rauha Pretzburgissa lopetti sodan. Eräs senaatinpaätös antoi keisarille liikanimen ”suuri” ja Ranskan maanpiirillinen valta näytti perustetuksi. Napoleonin lanko (vuoveri) Murat korotettiin Kleven ja Bergin suuriherttuaksi, veljensä losepin korotti hän Neapelin ja Sieilian kuninkaaksi, Wenedigin hän yhdisti Ranskanmaan kanssa, Guastalla annettiin Napoleonin sisarelle, Paulinalle, ja Neuenburgin (Neufehatelin) sai sotaministeri Berthier. Sukukunnan lain säätäminen sitoi kaikki nämät ruhtinaat hänen tahtoonsa. Weljensa Ludvig sai pian sen perästä Hollannin kruunun. Napoleonin juonet pani 12 p. heinäkuuta Reiniliiton toimeen, jonka paämieheksi hän rupesi niinkuin suojella, jonka perästä keisari Frans 6 p.
Elokuuta vapaa-ehtoisesti erosi romalaissaksalaisesta keisarikruunusta ja romalaissaksalainen valtakunta niin muodoin loppui.
Häntä vastaan kapinoitsevan Preussin löi Napoleon lokakuun 14 p. Lenan ja Auerstädtin tykönä, luovutti siitä sen liitto, laisen Saksin, valloitti petoksella taikka väki”) Katso n:lo 28.
vallalla suuri-arvoifimmat preussilaiset linnat, järjesti hallitusmuodon valloitetuissa preussilaisissa maakunnissa, kohteli vaaliruhtinaskuntaa Hessia niinkuin valloitettua maakuntaa, julisti Englannin fulkutilaan ja kielsi kaiken kaupankäynnin jayhteyden Englantilaisten kanssa. Wenäläinen sotajoukko kiiruhti Preussia auttamaan, mutta tappelut Pultuskin, Eilaun, Heilsbergin, Dstrolenkan, Friedlannin tykönä ja Danzigin antautuminen johdatti (heinäkuun 7 ja 9 p. ) rauhanpäätökseen Tilsitissä, joka tuotti Preussille sangen surkeoita vahingoita. Espanja jakoi 1807 Napoleonin kanssa Portugalin.
Rauhan aikana yhdisti hän v.
1808 Kehlin ja Kastelin, Weselin jaWliessingin Ranskan valtakunnan kanssa, otti Bourboneilta pois Espanjan ja Indian kruunun ja antoi sen veljellensä losepille, teki lankonsa Muratin Neapelin ja Sieilian kuninkaaksi ja antoi hänen suuriherttuakuntansa Bergin Hollannin kuninkaan ala-ikaiselle pojalle. Europa vapisi; ainoasti Itävalta nosti kapinan sortajaa vastaan ja julisti sodan häntä vastaan huhtikuun 9 p.
1809. Suurella voimalla hyökkäsi hän vastustajansa päälle, pakoitti toukokuun 13 p.
Wienin antaumaan, menetti kyllä toukokuun 21 ja 22 p. tappelun Aspernin ja Esilingin tykönä, joka alati on loistama kuin ensimäisen luokan tähti Itävallan sota-historian aikakirjoissa, mutta vahvisti itsensä sen jälkeen italialaisen sotajoukon kanssa ja teki Itävallan kanssa 14 p. lokakuuta rauhan Wienissä, sitte kuin hän 17 p. toukokuuta oli yhdistänyt koko Kirkkovaltakunnan Ranskan kanssa. Joulukuun 16 p.
eroitti hän itsensä losefinasta ja piti huhtikuun 2 p. 1810 häitä arkkiherttuanna Maria Lovisan kanssa. Eugen Beauharnais nimitettiinFrankfurtin suurherttuaksi, Hannover yhdistetty Napoleonilta äsken tehdyn ja veljellensä leromelle annetun kuninkaan valtakunnan Westfalin kanssa, ja Hollanti, kuin sen kuningas luopui kruunustansa, yhdistettiin Ranskan valtakunnan kanssa. Ainoastansa Espanja pitkitti sotaa vapautensa tähden ja Englanti uhkasi vielä yhtenänsa valloittajaa. Maaliskuun 20 p. 1811 synnytti Napoleonin puoliso hänellepojan, joka jo ennen syntymistänsä oli saanut Romin kuninkaan arvonimen. Kuin sittemmin riita nousi Wenäjän ja Ruotsin välillä, alkoi Napoleon, sanomattomasti varustaen itseänsä, sodan Wenäjätä vastaan, ja vei kesäkuun 24 p. 1812 kahdeksansataa tuhatta miehisen sotajoukkonsa Niemenjoen ylitse.
Mutta Moskovan palo, pakkaillen ja moninaiset kärsimiset hajoitti hänen sotalaumansa ja yhdellä lyömällä musersi valtansa parhaan osan. Waivattu ja julmasti rasitettu Saksanmaa kapinoitsi, kosti hänelle lokakuun 18 p. 1813 kansakunnan tappelun kautta Leipzigin tykönä, joka ijäisiksi ajoiksi ajoi hänen pois Saksanmaasta, ajoi häntä takaa Neinilrirran ylitse omaan maahansa ja pa
Tuorstaina tulelvan elokuun 22 päiroänä kello 12 päivällä. myydään täällä huutokamarissa, julkisella huutokaupalla, 300 lestin tautava, kuparilla vahvis. tettu. v. 1857 Turun varvissa rakennettu, valaskala- laiva Greivi Ber^, täysillä tarpeilla, josta tarkempaa selitvsja tyyskiutö-luetteloasaadaan nähdä E. luliuin ja K:n konttorissa täällä. Laiva kuuluu Franskan Veritas-nimisen byron ensimaiseen luokkaan; jokahalullisille ottajille ilmoitetaan. Turun kaupungin huutokamarista 1861 heinäkuun 29 päiv.
A. Forhman.
Perjantaina nyky elokuun 23 p. , alkaen kello 9 ed.
ja 3 jpp. , mvydääll peilovartia-miesvainajan Isr.
Lindholmin rerillisten täällä kaupungissa Arseniulsen eli Uudenmaan poiktiekaduviereesä olevassa talossa, n:rossa 4, 25 korttelissa I kaupunginosaa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainajan jättämä sekä irtain omaisuus, oleva hopla-, kupari-, paiväna. Forhman.
messinki-, tina-, plakkija rauta-kalua, flajta ja vos Unta, petsatulta ja maalatulta huoneen kaluja, 1mangeli, 1läsilivi, sänkyja miehen pitovaatteita. Ikäsirattaat, 1haulipyssy ja 3 lehmä-nautaa. että yhtä toistakin tanvekalu». ja lello 12 pllivällä, toimituksessa ilmoitettavilla ehdoilla. fiinteä omaisuus v* osa mainittua taloa turo 4, 25 korttelissa 1 kaupunginosassa, josta halullisille ostajille ja u^etningin omistajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista 1861 elokuukän, kuin jokapaikkaan sekoitatte esimerkiksi ”topra” ja ”karaso!”
Hi, jättäkää pois semmoiset sanat, niin sitte se vasta topra on! XXXI.
XXXII.
Lukusilla I—^08»I —^088kysyi pappi
r yhdeltä nuorelta mieheltä joukossa: Onkos viikossa useampaa lepopäivää?
On. jos ottaa tahtoo! vastasi tämä.
”Missäs silloin olit kun Pori paloi?” (1801): kysyi toinen mies toiselta. ”Katon pääl'”, vastasi tämä.
”Oi voi, vai katon päät”1 ihmetteli edellinen, vaikka toinen vaan kattoi päälle.
Kuulutus.
Kuin siinä PolisitamariSta roiime heinäkuun 26 p.
annetussa kuulutuksessa, että Polisitamarissa onkolme ruplaa neljäkymmentä lopettaa hopiassa, toimitetta vana Weaporin linnan rvanki-lasareetissa kuolleen elinailasen linna-vauginLindströmin likinäisimmille perijille, se erhetys on luiskahtunut, että Lindströmin risti»nimi tuli ilmoitetuksi olleen Juha Gustavi, vaikka nimensä oikeammiten olikin Gustavi Robert; niin saa Polisikamari tän kautta toistamiseen kehoiltaa sitä eli niitä, joilla, tietensä, on oikeus äskeunimitetyn Guötavi seen, Robert Linströmiu jättämäin rahain saamiennen tuleroan syyskuun 1päivää Polisikamariosa ilmaantumaan.
Turun Polisikamarin vuolesta:
Fredr. Neinh. Tamelander.
Myytävänä.
BtS”Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja, .
Tampereen liinatehtaan pellavakaNkaita, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja, Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä «valmiiksi tehtyjä miesväen »aatteita, Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
&aptttitauppa+ Tänävänä on avattu allekirjoitetun teoksien tapettikauppa kauppias C. F. Alftanin (entisessä Nignellin) talossa Uudenmaankadun varrella kiroimuurissa, jossa kuunioitettavan yleisön tarjona on hyvä varanto monenlaisia XaV«tt\a ja niiden fSteuuutfla halpaan hintaan. Turusta maaliskuuu 5 p. 1861.
G. Niets.
Tauluklafia ja Peiliklafia Norjan Silliä, Saksan suopaa, Wiipurin paraita kynttilöitä, Stearinija Palmu-kynttilöitä, myypi I. G. Grönber Vlkkunanklafiu, Bergan pruukin hyväluuluista teloa, Juha WeötlinaM, Linnan kadulla.
. HöyrylaivaNhekla /^KMx kulkee elokuussa tänä vuonna Uua°^. /RW^> dentaupungin, Naantalin jaTurun sekäSalon-lauppilanväliäjalähtee:
11p. Rimatta Turusta Naantaliin il. ipp.
12 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
13 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
14 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
15 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta (Saloon kello 8 epp.
17 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
18 p. Hupimatla Turusta.
19 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
20 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
21p. Turusta Saloon kello 8 epp.
22 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
23 p. Surusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
24 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
25 p. Hupimatla Turusta.
26 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
27 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
28 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
29 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
30 p. Oleskelee Turussa pannun perkkauksen tähden.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Ilmoituksia.
koulu Turussa avataan jumalanpa! »»-velulsella sunnuntaina liä väilvänä syyskuussa kello 9 edellä puolen väivän, jona hetkenä siis pitää läsnä oleman sekä koulun nykyiset oppilaiset, ettämyös ne. jotta ovat ilmoitetut kouluun rrastaanotettaviksi ja saaneet luvan sinne tulla. Koulu on Patronessa Alftanin kartanossa Länsi Rantakadulla. Kuopiosta Tyttölastenkoulu Turussa avataanlauvantaiua elokuun 24 väivä, kello 8 ed. pv, , jolloinmyös vasta-alkavaisia, tavaNisilla todisteilla myötäusä otetaan vastaan. Turueta. 1861 elokuun 9 väivä.
Adolf Lindman.
Allekirjoittanut tarjoo itseänsä telemaan tilauksen mukaan ufeallaisia lamfinlamppujajakruunuja niinmyöskynttilajaltojaja kruunuja maankirkkoihin; myöskinon minulla kaupaksi nappeja vaaleviinja tummiin maaviljeliänpukuihin sekä oivallisia uistimia, laitti helppoihinhintoihin.
I. Mahlstlrdt, Annankadulla.
Wuohijoen isossa myllyssä on jaubatus-vero Pubäinmieslen päivääu sturaava:
Nisuja ja Rukiita Mädätään. . 3 markkaa tynnyri.
Rukiita ja Ohria 12 kop. . . Kauroja 10 kop. , < Elokuun 6 päivä 1861.
Juhan Gustaf Juhanpoika, Wuobijoen kartanon mylläri.
täiseksi jättää tarjotun rauhan, huhtikuun 11p. 1814 luopumaan Ranskanmaan kruunusta ja ruveta ainoastansa Elbasaaren ykflnvaltiaaksi. Kuin tiedot Ranskasta siellä ilmoittivat suuren lahkokunnan olevan tytymättöman uuteen hallitukseen, jätti hän helmikuun 26 p. 1815 sotajoukkonensa Elban, astui maalle maaliskuun 1p. Kännesnimisessä kaupungissa ja piti, sitte kuin useammat kaupungit miekan liikkumatta hänelle olivat avaneet porttinsaAa Ney vienyt sotajoukkonsa hänelle, maaliskuun 20 p.
tuliaisiansa Parisiin. Iksinvaltiaat lausuivat Wienin kokouksessa kansakunnan oikeuden kirouksen häntä kohtaan, ja Waterlootappelu, kesäkuun 18 p. kukisti ijaksi päiväa hänen valtansa. Hän erosi 22 p. toisen kerran hallituksesta, matkusti, kuin hänen aikomuksensa purjehtia Amerikaan meni hukkaan, heinäkuun 14 p. englantilaisten suojeluksen alla, jotka rveivat hänen vankina S:ta Helenan, Afrikan maan osaan kuulumaan saareen, kussa hän lokakuun 18 p. 1815 eli Longvoodissa niinkuin europalainen valtiovanki, vartioittuna liittolaisten komisarjuksilta, ja kuoli toukokuun 5 p. 1821 vatsataudissa. Sitte kuin entisen keisarin luut olivat tervanneet liki 20 vuotta Santta Helenan saarella, otettiin ne, englantilaisten kanssa tehdyn suostumuksen mukaan, lokakuun 16 p. 1840 maasta ylös ranskalaiselta lähetykseltä, vietiin takaisiin Ranskanmaahan ja haudattiin juhlallisesti Invalidkirkossa Parisissa.
Niin päätti paivänsa Napoleon Bonaparte, joka, varustettu kaikella voimalla tulemaan voittamaksi ja sovittavaksi verenhimoansa kyllästytetyn Ranskan vallankumouksen päätökseksi, pikemmin piti sen suonenvedon tapaisista vävähtelemisistäkiinni, ja, samoin kuin se ennen oli riehunut itseansa vastaan, nyt johdatti sen sotaan ihmisyyttä ja maallista järjestystä vastaan, joka, sitte kuin hän oli noussut korkeimmalle ihmisellisen korkeuden kukkulalle, pikemmin pani jalkansa saavuttamattomuuden äkkijyrkän yli ja niin muodoin syöksi itsensä alas, kuin levollisesti hallitsisi siltä korkeudelta, johon hän oli kievahtanut ylös, joka vihdoin, muinaisajan väkeväin jättilaisten tavoin, vaipuneella voimalla vielä kerran tarttui rauhan puuhun nyhtäistäkseksensä sitä juurinensa ylös, mutta turhaan kokein sitä ja kokonansa vaipunut, viimein ei enää jaksanut ottaa käsiänsä siitä pois, ja tällä tavoin, vangiksi joutumisensa olleen itse syypää, sai surkean kuoleman.
I. K. H.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 4 r. 80 k. , rukiinjauhot 5 r. 20 k. , ohrat 4 r. 50 k. , kaurat 3 r. ja 3 r. 15 k. , valkoset herneet 5 r. , harmaat herneet 4 r. 50 k. tynnyriltä; ohrankryyllit 24 k. , laurankryyint 26 k. kapalta; humalat 10 k. naula; voi 3 r. 20 ja 3 r. 40 k. , tuore naudanliha 80 k. , 1r. ja 1 r. 20 k. , tuore lampaanliha 1r. < 1 r. 20 ja 1 r. 35 k. > tuore sianliha 2 r. , valvattu sianliha 2 r. 50 ja 2 r. 70 1. . heinät 5 aina 10 k. leiviskältä; perunat 40 ja 45 f. «eliko; munat 20 ja 25 k. tiu; koivuset halvot 1 r. 10 k. < mänlyset halvot80 ja 90 f. kuormalta ; paloviina 60 k. kannu.
«9 onnin joutavia.
XXX.
Jossakin ylimaan seurakunnassa torui pappi saarnastuolista yhteistä kansaa siitä etta jaamailiv. it vieraita sanoja puheessansa-, ja sanoi: Te vaarannatte ja pahennatte oman kielenne, niin ett’ette osaa enää puhuakkan niin että joku seitiä ymmärräisPatnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W> Lilljan kirjapainossa, 1861.
Huutokauppoja.
Porthanin kuvapatsas on nyt saatu Muneheniin, jossa se on malettama. Mutta kuin ei miela ole niin paljon rahaa saatu kokoon, että möisi alottaa malmista marten tarpeelliset työt, lepää tämä patsas parempaan aikaan jossakussa makasiinissa.
S. I. S.
Dtavassa luetaan: Ömersti Mendtin tilalla Possulissa eli Posselinnassa Termajoen kylässä Wiipurin pitäjässä sanotaan heinä tehdyksi tänä kesänä koneella, jota on metänyt kaksi hemoista, ja yksi mies ajanut. Tämän koneen on pitänyt tehdä työtä päiväässä niin paljo kun noin 25 miestä.
Oulun Wiikko-Sanomat kertoo että elok.
10 p. heidän kaupungin raastuvassa valittiin edusmiesta jäseneksi valtiosäätyin valiokuntaan, ja kauppaneuvos I. W. Snellman sai usiammat porvariston huudot.
Tapaturmaisia kuolemia Hämeen läänissä:
heinäkuun 1 p. Kalalahden torpanvaimo Fredrika Wilenius Pohtolan kylästä Teiskon kappelia, sai sonnin puskemista niin kovin, että vastoin läakari-apuakin kuoli kolmen päivän perästä; 7 p. karvurinkisälli Gust. Wilh. Fagerström Nastolan kappelista hukkui uidessansa Kukkian järvessä siellä, ja entinen torpari Gust. Antinpoika Peraharvia Ahlajärven kylästä Kalvolan pitäjää kuoli samoin Riisikkolan kylän läpitse juoksemaan jokeen Akkaan pitäjässä; 9 p. hukkui seppä Kantin 3-vuotinen poika Adolf Storejanan kylässä juoksemaan puroon, Asikkalan pitäjässä; 12 p.
Ananias Sarala, Harmoisten kylästä Kuhmoisten kappelia, kaatui täydessänsä Suomisten talon vihalla päin kimeä ja turmeeltui niin pahoin, että kuoli seuraamana päivänä; s. päiv. kohdattiin mielenvikainen talonpoika Josef Kuusela Asikkalan pitäjästä, kotoa kuljeskeltuansa, kuolleena Kaskuon järvessä, luultavasti itsensä hukuttaneena.
Muotialasta. Mitä tulee siihen ettei viimeisessä Mustialan vuositutkinnossa oltu talonpoikain ramitsemisesta huolta pidetty (katso näiden sanomain 30 n:roon), luetaan F. A. T. geissä laitoksen direktörin selittämän ”että hänen tietensä ei ketakään tässä Perjantaina Elokuun 16 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
M 33.
12 S. Kolminaisuuden p. saarnaavat:
Päii-lirlossa, Suom. Aamusaarnan: Warapastori Indren; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. Ehtoosaarnan: Pastorinapul.
Stenström; Ruots. Ehtoosaarnan: Warapast. Indren.
Kehruh. kirkossa, Suomea:WarapastoriMalmström.
Linnau kirkossa. Suomea: Koulunoftettaja Lindman.
Kupittaan lähteellä, kl. V, 9 ruotsia ja kl. ’/«W suomea: Koulunopettaja Lundell.
Piplian selityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä WarapastoriSaxen ja leskivlikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Malmström.
dahl; Maistratin fihtieri, v. tuomari, leskimiesKarl Arvid Tollet ja mamseli Thilda Lovisa Pikoleina Säve; salvukisälli, leskimies Fredrik Reinhold Ekqvist ja palovartiaM. Nylund vainajan leski Maria Wilhelmina Lundgren.
11 p. trenki Matts Matinpoika ja piika Eva Sofia Silvander; Piikkiön kihlakunnan kruunuvoudi vapaasukuinen Karl Theodor Ornhjelm ja mamseli Emilia Aurora Lovisa Malmgren; läänin lääkäri Kangasalan piirikunnassa medie. lieentiati, vapaasukuinen Karl Edvard von Bonsdorff ja niamseli Hilda Fredrika Dahl; lääninlääkäri Rymättylän piirikunnassa medie. lieentiati Johan August Hertzman ja mamseli Sofia Antoinetta Dahl; merimies Johan Gustaf Efraiminpoika ja neitsy BrigitaKatarina Fineke.
Turun polisitamarinilmoituksia. Elokuun 7 p.
ilmoitti mamseli Johanna Stenberg, tuonoin Hamppufpinnarinkadulla eli kauppias Akermanin puodin paikoilla, häneltä pudonneen kultasormuksen, nimipuustaveillaI.
E. S. ja jollakin vuosiluvulla.
8 p.
ilmoitti:I:kfi uunimaakarinkisälli Gustaf Wahlgren, että tryykirautansa, merkitty 5 n:lla, sunnuntaina heinäkuun 28 p. oli luvattomasti kaapastu talossa n:ro 1, 23 kortt. ja 1kaup. osaa, ja 2:ksi entinen polisiftäällysmies Henrik Henrikinpoika kadottaneensa kultasormuksen, jolla oli kärmeenpään kuva ja siinä sininen kivi. Sam. päiv. tuotiin polisikamariin sininen parasolli mustillahipsuilla, jonka oikea omistajansa saa takasin.
9 p. ilmoittipiikaFredrika Ingm— an kadottaneensa portmoneen ja siinä 81 kop. hop. 10 p. ilmoitti:I:ksi suutarimestari K. G. Morgonoff, häneltä noin 2 viikkoa takaperin, talossansa n:ro 216 ent. Merikorttelissa, varkaan käden kautta kadonneen mustan verkasortuntin lysterini vuorilla; 2:ksi trenki Anders Ludv. Antinpoikapalvelevakauppias Malmgrenia, hänen hopiaisen plakkarikellonsa teräskäädyillä ja 2 messingiavaimella, varastetuksi asunnostansa, ja 3:ksi haudankaivaja Fredr. SaMn, asuva talossa n:ro 4, 10 korit. 3 kaup. osaa, Kupittaalla löytäneensä ruplan sedelin. Samana päiv. vei joku vaimoinenrouvalleSöderman, leipäpuodiinleskirouva Foekin talossa, yhden lastu-hatun, sidottuna keltaseen ja siniseen nenäliinaseen; senhatuntoirouroa Södermanpolisikamariin, kotzk’ei sitä häneltä noudettu.
Hiippakuntain sanomia. (Porvoon. ) Wirkavapaus suotu: pastorin siniselle M. Forsten 6:ksi viittokaudeksi, erityisten asiainsa tähden, joll’aikaa pastorin virkaa siellä toimittamaanon määrätty pastorinaftulainen vp. I. W. Boisman, setä tämän virtaa taas toimittamaanlinnansaarnaaja maist. K.
C. Asplund; ja Iyväskylän ylialkeiskoulun kanssaopettajalle maisteriK. H. Kahelen tulevaksi lukuvuodeksi opinharjoitustensa jatkamiseksi ulkomaalla.
Vakuutuskirja annettu Viipurin alialkeiskoulun v. t. opettajalle, opetustieteen kokelaalle A. W. Ekroos, vakinaiseksi opettajaksimainitussa koulussa. — Määräyskirja annettu Heinolan väliajan-saarnaajalle K. F. Blomqvist olemaan pääkirkon toimitusmies Porvoossa.
Vuolleitll Turussa. Heinäkuun 2tl p. Johan Mikael, puusepänkisälli M. Lagerströmin poika, 10 kuutautisena; Henrik Lindström, ent. haudankaivaja, leskimies, hukkui uiden, 40 vuotisena; 30 p. Karl Ludvig August, eigaritehtaan työmestariK. L. A. Ploghöftin poika, hukkuin uiden, 10 vuotisena; 31 p.
tyämestarintytär. Ruotsin alamainen, neitsy Kristina Adolfina Sandbom, 34 vuotisena; Karl Gustaf lonanpoitaRönnqvist, naimaton kuski, kuoli hevosen potkasemisesta, 30 vuotisena.
Elokuun 1 p. Johanna Ulrika WalMn, leskivaimo Maariasta, kuoli yhteisessä läänin lasaretissa; 2 p. Wilhelmina Willentytär, kehruhuoneenknihti K. G. Sahlbergin vaimo 32 vuotisena; 7 p. Aina Karolina, vaimoihmisen Eva Karol. Gabrielin tyttären äparälapsi, 53 piimäisenä; 2 p. AxelFelix Ferdinand, rahasto-huoneentvahtimestari O. M. Stadius’enpoika, IV, vuotisena; 8 p. Katarina luhantytär, varvin salvumiesKylander vainajan leski, 81 vuotisena; 9 p. JohanQvist «li Wikström, naimaton lossimies, 55 vuotisena; 11 p. Johanna Serafia, varvin salvumies A. Renbergin tytär, 8 vuotisena; 13 p. Johan Oskar, ittellisvaimoihmisen Johanna Heitintyttärenpoika, 1 vuoden lapsena.
Avioliittoon tuulutettiin Pää kirkossa, ensi erä:
heinäkuun 28 p. pakkaaja Henrik Herman Ekholm ja neitsy Emma Maria Lovisa Ekman; kruununnimismies Tenholan piirissä Anders Ivar Sältin ja mamseli Matilda Elisabeth Karolina Meller; maehinisti, Ruotsin alamainen, Nils August Hjorth ja neitsy Hedvig Lovisa Hellström; merimies Anders Otto G—ustavinpoikll ja neitfy Josefina Antoinetta Sjöberg. Elok. 4 p. suutarinkisälli Otto Wilhelm Juhan Paita ja neitsy Emma Ulrika Sjöblom; Hallisteu myllytrenki, leskimies Gustaf Adaminpoila Ahlgrenja ittellineu vaimoihminen Fredrika Antintytär Rosen Kotimaalta.
Wapaus postirahan maksusta onsuotu kuuromykkäin koululle Turussa. Papistolla on oikeus mirkasigillin, taikka, kussa sitä ei ole, oman sigillinsä painamalla, ilman maksuta kirjoitella mainitun koulun esimiehelle.
Gnsimäinen höyryvaunuSuomen rautatiellä lähti tän kuun 8 p:n ehtoona liikkeelle ja kulki se malmiin radan Helsingin ja Fredriksbergin valillä. Reisu uudistettiin usevia kertoja, lisätyllä vauhdilla ja viimeiseksi santakuorma-vaunuilla. Koetusretket olit kaikin tarvoin mielenmukaisia. Lähestyneet katsojat joka luokasta, tervettivät, kehoitettllilia tältä uudelta ja merkilliseltä näyltä, sitä höyryä-kuorsumaa Ilmarista kaikumilla hurra-huudoilla.
Tutkinto Westankärrin maaviljelyskoulussa tapahtuu tän elokuun 30 päiv.
ja on oleva miimeinen ennen koulun lopettamista.
— Höyry-alus ”Thekla” lähtee Turusta samana aamuna kello ’^6 sinne ja palajaa ehtoopuolella.
Uusia kirjoja.
Jeremias Ritzlerin Tutkistelemuksia Jumalan viisaudesta lesuksen kuolemassa ristin päällä ja hänen kylkensä avaamisessa.
rSuusosma, entanut luh. Kustaa Heinonen. TuFrenekellin kirjapainossa, 1861. I.
F. Granlundin kustantama. 64 sivua, 16 staainttaeaenssa. Maksaa 20 kopeekkaa. Sanasta seuraaminen kääntäessä, on tehnyt kirjaan epaselmiä paikkoja suomalaiselle lukialle.
Sanomissa Turusta näjin oleman n:ro 31:sä nimensä ilmoittamattoman kirjotus, jossa hän muun seassa puhuu siitä jo edesmenneestä paperitehtaan työmiehestäkin jotakin, josta ei läheisimmät sukulaisetkan tiedä, niinkun senkin kun kirjottaja sanoo hänen lakistansa löytyn ilmoituksen eli kirjotetun lapun hänen pitkään reisuun lähtemisestänsä:
joka on tarinaa; sillä ei hänen lakistansa löytty mitään, ja vielä toiseksi, nun hänen kuolemansa oli jo samoissa sanomissa ennen tullut ilmoitetuksi. K. F. S r.
Loimaalta kirjoittaa H-i— i elokuulla, että heinänaika oli hyvin somelias; tuloa karttui keskimäärin. Rumis on sekanaista, simumaissa heikkoakin, ja on leikattu melkein kaikki, ompa vähän poimittukin eli tapettu riihissä.
Wampulasta. Mitä erittäin seurakuntaamme tilaan tulee, olen siitä makuutettuna että täällä ollaan parempaan päin pyrkitilaisuudessa saapumilla olemista talonpojista ollut kielletty osaa ottamasta silloisesti valmistetulta päivällis-pvydältä tai muulla lamalla sybtämää hankkimasta. Dlen tosin saanut kuulla
kirjoittaa hän
että yksi laitoksen ruokapalmelia on jollekkin talonpojalle antanut sopimattoman mastauksen hänen leikkiselle kysymyksellensä, mitä puolipäivä herrain pöydällä maksaa jne. , mutta muuta syytä kysymyksessä olemaan moitteesen en ole selmoksi saanut. ” Porista ilmoitetaan että läänin lääkäri, tohtori K. F. Haartman; pitkälliseltä keuhkotaudilta maimattuna, kuoli äkisti tän kuun 2 päiv. , 47 v. ijäösä.
Mntalin seurakunnasta kirjoitetån heinsekun 1p. : jVlanviljelys on nsn enennetty ja udesta y\m tehty, ettse 10 vuoden kuluessa on jo mutamissa tiloissa kylvetty 3mas ja 4jees osa ensempi; eritteein on t&llfe perunan-viljelys nln ensstty ettte miitamissa taloissa on 3mas osa viljelysmaata perunan kasvissa, vsehee yli 50 tynnyrin oli mennénse vuonna perunia kylvetty mutamissa manttalin tiloissa, van nistse oli se vahinko ettei ehditty saman kaikkia ylös, usioissa jsei VINi^WN, mutta M— rusthollin jsei veehee yli 10 tynnyrin kylvon.
Mutta on Jumalan kitos hengellistakin sanan siementä ruvettu runsammin kylveemén:
5 sunnuntaina kolminaisuden p«iveestie aljettin ensimfeinen kerta sunnuntain ehtöpuolella piteemåin råmatun-selitystse.
Lama Herra Jesu meille voima nm ettemmekylmsen talven alle makåmån jtfiisi, van olisimme valmistunet ijankaikkisen suven tullessa! Tremsen hyveen siemenen edestee tule minun ja kaikkein seurakuntalaisten, kitosta kanta. Kirkon keeyjse.
Tammisaarelta elokuun 9 p. Wiimis keskiviikkona 7 päivä tässä kuussa pidettiin täällä pormestarin vaali. Niinkuin pormestarin maalissa tapana on, huusi tässäkin jokainen huutaja kolmea henkeä, koska kolme niistä, jotka saamat enimmät huudot, pannaan ehdolle, keisarin valittavaksi niistä. Tässä tilassa sai täällä mirkaa- tekevä pormestari, varatuomari K. H.
Rabergh kaikkein huutajain yksimielisen kutsumuksen eli 286 huutoa, sitälikin varatuomari K. I. Stark 106, neuvomies K.
D. Tötterman 75 huutoa jne.
Menneellä ja tällä viikkoa tuli satamaamme muutamia kruunun höyryja kanuna-venheitä ja yksi isompiki sotalaiva oleskeli muutamia päiviä vähän ulompana satamastamme.
Naiden mäestö, käydessänsä maalla, saatti vähän enemmän liikettä kaupungissamme kuin tavallisesti; parina kolmena iltana lahettivät he soittokuntansa (musikinsa) ”hakaamme” soittamaan, joten yhtenä ehtoona venajan upseerit musikin pauhatessa sanrat hypyssä kiertää nuoria naisiamme.
Olen kuullut puhuttavan, vaikka en tiedä lieneekö tosi, että asianomaisten puolesta parhaallaan tuumaillaan postikulun toimeenpanemista meritse Hankoniemeltä Tukholmiin höyrylaimalla, joka kulkisi koko talmenki tätä väliä. Hankoniemi tosin on Suomen mannermaan eteläisin niemeke, mutta pysyneekö tämä vali kaiken talvea auki jäästä, sitä en taida sanoa, mutta jos niin on ja tämä postikulku mahdollisena tulisi matkaan saaduksi, niin toki siitä hyötyä olisi. Ei sitten tarvitsismuutamia miikkokausiaodottaa postin tuloa Ruotsista, niinkuin Ahvenanmaan kautta Ruotsin postia talvisina aikoina usiasti on täytynyt odottaa. Wakavampi ja jarjellisempi postinkulku Suomen ja Ruotsin matilla olisi sillä tamoin odotettamana. Meidän kaupunkimme siitä myös saisi suuremman postikonttorin. A. Toimonen.
Tampereelta 6 p. elokuussa. Kesän kauneus ihana ja ne hauskat huvitukset on täälläkin ollut yleisön nautittavana. Iksi hurvittelee itsiään yhdellä ja toinen toisella tavalla. Muutamat kämelemät pitkin kaupungin katuja ja välistä puikahtavat puumulitehtaan isännän puutarhaan, joka onkin kauneutensa josko ei suuruutensa puolesta verrattava maamme parhaimpiin istutuspuistoihin, ja on avoinna kaikkina aikoina kaikille huvituksen rakastajoille. Toiset taas kulkevat mähäisiä, välistä pidempiäkin
noin 5 peninkulman pituisia hupimatkoja Näsijärvellen tehdyllä höyrylaimalla, jossa tydyttämällä mielellä saamat katsella jännien tyventä vedenpintaa, kesän ihanimpana aikana, ja niitä monilukuisia saaria,
joita luonto on jakanut näihin niinkuin moniin muihinkin maamme mesistöihin, — sekä Näsijärmen rannan epätasaisuutta: joka paikka paikoin pistelee itsensä pitkiin niemen suikaleisiin ja alkijyrkkiin kukkuloihin, ja toisin paikoin lentelee peninkulmaa pitkiin lahden pohjukkaihin; joitten ympäristöillä silmaimme eteen ilmaantuu nuot kauniisti raketut kylät, kullan hohtavat pellot, viheriöitsevät nutut ja tuuheat lehtimetsät: jotka kaikki antamat todistuksen, että eletään täälläkin Suomen saaremme sisällä tällä puolen pohjan lahta, ja ramitahan rukiisella ruumis raukkamme jäsenet.
Höyrylaivoista olis vieläkin tehtaitten isäntäin kiitokseksi vähän mainittavaa. Nämät kiiruhtaa matkustavaisia kaupungista maalle ja maalta kaupunkiin asioitansa pikaisesti toimittamaan. Nämät tekee niitä ennen mainituita hupimatkoja kaupunkimme nuorison suosioksi. Näistä toinen, eli Näsijärvellä oleva höyrylaiva johdattaa haloilla lastatuita seililaivoja kesän tyynempinä päivinä rantojamme kohti. Pyhäjarvellä ei olekkaan muita laivoja kun höyry-. Mutta tällä viimmemainitulla on melkein joka arkipäiväinen toimituksensa siinä, kun tyhjentää ruoka-lastinsa kaupunkimme rantaan; joka todistaa Tampereen ja Hämeenlinnan välillä olevaisen vesijakson rannalla löytymän nuot monet vilja-rikkaat pitäjät, joista melkein yli vuotinen ruoka kaupunkiimme tulee.
Sanalla sanottu: näitten kautta on kaikin puolin entistä vilkkaampi liike syntynyt kaupunkiimme.
Jos tuo Tamperellaisilta esitelty, hallitukselta tuumailtu ja sanomalehdissä keskusteltu rautatie sais ratansa ohjata Tamperetta kohti, niin siitäkös meillen ilo nousis! Me saisimme, muuta hyötyä mainitsematta, paljon hupaisemman seuruuselämän. Täällä olis sitten joka päivä vieraina
niinkuin Wuoksen mainiolla putouksella,
ulkoja kotimaalaista herrasväkeä, katselemassa näitä monilukuisia tehtaita ja tätä puolen nykyisen virstan pituista kosken putousta, joka lakkaamattomalla juoksullaan tehtaitten liikettä valveilla pitää, ja saattaa monenlaiset teollisuuden tuotteet mailman markkinoille myytäväksi. Mutta toivossa aika kuluu, eletään siis toivossa; sillä taitaa sekin joskus tapahtua, että rautatie tänne venyy; ja nuot lintuin tavalla lentävät vaunut niitten raitioitten päällä tänne kulkunsa johdattaa.
Mutta kavahtakaamme siittä itsiämme, ettemme tulis liikanaisiksi huvituksen rakastajoiksi, jota minä tyhmä pöllöpaä rupean jo pelkäämään; sillä tavallisuus on kyllä hyvä ja kiitettava; mutta liikanaisuns ei ole herroillenkaan hyödyllinen, sitä vähemmän työtätekevälle säädylle.
Wiimis talvena tuotiin tänne Pietarista takkiraudasta valettu tavattoman suuri kotkankuva.
Sen sanottiin painaneen, jos pvheessa perää on, 336 leiviskää. tensa pystytettiin ylipuolellen pHuäunmeunlittäehhdasla, liki kosken kurkkua, eräallen ihmisvoimalla tehdyllen saarellen, arviolta noin 5 eli 6 syltää korkia kivijalka, jonka päällä hän katsojain suureksi ihmeksi jättiläis-suuruutiaan näyttää. Tämänkivijalan sivussa soenn kaksi taulua, joissa Aleksander enfimaija toisen nimi löytyy suurilla latinaisilla puustavilla kirjoitettuna; on tässä vielä muutakin latinan kielistä kirjoitusta, josta minunlaiseni mies ei tiedä mitään yleisölle selittää, vaan päalleluotettavainmiesten puhetten jälkeen, on nämät edellämainitut keisarit, Tampereella ollessaan, sillä paikalla käyneet, joitten muistoksi tämä jättiläis-kotka on arvattavasti asetettukin. Tämä viimmemainittu on tehty puumulitehtaan isännän kustannuksella. Tehtaan työmies.
Tampereelta 10 p. elokuussa. Täältä olen nähnyt usein kirjoituksia olleen Sanomissa näinä aikoina, ja niissä kaikenmoisia kuulumisia ja ilmoituksia, vaan en ole vielä nähnyt muistaani olleen yhdessäkäänmitään mainittuna siitä niin korkeasta rakennut- sesta, jota täällä nyt paraillaan rakennetaan tiilistä, että päätä huimaa huonopäifen kun sen päästä alaspäin katselee. Sitä rakennetaan pumpulitehtaan pihaan, ja sen korkeus tulee olemaan 25 syltää. Tästä taitaa joku ajatella että on niitä korkeampiakin nähty; mutta luulen ettei Suomessa nielä ole ennen nähty niin korkeata korsteenia kun Tampereella nyt saadaan nähdä. Tästä korsteenista tulee kaikki tehtaan lämmityskoneen sauhut ja viela paine-huoneen mahdottoman paksu törky (sauhu) johdatettavaksi ulos. Sen rakennus aljettiin jomennyvuonna, vaan lakattiin talven tultua. Taas rumettiin sen kimppuun kemäälla ja on kestänyt kaiken suven, eikä vieläkään ole valmis.
Huittisista elokuun 6 p. Koska näitten sanomain n:ssa 31 oli turmion tapauksia taalta, saadaan vielä lisätä, että varvarr Juha WikströmMommolasta nykyjään hukkui, niin myös torpan poika Kalle Penttinen Karhiniemeltä, ja Wingon trenki Lauttakylästä, joka heinään mennessä, viinapäässä nuljahti paatista joen syvyteen.
Vanna äirektöri L— n I^Ar— in rautatentaassa Hoi aika karvoin kanviaHa silloinkiu ainoasti lääkkeeksensä maannotaHa »okerit ». Överstinna I^:Haalla ikmetellen tätä kysyi totisena: ”?lo nvvät ikmiset! miltäkän tuo maistuu?”
”se maistuukauvilt », teilläu armonne!” vastasi tämä vankan kolealla äänellänsä.
XXXIV.
Nvvällä supliikilla varustettu mies oli ottanut panaksi tavaksensa veäellä valnekoukkuansa tarpeettomastikkin. ”Muulla on niin tarkat silmät, että n«/en Karvasen kävelevan tuolla tornin kllkon päällä”, sanoi nau toisellensa.
”Vainiin maaka”, vastasi toinen, ”niin tarkkoja ei ole minulla ; muttminä 4««/sHoka tömävksensen askeleista. ” XXXV Kukaties oli sama veitikka kun «anoi:
”^Hellessanikerta Härvellä, pettiHää, Ha minä llevoseneni paivineni ponHaan, Hota mvö 6en »Hoin rantaa päin Ha sitte suuresta avennuBta ylös. ”
”Hlina k»ns kerta Huu 6uin noin Haan alle”, tonanti toinen Ha pvsäliti enempää punumast».
”Kuinkas sun sitte kävi?” kvsanti edellinen nuulet kölmöllä. — ”Olen siellä vielä!” selitti äskeinen.
XXXVI.
XXXVII.
on nvkv^ään koeteltu että lievonen elää 25 vuorokautta svömätöinä, kun vaan saa kvllaksi vettäHuomaksensa; mutt»inoasti 5 vuorokautta, Hnomataina, Hos «avaan kuivaa ruokan; onko känellä 10 vuorokautta tarpeeksi svntävä», mutta niukemmin Huutavaa, niin nän kuolee. näkyy kuinka välttämätöntä vesi on Ilevuselle.
Isovatsainen herra lähti ravintolasta ahisten ja puhisten, kun oli syöty pulskea päivällinen ja juotu monta maljaa. Tuli häntä vastaan kerjäläinen ja rukoili rahanäyriä.
”Mitäs sillä tekisit?” tiuskasi herra, ollen pahalla tuulella. ”Ostaisin leipää, kun on nälkä”, vastasi toinen. ”No kiitä onneas”, sanoi herra, ”kun et ole vatsaa vaivoissa; kyllä mar sinun kelpaa, mutta toista minun un. ” imin.
Uudenkaupungin tienoilla puhuvat kaikkikin hyvin lyhykäiseen, mutta muutamat niin peräti, ettei tottumatonymmärräkkään. Niin eräs rouvakin piijallensa, kun se antoi lehmän kuljeskella pitkin kaupungin katuja, huusi paitsi muuta: ”maksit saksit”.
Tämän luulnet olevan ruotsia taikka mustalaista, mutta kas eipä viekkaan, vaan sama kun me sanomme: ”maksa itse sakko sitte. ” XXXII.
Professori B. vainaja paranteli elukoita, koska aikaa hänellä oli, ja harjaantuikin siihen hyvin. Siihen aikaan ei vielä pidetty kaikkia töitä yhtä kunniallisina, eikä massa. Entisinä muosina oli täällä esim.
sanomia ainoasti noin 7:stä 15:neen lehteen, mutta tämän muoden kuluessaon niitä*) tilattu 62 kappaletta, ehkä hintakin tyyristyi, josta selmin nähdään, että lumun halu on nousemisessa. Wahäisempia hengellisiä kirjoja on ostettu yli 200 kappaleen ja lainakirjaston toimessa pyrjitaan parhaallansa.
Kouluja ei meillä mielä ole, mutta niidenkin pikaisesta asettamisesta ollaan miettimisessä. Pyrjinnöistammetietää jo Alastaronkin mies mainita, ehkä me kaikessa hiljaisuudessa koemme ylentyä: ”Isä” antaa meille n:rossa 31 hymiä ja kiitettämiä neumuja aikomuksessamme eri-pastoraatiksi, ehkei kaikki mitä hän esittelee moi isoon aikaan menestyä.
Lähteenmäestä ja Perttulasta ei suinkaan meillä ole toimoa, enkä luulisi sen Palojoen torpparein päähän pystymän, mikä hyöty heillä siitä olis, jos mielisuosiollanhtyisimät meidän seurakuntaan ja siis meidan pappiamme palkkaamaan. Säkylän pitäjässä on myös torppia likellä meidänkirkkoamme, jotka hyvin sopisimat yhdistyä meihin.
Wahingoksi oli meille, että anomuksessa viivyttelimme, siltikuin Wirttanojan kulma paremmin olis sopinut meidän seurakuntaamme kuin Alastarolle.
l— d— n.
*) Minkä nimisiä sanomia? Latojan kysymys.
Kirje-vaihtoa.
l— tl— «. ’lie. heitin kirjoituksessanne oli esipuhe liigan pitkä, eikä sopinut pantaa ilmoitustenne yhteyteen
olisi kukaties suututtanut seurakuntaanne. Mutta yksistänsä kelpaa se toisti kaikkein luettavaksi.
Loimaan Hämäläiselle H—
bile. Lupasitte vähän sanella vaan elon tuloista. Vähä aina teitillä siitä juttelemistaolikin”, kohtapaharhaannuitte harmissanne. Emme kiukkua enää ota sanomiin, vaankeskustelemisia tavallansa.
Lanko G. L:n kirjeen, Sedällensä Urjalassa, lupaamme painaa, jos mainitsette kotopitäjänne yhtä ujoilemata kun hänkin*, vai, oletteko arkalasta!? Sekä ”Puolustusta Tampereelta”, että K. F.
F— rin kirjettä sommittelemmetulevaksi kertaa.
Jälkimäisen ei kelpaa kaikkia sanomiin otetta», kun on lihan lihavaa paikottain. , Pietarista.
Heinäkuun 26 p. Näillä seuduin lemiäa lemiamistänsä sipirialainen eläinrutto. 640 hemosta, 260 karja-nautaa ja 2 ihmistä on siihen kuollut 6:ssa miikossa.
Ulkomailta.
Dalai Lama (buddha-opin paami) Lassassa on määrännyt etta Tibetin-maa, jonnekka tähän asti ei ole muukalaisia laskettu, pitää amattamaan kaikille ulkomaan kauppamiehille, katsomata jos omat europalaisia taikka mitä kansaa tahansa.
Ajan kirjoittamisesta.
Maassamme on yleiseksi tamaksi käynyt ajan kirjoittaminen niin että vuosiluku liitetään viimeiseksi; sen edellä tamataan joko päimaluku kuukauden edellä, taikka tamallisimmin kuukauden perästä, melkein ja esimerkiksi näin: 15 päivä(nä) tammikuuta (>ssa, -Ua) 1861, taikka: lokakuun10 päim.
1861.
Kumpikin kirjoitus-kaama on ulkoa tullut: edellinen täydellisesti, jälkimäinen puolittain, sillä tähän on suomea sekaantunut.
Edellinen on Greekian ja Latinan kielen mukaista ja niiden joissa genitimo (omanto) -siaa käytetään omistettamansa perässä.
Näin on laita «Venäjänkin kielessä.
Saksan seuraa genitimo perässä, mutta, merkillisesti kyllä, kirjoittamat esim. : am7:ten September; ja maikka Ruotsissa genitimo aina käy sanansa edellä, niin omat tässä osoitelleet saksalaisia ja saaneet malmiin:
den 7 September, joka tarkkaan katsoen, merkitsee: ”seitsemättä syyskuuta”, ja näin tulee heillä olemaan muodessa 30 kokonaista syyskuuta jne. Saksalaisten ja ruotsalaisten laskussa ei siis ole yhtään paimaä muoden mitassa, mutta 365 kuukautta! Suomessa ei olla niin pitkälle jouduttu, maan kirjoitetaan päivä näkymiinkin.
Saadakfi ajan määrän varsin oikeaksi ja mukavaksi monessa vähäarvoisemmassakin kohdassa, tarrattaan ainoasti muuttaa vuosiluku kuukauden ja päivan edelle.
Muissakin asioissa, mikä isompaa ja mahtavampaa on, mainitaan ensiksi.
Australiasta tulee kirje näillä ohjilla: Europa, Wenäja, Suomi, Turku, Maarianpiläjä, Rantamäki. Muukalainenkin muistaa ja helposti löytää sanat: Kaikki tapahtukoon soveliaasti ja säädyllisesti, kun kuulee sanottaman niiden oleman: Raamatun Uudessa T:ssa, Paamalin 1Lähetyskirjassa Korintholaisille 14 lumun lopussa, 40märsyssä. Laskuopin harjoituksissakin on kaikki ensisti järjestäminen. Ikää jne. lasketaan:
muodet ensin, kuukaudet sitte, päivät, tunnit, mtnutit, sekunnit. Niin myös kirjoittaa Turusta, jr, 1861 elokuun 16 päin?, -1-9.
K. P. LiU mötos kffiy vaivattomasti.
(Lähetetty. ) Auringolle syksyn lähestyessä.
Miksis aurinkoinen armas Käännät kasvos meiltä Suomen saarekkeilta? Onko 010-aikas karvas Taalla taimahalla Pohjan tähden alla? Wahan aikaa takaperin, Kasvos kirkkaus nähtiin Kirkkaammin kuin tähti, Waan nyt menet mähin erin, Meri-ilman puoleen Jätät meidän huoleen.
Kyllä kasvos kirkkaus nytkin Kirkkahalta paistaa, Silmihimme loistaa; Mutta arka rinta tykkii! Muistaa syksyn tulon Ia sen kylmän olon.
T. K— nen.
Älä armas aurinkoinen!
Lampymäksi luotu Valkeudeksi suotu, — Ole meillen avutoinen, Koska halla harmaa Tulee maamme karmaan.
XXXUI.
Perjantaina nyky elokuun 23 v. . alkaen kello 9 ek ja 3 jpv>, myydään palovartia-miesvalnajan Isi.
Lindholmin perillisten täällä kauvungisfa Arseniulsen eli Uudenmaan poiltiskadun vieressä olevassa talossa, rurossa 4, 25 korttelissa 1 kaupunginosaa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainajan jättämä seka irtain omaisuus, oleva hopia-, kupari-, messinki-, tina-, plakkija rauta-kalua. klasia ja poslinia, petsatulta ja maalatulta huoneen kaluja. 1mangeli, 1läsikivi, sänkyja miehen pitovaatteita, 1käsirattaat, 1haulipyssy ja 3 lehmä-nautaa. että yhtä toistakin tanvekalua. ja tello 12 päiviillii, toimitutsessa ilmoitettavilla ehdoilla, Mnttii omaisuus ’/< osa mainittua taloa rnro 4, 25 korttelissa 1kaupunginosassa, josta halullisille ostajille ja intetningin omistajille ilmoitetaan. Turun huutotamarista 196l elokuun 7 peiiväuä. A. Forhman.
Tiistaina ja keskiviikkona tän elokuun 20 ja 21 paiv. , alkaen tello 9 ed. ja 3 jvp. . myydään täällä huutokamarissa. julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, monenlaista taupvatavuraa. niinkuin verlaa. silkkija roillei-kaugasta, silkti-, villa-javique-liivivärlkiä.
satinettia ja vuorikudouksia. valkosia ja värillisiä hame-tyykiä. silkki-, villa-, bomulija liinas-liinasia ja rihmoja, fioria. villajabomuli-suttia. kädytsimiä, koristuksia, klasia ia poölinia, väriainetta, yhtä toistakin pientä kräämäa. tyhjiä fastasia. vihtejä. ja vuoveja. suvija talvi-ajolaluja, vaunuin-siloja, kiiltä viä ja maalatulta huonekaluja, niinkuin rottingi-pohjasia tuoleja, miesja vaimoväen pitovaatteita ja kromsua. Turun huutekamarista, 1861 elokuun 9 p.
A. Forsimau.
lll^Kankirautaa, rautavellejä, patoja ja pannuja sekä muita «alettuja kaluja, Myytävänä.
Tampeleeu liinatehtaau pellavakankaita, ihoötaja rohtimista-lankaa. Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tehtyjä mieslväen vaatteita. Akkunanklasia, monenlevyW, tehtaan hintaan, Iso joukko seinälelloia. moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Haettavana Lukkarin virka Keuruun pitäjän kappelissa Pihlajavedellä, 150 paivan sisällä, lukein 11 p:stä viimekesäkuuta, pastoriL. R. Malmsten’in tykönä.
/^A shekin <lMx kulkee elokuussa tänä vuonna Uudentaupun.
qin, Naantalin jaTurun fefä Gnlon-fau^ilannmliä jaläljtee:
19 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
20 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
21 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
22 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
24 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
25 p. Hupimatta Turusta.
26 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
27 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
28 p. Surusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
29 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
30 p. Oleskelee Turussa pannun perkkauksen tähden.
31 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
1 p. Syyskuuta Hupimatla Salosta.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeentaduu marrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistin, pannuja sekä taslrulleja kaikista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryyllyrautoja, rattaan-putleja. hauta-ristejä ja varjoja, lyhdyn-kaunattajia, kirjeitten kopieitustoneita. lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Nautapuntaieita ja tymmenlulu-vaaloja.
Paloruiskuja ja sankoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiampaa lajia tukkuja, saranoita, akkunan-rautoja, uuni»ja tomeron-oveja. kahvin-paahtimia y, m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
Norjan Silliä, Saksan suopaa, Wiipurin haratta kynttilöitä, Stearinija Palmu-kynttilöitä, myypi I. G. Grönberg.
«Kauppamies Fahlgrenilla Multavierussa myydään «’N’ halvalla hinnalla punssi, , pissoffia, rommia ja jota laija saksan miinoja, jakaikkia mitä häihin ja pitoihin taimitaan.
H<^AWU-ktkeuhitiaaa-njamtaaulmlui-sktlaamsiaaae. rmi-syyudliäruäundeteshtata. aSnahndinntäasainn, Klafi. purklia 3. 2. I. ’/, kannuissa. Klasi-punlkia I. Vkannun metoisia, C. G. Lindbergillä.
Sundholmassa. Uudenkirkon pitäjässä, purje-tien reunalla liki Uuttakaupuukia. myydään halksja isommissa ja lvähemmissä zoukoissa, josta sopia saadaan omistajan taikka pehtorin kanssa paikalla.
NH” Iso valittu joukko kiviastioitaGranforsin?uuluisesta fajanee-fabrikista, tulititku-puodissa Limanin kimihuoneessa vastapäätä kalarantaa. I. Arnstamilla.
Ilmoituksia.
Hatsos tähänl SMF”” (susi syksystä taikka nyt kohta otan suutarinoppiin niiden siaan. jotka ovat oppinsa käyneet. 3 poikaa, nlieluisimmasll semmoisia jotta ennenkin ovat opissa olleet. 15:vanhasta 25:nn?uotiseen; he saavat palkkaa 6:sta 20:neen ruplaan, sen/mukaan luinta taitavia ovat. H. (£. Handfast. asuva lestirouvaliBernstedt’iu talossa Uudentorin partaalla.
Että allekirjoittanut edestinpäili toimittaa klafimeötarin virlaa Westlingiu perillisten talossa WähänHameenladun vairella, saan täten ilmoittaa.
A. M. Westling.
Wuohijoen isossa myllyssä on jauhatus-lverv Pubäinmiesten päivään seuraava: Nisuja ja Rukiita sträädätään. . 3 markkaa tynnyri.
Rukiita ja Ohria 12 kop.
Kauroja 10 top. Elokuun 6 päivä 1861.
Juhan Gustaf Juhanpoika, Wuohijoeu kartanon mylläri.
Myyläväna’ maamme kirjakaupoissa:
tftasttmta?l)a-€irja tahtoaan hyodykfi.
Ruotsiksi kirjoitettu Olli ©nerothilta. Suomentanut F. v. P. 20 kop.
Pikkuinen kertomus Seitsemästä ttlti-fef Seitsemän nuorta miestä, jotka makasivat kolmesataa jakaksikahdeksatta vuotta. Suomentanut V. F— s. 8 pennia.
luultu mainitun parannus-keinon oikein sopivan niin oppineelle miehelle, kuin B. oli; mutta näitä hän ei pannut miksensäkkään.
Viimein sai hän haukunto-nimenkin ”mullikka- tohtori”. Kerran meni joku keikari, suututtaaksensa ukkoa, kysymään hänen ovensa taa: ”onko raullikka-tohteri kotona?” ”Olen”, vastasi 8. , ”tulkaa sisälle näyttämään kipuanne. ” Keikari palasi nenä pitkänä.
Onko keräjäin käynnistä aina hyötyä?
Mies meni tuomarille kantamaan karhun päälle, joka luvattomasti kävi syömässähänen kauraansa pellolta. Tuomari sanoi:
”tuo hän oikeuteni eteen, kyllä minä riidan ratkaisen. ” Mies otti padan, kaivoi sen kauramaahansa ja täytti viinalla. Karhu, kun se taas tuli ja söi kauraa vatsansa täyteen, rupesi janottamaan; luuli padan lähteeksi ja meni juomaan, eikä jättänyt pisaraakaan viinasta, sillä hän on ainakin sille perso. Tästä lanttui paikalle, ja mies toi hyvät niinikosket, köytti juopuneen karhun rattaillensa ja vei keräjiin. Tuomari antoi tämän päätöksen: hän on henkensä ja tavaransa rikkonut: ota sinä henki, lautakunta saa lihan ja minä nahan.
Erityisiä ilmoituksia.
Noudattamalla 28 tz:äa Armollisessa Ohjesäännössä Suomen maalaisten paloapuyhdistykselle, kutsuu mainitun yhdistyksen johtokunta tämän kautta kaikki osamiehensa julkiseen yhdyskunnan-kokoukseen, joka Helnseinegssina kaupungin seuraeli soeieteettihuopidetään maanantaina 16 päirvana tulemaa syyskuuta kello 5 jpp. , ja jossa, paitsi tutkimusta miten yhdistystä on hallittu sen kolmantena tilinteko-rvuotena, ynnämuita asioita, myöskin yhdistyksen viimevuotisesta kokouksesta jaleillä olemat kysymykset taasen tulemat keskusteltamiksi, nimittäin:
I:ksi edesmastaussumman korottamisesta riihirakennuksilta, pruukeilta jamaprikeilta, niissä säilytetyn irtaimen omaisuuden kanssa, 2:ksi useamman mirkamiehen asettamisesta yhdistyksen hoitoa marten, 3:ksi johtokunnan maltuuttamisesta tarmittaissa korottamaan ohje-saännön 74 tz:ssa määrätyt palkinnot aina 10 ruplaan asti; ja samalla kuin niitä yhdistyksen osakkaita, jotka ehkä tahtomat esitellä ohje-säannössä tehtä.
via muutoksia, kehoitetaan samat esityksensä sitä varten määrätyssä ajassa johtokunnalle kirjallisesti ilmoittamaan, muistutetaanmyöskin että poissa olema yhdistyksen jäsen saa tytyä läsnä-olemain päätöksiin.
Mainitun ohje-saännön 66 tz:ssä olemaa määräystä myöten saa johtokunta sitä paitsi ilmoittaa, että ne apumaksot, jotka miimeksi kuluneena palomakuus muotena olleiden menoin ja kulunkein suorittamiseksi omat yhdistyksen osamiehiltä määrätyt, tekemät kumpaiseltakin vuosipuolikkaalta lähes 6 kopeikkaa jokaiselta 100 ruplan kokoiselta edesvastaussummalta, eli tarkemmin määrätessä 1 rupla 17’/kopeikkaa jokaiselta 1000 ruplan edesmastaussummalta. Helsingistä, 22 päivanä 1861.
loh. Aug. von Born. A. L. Munsterhjelm.
Felix von Willebrand. Theodor Boisman.
E. G. Wasastjerna.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 4 r. 80 k. , rukiinjauhot 5 r. 40 ja 5 r. 60 1. , kaurat 2 r. 50 k. ja 3 r. . »Valkoset herneet 5 r. .
harmaat herneet 4 r. 50 k. tynnyriltä; ohrankryynit 22 ja 24 k. , kauranklyyuit 30 ja 32 k. karalta; humalat 10 k. naula-. voi 3 r. 20 k. , tuore naudanliha 70 k. ja 1r. 25 t. , palvattu naudanliha 1 r. , tuore lampaanliha 1r. 15, 30 ja 40 k. , tuore sianliha 2 r. .
palvattu sianliha 2 r. 40 ja 2 r. 50 k. , vasikanliha 1r. 40 ja 1r. 50 k. , heinät 7. 8 aina 11 k. leiviskältä; perunat 40 ja 45 k. neliko: munat 25 k. tiu; koivuset halvot 1 r. 10 k. , Mäntyset balvot 80 ja90 k. kuormalta; paloviina 65 ja 70 k. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Huutokauppoja.
Tuorstaina tuleman elotuun 22 päiväuä kello 12 päivällä. myydään täällä huutokamarissa, julkisella huutokaupalla. 300 lestin tantava, lupanlla vahvistettu, v. 1857 Turun varvissa rakennettu, valaökala-lai»ra GreiviVerg, täysillä tarpeilla, josta tarkempaa selitysja tyyskiutö-luetteloasaadaan nähdä E. luliuin ja K:n konttorissa täällä. Laiva kuuluu Franskan Veritas-nimiseu byron ensimaiseen luokkaan; jokahalullisille ostajille ilmoitetaan. Turunkaupungin huutokamarista 1861 heinäkuun 29 päiv.
A. Forhman.
Uudenmaan guvernöri on tänelokuun16 p. nimittänyt ja määrännyt Paul Sidorossin nimismieheksiNurmijärven pitäjään.
Oulun guvernöri on nyky elokuun 13 p.
nimittänyt ja vahvistanut Jakob William Cajaner’in nimismieheksi Paltamon piirikuntaan.
talia, mutta Oravaisten kappal. , W. past. loh. Petter Carlstedt jäi huudottomaksi. Peräseinäjoen kapplllais- vaalissa jakaui useampain kutsumus Pirttikylän armovuooensaarnaajalleEdvard Ulrik Wilhelm forus Leidenius ja melkein saman verran mantalilukua Orisbergin tehtaansaarnalljlllle, v. past. T. B.
Wegelius; josta valitus on pantu kapituliin.
sKuopion. ) Konsistoriunlissa 17 p. heinäkuuta määrättiinhist.
filol. maist. G. A. Saxbäek toimittamaan toisen opettajan virkaa rouvasväen koulussa Kuopiossa. 31 p. heinäk. Wirkavakuutuskirja annettiin pastorin viran toimittajalle Rovaniemella, v. pastori K. F. Tillmanille kappalaisen virkaan Iläkimingissä.
(Porvoon. ) Naalille pantuja:
kappalaisvirkaanRistiinan pitäjään 1) Sippolankappal.
v. past. I. luste^n, 2) Kesälahden kappal. v.
ftast. V. W. Wilskman ja 3) toinen kappal. Isalmelta v. past. V. W. Neigliek; ja kappalaisvirkaan Heinolan maaseurakuntaan 1) Petäjäveden kappalaisen siainen pastori K. Hellen, 2) Puumalan kirkkoh. viran toimittaja, v. past. A. W. Mansner ja 3) Mäntyharjun past. apul. , v. patzt. A. Rosberg.
— Wirkavapaus suotu toistaiseksi, kivuloisuudesta, kappalaisen siniselle Rantasalmella K. I. I.
Molanderille. Määrättyjä:past. apul. Rantasalmella v. past. O. H. Cleve ynnä oman nurkansa kanssa, kunne toiste määrätään, myöskin toimittamaan toisen kappal. virkaa Rantasalmella; ja ylioppilasF. W. Limnell, toistaseksi ja niinkauvan kuin varsinaiftlla opettajalla on virkavaftautta, toimittamaan määräysopin ja luonnonhistorian opettajan virkaa Iyväskylän yläalkeiskoulussa.
Nimitetty:
ylioppilas A. Björkqvift opettajaksi Lovisan ala-alkeiskouluun.
Kuolleita Turussa. Elokuun 13 p. ittellinen Lovisa Kujander, 46 vuotisena, neessa; yhteisessä sairashuopiika A. G. SjöberginPoika, Karl Arthur, 19 päiväinen; konditor R. Kahn’in tytär Olga Maria Lovisa, 2’/, vuod. lapsena; salvukisälli K. Lindberg, 41 vuotisena, kuoli putoamisesta; muurari A.
Lindman vainajan tytär Amalia Lindman, 32 vuotisena; 18 p. merimiesW. Wiklundin tytär Charlotta Sofia, 1 vuoden lapsena; 21 p. piikaAnnaKatarina Ahlgren, 67 vuotisena.
Turun polisilamarinilmoituksia. Elokuun 12 p.
ilmoitti I:ksi karvuriukisälli Johan Sire^n, asuva talossa n:ro 4, 14 kortt. 1kaup. osaa, tän kuun 4 p.
Kupittaan kasvitarhasta löytäneensä silkki-parasollin, 2:ksi pitäjän kraatari Gustaf Lindström Öster-Pitaan kylästä Korponpitäjää, häneltä entis yönä soeietetin kahtaalla Aurajoessa paatistansa varkaan kädenkautta kadonneen kaksi paitaa, joista toinen oli merkitty nimellä G. W. L. , mutta toinen merkitöinnä, kalsonki parin, parin harmaita ja valkosia sukkia, mustan, valkosen ja siniruutuisen filkkiliinasen, 2 paria tumppuja, topatun rintalapun, kamman ja peilin, ja 3:ksi laivuri Matti Sjöblom Godbyn kylästä Ahvenanmaalla, häneltä soeietetin kohdalla olevasta aluksestansa, varkaudella viedyksihopiainenanlkuri-kellonsa.
Samana päivänä putosi falvutisälli Kalle Lindberg rakennuslannattimilta soeietetin kartanolla ja sattuuntui niin kovasti että oli hän vietamisissä läänin yhteiseen parantolaan, kussa tän kuun 17 p. kuoli.
13 p. ent. polisiftehtori Janssonin tyttären ilmoitettiin päivää ennen Tivolinmäjeltä löytäneen mustan Perjantaina Elokuun 23 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M34.
apulainen Tervanen; Suom. ja Ruots. Ehtoosaar 13 S. Kolminaisuuden ft. saarnaavat:
Diiä-tirkossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulaineu Stenström; Ruots. Aamusaarnan: Paötorinnan:
Warapastori SaM.
Kehruh. tirlossa, Suomea :WarapastoriMalmström.
Hinnan tirlossa. Suomea: Koulunopettaja Lindman.
Piplianselitytsill pitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Past. apul. Stenström ia teskiviikkonll kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Malmström.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Alamainen valitus on pantu keis. senaattiin tohtori K. A.
Kroolin nimittämisestä greeikan kielenlehtoriksi Waasan lukioon.
Maalille avonaiseen Karjalohjan pastorin virkaan on pantu: 1) Kivimaan kappelin kappalainen Johan Lagerstedt, 2) Naantalinkappalainen v. pastori Mathias Laurillius ja 3) WinÄ— alan lappalainen, v. pastori Gustaf Johansson. Peräytetty, omasta pyynnöstä, Kuortaneeukappalaisen sininen Frans Jakob Chydenius olemasta täytteenä lehtimäen saarnaajan-viran vaalissa, johonka hän ilman hakemusta oli pantu.
Wahvistettu:
maisteri Johan Adrian Hansson apuopettajaksi Waasan ylialkeiskouluun.
Wirkavapaus suotu: pitäjänapulllifelle Wahtolla Alexander Edvard Ahlstedt muutamaksi viikkoa terveyttänsä holhomaan tänä fuvena; Orihpään kappalaiselle Gustaf Nyhelm pastorin tutkintoa käymään piakkoin lähestyvän fyhsluvun aikana; apulaiselle Waasanlukiossa, taht. Oeorg Zakarias Forsman luvun harrastuksiin tnlevansyysluku-aikana; vielä on lupa-todistus annettu lijäopettajalle Turun ylialkeiskoulussa Gustaf Wilhelm Malmström nykyisen elokuun ajan oleskellakjensa Ruotsissa. -. Av o naisia virkoja:
välmikanen opettajan virka Waafan alialleiskoulussa, haettavana ennen nyky elot. 28 päivää, ja 56 haku Päiväin aikana, latinan opettajan virka Kokkolanylialkeiskoulussa, ensimäinen apuopettajan virka Porin aliallerslaulussa, jasuuritieteen opettajan virka Tampereen ylialkeiskoulussa.
Määrätty: maisterit Karl JulianForsman ja Walentin Anders Alexander Noetzm tulevan syysterminin aikasiksi väli-opettajiksi, edellinen apulaisvirkaan 3iikolainkaupungin lukiossa ja jälkimäinen latinan opettajaksi Kokkolan ylialkeiskoulnssa, ja, tulevan syyskuun 1päivästä, pastarinVpulaiuen Kumlingessa Erik Johan Liljestrand armovuodensaarnaajaksiSammatinlappalaisvirassa, kappalaisenapulainenMietoisissa KarlHenrik Ekblom Ruston kappalaisen siniseksi, ja Suoniemen kappalaifenapulainenJosef Werner Kjellberg Mietoisten kappalaisenapulaiseks; i myös on Ulvilan pastori, läänin provasti ja tähdistön jäsen Herman Hellönmäärätty yksistä neuvoin guvernörinkäskyläisen kanssa, pitämään kirkonkokous Merikarvian emäliitossa, Siil^isteu kapftelilaisten havusta päästäksi omaksi pitäjäksi Merikarviasta.
Pirttikylän pasvrin-ivaalissa on Pyhämaan pastori Johan Jakob Lybeek saanut 5. manttalin huutoa, v. pastoriKarl Bergroth 8/, ’y mautalia ja pastorinapul.
Längelmäellä Johan Gabriel Wikman /z mantalia, kuin myös kappalaisen vaalissa Laihian emälirkolla jakoni Alajärven kappalaiselle, v. ftast. Karl Wilh. Hjelt 41’. °zz^zz mantalia ja Isonkyrön kappal.
siniselle, v. patzt. loh. Ferd. Ignatius ?zz mansilkki- saletin.
14 p. ilmoittikarvurinkisälli Johan Ahlstedt, häneltä saman päivän ehtoolla porvarinlesken Kuhlbergin tykönä, varkaankäden kautta plaktaristansa kadonneen oma hopiaineneylinderikellonfa viljonensa avainenensll; aliupsieri4:stä kompamastatäällä olevatzta suomen linjabataljonasta n:ro 7, Ivan Borisehnikoff, joka oli saapuvilla ollut, varkauden tapahtuessa, ja sitte pötkinyt tiehensä, joutui epäluulon alaiseksi, ja koska hänellä, liataljonan kasarmissa tyyskittäessä, kohdattiin mainittu kello, tulee pantavakst edesvastaukseen.
16 p. ilmoitti protokolla-sihtieri Rotkireh, että varkautta sisäänmurrolla, viime yönä tapahtunut hänen asunnossansa talossa n:ro 2, 1 kortt. 3 kaup. osaa, ja viety 5 hopiahelastamerivahtopiiftftua, pari mustia ja pari harmaita housuja, 2 paria saappaita kalossillensa ja pari vanhempia saappaita, kuin myös että meritullinvahtimestari Romanen alaikänen poika Magnus, joka Samppalinnanmäeltä oli löytänyt kaiken sen varastetun omaisuuden ilman kahta piiputa ja saapas parita, jätti löytönsä oikialle omistajalle.
Samana ftäivänä tuotiin polisikamariin löydettyä omaisuutta: I:kfi 1saali ja pala mustaa lastinkin, 2:ksi 1hihna, ja 3:ksi Turun joessa kelluva isonläntänen fastast:ne saavan takasi omistusoikeuden näyttämällä.
17 p. ilmoitti I:ksi kuormainkuljettaja Kalle Lana/n Porista, että häneltä samana päivänä Uudenmaankadulla katosi kirje, jossa oli 2 kymmenen ruplan ja 1kolmen ruplan sedeli sekä 1kymmenenkopekan kilu, 2:ksisalvumiehenvllimo Anna Hellman että häneltä samana päivänä Aleksanderin torilla katosi musta portmone (raha-tasku) ja siinä 1kolmen ruplan ja 2 yhden markan sedeliä sekä 1kahdenkymmenen lopetan kappale ja pientä kuparirahaa, ja 3:ksi merimies Juha Kumlander, että häneltä tän kun 15 p. höyrylaivalla Österbotten varkaan käden kautta katosi hopiainen taskukello, jonka kuoreen oli piirustetut nimimerkit I. F. K.
Kotimaalta.
Hänen Majesteetinsa Keisari on viime heinäkuun 31 p. armossa nimittänyt ja määrännyt sihtierink. Turun hovioikeudessa Frans Emil Lönnblad assessoriksi siinä.
Hänen Keis. Majesteetinsa on sallinnut suomi-syntyisän Gustaf Mauritz Grönberg kantamaan knapinlävessähopiamedaljia, jolla Englandin drottningi on hänen lahjoituttanut, syystä että tämä oman henkensä vaaralla merenhadastä pelasti laivurin ja väen isobritannialaisessa aluksessa ”James Pratt”.
Turun hovioikeus on heinäkuun 31 p.
määrännyt auditörin A. Bla field toimittamaan tuomarin virkaa Janakkalan kihlakunnassa elok. 10 p. marrask. 19 p. asti.
Miopisto Helsingissa on valinnut professorin, toht. F. v. Willebrand t, mene
Sinä näytät mielestäni tytymäifeltä? sanoin minä.
Miksi en olisi tytyväinen! oli mastans.
Minulla on paljon joista tulee Jumalaa kiittääni.
Hän on siunannut minun työni ja antanut minulle moimaa ja termeyttä. minulla on siimo ja uskollinen puoliso ja tottelevaiset lapset,
naapurit osottavat minulle myös kaiken ystävyyden ja rakkauden.
Mitäs itselleni enempää toivoisin.
Minä huomaan puheistasi ettäs olet varallinen mies; sano oletkos tämän taloperinyt taikka mainiosi kautta saanut? Noh, kun nyt olet tullut niin jalvoillesi, et suinkaan enää itse työtä tee mäkesi kanssa? lausuin minä.
En ole juuri maimoni kauttasaanut, enkä itse perinyt maan juuri mahan osan. Se on ollut minun ja maimoni uskollisuus ja säästämäisyys nuoruudessa, joka saattoi meidan siihm tilaan että ostaissamme taisimme maksaa puolen hintaa. Ia nyt on jo kokohinta suoritettu.
Wastattiin: talonpojan, olkoonpa rikas kuin Pohatta Matti, pitää aina olla työssä väkensä kanssa, sillä ilman hänenläsnäoloansa ja neuvojansa, väkensä aivan vähän toimittamat. Talonpojan ei auta herrana olla; kyllä sitten pian vasara paukkuu avi> sionissa aikalailla, jos herrana maan eletään.
Se on nähtävä siitäkin, kuin useammat/ herrassäätyisten hallussa olleet maan talot omat jälleen joutuneet talonpoikain käsiin, erinomattain vähemmät niistä. On sentään talonisännällä joutohetkiäkin, erinomatmaan Suomen yliopiston puolesta miettamään Kristianian yliopiston riemujuhlaa (katso näiden sanomain n:roa 32).
Suomen paloapu-yhteys mailla. Tut> Linto-kertomus sen hallituksesta kolmannella tilintekovuodella on annettu julkisuuteen ja seuraa Suomettaren n:roa 33.
Vhteyskunnassa makuutetun omaisuuden valuutusarvo tilintekovuoden lopussa nousi 21, 946, 990hop. ruplaan ja edesvastausarvo 24, 270, 580 hop. ruplaan. Heinäkuun 10 p. päätettiin ja allekirjoitettiin tutkiain kertomus ja silloin nousi vastaussumma likimaärin kolmeenkymmeneen miljonaan hop. ruplaa. Tilintekovuonna tuli 80 komiteaa lisäksi niille entisille 135:lle, jotka yhteensä muoden kuluessa olivat vakuutettavaksi ilmoitetulle omaisuudelle vakuutusarvoa panneet yhteenlaskettuna 12, 615, 640 hop. ruplaa, jolle johtokunta laski vastausarmoa 14, 026, 780 hop. ruplaa. Palomahingon apua maksettiin edell. puolimuodella 7, 328 ruplaa 84 kop. , jälkimäisellä 10, 477 ruplaa 80 kop. Palkkoihin on mennyt vuodessa yhteensä 3, 603 ruplaa 5 kop. ; ja monenmoisiin maksuihin 3, 323 ruplaa 94 kop.
Vhteyskunnassa makuutetun omaisuuden palovahingoin lukua tilintekovuodella oli 104, joista 58 eli puolta useampi on kohdannut riihirakennuksia, joilleapua on jaettu8, 926 r.
16 kop. yhteensä. Wuoden kulungit määrätään osakkain maksettaviksi ensi puoluvuodelta 59’/kopekalla, ja jälki puolimuodelta 58 kopekalla 1, 000:sta ruplasta.
Onnettomuuden tapauksia Turun jaPorin läänissä. Hukkuneita, kesäkuulla: 18 p. uidessansa Kokemäen mirrassa ent. merimies Juha Hjulgren, Suorsmeren kylästä Ulvilan vit. , ja 27 p. vahingosta ent.
torppari Mikko Mikkola Anolan kartanosta samaa pit. ; 29 p. karvurinpoikaKalleHaggren Wesilahdesta, paatin kallistuessa Hein—älahdessa, maikka pikainen apukin ehtei. Heinäkuun 5 p. Mynämäen Ettalan talon 15-vuotinen poika lufu pulusi Heinikuorman päältä pitäjän sillalla jokeen, ja otettiin hengetöinä ylös; 11 p. Prunkkalasta vaimoihmisen Wilhelminan 3-vuotinen poika August putosi lautalta jokeen Wistalan virkatalon alla Pöytyällä ja hukkui ennenkuin apua ehtei; 11 p. Turun gymnasilainen Ernst Printz uidessansaPohjan kartanon mieleisessä joessa Perniön pitäjässä; uidessansa myöskin 14 p. torpanpoika Kalle Hellsten Hauhajärvessa Tyrväallä; 24 p. trenki Heikki Lindström Turusta Ruissalon alla.
Arpajaisten kielto. Turun läänin guvernörin viralta on nyky elokuun 7 päiv.
käynyt seuraama kuulutus:Sattuneestasyystä ja kuin erinäisistä läänin paikkakunnissa yksityisiä ja julkisia kalu-arpajaisia on hangittu rahan kokoamiseksi monellaisiin tarkoituksiin, olen tarpeelliseksi nähnyt muistuttaa läänin asujaimille senkaltaisten arpajaisten kieltoa, kuin sisännetäan kunink. asetuksessa v. 1772 kesäkuun 18 p:lta ynnä useammissa siihen kuulumissa määräyksissä.
Liedosta elokuun 6 p. Wiimein vihdoin olemme täällä mastoin monen mastahakoisuuttakin saaneet toimeen lastenkoulun, jossa heinäkuun 6 p. ensi kerta pidettiin tutkistelemus; ilahuttavaa oli hamaita ja nähdä tämänkin laitoksen vaikutuksia. Tavuoppi oli hyvin perustettu ja sitä myöden myös fisaluku. Raamatun historiaa oli usiammat lukeneet ja selvittivat sitä hyvin.
Johan Paappala.
Kirje-vaihtoa.
Johan Paappala (Liedossa)! Teidän ”paras neuvonne saada viinan ryyppäys vähenemään” olisi suorin keino saada se leviämään.
A. Alkanen (Hämeestä)! Kirjoitelkaa hyödyttäviä elämän ja työn havannoita, niin otamme niitä mieluisesti räntättäväksi.
Johan Lagerbom (N n kappelista)! Ei sopinut piirustelemaanne sanomiin panna.
S:n T:sta toimittaja ei nähnyt syytäpamauttaa sitä Tehtaan työmiehen (= T. t. ) vähää puolustusta, jokakuitenkin on pitkä vaanjos tahdotte, niin kyllä sekin tehdään, mutta antakaas ensin puhuani väliin. Kirjettä Tampereelta 18 p. heinäk. (n:882, 31) ei epäilty vastaan ottaa; siinä ei ollut juur yleistä haukkumista eli soimausta kaikille (mahdotonta!) tehdastenne väjille, niinkuin T. t. ja K. F. S— r arvelevat. Ei ollut sanottuna että vaarinkaljaa”tehtaissa”keitetään, vaan muualla, jolloin kukin mallastynnyrein keittopaikka saa niineksensä ”teos eli vapriki”, faarinkaljavaprikit, ja teidän tehtaistanne, päivän töitten lovettua, omille oloillensa pääsneitä, ei kaikkia, vaan tuonne kiiruhtavia jne.
nimitettiin ”faarinkaljan työväjeksi”, joiden juomista, riitaa jne. kutsuttiin heidän ”työt ja toimet”, jotka tepastavat siellä ja sitte ulkona; myöntääpä sekä T. t. ja K. F. S— r tehtaissansa ”—olevan juuri sellaisiakin kun lähettäjä sanoo. ” Paras sentään^on että aviBi-Boäat niistä loppukoot! Tervolasta 2 p. elokuuta. Täällä on eläinten rutto liikkunut komasti tänäkesänä, kaataen lehmiä ja hevoisia. Esimerkiksi Louveputan kylässä ei ole enää yhtään hemoista. Muuallakin monesta talosta omat hemoiset kaatuneet kaikki, ja lehmiä on rutto tappanut noin 5 eli 6 talosta. Kuitenkin näyttää ruton nyt olevan loppumassa eli ainakin vähenemässä; mutta sitte on se rumennut ihmisiin tarttumaan. Muutamia ihmisiä on jo ruton käsiin kuollutkin.
H. (O. W. S. ) Nakkilan kappelista elokuun 3 p. Mekin aivomme eri pitäjäksi poijes isosta Ulvilan nimestä, nimittäin Nakkilan pitäjäksi. Sitä varten pidettiinkin kirkossamme talvella 3 p. helmikuussa julkinen kirkonkokous, jossa muun seassa ehdoteltiin että pastorimme tulee alituisesti pitää apulaispappi. Nykyinen kappalaisen boställi tulee olemaan pastorin virkatalona, johonka pannaan muualtakin lisiä ostaen; tähän kaikki olit hyvin myötään, paitsi eräs Kukonharjan kylän mies joka ei luvannut mennä maksoon
mutta toiset seurakunnan jäsenet lupassvat maksaa sen edestä. Koko pastorin palkka tulee yhteenlaskettuna rahassa tekemään noin 800 eli 900 ruplaa. Provastimme oli hyvin tytyväinen tähän hakemukseen, kuin seurakuntamme väkilukukin jo nousee 3, 000 hengen paikoille. Kokouksessa pyysi myös Anolan kartanon haltia kuin Wikkalan ja Lautilan kyläin haltiakin että heitä otettaisiin yhteyteen meidän uuden pitäjän hakuun pois Wanhankylän kirkon läänistä, ja heidän pyyntöönsä oltiin hyvin myötään että Nakkilasta paisuis isompi pitäjä niidenkin lisällä.
Meillä on kaikki hyvässä reidassa, nimittäin apu-, siemenja vaivasten-makasinit kuin myöslastenkoulu-laitokset; meid— än kiertävät kyläja kirkko-koulut suvella. Toinen on meillä sangen tärkeä ja painava asia. Piti tuleman iso uusi maantien jako koko Ulvilan pitäjään; syksyllä mitattiin ja graderattiin kaikki maantiet, mutta Nakkilan kappelin keskellä asuu semmoinen herra joka välistäinpitää kanssa kappelin asiain puolta, ja niin jäikoko jako sille päälle kun rumettiin antamaanmaantie-osia niin paljon että esim. Willilän rusthollille, joka on IV2 mantalia, jakoui sitä 4 suomen mirstan paikoille. Meidän pitäjässä on tällä haavalla ylöspidettävänä 5 keskiemaria, ja kahta uutta aivotaan laittaa uudelle Mouhijärmen tielle. I— n G— a N— a, talon-haltia.
(Lähetetty. ) Käynti AnttiTuomanpojankodissa.
Tänä kesänä matkustaissani muutamassa Suomenmaan paikkakunnassa, läksin majatalosta katselemaan sen paikkakunnan ihania seutuja. Paikkakunnan ihanaisuns haukuttett minua käymään edemmäksi kuin alusta aivoinkan. Wiimein seisatuin yhteen lehtirikkaasen mäkeen, jonka toistapuolta piiritti hyvässä laihossa seisova ruvispelto jatoistapuolta kesantopelto, hyvässä korjussa. Edellämainitun pellon äärellä olemalla kedolla istui talonpoika, puetettuna puhtaisiin silmiin vaatteisiin, sillä silloin oli pyhä. Hanen ympärillänsä istui muutamia lapsia, , tarkasti kuunnellen, kuin hän heille luki muutamia kappaleita Uudesta Testamentista.
Häntä likemmäksi tultuani taukosi hän lukemasta ja tervetti minua ystävällisesti, jonka jälkeen istuimme ruoholla ja lapset leikittelivät sinä aikana vieressämme.
Tästä rakkaasta seurasta erkanin kaipauksella, mutta siinä samassa toivossa, että kaikki Suomenmaan talonpojat seuraisivat Antti Tuomanpojan jahanen huonekuntansa esimer G. Moisio.
tain koska kiiruummat työnajat ovat ohitten:
silloin lujen sanomalehtiä ja muita hyödyllisiä kirjoja. Yhtä ja toista opin myösymmartaväisten talonpoikainseurassa, välisti myös pitäjässämme asumain, valastuin ja ystävallisten herrasmiesten seurassa, joiden kanssa taas vaihetan leiviskäni vähistä koettelemuksistani. Kaikki täniä on mielestäni parempi kuin istua kapakoissa ja siellä viettää aikansa kiroilemisessa jakortin lyömisessä, johon moni luulee itseltänsä kyllä a—ikaa olevan, unhottaen että aika on rahaa. Älkäat luulko ystäväni, lisäsi hän, että minä lavallisesti niinkuin tänään, ylenkatson yhteistä jumalanpalvelusta. Se olisikin varsin huonosti tehty. Mutta kuin vaimoni meni tänään Herranhuoneesen ja kaikki toiset taloni väki, niin ymmärrättehän, että jonkun täytyy aina olla kotona.
Minä tulin tähän lapsineni, täällä olen heille veisannut muutaman kauniin virren, lukenut päivän evangeliumin ja muita sopivia kappaleita Uudesta Testamentista.
Herran kunnia piirittää meitä tässä, jaHänen hyvyyttänsä ilmoittaa jok’ainoa kukka ja tähkä, ja koko luonto ilmoittaa Luojan voimaa ja viisautta, jotka kaikki herättämät meitä ihmettelemiseen ja kiitokseen. Eikös tämä kans ole ollut juhlallinen jumalanpalvelus, ja temppeli jossa seisomme ei ole suinkaan ahdas.
Antti Tuomanpoika oli tämän ystäväni nimi. Hän kutsui nyt esiin terveet, kauniit ja iloiset poikansa ja sanoi toivovansa heistä vanhuutensa iloa ja tukea; ja se ylöskasvatus jonka hän aikoi heille antaa, ehkä kuinka yksinkertainen se tulis olemaan, valmistaisi heistä kelvollisia ihmisiä, rakkaassa isänmaassammehyvää vaikuttamaan; ja sanoi myös toivovansa, että he Pysyisivät isänsä elatuskeinossa, siinä kalliissa maanviljelyksessa, joka on kaikkein ammattien äiti.
Tämän kanssapuhemme päätettyä, kutsui uusi ystäväni, Antti Tuomanpoika, minun kotihinsa, jossa kaikki todisti hyvää järjestystä.
Tuskin olimme astuneet sisään puhtaasen tupaan, jonka permanto oli raikkaalla havolla kaunistettu, tuli talon emäntä, puhtaalla ja säädyllisellä puvullansa kotio kirkosta.
Lempealla ja kainolla katsannollansa tervetti hän meitä. Ia sitten mieheltansä viittauksen saatua, käski meidän istua puolipaivälliselle, kuin juuri oli puolipäivän aika parhaallaan. Ia tämä olikin niin maukas ateria, etten koskaan muista ruuan maistuneen makeammalta kuin silloin. Ei tässä räättejä ollut; kaksi kivivatia täynnä väkeväa ja maukasta ruokaa, ja klasi kotona pantua olutta, ruoka-halua lisäämässä.
Ainoastaan pyhän ja vieraan tähden kihisi myös kaffepannu hiilistolla. Miehen hyvä ymmärrys, vaimon hyväntahtoisuus, lasten tottelevaisuus ja palkollisten alamainen ja hiljainen käytös, teki olon tässä maatalossa merkillisen hupaiseksi.
(Lähetetty. ) Urhoollisen Englannin meri-sankari Nelsonin elämäkerta.
Horatio Nelson, eräs urhoollisimpia ja voitollisimpia meri-sankaria Englannin aikakirjoissa, oliEdmund Nelsonin viides poika.
Isänsä oli pappina Burnham Torpessa Norfolkin kreitvikunnassa. Horatio syntyi syyskuun 29 p. vuonna 1758. Kouluopetuksensa, jonka hän sai Norviehissa ja North Walshamissa, keskeytettiin jo hänen 10 vuotenansa, siltikuin enonsa Suekling Reasonnablen, 64-tykkisen laivan kapteini, otti hänen upsieriksi laivaansa. Tätä laivaa varustettiin ynnä joitakuita muita riitojen tähden Espanjan kanssa Falklannin saarista, ja vaikka se pian päätettiin, mielistyi Nelson vähässa ajassa todella merielämään.
Eno antoi hänen sentähden Länsi Indiaan matkustaman laivurin haltuun, joka aikoi lähteä merille. Hänen kanssansa teki Nelson ensimäisen meri-matkansa, kusta hän palasi v. 1772, varustettu monilla tiedoilla. Wähää jälkeen otti kapteiniSuekling hänen laivaansa (the Triumph), joka silloin oli Chatamissa ankkurissa. Täällä 011 hänen pää-työnsa vieda kutteri-aluksen Temsin jokeen. Tämä oli hänelle hyvä koulu, jossa hän harjaantui kunnolliseksi peränpitäjäksi, siten että hän sai purjehtia määrällisten hieta-säikkäin ja pölläinvälitse.
Siitä oli hänellä vielä Niilin-virrassa ja luutin-raumassa hyötyä.
Kuin v. 1773 Englannissa varustettiin laivastoa, jonka tarkoitus oli tunkeutua Pohjais-navan tykö, käytti nuori Nelson kaiken voimansa päästäksensä kapteini Lutvidgen majoittajaksi. Kapteini Phippsin johdolla purjehti laivasto pohjan perille ja ennätti 80 asteesen 13 minuuttiin pohjaista poikki-ilmaa. Täällä jäädyttiin kulku-jaahän sisään ja Nelsonin täytyi usein venheella katsastaa avo-veden perään. Siellä sotii hän jääkarhuja ja mursuja vastaan.
Kuinka mielellänsä eikö hän olisi tuonut jääkarhun nahan kotiin isällensä! Wihdoin löydettiinpalaus-matka, muttei mitään läpikulkua.
Kotiin tultuansa sioitettiin hän enonsa hyväin puheitten kautta virkaan kapteini Farmerin luona, joka johdatti erästä alusta siitä laivastosta, joka Edvard Huguen johdolla olisi purjehtima Itä-Indiaan.
Täkäläinen ilma turmeli niin hänen terveytenfa, että hän kuin eläva luuranko palasi sieltä kotiinsa, johon hän ennätti v. 1776.
Ollen alakuloisella mielellä, joka vähällä oli saattaa häntä itsensä surmaamiseen, piti ainoastaan ajatus kuninkaansa jaisänmaansa päälle häntä voimassa ja päätös tahtoa Syyskuussa samana vuotena lähti hän, maikka ainoastaan 18-vuotias, mutta kuitenkin paljon kokenut merellä, luutnanttina 64-tykkisellä laivalla, Woreester, Wäli-mereen. Nelson oli merellä huhtikuuhun saakka v. 1777; vähää jälkeen seisoi hän luutnantti-tutkinnon, jonka hän teki oivakuntaisesti, ja pääsi kohta 32-tykkisen laivan, Lovestoffen, toiseksi luutnantiksi. Tämä laiva risteili lamaika-saaren edustalla, ja pakoitti, kovan myrskyn raivotessa, erään amerikalaisen haahden antaumaan. Ensimäinen luutnantti, jonka oli eneneminen valloitettuun laivaan, palasi käskyä toimittamatta, siltikuin hän katsoi sen liijan vaaralliseksi aaltojen käydessä korkeaalla. Kapteini suuttui tästä ja huusi: ”eikö minulla siis ole yhtään upsieria, joka saattaa mennä saaliiksi saatuun hahteen?”
Laiva-mestari tahtoi hypätä venheesen, mutta Nelson esti häntä, sanoen että se oli hänen asiansa.
Hänen taitonsa voitti kaikki vastukset. Hän sai silloin komentonsa alle rekattiin kuuluman kuunarin. Pietari Parker, joka piti paljon hänestä, otti vuonna 1778 hänen kolmanneksi luutnantiksi omaan lippu-laimaansa, ja teki hänen ennen pitkää ensimäiseksi luutnantiksi. Ennen vuoden loppua antoi hän Nelsonille aseillavarustetun hahden Badgerin päällikkyyden, jolla hän risteili suojellaksensa Honduran meren-mutkaa ja Moskiton rantamaita. Wuonna 1779 pääsi Nelson vartia-kapteiniksi, ja sai vähää jalemmin laiva Hinehinbroken päällikkö- vallan. Paras ystävänsa oli Kollingvood, joka seurasi häntä melkein joka paikassa, siksikuin hän lokakuun 21 p. v. 1805 Nelsonin jälkeen rupesi sen voitollisen laimaston päälliköksi. Namät kaksi miestä olivat toinen toisensa vajaan varalla ominaisuuksissa; sillä Kollingvood oli hiljainen, perään-ajatteleva, paljas ymmärrys, Nelson levotoin, mielen -kuvittelia ja ihanteleva, ainoastaan tulinen rakkaus isänmaata kohtaan ja kunnian perään oli kummallakin yhdessä mitassa.
Sota-retkellä Espanjan Etelä Amerikassa olevia alusmaita vastaan, johon lähdettiin Jamaikasta v. 1780, sai Nelson ensimäisen tilaisuuden osotttaa ftta-rohkeuttansa; kuitenki olisi hän, samoin kuin kaikki urholliset toverinsa, tullut tässä ilman-alassa tavallisesti liikkuman poltto-taudin saaliksi, jollei häntä olisi kutsuttu Jamaikaan, ottamaan lanus-nimisen , 44-tykkisen laivan päällikkyyttä vastaan. Mutta hänen huono terlveytensä pakoitti hänen pian jättämään tämän päällikkyyden ja palajamaan Englantiin.
Talvella v. 1781 risteili hän Pohjan-meressä, kevaällä sen jälkeen oli hänen lähteminen Kanadaan ja kesällä purjehti hän Bostonin ulkopuolella. Talven puolella lahetetliin hän Neu-lorkiin, kusta hän yhtyi Loord Hoodin laivastoon Länsi-Indiassa.
Wähäisen levattvä määrättiin hän Borean kapteiniksi, jonka oli Hughen yli-pääl
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä Valmiiksi tebtyjä miesväen «aatteita, Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joulto seinäkelloja, moneen bintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Kyröskosken Tehtaan Pumpulikanknita sela valkoifia että Värillisiä, raitaisia ja ristiraitaisia monenmoisiin muotoihin jakaavoihinmyydään Kyröstosken tehdas-ralennuksessa ja myös Tampereellakin herra kauppias Hildenin puodissa. Myöskin läypi kaavau eli mallin mukaan teettää kankaita, kun vaan kaava lähetetään viikkoa ennen lehtaasen ja 5U kyynärää yhtä lajia tilataan. Kelvollisvtaähtyinötätäin, kestäviä väriä ja sen ohessa kohtuullinen hinta loetetaan kunnioit. tilaajoille aina tarjona pitää.
Kyröskosken Tehdas-vhtiö. Kirje-vaihde: Turun kautta Hämeenkyröön.
Norjan Silliä, R Saksan suopaa, M RWiipurin paralta kynttilöitä, ja ftitltiiii iNauvpamies Fahlgrenilla Multavieiussa myydään ¦*”halvalla hinnalla punssia, pissoffia, rommia ja joka laija saksan »iinoja, ja kaikkia mitä häihin ja pitoihin tarvitaan.
§M”ffuuaja taulu-flafia eri-fuuruu^ee^ta, Sandnäsin tehtaan valmistamaa. myydään tehtaan hintaan, Klasi. purkkia 3. 2, 1, l/ fannuifia, Klasi-punlkia 1, J/4 karmun vetoisia. E. G. Lindbergillä.
BtS* Iso valittu joukko kiviastioitaGranfotsin luu* luisesta fajanee-fabrikista, tulitlkku-puodiöse: Limanin kivihuoneessa vastapäätä falarantaa, I. Arnstamllla.
Ukkyyden alla risteileminen ulkopuolella saaria tuulen alla. Ankaruus, jolla hän piti merikulku-saantöä voimassa, sekoitti hänen riita-asiaan, josta hän kuitenkin julistettiin «vapaaksi. Täällä nai hän Nevissä länsiindialaisen rouvan, tohtori Nesbitin lesken, ja tuli samana vuonna takaisin Englantiin.
Täällä eleli hän kohtuullisesti ja tiivisti, siksi kuin sota Ranskanmaata vastaan taas kutsui hänen rv. 1793 esiin näytelmakentareelle.
Hän tuli Agamemnonin, 64-tykkisen laivan kapteiniksi, japurjehti Loord Hoodin tykö Wäli-mereen. Hänellä oli tapana opettaa ahkerasti nuoria sota-oppilaitansa, mutta myös painaa heidän mieleensä kolme pää-ohjetta, jotka olivat näyttämät hänen ja sen aikuisen englantilaisen merirvaen mielenlaadun:
”olla ehdottomasti kuuliainen ilman omaa arvelusta; pitää kunkin viholliseua, joka pubui pahoin kuninkaastansa; ja rvihata kaikkia Ranskalaisia niinkuin perkelettä. ” (Jatketaan. ) (Lähetetty. ) Muutamia sananparsia Wiipurin läänissä.
Jos joku vieras sattuu tulemaan huoneesen, jossa atrioitaan, niin hän tervehdykseksi sanoo: ”Jumala siunatkoon ruokaa ja ruan syöjiä!” johon atrioitsiat vastaavat: ”Siunattu on ruoka”.
Matkaan lähteissä kotia jaäväiset toivottaa: ”Jumala avukses”, ja matkaanlähtevä vastaa lakkiansa nostaen: ”Jumala hyvä apu”. Siinä kuin Turun ympäristöllä tavallisesti sanotaan:
”hyvästi”, sanotaan siellä: ”Jumala kanss'”. Kuin rualta päästyä haltioita tavallisesti kiitetään saanusta ravinnosta, niin haltiavaki vastaa: ”terveeks'” (— tervey Nämätkin lauseet osottavat siellä käytettävän sopivaisempia, mukavampia ja asiaan likinaisemmin koskevia sanoja, kuin meidän väikkeellämme täällä Turun ympäristöllä.
A. Y.
Ilmoituksia.
A. M. Westling.
Että allekirjoittanut edeskinpäin toimittaa klasimeSlarin virkaa Westlingin perillisten talossa Nahan Hämeenkadun varrella. saan täten ilmoittaa.
Allekirjoittanut, asuva Ison Hämeenkadun varrella, ottaa oitis yhden ripille käyneen pojan turkki-nahkurin oppiin. K. F. Lindberg.
Uksi deja (larha-viika) saa palveluksen Maarian pitäjän pappilassa ensin tulemasta Pyhäinpäivästä.
Wuohijoen isossa myllyssä on jaubatus-vero Pubäiumiesten päivään seuraama: Nisuja ja Rukiita skläädätään. . 3 markkaa tynnyri.
Rukiita ja Ohria 12 kop.
Elokuun 6 päivä 1861.
Juhan Gustaf Juhanpoika, Wuohijoen kartanon mylläri.
Myylävänä maamme kirjakaupoissa:
Pikkuinen kertomus Seitsemästi Uni tekosta. Seitsemän nuorta miestä, jotka makasivat kolmesataa jakakstkahdeksattvuotta. Suomentanut V. F— s. 8 penniä.
HöyrylailvaVhekla kulkee elokuussa tänä vuonna Uvdenlaupunam, Naantalin ja Turun 25 p. Hupimatla Turusta Naantaliin kl. jpp.
26 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
27 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
28 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
29 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
30 p. Turusta Kemiöönkello ’/, 6 epp.
31P. Turusta Saloon kello 8 epp.
Syyskuussa:
1p. Hupimatla Salosta.
2 p. Salllkta Turkuun kello 8 epp.
3 p. Oleskelee Turussa pannujen perkkaulsentähden.
4 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello Kp.
5 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
6 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
? p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
8 P. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
9 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
10 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
11p. Salotzta Turkuun kello 8 epp.
12 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epft.
13 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvsn «ntanut: T. T. Nenvall.
Tavarain hintoja Turussa.
Nuliil 4 r. 80 k. , rukiinjauhot 5 r. 30 ja 5 r. 50 k. , ohrat 4 r. 50 k. , valkoset herneet 5 r. , harmaat herneet 4 r. tynnyriltä; ohrankryynit 22 ja 24 k. , laurantryynit 28 ja 30 k. tavalta; humalat 10 t.
naula; tuore naudanliha 70, 80 k. ja 1 r. . tuore lampaanliha 1r. 20, 30 ja 45 k. < tuoresianliha 2 r. .
palvattu sianliha 2 r. 70 1. . voi 3 r. 40 ja 60 k. , Heinit 8 aina 12 k. leiviskältä; perunat 40 k. neliko; munat 20 ja 25 k. tiu; koivuset halvot 1r. 10 1. .
Mäntyset halvot 90 l. kuormalta; paloviina 68 ja 70 k. lannu.
Huutokauppoja.
Tuorstaina tän elokuun 29 p. , alkaen kello 9 ed.
ja kello 3 jpp. . myydään llasimestarinlesti Westling vainajan perillisten talossa WähänHämlenladunvarrella n:rossa 4, 13 korttelissa 1kaupunginosaa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainajan jättämä irtain omaisuus, oleva valmistettua hopiaa, kupari-, messinki-, tina-, vlekkija rauta-kalua, ttasia ja poslinia. silitettyjä ja maalatutta huoneenkaluja, Idivan (veräpenkki) ja 1seinäpeili pöytänensä, liinaja sänkyvaatteita, klasinleikkaajankoneita, joukko atluna-klasia, 1 kääsyt, 1tryyti-uuni torvenensa, 1 huoneen jako-aita ja monenlaista huonekunnan tammaa; jota halullisille ostajilletiedotetaan. Turun taue pungin huutokamarista 1861 elokuun 15 väivanä.
A. Forhman.
Tiistaina ensitulevan syyskuun 3 piiiv. , lello 4 ehtoopuolella, myydään paikalla, toimituksessa liiemmin ilmottettavillaehdoilla, julkisella huutokaupalla, kauppias John Hiilphers’ln. lonkursiin altis jälelläolema arenttija isannuus-valta omaisuusosaan n:roon 37 Ruissalossa, pohjoisella merenrannalla, joka ennen on ollut kauppias vuovimestari Brauderin hallussa, ja antaa Yhteisestä huvipaikasta pohjaseen päin, tuin (myös) täysi omistusoikeus mainitulla osalla tehtyihin rakennuksiin ja huoneisiin, jotka ovat i) puinen isorakennus 6:lla asuinja 2:lla yli-huoneella, paitsi lyökkiä, esikamaria ja kammioita; 2) puineasuinja ulkohuonerakennus leivintuvalla jakamarilla setä vaunuvajalla, tallilla ja navetolla; vielä tavataan osalla kahdenlertaneu lalubuone, heinävuovi ja uimahuone italialaisessa muodossa, komealla sillalla: osalla on lehtimetsää lemmakkailla tammilla, metsästi)ja lasvintarhaeto- laitos monella bedelmävuulla ja marjapensaalla, on noin 10 tynnyrinala aukeaa peltoa, karjalaidun, ja niitut kulvetyt enimmästi timotheiheinänsiemenillä, ja 3 silakka-apajaa jne. , jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun kaupungin huutokamarista 1861 elokuin! 10 r. . Forszman.
Perjantaina tulevan lokakuun II päiv. kello 12 päiväsydännä myydään paikalla julkisella vaatimaauktionilla, lauvpa-holhoja Erik Johan Ekmanin, Humalistoiikadun varrella I»numeroinen, 29 korttelissa tän kaupungin 7 osassa oleva talo. jonka ottamisella tarkoitetaantäkäläiselle Säästöpankillesuoritettavaa velankiinteyttä äsköisessä talossa, 300 hopiaruplaa, paitsi lasvia ja eikeudenkulunkia; joka halullisille ostajille ja kiinityöoikeuden omistajille täten ilmoitetaan. Turun huutolamarista 18<i1 elokuun 15 päiv.
A. Forhman.
Tiistaina tem kuun 27 väivänä myydään julkisella vavaebtoisella buutokauvalla enimmäntarjoamalleTaskulan tavvale>isvil^t. ilossa Kaerlan kylässä Maalian pitäjää, vaötonlleFredr. Wilh. Naneken siellä luuluvaiset huoneet, nimittäin viiua-kota (vränni). kamari, vuodi. piltti, vuubuone, lato ja muutama vaja; auktioni alkaa kello I! edelläpuolenväivää. ja makson ai, laa annetaan kuusi viikkoa; jota halullisille ostajille. tiedolsi ilmoitetaan. el^uussa Karl Maur. Lmoho tetmitus-mies.
tirlolle 11 p. Xiinuua haloon kello 8 eftplM^^^M 15 p. Hupimatla Salosta Angelnmuen. kello 7 epp.
16 p. Salosta Turkuun kello 5 epp.
17 p. Turusta Uuteentauftuuliin kello 8 eppTH 18 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eppi 19 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
21 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 eftp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
29 p. Oleskelee Turussa.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kaftteini laivatzsa.
Myytävänä.
DtS* Kankirautaa, rautapeflejä”, patoja ja pannuja selä mutta »alettuja latuja.
Tamveleen liinatehtaan pellavakanlaita, ihostaja rohtimiota-lantaa.
I
1. . . 5. . . 5.
Kankaanpäästä. Vapaehtoisilla antimilla on koottu 72 markkaa, jolla rahalla Sllnoma Turusta.
M35. Perjantaina Elokuun 30 päivänä 186L 14 S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pääkirkossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Tervanen; Ruots. Aamusaarnan:PastorinapulainenStenström; Suom. Ehtoosaarnan:Warapastori Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan: PastorinapulainenStenström.
Kehruh. -tirlussa, Suomea : WarapastoriMalmström.
Linnan kirkossa. Ruotsia: Koulunoftettaja Lindman.
Lähetys saarnan pitää tulevana maanantaina kello 8 epp. suomen kielellä Warapastori Indren ja kello 9 epp. ruotsin kielellä Warapastori Saxe^n.
Piplian selityksiä pitämät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapastori Indren za kesliviikkona kello 5 jpp suomen kielellä Wara. pastori Sarein.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Konsiötotiumitzsa elokuun 14 p. : vaaliin pantiin kappalaisen ivirtaan Mlivieskassa: 1) välisaarnaaja Kärsämäen pitäjässä, v. pastori H. Ingman, 2) Raution kappalainen, v. pastori I. H. ErvaSt ja 3) kappalainen Kortesjärven seurakunnaösa Turun hiippakuntaa E. W. Snellman.
Kuolleita Turussa. Elokuun 22 p. trengin leski Maria Sofia Pettersson 28 vuotisena, 23 p. piika Gustava Wilhelmina Gabrielintytär Lindström 20 vuotisena, 25 p. varvin salvumiehen Eklundin leski Helena Sofia Tänder 60 vuotisena, 26 p. sepän oppilas JuhaFredrik Abraham Lundqvist 18 vuotisena, 27 p. maalarinkisälli. Ruotsin alamainen Kaarle Kustaa Sehylander putosi kuoliaaksi uuden Waafan lirkonholvista 28 vuotisena.
Avioliittoon luuluttttiin pää kirkossa, ensi erä:
. elokuun 18 p. trenki Kaarle Kustaa Sjöblom ja neiti luhanna Karoliina Linden; kaupunginpalveliaEsaias Jeremias Stenbäek ja neiti Edla Serafia Lundgren; Suomen seitsemännen liujapataljonansotamies Ivan Ivasehkin ja neiti Edla Maria Nordström;
25 p.
trenti Fredrik Lindan ja neiti Sofia Wilhelmina Lundström; entinen pultaanin-kutoja, leskimies Juha Juhanpoika ja seftänkisällin Juha Kustaa Kjenbergin lesti Justiina FredrikaErkintytär; konemestariKaarle Wilhelm Nummelin ja porvarin Kaarle Reinholt Widström vainaan leski Anna Kristiina Halen.
Turun polisilamarinilmoituksia. Elokuun 19 p.
tähetti majuri Sehauman polisikamariin vähemmän kuparikllttilan, sinisen sarkasortutin mustalla ja valkosella lammasnahkavuorilla ja mustalla hylkeennahkakauluksella, mustaja valko-ruutusenloimen, jotka olit löydetytkasarjumin kyökin alta.
24 p. ilmoitti:
3:tsi värjärimetztariI. F. Vjörman, 20 päiv. takavarikkoon ottaneensa vähäsen rahasumman, jonka omistaja saa häneltä; 2:ksi salvumestari Ekqvist, viime viikolla, Linnankadulta löytäneensä 2 yhden ruplan seteliä; 3:ksi ittellisvaimoKatharina Kätting, että varatz eli varkaita yöllä vastaan 23 päivää olimurtanut hänen monglauspuodiinsa Bernstedtin talossa Aleksanterintorin vieressä, ja vienyt häneltä 3 paria bomuli-hengseleitä, 1 paidan, 5 virkattua krajia, 5 valkoista rintalappua, 1bomulisen esiliinan ja parin harmaita villa-sukkia, ja 4:ksi veraantittojaR. Grönfors, samana päivänä, 2 kultasormusta klasiloodatzfa, toinen nimellä M. L. R. G. ja toinen merkitön, luvattomasti häneltä viedyksi leötirouva Nilssonin talossa.
on toimitettu lainakirjasto. Jahka kirjat ennättämät tutuiksi tulla, tulee armattamasti enemmän rahoja kokoon. (S:tar. ) Wanajan pitäjään on lainakirjasto saatu toimeen; kirjasto säilytetään sakarstissa ja kirjoja uloslainataan sieltä joka sunnuntai. (Häm. ) Itäneeltä elokuun 22 p. kirjoittaa Seurakunnan Poika: Heinäkuun 25 p. putosi Loukon Mattilan poikalapsi kalmoon jakuoli kohta. Wiina eli paha myrkky on pääsnyt täällä maltaan: erinomattain pyhäpaiminä ja maanantaita mastaan öillä kiljutaan ja raamutaan kuin sudet pitkin tanhumia eli kujia.
12 päivä tässä kuussa löi yksi lautamies hakepuulla yhtä torpan isäntää päähän niin että makasi kaksi tuntia pyörryksissä.
Kemäällä lyötiin yhtä trenkiä rautalapiolla päähän niin että on näihin saakka käynyt meidän uuden mälskärin tykönä, joka m. 1859 Helsingin kaupungista sai merkillisen opin keritystä antaan ihmisille.
Tammelasta elokuun 20 p. Lieneekö manhamies ja setäkin jo kuolleet, jotka pari muotta sitten kirjoittelimat pitäjästämme, kuin eimät ensinkään ole ilmoittaneet paremmuksia joita myöson nimeksi pitäjässämme, niinkuin pitäjän-koulun hankkeet, kalastus kielletty kudun aikana, seka nuotalla ja katittalla kaikkina aikoina, miitena muonna, isomainen lainakirtasto, jota näyttää joksikin luettaman, toinen lainakirjasto on myös Saaren kartanossa baroni de la Chapellen toimesta, josta lainataan kirjoja ilman maksota.
— Rippikoulu, jota pidetään nykyjään, näyttäis oleman huonommalla kannalla, sillä nyt on kuruin työnaika, sumi-miljat omat niitettävänä, kylvö tehtävänä jaelotpuittamana, joissa kaikissa töissä rippikoulun ikäisille lapsille olis kyllä työtä; olenpa kuullut muutamain sanoman: en otapalmelukseeni enää rippikoulun käypää palkollista, kuin parhaan osan kiiruummasta työnajasta on poissa.
Ihmis-hengenmahinkoitaon kuulunut tulleen usioita, erinomattain niiden, pitäjässämme olemien paljojen mesien tähden.
Laumantaina 3 p. tätä kuuta, mainion iso karhu Lungaisten kylän maalla, tappoi yhdeltä torpan mieheltä lehmän, sekä repeli kaksi, jotka kuitenkin viela pääsivät kotio. Kaksi talonpoikaa, nähtyänsä lehmät verisina, lähtimat hymillä pyssyillä, ja mainittu torppari kirmeellä ja koiralla kontiota saamuttamaan, johon osasivatkin veriviivattua tietä myöden. Kustaa ampui, niinkuin sanotaan, ramalta läpitse, mutta tämäpä otti tämän niin pahaksi, että otti miehen syliinsä ja likisti niin rakkaasti että Kustaa luulipoikki menemänsä; Heikki ehti auttamaan, tarjois pyssyä pitkinpäin suuhun, maan peto sieppais poikin puolin, heitti sen pois ja otti Heikin käden kyynärpäästä asti suuhunsa, jossa käsimartta mahan purekseli; ulosmetäissä puri sormien läpitse juuri jäsenen paikoilta, josta luullaan yhden sormen pois Kotimaalta.
Hukkuneita heinäkuulla, Turun ja Porin läänissä: 6 p. Honkilahden Kirkonkylästä 6:tta käymä talon lapsi Fredrika Kupela, Euran jokeen, ja Ulmilan pappilan trenkimoudin poika Kalle Wallin pappilan miereiseen jokeen; 15 p. löydettiin työmies Kalle Sjöblom, Porista, Räpsöön luodon mierestä, ja seppä Adolf Enbäek, Punkalailumelta, sai surmansa Suonojärmessa Wesilahden pit. ; 16 p. Junnilan kylästä Wesilahden pit. 9-vuotinen torpanpoika Nestor Kankaanpää Säijänseljän järmeen; 17 p.
trenki Mikko Mikonpoika, Tampereelta, kaupungin mirtaan, ja 26 p. torpanpoika Heikki Ilola, Paimiosta, Ispoisten mieruiseen jokeen Nummen pit.
Hämeen läänistä:
17 p. jymätorpparin 9-vuotinen poika Malakias Roos, Tammelasta, Kaukjärmeen; 23 p. torppari Heikki Ruokonen, Teiskon kappelista, Partilahden järmeen; 25 p. heikkomielinen piika Hedmig Hedman, Lammen vit. , Armajärmeen, ja 27 p. trenki Juha Ahlström, Tammelasta, löydettiinLiesjärmestä.
Ukkosen kohtaamia, heinäkuun 24 p. löi ukkonen kuoliaaksi piijan Ulrika Maria Kallentyttären ja torpanvaimon Brigitta Hinns, Lempälän pappilasta, sen kasmintarhassa työtä tehdessänsä; 25 p. poltti ukkonen Kangasalla Liuksialan kaksi rihtä parissa, lumane, ruumenhuoneelle ja vajanensa, 400 hop. ruplan mahingokss, sekä myös Hauholla Hornin kartanossa ladon heininensä.
Tampereelta elokuun 21 p. Kyllähän täältäkin on sanomalehtiin kirjoitettu yhtä ja toista, maan ei kuitenkaan mielä ole mitään näkynyt niistä kamalista takki-seljistä paperi-tilkuista, jotka nimeltä lumppu-kuitit täällä rahasta kulkeevat. Ompa niitä muissakin kaupungeissa ollut, mutta se oli silloin kuin pienestä rahasta oli puutos, ja niin pian kuin markat alkoivat maahamme lemitä, ne kohta hävitetriin. Waan täällä seoi ennä, ytä semmoiselta; luulispa päältä katne määrätyksi kulkemaan niin kauvan kuin ne kuluisivat näkymättömiksi. Sillä enin osalla niillä on monta takkia niskassa, kaikki yksi toistansa huonompia, ja siitä entisestä setelistä on niin mahan jätillä että vaikea on sanoa mikä se on, ja mistä arvosta sen pitäis kulkeman. Toivo olis siis että ruunun raha, vielä vähemmistä armoista näkymiin tulis; ja nämät poloiset lumppukuitit, kuitenkin pitkien matkojensa perästä saisimat hyvin tarmitun leponsa.
Ompa taas koskemme yhdelle kuoleman tuottanut.
Eräs suutarinkisälli joka muutamia paimiä sitten työpaikastansa katosi, löyttiin pari paimää sen jälkeen kosken alipuolelta kuolleena; jos hän on sinne tapaturmassa elika ehdolla mennyt, on tietämätöntä.
Me suomalaiset olemme kotomaassamme, teemme työtä komalla hijellä ja mäjellä joka päima sen jälkeen kuin meidän enfivanhempaimme oopi-neumot omat meitä työn taitoon johdattaneet; saamme myös päiväpalkan, sen jälkeen kuin meidän nähdään ansaitseman. 50, 60, 70, 80, 90 kop. , 1rupla ja rupla 50 kop. päivältä on suomalaisten päiväpalkka noissa konepajoissa ja maprikeissa.
Sillä tulolla on hyyrääminen asuinhuone, ja jos tarmitaan kaksikin huonetta, ja keittohuone kolmanneksi, jopa saapi maksaa 50—60 ruplaa hyyryä muoteensa; ostaa sitten puut, maksaa 2 rupl. 40 kop. syleltä, ruoka-aineet torilta, maatteet, saappaat ja kaikki muut tarpeensa kahdenja kolmenkertasella hinnalla, tuleeko tauti, makaan kipeenä kaksi eli kolme miikkoa, en saa mitään palkkaa, maan maksaa kalliit ulosteot joka muosi. Jos olen tehnyt työtä yhden ajastajan, ei minulla kuitenkaan ole koossa enempää kuin koska aloin muoteni, ei maatteita eikä saappaita; olen mallan tyhjä mies.
Mutta mennääs ulkomaalaisien palkan saantoon. Huonompikin ulkomaalainen saapi noin1, 3, 5, 8 ja10 ruplaa paivältänsä, huoneet, puut ja vielä kaiketi kynttilöitäkin.
Suuri on ero suomalaisen ja ulkomaalaisen palkoilla. Mutta kuin rumetaan työtä tekemään, niin moni suomalainen tekee saman verran, yhtä hymaä ja paljon kuin ulkomaalainenkin; sentään saapi ulkomaalainen kahdenkertasen palkan sillä kuin ovat päiväpalkalla; eiköstän tarmittis suomalainen saada saman palkan; onkostan sillä eroa kuka työn on tehnyt; ei silla pitäis eroa oleman; mutta eroitus tulee siitä että suomalaiset ovat ja pidetään halmassa tilaisuudessa.
Maassamme on niin pitkälle tultu että on pumpuli-, pellamaja merka-tehtaita; onmar monia kone-pajoja, olmi-keitoksia ja monta muuta vapriki-laitosta; näissä kaikissa on maan ulkomaalaisia mestaria, ”työnteettäjiä”, jotka saamat palkkaa 3, 5, 8 ja 10 ruplaa paivältänsä; heilissä on monenkaltaisia, miisaampia ja tyhmempiä, on semmoisiakin että tuskin ymmärtämät toisen mestarin työkonetta tällätä käymään, ja tuskalla osaamat omia koneitansa reilata jos massa, ja jos sen opinkin saisin, ja olisin oppinut työn kuljetukseen, mihinkäs sitten menen, ei ole paikkaa, ja maikka ulkomaalainenkin menis pois, ei minulle uskota sitä työn toimitusta, minua eli suomalaisia ei siis hyödytä, jys osaamat taikka ei; paljaita maprikin työmiehiä he maan saamat olla.
Kuin ei nyt miela löydy yhtään suomalaista mestaria missään maprikissa, niin se on koma paikka, kuin se ensimäinen suomalainen pääsee eli armataan ottaa senkaltaisen työn-komennon kuljettajaksi. Mutta kuin ensimäinen mestari suomalaisista nahtäis, niin kyllä toisia sen perään pian tulis, ja jopa katois ulkomaalaisia, jotka Suomesta suuret rahat joka muosi poijes kuljettamat.
Aiman kurja konsti on ett’ei suomalainen omassa maassansa mieläkään saa oppia, ja estää Suomesta rahoja mietämastä; jospa maprikin isännät ottaisimat tämän asian tutkistellaksensa, sen oikiaa perustusta, hyötyä, itsiänsä ja suomalaisia kohtaan, kuinka suuren ja hyödyllisen amun he suomalaisista saisimat. No millä tamalla se sitten hyödyksi tulis patruneille ja suomalaisille?
se kämis hyvin helposti, kuin maan rumetaan siihen toimeen. Patruna, hamaitessansa jonkun, jolla on mikkelä käsitys ymmärtäan kaikenlaatuisten koneitten johtoa, ja niitten käytäntöä, antais tamallisen palkan oppilaiselle, aikaan lullaksi. Sittenpatruna antais oppilaiselle luman saada olla maprikissa, niitten koneitten tykönä, ja työn teossa, miksikä mestariksi on oppilaisella halua tulla, sillä mapaudella, että oppilaitten saapi itte tehdä sitä työtä, millä hän näkee oleman konsteliaamman koneen ja hantteeramisen.
Oppilainen tultua sille kenelle tutuksi, rupee sitten toisen koneen tutkintoon, kolmannen ja neljännen jne. ; tullunna niin pitkään mittaan oppinsa kanssa, että osaa tehdä työtä ja tuntee koneitten kuljetuksen, tarmittee sitten rumeta kuljettaakoko työn kuljetuksen, osata sen tunnon mitä siinä tarmitaan ja^tulee tarmittamaksi, kahden eli kolmen miikon perästä, jos sen osan koneet omat senkaltaisia, jotka kulkeemat niin paljon edellä kättä työnsäkanssa; ja sitten kuin oppilainen on oppinut, niin hän sais olla maprikissa mälimestarina, niin kauman kuin ulkomaalaisen mestarin muosikauppa tulis ulos kuluneeksi; ulkomaalainen mestari fais mennä kotomaahansa, ja sitten suomalainen mestari sen ulkomaalaisen siaan. Nyt saadais nähdä minkälainen suomalainen mestari on; jos se on sitten hyma eli huono; jos se on hymä, niin totta patrunan olis mieli hymä, että hän senkaltaisen koettelemuksen on tehnyt. Tämän ensi koettelemisen perästä tulis patrunalle halu mielä suuremmaksi, jopa toimittais oppilaissa joka ulkomaan mestarin työhönsillä toimella että he oppissmat kaikki.
Näin tullen kaikki mestarit suomalaisista, ei enää tarvitais ulkomaalaissa mestaria, joita on yhdessä maprikissa miisi ja saavähankin menee tikki; oitis tarmittee hakea seppämestari, sitä auttamaan; luulemat suomalaisen ei ymmärtämän myössen päälle mitään; tarvitsee ollaulkomaalainen, joka ensin katsoo ylitte, mitä auttamista se tarvitsee, sitten vasta suomalainen saavi työnlehväksensä niinkuin kestetään; jollei ole hyvä, kohta saapi suomalainen pahan nimen tästä työstä, ja maikka suomalainen osais tämän työn tehdä paremminkin, ei suomalaiselle anneta maltaa, maan kuinka ulkomaalainen tahtoo, niin se tehtämän pitää. Nyt on koneesta mahan juteltu; mennääs tekemään työtä sillä; niin koneen mestari tykkää suomalaisen ei osaaman tehdä, ”teettää” ilman ulkomaalaista mestaria, maikka suomalaiset tekemät kaiken, mitä koneilla tehdään maprikeissä, ja ulkomaalainen sanoo suomalaisisfa ei oleman senkaltaista miestä, että tulisi mestaria maprikeihin; ulkomaalaisia ne maan olemaan pitää. Mutta minun silmillani nähden, luulisin samalla lamalla osaamani, kuin ulkomaalainenkin, hanttierata ja työtä tehdä koneilla, ja lupaan yhden ajastajan sisällä oppia niin kaikki sen, mestarin koneitten, olon ja konstin, ja jolla koneella kerta rupeisin työtä tekemään, niin työ antaa enempi oppia kuin neumo. Ne konstit omat niin pienessä olossa, ja hyvin tyhmän opittamia, niitä käyttämään ja koneilla työtä tekemään, sillä nämätmaprikein työt ja koneet eimät ole kymmenes osa niin tärkeätä kuin uurmaakarin, urpuen, fortepianon jne. Suomalaisethan niitä jo kyllin tekemät, maikka niitten työtä ei pidetä minänsäkään, kuin niitä suomalaiset miehet tekemät,
maprikin työkonetta ihmetellään komin paljon ja sen koneen mestaria; pian sanotaan, ei tota suomalainen osaiskaan käyttää, kyllä ulkomaalainen olla tarvitsee.
Ompa toki suomalaisissa monta jotka omat työtä tehneet maprikeissa monta muotta, ja tuntemat jo mallan hyvin kaikki koneen kuljetukset, sortit ja muutokset, mitä kulloinkin tarmitaan; nyt kuin ulkomaalainen mestari teettää työtä, niin sen työ on paljo suuremmassa armossa. Jollei tämä asia olis tässä malilla, niin ei suinkaan montakaan ajastaikaa olis täällä tarmittu ulkomaalaisia mestaria; kyllä suomalainen pian oppii; mutta mestari ja maprikin haltia ei laske ketään sinne jolla senkaltaiset aikomukset olis; mahdotonta on minun oppia kuin en pääse menemään koneitten tykö, enkä saa nähdä millä tamalla ne työtä tekemät. Jos menen maprikiin työntekiaksi, niin mestari tällää työn yhdessä huoneessa, ja siinä saan tehdä työtä niin kauman kuin maprikissakin olen, silla en saa tehdä sitä työtä kuin tarpeekseni ja opiksenitarmittisin.
Olen ollut maprikissa kaksi kolme muotta, enkä osaa sen enempää, kuin sen yhden koneen työnteon; olen köyhä, enkä jaksa tehdä työtä ilman palkata, ei ole millä kustannan itseni sen työnteon ja opin aikana, jos juuri tumankin saisin olla oppimassa ja katsele Tammelan mies.
putoovan; torpanmies Juha riensi auttamaan; se taas kimppuun, mutta Juha sivalsi kirveen pohjalla, edellisen kirmauksen osasi kehnommin vaan jälkimäisen niin ettei kontio enää päälle pyytänyt. Sunnuntaina kokofivat usiampia miehiä, jotka ottivat hengen maorilta, joka oli eilispäivän tappelusta niin voimatoin, että hyvän koiran avulla käsitettiin. Lihan sanoovat muutamat painaneen yli 14 leiviskän, muutamat18 leiv.
Ei ollut maha otus; vaan paljonpa tänäkin suvena pahojakin teki.
(Lähetetty, ) Sananen Suomalaisista, niidenpalkasta, välistä ja olosta nlko maalaisien suhteen.
Jonnin joutavia.
XL!.
Yksi K— n rautatehtaan miehistä tappeli pahoin vaimonsa kanssa, jolloin vaimo kirkui kauheasti. Naapurin muija kuullen sen riemun ja peljäten miehen lyövän kumppaninsa hengettömäksi, kiiruhti vaimon apuun.
Tämä ei sitä ensinkään kärsinyt, vaan kääntyi käymään auttajansa kimppuun, kidastaen kiivaasti: ”mitä tämä sinuun kuuluu, se on meidän kahdekesken!” Kurkia herra Z. Helsingistä, ollessansa jossakin mailla, kysyi sen linnun nimeä, jota isossa puuhäkissä suhistettuna hänellekkin näytettiin. Sanottiin sen olevan:
kotka. ”Mitä pilaa se on”, vastasi tämä, ”niinkuin en tietäisi että kotkalla on kaksi päätä!” ________ Hsyeylaiva Nhekla kulkee syyskuussa tänä vuonna Uudentaupungin, Naantalin ja Turun sekäSalon-tanpPilanväliäjalähtee:
1p. Hupimatla Salosta.
2 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
3 p. Oleskelee Turussa pannujen perkkauksentähden. 4 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello Is p.
5 ft. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
6 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
7 p. Salosta Tnrkuun kello 8 epp.
8 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
9 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
10 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
din palattua Englantiin palveli Nelson aina edellensä-päin Välimerellä hänen jälkeisensä, Loord Hothamin alla, ja sai satunnaisesti erään rekatti-laivaston päällikkyyden, jolla hän teki niin tärkeitä palveluksia, etta hän korotettiin meri-everstiksi.
Espanjan silloin ollen liitossa Ranskan kanssa, ”Ranskan palvelus-piikana”, purjehti hän Gibraltariin, ja otti helmikuun 14 p.
v. 1797 osan lervisin (sittemmin korotettu uros-työstänsä Loordiksi, S:ta Wineentin nimellä) suuressa voitossa Santta Nineentin niemen tykönä Portugalissa paljon vakevämmän Espanjan amiraalin Kordovan yli. Hänen 74-tykkinen laivansa, jonkanimi oli Kapitaini, kesti miehuullisen sodan useampaa Espanjan jättilais-laivaa vastaan; kuitenkin olisi hän ilman ystävänsä Kollingvoodin uskollista apua, joka antoi omat saaliinsa mennä, tuskin päässyt siitä suuresta maarasta. Kuinka liikuttamaisestieikö hän kiittänyt ystävätänsä! Kapitainin ammuttua melkein vesi-ramaksi, anasti hän laivan Santta Jooseppi, joka kantoi 112 tykkiä, ja otti sen keula-kannella vastaan Espanjan kapteinin miekan. Hänen mesiramansa piti vaaria tästä ja myös toisesta 64-tykkisesta laivasta, jonka myös oli valloittanut.
Hänen amiraalinsa syleili häntä sentähden laivansa keula-kannella.
Jo ennenkuin voiton sanoma ennättiEnglantiin, oli hän siellä nimitetty kontra-amiraaliksi; nyt sai hän myös Bath-tähden.
Täytettyänsä hänelle toimitetlavaksiannetun työn, linnan-vartiavaen kuljettamisen Porto Ferrajosta, sai hän sisämäisen piirityslaivaston päällikkyyden Kadizin ulko-puolella.
Täällä oli hän vahällä menettäähenkensä, kuin hän kerran 10 miehellä lähti tiedustelemaan vihollisen laivastoa, hätyytti hänen venhettänsä yht’äkkia yöllä vihollisen karvas, jolla oli 26 miestä. Tässä syntyi murhaama ottelus; mutta Nelsonin pojat hakkasivat vihollisen maahan ja valloittivat karpaan.
Kuultuansa muutamia komeita Espanjan raha-laivoja olevan massa, Santta Kruzin satapurjehti Nelson heinäkuussa v. 1797 kolmella linjalaivalla ja muutamilla rekateilla Teneriffaan, ja koetti äkki-luulematta karata Santta Kruzin kaupungin päälle.
Kuin yötis-aikainen väkirynnakkö kaupungin päälle oli sangen määrällinen seikka, määräsi hän jo edeltäkäsin losva Nisbetin, mainionsa pojan edellisestä naimisesta, ylikäskyläiseksi. Waikka yritys toimitettiin suurimmalla nerolla, meni se kuitenkin, monen sattumuksen tähden, mitättömäksi, siltikuin Espanjalaiset olivat liian hyvin varustetut tätä tapausta varten. Nelson, joka itse heittäytyi vaaraan, kauheimman tulen raivotessa, sai oikean kyynära-päänsä särjetyksi eräältä luodilta, ja hänen täytyi antaa sahata oikean kasivartensa poikki. Parantaaksensa haavojansa, palasi hän Englantiin ja sai palkinnoksi 1000punnanmuotisen palkanyonue Tätä julkisuuteen ja tiedoksi antamiseen, ei minulla ole mitaan vihan, kateuden eli soimaamisen puolesta, ei päälle kantamista, ei myöskään sillä meiningillä, että yläisyys tästä minkään laatuista pahaa puoleensa ottais.
vat yhteensä palkkaa 5 eli 10 tuhatta ruplaa; eikös se ole suuri summa rahaa; suomalaiset tekisivät ja tytyisivät 3 tahi 5 tuhannen ruplan palkkaan; tästä olis patrunalla voittoa yhtenä vuotena2eli 5 tuhatta ruplaa; eikös tätä summaa kelpais patrunan taskuunsa ilolla pistää ja iloita kuinka hyvän koettelemuksen hän on tehnyt ja se on hyvin lykästänyt, ja suomalaisia mestaria vaprikissa! Jopa sitten rupeis joka patruna koettamaan suomalaista mestaria itsellensä.
/Muutoinme pysytään ulkomaalaisten oppipoikina, ja suomalainen pysyy hänen tyhmyydessänsä kuin ei vaan parempaan toimeen tällätä suomalaisten oppia.
Kuules kurja Suomalainen Samanlainen Savolainen, Oppi meiltä vielä ajan viepi, Tyhmyys meidät kiinni saavuttaapi.
Sinä, minä, Suomalainen, Samanlainen Savolainen; Oppimahan meidän mennä pitää, Emme vielä osaa tehdä mitaa.
Kylvö, kyntö Suomalaisen, Toverikin Savolaisen, Käännä, vaännä tarpeet oman talon, Korvet, kuusistot kovat kumohon.
Tyhmä kyllä Suomalainen, Kovapäinen Pohjalainen; Juuret, kannot kaikki irti repii, Pelloks’ suo-maat kaikki tyyni sopii.
*) Katso n:ro 34.
Nrhoollisen Englannin meri>sankari Nelsonin elämäkerta. *) Sill’aikaa kuin Loord Hood hieroi sovintoa Toulonin kanssa ja koki hankkia sotaväkeä kaupungin tukeeksi, joka pian miehitettiin Englantilaisilta, lähetettiin Nelson Neapeliin muinais-muistojen tutkinnosta min suuren kiitollisuuden ansainneen William Hamiltonin luoksi, joka oli Englannin ministeri siellä; ja sieltä kertoo hän alussa kirjeissänsä Hamiltonin rouvan ”rakastettavista ominaisuuksista”. Nyt lähetettiin hän Tunisiin luovuttamaan Beijiä Ranskan liitosta, joka oli murhannut kuninkaansa.
Beiji myönnytti sen oleman kyllä hirveän, mutta jollei historioitsiat ole valhetelleet, niin olivat Englantilaiset myös kerran tehneet sen! Sen perästä oli hänen auttaminen Paolia ja englantilaista lahkoa Korsikan saarella, ja Nastian valloittamisessa ja Klavin piirityksessä, kussa hän menetti toisen silmänsä, kuitenkin ei häntä edes nimitetty haavoitettujen luettelossa. LoordHoo Ei tämä sota-kotka saanut kauvan lavatellä siipiänsä, vaan jo joulukuussa v. 1798 sai hän käskyn Wanguardilla purjehtia Wälimereen; ja huhtikuussa kohtasi hän Loord Santta Wineentin Kadizin edustalla.
Tämä lähetti Nelsonin muutamilla laivoilla tiedustelemaan ja pitämään vaaria Toulonissa kokoontuneen ranskalaisen laivaston liikunnoista, joka valmistettiin Egyptiläistä sotaretkeä varten. Mutta myrskyn ja sumuisen ilman ajaessa hänen laivastonsa hajalleen, oli Ranskan laivasto purjehtinut ulos. Kapteini Trovbridge, jonka Loord Wineent kohta oli lähettänyt Nelsonin vahvistukseksi, tuli kesäkuun 8 p. hänen luoksensa 8 linja -laivalla, ja antoi hänelle käskyn heti etsimään ja rynttämään Ranskan laivaston päälle. Sieiliasta saadut tiedot osoittivat häntä Egyptin rannikoille; hän ehti ennen Ranskalaisia tänne, ja tavattuansa Aleksandrian sataman tyhjänä, kääntyi hän takaperin Sieiliaan. Täällä sai hän varmasti tietää vihollisen laivaston purjehtineeksi Egyptiin, kiiruhti toisen kerran sinne, tapasi sen ankkurissa Abukirin edessä, neljän tiiman matkan päässä Aleksandriasta.
Ranskan laivaston asento oli peljättävä, ranta oli täytetty tykeillä, niitten edessä olivat puoli ympyrässä 13 linjalaivaa, annraali-laiva L’Drient niitten keskellä. Nelson tutki vihollisen asentoa ja oli pian vakuutettu siitä, että oli mahdotointa yksinänsä tunkea senkaltaisen sota-rinnan lävitse, yksin rajuisimmalla urhollisuudellakin. Hän havaitsi kuitenkin pian vian, jonka Ranskan amiraali oli tehnyt, ja perusti siihen tuumansa, joka olisi saattama vihollisen turmioon. (Jatketaan. )
VPumpulitnnenita! sela valtoifia että Värillisiä, rattaista ja monenmoisiin muotoihin ja laamoihin myydräisätniraKityariösisakosken tehdaS-lateunulsessa ja myös Tampereellakin herra kauppias Hildenin puodissa. Myöskin läypi taavan eli mallin mulaan teettää kankaita, kun vaan kaava lähetetään viittoa ennen tehtaasen ja vähintäin 50 kyynärää yhtä lajia tilataan. Kelvollista työtä, testäviä väriä ja sen ohessa kohtuullinen hinta koetetaan kunnioit. Maajoille aina tarjona pitää.
Kyröskosken Tehdas-yhtiö. Kirje-vaihde: Turun kautta Hämeenknröön.
HHTkkteuhntaa-anjavtaalumluis-ltlaamsiaaae. rmi-ysyuduäruänudteeshttaa. aSnahnidnntaäasnin. Klasi-purtlia 3, 2. 1. »/, kannuisia. Klasi-puntlia 1. ’/kannun vetoisia. E. G, Lindbera/illä.
zM^Uudet linjali-läiiset myypiSeppäNummelin.
«2. Iso valittu joukko klviaStioita Granforsinkuuluisesta fajauee-fabrikista, tulititku-puodissa Limanin kivihuoneessa vastapääta kalarantaa. I. Arnstamilla.
Uudessakaupungissa on allekirjoitetullamyytäväna Norjan pieniä sillejä 5 ruplaa ja brislingiä 4 ruplaa 50 top. tynnyriltä joulottaln. I. S. Österman.
A. Forsiman.
bakilöittyjä pellavia. ihoista, rohtimisia ja bomulilankoja, bomuli-lilnaifia ja lutomuksia, ynnä yhtä toistakin huonekomsua; josta halullisille o taitIIe tieto annetaan. Turun kaupungin huutokamalista, 1801 elokuun 26 i\HiH Lauvantaina tulevan syyskuun 7 p. altain kello 9 ed. ja 3 jvv. myydään lauppaneuvos K. Travv mainaan perillisten entisessä talossa n:ro 4, 12 kortteliosa 6 kaupunginosaa Ryssän Kirkkoja Kauppamiebenkatujen kulmassa tässä kaupungissa, julkisella «vapaehtoisella huutokaupalla mainitun vainaan jäänyt irtain omaisuus, nimittäin 1 kultanen ankkunlello, mahoukifia, veisatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1isomainen petsattu kontloripulpetti, H piippuhylly, malionkisia pelipöytiä ja 1maalattu konttulikaapvi usioissa osissa, tlasia ja posliineja, 1tyuttiläkruuuu. vaökija plälki-aötioita, tauluja, liinaja vitovaatteita. taikellaisia laivankaluja. 1isomaineu mälsivurje, rautaviljoja, rullaja soutl-ruoti, ynnä muutamia köysiä, rullakartiinia ja työrattaaty. m. setä 4osaoasaketta Turun vanhassa laivavarvissa, ”/i«o laivassa ”Baron von Haartman”, ’°/, <, o osaa laivassa ”Konstantin”, Vi°°s«a laivassa ”slbo”; kello, varvin osakkeet ja laiva-osat myydään kello 4 jpp. , joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turunhuutokamarista elokuun 28 p. 1861. A. Forhmau.
Maanantaina ja tiistaina tulevan syyskuun 9 ja 10 p. olkain kello 9 ed. ja 3 jvp. myydään hovioileuden- ueuvoksen ja ritarin Grönvitin talossa n:ro 3. 6 korttelissa 1 kaupunginosaa Pispankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, komiesionimaamittari Juha Lindbergin jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin tulta-, hopia-, »asti-, messinki-, plakkija rauta-kaluja. klasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, liina-, sänkyja miehenpito-vaatteita. suvija talvi-ajokaluja, maamittarin kapineita, truunauskaluja ja painoja ynnä monenlaista huonekunnan tammaa, jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista elokuun 28 p. 1861. A. Fortzman.
Maariantupatahi puolikas Reskan Vs manttaalin perintötilasta Wiulalon kylässä Piikkiön pitäjää, tulee palkalla tapahtuman vapaehtosen huutokauvau kautta perjantaina 27 päivä tulevaa syyskuuta, kello 11 epp. , velkamiesteni puolesta enin tarjoovalle myytävätsi ynnä yhden ja toisen talon tarvekalun eli inventariumija muun löysäomaisuuden kanssa, jota, niin myös kuin että halulliset ostajat taitamat sekä huutokauppapäivänä että sitäenneu paikalla saada tarkempia tietoja tilan laadusta ullnkuin myös kauppaehdeistll jne. , tämän kautta ilmoitetaan. Pöytyältä I. I. Ohr Perjantaina 20 p. suyskuuta. epp. . myydään vapaehtoisella huutokaupalla Marttilan ’/, manttaalin perintötalo Wallaisten kylässä Mynämäen emätirton seurakuuuassa. Talo on kohtuullisessa rakennuksessa, pellot ovat hyvät. niittu on lähes kaikki hylviheinässä, ja metsästä saadaan kaikkia talon tarpeita.
Ostaja saa talonhallituksen lohta. Likempiä tietoja annetaan paikalla. Samassa tilaisuudessa myydään myös viljaa. elikolta ja kaikenlaista muuta irtainta tavaraa. Mynämäestä elokuun 29 p. 1861.
Pyynnön jälkeen:
Alb, rt Bränder.
Ilmoituksia.
A. M. Westling.
Että allekirjoittanut edeskinpäin toimittaa klasimeötarin vlrtaa Westlingin perillisten talossa Wähän Hameenkadun varrella. saan täten ilmoittaa.
K. F. Lindberg.
Allekirjoittanut, asuva Ison Hämeenkadun varrella, ottaa oitis yhden ripille käyneen pojan turkki-nahkurin asuva Handfast. leekirouva Beinstedtin talossa Uudentorin vartaalla.
«Katsos tähän! fHjr Ensi sytsuStä taikka nyt kohta otan suutarinoppiin niiden siaau. jotka eroat oppinsa käyneet, 3 poikaa, mieluisimmasti semmoisia, jotta ennenkin ovat opissa olleet. 15:nvanhasta 25:nvuotiseen; he saa»at palkkaa 6:Sta 20neen ruplaan, sen mukaan kuinka via omat Suomen Hunajata ostetaan Nrvidsounin apteekissa.
Uksi deja saa valveluksen Maarian piläjän pappilassa ensin tulevasta Pyhäinväivästä.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. ja 5 r. 25 k. , rukiinjauhot 5 r. Btt k.
ja 6 1. . ohrat 4 r. . kaurat 2 r. 60 ja 2 r. 70 k. , «alkoset herneet 5 r. > harmaat herneet 4 r. 50 k.
tynnyriltä; ohrantryynit 22 ja 24 k. , kaurankryynit 28 ja 30 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 90 k. . 1r. ja 1 r. 15 k. , valvattu naudanliha 1r. 20 k. , tuere lampaanliha 1r. 20. 30 ja 40 k. , valvattu lampaanliha 1 r, 80 k. , valvattu sianliha 2 r. 70 k. , voi 3 r. 60 k. , heinät 7 aina 12 k. leiviskältä; perunat 20 ja 30 l. neliko; munat 25 k. tiu; loivuset halvot 1r. 10 k. . Mäntyset hal, vot 90 k. kuormalta; palovliua 70 ja 80 k. kannu.
Turussa, I. W. Lllljan kirjapainossa, 1861.
Palnoluvan «ntanut: T. T. Nenvall.
11 ft. Salosta Turkuun kello 8 epp.
12 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
13 p. Uudestakauftungista Turkuun kello 8 epp.
14 ft. Turusta Saloon kello 8 epp.
15 p. Hupimatta Salosta Angelniemen kirkolle tello 7 epp.
16 p. Salosta Turkuun kello »H epp.
17 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
16 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
19 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 ft. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 ft. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
29 p. Oleskelee Turussa.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivatzsa.
Huutokauppoja.
Tiistaina ensitulevan syyskuun 3 piiiv. , lello 4 ehtoopuolella, myydään paikalla, toimituksessa likemm! u ilmottettaviliaehdoilla, julkisella huutokaupalla, lauppiaö John Hiilpherö’in. lonkursiialtiöjalellä ole »a arenttija isannuus-valta omaisuusosaan n:reon 37 Ruissalossa, pohjoisella merenrannalla, joka ennen du ollut tauvviaö vuovimestari Brauderin hallussa, ja antaa yhteisestä huvipaikasta pohjaseeväin. kvin (muik-) täysi omistusoikeus mainitulla osalla tehtyihin rakennutflin ja huoueism», jolka oivat 1) puinen isorakennus (i:(I. t asuinja 2:lla yli-huoneella, paitsi lyokkiä, esikamavia ja kammioita; 2) puineasuinja ulkohuonerakeuuus leiviutuvalla jakamarilla sekä vaunuvajalla.
tallilla ja navetolla; vielä tavataan osalla kahdenlertaneu kaluhuone. heiuävuovi ja uimahuone italialaisessa muodossa, kornealla sillalla; osalla on lehtimetsää lemmaltailla tammilla, metsästi), ja kaöviiltaihasto-laitos monella hedelmäpuulla ja maijapensaalla, on nom 10 tynnyrinala aukeaa peltoa, karjalaidun, ja niitut lylvetyt enimmästi timotheiheinänsiemenillä, ja 3 silalka-apajaa jne. , jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun kaupungin huutokamarista 1801 elotuuu 19i^^^^^^^^A^. F^o^iM^an^. M A. Forhman.
Tuorslaina tulevan syyskuun 5 päivänä. alkaen kello 9 ed. ja 3 jpp. . myydään täkäläisessä buutolamariösa julkisella, sekä vaatimaettä vapaehtoisella huutokaupalla, monenlaista irtainta omaisuutta, ollen luvaria, messinki-, tina-, plakkija rauta-kaluja. llasia ja poölinia, kiillotettuja ja maalatulta huoneenkaluja, iouvas> ja miesväjen pitovaatteita, niissä uniformulavruklakitt, rauta»rölsiä ammeita, Hullandin silliä vullitoissa, suvija talvi-ajokaluja. ynnä monenmoista huonekomsua; jota halullisille ostajille näin tiedotetaan.
Turun kaupungin huutokamariöta. 1861 elokuun A. Forhman.
Huutokaupassa, joka pidetään tuorstaina tulevan syyskuun 5 p. täällä huutolamarissll myydään myös kello 12 piiiviillii ehdoilla, jotka toimituksessa tyyslemmin määrätään, 1:lsi neljäs osalaivasta”Jenny Lind”, 157 lastin vetävä, suola-lastinensa. tullen Hlerestä. 2:lsi kymmenes osa laivasta ”Atla”, 215 lastin vetävä, 3:ksi °/, osaa laivasta ”Maria”, 171 lastin vetävä. ja 4:ksi höyrylaivasta”Aura” osakkeet n:ro 2 ja 25, jokahalullisille ostajilleilmoitetaan.
Turun huutolamarlsta elokuun 28 p. 1861.
Perjantaina tuleman syyskuu6 päivänä, kello 9 td. ja 3 jpp. , myydään paatli-klpparinlesti Blomqvistin 98-numeroisessa talossa tän kaupungin ent.
Uudenkaupunginkorttelissa eli n. t. Tiilisalissa. jullisella vavaehtoisella huutokaupalla, lttellisvaimo Brita Elisabeth Fingerroos vainajan jättämä irtain omaisuuS, ollenkupari-, messinki-, tina-, plakkijarautataluja, llasia ja poSlluia, huoneenlaluja. sänkyja vaimoväjen pltovaatteita, liinaja vöylävaatttita.
Myytäväna.
llH”Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sekä muita valettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaau pellavakankaita, ihostaja rohtimista-lankaa. Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tehtyjä miesväen vaatteita. Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen bixtaan.
Suomen Teoksien laupassa.
iVlauppamies Fahlqrenilla Multavierussa myudään joka halvalla hinnalla punssi. , , vissoffia, rommia ja laija satsan viinoja, ja taillia mitH häihin ja pitoihin tarvltaan.
Tehtaan hintaan:
Turun konepajan yhdyskunnan teoksia: Waletuita kaluja:U’°K, U laista, Paistin-, Jalta-. Pannutakto-. Plättija Muntti-vanuuja, Toton Hällejä. Pyöräin torvia, Morteleita mm. mm.
Hinöljyä i. Puunöljyä.
Hukkuja >Saranoita . . «. . laista, Atkuuau-kiskoja.
Pesänpellejä, Pellin-johteita jne.
NautapuodiSsa Aleksanterin torin partaalla liki ryssän tirtkoa, myypi I. Torekell. jaPärekaton-nauloja «sommissa vähemmissä joukoissa, myypi I. Torekell.
Tavalliset hevoisnäyttelöt pidetään täällä tämän syyskuun 16 p. kello 9 epp.
alkain, entisen akatemia-huoneen takana niinkuin kuulutuksesta tässä lopulla tarkemmin nähdään.
Waliokunnan jäsenen valitsi Helsingin kaupungin pormaristo puolestansa viime elokuun 28 p. Yksimielisesti muistuttain maistraatin pöytäkirjaan, ettei maliokuntaa moida pitää maltiopäimain asemessa eikä säätyin mielipitein laillisena tulkkina, kutsui pormaristo puolestansa yksimielisesti jäseneksi valiokuntaan neumomieben, maisteri ja lakitieteen kokelas K. A. Öhrnberg.
Paraikaa painetaan senaatin kirjapainossa erinäiseksi kirjaksi ne kysymykset, jotka hallitus antaa valiokunnan keskusteltavaksi, ynnä senaatin armelut ja lauseet näistä kysymyksistä.
Niistä kuuluu tuleman 10-arkkinen kirja. (S:tar. ) Valiokunnan vaalia. Tyrvään provastikunnan kirkkoherrat ovat jo antaneet huutonsa valitaksensa jäseniä siihen maliokuntaan, joka Helsingissä kokoontuu ensi tammikuussa. Kuusi malitsijaa omat antaneet kukin 4 huutoa, siis yhteensä24, joista on langennut isompi tai mähempi lukumäärä seuraamille tämän hiippakunnan kirkkoherroille, nimittäin: Ingon kirkkoh. , provess. Sehaumannille 6, tuomiopromastiRen> mallille 5, Pohjan kirkkoh. Sohlbergille 3, Taimassalon kirkkoh. Helanderille 2, Euran kirkkoh. Homeille 1, Messukylän kirkkoh. Grönbergille 1, Isonkyrön kirkkoh. Stenbäekille 1, Ilmajoen kirkkoh. Forsmannille 1, Hämeenkyrön kirkkoh. Forsmannille 1, Kemiön kirkkoh. Hedbergille 1, Maskunkirkkoh.
Rosengrsnille 1, ja Kelmiön kirkkoh.
Caströnille 1. Nämät huudot lähetetään tuomiokapituloon yhteen pantamaksi muilta promastikunnilta tulemien huutojen kanssa, ja ne neljä, jotka kaikkiansa omat enimmät huudot saaneet, lähtemät tästä hiippakunnasta valiokunnan jäseniksi. Muut hiippakunnat valitsevat samalla lailla, ja aateli, pormarit ja talonpojat kukin määrätyllä lamalla.
Kaasuvalaistus alkoi Helsingissä miimis sunnuntain iltana. Kyllä Helsinkiläiset nyt saamat paremmassa matossa kuin ennen liikkua kaduillansa pimeän syksyn lähetessä.
Kaasutorvia ei vielä ole ennätetty panna kaikkein katuin pohjaan, niin ettei koko kaupunki vaan ainoastaan isoimmat Perjantaina Syyskuun 6 päivänä 1861.
Sanoma Turusta.
M36.
lainen Tervanen; Ruots. Ehtoosaarnan: Pastorin S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pää kirkossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Ruots. Aamnsaarnan:Warapastori Indre’»; Suom. Ehtoosaarnan:PastorinapurinapulainenTervanen.
Kehruh. kirkossa, Suomea: WaraftastoriMalmström.
Linnankirkossa, Suomea:Koulunoftettaja Lindman.
Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsinkielellä PääprovatztiRenvall ja keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Pasto LinapulainenTervanen.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa, viimeis pyhänä ensi erä: sokeritehtaan työmies, leskimies Samuel Wiktor Forsström ja neiti luhanna Katarina Hagelberg; sekä valaja Dahlin rautaruukista Dragsfierdin kappelista Kaarle Anton Ekman j, palvelusneiti Wilhelmina Heikintytär Sederlund.
Turun polisilamarinilmoituksia. Elokuun 26 p.
ilmoitti I:ksi palovartia Israelinftoika talvimarkkinoilla tänä vuonna löytäneensä Uudenmaan tullin takaa harmaan bisaminahkasen muffin punertavalla silkkivuorilla ja viherillä silkkitupsuilla, jonka hän jättipolisikamariin; 2:ksi ylioppilas I. Svehla elokuun 24 p. pari virstaa Anninkaisten tullin takankadottaneensa mustanharmaan verkajakun viherällä silkkivuorilla ja jakun tattarissa verkalakin; 3:ksi Wähäntalon isäntä Taneli Tanelinpoika Malon kylästä Savon pitäjää, että tuntematoinvaimoUudella torilla hänen rattaillensa oli jättänyt mustan sateenvarjon, jonka Taneli jätti polisikamariin.
27 p.
ilmoitettiin polisikamarissa I:ksi että talonemäntäWilhelmina Tumländer Lemmon talosta Isohirven kylästä Ustelau pitäjää oli kadottanut 13 ruplaa 25 kop. hop. monenlaisissa seteleissä; 2:ksi että eräs toinen ihminen Uudenmaan kadulla eli Kirkkotorin puistossa oli kadottanut rahakirjan, jossa oli Suomen pankin rahaa 1kymmenen, 2 kolmen ruplan, 2 kolmen ja 1yhden markan seteliä, ja Wenäjän rahaa 1 kolmen ja 1yhden ruplan seteliä.
28 p. ilmiantoi ittellisvaimoMaria Helander että hän samana päiväna rouva Hildenin pakaripuodistaolilöytänytvähäsen summan rahaa, jotka omistaja saapihäneltä.
29 p. sanoi salvukisälli M. Jansson hänen asunnostansa viedyksi englantilaisenlaklarikellon kahdellapuetilla, ja hopiahelasen favipiipun.
30 p. ilmoitti I:tsi talonpoika Kaarle Kaaponpoika Masan talosta Tybyn kylästä Närpiönpitäjää, Itäisellä Aurakadulla päivää ennen kadottaneensa villasen kukkaron, jossa oli 5 hopiaruplanpaikoilla paperissa ja pienessä rahassa; 2:ksi leskirouva Stenroth huutokaupassa lasimestari Westlingin perillisten talossa kadottaneensa rahakukkaron, jossa oli 11 ruplan paikoilla.
Samana päivänä tuotiin polisikamariin kahdenkertanen kamarinavain ja 2 vähempää esilukun avainta.
31 p. ilmiantoi I:ksi trenki Kaarle Lindroos, joka asuu talossa n:ro 1, 14 korttelissa 1 kaupunginosaa, löytäneensä Wähän Hämeenkadulta yhden kappaleen sertinkiä; 2:ksi merimiehen vaimo Amanda Antonetta Ekbom että varkaatyöllä ennen oli murtaneet hänen arkkuunsa ja sieltä vieneet 6 lakanaa, 8 paitaa, 4 paria alushousuja, 1mustan vaimoväen-myssyn, 2 vähäistä arkkua, 1 parin punaja valko-raakasia kartiinia, 3 paria sukkia, 3 nenäliinaa ja kirjoituskapineet.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Wakuuskiriian saanut Hämeenlinnan lukion lehtori maisteri K.
I. Arrhenius Turun lukion lehtoriksi, Alajärven lappalainen vp. K. W. Hjelt Laihian emäkirkon kappalaiseksi, ja kapftal. sininen Liedossa WP. A. Lundell Lohjan kappalaiseksi.
Haettavana luonnontiedetten lehtorin virka Hämeenlinnan lukiossa, opettajain virka Pietarsaaren alialkeiskoulussa, toisen opettajan virla Godbyn alialkeitzkoulussa, toisen apuopettajan virka Waasan ylialkeiökoulussaja apu-opettajan virka Turun alialkeiskoulussa. Wirkavapauden saanut Waasan rouvasväen koulun opettaja, maisteri A. F. Roos tulevaksi syysterminiksi, papin tutkinnon käydäksensä. Määrätty maisteri P. A.
Karsten toimittamaanluonnontiedettenlehtorin virkaa Turun lukiossa siksi kun vasituinen lehtori Arrhenius ottaa virkansa vastaau, ja tulevaksi lukukaudeksi koulun opettaja, maisteri A. Liljefors toimittamaankonrehtorin virkaaTurun ylialkeiskoulutzsa, maisteri K. Ottelin latinan kielen opettajan virkaa samlltzfll koulussa, maisteri W. Ollgren greekankielen lehtorin virkaa Waasan lukiossa, maisteri G.
Palmlöf toisen apn-opettajan virkaaWaasan ylikoulussa, apu-opettlljll I. P. Bäekman opettajanvirkaa Waafan alikoulussa, välisaarnaajaI. H. Roos opettajan virkaa Kaskisten alikoulutzsa, laulunopettaja E.
I. Gestrin opettajan virkaa Pietarsaaren alikoulussa, ylioppilas K. M. Forhman opettajan virkaa Waasan alikoulussa, ylioppilas I. L. Boehm määräystieteen opettajan virkaaKokkolan ylikoulussa, ylioppilasK.
A. Floor samallaista virtaa Tampereen ylikoulussa, ylioppilasP. A. Granberg toisen apuopettajan virkaa Waasan alikoulussa, ylioppilas W.
W. Favorin opettajan virkaa Waasan roxvatzväen koulussa, sekä ylioppilaat G. N. Laurell ja K. I.
Ihander, edellinen ensimäisen ja jälkimäinen toisen apuopettajan virkaaPorin alikoulussa.
Saltvikin lirlkoh. , provatztiM. Forsström on käsketty ynnä asianomaisen maaherran käskyläisen kanssa pitämään kirkonkokousta Finströmin emäkirkossa Getan kappelin ermttamisesta eri pitäjäksi.
Kuolleita Turussa. Elokuun 27 p. trenginvaimo Liisa Hellmannin äpärälapsi JuhaErlant losepinftoika 15 vuotisena, 29 p. vaimoihmisen Mathilda Liisa Agrenin äpärälapsi Leontina Mathilda 1 vuotisena, palovartianSamuli Antinpoika vainaan leskiHelena Ulriika luhantytär 58 vuotisena, sepänkisällin Juha Antti Grönlundin tytär Fredrika Sofia 3 vuotisena, 30 p. alaikäinen talonpoikaKuittaa KustaanpoikaMläneeltä kuollut läänin yhteisessä sairashuoneessa, paktari Matti Antinpoika Sjöblom 46 vuotisena, ittellisneiti Helena Matintytär Mansner kuollut Sundin pitäjässä Ahvenan-maalla 60 vuotisena.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on elokuun 14 p. armossa asettanut advokaatviskaalin Wiipurin hovioikeudessa K. F. Dlsoni tuomariksi Rautalammin kihlakuntaan j vakinaisen komissionimaamittarin Oulun läänissä, ritari K.
H. Hardh läänin maamittariksi Turun ja Porin lääniin; sekä vara-maasihteerin Turun ja Porin läänissä, ritari H. Höekert alapolisimestariksi Helsinkiin.
Keis. senatti on elokuun 13 p. määrännyt ömerstiluutnantm, ritari I. Guvenius makasinin-hoitajaksi Wiipuriin; kaupungin lääkärin I. G.
Appelberg lääninlääkäriksi Kokkolan piirikunnassa, ja lääketohtorin R. Ek Suomen kadettikunnan lääkäriksi, sekä elokuun 27 p.
varamaamittarin G. A. Mellenius varakomisfionimaamittariksi Wiipurin lääniin.
Turun koulut avattiin taas viime maanantaina vaikutukseensa. Paljo täällä onkin kouluja ja paljo lapsia myös niissä käy, että suurempi liike ja elävyys niiden kautta kaupungissamme ja kaduillamme taas on nähtämänä.
4 §. Määrätty apumakso on ilman edella käypää lainhakua ryöstön-alainen.
s§. Seuran osamies, jolta määrättyä apumaksoa ei taltta saada, olkoon menettänyt makuutuksen siltä summalta, joka vastaa majamaa apumaksoa, älköönkä olko hanellä oikeutta, siltä summalta taas mennseuraan, ennen kuin majaus on maksettu.
6 §. Jos osallinen kuolee, eli toisen holhoitamaksi on julistettu tahi konkurfltilaan pantu, astuu hänen oikeutensa omistaja niiKirjallisuutta.
kadut kaupungin keskellä tulemat tänä syksynä ja ensi talvena saamaan kaasumalaistusta.
Nasta ensi kesänä moidaan jätillä —olemat kadut varustaa kaasumalaistukseen. Wiipurissa aloitettiin samana syyskuun 1 p:na kaafumalaistusta, maan siellä koko kaupungissa.
”Suomenmaan kartta valmistettu m. 1861 C. W. Gvldeniltä, I. W.
Lilljan ja Kumpp. , Turussa, kustannuksella”, on nykyjään tullut painosta.
Tämä kartta on kouluja varten tehty, sentähden suuri, 47 tuumaa korkia ja 28 tuumaa lemeä, sekä hyvin selkiä. Erittäinki omat vuoret, järmet, joet ja läänien rajat hyvin merkityt ja silmään pistamat. Se on siis hyvin sopima kouluihin, erittainki kansakouluihin. Hinta on myös aiman huokea, 1 rupla 50 kop. hop.
”M. I. Rittmeijerin Aamuja Ehtoo -Rukouskirja, joka päivän päälle viikossa, Ruotsista suomeksi kirjoitettu; uusi painos, Turussa, I. W.
Lilljan kirjapainossa, 18(i1. ” Niinkuin nimi osottaa, on tässä aamuja ehtoo-rukouksia, mutta paitsi niitä mielä ”lokapäimäiset Tutkistelemiset Tuomas Kempin kirjasta Kristuksen seuraamisesta”, ”Wirsia”, sekä ”Niiden ihmisten sielun maara, jotka parannustansa viivyttävät toiseen aikaan. ” Sen hinta on 60 penniä.
”Uusia TarinoitaH. C. Andersenilta, suomennos, Pormoossa, G. L. Söderströmin kirjapainossa, 1861. ” Hinta 20 penniä.
”Lainhylky. Tosi tapaus Suomessa.
Ruotsista suomennettu, Helsingissä, Suom.
kirj. seuran kirjapainossa, 1861. ” Hinta 16 penniä.
”Parempi myöhän, kuin ei milloinkaan.
Suomennos. Helsingissä, Suom.
kirj. seuran kirjapainossa, 1861. ” Hinta 16 penniä.
Nämät kolme viimeksi mainittua kirjaista omat painetut P. Th. Stolpen kustannuksella ja aimotut lapsille, marsinki kaksi jälkimäistä, koska omat niin pieneen kokoon taitetut.
Tuo ”Lainhylky”, joka kertoo Laukaan kirkkoherrasta I. H. Strömmeristä ja Logren-nimisestä pahantekiästä, on ennen ollut luettamana näissä sanomissa.
Suomalaisen kuvapiplian näyttölehden on kirjanpainaja P. Widerholm lähettänyt Helsingistä. Piplian painaminen alkaa nytkohta ja toimotaan tulemana muonna tähän aikaan tuleman valmiiksi. Näyttölehtea katsoen, näkyy siitä tuleman puhdas ja selma kuma-raamattu. Hinta tulee ole> maan 2 ruplaa 80 kop. kappaleelta, mutta jotka tilaamat vähintään 25 kappaletta sekä tilauksen myötä lähettämät 1 ruplan jokaisesta pyydetystä kappaleesta, saamat 20 prosentin Vähennyksellä hinnasta elikkä 2 ruplaa 24 kop. kappaleen, niin että heidän, kirjan saatuansa, tulee lähettää lisäksi ainoastaan 1 rupla 24 kop. hop. kappaleelta.
Kuuromykkäin rippikoulua piti tänä suvena Kuopiossa Turun kuuromykka-koulun esimies pastori K. H. Alopaeus 7miikkoa.
Koulun päätettyä elokuun 17 p. laskettiin oppilapsista 7 miehenja 7 maimonpuvlta, siis yhteensä 14 kuuromykkää ensi kerran Herran p. ehtoolliselle. Toiset puolet tässä koulussa olleista kuuromykistä olivat mitkä liian nuoria, mitkä muutoin vähempi- käsittäväisiä, niin ettei heitä voitu vielä tällä kertaa päästää seurakunnan yhteyteen.
Mutta Kuopioon toimotaan saataman makinainen kuuromykkäin koulu. Semmoista on jo menty alamaisuudessa hallitukselta pyytämään. (Tapio. ) Westankärrin maaviljelyskoulussa Kemiön pitäjässä pidettiin muositutkinto miinus perjantaina. Tämä oli miiminen muositutkinto, sillä koulu tulee muualle muutettamaksi, oltuansa täällä miisi muotta. Paljon herrassäätyisiä sekä talonpoikiakin oli kokoontunut tänne. Toimituksen tässä alkoi marapastori Äberg lyhyellä puheella maamiljelyksen edistymisen tarpeellisuudesta.
Sitte luettiin vuosikertomus, josta kuultiin että koulussa nyt kuluneena muonna oli ollut ainoastaan 14 oppilaista. Opetus oli käynyt tumallisessa järjestyksessä ja sääntöjen mukaan. Koko aikana kuin koulu täällä on ollut, on siinä käynyt yhteensä kuusi oppilaista ylemmässä osassa ja 52 alemmassa osassa. Tänä muonna oli työt menestyneet paremmin kuin ennen. Hymä muoden tulo oli myöskin tullut, ainoastaan perunissa oli mädänneen merkkiä.
Kertomuksen luettua kuulusteltiin oppilaissa, jotka myös tekimät selmon opetus-aineistansa.
Sitte näyteltiin ulkona kedolla ulkotöitä, niinkuin näytekyntöä Skottlannin ja Mustialan auralla, tulitormi-ojain tekoa, y. m.
sSmitatne koulun johtaja, luutnantti Silfmerkutsui kaikki läsnä-olemaiset päivälliselle, jossa maljoja esiteltiin ja ufioita pvheitä pidettiin, maanmiljelyksen vaurastumisen toivotuksilla. Wihdoin annettiin näytekynnöstä palkinto, hopiapikari, palkintotuomarein tutkinnon mukaan, koulun oppilaiselle A. Strandbergille.
Tampereelta elok. 30 p. kirjoittaa T. K. :
”Täällä on oleskellut jo parin miikon päivät erinomaisen merkillinen mies, kuin on jo usiammat kerrat näyttänyt uima-taitoansa ja rohkeuttansa, sillä lamalla, että on mennyt parhaaseen kosken kuohuun ja sitten mirran myötä aina Pyhäjärmeen asti. Hän sanoo olemansa Samosta kolosin. Mutta eiköhän olis ollut parempi, jos ei olis sitä sankaritaitoansa näyttänytkään. Nyt kuullaan jo pienten poika-nulikkainkin kehuman kosken lahdekkeissa uidessansa: ”semmoiset uimarit meistäkin tulee, kun me mielä muutaman vuoden opetteleimme. ” Hän sanoo uineensa suuremmissakin koskissa kun Tammer-koski onkaan. ”
Sama lähettäjä on lähettänyt vastineen nimettömälle faarinkaljan kirjoittajalle näiden sanomain 31 n:rossa, mutta emme katso sitä sopimaksi kokonaan painattaa lehteemme, koska ei T. K:kää’n kiellä faarinkaljamaprikejä olemasta, sanoo maan ettei niissä niin paljoa maltaita kuluteta kuin nimetön oli ilmoittanut, sitte sanoo häntä soimatun nimettömän kirjeen kirjoittajaksi, joka ei ole totta, ja mielä että nimetön kertoelee monen vuotiset kauheimmat rikokset, eikä yhtään mainitse simistyksen välikappaleista ja niiden vaikutuksesta, sanoo ollensa muutamissa muissakin maamme kaupungeissa, mutta tuskin yhdessäkäännähneensä niin ahkeria kirkon kamiöita ja kirjan lukioita kuin Tampereella.
Euran pitäjässä Mäkelän kylässä Iso Antin talon mainiossa likellä joki-rantaa löyttiin joku aika sitten ”aarnihauta”, maskija hopea-rahoja 270 lukuansa, 20 ja 50 kopekan kokoisia, kuitenki enimmiten melkein tuhaksi märäntyneitä. Wuosiluku, joka muutamissa tuntui, oli aina 1524 januorempi; maski-rahoja oli neljäskulmaisiakin.
(P. K. S. ) *) Tämän niminen seura aivotaan Suomessa toimeen panna ylhäällä määrätyllä tarkoituksella. Nämät säännöt tvlevat tutkittavaksi Maalaisten palovakuutusseuran kokouksessa tämän syyskuun 16 p. ja Uudenmaan ja Hämeen lääniemaamiljelysseuran kokouksessa Hämeenlinnassa seuraamana eli 17 paivänä.
Ulkomailta.
Unkerin valtiopäivät ovat antaneet Itävallan keisarille Frans Josefille viimeisen vastaus-kirjansa. Se kumoo pykäle pykäleeltä keisarin käskykirjeen, jossa keisari oli väittänyt hänellä oleman voiman mielensä mukaan hämittää asetukset ja tehdä uusia niiden siaan, jonka johdosta myös oli julistanut, ei olemansa melmollinen pitämään ja tunnustamaan 1848 vuoden lakia, vaan lupasi kuninkaallisesta armostansa antaaUnkerilaisille jällen niin paljon heidän vanhoista laistansa, kuin hän mieli. Tähän vastaa nyt Unkerilaisten mastaus-kirje sopimilla ja felmilla sanoilla, ettei Unkerin kansa pyydä mitään armoa, maan ikimanhat oikeutensa. Eimät he tahdo antaa keisarin mielimaltaisuuden itsellensä lakia laatia, mutta omat suostumaiset, laillisella tamoin ja omasta voimastansa, hallituksen perustuksen mukaan, muuttamaan mitä1848 vuoden laissa muutettamaa on.
Suomen Sampo-nimisen makuutusseuran saantojen ehdotus. ^) I. Yhteisiä määräyksiä.
1 §. Tämän seuran perustuksena on keskinäinen edesvastaus, ja sen tarkoituksena makuuttaa rakeen, myrskyn, rankkasateen ja ukkosen vahingoista Suomen maamiljeliäin kasvavaa viljaa sekä ulkona laitumella olevia elukoita, nimittäin 1) jymakasvia, 2) juurija palko-kasvia, 3) miljeltyjä rehukasvia, 4) pellamaa, hamppua, humalaa, tupakkia sekä muita kauppakasmia. 5) kryytija puutarha-kasvia, 6) hemosia, 7) sarvikarjaa, 8) lampaita ja 9) sikoja.
2 §. Kullakin Suomen maaviljeliällä on? oikeus päästä seuraan, jonkun ilmoitetun tiluksen puolesta, ja määrätään hänen edesvastaus- osallisuutensa sen rahasummanmukaan, jolla hän on seuraan tullut.
3 §. Seuran osamies, jos hän niin tahtoo, saapi luopua seurasta, edellä ilmoitettuansa aikomisensa, kuitenki velvollisuudella ottamaan osaa seuran maksoissa siltä vuodelta, jona luopumisen ilmoitus on tapahtunut.
Joka luopuu seurasta, ei saa mitään takaisin siitä, mitä hän siihen on mak-sanut.
9 §. Seuran hoidon tutkii joka muosi kaksi tarkastajaa, jotka ynnä kaksi lisäjäsentä malitaan vakinaisessa seurankokouksessa.
10 tz. Wakuutusja tilinteko-muosi luetaan lokakuun 1 p:stä syyskuun 30 p:ään.
11 §. Tarkastajat, joiden tulee tutkia seuran kaikki asiakirjat, kokoontumat Heisingissä helmikuun ensi arkeena, ja toimittakoot tutkinnon ja antakoot kertomuksen siitä Johtokunnalle saman kuun 15 päiman sisällä.
Tämän kertomuksen pitää aina, kuin myös, jos Johtokunta niin hymaksi näkee, sen selityksen painettuna seuraaman Johtokunnan kuulutusta tulemaan seurankokoukseen.
12 §. Johtokunnan esimies ja jäsenet, kun he matkustamat seuran asioissa, sekä tarkastajat ja asianajaja saamat seuralta kahdenhemosen kyytirahan sekä 12 markkaa paimän ruokarahaksi. Ruokaraha luetaan niin monelta päivältä, kuin tarmitaan 10 penikulmaa päimaänsa matkustamiseen sekä paitsi sitä siitä paimastä, jona toimitus alkaa siihen päivään saakka, jona toimitus loppuu.
13 §. Palomakuutuskomiteain esimies ja jäsenet saamat, kun heitä pyydetään syynitoimituksiin ”Sampo”-seuran puolesta, 1 hemosen kyytirahan sekä paimän muonaksi esimies kuusi ja jäsenet 3 markkaa kukin, johon maksoon myös on luettuna esimiehen palkkio toimituskirjan antamisesta.
14 §. 12 ja 13 Mfä mainitut palkkiot voipi vakinainen seurankokous enentää tahi mahentää, jos siihen on syytä.
111. Seuran-kokouksesta.
15 §. Wakinainen seuran kokous pidetään joka muosi samana päiväna, kun Suomen Maalaisten palomakuusseurankin, ja kutsumuksen ynnä ilmoituksen siinä keskusteltamista asioista antaa Johtokuntakuulutuksella rinl. 4llm. ’Nljninsissa sekä jossakin yleisemmasti luetussa suomalaisessa sanomalehdessä.
16 tz. Keskustelemukset seurankokouksessa johdattaadattaamieslumun mukaanmalittu puheenjohtaja.
Kaikissa muissa maaleissa jahuudoissa luetaan huudot osilla, kukin vastaama 100 markkaa vakuutussummaa, kuitenki niin ettei kukaan saa huutaa enemmältä kuin Vio osalta huutamisessa osallisten yhteenluetusta huutolumusta. Poissa olema jäsen saa tytyä siihen, mitä läsnäolemaiset seuran nimessä päättämät.
17 tz. Läsnäolema osallinen saa, maltuuskirjalla varustettuna, puhua poissaoleman puolesta, kuitenkin maarinottamalla mitä edellisessä tz:ssä määrätään yhden jäsenen korkeimmasta huutolumusta.
18 tz. Ainoastaan ne kysymykset, jotka kutsumuksessa omat ilmoitetut, laittaan seuran kokouksessa päättää.
19 §. Vakinaisessa seuran kokouksessa tulemat seuraamat asiat käsille: 1) tarkastajain kertomuksen tutkinto ja Johtokunnan vapauttaminen edesmastauksesta, 2) tarkastajain ja lisäjäsenien maali, 3) palkkain ja palkkioiden määräys, 4) ehdotuksia muutoksista seuran säännöissä, sekä 5) muita asioita, jotka Johtokunnan eli yksinäisen osallisenmielestä sopimat seurankeskusteltamaksi.
20 tz. Wälinaikanen seurankokous pidetään, edellä käymästä kutsumuksesta siinä järjestyksessä, kuin 15 § määrää, koska johtokunta eli edellinen seurankokous on sen katsonut tarpeelliseksi, kuin myös koska tarkastajat eli mähintäkin 10 seuran osallista maalimat sen kokoon kutsumista.
21 §. Kysymys seuran hämittämisestä saattaa tulla keskustuksen alaiseksi ainoastaan makinaisessa seurankokouksesfa.
IV. Makuutuksesta.
22 §. Joka seuraan tahtoo tulla, antakoon paikkakunnan palomakuuskomitealle, eli, jollei semmoista paikalla ole, likinäisimmalle, kirjallisen ilmoituksen kaarnan mukaan n:ro 1 kolmessa kappaleessa, ilmiantamalla miljan ja elukkain armon, josta seurassa makuutusta haetaan; tullen armosummalaskettamaksi täysi-kymmenissä markoissa. Paitsi sitä pitää makuutusilmoituksessa olla kirjoitettuna tiluksen n:ro kylässä ja manttaalin koko sekä hakian nimi omakätisesti allekirjoitettuna.
23 §. Ilmoitus tapahtukoon erittäin kultakin tilukselta paitsi semmoisista, jotka yhdessä miljellään, joista yhteinen ilmoitus tehtäköön.
Kuollut.
Parkanon nimismies, hovioikeuden vara-notario Kaarle Fredrik Rikström, kauvan sairastettuansa rintatautia, kuoli hiljaisesti matkalla kotoansa? Poriin, Poomarkun kestikievarissa Ulvilan pitäjäa> elokuun 19 p. 1861, 34 vuoden 1 kuukauden ja I päivän ijätzsä, kaivattuna leskeltä ja 2 lapselta, joka ainoastaan tällä tavoin vainajan sukulaisille ja ystaville ilmoitetaan.
Kuulutuksia.
I. A. Cederereutz Keisarillisen Majesteetin armollisesta määräyksestä marraskuun 12 p. 1845, on paremman, hevoislajiledistämiseksi määrätty pallinteja, 10:nebtä, niill25. teen hopiaruplaan, vuosittaiu jaettavilsi maanasukkaille, jotka tuomatnäytteelle suurimpia, vahvimpia ja parhaiten kasvatettuja orieli tamma vavsoja kolmen vuoden ijässä, katsomatta sitä jos ne ovat kruunun oriin astumista taikkamuistaläänissä kastatetuistaoreista; ja lehoitetaan siis täten semmoisten varsain omistajialäänissä, eutisell akatemian ulkohuoneen tontilla tässä kaupungissa maanantaina tulevan syyskuun 16 p. kello 9 edellä puolen päilvän, ilmoittamaan itsensä mainittuja palkintoja saamaan ja myössamallapaikallanäytteellä pitämään nevarsat, joista vallintoja tolvotaanTurun maakonttorista elokuun 28 p. 1861.
A. Eavander.
Turun talollisille ja hyyni!äifille ilmoitetaanettä tämän vuotinen sytsy-valokatselemuS kaupungissa toimi* tetaan seuraamina pahvina’: I:ssä kaupunginosassa tämän syyskuuu 9. 10, 11, 12 ja 13 vaivinei; 2:ösa kaup. osassa syvskuu19, 20 ja 21 väiviua; 3:ssa ja 4:fä laup. osissa syyskuun ’23, 24 ja 25 päivina; 6:ssa kauo. osaosa stiyskuun 26, 27, 28, 30 ja lokakuun 1 päiviuä; 7 kauo. osassa lokakuu2. 3. 4, 5 ja 7 väivinä; B:ösa ja 9:ssä kaup. osissa lorafuui; 8, 9ja10 päivinä. Ia muistutetaan nsianomaisia päästämääit katsastajat vapaasti kaikki!!, huoneisin. joissa totto on, sekä niiden uflaffoibin, Ma edesvastauksella tum palojäriestys määrää. Turusta «lok. 30p. 1861.
Palonvartiakunta.
24 §. Tilan haltialla, joka makuuttaa viljan ja eläimet hänen tilaansa kuulumilla torpilla, olkoon siihen oikeus, kuitenki pitää ne torpat, joille makuutusta haetaan, ilmoituskirjassa nimitettämän ja niiden amaruus ilmiannettaman.
25 §. Wakuutusilmoituksen, jonka palovakuuskomitean esimies näkee olevan tehdyn sääntöjen mukaan, lähettää hän Johtokunnalle siihen kirjoitetun suosionsa taikka muistutuksiensa kanssa, joita hän, keskusteltuansa komitean jäsenien kanssa, näkee tarvittavan tehdä.
26 tz. Kun Johtokunta on suostunut sisään tulleesen vakuutusilmoitukseen, kirjoittakoon vahvistuksensa kaikkiin kolmeen kappaleesen, joista kaksi lähetetään takasin komitealle, jonka esimies pitää yhden ja antaa toisen vakuutuksen-ottajalle, siihen kirjoitettua sisäanpääsy-maksoa vastaan, yksi kymmenes osa prosenttia vakuutussummasta.
27 §. Wakuutus on vahva siitä paivästä, jona ilmoitus täydellisenä on tullut Johtokunnalle, siksi kuin se jostakin 3:ssa ja s:ssa §§:eissä sanotuista syistä lakkaa, s etaan. ) 28 tz. Jos joku tahtoo enentää eli vähentää vakuutusmääräänsä, tehköön uuden ilmoituksen ja olkoon ensi tapauksessa velvollinen maksamaan vastaavan lisärahan sisäänpääsy-maksossa; mutta vähennyksen haussa, saa hän vuoden loppuun saakka olla entisellä määrällänsä sekä oikeuksissa että velvollisuukssssa.
hm oikeuksiin ja velvoVisuuksiin, kuin hänellä osamiehenä oli; sama laki olkoon, jos tilus, joka makuutukseen on saatu, arennin, kaupan eli muun laillisen saannin kautta joutuu toisen miehen haltuun.
11. Seuran hallinto ja hoito.
7 tz. Seuran hallinto annetaan Suomen Maalaisten palovakuutusseuran lohtokunnalle, jonka apuna siinä on sen alle kuuluvaiset palovakuuskomiteat; ja ne yleiset määräykset johtokunnan ja komiteain ztoimesta, jotka ovat mainitun seuran säännöissä, pitämät voimansakysymyksissä, jotka kuulumat ”Sampo”-seuraan.
BH. Johtokunnan apuna on asianajaja, jonka ennen virkaansa tuloa pitää laittaa Johtokunnalta hymäksi katsottu, tuhannen hopiaruplan takaus, joka uudistetaan niin usein kuin Johtokunta katsoo tarpeelliseksi.
Hänen tulee noudattaa niitä määräyksiä, jotka Johtokunta antaa, toimittaa kirjemaihtoa ja kirjoittaa pöytäkirjaa kokouksissa sekä kaikki seuran taskukirjat, tutkia tulleet hakemukset ja vahingon-arviot, toimittaa palkkio- jako kullekin osalliselle, valvoa oikeuden asiat, y. m. Asianajajan ottaa virkaansa Johtokunta, joka myöskin, ilmaantuneista syistä, voi eroittaa hänen siitä, johon kuitenki vaaditaan mahintäkin neljä yhtäpitäväistä ääntä. Hänen palkkansa määrätään Johtokunnan esityksen mukaan seuran kokouksessa ja suoritetaan joka vuosi yhdessä vahingonpalkkioiden ja muitten kustannusten kanssa.
Kukkuja ia Saranoita . . , , , «. Onölvä. Vuunöljyä, laista. Akkunau-kiskoja.
Pesänpellejä, P^in-johtei. a jne.
Rautapuodissa Aleksanterin torin partaalla liki ryssän kirkkoa, myypi I. Torekell. jaPärekaton-nauloja «sommissa vähemmissä joukoissa, myypi I. Torekell.
pl I. XordelH Kyröskosken Tehtaan Pumpulikankaita sekä valkoisia että värillisiä, raitaisia ja ristiraitaisia monenmoisiin muotoihin ja kaavoihin myydään Kyröskosken tehdas-ralennutsessa ja myös Tampereellakin herra kauppias Hildenin puodissa. Myöskin läypi kaavan eli mallin mutaan teettää tankaita. kun vaan kaava lähetetään viikkoa ennen tehtaasen ja vähintäin 50 kyynärää yhtä lajia tilataan. Kelvollista työtä, kestäviä väriä ja sen ohessa kohtuullinen hinta koetetaan kunnioit. Maajoille aina tarjona pitää.
KyröskoskenTehdas-yhtiö. Kirje-vaihde: Turun kautta Hämeenluröon.
Uksi Iyväaitta. muutamia karvariammeita, y. m. , Naantalissa, halpaan hintaan. Likemmän tiedonantaa herra tauppiaS Lemberg samassa kaupungissa.
DM-Uudet linjali-laäset myypiSeppäNummelin.
Uudessalaupungisfa on allekirjoitetulla myytävänä Norjan pieniä sillejä 5 ruplaa ja brislingiä 4 ruplaa 50 top. tynnyriltä joukottain. I. S. Österman.
C. W. Löfgren.
Halataan ostaa.
Puntarpääheinäusiemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kingelinintalossa.
Suomen Hunajata ostetaan Arvidsoliimi avteetiosä^^^^^^^^^M Hunaiata ostaa allekirioitettu^^^^^^^^^^^. Ilmoituksia.
S:t Erikin Saunassa saadaan löylyä jota Lamvantaiiia altain lello 3 jpp.
alikerrassa. Pääsylirjeitä sinne myypi B. T. Thuresson.
Vedetään.
Kaksi eli kolme kirjansitojan kisälliä saa työtä kirjansitojan Norrmenin tykönä Turussa. Kalsi eli kolme poikaa otetaan myös ovviin samassa »aitassa, ja ytsi likka otetaan myöskin, joka osaa Suomen ja Ruotsin kieltä sekä rälxätä. Paremman tiedon saNorrmenin lainakirjastossa.
Perjantaina tulevan syyskuun 13 p. kello 12 paiväsydäunä myydään paikalla, julkisella ryöstö-huuto, kaupalla, maalarimestarinHerman Granbohm nuorin täällä kaupungissa läntisen Aleijaja Sant Erikintaluen kulmassa, n:ro 1. 5 korttelissa ja7 kaupunginosassa, oleva talo. joka läänin kuvernörin lajilliseen voimaan ehtinyttä päätöstä myöden, helmikuun 16 päivältä 1861, on käynyt ryöstöönsuorittaaksi Suomen papisja koulu-säädyn lestein ja orvoinkassalle olevaa ja mainittuun taloon kimitettyä velkaa, 3. 000 hopearuplaa kasvun kanssa 5 sadalta vuoteensa toukoluun 1 päivästä 1859; josta halulliset ostajat ja eantaukseu omistajat näin savat tiedon. Turunlaupungin huutolamarista heinäkuun 22 p. 1861.
A. Forhman.
Tuorstaina, perjantainajalauvantaina tulevan syyskuun 19, 20 ja 21 paitoina, altain kello 9 ed.
ja 3 jpp. myydään pankin johtajan ja ritarin A. Po, mell reainaau entisessä talossa :i:ro 2, ti korttelissa 1 kaupunginosaa Pispankaduu varrella tässä kaupungissa julkisella huutokaupalla mainitun, vainaan jäänyt, lonkursiin annettu irtain omaisuus, nimittäin kultaa: kellon-viljoja, avaimia, laikellaisia tähdistön loriötulsia. hiuskaunistulsia liitetyillä puhtailla paärlyillaja ruusukivillä, rintatoristuksi», sormuksia, lrainneuloja ja torvaienkaita, y. m. , hopiaa:koreja, lahvekannuja.
sokerilaatlkkoja, kynttiläjalkoja, taalevatia, ruokaja teelusikoita, hedelmäveitsiä. pistinkauhoja, tynttiläsaksia lautasinensa, pelattuja piippuja, y. m. , huouelaluja:mahontisia 1pilaripöytä peilinensä, soffia lvilladamasti-päallisellä, piironkia, kirjaja vaate- laappla, soffa-, pelija muita pieniä pöytiä, petsatutta:
soffia, kaappia, keinu-, makausjamuitatuoleja, pöytiä, sänkyjä, tauluja kullatuilla raameilla, pöytälelloja klHsikuvuilla, plääterija messinki-lynttiläjalkoja, pöytälamppuja, 1 kultarahan vaaka, vaöli-, plakkija rautafaluja, 1 trr; r; fi-uuni 8 silitysraudalla, 1maalattu raha-arklu, posliinia, llasia ja kristalleja, ilmaja lämpömittaria, kiikaria, kynttiläjalkoja, 1mat? talello, tristallisia tynttilävarsia, valoviinan-mittaria, 1kukkatelineet rautahälillä, lruutuja ja lasvia, sankyvaatteita höyhensetä ruoroonpää-täytteellä, liina »aatteita ja pöytäliinoja, tartiinia, monenlaisia per< mautomattoja, parempia miehen ja vaimon pitovaatteitä, niinkuin tuikkia, päällisjalkuja ja lappoja, silkkija villalläuninkiä; jahtilaluja: monenlaisia pyssyjä, jahtireppuja, vöitä, y. m. ; punsia, bisehoffia, ehampainia ja muita hienoja vointeja poteissa. 6 syllän paikoilla monenlaisia halkoja, suvija talvi-ajolaluja:
1 «vaunut, 1 trilla, tääsejä, vesija työ-rattaita, tuurija nekka-reliä, roeftreti ammeneufa; filoja:
vaunun-, kääsenja työ-siloja, selkäsatula, sutenja liösan-nahkasia rekipeittoja, 1leivonen, ynnä yhtä ja toista komsua; kulta, hopia, ajofalut ja hevonen myydään toisena huutopäilväuä jpp. , joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista elokuun 28 r. lSiii^^^^^^^^^^^ta^. ^fkorhi^ma^ii. ^l Perjantaina 20 p. syyskuuta, epp. . myydään vapaehtoisella huutokaupalla Marttilan manttaalin perintötalo Wallaiöten kylässä Mynämäen emäkirton seurakunnassa. Talo on kohtuullisessa rakennuksessa, pellot omat hyrvät, niittu on lähes kaikki kylvihei »ässä. ja metsästä saadaan kaikkia talon tarpeita.
Ostaja saa talonballitulsen lohta. Likempiä tietoja annetaan paikalla. Samassa tilaisuudessa myydään myös viljaa, elikolta ja kaikenlaista muuta irtainta tavaraa. Mynämäestä elokuun 29 p. 1861.
Pyynnön jälkeen:
Albert Bränder.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. 15 ja 5 r. 2U k. , rukiinjauhot 5 r. 80.
90 k. ja 6 r. . kaurat 2 r. 60. 70 ja 80 k. . »Valkoset herneet 5 r. , harmaat herneet 4 r. 50 l. tynnyriltä; ohrankryynlt 24 k. , laurantryynit 28 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 60 k.
ja 1 i. , palvattu naudanliha 1 r. 50 k. tuore lampaanliha 1 r. 30 ja 40 k. , vasilauliha Ir. 50 k. , vlllvattu sianliha 2 r. 70 k. , voi 3 l. 20 ja 3 r. 30 k. , silakat 55 ja 60 k. heinät 7 aina 15 k.
leiviskältä; perunat 20 k, nelilo; munat 25 k. tiu; loivuset halvot Ir. 10 k. , Mäntyset halvot 90 l.
kuormalta; paloviiua 75 ja 80 k. kannu.
Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W, Lilljan kirjapainossa, 1861.
Huutokauppoja.
Lauvantaina tulevan syyskuun 7 p. altain kello 9 ed. ja 3 jpp. myydään kauvpaueuvoS K. Trapp vainaan perillisten extiseosä talossa n:ro 4, 12 lorltelissa 6 kaupunginosaa Ryssän Kirkkoja Kauppamlehenlatujen kulmassa tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla mainitun vainaanjäänyt irtain omaisuus, nimittäin 1 lultauen autturitello, mahoutisia. petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niiden joukossa 1isomaiueu petsattu konttorlpulpetti, 1 piippuhylly, mahontisia pelipöytiä ja 1maalattu lonttorikaapvi usioissa osissa, klasia ja posliineja, 1kynttilälruunu. vaötija plätki-astioita, tauluja, liinaja pitovaatteita, taikellaisia laivankaluja. 1isomainen märsipurje, rautalviljoja. rullaja souti-ruoti, ynnä muutamia köysiä, rullakartiinia ja työrattaaty. m. setä o4saoasaletta Turun vanhassa laivavarvissa, ”/i«laivassll ”Baron von Haartman”, ’°/, oosaa laivassa ”Konstantin”, V, °o osaa laivasfa ”Äbo”; tello, varvin osatkeet ja laiva-osat myydään kello 4 jpv», joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turunhuutolamarista elokuu28 p. 1861. A. Forhmau.
Maanantaina ja tiistaina tulevan syyskuun 9 ja 10 p. altain lello 9 ed. ja 3 joo. myydään hovioikeuden- neuvolseu ja ritarin Grönvitin talossa n:ro 3. 6 korttelissa 1 kaupunginosaa Pispankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutolau, palla, komissiouimaamittari Juha Lindbergin jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin kulta-, hopia-, roasll-, messinki-, plättija rauta-taluja. klasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, liina-, sänkyja miehenvito-vaatteita. suvija talvi-ajotaluja, maamittarin tapineita. lruunauslaluja ja pai«oja ynnä monenlaista huonekunnan tammaa, jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamailsta elokuun 28 p. 1861. A. Forsman.
Tuorötaina tulevan syyskuun 12 v. aikain kello 9 ed. ja 3 jvv. . myydään suutari Forsbergin lesken taloSsa l»:lo 1. 9 korttelissa li kaupunginosaa Läntisen pitkän ladun varrella tässä kaupungissa, julkisellavapaehtoisella huutokaupalla luutnantin lesken EdlaMaliVrungström vainaan jäänyt irtain omaisuus, nimittäin kultaa, hoviaa. vasti-, messinki-, tina-, plälli ja lautakaluja, klasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, sanlyja vaimoväen pitovaatteita.
liinavaatteita ja pöytäliinoja, ynnä yhtä ja toista huonetomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamariöla elokuun 26 p. 1861.
Myytävänä.
lll^Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannujasetä muita valettuja kaluja, Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sela »almiitsi tebtyjä miesväen «vaatteita, Atkunantlasia, monenlevyisiä. tehtaan hintaan, Iso joulto seinäkelloja, moneen hintaan. Suomen Teolsien kaupassa.
Tampereen liinatehtaan pellavakanlatta, ihostaja rohtimista-lantaa, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, jtavallisia rautanauloja.
MfM%»HI/f^vN HöyrylaivaVhekla Ill{fee syyskuussa tänä vuonna llu= <^J)^M^t’eulaupuufliity Naantalin jaTurun aSalon-fauWJtlaintmlieiia läljtee:
8 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
9 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
10 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
11 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
12 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
13 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp. 14 p. Turusta Saloon kello 8 epft.
15 p. Hupimatla Salosta Angelniemen kirkolle kello 7 eftft.
16 p. Salosta Turkuun kello H epft.
17 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
18 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epft.
19 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 8 eftft.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epft.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epft.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 eftft.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftft.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
26 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
29 p. Oleskelee Turussa.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Tehtaan hintaan:
Turun konepajan yhdyskunnan teoksia: Waletuita kaluja:!’^’l^Z. : laista. Paistin-. Jalka-. Pannutatko-. Plättija Muntti-vannuja. Toton Hällejä. Pyöräin torvia. Morteleita mm. mm.
%
”Turun kaupungin pormaristolla on se ajatus, ettei se maliokunte, joka Keis. M:tin armollisella Julistuksella viimis huhtikuun 10 p. , on kokoon kutsuttu Helsinkiin tammikuun 20 p. 1862, jäsentensäkokoomisen eikä asettamisensa ja toimensa laadun suhteen, mmeosi sao, lla maakunnan ja sen säätyjen aseeikä siis tulkita maakunnan ajatuksia ja mielipitoja, ja tällä perusteella käymät tässä läsnä-oliat nyt toimittamaan sitä kaikkein- armollisimmasti käskettyä valiokunnan jäsenen maalia. ” Tämän lauseen luettua, julistimat kaikki läsnä-oliat pormariöton jäsenet yksimielisyytensä siihen. Sitte toimitettiin maali, jossa kauppaneumos K. M. Dahlström sai 25 huutoa ja oikeuden-pormestari K.
I. A. Grönholm 52 huutoa. Jonka jälkeen maistraati julisti pormestari Grönholmin Turun kanpungin pormariston edusmieheksi valiokuntaan.
Waaliokunnan vaalia. Pietarsaaren kaupungin porvaristo on valinnut edusmieheksensamaliokuntaan pormestarinsa, tohtori ja ritari G. Tengströmin ja Joen kaupungin porvaristo kauppamiehen Mustosen.
Turussa vietettiin viimis keskimiikkona H. M. Keisarin nimipäimäa. Ehtoolla oli kaupunki ilotulilla malaistu ja paljo makea kameli niitä katsomassa. Musiikisoittimyös Kirkkotorin puistossa.
Helsingin teoskoulun opettaja F. Lekme on ollut Saksanmaalla oppimassa mehiläisten hoitoa, ja siitä antanut kertomuksen, josta nähdään että mehiläisten parempaan hoitoon kuuluu marsinki niiden pesien uudempi muoto sekä se että mehiläiset saatetaan enentymaan keinollisesti toimitetulla jaon-teolla elipesän jättämisellä. Pesät omat talmis-aikana pidettämät tarpeeksi lämpiminä, ja niin raketut että hoitajan hyvin sopii sisällä päästä. Pesien uusi muoto, joka o—n parhaaksi nähty, on suunikas-tahmokas. Helsingin käsityöläisten lauluseuran päätettyä lauluharjoituksensa alikoulun huonees Perjantaina Syyskuun 13 päivänä 1861.
Sanomlll Turusta.
M 37.
Itt S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Piiii-lirtossa, Suom. Aamusaarnan: Narapastori Nyholm; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Warapastori Saren.
Kehruh. tirlossa. Suomea: WarapastoriMalmström.
Linnankirkossa, Suomea:Koulunopettaja Lindman.
toi salvumies Kaarle Sjöblom polisikamariinkalossin, jonka hän oli löytänytLäntiseltä pitkältä kadulta.
6 p. ilmoitti I:ksi trenki Heikki, joka asuu 2 kaup. osau 10 korttelin talossa n:ro 4, että hän edellisellä ftäivällä Ryssän kirkkokadulla oli kadottanutrasvanahkasen saappaan; 2:ksi kraatari Westen oli Uudenmaan tullin takana löytänytmustan silkkihuivin, valkosen lakkariliinan ja vähäisen lakkarikellon vaskipuetilla; 3:ksi merimiesten koulunopettajan Ekelundin trenkiPerttu Wiktor Tanelinftoika, että Kiitaritornin huoneen viereisestä tallista oli viety 1 työja 1 kääseen-silat päitsinensä ja ohjinensa sekä talvi-silat, joissa oli kiini 2 kultuista.
7 p. otettiin alaikäiseltä pojalta kaksi ruotsalaista virsikirjaa evangeliumikirjoinensa, jotka poika tunnusti viimis keväällä ottaneensa pääkirkon penkistä ; omistaja saa ne polisikamarista.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kaksi lisä armovuottll on keis. senaatti suonut kirkkoherra K. v.
Wessell vainaan leskelle ja lapsille Föglön kirkkoherran virassa.
Lainvahvitztuksen ovat saaneet:
vaalinpauot Föglön ja Maalahden kirkkoherran lvirkoihin, Teirijärven kappalaisen virkaan sekäLehtimäen saarnaajan virkaan, ja vaalisaarnat niissä määrätyt pidettäväksi, ja vaali toimitettavaksi Föglösfä ja Teirijänvellä marraskuun 3 p. , Lehtimäellä saman kuun 10 p. ja Maalahdella joulukuun lp. — Haapasaarenkylän ja Noksioisten rusthollin pyynnöstä päästäksensä mnntettavaksi kirkollisessa suhteessaKuhmalahden kappelista Sahalahden pitäjään, on Messukylän v. t. pitäjänapulainen vp. K. Bergroth käsketty ynnä maaherran käskyläisen kanssa asiasta pitämään kirkonkokousta Kangasalan ja Sahalahden emalirtoissa.
(Kuopion. ) Konsistoriumissa elokuun 14 p. määrättiinlukion apulainen, maisteri E. Rudbeek tulevana lukukautena toimittamaanlatinan kielen lehtorin virkaa, ranskankielen opettaja, maisteri A.
E. Frotzterus historian lehtorin virkaa ja maisteri L. M. Runeberg luonnon-tieteen lehtorin virkaa Kuopion lukiossa.
Pyhäjoen emakirkon kappalaisen vaalissa elokuun 8 p. sai Raahen pitäjänapulainen vp. Z. T oppelin s 2 manttaalin huudot, Sievin kappalainenI. F. Silvius 25 manttaalin ja Kauhajoen kappalainen WP. maisteri I. H. Keekman Vs manttaalin huudot.
Kuolleita Turussa. Syyskunn 4 p. entinen sokeritehtaan työmiesHeikki Edvard Bergfors 31vuotisena, merimies Aleksander Konstantin Roiman 21 vuotise Nll, 5 p. vaihetuskonttorin vahtimestarin Grönlundin poika Nikolai Nikodemus 3 kuukauden ijässä, 6 ft. ittellisvaimoKustaava Wilhelmina Wikström 42 vuotisena, Saiman kanavan trenti InhaKustaa Rosnell kuollut Turun linnassa, 7 p. neiti Adolfina Wilhelmina Pedelius 25 vuotisena, muurarin oppilasMatti Efraim Linden 42 vuotisena, 8 p. trenki KustaaMikonftoika Pöytyältä kuollut läänin yhteisessä sairashuoneessa, 11 p. ruokakauppias Juha Taneli Ginman , 61 vuotisena, varvin työmiehen Jaako Reinhold käekstrumin tytär Anna Aurora 3 vuotisena, entisen apteekarin Kotztroman kaupungista Jaako Platanin vaimoKatariina Kristiina Öberg 58 vuotiseua.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa, viimeis pyhänä ensi erä: kauppalaivan perämies Juha Enok Nyberg ja neiti Maria Lovifa Holmroos.
Turun polisitamarinilmoituksia. Syyskuun 2 p.
ilmoitti herra F. Fromholtz että häneu asunnostansa 8 kaupunginosan 1korttelin talossa n:ro 2 oli viety hopiahelanen merivaha-piipftn ja rahakukkaro, jossa oli 1kolmen markan seteli, 1 kolmen kupekan klopo, 1vähäinen Japanin vaskiraha ja vähäinen avain, ja että eräs venäjän sotamies, joka oli käynyt kenkiä myymässä, luultavasti varasti ne.
3 p. kadotettiin hopiahelanenpunpiippuilman kanneta Ison Hämeen ja Linnankatujen välillä. Samana päivänä Kotimaalta.
Keis. Mitin armollinen Julistus niistä kysymyksistä, jotka tulemat pantamaksi, armollisen Ilmoitussäännön johdosta huhtikuun 10 p:ltä tänä muonna, kokoontumain Suomen neljän säädyn edusmiesten eteen, on annettu Helsingista elokuun 23 p. 1861.
Tässä armollisessa Julistuksessa ensin kerrotaan, kuinka Suomen senaatti yhdessä kenraalikumernöorin kanssa oli toukokuun 9 p. 1859 armossa käsketty antamaan Keis. M:tin tietoon ne Suomen Suuriruhtinanmaan lainsäätämistä ja rahaseikkoja sekä hengellistä ja marallista edistystä koskemat asiat, jotka ansaitsemat Hallitsian armollista tarkastusta. Senaatti oli miime toukokuun 4 p. lähettänyt Keis. Mttille mainitun käskyn johdosta pidetyn pöytäkirjansa, sisältämän ei ainoastaan ne asiat, joissa uusia lainsääntöjä eli manhain muutoksia tätä nykyä oli katsottu erittäin tarpeelliseksi, mutta perustuslakien mukaan omat kummankin maltiovoiman raikastamia, maan myös muutamia muitakin kysymyksiä, jotka, ehkä oikeastaan Hallitusmoiman päätettämina, kuitenkin omat niin tärkeitä ja painamia, että maakunnan edusmiesten ajatus niistäkin olisi kuultama, valistukseksi ja johdoksi niille päätöksille, joita Keis. M:ti armossa katsoo tarpeelliseksi tehdä maan hyötyä ja vaurastumista marten. Nämät asiat, asetetut 52 kysymykseen, määrätään nyt keskustelu-aineeksi säätyimme nimittämille edusmiehille, jonka lisäksi armossa selitetään, ettei näiden edusmiesten toimi saa «lettua kaumemmaksi kuin että alamaisuudessa lausukoot ja esitelkööt, kuiden perustusten mukaan ja missä tarkoituksessa lainmuutokset tahi uudet säännöt ja laitokset, heidän mielestänsä, olisimat maakunnan hyödyksitarpeellisia, tahtoenKeis. M:ti, naiden edusmiesten esittelemykset tarkasteltuansa, antaalikemmän armollisen määräyksensä, mitä naiden kysymysten ratkaisemiseksi sitte on tehtämä, asiain luonnon mukaan, valtiohoidon kautta taikka maltiosaätyin amulla.
Waaliokunnan vaali. Turun kaupungin porvaristo kokoontui viimis maanantaina valitsemaan edusmiesta puolestansa siihenvaliokuntaan, joka tulevan tammikuun 20 p. Helsingissä kokoontuu. Sitte kun keisarillinen ilmoitussääntö huhtikuun 10 p.
ja keis. käskykirje saman kuun 24 p. sekä läänin maaherran kirjoitus vaalin pitämisestä oli luettu, ja kun maistraatin esimies oli kehoittanut porvaristoa vaalin tekoon, astui kauppias G. T. Forssell esiin ja pyysi omasta sekä usiampain pormariston jäsenien puolesta saada, samoin kuin Helsingin porvaristo samassa maalissa oli tehnyt, jättää maaliprotokollaan seuraaman lau’ seen: ”Turun kaupungin porvaristo, huolellisena poistamaan kaikkea määrää ymmärrystä tämän toimituksen luonnon ja tarkoituksen kasityksestänsä, pyytää saada maaliprotokollaan pannuksi ja säilytetyksi seuraaman selityksen:
Uudenmaan ja Hämeen läänien maaviljelysseura pitää tämän syyskuun 17 p.
sumikokouksensa Hämeenlinnassa ja sen ohessa maamiljeliäin kokouksen, kilpakynnön sekä peltokaluin ja elukkain näyttelön. Seuran yhteisessä kokouksessa keskustellaan seuraamia asioja: «) kysymys seuran perustamisesta keskinäisellä edesmastauksellakasmavan miljan makuuttamiseksi rakeitten, myrskyin ja rankasateitten tuottamia mahingoita zvastaan sekä elukkain makuuttamiseksi ukkosen saattamaa turmiota mastaan; d) uuden kilpapalkinnon määrääminen parhaastakaavapiirroksesta tavallisen talonpojan talon asuinja pihattorakennukseen sekä ohjesäännön teettäminen tähän kaamapiirrokseen; «) samanlaisen palkinnon määrääminen parhaasta kaamapiirroksesta riihirakennukseen; s) tarkastajain malitseminen taskukirjoja tutkimaan; e) myydään joukko siemeniä huutokaupalla.
Sitte kuin kilpakynnön ja elukkain näyttelön palkintotuomarit on malittu, amataan maaviljeliäin kokous ja keskustellaan siinä seuraamia kysymyksiä: 1) kun rukiista mainitaan, että omat kylvettävät kuivaan maahan, ja että märkänä sumena sekä hiljan tuleentuneella siemenellä on aikaisemmin kylväminen, niin kysytään, onko miimis muonna aikainen kylmö märässä maassa antanut paremman sadon kuin myöhäisempi kylmö? 2) onko myöhäinen kylmö 1859 muoden rukiilla antanut hyvän vuoden tulon? 3) onko suvisten yöhallain aika jossakin tietyssä yhteydessä korkeimman veden ajan kanssa isommissa mesijaksoissa: onko esim.
Kuokkalan kaivaminen vaikuttanut mitään muutosta mainitussa katsannossa? 4) onko pitäjän makasiinien hoidossa kylliksi katsottu tarvetta hymistä vuosista säästää jymiä huonon vuoden varaksi sekä erittäinkin hyvää siementä semmoisen vuoden tarpeeksi, jolloin ei hyvää saada? 5) täyttämätko’seuran piirissä yleisesti käytetyt peltokalut tarkoituksensa, vai eikö olisi yhteisenkinkansan tarpeellista ja hyödyllistä hankkia mukavamman luontoisia työ-afeita? 6) sopiiko pellavanviljelys yleisesti tieteellisillä perustuksilla järjestettyyn maaviljelykseen ja onko mainittu kasvi niin sidottu määrättyyn maanlaatuun kuin tamallisesti luullaan? 7) mikä heinäsiementen sekoitus on yleisesti sekä eri maanlaaduissa otollisin? 8) mitkä keinot omat sopimimpia elukkain varjelemiseksi ulkona laitumella petojen haaskaamista mastaan? 9) kuinka on kirjanpito maamiljelyksessä järjestettämä parhaimmin tarkoitukseensa mastataksensa? Paitsi näitä lueteltuja saattaa muitakin maamiljelystä koskemia kysymyksiä tulla keskusteltamaksi, kun ne maan ennen, kirjoitettuna annetaan kokouksen esimiehelle.
Seuraamana päivänä kello 10epp. pidetään Kirstulan kartanossa, lähellä kaupunkia, kilp— akyntö sekä työkaluin ja elukkain näyttelö. Kokoukseen kutsutaan kaikkia maaviljelyksen harjoittajia ja ystamiä Uudenmaan ja Hämeen lääneistä sekä muualta, niin herrasmiehiä kuin talonpoikia. Jotka tahtomat olla osallisia kilpakynnössä taikka näyttelöön tuoda elukoita, työ-aseita, erinomaisempia maamiljelyksen-, kasmitarhanja kotikäsitöitten-tuotteita, tahi maamiljelyksen tarpeisiin sopimia koneita, antakoot siitä ilmoituksen ennen kello 10:tä 18:nä p:nä Kirstulassa mainitun kartanon pehtoriSaleniukselle.
Keski-Siiomesta. Ttellee viljeliten ja on viljelty jo vuosi-kymmeninee:omenapuita, perunapuita, kirsimarjanja tikkelimarjanpensaita, valkoisen ja punaisen vinamarjan pensaita ninmyis mustan vinamarjaneli siesturi-pensaita. Vtmemainituita kasva ttMte metsse-nityilltekin ojan-varsilla. Putarhoissa loyty paikka paikon myöskin krikonpuita.
Varjon eli katven tahi mun huvituksen vuoksi viljellen ttellee putarhoissa sirenipuita sekee valkoisilla ettee sini-punervilla kukilla, hernepuita, angervo-pensaita (spirea), Saksan kusia (lärkträd), tammia, vahteria, ninipuita eli lehmuksia, punakusamia ja jalavia y. m. luultavasti teellse voisi menestyse kaikki ne pulajit japensåt mitkse Suomen etelee puolellakin talvea kestseveet. Tammet eivset tahdo kohota ntnkuin Turun kaupunnin puolessa; mut nuoria ne ovatkin vielse t&llsB. Eikastaniputkän tahdo oikein menestyse. Van kyllee nsemsekin kestsevset ilman-alå, kun nltse oikein hoitalé. Koetettin kerran, ja ne kasvoivat mutamina vuosina jotenni, mut sitten kuivivat pois. S^tee sinen en tarkon tiedee.
Seuråvia juri-kasvuja viljeliten ttellee:
perunoita, naurita, junkkia eli lanttuja, porkkanoita (muruttia), ! puna-juria, valkojuria, retikoita ja redisia; . Rahvas eli talonpoikainen kansa tulite viljelé tarvon muita jurikasvuja kuin perunoita ja naurita, jotkut funkkia myös.
Itanvasön kuluva nenkiis.
Tammelasta sananen. Jopa ihmeekseni näjin taas oman pitäjäni pojan ryhtymän kynään, antaaksensa julkisuuteenajatuksensa.
Murehtin kuitenkin etten moinut, poikaseni, tässä kirjeessäs hamaita mitäkän entistä parempaa henkeä, maan näyttää kuin olisit oikia todistus pitäjämme perikehnosta tilasta kaikissa sielumme kalliimmissa asioissa.
Olet tosin merrattama itseltäs lausuttuun kontioon eli karhuun, joka raakuuden rohkeudella tunki simistyneitten joukkoon, muitta röykeytensä tähden kadotti henkensä. Ala toki, poika-parka, pelkää kadottamas henkeäs samoin kuin kontio tämän vähäpätöisen kirjees tähden, maan käsitä tässä vertaus, joka sinuun aivan hyvin sopii. Alkulauseeksi taidan sinulle kohta ilmoittaa että Wanha mies, sekä Setä vielä hengissä ovat, mutta oivat kynänsä ikuiseksi heittäneet, kuin lupasimatkin, lohduttaen kaikkia, jotka kirjeistänsä loukkausta ottivat. Kylläpä monta paimaä kulunut on siitä ajasta, jona täältä sanomiin jotakuta kirjoitettiin Tammelaiselta, <en nimitsee tässä Mustialan oppilaista, jotka tulleet muilta mailta, yhtä ja toistakin pitäjästämme pilan muoksi piirustamat), mutta pitäis ehkä mielessäs oleman että kalanyhdistyksestä Turun Sanomissa omat luettavina olleet itse kalastamisen-yhdistyksen asetuksetkin. Lainakirjastostamme ei ole vielä juuri mitäkän lausuttu, syystä että seurakunta näyttää niinkuin ei olisi pitänyt tätä toimittamaa missäkän armossa; sillä ehkä tätä laitosta herrassäädyn runsaampain lahjain kautta on toimeen saatu yhteisen kansan hyödyksi, näyttää kuitenkin kuin ei tämä olisikaan halukas valistusta tästä hankkimaan, koska ensimmaltä lainakirjaston avattaessa tuskin joku ilmestyi, joka tahtoi ottaa kirjan lukeaksensa. Ilomielellä ilmoitan kuitenkin, että halu kirjaston miljelemiseen enenee enenemistänsa, niin että meidän urkujen-soittajalla, joka hyväntahtoisesti palkata on muodeksi ottanut tämähoidellaksenfa, on kyllä tekemistä melkein jokapyhäpäivä, saadaksensa lainan-yakioille kullekkin kirjansa, erittäin kosk’eivät kirjaston osalliset, jotka vuorottain lupasivat apunansa olla, tähänasti ole lupaustansa pitäneet. Mitenkä paljo Saaren kartanon kirjastoa on viljelty, en tiedä; mutta en möisi uskoa siitäkän valistusta etsittämän, liiatenkin kuultuani siellä löytymän enimmästi jotenkin manhan-aikaisia, mähäpätöisiä kirjoja.
Komin moitit rippikoulua pitäjässämme, sanoen sen ”näyttämän oleman huonolla kannalla. ” Mutta mistähän syystä? Epäilemättä se karmastelee mieltas että näitä nuorukaisia liika lyhyn ajan pidetään koulussa, eimätkä siis taida ennättää moittaa täydellistä, aivan tarpeellista tietoa sielunsa asioissa. Jopa sinussa sitten olisikin kristityn mieltä, eikä sopisi sinua kontioon merrata; mutta nyt olet sinä kontio-luontoas osottanut juuri omain sanais kautta, koskas asetat rippikoulun ”kehnolle kannalle” ihan maallisten syitten tähden, sanoen: ”sillä nyt vn kuruin työn-aika” y. m.
Woi polonen poika näitten ajatustes surkiaa pimeyttä! Pidätkaörmsotosdseal, la näitä rippikouluja näin halvassa vidätkäs lapses hengelliset asiat marsin mitättömänä, koskas moitit jos namät raukat muutamat miikonpaimät elämänsä ikänä kuluttamat, moittaaksensa sielullensa jotakin pysymää lahjaa, jota ei koi syö eikä ruoste raiskaa. Mutta ei sinulla ole tähänkän moitteesees syytä, sillä juuri parhaaksi heinäja eloajaksi oli heille annettu kuuden miikon mapaus koulun käymisestäEiköstä siinä vielä ollut kylliksi työnapua sinulle näistä lapsi-raukoista? Sisuinkaan, koskas komin moitit papiskuntaa etteivät antaneet pidempää mapautta, saadakses vii-> meisenkin hengen kipinän lapses eli palkollises sydämestä tukahutettua. Mutta sopisi kysyä, koska sinulla olisi otollinen aika sal-tia lapsia kouluttaa? Taimellako? Ei suin-kaan; silla ei lapsilla ole lämpimiä »aatteita, eimät siis tarkene, ja onkin kyllä tekemistä saada heitä lukusiin jotenkin valmisletuiksi.
Paljon on matkareisujakin tehtävinä.
Kemäälläkö? Ei ole mahdollista, sillä tiet omat niin metiset, yöt kylmät, touko ja kesanto kynnettävinä. Kesälläkö? Ei millään muotoa; sillä nyt ovat sonnat vedettävinä, pellot ruokottamina jakerrottamina, heinät ja elot korjattavina. Päivät fa tämän kuUn 4 päivän illalla kello 12 aikaan, läksi suutarimestari Illman ynnä neljä muuta seurasta nimittäin Litenius, Nummelin, Falk ja Weekman, mennäksensä erään tuttavan tykö trenkivoutiHeleniuksen talossa Fredrikin kadun varrella. Tultuansa aivotulle paikalle, kohtasi heitä porstuassa tuntematon mies, jonka kanssa tulivat sananharkkaan japäättimät palata päästäksensä hänestä; mutta tuskin kadulle ehdittyänsä, juoksi sama mies heidän perässänsä ja löi meitsellä Liteniusta ja Illmannia, niin että Illman kohta kuoli. Pahantekiä pääsi pakkoon, mutta sen luullaan olleen korttelimies Antti Strömberg, Kokkolasta kotosin.
Kuopion läänin talousseuralle on Keis.
M:ti elokuun 7 p. antanut luvan ruveta vaikutukseensa, sekä vahvistanut sen asetukset, kuin myöskin myodyttanyt seuralle mapauden niin postikuin vakuutus-rahasta kaikessa kirjevaihdossa ja lähetyksissä, mutta seuran yhteyskunnille ainoastaan kirjevaihdossa seuran kanssa.
Tämän seurannoksi tulee myös maaviljeliäin kokous louhkolassa Tohmajärmen pitäjässä pidettamäksi tämän syyskuun 23 ja 24 p.
(Tapio. )
seuran sääntöjen ehdotus. *) V. Wahingon arviosta ja palkitsemisesta.
29 §. Kun joku niistä I:ssä § mainituista vahingoista tapahtuu, tulee makuutuksen- omistajan, jos mielii tulla palkkion nautintoon, kohta ja miimistäkin vuorokauden sisällä siitä saadun tiedon jälkeenilmoittaa itsensä palomakuutuskomitean esimiehelle, joka kahden komitean-jäsenen kanssa miipymätta paikalla pitää katselmuksen, johon palkinnon hakia kutsutaan läsnä olemaan, seka arvaa vahingon ja tekee katselmuskirjan kaavan mukaan n:ro 2, jonka alle kaikki katsasteliat kirjoittamat nimensä. Jos katsasteljat vahingon tarkan määräyksen vuoksi katsomat vielä toista katselemusta tarpeelliseksi, on se pidettävä viimistäkin kuukauden sisällä vahingon tapahtumisesta. Jos palkkion hakia tytyy armiomiesten määräyksiin, kirjoittakoon tytymyksensa katselmuskirjan alle kahdeksan päivän sisällä siitä kuin on saanut käsiinsä katselmuskirjan, joka viipymättä lähetetään Johtokunnalle. Jos hakia ei tydy, saapi hän etsiä muutosta valituskirjalla, jonka hänen viimeistäkin neljäntoista paivän sisällä katselmuskirjan saatua pitää antaman komitealle, jonka toisen neljäntoista päivan sisällä tulee lähettää kirjat oman selityksensä kanssa valituksesta Johtokunnan tutkittavaksi.
30 tz. Arviomiesten palkan maksaa seura tilikirjan mukaan, mutta jos ei semmoista vahinkoa ole tapahtunut, josta saattaa palkintoa maksaa, niin seura vaatii armiokustannuksen hakialta.
31 tz. Sitte kuin arviokirjat täydellisinä ovat Johtokunnalle tulleet tahi valitusaika on loppunut, tutkii Johtokunta koko asian ja määrää maksamaan palkkiosumman, joka niin pian kuin mahdollista maksetaan vakuutuksen omistajalle.
32 tz. Että Johtokunta saattaisi, odottamatta määrättyjen apumaksoin sisääntuloa, suorittaa vahingon palkintojen maksoja ja muita seuran tarpeellisia kulunkia, on Johtokunnalla valta lainaksi ottaa tarpeellisia varoja niin alhaista kasvia vastaan kuin mahdollista, painetuilla velkaseteleillä, kukin kahden sadan markan arvosta, jota rahaa setelin omistajan on saaminen. Ne ovat maksettavat elokuun 1 paivänä sitä apumakson määräämistä ja ylöskanto-tilintekoa seuraavana vuonna, joka on lähinnä vahingon palkinnon määräämisen jälkeen, josta päivästa lähtein kasmia ei enää lueta. Jos palkinnon saaja mieleemmin tahtoo ottaa näitä velkaseteliä kuin tavallista rahaa, olkoon hänellä etu-oikeus saada niitä. Jos niin on tilaisuutta, saattaa Johtokunta jonkun pankin kanssa alottaa luottamuksen takausta.
33 tz. Rahasumma, joka karmitaan sevran lainojen suorittamiseksi ja muiksi maksoiksi, määrätään vakuutusvuoden lopulla.
Johtokunta antakoon silloin laskea paljonko kunkin seuran jäsenen tulee maksaa ja sen jälkeen laittaa maksokirjan, jossa apurahat pannaan täysinäisiksi penniksi, jos murtolukuja sattuisi. Jos sisäänpääsy-maksoista karttunut raha riittäisi vuoden ulosmenojen suorittamiseksi, niin ei määrätä apurahaa maksettavaksi.
34 §. Henkikirjuri panee seuranjäsenen apurahan määrän tavallisiin kulttikirjoihin.
Kruununvouti pitää huolta näidenvarojen ylöskannosta ja niiden panosta asianomaiseen rahastohuoneesen yhdessä kruunun Ylöskannon kanssa ja samalla edesvastauksella.
Tästä kuittaamisen, ylöskannon ja tilinteon vaivasta määrätään ylöskanto-summasta kaksi prosenttia, jotka lähetetään kuvernörin jaettaviksi niille, joilla on yhdessä tahi toisessa kohdassa tämän kanssa tekemista ollut.
Mitä tässä on säatty ja asetettu, pysyy myös voimassansa maistraatiakin kosteissaan, kuin kaupunkiin kuuluvan tilan omistaja on makuutuksen saaja seurassa. Ellei kruunuvouti, henkikirjuri taikka maistraati mainittua maksoa vastaan ottaisi päällensä tätä vaivaa, järjestäköönJohtokunta Ylöskannon tavalla kun parhaaksi katsoo.
35 §. Katselusja arviokirjan tulee sisältää:
») Mitä viljaan koskee: 1) sen vainion suuruus, jossa vilja turmioon tuli; 2) turmioon tulleen viljalajin tavallinen tulonmäärä samankaltaisen maanlaadun tynnyrinalalta; 3) mainitun vainion viljan tila silloin kuin se turmeltui sekä saalis, jonka siitä olisi voinut odottaa; 4) kuinka paljo viljaa on turmeltunut ja kuinka paljo siitä vielä voi toivoa.
b) Mitä eläimiin koskee: 1) lajin laatu, 2) ikä, 3) anto ja armo, 4) vahingon laatu ja mikä hyöty eläimestä vielä moi olla.
Arvion perustukseksi pannaan paikalla käylvät hinnat ja palkinto luetaan vahingon suhteen, jonka omistaja arvataan kärsineen.
Kuitenkin ei saa palkintomäärä nousta korkeemmaksi vakuutusmäärää.
syyden ehdot.
36 tz. Jos joku nureksii Johtokunnan päätöstä vahingon arvaamisessa ja palkinnon määräämisessä, ilmoittakoon kuukauden sisällä siitä kun on saanut tiedon päätöksestä, Johtokunnalle että tahtoo asian tutkittaa sominto-oikeuden taikka uskottujen miesten kautta. Johtokunta valikkoon sitten kaksi ja nureksia myös kaksi somintomiestä, jotka neljä yhdessä valitkoot viidennen esimieheksensä. Somintomiehia vastaan olkoon laineste sama kuin tuomareita vastaan yleisessä laissa on fäätty. Sovintomiesten päätöstä asiassa ei saa valittaa.
Sominto-oikeuden kulungit maksaa nureksia elikkä valittaja, jos hän asian havee, »nuuten seura.
VI. Seuran perustuksen ja vysyvai 37 tz. Seuraa ei pidetä perustettuna ennenkuin Johtokunnalle ilmoitettujen makuutuksien summa nousee kahteen miljonaan markkaan. Jos vakuutussumma sittemmin alentuisi satatuhatta markkaa vähemmäksi mainittua summaa, kutsukoon Johtokunta valikokouksen kokoon, ja olkoon seuran jäsenellä silloin valta erota seurasta, josmielii.
Kaava N:ro 1.
Wakuutettavaksi Sampo-seurassa ilmoittaa allekirjoittaja viljaa ja eläimiä 0, 000 markan arvosta NN talossa, jolla on 0() manttaalia N pitäjässä N lääniä, velvoittain itsensä vilpittömästi seuraamaan mitä H. K. M:tinsä armollinen sääntö määrää.
Paikka ja paivä.
(Nimi) (Arvonimi) Ilmoituksen oikeaksi todistaa (Nimi) Palovakuutuskomitean esimies Kaam a N:ro 2.
Wuonna 1861 elokuun 5 päimanä toimittivat allekirjoittaneet jäsenet N palovakuutuskomiteassa katselmuksen ja arvion siitä vahingosta, jonka saman kuun 3 p:na raesade (myrsky, rankkasade, ukkosen ilma> saatti N talossa (moisiossa, kartanossa, torpassa), jonka omistaja NN on makuuttanut viljan ja eläimet Samposeurassavakuutuskirjan N:ro 0 mukaan. Lasnaoliat: A. D. E.
ovat pitkät, nyt kerkiivät saada enemmin työtä toimeen. Syksylläkö? Mitä vielä kuulisin? Eiköstä nyt ole elot tapettavina, eiköstä perunat olettamina, eiköstä pellavat ja hamput valmistettavina jamarkkinatkin kuljettamina, ja onkin tila päälliseksi huono, ilmat kolkat. Pysyköön lapsi kotonansa.
Niin tulisi rippikoulu ”hymälle kannalle”, jos sinä, pimeyden puolustaja, saisit oikeuden tässä asiassa olla määrääjänä. Sanot vielä löytymän niitäkin, jotka eimat lupaa palvelukseensa ottaa rippikouluun aikomia, jos heitä parhaaksi työnajaksi kouluun maaditaan.
Tähän mastaan minä, paras onkin, etteimät sellaiset isännät näitä lapsiraukkoja otakaan, sillä se olisikin lasten sielun surmaksi tulla näin jumalattomain haltuun.
Toimoen kuitenkin etteimät kaikki seurakuntamme isät ja isännät unohda melvollisuuttansa pitämään murhetta lastensa ja palkollistensa kuolemattomasta sielusta, ja rukoellen sydämestä että Herra, viisauden ja armon Jumala, antaisi opettajillemme hengellista moimaa ja pyhää intoa edeskinpäin uskollisesti tehdä työtä pinnan kansamme valistukseksi, hymästi jätän Tammelan miehen tällä erällä, makuuttaen häntä että totuuden puolesta aina tahtoo sotia Wanba Toimola.
Pietarista.
Keis. M:ti on nimittänyt kreivi Lambertin siaiseksensa ja maltiohoitajaksi Puolan kuningaskuntaan, ja käskenyt hänen toimeen panna ne säännöt, jotka miinus maaliskuun 26 p. kuningaskunnalle ovat määrätyt (katso näiden sanomain 15 n:roa), hankkimaan itsellensä avuksi kelvollisia ja oikein ajattelemia miehiä, seka saattamaan rauhallisuutta ja lepoa maahan.
”) Katso n:l0 36.
Suomen Sampo-nimisen vakuutus
<K)auppamies Fahtgrenilla Multavierussa myydään «. halvalla hinnalla punssia, pissoffia. rommia ja joka laija saksan viinoja, ja kaikkia mitä häihin ja pitoihin tarroitaan.
Yksi I^väaitta. muutamia karvariammeita, y. m. , Naantalissa, halpaan hintaan, ititemmän tiedon antaa herra kauppias Lemberg samassa kaupungissa.
Halataan ostaa.
Pu>, tarpääheinän siemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa.
Suomen Hunajata ostetaan Arvidsonnin apteekissa.
Suomen Hunajata ostaa F. F. Rautell.
Huuajata ostaa allekirjoitettu C. W. Löfgren.
sPyyd«sk<W.
Kaksi eli kolme kirjansitojan kisälliä saa lyötä kirjansitojan Nerrmenin tykönä Turussa. Kalsi eli kolme poikaa otetaan myös oppiin samassa vaikassa, ia yksi likka otetaan myöskin, joka osaa Suomen ja Ruotsin tieltä sekä räluälä. Paremman tiedon saa Norrmenin lainakirjastossa.
huouelaluja: mahonkisia 1pilaripöytäpeilillensä, soffia ivilladamasti-pääNlsellä, piironkia, kirjaja vaate- laappia, soffa-, pelija muita pieniä pöytiä, petslltuita:
sossia, kaappia, keinu-, malauö-ja muita tuoleja, pöytiä, sänkyjä, tauluja lullatuilla raameilla, pöytäkelloja tlasikuvuilla, plääterija messiuki-kynttiläjalkoja, pöytälamppuja, 1kultarahan rvaaka, vaski-, vlätlija rautakatuja, 1 tryyki-uuni 8 silitysraudalla.
1 maalattu raha-arklu. posliinia, llasia ja kristalleja, ilmaja lämpölnittaria, kiikaria, kynttiläjalkoja, 1matkakello, lriötalllsia lyuttilävarsia, valoviinan-mittaria, 1 kukkatelineet rautahäkillä, kruutuja ja kaslvia, sankyvaatteita höyhensetä ruovonpää-täytteellä, lilnavaatteita ja pöutäliinoja. kaniinia, monenlaisia perina »tomattoja, parempia miehen ja vaimon pitovaatteita.
niinkuin turkkia, päällisjakkuja ja kappoja, silkkija villalläunmkiä: jahtilaluja: monenlaisia pyssyjä, jahtireppuja, vöita, y. m. ; punsia, bisehoffia, ehampagnia ja muita hienoja viineja poteissa, 6 syllan paikoilla monenlaisia halkoja, suvija talvi-ajolaluja:
1 vaunut. Itrilla, kääsejä, vesija työ-rattaita, kuurija nekta-lekiä, vesileki ammenensa; siloja:
vaunun-, kääsen-ja työ-siloja, seltäsatula, sudenja tissan-nahkasia retipeittoja, 1hevonen, ynnä yhtä ja toista komsua; kulta, hopia, ajolalut ja hevonen myydään toisena huutopaiväuä jpp. , joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamariSta elokuun Tiistaina ja keetiviikkona tämän syyskuun 24 ja 25 p. altain tello 9 eo. ja 3 jpp. myydään apteekariu leskirouvaS. H. Arvidson vaiuaan perillistentalossa n:ro 3, 6 korttelissa 2 kaupunginosaa Uudenmaankadun varrella, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan jälteen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin maski-, messinki-, tina-, plakkijarautakatuja, llasia ja posliineja, mahonkisia, petsatutta ja maalatulta huonekaluja, seinäpeiliä lultaraameillapöytinensä, sänlyvaatteita. mankeli, taikellaisia ajokaluja, joiden jouloösa1 trilla ja 1 kuurireti, 1vesitynnyri, 10 osaketta seurahuoneessa, 1osate höyrylaivaMurtajassa, sekä 1kamari urut 4’/eottamilla ja 2 ritisterillä täydessä kunnossa, jota sitä ennesaadaan katsella lapteiui Söderlundin talossa Itäisen Aurakadun varrella, ynnä yhtä ja toista huouelomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan kuin myös että osakkeet, ajolalut ja urut myydään ensi hnutopiiivänä kello 4 jpp. Turun huutokamarista syyskuun N p.
1861. A. Fortzman.
Tässä saatiin ilmi, että kello 3 j. p. p.
mainittuna päirväna armoton raesade (ukkosen ilman kanssa) kohtasi peltoja Ä ja O ja samassa teki vahingon seuraamiin määriin:
1) Ä pellolla, johon 00 kapan alalla olikylvetty ruista ja jossa kasvavaisuus näkyi vleen hyvä (keskinkertainen, huono) havaittiin vilja kokonaan (puoleksi, kolmanliekit osaksi j. n. e. ) turmiossa j. n. e. ja kun, jos rvahinko ei olisi sattunut, saaliin tavallisuuden jälkeen paikkakunnalla olisi pitänyt nouseman 00 tynnyriin, niin arvaavat katselusmiehet vahingon 0, 000 markaksi; 2) Ö pellolla j. n. e. 3) Y niitulla tappoi ukkonen 00 vanhana; jonka kuitenkin liha ja nahka kelpasivat, ja tämä, joka jo oli yli-ikäinen, katsottiin vaan 00 markan arrooiseksi.
Muistettava on että Ä pellolla, jossa vahinko oli yleinen, makuutuksen omistaja saattaa käyttää alaslyödyn viljan eläimen ruvaksi ja että pelto vielä kyntämisen jälkeen ehtii kasvaa yhden nauriskylrvön.
/^l HöyrylaivaBhekla j!/^X kulkee syyskuussa tänä vuonna Uubeiilluumnniu, Naantalin jaTurun sekä Snlou-tauppilanväliäiaMtee:
14 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
15 p. Hupimatla Salosta Angelniemen kirkolle kello 7 epp.
16 p. Salosta Turkuun kello H epp.
17 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
18 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
19 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
20 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
21p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
22 ft. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 eftp.
26 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epft.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
Likemman tiedon antaa kapteini lamassa.
I. A5. Lilljan ja Kumpp. Turussa kustantamia kirjoja myytävänä kaikissa Suomenmaan kirjakaupoissa, niintnin myös Suomen kirjakaupassa Pietarissa:
Elvangeliumin oppi omasta vanhsauarsrknaauad.
esStaidjoattKurnisatu2k0seknopv. anhurskaudesta. Wiisi Kristuksen ansio pr. Esaian 53 Luku: Wapahtajan kärsiminen ja kunnia. Toht. M. Lutheruksen selittämä. Suomentama. Sidottuna 20 kop.
Evangelisia neuvoja kutsutuille sieluille. Valituita otteita edesmenneen sielunpaimenen kirjeistä ystäroille. Suomentama. 15 kop.
M. Raamatun muinais tietoja Malestinasta, VapahtajammeKristuksen syntymämaasta ja sen asukkaista. Historialliseksi tiedoksi Itäisten kansain tavoista ja käytöksistä ja meidän aikanamme käsittämättömäin himeitten raamatun sanain selitykseksi lertoellut Wilhelm Carlsson:
I. Maanjailman laatu, vuoden ajat, lviljat ja hedelmä-puut. Lukemisia Kansalle. N:ro 132. 1arkki, 4 kop.
11. karjan hoito ja maan viljelys. Lukem. Kans. N:ro 133. 1arkki, 4 kop.
111. «Kirjoitus konsti ja rahat. Niiden synty ja alku. Lukem. Kans. N:ro 134.
1 arkki, 4 kop.
«Kutsumus pahoille ja hyville:
”Kaikki ovat valmistetut tullaat häihin”. Saarna 20 sunn. Kolmin, päiv. Lukemisia Kansalle.
N:ro 141. 4 kop.
Nämät kirjat on kaikki kirkkoherranapulainenPirkkalassa Wilhelm Carlsson osittain itse kirjoittanutosittain suomentanut. Koska niitä nelM viimemainittua kirjaa 25 kappaletta kerralla ostetaan, myydään ne 40 kop. niomatta.
Jaloimman ja hyödyllisimmän luontokappalemme, Hevoifen lautein tunteminen ja parantaminen, mainion ruotsalaisen Rusthollarin Sven Samulinpojan Hevoiskirjatzta suomennos.
Katzrouin kertomuksen ynnä Latinaiset ja Ruotsalaiset nimitykset lisännyt W. C:n. Sidottuna 30 top.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 5 r. ja 5 r. 25 k, , rukiinjauhl, ’! 5 r. 80 k.
ja 6 r. . kaurat 2 r. 40 ja 2: 50 k. , lvalkosei berneet 5 r. , harmaat herneet 4 r, 50 k. luuxynltä; ohranlryynit 24 k. , kauraiiklvyuit 28. 30 j, ’ 32 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 75, 85. 95 k. ja Ir. . tuore lampaanliha 1 r. . I r. 20 ja 1r. 40 k. , palvattu lamraanliha 1 r. 60 k. , tuore sianliha 2 r. . palivattu sianliha 2 r. 70 k. , voi 3 l.
20 k. , tali 3 l. 20 k. , beinät 7 aina 12 k. leiviskältä; perunat 20 , a 25 k. nelikö; munat 25 k. tiu; koivuset halvot 1i. 10 k. , man«», set lialvot 90 l.
kuormalta; paloviina l»5, 70 ja 75 k.
Painoluvau antanut: T. T. Neuvall.
Turussa, I. W< Lilljankirjapainossa, 1861.
Myytävänä.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
ss^Kankirautaa, rautavellejä, patoja ja pannuja sela muita valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan vellavatankatta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sela valmiiksi tehtyjä miesväe»raatteita, > Alkunantlasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen bintaan.
Suomen Teoksienkaupassa.
Tehtaan hintaan:
Turun konepajan yhdyskunnan teoksia:
Kukkuja ja Saranoita tamstWaletuita kaluja:
laista, Paistin-, Jalka-, Paunutatto-, Plättija Muntli-vannuja, Toton bällejä. Pyöräin torvia, Morteleita mm. mm.
«inöljyä , Puunöljyä, , ’Ypi I. Torelell.
laista, Alkuna». liskoja.
Pesänpellejä, j«e.
Nautapuodiesa Aleksanterin torin partaalla liki ryssän kirkkoa, myypi I. Torekell. Pärekaton-nauloja «mi«sja vähemmissä joukoissa, myypi I. Torekell.
Huutokauppoja.
Lauvantaina tiiman syyskuun 14 p. , altain kello 9 et», ja 3 jpv. mikään, paikalta vois muuttamisen tähden, merikapteini O. Söderlundin talossa n:to 2, 11 korttelissa 7 kaupunginosaa Nyssän kirkkokadun karrella tassa kaupungissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, laikellaista irtainta tavaraa, nimitttäin mahonkisia ja petsatulta huonekaluja, niinkuin soffia, pöytiä ja tuoleja, ajokatuja ja lekkeitä, niiden joukossa lääsyjä, 1Kasani»ja 1 Uskelan-reki, 1häkkirattaat, ynnä yhtä ja toista buonekomsua. joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista syyskuun A. Forhman.
Tuorstaina, perjantainajalauvantaina tulevan syyskuun 19, 20 ja 21 piiivinii, altain kello 9 ed.
ja 3 jpp. myydään Paulin johtajan ja ritarin A. Povell vainaau entisessä talossa :i:ro 2, <i korttelissa 1 kaupunginosaa Pispankadun varrella tässä kaupungissa, julkisella huutokaupalla mainitun vainaan jäänyt, koukurfiin annettu irtain omaisuus, nimittäin lultaa: kellon-viljoja, avaimia. laikellaisia tähdistön loiistuksia, hiuskaunistulsia liitetyillä puhtailla pääilyillajaruusukirvillä, riutaloristulsia, sormuksia, lrain «euloja j, korvarenkaita, y. m. , hopiaa: koreja, lah velannuja, sokerilaatikkoja, kynttilajalkoja, taalevatia, ruokaja teelusiloita, hedelmäveitsiä, pistinkauhoja, kynttiläsatsia lautasinensa, helattuja piippuja, y. m. .
18M.
Sanomia Turusta.
M 38.
17 S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pää kirkossa, Suom. Aamusaarnan:Pastorinapulainen Termanen; Ruots. Aamusaarnan:Warapastori Nyholm; Suom. Ehtoosaarnan:WarapastoriMalmström; Ruots. Ehtoosaarnan: Pastorinapulainen Piplianselityksiä pitämät tulenialla viikkoa: tiistainakello 5 jpp. ruotsinkielellä Warapast. Malmström ja leskimiikkona kello 5 jpp suomen kielellä Warapastori Indrev.
Stenström.
Krhruh. -kirlossa, Ruotsia:WarapastoriMalmström.
Linnan-kirkossa. Suomea:KoulunopettajaLindman.
yhteisessä sairashuoneessa, 16 p. muurarinopftilaan Kaarle Fredrik Hellstenin poika Juha Fredrik 3 muotiseua, 17 p. ruokakauppias Frans Fredrik Rautellin tytär Ellen Katarina 3 viikon ijätzsä, 18 p. kauppakirjuri Henrit Otto Ferdinand Wehman 33vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin pääkirkossa, miimeis pyhänä ensi erä: tupaktitehtaan työmies. Ruotsin alamainen Inha Kustaa Wennström ja neiti Matilda loonaantytärFriman; musikinalaupseeri 22:ssa jalka Mäessä Pietari Skujno ja seppä KustaaHögmanvainaanleski Agata Lovisa Grandell; sepänkisälliKaarle RobertHillerström ja palvelusneiti Helena Katarina Eskoliin ; varvin solvumies, leskimies Kustaa Lindroos ja piika Eva Kristina Ahlström; fuutarintisälli loosep Selin ja merimies Kaarle Aapraham Högander mainaan leski Henrika KarolinaBergfors; talonpoika Feodor Andrejeff laroslamin läänistä Wenäjän maalta ja neiti Sofia Katarina Silander ; fekä suutarinkisälli Fredrik Linden ja maimoihminen Karolina Wahlberg.
Turun polisikamarinilmoituksia. Syyskuun 9 p.
ilmoitti maakamestariMannerström että yöllätämän kuun 2 ftäivää vastaan rauta-akseli olimurrettuirli ja miety hänen rattaistansa, jotka olivattiilitehtaassa Kupittaan mieressä.
11 p. ilmoitti pölisi Juha Nastolin, tämän kuun 8 ftäivänä löytäneensä pakkihuoneen tyköä silkkisen plakkari-liinan.
12 p. ilmi antoiI:ksi kaupunginpalvelia Esa Stenbäek päivää ennen puistosta kaupungin keittohuoneen yläpuolella löytäneensä kukkaron, jossa oli vähä rahaa; 2:lsi palovartiaKustaa Antinpoika, joka asuuentisessäUudenkaupungin korttelissa n:ro 89, tämän kuun 9 päivänä pumpulikehruhuoneen ja värjäri Blomqvistin talonvälillä kadottaneensa 20 hoftiaruplaa, nimittäin 4 kolmen ruplan ja kolmen ja yhden markan seteliä käärittynä harmaasen paperiin.
14 p. sanoi talontytär Wilhelmina Heilintytär lännerin talostaMäen< taan kylästä Marttilan pitäjää, klänninkinsä plaltarista samana päivänäUudella torilla miedyn 11ruplaa 25 kop. hop. Ittellismaimo luhanna Friman tästä kaupungista kotosin, jolta marastettu raha löyttiin, pantiin kiini ja sen, vietiin kaupungin mankihuoneeoikeudessa tutkittavaksi. Pölisinhaettualuhanna Frimannilta enempää varkaankalua, löyttiin hänellä 1isomainen hopiainen ruokalusikka, merkitty puustameillaS.
A. A. , kolme teelusikkaa, merkityt yksi puustaveilla C. G. , toinen D. L. ja kolmas M. C. , sekä kolme kultasormusta, joista yhteen on juotettu viheriä kivi päälle, toiseen piirustettu puustavit M. E. F. ja kolmanteen E. C. L.
Samana päivänä oli trenki Juha Erkki Lindqvist Godbyn apteekista Finströmin pitäjää, kello 9 ja 10 malilla ehtoolla kämellyt Itäistä Linjakatua, jossa tuntematon mies oli tullut häntä ivastaan ja mäkisin Mienyt Lindqmistin plallarista hopiakellon. Ennen ryömäämifestä rangaistu mies loosep Savolin tästä kaupungista lotosin, löyttiinlohta sen jälleen ja häneltä mainittu kello, jonka tähden hän pantiin liini ja tulee laissa tuomittavalsi ryöväylsestä.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Lainmahvistukseen tullut vaalinpano Wampulau kappalaisen virkaan, ja vaalisaarnat siellä määrätyt pioettäväksi sekä pitäjänapulainen Alastarossa vp. M. W.
Hannelius toimittamaan vaali tulevan joulukuun 8 p.
Määrätty ylioppilas I. Heininen tänä syystermininä toimittamaan lisä-opettajan virkaa Turun alikoulussa. Haettavana määräystieteen opettajan sekä lauluja voimistelu-opettajainvirat Kokkolan ylikoulussa, kuin myöskin toisen lisä-opettajan virat Waasan ja Porin ylikouluissa.
(Kuopion. ) Määrätty linnansaarnaaja Oulussa A. W. Haekzell toimittamaan lisä-opettajan virkaa Oulun alaalkeiskoulussa tämän syysterminin kuluessa, ja opetustieteen kokelas maisteri A. E. Snellman lisäopettajan virkaaKuopion ylä-alteiskonlutzsa. —Suomen senaatti on elokuun 7 p. myödyttänyt yhdenlisäopettajan asetettavaksi Kuopion ala-alleitzkouluun, niin laumaksi kuin tarve vaatii, jolle vuosi-paltaksi on määrätty kaksi sataa ruplaa hopeassa. Määrätty saksan kielen opettaja Kuoftiou lukiossa K. E. Roos toimittamaan lisä-opettajan virkaa äsken mainitussa koulussa. Maaliinpantu Paavolankappalaisenvirkaan 1) kirkkoherran viran toimittaja Kuusamossa, vp. I. G. Wilander, 2) Pulktilan kappalainen vp. I. A. Nyman ja 3) Siikajoen kappalainenvp.
I. Lagus.
(Porvoon. ) Nimitetty Helsingin alitoulun opettaja maisteri A. W. Melart historian ja maatieteen opettajaksi saman kaupungin ylikoulussa.
Määrätty kirkkoh. apulainen Kaukolassa A. W.
Lyra eteenpäin toimittamaan opettajan Mirkaa Käkisalmen alikoulussa, kirkkoherran virkainenPuumalassa WP. A. W. Mansner kappalaisen apulaiseksiSortavalaan, kappal. apulainen siellä A. I. Kuldan kirkkoh.
apulaiseksi Pyhäjärmelle, kirltoh. apulainen siellä A. I. Piispanen kirkkoh. apulaiseksi Kaukolaan, maisterijakasvatustieteen kokelas G. W. Calonius määräystieteen opettajan viran toimittajaksiHaminan ylikoulussa, saarnaaja Käkisalmen vankihuoneessa vp.
I. G. Milander oman virkansa ohessa auttamaan kirkkoherraa siellä, ylioppilas A. Björkqvist opettajan miran toimittajaksi Lovisan alikoulussa, ja m.
t. venäjän kielen opettaja Heinolan ylikoulussaK. E.
L. Löfgren toimittamaan venäjän kielenopettajan virtaa mainitussa koulussa syystermininä. Ruokalahden kirkkoherran maalissa sai vft. A. E. Berner 13, provasti A. E. Berner 9, ja provaSti K. W.
Enekell 6 manttalin huudot; ja Luumäen tirktoheriän maalissa WP. H. Renqmitzt 7, rehtori K. F.
Stoekus 2 ja mp. O. Nermander ei koko manttalin huutoa.
«»olleita Turussa. Syyskuun 14 p. ruotimaimanen Matti Hanelms Teijon pruulista kuollut läänin Kotimaalta.
Suomen senatti on tämän syyskuun 3 p.
määrännyt lääkeopin lisentiatin E. Winter kaupunginlääkäriksi Lappeenrantaan, virkaa tekeväiset metsähoitajat maisteri I. E. Furu Hjelm ja A. G. Blomqvist lehtoriksi Suomen metsähoito-opistoon, edellisen luonnonhistoriassa ja kemiassa, ja jälkimäisen metsähoito- tieteessa.
Samana päivänä on senätti suonut eron virasta Ylisen Satakunnan keski-kihlakunnan kruunun-voudille kollegionasessorille G. A. Spare ja toiselle kamreerille Suomen pankissa K. A. Lange, kummallekin elinkautisella eläkkeellä.
Turun ja Porin läänin maaherra on tämän syyskuun 9 p. Parkanon nimismieheksi määrännyt maakanslistin K. I. Sevonius.
Suomen alamaisuuden valan on tehnyt viimis huhtikuun 16 p. klasimaalari A.
G. A. Sehleiehman Hämeenlinnan läänihallituksessa.
Uusia kirjoja:
”Jaloimman ja hyödyllisimmän luontokappalemme, Hevoisen Tautein tunteminen ja parantaminen, mainion Ruotsalaisen rusthollarin Sven Samulinpojan Hevoiskirjasta suomennos. Kasvuin kertomuksen ynnä Latinaiset ja Ruotsalaiset nimitykset lisännyt W. C:n. Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861. ”
Niinkuin nimestä nähdään, on tämä hevoislääkärin kirja käännetty Ruotsin rusthollarin Samulinpojan hevoiskirjasta, jota Ruotsissa paljon on tutkittu ja siitä jo 10 painosta painettu. Samulinpoika olikin aikanansa hyvin kuuluisa hevoislääkäri ja paranteli Ruotsissa paljon hevoisia. Mitenka tässä annetut neuvot ja lääkitykset ovat hyviä ja tarkoitukseensa sopivia, lausukoot asian tuntiat. Sen vaan taidamme sanoa että Suomen lääkärihallitus on tämän kirjan, niinkum kaikki muutkin lääkekirjat, lapitse katsonut ja painamisen luvan sille antanut. Ulkonaöltänsäkin on kirja kaunis: alkulehteen on liitetty ”Suomen hevoisen” kuva. Kieli on selvää suomea, ainoastaan yksi painovirhe on tullut 42 sivulla 10 rivillä, jossa seisoo: siankuolema-juurta (gviliäö; Bvinäöäß-rut), pitää oleman: tulihierakan juurta (liumex orispug). Kirjassa on 100 sivua ja maksaa sidottuna l markan 20 penniä.
Saksalainen kielioppi ynnä lukemiston ja sanakirjan kanssa, umpisuomalaisille toimittanut D. r Johan Gabr.
Geitlin, suomalaisen kirjallisuuden kirjapainosta. Hinta 1 rupla 10 kop. Tämä on suomalaisille kouluille tarpeellinen kirja.
Syysmarkkinoita pidettiin täällä Turussa viimis maanantaina ja tiistaina.
Wäkeä oli jotenki vahvasti kokoontunut sekä maalaisia että Meriläisiä. Ensimäinen markkinapäivä oli kaunis, mutta toisena sateli. Tavarat olivat sentään jotenki kalliissa hinnassa. Rukiit maksoivat 5 ruplaa 50 kop. , ohrat 4: 80 ja 5 r. , nisut 8 r. ja 8: 50, kaurat 2: 50 ja 60, ruisjauhot 6 r. tynnyriltä. Puntarikalua oli vähä runsaammin; voista maksettiin 3 r. ja3r.
Perjantaina Syyskuun 20 päivänä
9:ksi talonisäntä Kaaprieli Sydänvera Mynämäeltä vaalevan-kellasesta oriistansa 10 ruplaa; 7:ksi maaviljeliä Thulin Loimaalta mustasta oriistansa 15 ruplaa; B:ksi talonisäntä Kaarle laakonpoika Wärmelä Marttilan pitäjästä ruskeasta oriistansa 10 ruplaa; 10:ksi talonpoika JuhaMäntsälä Marttilan pitäjästä ruskeasta tammastansa 10 ruplaa; 11:kfi papismies N. I. Almark Yläneen kappelista mustasta tammastansa10ruplaa; Tällä kertaa jaettiin siis enempi palkintoja kuin tamallisesti ennen, nimittäin yhteensä 175 ruplaa, kehoitukseksi paremman hevoislajin kartuttamiseksi maassamme.
12:ksi lautamies Kustaa Tiensuu Liedon pitäjästä ruskeasta oriistansa 10 ruplaa.
Wahingon valkia syttyi viimis perjantai illalla kello 9 aikaan Uudentorin syrjässä kirjansitoja Ölanderin huoneen alla kellarissa. Vapaehtoinen paloseura sai valkian sammumaan ennen kuin kaupungin palo-aseet ja sammutus-väki ehtivät paikalle. Enfimäisen vesitynnyrin paloon toi kauppias Blombergin trenki Andersson, joka jo kolme kertaa ennenki on saanut palkinnon pikaisesta meden tuomisesta vahingon valkian hätään.
Valiokunnan vaalia. Kuopion pormaristo on puolestansa valinnut edusmieheksensa pormestarinsa A. Rudbäek.
Hattulan promastikunnassa kertoo Hämäläinen toimitetun edusmiesten valitsemisen tämän kuun 9p. Huutoja, joita oli yhteensä 28, saivat seuraavaiset tämän hiippakunnan pappismiehet, nimittäin: tuomiopromasti Renvall 6, Ilmajoen kirkkoh. Forsman 4, Ingon kirkkoh. profess. Sehauman 3, arkkipispa Bergenheim 2, Pohjan kirkkoh. Sohlberg 2, Taimassalon kirkkoh. Helander 2, Ulvilan kirkkoh. Hellen 2, Pietarsaaren kirkkoh.
Heikel 1, Isonkyrön kirkkoh. Stenbäek 1, Nöyrin kirkkoh. Estlander 1, Tammelan kirkkoh. Granfelt 1, Waasan kirkkoh. Ehrström 1, Messukylän kirkkoh. Grönberg 1 ja Akaan kirkkoh. Hilden 1.
Mitään erinomaista ei tapahtunut, kun ei luettele niitä vahempiä kahakoita, jotkamarkkinoissa tavalliset on. Kuitenkin näkyi tuo vanha sanantapa muutamissa toteuntuneen:
”kun tulis markkinat, että sais läven päähseännsmäu. ” kaaHnehveoviosi-sh-ukaijaurpepialtakakuupnunogliinasetuktorilla kielletty, niin ne menivät yli sillan, Hämeen puolellen, japitivät Kyttälassä niin kuuluisia hevois-markkinoita, etta siellä täytyi olla Messukylän nimismiehenkin erään toisen miehen kanssa järjestystä ylla-pitämassä ja varoittamassa, ”ettei täällä saa hevoisia vaihettaa, menkää kaupunkiin!” Mutta vaihettajat sanoivat: ”täällä maar saakin; mutta ei kaupunnissa. ” Ia jos joku uskalsi olla niin rohkia, että temmais näitä ”partsikoita” hevoisen seljästä maahan, niin sitten antoivat vaihettajat palkinnoksi joko nahkasiimaa eli korvapuustin, niin että leukaperät on nytkin viela lihavat.
Ruokatavara oli kallimpaa kun ennen. Rukiita ei paljon näkynyt, mutta kyllä ostajia olis ollut, janiitten hinta oli 5 r. 42 k. ja6ruplaa tynnyri. Kahtena tänedellisenä vuotena saatiin 4:llä ruplalla ruistynnyri. Tästä näkyy että katovuoden seuraamuksia näillä paikoilla hyvin tunnetaan. Positiivin-soittajoita ja kumien tansittajoita oli enemmänkin.
Nämät onkin markkinaväeltä vaskirahan kokoojat. ”Maksa raka, anta kopeikka, niin minusoittaa vosetiivi”, oli näitten men vuneen var pahentuisi.
Naantalin maaseurakunnasta. Koska tämän vuoden sanomalehdessä on palkollisista ja työmäesta esitelty yhtä ja toista, niin tahdon minä myös sanoa ajatukseni, mitä palkollisten pestäämiseen tulee. Että se on sangen huonolla kannalla, ei ole ainoasti palkollisten, vaan myös perheen-haltiain syy, koska niitä ilman päästö-kirjata pestäämät, silla monikin haukuttelee toisen palkollisia luvaten enemmän palkkaa, parempia muita etuja j. n. e.
Silla tavoin vekkuloittevat palkolliset, ei ajatellen tarkoituksessa olemankaan parempata päamaalia, koska ei haltiamaetkän edes huomaa eli muista katekismuksesta kymmenettä käskyä ja korkian esivallan sääntöä palkka-asetuksesta; vaan senkautta tulemat he (nimittäin palkkamäet) niin itte mallikkaaksi ja irstaiseksi, että ottamat pestin mistä ja kelta he maan saamat, niin että täytyy mielikarmaudella niitten ilkiää tapaa moittia, koska he niin julkisesti viekkaalla puheellansa ja makeilla valheillansa saamat uskoteltua perheen-haltioita heille pesti-rahan antamaan, niinkuin yleensä jo omat lamaksi ottaneet, erittäin noi Raision puolella olemat pahanpäimäiset poika-möllit eli suoraan sanoen trenki-kluput, jotka täälläkin käymät valheillansa ihmisiä uskottamassa, ja sitten kuin he omat rahan kouraansa saaneet, niin suudellaanpottua, nauretaan irmistellään ja miela paalliseksi kehutaan ”ettei sen pesti-rahan ole vhtään mätiä, en minä sitä ikänä takaisin anna, maan se on h— v— n joutilas juoda ylös, koska se on ilman mittaan saatu. ” Tätä en tahdo pahalla, maan hymalla tarkoituksella lausua
pyytäen että asianomaiset tästä ottaisimat parannusta, eikä kukaan o.
Kiikan kappelista. Niinkuin kunkin simistyneen ihmisen melmollisuus on, yhäti pyrkiä eteenpäin hymissä toimissa ja edes auttaa kristillistä rakkautta kanssa-ihmisikohtaan ja vielä johdattaa heitäkin samaten tekemään, niin on myös seurakunnassamme Suomalaisen kirjallisuuden seura Helsingissa on Suomen senaatilta saanut lvaltiomaroista 2, 000 ruplaa hop. Latinaissuomalaisen Sanakirjan kustannus-avuksi, josta summasta jo puoli oli tullut seuran käsiin.
Kumanmalaja v. Milleriltä Mynkenista Saksassa oli kirjeissä ilmoitus tullut, että Porthanin muistopatsaan malli oli jo Italiasta tullut Mynkeniin, että sen valammen bronsista tulee maksamaan, 19, 500 frankia (noin 5, 500 ruplaa hop. ) rahtineen jompaankumpaan Itämeren Haminaan, Stettiniin taikka Lybekkiin, ja että muistopatsaan simukumat, joita muistaaksemme on kuusi, tulemat malatuksessa maksamaan kukin 800 frankkia (noin 225 rupi. hop. ) eli yhteensä noin 1, 350 rupl. hop. , joten muistopatsas tulisi maksamaan simukumineen kaikkiansamalatuksessa noin 6, 850 ruvl. hop. Kumanmalajan v. Millerin kysymykseen, milloin hänen pitäisi malatuksen aloittaa, päättiseura tulemassa kokouksessa keskustella vastauksesta, sitte kuin on tarkemmin katsasteltu muistopatsas-kassan marat sekä muut asiaan kuulumat seikat. Siihen kassaan oli kesän kuluessa tullut lahjoja ainoastaan 23 ruplaa 25 kop. eli nyt kaikkiansa 5, 797 ruplaa 59 kop. hop. , joista jo noin 3, 700 ruplaa ja ehkä ylikin on maksettu mallin tekopaikkaa jamuita tarpeellisia kustannuksia. Näin tarmittanee kumminki miela 5, 000 ruplaa hop. ennen kuin moitanee malatusta aloit Kokkolan uusi yli-alkeiskoulu avattiin tämän kuun 2 p. Arkkipispa itse kämivihkimystä toimittamassa, joka juhlallisesti aljettiin kirkonmenolla kaupungin kirkossa, jonka jälkeen kokoon tultiin kouluhuoneesen, jossa arkkipispa piti puheen seka opettajille että oppilaisille kuin myöskaupungin asukkaille ja kaikille läsnä-olemille. Arkkipispan jälkeen nousi koulun m. t. rehtori opetus-istuimelle ja piti lämpimän ja oimallisen puheen, esitellen siinä, ynnä muuta, perhekunnan ja koulun keskinäistä malia ja sitä yhteyttä, jonka pitäisi naiden matilla oleman. Oppilaisia on tässä uudessa koulussa 41. Suomeksi opetettamia ei ole, sanoo Suometar, josta nämät tiedot omat otetut. Se nyt oli merkillistä ettei suomalaisia oppilaissa laisinkaan koulussa ollenee, maikka maaseutu kaupungin ympärillä suureksi osaksi on suomalainen. Ia tästä koulusta oli toimottukin suomalainen koulu. Niinkö se toimo turhaan raukesi.
Kuopion lukiolle on mamseli Sosia Juliana Zid^n vainaja lahjoittanut kaiken jälkeen jääneen omaisuutensa. Lahjakirja eli testamentti on kirjoitettu elokuussa 1851 ja annettu Kuopionkonsistoriumin talteen, kunnes itse vainaja jättäisi tämän maallisen elantonsa.
Hän on nyt kuollut. Mamseli Zidsnillä ei taitanut olla likempiä sukulaisia ja etäisemmät eivät liene varainpuutteessa.
Ainoastaan kahdelle ottotyttärellensä on hän säätänyt päältäpäin annettavaksi määrätyn vuosinaisen eläkkeen, niinkauvan kuin he naimatonna elävät, mutta heidän kuoltuansa eli naimiseen mentyänsä, lankeamat nämäkin varat lukion hyödyksi. Kuopion konsistoriumi on vainajan tahdosta asetettu perinnön hoitajaksi ja jakaapi myös apurahat köyhille, hylvantapaisille, ahkeroitte ja tieteissä varmistuneille oppilaille. Summaa ei vielä tiettä; luullaan nouseman 4, 000 aan hop.
Tampereelta 11 p. syyskuussa. Täällä oli markkinat tämän kuun 6:na päiväna.
20 kop. , tuoreesta naudanlihasta 80 ja 90 kop. , palvatusta naudanlihasta 1 r. 20 ja 1 r. 30 kop. , hampuista 1: 70 kop. leiviskältä, perunoista 20 ja 25 kop. nelikko.
Silakoita oli koolta mutta maksoivat kuitenki 8 ruplaa ja 8 r. 20 kop. tynnyri.
Halvot rannassa pysyivät vaan korkiassa hinnassa, nimittäin mäntyset 4 ruplaa ja koivuset 5 ruplaa syltä.
Tavallisethevoisnäyttelötpidettiin täällä Turussa viimis maanantaina eli ensimäisenä markkinapäimänä. Paljo olikin hemoisia näytteellä ja kauniitakin, joista myöskin 12 palkintoa jaettiin. Seuraavat saivat palkintoja, nimittäin:
I:fsi talonisäntä Erkki Kuusvuori Paimion pitäjästä mustan-ruskeasta oriistanfa 25 ruplaa, 2:ksi luutnantti Tollet Mynämäeltä ruskeasta oriistansa 20 ruplaa; 3:ksitalonisäntä Juha Holppi Laukolan ky.
lasta Tyrmään pitäjää suolistansa 20 ruplaa; 4:ksi talonisäntä Juha YlistaloKokemäen pitäjästä mustasta oriistansa 15 ruplaa; s:ksi rusthollari Matti MatinpoikaSatapää Liedon pitäjästä mustan-ruskeasta oriistansa 15 ruplaa; 6:ksi talonpoika Aukust Wilhelm Mäkelä Kauvatsan kappelista Huittisten pitäjää ruskiasta tammastansa 15 ruplaa;
Tästä marsin odottamattomasta tempusta säikähtyimät Ranskalaiset suuresti, ja sitä enemmin sitä syystä, että tykkinsä eivät olleet maata päin käännetyllä puolella edes ladatut. Sitä mastoin ampuimat Englantilaiset vilkkaasti yhdellä puolella Ranskan lailvastoa ja toisella puolella ranta-pattereita, jotka pian kaäntyivät äänettömiksi.
Nytpä masta rupesi sota raivoamaan. Ankarimmin ampuen lähenivät englantilaiset laivat aina enemmin ranskalaisia. Heidän silmänsä ala oli parhaasta päästäRanskan amiraali-laiva. Tykkien jyske kesti, maikka laivat eivät olleet kauvempana kuin pistuolin ampuman päässä toinen toisistansa.
Molemmin puolin kilvoiteltiin urhoollisuudesta.
Ranskan amiraali Brueyes seisoi etu-keulalla ja kehoitti miehiänsä sotaan.
Hän haavoitettiin reiteen, muttei kuitenkaan antanut viedä itseensä pois, maan antoi aina edellensä päin tarpeellisia käskyjä. Toinen luoti antoi hänelle uuden haaman ja kolmas luoti repi hänen kappaleiksi. Hetki hetkeltä kiihtyi tappelus aina enemmin, ja vihdoin tulrvat laivat niin liki toinen toistaan, että tykkimiehet löimät toinen toisensa kuoliaksi ladin-tukeilla ja peitsillä. Ei ollut *) Katso inro 33.
siis ihmeellistä, että Ranskan amiraali-laiva noin kello 9 ehtoolla sytytettiin tuleen Englantilaisten palamilta, hamppuisilta etuladingeilta.
Kauhealla kiljunallaleveni huuto että malkea oli malloillansa. Turhaan olimat kaikki yritykset sammuttaa valkeata; se raivosi yhtä-päätä kello 10 saakka illalla, jolloin se pääsi ruuti-kamariin ja räjahytti kauhealla paukauksella laivan ilmaan. Koko laivan vaestö, enemmän kuin1, 000 miestä, tykit, kivärit, varat, kaikenlaiset kalliit tavarat kulkivat samaa tietä, ja syöstiin taas savu-pilvistä alas mereen. Kaikki tykkien jyske vaikeni muutamiksi minuuteiksi. Muiden seassa, jotka hukkuivat, oli laivan kapteini Kasabianka, jonka 10-vuotias poika, sodittuansa nuoren jalopeuran tavoin, ei millään muotoa tahtonut jättää haavoitettua isäänsä, ja haudattiin hänen kanssansa aaltoihin.
Pian alkoi tuli taas suuremmalla vimmalla ja enenemällä hurjuudella. Suurin häviö oli ranskalaisessa laimastossa; ei kuitenkaan vielä tahtonut yksikään laiva antautua, vaikk’eivät enää taitaneet liikuttaa itsiänsä. Palaman L’Orientin hirmiäloiste oli sammunut; kaikki oli kauheimpaan pi” meyteen peitetty. Englantilaiset eivät vielä olleet voitosta varmat. Nelson, joka jo Santta Kruzin meri-tappelussa oli kadottanut toisen kyynärä-vartensa, haavoitettiin rikki-ammutun puun kappaleen kautta niin pahasti silmän kohdalta, että häntä oli vieminen laivan-kannelta alas. Sairas-huoneesen tultuansa, ei hän sallinut haavalääkärin heti muista kääntyä häntä auttamaan:
”en minä tahdo mitään ennen minun poikiani. ” Nyt otti kapteini Englannin annraali-laivalla, Beray, Nelsonin siassa päällikkyyden ja tappeluksen johdatuksen mastaan ja toimitti esimiehensä aikomuksen sellaisella taidollisuudella, miehuudella ja uutteruudella, että suuri osa seuraaman paimän kunniasta kuului hänelle.
Tykkien jyske taukosi vasta kello 3 aamulla.
Kauhea yö oli kulunut; mutta siitä seurasi kauheampi aamu. Päivän koittaessa, alkoi sodan verinen työ uudestansa. Lakkaamatta kesti tykkien jyrinä. Uudella raivoisuudella ja enennetyllä vihan vimmalla tunkimat sotiat toinen toisensa päälle. Kello 9 aamulla räjähytettiin ranskalainen linjalaiva Timoleon 74 tykillä ja 700 miehellä myöskin ilmaan ja nielaistiin mereltä. Tavpelus raivosi aina edellensäpain; ja molemmat laimastot olimat tulleet niin liki toinen toistaan, ettei rannasta enää taidettu selittää niitä. Useimmalla ei ollut vurjetta eikä köysiä jätillä, maan olimat miheliäisimmällä tavalla rikki ammutut. Ranskalaiset pitimät puoliansa kuin hurjistuneet, jotka olimat päättäneet sotia viimeiseen asti. Mutta puoli-päilvän aikana lensi mielä yksi heidän laimeistansa, rekatti Artemisia, ilmaan, ja kohta sen perästä ammuttiin Englantilaisilta 36-tykkinm laiva, La Serieuse, 250 mieW. H r.
herra promastin huolenpidosta ja rusthollari Matti Eskolan toimesta lainakirjasto perustettu, johonka ovat muutamat perheen haltiat ja myös seurakunnan nuoriso lahjoittanut vapaehtoisia antimia. Ehkä tämä lainakirjasto ei vielä ole suuri, niin on siinä jo kuitenkin kaunis alku työn toimeen panemiseen, mutta toivottava olisi, että itse kukin ja erinomattain kasvava nuoriso tahtoisi mielä eteenkinpäin edesauttaa tätä hyväa tarkoitusta, että se tulisi heille opiksi ja ylösrakennukseksi, että sunnuntaipäivät senkautta vietettäisiin sanan lukemisella ja ei hurjuudessa ja irstaisessa elämässä niinkuin valitettavasti tapa on. Wuoden tulo täällä sanotaan yleensä olevan hymän-puoliaisen sekä talviettä sumi-laihon puolesta, mutta perunat omat pahentuneita ja pelfätaan menemän paikottainmailan perikaton.
Palkollisilla kuuluu oleman pestin kiehinät, ja haltia-väet saavat pestejä takaisin tavan takaa, että käymät mies mieheltä niinkuin narrin korva-puusti. Palkkoja ylennetään ehtimiseen ylentämistään, ettei silla enää ole määrää eikä ymmärrä mikä perä viimein mahtaa tulla palkan alinomaisen korottamisen tähden, koska jo kuuluu talollisten malittavan palkkaväelle menemän toinen puoli talon tuloa, mutta ei ole se ihmekkään, sillä juuri itse ovat perheen-haltiat «siatkin siihen syypäät, koska he niitä ilman päästökirjata pestäävät; koska toinen vieläkin lvpaa enemmän kuin toinen, kolmas ja kukastieeusranaelsjäes jo ennen luvannut on, niin siitä alinomainen pestin muutteleminen ja silla tavoin tulee moni perheen-haltia petetyksi. Jos niin hyvin siinä kuin muissakin asioissa seuralaisiin armollisen esivallan asetusta, niin ei olisi se niin, maan mallan toisin. Olisi siis toivottava että tässä seikassa parannus tapahtuisi.
Punkalaitumelta 12p. syyskuussa. Meidan pitäjämme on kahta maaherran lääniä, Turun ja Hämeenlinnan, ja on Porin ja Hameenlinnan välisen postitien varrella; pitäjämme kirkolta on 88 venäjän virstaa Poriin ja 92 virstaa Hämeenlinnaan. Pitäjäämme on hallituksen luvalla kauppapuodi asetettu kirkon vaiheella. Kauppa näyttää käyvän hyvin, mutta pitäjälle näyttää se olevan häviö ja pahennus. Häviön luulen olevan sen, koska niin likeltä saadaan joka laija kauppaa, semmenkin kahvetta, joka onkin halukasta ostettavaa, sillä moni köyhempikin vie sinne rahansa; varakkaammat sen jälkeen monta turhaa tarvetta ostavat, ja raha kulkee kauppapuodiin. Toiseksi on siitä pahennus, sillä kauppaa tehdään sunnuntaina, juhlaja rukouspaivinä, jossa kirkkoväki koko pyhä-aamukauden mellastaa, että tuskin kirkkoon kerkiävät. Taas kirkosta lähteissä, koska pappi rupee saarnasta päästen, on naisilla semmenkin, semmonen selu, kuka ensin puodiin pääsis, josta muutamat ihmiset, kun kirkkoon menevät, sanomat menemänsä kirkko-markkinoille. Kaiketikin kieltää laki tämmösen kaupanteon pyhinä, koska pyhät onkin Jumalan kunnioittamiseksi asetetut, mutta kauppapaiviksi muuttuneet.
Paikkakunnallamme tuli eli on tulossa hyvä vilja-vuosi, koska ei hallakaan tänä vuonna tehnyt turmioita; karjan-ruvasta keskinkertanen. Se kiitettämä lahja terveys on myös paikkakunnallamme hyvä.
Laitumen Hämäläinen.
Urhoollisen Englannin meri-sankari Nelsonin elämäkerta. *) Vhdella puolella, itää päin Rosettea kohden, oli nimittäin liijan suuri väli Ranskan laivaston ja ranta-patterien välillä; ja myös toivoi Nelson veden olevan siellä kylläksi syvän laivoillensa. Tämän johdosta yritti hän yhdellä osalla laivastostansapurjehtia maan ja vihollisten sota-laivojen välitse, ryntätä taka-puolelta heidän päällensä ja yhtä haavaa hätyyttää heitä sotarinnassa.
Ainoastaan vakuutus siitä, etteivät he ollenkaan olleet valmistetut semmoiseen aikomukseen, oli varma takaus sen onnistumisesta.
Suurin osa päivästä käytettiin molemmin puolin tarpeellisiin valmistuksiin. Wasta kello 6 illalla alkoi tämä ankara työ, metelikin merkittavä.
Jyrkästi kulki englantilainen laivasto eteenpain; sen yksi osa hyökkäsi Ranskalaisten päälle oikealta puolelta, ja toinen lväkevampi osa rynttäsi heidän päällensä masemmalta puolelta. Etu-nenässä purjehti 74 tykkinen laiva Kulloden 590-lukuisella miehistöllä; mutta lähetessä rantaa, tarttui se hieta-saikälle, ja tämä kova onni näytti olevan paha aavistus. Se tuotti kuitenkin muille Englannin laivoille sitä suuremman onnen, siltikuin karille käynyt laiva osoitti perässä purjehtimille paikan, jota heidän oli malttaminen, ja kaikki kävi teivotusten mukaan.
He lähenivät ranta-pattereita, havaitsivat veden olevan tarpeeksi syvän, ja purjehtimat nyt rannan ja Ranskan laivaston välitse, kunnes tulivat vasta-päätä amiraali-laivaa L’Drientia.
Wihdoin kello 2 jälkeen puolen päirvan onnistui kahdelle Ranskan lmja-laivalle ja kahdelle rekatti-laivalle päästä pakoon. Jollei Nelson olisi ollut haavoitettu, Kulloden jäänyt seisomaan hieta-säikälla ja ne puuttuvat rekatit olisivat olleet käsillä, niin luultavasti ei ainoakaan laiva olisipääsnyt pakenemaan; mutta Englantilaisilla oli liijan paljon tekemistä muun laivaston kanssa, etteivät saattaneet ajaa pakenemia takaa; sillä heillä oli viela edessänsä 9 linja-laivaa, jotka miehuudella pitivät puoliansa; ja heidän omat laivansa olivat ammutut pahanpaiväisiksi, köydet ja hahden-pielet poikki ja laivain rungotkin monesta paikasta särjetyt. Näitä 9 laivaa hätyytettiin nyt alati enennetyllä kiivaudella, ja vasta kello 3 jälkeen puolen paivan saatettiin semmoiseen ahdinkoon, että heidän oli ottaminen rviirinsä alas ja antauminen Englantilaisille.
Tuskin oli tappelus voitettu, . ennenkuin Nelson antoi pitää ylistys-jumalanpalrveluksen kaikilla laivoilla. (latk. ) Halataan ostaa.
Puntarpääheinän siemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa.
Suomen Hunajata ostaa F. F. Rautell.
Musta-villasia Lampaannahkoja ostaa A. E. Eklund. asuma kauppias Hjeltin talossa Kirkkotorin syrjässä.
Ilmoituksia.
yleisöllesaan li tämän kanttanöyrästiilmoitJl taa, etta tämän kuun 16 Päi tvätta olen alkanut kaupantekoni Xittf)toti FoeHmannin talossa entisessä Brandeein puodissa Uuden torin vaeeella; ia toivon rehellisen kauppani ia staevn arani hyvyyden ia kohtuullihinnantouot tulemani kunnioitettavan yleisön hyväntahtoiseen muistoon. Bueussa ÄO Päivä syyskuussa 1861* H. K. »rell.
Palkihuoneen ja tullitamarin välillä löyttlin tämän tuuu 18 päiväliä 5 simisettiä, Y. m. , jotta omistaja saa leslirouva Zvetttofsilta.
Katsi trenkiä saavat vuosipalvekuksenmaakartanossa Paraisissa, kun ilmoittavat itsensä näiden sanomain painossa.
Huutokauppoja.
Tiistaina za kestiviittona tämän syyskuun 24 ja 23 p. altain kello 9 ed. ja 3 jpp. myydään apteekarin leskirouvaS. H. Arvidson vainaan pelillistentalossa n:ro 3, 6 korttelissa 2 kaupunginosaa Uudenmaankadun varrella. julkisella Vapaehtoisella huutokaupalla, mainitun vainaan jälkeen jäänyt irtain omaisuus, nimittäin vaski-, messinki-, tina-, plakkijarautakaluja, tlasia ja posliineja, mahonkisia, petsatulta ja «aala, tuita huonekaluja, seinäpeiliä lultaraameillapöytinensä, sänlyvaatteita. mankeli, kaikellaisia ajolaluja, joiden joukossa Itrilla ja 1 tuurireli, 1vesitynnyri, 1(1 osaketta Seurahuoneessa, 1osake höyrylaivaMurtajassa, setä 1kamari urut 4Voltavilla ja 2 ritisterillii täydessä kunnossa, jota sitä ennen saadaan katsella kapteini Söderlundin talossa Itäisen Aurakadun varrella, ynnä yhtä ja toista huonetomsua, joka halullinlle ostajille ilmoitetaan kuin myös että osakkeet, ajotalut ja urut myydään enst hnutopäiviinii tello 4 jpp. Turun huutokamarista syyskuun 11 p.
Perjantaina ja lauvantaina tämän luun 27 ja 28 p. altain kello 9 ed. ja 3 jpp. myydään laup.
pias F. W. Hjeltin talossa n:ro 3, 2 korttelissa 2 kaupunginosaa tässä kaupungissa, julkisella huutokaupalla, pankin rahavartian’F. Björkstenin lonlursiin otettu irtain lavara. nimittäin kultaa, niinlnin 1 anlkurikello, 1 rannerenkaat ja sormuksia; hopiaa, niinkuin luolaja teelusikoita, pistinkauhoja, hedelmäveitsiä. 1 nuuskutoosa ja 1pari kyuttiläjalkoja; uusihopiaisia kahveleita; sänkyvaatteita: isompia ja vähempiä böyhenpolstareita ja tyynyjä; liinavaatteita:
lalania, 1pöytäliina ynnä l2lautausliinaa. teellinoja ja 60 kyynärää liinakangasta, pitovaatteita, niinkuin 1 musta frakki, Italviväällisjakku, 1 uusi musia silllillänninki sekä muita silttitlänninkiä, 1palanen si, nistä silkkikangasta, 2 silklinuttua, 1nahkamuorinen kappa ja Ituikit; huonekaluja: salin huonekalut (2 soffaa, 12 vähempää ja 4 isomvaa tuolia), 1soffa ynnä 8 tuolia, lpeiliviironki, 1 mahonkinen kirjoituevöytä, 1 senkkl, 1 salin peili, 1vöytäkello. y. m. , llasia ja posliineja, vaski-, messinki-, tina», plakkija rautakatuja. 1reki siloinensa, parran-ajokalut, 1 sudennahkanen rekipeitto, 1 ruskea hevoinen, ynnä yhtä ja toista, joka haluisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutotamarista syyskuun 16 p. 1861.
A. ssorhmau.
Tiistaina 15 väivä Lokakuussa edelläpuolenpäivän myydään vapaehtoisella huutokaupalla Laitalan % osa mantaalin talo Paimion emaklrkon seurakunnassa.
Talo on kohtuullisessa rakennuksessa, pellot hyvät.
joihin kylmetään syyskylvöä noin 15 tynnyriä ja keväkylvöä 15 tynnyriä; heiniä tulee 30 häkin pailoil, la; ostettu on kappale metsää. Ostaja saa talon hallituksen kohta. Likempiä tietoja annetaan paikalla, ja samassa tilaisuudessa myvdän elukoita ja yhtä ja toista irtainta omaisuutta. Paimiosta 19 päivä syySkuussa (Lähetetty. ) Markkinoista.
Markkinoilla häijyn hengen palvelusta tehdään, Koska siilvot ihmisetkin ilkiänä nähdään.
Markkinoilla juomaritkin pahuutensa näyttää, Kuin he kanssa karvas-kullan hullun päänsä täyttää.
Markkinoilla rvarkahia usioita näkee, Kuin he kättään salaisesti toisen taskuun käkee.
Markkinoilla koossa nähdään hevois-huijareita, Ilkiöitä, heittiöitä, köyhän pettureita.
Markkinoilla hevosetkin ruoskaa saamat maistaa, Että alta maki-vöitten veri-naarmut paistaa.
Markkinoilla huoruuskin on suuren vallan saanut, Kunniansa kukoistuksen moni siellä maannut.
Markkinoilla koreutta harjoitetaan vallan; Sepä monen kunniaan tuo hävityksen hallan.
Heitetään pois, Suomenkansa, markkinoinen juoksu! Siellä hehkuu monenlainen pahennuksen tuoksu.
Kvm vaan aina keskettämme hyvat tavat Kyllä sitten kunnialla T. K— nen.
I. W. Lilljan ja Kumpp. Turussa kustantamia kirjoja myytävänä kaikissa Suomenmaan kirjakaupoissa, niinkuin myös Suomen kirjakaupassa Pietarisia:
Hilius, M. , Suomenkielinen lukemisto.
Toinen, laitin puolin korjattu ja lisätty, painos. I—3. Ir. 25 kop.
Ensimäinen painos I—3. 1r.
Huonnon Vppia. I. l? kuivalla.
11. 16 kuvalla. 111. 12 kurvalla. 4 k. kappale.
Suomen historia lyhykäisesti kerrottu.
5 kop.
Gnfimäiset alkeet Ihmiskunnan historiasta. Alkamille kirjoittanut G. O. Bredov ja mukaillut T. T. Renvall. Suomentama. 50 k.
Suomen historia. Suomentanut G. E. 15 lop.
Turussa, I. W> Lllljankirjapainossa, 1861.
nsm Myytävänä.
Tapettia ja niiden reunuksia, nylyifin tuotuja, moneen hintaan, Tapettipuodissa laupviasMftanin talossa Undenmaanladun var Palnoluvan antanut: T. T. Nenvall.
kulkee syyskuussa mattia futfee ftyjfflnttöfa tänä ttmonna ttu* denlaupungin, Naantalin jaTurun sekäSalon-lauppilanväliä jolähtee:
21 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
22 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
23 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
24 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
25 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
26 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
27 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
28 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 eftp.
Liiemman tiedon antaa kapteinilaivassa.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenkadun varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jaltaja paistinpannuja sekä kastrulleja kaikista lajista, arina-uuneja, rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryylkn-uuneja. ryylkyrautoja, rattaan-putleja, hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-kannattajia, kirjeitten topioitusloneita. lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m.
Rautapuntareita ja tymmenluku-vaaloja.
Paloruiskuja ja santoja.
Pärekaton-nauloja.
Usiamvaa lajia lukluja, säränditä, atkunan-rautoja, uuninja lomeron-oveja, tahvin-paahtimia y, m.
Kaikki tavarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
lll^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannujaselä muita »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavalantatta, ihoötajrohtimista-lanlaa, Kattopäreeu-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja, Tampereen verloja tehtaan hintaan, selä roalmiilsi tehtyjä miesväen vaatteita. Allunantlasia, monenlevyisiätehtaan hintaan.
Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien laupassa.
Fahlgreuilla Multavierussa myydään »W. halvalla hinnalla punssia, piösoffia, rommia ja joka laija saksan miinoja, ja kaikkia mitä häihin ja pitoihin tarvitaan.
Uksi luvaaitta. muutamia karvariammeita, y. m. , Naantalissa, halpaan hintaan. Likemmän tiedon antaa herra kauppias Lemberg samassa kaupungissa.
hella, upoksiin. Ei sittekään viela vaijennut sodan meteli.
Turun hiippakunnan oppilaitoksissa oli viimis lukuvuonna 1860—1861 yhteensä oppilaista. 1, 787, joista 195 karri lukioissa (Turun lukiossa 80, Pietarsaaren lukiossa 79 ja Hämeenlinnan lukiossa 36 oppilaista), ylialkeiskouluissa 534 (joista 176 kävi Turun ylikouluissa), alialkeiskouluissa 871, rouvasväenkouluissa 144 ja kuuromykkäin-koulussa Turussa 43 oppilaista.
Lukioista pääsi akatemiaan eli yliopistoon 35, ja ylikouluista lukioihin 57 oppilaista.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Kun Keis.
M:ti, tutkittuansa tehtyjä valituksia, on hyväkst nähnyt vahvistaa Tuomiokapitulin määräyksen Kokemäen lirltoherran »uaalinpanosta, tulee vaalisaarnat siellä pidettävaksi, ja Köyliön kirkkoherra K. T. K. Sumelius vaalin pitämään tulevan joulukuun 8 p.
Wakuuskirjan saanut Ruoveden kirkkoherra I. W.
Durehman lääninprovatztiksi Tampereen provatztikuntaan.
Wirkavapaus tulevan marraskuun 1 päiväan saakka on suotu Pietarsaaren lukion lehtorille, tohtori I. O. I. Raneken. Määrätty v. t.
lulionapulainen, maisteri K. I. Forsman tohtori Ranekeu poisolletzsa toimittamaan hänen virkaansa; konttoristi F. U. Wallberg toimittamaan laulunopettajan virkaa Tampereen yliloulussa, sekä Lohtajan kirkkoherra, provasti K. A. Keekman vihkimään Toholammin kappelin uusi kirkko. Haettavana opettajan vrrka Sasilinin koulussa Hämeenkyrössä, määräystieteen opettajan virka Tampereenylitoulussa, latinlln kielen opettajan virka Kokkolan ylikoulutzsa ja ensimäisen lisä-opettajan virka Porin alikoulussa.
Kuolleita Turussa. Syyskuun 19 p. trenki Wilhelm Juhanpoika Savon pitäjästä 28 vuotisena, 20 p. torsteininperkaajan Aleksanteri Södervallin vaimo Maria Helena Asprot 37 nmotisena, 21 p. meritullin vahtimetztarin Henrik Hstermannin tytär Ottilia Ulrika 4 vuotisena, 22 p. tynnyrinvyöttäjänMatti Ekmanuin tytär Erika Matilda 31 vuotisena, klarinetinftuhaltajan Henrik Ahlqvistin tytär Anna Magdalena N1rouotrsenll, 23 p. vaakamestari ja kauppias Ernst Kustaa Vrander 51 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa, viimeiö pyhänä ensi erä: salvuoppilas Kustaa Atolfi Joosepinpoika ja salvukisälli Söderlundmainaan leski Esteri Nummelin; sekä salvuoppilatz Perttu Aukusti Sillström ja palovartian tytär luhanna Wilhelmina Holmberg.
Nlrun polisilamarin ilmoituksia. Syyskuun 16 h. ilmoitettiinseuraavaisten henkien ftlakkarista viedyksi Uudella torilla, nimittäin:I:ksineitiWilhelmina Lmdstedtm plakkaritzta musta rahatasku, joösa oli 25 ja 30 ruplan vaiheella ; 2:ksi laivan perämiehenvainionKaroliinaHelmannin plakkarista rahakukkaro, jossa oli 5 inplaa 30 kop. ; 3:ksi torppariFredrik Koivuniemen Kokon kylästä Tyrvään pitäjää kukkaro, jossaoli 1ruplan ja 3 kolmen markan seteliä; 4:ksi tuomarin ieouvan Sarlotta Mansnerin plakkarista kukkaro ja siinä ss ruplaa; s:ksi talonemännän kovisaKammosen Lahdingon kylästä Wehmaan pitäjää säämiskäkukkaro, joäsll oli17 ruplaa 50 kop. ; 6:ksi torpanpojan Heikki Arolan Wenäjän talosta Tammelan pitäjää samettiEuktaro, jossa oli 6 ruplaa 75 kop. ; 7:ksi peltomiehen SanvUlll Turusta.
M39. Perjantaina Syyskuun 27 päivänä 18M.
ja Ruots. Ehtoo Mikkelin päivänä saarnaamat:
Pääßrlosfa, Suom. Aamusaarnan:Pastorinapulainen Tervanen; Rnots. Aamusaarnan: Pastorinllftuleinen Stenström; Suom.
saarnan: Warapastori Indrev.
Kehruh. lirtllssa. Suomea: WarapastoriMalmström.
Hinnan kirkossa. Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Piplianselityksiä ftitävät tulemalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Warapastori Sar/n Ha letzklviikkona kello 5 jpp suomen kielellä WaraftaZtari Malmström.
Waliokunnan vaalia. Turun tuomioprovastikunnassa toimitettiin edusmiesten valitseminen tämän kuun 19 p. Huutoja, saivat seuraavaiset: tuomiovrovasti Renvall 5, rohvessori Sehauman 4, Taivassalon kirkkoherra Helander 2, arkkipispa Bergenheim 1 ja Maarian kirkkoherraHjelt, Alavuuden kirkkoh. Stenbäek, Uudenkaupungin kirkkoh. W. Heikel, Piikkiön kirkkoh. Stolpe, Ulvilan kirkkoh. Hellön, Ilmajoen kirkkoh. Forsman, Wehmaan kirkkoh. Mollin ja Euran kirkkoh. Homon, kukin 1 huudon.
Hämeenlinnan provastikunnan kirkkoherrat pitivät edusmiesten vaalin tämän kuun 18 p. Ennen kuin vaalin tekoon rupesivat, katsoivat velvollisuudeksensa tehdä pöytäkirjaan samallainen muistutus, kuin Helsingin ja Turun porvaristokin oli tehnyt. Waalissa saivat Ingon kirkkoherra, rohvessori Sehauman ja Messukylän kirkkoh.
Grönbergkumpikin 4huutoa, tuomioprovasti Renvall ja Pohjan kirkkoh. Soylberg 3, Espon kirkkoh. , rohvessori Geitlin ja Tammelan kirkkoh. Granfelt 1 huudon.
Lapuan ja Waasan ylisessä provastikunnassa oli rohvessori Sehauman ja tuomioprovasti Renvall saaneet yksimielisen kutsumuksen.
Sitä lähinnä saivat huutoja kirkkoherrat 3. Stenbäek, K. R. Forsman, K.
I. Helander, H. F. Sohlberg y. m.
Waasan porvaristo, tehtyänsä samanlaisen muistutuksen kuin Turun ja Helsingin porvaristokin, on valinnut edusmieyeksensa kauppaneuvoksen G. Wolff.
Kokkolan porvaristo on valinnut kauppiaan Sneekendal, ja Brahen kaupungin porvaristo pormestarinsa Hilden.
Talonpoikainen sääty on myöskeräjäkunnissa valinnut vaalimiehiä, jotka lääninhallituksissa tulemat valitsemaan säätynsä edusmiehet. Niin on Euran, Köyliön ja Säkylän keräjäkunnassa vaalimieheksi valittu rusthollari Kustaa Lähteenoja, Limingan keräjäkunnassa talonisäntä Heikki Punttala, Saarijärven keräjäkunnassa talonmies Paavo Nyrönen, Kärkölän kappelin ynnä yhden osan Hollolan ja Orimattilan pitäjäin keräjäkunnassa rusthollari Juha Heikkilä, Hiitolan keräjäkunnassa maaviljelia’ Heikki Jaatinen, Kakin keräjäkunnassa maaviljelia Jaakko Alfthan, Nuokolahdella herrastuomari Nenonen ja Joutsenossa lautamies Pätilä.
Suomen yhdyspankin kokous pidettiin Helsingissä syyskuun 14 p. Läsnä siinä oli 35 osallista, joilla omasta puolestansa sekä valtuuskirjalla muiden asianajajana oli yhteensä puheen valta 8, 814 osakkeelta. Puheenjohtajaksi kokouksessa valittiin lakitieteen kokelas H. Borgström, joka luki tilinteon valinaikaisen komitean hallinnosta. Wakinaisesti oli jo 26, 932 osaketta tilattu. Sitte otettiin keskusteltavaksi kysymys, jos osalliset luulivat voitavan panna Mdyspankki toimeen nykyisellä osakasten paljoudella. Yksimielisesti vastattiin, että se oli mahdollista ja että laitos oli pantava vaikutukseensa, vaimon H. Andersonin platkarista kukkaro rahoinensa 5, ruplaa 8 kop. ; B:ksi leskirouva Anna Öhmannin plakkarista kukkaro ja siinä 30 ruplaa; sanoi myöskin rusthollarin vaimo luhannaKustaantytär Lahdentaan rusthollista Liedon pitäjää kauppias Svibergin puodissa klänninkinsä plakkarista viedyn rahakukkaron, jossa oli 30 ruplaa.
Samana päivänä toi masinistin vaimo Helena Engström polisikamariiu hopiak— ellon, jonka hän oli löytänyt Kirkkotorin puistosta. 17 p. ilmoitti 1:lsi komeliahuo:?^n vahtimestari Juha Engros löytäneensä komeliahuoneen perustuksesta 2 sinne pistettyä lakanaa; 2:ksi torpftarinleski Eva Ulrika EngströmLammin kylästä Purasten pitäjästä Uudella torilla klänninkinsä plakkaritzta viedyksi rahakukkaron, jossa oli 9 ruplaa; 3:ksi kirjapainontaiturin vaimo Wilhelmina Wikman samalla torilla plakkaristansa viedyn harmaan fäämiskäkukkaron, jossa oli 3 ruplaa 2 kop.
Samana päivänä otettiin epäluulon alaiselta ihmiseltä pois yksi pari harmaita housuja ja kaksi verkaliiviä.
20 ft. ilmi antoi I:ksi neiti Matilda Wiberg että hän oli löytänyt rahaa, viiden, kolmen ja yhden ruplan seteleitä, y. m. ; 2:ksi vahtimestari Kaarle Tenlen oli löytänyt Linnankadulta palasen anturanahkaa; 3:ksihuonekaluin tekia M. I. Cronvall että hänen huoneestansa Kiinan mäellä oli viety hopiainen ripotuslusikka, merkitty F. S:llä, ja hopiainen teelusikka.
21 p. ilmoitti I:ksi papin rouva Sofia Jung Kirkkotorilla plakkaristansa viedyn rahakukkaron, jossa oli 1viiden ruplan ja 3 yhden markan seteliä sekä 1 hoftiarahaa; 2:ksi löysi piika Serafia Lindblom Itäiseltä Rautakadulta vahä rahaa. Paitsi tätä ilmoitetaan että polisikamariin on tuotu yksi Suomen pankin seteli ja yksi musta rouvasväen hiusverkko, jotka on löytty Uudelta torilta.
Kotimaalta.
Suomen kenraalikuvernöri kreivi Berg, joka suven on oleskellut ulkomailla, on tämän kuun 22 p. tullut takasin Helsinkiin ja alkanut virkansa toimituksen.
Senatti on tämän syyskuun 10 p. asettanut Degerbyn tullikamarin konttorikirjurin K.
I. Calonius tullinhoitajaksi Maariahaminaan.
Oulun läänin maaherra on muuttanut Utsjoen nimismiehen 3. Nordling Inarin nimismieheksi Lapin maassa jamäärännyt varamaakonttoristin H. R. Wiekstrand Utsjoen nimismieheksi.
Suomen alamaisuuden valan on entinen Ruotsin alamainen, kauppakirjuri V.
N. Jakobsson tehnyt tämän kuun 10 p.
Uudenmaan läänihallituksessa.
KaasuvalaistuSta ollaan hankkeissa toimeen panemaan Turun kaupungin katuja valaisemaan. Komitea, joka oli saanut työksensä tehdä siitä esitys ja kustannus-arviv, on jo tehnyt tehtävansä ja antanut esityksensä maistraatille, joka sen vuoksi on kutsunut ne kaupunkilaiset, joiden taloihin se koskee, kokoon raastupaan tämän kuun 17 p. kello 10 epp. , kuulusteltavaksi asiasta.
Kaasuvalaistus on laskettu tulevan halvemmaksi kuin kynttilävalaistus, varsinkin vähaisemmille talonomistajille. Kauppias Lindblomilla ja kaupungin kirjapuodeissa on nimilistoja niitä varten, jotka tahtomatkirjoittaa itsensä osallisuuteen.
Laulajaisissa ja soittajaisissa, jotka viimis pyhänä pidettiin Porthanin kuvapatsaan rakennuksen avuksi, oli paljon väkeä saapumilla. Kauniisti ja suloisesti kamikin laulut ja soitannot. Kuinka paljo rahaa karttui aivottuun tarkoitukseen ilmoitetaan toiste.
Porthanin kuvapatsaan rakennukseen tarvittavia varoja kartuttaaksensa on suomalaisen kirjallisuuden Seura viime kokouksessansa päättänyt lähettää kirjeitä kaikkiin Suomen kaupunkeihin kehoituksella että kukin viettäisi Porthanin syntymapäivää tulevan marraskuun 9 p. jollakin julkisella juhlapidolla, josta kokoontuisi varoja mainittuun tarkoitukseen.
Uusia sanomalehtiä. Wiimis syyskuun 28 p. on annettu lupa ulosantaa Mikkelin kaupungissa suomalainen sanomalehti nimellä ”Mikkelin Ilmoituslehti” ja tämän kuun 2 p. antaa Helsingissä ruotsalainenlehtinimellä ”Helsingfors dagblad” (Helsingin päivälehti).
Tapaturmaisiakohtauksia Turun läänissä:
viimis heinäkuun 16 p. hukkui trenki Isakki Tell Irjanteen kylästä Eurajoen pitäjästä, uidessansasivutse-juoksevaan jokeen; saman kuun 30 v. hukkui myöskin uidessa talonpojan AnttiMlammentaustan 7-vuotias poika Juha Linnunkylassä Ikaalisten pitäjässä; trenki Kaarle Borg Niemen rusthollista Pirkkalan pitäjässä oli saman kuun 31 p. niin pahoin loukannut päänsä että siitä kuoli; elokuun 17 p. putosi salvukisälli Kaarle LindbergTurun seurahuoneen rakennuksen telineiltä kuoliaksi; 20 päivänä putosi Rymättylän Aijälässä lautamies Matti Alatalon3:vuotinen poikaKaarle Henrik kaivoon, jossahän hukkui; syyskuun 2 p. putosi Porin kaupungin entinen palovartia Juha Kustaa Rosenqvist höyryalus ”Salaman” masinistoon, jossahän rusennettiin kohta kuoliaksi, ennenkuinapuun ehdittiin.
Turun Kuuromykkäin koulun vaiku tuksesta syyskuun 1 vaivästa v. 1860 samaan aikaan v. 1861 on I?inl. 4llm. ”liäninffissä annettu kertomus, josta tässä paäsisälmyksen julistamme. Syysluku-aikana v. 1860 kavi koulua 30 oppilaista, nimittäin 15 poikaa ja 15 tyttöä, seka kevälukuhänen llännintinsä plallarista katosi kukkaro, jossa oli 3 ruplaa hop. ; 2:ksi talonletzki Sofia Tuomaantytär Funkan talostaPirilän kylästä Kokemäen pitäjääettä Uudella torilla vietiin hänen matkavakkansa, jossa oli 4 ruplaa kuparirahaa, yksi liinanen pussi, sekä fyötävätä, 2 esilukkua ja 1pari sukkia.
5 p. ilmi antoi I:kfi palovartia Aukust Mallin että hän syyskuun 17 päivää vastaan yöllä Uudelta torilta löysihopiahelasemerivahapiipun; 2:ksi piikaKustaava Lagerström Ylitalonrusthollista Kauppilankylästä Rymättylän pitäjää, että syyskuun 28 p. hänen klänninkinsä pkakkarista vietiin rahakukkaro, jossa oli 1 viiden, 1yhden ruplan, 2 kolmen markan ja 2 yhden markan seteleitä ja muutamiakupariklopoja elikkä yhteensä vähä päälle 8 ruplan sekä Suomen teosten kaupan todistus vastaan otetusta sinisestä ja valkosesta villamyssystä.
Kotimaalta.
Suomen talousseuran kokouksessa syyskuun 25 p. ilmoitettiin että Ahlmannin kouluissa viimis kevattermininä oli käynyt Messukylässä 16 poikaa ja 18 tyttöä, Kangasalla 16 poikaa ja 9 tyttöä ja Lempäälässä 22 poikaa ja 7 tyttöä eli yhteensä 88 lasta; päätettiin myöskin lähettää kaikille näille kouluille niin muistoraha, jaettavakskiutsuttu Ahlmannin tulemassa lukututkinnossa parhaimmille oppilaisille.
Kruunun kyntömiehelle Sven Hassellöfille annettiin lupa talveksi mennä kotimaahansa, kuitenki velvollisuudella ensi höyrylaivalla keväällä tulemaan takasin.
Uskollisesta ja pitkällisestäpalveluksesta sai lautamies loosep Snellman, joka jo vuonna 1834 oli trenkivoutina Angelan talossa Angelniemen kappelissä, seuran vähemmän medaljin, ja hänen vaimonsa Priita Maria laakontytär, sekä trenki Matti Nygren ja Piika Kustaava Paulin, kumpikin sihteeri I. H. Sohibergin palveluksessa Wehmoisten kartanossa Mäntsälän pitäjässä, kukin seuran kunniamerkin.
Palkinto. Keis. M:ti on armossa antanut entiselle massnistille I. F. Forstenille hopiametaljin päällekirjoituksella ”ihmishengen pelastuksesta”, kannettavaksi napinlävessä, ynnä 25 ruplaa hop. , siitä että hän merihädästä pelasti Helsingin ylikoulun oppilaan G. E. Sundbergin.
Pikaisesta lveden tuomisesta palovahinkoon Turun rautakaluin-tehdasyhtiöntalossa Pispan pellolla viimis kesäkuun 25 p. on Palovartiakunta lahjoittanut kehoituspalkintoja seuraamille, nimittäin: trengeille Aukust Wilhelm Mikonpojalle 5 ruplaa, Kaarle Fredrik Hagmannille 3 ruplaa, sekä Juha Fredrik Silanderille ja Kustaa Kustaanpojalle 2 ruplaa kummallekin, kuin myöskin kirjansitoja Olanderin talossa viimis syyskuun 13 p. tapahtuneesen paloon noetta tuojille, nimittäin: trengeille Israel Anderssonille 5ruplaa, Kustaa Wiktor Kaarlenpojalle 3 ja Aatolf Kustaanpojalle 2 rup.
Hiippakuntain sanomia. (Kuopion. ) Limingan kirllleherraksi on syyskuun 19 p. senaatissa määrätty Kuopion lehtori, provasti I. I. Bergh.
(Por ’ivson. ) Kuollut Korpilahden kappalainen vft. F. A.
elokuun 26 p. Naaliinpantu Hirvensalmen lappalaisen virkaan 1) Jääskenkirkkoherran apulainen vp< A. Femberg, 2) välisaarnaajaPadasjoellll vp. I. A. Alopeeus ja 3) kappal. apulainen I. Helenius. Ilmaantuneesta syystä on Padasjoen ’tirtkoh. vaali lytätty pidettäväksi marraskuun 3 p.
Vuolleita Turussa. Lokakuun 2 p. masinistin K.
R. Lundqvistin poika Kaarle Robert 31 vuotisena, 3 lp. tlluppills Rignell vainaan poika Herman Isidor 5 vuotisena, luusiluutnantin I. W. Grönberginpoika lubll Ales 2 kuukauden ijässä, 4 p. pormestariSaekleni vainaan leskirouva Gustaava Sofia Saeklen ’63 vuatfiena, Loimalaisen vaimoihmisen Katarina loellntyttarn: potta Kaarle 1 vuotisena, 6 p. ittellitzvaimo Anna Sofia Lönnqvist 51 vuotisena, 7 p.
hovioikeuden asessorin K. H. Adlerstjernan rouva Hilda Elisabet Grönvik 28 vuotisena, vaimoihmisen Maria Wilhelmina luhantyttären äpärälapsi Frans Wilhelm 1 vuoiifenll.
Aviolttttoon kuulutettiin pääkirkossa, viimeitz pyhänä ensi erä: musikin alaupseeri AleksanderSemenoss ; e palvelusneiti Wendla Gustaava Grönblom; merimies Kaarle Juha Mattsson ja neiti AnnaLueia Friman; sigarrm-tetiä Kustaa Aatolf Lindros ja laudllnlantaja AhlgreninleskiDoroteaFagerlund; kauppalaivuri Kaarle Reinhold Bremer ja neiti Karolina Emtll Sundström; lasten-opettaja Fredrik Grönfors januti Maria Gustaava Lindholm; hanskamaakarimeötari Frans Lindström ja neiti Fredrika Pamela maalarinkisälli Pietari Sundlöf ja neiti Eva Lovisa Lundström; kultaseftänkisälli Kaarle Henrit öhman ja vaimoihminen Anna Greta Wikstedt; traatarmkisälli Juha Kustaa Lundström ja ittelliSlvmmaihminen Wendla Gröndal; farvenfoittaja 7:ssä <3uamen liujapataljonassa Kondrati Petroff ja neiti . Tufia Eva Holmrotz; sekä kuski Otto Blomqvist ja neiti <»ustaava Blomros.
Tmun polisilamarinilmoituksia. Syyskuun 30 p. ilmoitettiin I:ksi että nikkarinopftilaan G. F. Grönmarkin hupiatello, jonka puettiin puilstavit G. A. G.
oli pnrustettu, vietiin edellisellä yöllä hänen asunnllbtemfa talosta n:ro 1, l8korttelissa 1 kaupunginosaa; 2:lsi että rahakukkaro rahoinensa katosi päivää «nnen kirjansitoja Ölanderin talon ja komeliahuoneen vlllillä. — lokakuun1p. toi salvumielien vaimoKlaara HneNnan polisikamariin lnessiukiseu vaunumutterin, — hän syyskuun 22 p. oli löytänytLinnankadulta. 3 v. ilmoitti I:ksi trmmseli Amanda Westlinq että Perjantaina Lokakuun 11 päivänä 1861.
Sanomla Turusta.
M 41.
MS. Kolminaisuuden p. saarnaavat:
Pitä tirtosfll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulaineu Tervanen; Rnots. Aamusaarnan: PastorinapulainenStenström; Suom. Ehtoosaarnan: Wara PllMori Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan:Pasto Piplvn selityksiä ftitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpft. ruotsin kielellä Waraftastori Saxe’tetzkiiviilkona kello 5 jpp, suomen kielellä Warapasrori Indrin.
rinapulainen Tervanen.
Hehruh. kirkossa, Suomea: WarapatztoriMalmström.
3uman kirkossa. Ruotsia: Koulunopettaja Lindman.
Mailman mainioin höyrylairva Hreat V»Btern on ollut suuressa hädässä. Kulkeissansa Englannista Amerikaan kohtasi sitä kova myrsky, joka vei molemmat rattaat ja katkasi ylipuolen peräsimestä, 10 tuumaa paksun raudan, niin ettei enää taittu ohjata, vaan jäi myrskyn ajeltavaksi kolmeksi paivää, jolloin sen kävi vallan pahasti.
Hölkytyksestä ja heilunnasta meni kajutoissa ja huoneissa kaikki kalut ja kapineet murskaksi ja matkustajain tavarat turmioon.
Laivaväki ja matkustajat luulivat joka hetki laivan uppoovan, 20 ja 30 hengen vaiheella saivat kylkiluunsa ja muut jäsenensä runneltuiksi sekä muita vahingoita.
Wiimen vihdoin saatiin peräsin laitetuksi, jotta päästiin satamaan. Myrsky oli neljana päilvänä ollut kauhia, ja luullaan että mikä muu laiva hyvänsä olisi hukkaanmennyt, mutta tämä on niin vahvasti rakettettä kesti.
Siikaisten mies.
Siikaisten kappelista lokakuun 2p. Tämän kappelin miehet ovat ruvenneet fnhty toimeen että päästäisiin eri kirkkoherrakunnaksi Merikarvian pitäjästä, jonka tähden hakemuskirjain palattua keisarillisestafenaa.
tista, pidettiin kirkonkokous Karvian emäkirkossa perjantaina syyskuun 20p. , johonka kummanki seurakunnan ajujaimet edellapäin kuulutettiin yksimielisesti kokoontumaan. Kokouksen pitäjinä oli Ulvilan kirkkoherra läänin- provasti ja kruunun-vouti. Ensin luettiin pyyntöeli haku-kirjat, sitten vakilnkja palkka-summat selitettiin kuin myöskummankin seurakuntain asujainten ajatus eli aikomus kuulusteltiin. Wäkiluku näissä seurakunnissa oli yhteensä 7, 604 henkeä jaSiikaisten kappelissa erittäin 3, 000 hengenpaikoille, ja palkka molemmissa seurakunnissa 1, 323 ruplaa 35 kop. , luettu puolen viidettä ruplaa jyvätynnyriltä ja puolen kolmatta ruplaa voi-leiviskälta, joka minun mielestäni oli helppo markkonki.
Nykyinen palkka Siikaisten kappalaisella on vaan 257 rupl. 75kop. , mutta kun luettiin kaikki semits kappelistamme maksetaan Karvian kirkkoherralle, niin se teki 434 ruplaa 40 kop. , ja siis kappelin kappalaisen palkan kanssa yhteensä 692 ruplaa 15 kop. , mutta Siikaisten kappelin miehet lisasivät siihen viela 10? ruplaa 85 kop. , sillä ehdolla että tulnvQ kirkkoherra voi pitää apulaisen silloin kun hän sitä tarvitsee, niin että tulevalle kirkkoherralle Siikaisissa on palkka 800 ruplaa sa.
puustelli.
Kummanki seurakunnan lause kuulusteltiin erittäin läänin-provastilta; ja kokous kävi kauniisti, ainoastaan että emäkirkon isolukkari tuli kesken puheen tukkimaan yhden Siikaisten miehen suuta, mutta oma suu tukittiin ruotsin kielellä kiivaastz läänin- provastilta, joka lupasi yksin olla puheenjohdattaja. — Kokouksen päätettyä kiitti provasti ja kruunu-vouti seurakuntain asu-jaimia siitä että oli tyven ja hiljaisuus kvkouksessa ja toivotti edeski-päin sovintoa ja keskinäistä rakkautta.
kautena v. 1861 40 oppilaista, joista 22 oli poikaa ja 18 tyttöä. Näistä oli 2 alla 10 vuvden ikäisiä, 27 oli 10 ja 20 vuodm valilla sekä 11 yli 20 vuoden. Heidän kotipaikkojansa mainiten, oli 5 Helsingin kaupungista, 3 Maarian pitäjästä, 3 Pohjan pitäjästä, 2 Turusta, 2 Sundin pitäjästä, seka 1 seuraamista seurakunnista, nimittäin Helsingin pitäjän, Kuusiluodon, Wahdon, Kemiön, Westanfierdin, Teijon, Angelniemen, Taivassalon, Kiukaisten, Brändön, Savon, Kiskon, Mietoisten, Karunan, Liedon, Nousiaisten, Paraisten, Huittisten, Nakkilan, Kokkolan, Multian, Saarijarven, Leppävirran, Heinolan ja Wiipurin seurakunnista. 9 oppilaisista oli syntyänsä kuuromykkiä, 13 oli lapsena kivulloisuuden kautta menettäneet kuulonsa, ja inistä muista ei ole illnoitusta annettu. 3 poika-oppilasta olivat hellämielisiä.
Edellä puolen paiväiset hetket on käytetty lukemiseen, jossa on opetettu uskonoppia, luvunlaskua ja kielioppia, jossa 16 oppilaisen opetus on käynyt suomen kielellä, muitten ruotsin kielellä.
Ehtoopuolina on harjoitettu piirustusoppia ja käsityötä, jota tyttö-oppilaat ovat tehneet koulussa sekä kortteereissansa, mutta pojat muutamilla mestareilla kaupungissa.
Joista jälkimäisistä 4 oli valinnut nikkarin, 3 suutarin, 2 kraatari», 1 sepän ja 1 varjarin keinon. 3 kävi keväällä ja smvella puutarhamestarin opissa. Muut pojat ovat olleet vapaat käsitöistä, mitkä alaikäisyyden tähden, mitkä ymmärryksen heikkouden vuoksi kuin myös siitä syystä ettei ole foveljaita ihmisiä löytynyt ottamaan heitä käsityön oppiin. Alaikäisten ja hellämielisten opetuskeinona on käytetty Fröbelin leikkikaluja, kuvapapereita y. m.
Keväluku-kaunna pidettiin rippikoulua, jota kävi 6 tyttöä ja 2 poikaa, joista 3 tyttöä ja 2 poikaa laskettiin Herran ehtoolliselle toukokuun 26 p.
lumalenpalvelus pidettiin luku-aikoina joka sunnuntai ja juhlapäivä puheellisesti sekä nmttomalla.
Näissä kirkonmenoissa sekä koululaitosta ja opetusta katsomassa on käynyt paljon vieraita, joka onkin ollut suureksi kehoitukseksi osan ottoon koulun toimista.
Muutamat ovat myös käyneet oppimassa kuuromykkäin koulu-opetusta, taitaaksensa itse johdattaakuuromykkiä. Kevätterminin lopusta pääsi 2 poikaa ja 2 tyttöä koulusta pois, jotka jo olivat Herran ehtoolliselle käyneet. Puhumisen harjoituksissa opetettiin 6 poikaa ja 6 tyttöä, joilla siihen oli kykyä.
Koulun kustannuksella pidettiin kokonaan eli osittain syystermininä 21 oppilaista, johon meni 113 hopiaruplaa kuukaudessa, ja kevättermininä 28 oppilaista, joiden ylöspidoksi meni 135 ruplaa hopiaa kuukaudessa, joten näihin kulunkeihin meni vuoden pitkään yhteensä noin 1300 rupl. hop.
Koulukatuihin ja kirjoituskapineihin meni noin 250 ruplaa, hyyryyn, halkoihin javalaistukseen väha päälle 300 ruplaa, ja muihin tarpeisiin, niinkuin huonekaluihin, lamppuihin, lääkkeisin y. m. 150 ruplaa, niin että kaikki koulun kulungit yhteensä tekivät yli 2, 000 ruplaa hop. Näiden suoritukseksi käytettiin 1) valtiovaroista määrätyt 1, 400 ruplaa hop. , 2) maakunnan kirkoissa kolehtilla kootut, Turun hiippakunnasta 239 ruplaa 23 kop. , Porvoon 182 ruplaa 79 kop. ja Kuopion 70 ruplaa 42 kop. elikkä yhteensä 492 ruplaa 44 kop. , 3) seurakuntain ja seurain avut, joiden joukossa mainitaan rouvasväen-seura Helsingissa, Nousiaisten ja Savon pitäjäin vaivaishoitokunnat, 4) hyväntahtoiset lahjat erinäisiltä ihmisiltä, 5) koulun säästöpyssyssä kootut noin 25 ruplan paikoilla. Näiden apurahain ja lahjain kautta jäi vielä muutama kymmenkunta ruplaa säästöön täksi lukulvuodeksi.
Wanhemmat eli holhojat ovat kokonaan tahi osaksi kustantaneet 9 oppilasta, Maarian seurakunta 1 jaKumlingin seurakunta 1; pruukin haltia W. Ramsay Kemiöstä on kustantanut 1 tytön ja suutarimestari Ahlberg Turussa 1 pojan.
Paitsi äsken mainitulta rahalahjoja on kouluun lahjoittanut kreivi G. Ph. Armfelt 24 kyynärää verkaa ja 100 kyynärääkangasta; kirjastoon ovat kirjoja antaneet tohtoriTikkanen, kirjakauppias Granlund, maisteriRindell, varatuomari Malm, koulunopettaja Malm, sekä herrat Eek Pietarista, Sehvartz Sehlesvigista ja leneke Dresdenistä.
Koulun toilnikuntaan kuului koulun esimies ja opettaja seka maanviljelia v. Essen, maisteri Rindell ja maalarimestari Söderstrand.
Sedälle Urjalaan! Rakas setäni, luulin teidän asuvan Turussa, mutta olette joutuneet Urjalaan asumaan. Kuka teidän on siellä niin vihoittanut että minun kutsutte alhaisen kansan viholliseksi, vaikka hyvin tiedätte että minä itse olen alhaista kansaa, mitä maassamme löytyy; vaikka tosin sen tunnustan etten julki juuri ole torppari eli itsellinen, mutta olen kuitenkin heidän likisempi ja rakkain kumppaninsa kaikissa työ-askareissa. Olenkin ainoasti esitellyt sitä että ne, jotka ovat torpparein ja itsellisten vapauttajoita, pitäisivät määrän siinä, kuinka paljon he itse niitä työssänsä tarvitsevat ja antaisivat heille työtä niin paljon kuin ne kerkiävät tekemään, ja antaisivat niiden, jotka heillä liiaksi on, etsiä vapautta niiltä, jotka työssänsä heitä tarvitsevat. Sitä en nyt kerkiä sanomaan sedälle, mitkä kohdat ne ovat, jotka työväen palkan korkenemisen tähden maanviljelystä rasittamat, koska ei Setä enää tiedä missä minä asun, ja en sitäkään mitä siinä pitäjässä on tapana maksaa tyontekiöille, jossa minä nyt asun, ettei niistä mitään sekavaisuutta ilmestyisi; mutta minä asun kuitenki nyt senlaisessa maalipaikassa, jossa näen sen, että jos yksi köyhä mies, kuin hän vaan on luotettava, kohtaa hyvän isännän, niin hän elää niin terveellä ruumiilla kuin isäntäkin ja elättää myöshyvin perheensä työllänsä, ja mitä tulee nuoriin palvelus-väkiin, niin ne saavat tässä maassa oleskella iloisesti, kuin he vaan ilonsa käyttämät säädyllisesti, ja vuosipalkkaa maksetaan heille niin paljon kuin heistä kukin ansaitsee, ja minulla on ehtona vapauttaa täällä itsellis-työväkeä, mutta en vapauttaisi kaikkia jotka suojelusta tarvitsevat, sillä sekainen on seurakunta, ja pyysin sedän toisillekin samaa neuvoa antamaan, mutta rääkkäämällä ja haukkuma-sanoilla en minä ketään pois peljätä tyköäni, ja minun maaviljelykseni on saanut tavallisen työvoiman, sjaomtaaiadna, n pyytää jos Setä kerkeisi niitä katniin näkisi että on nytkin hyvä toivo työstäni; mahtaako Sedällä parempaa olla. Ia työväkeä minä vieläkin pidän jos vaan elän; mutta mitä väen enänemiseen tulee, niin minä olen voimaton sitä selittämään mutta olen sanomissa kuullut että piskuisia lapsia hoidetaan vielä monissa kohdin maassamme taidottomaöti, että sen kauttakatoo alku»terveys ihmisessä. Eurasta teidän lankonne Ulkomailta.
Maanmiljeliä kuin olet niin haluat marmaanki saada tietää minkälaisen muoden tulon täällä tulemme saamaan.
Rukiista tuli hyvin sekalainen saalis. Kuiden oli pelto muokattu ja ruokottu ja miimes syksynä oikialla ajalla saimat kylmönsa tehtyä, ne saimat kohtalaisen, jotkut hymänkin saaliin, maan heikommissa maissa erittäin hiljan kylmetyt meni tuiki tyhjään, moni ei saanut siementäkään. Sumitoumot sitä mastaan menestyimät ylipään hymin. Pamuissa oli erittäin paljo matoja tänä sumena, josta syystä saalis on mähempi kuin muutoin olis ollut. Perunia tuli hyvin runsaasti, ja ilmatki omat olleet sopimia niiden ylösottamiseen, mutta näyttää oleman ”koleria”paljo, saapi nähdä jos ylösotettuna tämä surma niissä mielä lemiää. Heinän saalis oli myös hymä, monella taas on mielä paljo menneeltä muodeltaki säästössä. Kaikesta tästä näkyy että pitäjässämme ylipaan ei puututa ihmisen eikä luontokappaleen ylöspitoa; tämän kuitenki tulema kemä tyynemmin osottaa.
Sinä sanot paikkakunnallasi ottaman hyvin taipumaisia menemään Sampo-makuutusyhdykseen, niin pian kuin se maan saadaan toimeen. Täällä pidettiin myös kuluneessa elokuussa läänin m. t. herra kumernööriltä kokous, jossa keskusteltiin sellaisista yhdyksista, jotka palkitsisimat raju-ilmam kautta kasmuille sattumia mahingoita. Läsnä olemaiset sanoivat tarpeellisiksi niitä, mutta selittimat siinä samassa että se olisi kaikessa tarkoituksensa täyttamämpi jos sellainen yhdys saataisiin yhteiseksi koko maalle; siis on tämä asia armosteltu ja hymäksittn täälläki, maikka liäninssin 205 n. roon kumernöörin kertomuksesta otetussa ulosmedossa sanotaan että ainoastansa Pöytyaläiset omat ottaneet asian liker/. min tarkastellaksensa, jota mastaan muut seurakunnat läänissä eimat olisi antaneet nataan armoa asialle.
Harmistuneena sanoit lukeneesi Helsingfors Tidningin 105 n:rossa löytymääIsonkyrön papiston lankettamaa tuomiota pastori Cygneeuksen kansakoulu-ehdotukfen ylitte.
Jokaisen ajatteleman ihmisen täytyy sanoa että sama papisto joko ajattelemattomuudesta eli koston himosta taikka kunnian pyynnöstä on lasketellut komia sanojansa (Lähetetty. ) Paljon suuttunut sanoopi, Mielipuoli mutiseepi.
Jos öisin sitä sukua, Eli edes seka-sotku Siitä sumusta jalosta, Kuin tuo kuulu Ilmarinen, Sekä vanha Wäinamöinen Olit ennen aikanansa, Niin nyt minäkin tekisin Jotakuta kuulusata, Kuin ois oppi otsan alla.
Äly aimojen ramossa; Tekisinpä teräksestä Arkun, aiman pikkaraisen, Walamalla valmistaisin:
Ettei ramot ratkiaisi Wangittua vuotamahan, Eikä aurinko apuna Saisi olla sidotullen.
Sitten yhtehen simuhun Poraisin poralla reiän, Lamen suulle laitteleifin Waikka tuohi tötteröisen, Sitten loihtisin lujasti Wanhan Wainölan tavalla, Poijes Suomemme saloilta, Sekä meren rantamailta, Ruotsin kielen renkutoksen, Wirkamiesten mongerroksen, Teräkfffthen tupahan, Pimiähän pirttisehen, Xl^lll.
I’:kaupungissa II— kadun varrella pidettävään auksioniin, jossa väkeä oli niin koolla ettei paljoa jalan jakoa ollut, tuli viimeisiksi myös eräs eläinten teurastaja ja muistutti mainiten kuinka huutokauppaa näin ahtaassa huoneessa toimitetaan, lisäten vielä:
”täällä menettää suolensakkin. ”
”Ei haita mitään”, vastasi toimitusmies, ”kotona saadaan toisia jällen. ” XLIV.
Ennen raatimies N:ssa (nimi on unohtunut) ostiskeli härkiä ja kuljetti niitä meritse Ruotsiin. Kaksi vanhaa tuttavaansa, myöskin raatimiehiä toisesta kaupungista, lihavia Ha paksuja, oltua kauvan kohtelemat », tulivat hänen kartanoonsa. Pihalla hän jo kätteli neitiä monella ”terve-tultua!” lisäten: ”on niin mieleeni, kun olisin saanut kaksi pulska härkää!” Tuttava herra lähetti krapuja tuttavallensa.
Mies, jonka piti viemän ne, laskeui tiellä leväte ja nukkui, jolla aikaa kravut kaikki kämpeiviif pois. Ehtien määrän päähän, kurotti hän kirjeen saajalle, joka luettuansa sen, kysyit ”missä kravut*?”
”Ei niitä ole”, vastasi mies. Herrat kun nain pian vihastuvat, arjasi tämäkin että:
”pitää oleman, siliä täällä kirjassa on krapuja kans. ” ”Vai niin, sepä hyvä oli, että ne kumminkin on siellä”, vastasi mies, ”niinä aattelinkin niihin ne korista katosivat. ” Wielä kullasta mataisin Reiän suulle suutimia, Kuin se sitten maan Pysyiss Ahtaassa asunnossansa. Sitten loihto-sanoillani Koko kistun kannattaisin Poijes Suomen saarekkeilta Juutin rauman rannikoille; Kyllä saisi Suomalainen Kuulla sieltäkin sanomat, Kelpaako tuo Ruotsin kieli Tanskan herrojen hornissa Wirka-kielena venyä; Niinkuin Suomessa sumattu Ompi Ruotsin ulmominen.
Sanon mielä miimeiseksi Mistä suutun synkiasti Ruotsin kielen kaytännällen:
Aimon kerta kirjuriksi, Wirkamieheksi mahaksi Noihin tehtaitten tupihin, Kauneisihin kammareihin.
Kohta taitoani koetti Itse tehtahan isäntä.
Lumunlasku, kirjoituskin Oli kyllä mieltä myöten; Mutta pois opista oli Ruotsin kieli kelmollinen.
Ei siis taitanut tytyä Tähän taito-näyttelöhön, Kuin en kurja Suomalainen Ollut oppia hakenu Ruotsin kielisten kotona, Armokkaitten leuman alla.
T. K nen.
mainittua ehdotusta mastaan; silla ehkä kuinkaki puuttumainen ja monin paikoin tarkoitukseensa sopimaton tämä ehdotus olisi, niin ei sillä suinkan mitään moiteta yhteiseksi parhaaksi että rumetaan hämäistyksellä lausumaan miehestä, jonka ansio on niin monelta haaralta tunnustettu ja todistettu ja joka missiinki on parhaansa uhrannut siinä toimessa, joka luottamuksella hänen taitoonsa ja tahtoonsa on hänelle uskottu.
Mainittu papisto lausuu toimomansa että armollinen hallitus masta määräisi ”asian tuntemia miehiä” (Isonkyrön papistonko?) tekemään uutta tarkoitukseensa someljasta kansakoulu-ehdotusta; mutta sitte kun joskus sellainen taas tulis malmiiksi, niin nousisi kukaties yhtä äkäinen papisto tuomioistuimelle ja yhtä armottomasti kuin Isonkyrbn papisto nyt tuomitsisi ehdotuksen ei Suomessa kansallista oikeutta naulitsemaan maan maankulkeuteen ajettamaksi. Kyllä sitte saisimme odottaa kansakouluja! Ei! tutkittakoon nyt maan herra Cygnamksen ehdotusta, jossa kyllä paljo löytyy kelmollistaki ja asetettakoon koulut vaikutukseensa niin pian kuin mahdollista on; koettelemus sitte osottaa missä paikassa on erhetys tapahtunut, jota sitte on aika taas oijentaa. Wakuutettu olen että herra Cygneeus myös mielellänsä antaa perää missä asian ymmartämäiset luulisimat ehdotuksen tarmitseman muutosta.
Woi hyvin toistaseksi! toimoo meljesi Läntinen.
(Lähetetty. ) Kirjeitä Iloselle, l.
Loimaalla syystuun 27 p. 1861.
Armas veikkoni! Vointiani myöten tahtoisin vastata sinun kirjeitäsi, joita tuon tuostaki olen saanut vastaan ottaa, mutta kuin minulla, niinkuin itseki tiedät, on mastus noista10 kop.
kappaleista, joita jokaisen kirjeen matka-rahaksi täytyy hankkia; niin toivon täten nyt taitamani mahan useimmin lähettää sinulle kuulumisia taalta, sekä omia mielipiteitäni.
Toivon San. Turusta hymantahtoisesti lennättämän kirjeitäni sinulle, lähetän siis nyt ensimäisen sitä tietä.
Tiistaina tämän lolaluun 22 P. , alkain kello 9 ed. ; a 3 jpp. . myytään huutolamarissa täällä, julkisella osittain vapaehtoisella osittain ryöstö-huutokaupalla, kaikenlaista ryöStönalaistasekä muuta irtainta tavaraa. nimittäin lullaa ja hopiaa. vasti-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, tlasia ja posliineja, petsatulta ja maalatutta huonekaluja, niinkuin sänkyjä, piironkeja, peso-, ruokaja muita kaappeja, kirjoitusja muita pöytiä, tuolia, y. m. , seinäpeiliä. kynttiläkruunuja. 1 seinäkello kaappinensa, sänkyvaatteitahöy, he»sekä ruovonpäa-täytteellä. liinaja pöytävaatteitä, hyvämäisiä miehenja naisväen-pitovaatteita, tyhjiä tammi-astioita. kangastuoleja, lamppupeiliä kullatuilla raameilla, tauluja, gitarria, 1huonetnjako varustin, 1isomainen listamatto, kurerija käsirattaita, ynnä monenlaista huonekomsua sekä joukko kruunun niinimattoja ja nuoria; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista lokakuun 7 v.
Nestiviittona tämän lokakuun 23 P. , alkain kello 9 ed. jo 3 jpp. , myydään täkäläisessähuutokamarissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, suurimainen ioukko 1010ia yuoli-villasia lanlaita’, niinkuin Kuulutus.
Werorahat kaupungille ja alitoulun huoueenhyyryrahat tältä vuodelta oMaiötraati määrännyt malsettavatsi seuraamina väivinä, nimittäin: maanantaina tämän kuun 2l v. ensimäinen kaupunginosa; tiistaina 22 v. toinen, kolmas, neljäs ja viides kaupunginosat; lesliviittoila 23 p. kuudes ja seitsemäs kaupunginosat; tuorötaina24 p. kahdeksas ja yhdeksäs kaupunginosat; perjautaiua 25 p. entiset Luostarin ja Merilorttelit sekä lauvantaiua 26 p. samaisa tuu«sa entiset Pohjau ja Uudenkaupungin lortlelit. sekä ue jotka asuivat ultona kaupunkia, multa ovat kaupungissa henkiraboilla; ja pitää siis asianomaisten mainittuina päiviuä tello9 ja 1välilläedellä vuolenpäiväu tulla kaupungi plöskantohuoneesenPrinkkalan muurissa suorittamaan sanotut maksot. sillä uhalla että. joka laiminlyö, lohta sen jälteen ryöstetään. Turun raastuvasta lolaluun 5 p. 1861.
Pormestari ja neuvokunta.
pamiesten G. <. F. Akermannien kivimuuriin iLänsi-Aurakadun varrella, jossa avoimessa puodissa myyn huoliaan hintaankaikellaista tavalrlausisstaa, puoti-tavaraa. Tulokakuussa, 1861. Pehr A. Sviberg.
Allekirjoitettu, Xutunkaupungin mittain, painoinia muiden Puuni tns»asetten kruunaaja, on muuttanut kapteini Söderlundin taloon kaskeneli Itäisen Aurakadun varrella. Vurusta syyskuun 39 p 1861.
3lnton Johan Roneholm.
Tämän lautta saa allekirjoitettu nöyrästi ilmoittaa tuuuioiteltavalle yleisölle, että olen »uuttanut entisestä leskirouva Herdinin talosta leslirouva Bernstedtiu taloon Uuden torin «varrella. Turusta lolatuulla Konstantin Noos Klasimeötari.
Rippikoulun käynyt poika, joka tahtoo tulla Nikkarin oppiin, otetaan Pyhämiehistä. joS hän ilmoittaa itsensä satulamaalari Fougstedtin talossa, lähellä Anuinkaisteu tullia.
. Forhma mustaa paramattaa. lamlottia. sarfia. Parisin sarsta, sattiinia, orleania, BaryN sarfill, ja vallan hyvää portviiniä. ynnä yhtä ja loista; jota halullisille osta> jille ilmoitetaan. Turun huutolamarista lokakuun7 p.
Perjantaina tämän lokakuun 25 p. altain kello 9 epp. . myydään entisessä Aspelundln maakartanossa Uudenmaan tullin talana Waötamäen ahteenrvieressä.
julkisella vapaehtoisella huutokaupalla kaikenlaista irtzinta tavaraa, nimittäin hyvin korjuun-saatuja heiniä, 50 aarnin paikoilla, rukiita, kauroja, herneitä, olkia, ruumenia jtähkiä, ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutotamaristorhman Summakaupalln tarjotaanhalullisille työhönryhtyvllle, sunnuntaina, tuleman joulukuun B:na päivänä, Jokioisten kirkossa pidettävässä julkisessa Pitäjänkokouksessa, mainitun tappelin kirkon täydellinen parantaminen niin sisuskuin ulko-laitostenlin puolesta, setä annetaan tielää että tämä parann»styö lorliasti vahvistetun piiruötutsen ja matsun-osotutsen mutaan on laskettu neljän tuhannen seitsemän sadan (4. 7W) hopiaruplanarmoon, ja että kukin mainittuun kaupantekoon ailova on vel, vollinen, ennen huutokaupan aljettua. otollisen takauksen työn olliasta täyttämisestämäarättäväänaikaan osottamaau seurakunnan jäsenille, jotta päällensä ottamat ioimittaalsensa «san aineista, setä tehdätsensätarveelliset päivätyöt. Joka haluaa tarkemman tiedon pii, rustutsesta ja «naksun-osotutsesta, saapi senJokioisten kartanossa. Tammelasta lokakuun I:näpäivänä 1861.
A. E. Granfelt, Kirkonpaimen.
Hoyrylaiva Vhekla kulkee lokakuussa tänä vuonna Uudentaupungin, Naantalin ja Turun feta Salon-lauppilanväliäjalähtee:
12 p. Turusta Saloon kello 8 epft.
13 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
14 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
15 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
16 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
17 p. Salosta Turkuun kello 3 epp.
18 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
19 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 eftp.
20 p. Turusta Saloon kello 8 eftft.
21p. Salosta Surtuun kello 8 epp.
22 p. Turusta Uuteenkaupunkiinkello 8 epp.
23 p. Uudestakaupungista Surtuun kello 8 epp.
24 p. Surusta Saloon kello 8 epp.
25 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
26 p. Surusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
27 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
Vtyytiivänä Frensellin kirjakaupassa Tampereella sekä useimmissa maamme kirjakaupoissa:
Hutherilaisen Seurakunnan ZVpin ja Uskon Tunnustus kirjat. Latinasta suomensi Josef Grönberg. Hinta 1rupla 80 kop.
Wegeliuksen vostilla. Vuvija Talvipuoli. Ahdessä niteessä 2 ruplaa 50 kop.
Kahdessa niteessä 2 ruplaa 80 kop.
Hakfi Tlaarnaa. I. kasteen armo.
11. Jumalan työ kärsimisissä. Kokoili K. E. Stenbäek.
6 kop.
I. W. Lilljan ja Kumpp. Turussa kustantamia kirjoja myytiiviinii kaikissa Suomenmaan kirjakaupoissa, niinkuin myös Suomen kirjakaupassa Pietarissa «Kasvutarha»kirja Rahvaan hyo dyksi. Ruotsiksi kirjoitettu Olli Enerothilta. Suomentanut F. v. P. 20 kop.
EnonDpetukfiaBuonnon osioista Antero Wareliukfelta. IOsa. Toinen painos.
20 kop. 2 Osa 25 kop.
Baulu osottava Wenajän hopia ruplan ja koftekan arvon Suomen hopia-markoissa ja pennissä. 5 kop. »kop.
Kasten Muva-Raamattu. Sidottuna 20 kop.
Myytävänä.
HHUlimattilan V, manttaalin perintötalo, Kierikkalan kylässä Wahton kappelia Maskun pitäjää, 2 penikulmaa suvija IV, penis, talvitietäTurunkaupungista. Peltoa, hyvää savimaata. on 40 tynnyrinalan paikoilla ja metsää vähä yli oman tarpeen; taloSsa elätetään 18 ja 20 nautaa, 3 ja 4hevoista sekä 20—25 lammasta; uutta telemaata on kyllä lähellä; talo on rvatuutettu Suomen yhteisessä palovakuutuö, seurassa 1090 ruplaan. Kauppasummasta saadaan sopija omistajan kanssa paikalla. Wahtolta Lokakuut rautapellejä, patoja ja pannuja selä muita valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakautaita, ihostaja rohtimista-lankaa, Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja taroallisia rautanauloja.
Tampereen verloja tehtaan hintaan, sekä rvalmiilsi ttbvjä miesväen vaatteita.
Atkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
«HHV^To-nepunllia-visaianuvkeetrtkaa. -lKartkimiam, iRnysnsaähnkojjua. htSiale. aPrvinmi–.
Palmuja Tali-kynttilöitä. Sikurin-juuria. poltettua sikuria, Pietarin sairuaa, Helsingin saipuaa muypi I. W. Blomberg. Tapettia ja niiden reunuksia, nykyisin tuotuja, moneen hintaan, Tapettipuodissa kauppias Alftanin talossa Uudenmaankadun varrella, myypi G. Riels.
Mlsi pursi (eli stuuppi) neljällä purjeella, ja monenlaisia tuparikaluja. lastrulleja ja keehvepannuja sekä käsi-ruiskuja 12—15 ruplalla; tilauksen mukaan tehdään isompia ja roähempiä talossa n:ro 2. 16 lorttelissa 6 kaupunginosassa Turussa.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6 r. 25 k. , rukiinjauhot 6 r. 00 ja 6 r. 8U k. , ohrat 4 i. 50 1. . kaurat 2 r. 60. 2 r. 80 t. ja 3 r. < ohran maltaat 7 r. , valkoset herneet 5 r. < harmaat herneet 4r. 50 k. , silakatBja9 r. tynnyriltä ; ohranlryy.
uit 24 k. , lauranryynit 27 k. kapalta; , humalat 10 k.
naula-, tuore naudanliha 45 aina 1 r. < palvattu naudanliha 1 r. 20 k. , tuore lampaanliha 1 r. ja Ir.
15 k. , tuore sianliha 1 r. 70 ja 1 r. 80 k. . vol 3 r.
20 k. , tali 3 r. 40 k. , heinät 8 aina 14’/, k. leiviskältä; perunat 20 ja 23 k. neliko; munat 25 t. tiu; koivuset halvot 1 r. 10 k. , mänlyset halvot 80 ja 90 l. kuormalta; paloviiua 80 k. kannu.
Ilmoituksia.
Tämän kautta saanminä ilmoittaa, että minä tämän lokakuun ensimäisenä päivänä olen muuttanut kaupantekoni entisestä Kumlinin puodista kaupPainolnvan antanut: V. T. Nenvall.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Huutokauppoja.
Tiistaina ja tesliviitlona tuleman lokakuun 15 ja 16 p. allain tello 9 ed. ja 3 jpp. . myydään Keisarillisen Suomen huoneenhallitusseuiau huoneessa n:roI.
4 korttelissa 2 kaupunginosaa Ison Hämeenkadun varrella, julkisella huutolaupaNa, mainitun seuran irtainta omaisuutta, nimittäin pienempää ja paksumpaa liinaa, tohtimista kankaita, pellavaa. monenlaisia lankoja. huonekaluja. lehrurullia, tutomuskaluja. joiden joukossa ufioita langastuoleja, pellavanloulutns ja läherrys- loneita, luin myöömuutamia täkäläisenpää-käsityökoulun kaluja, ynnä yhtä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista syyskuun . Forhman.
A. Forhman.
(S. taren mukaan. ) Waliokunnau maalia. Porin ylisessä provastikunnassa on edusmieheksi valittu tuomioprovasti Renvall 4 huudolla, lääninprovastit K. R. Forsman ja F. Hertzberg 3, arkkipispa Bergenheim ja lääninprovasti H. Hellen 2, sekä provastit G. W. Homon ja R. Hertzberg 1 huudolla.
Lapin provastikunnassa saivat rohvessori Sehauman ja tuomioprovasti Renvall 2 huutoa, arkkipispa Bergenheim, provastit L. Stenbäek, Helander ja Sohlberg 1 huudon.
Porin alisessa provastikunnassa saivat rohvessori Sehauman ja tuomioprovasti Renvall 2 huutoa, arkkipispa Bergenheim, provastit F. P. v. Knorring, L. Stenbäek ja HMn Perjantaina Lokakuun 18 päivänä 1861.
Ganomis Turusta.
M42.
21 S. Kolminaisuuden p. saarnaavat:
HHii-lirlossa, Suom. Aamusaarnan: Warapastori Indr^n; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Tervanen; Suom. Ehtoosaarnan: Warapatztori Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan: Patztorinapulainen Stenström.
Nehluh. -lirlossa, Ruotsia:Warapastori Malmström.
Linnan kirkossa. Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Piplian-selityksiä pitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapatztori Indren jll keskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Warapllstori Malmström.
1 huudon.
Kuopion hiippakunnassa pidetyistä maaleista on jo kaikista muista provastikunnista paitsi Lapinmaan provastikunnasta tullut ilmoitus, josta nähdään että siinä hiippakunnassa ovat saaneet enemmat huudot pispa Frosterus, tuomioprovasti Borg, lehtori provasti Bergh ja Liperin kirkkoherra, lääninprovasti Europeeus, sitä lähinnä Tohmajärven kirkkoherra, lääninprovasti Andelin, Pielaveden kirkkoherra, provasti Ståhlberg, y. m.
Wiipurin porvaristo on edusmieheksensa valinnut pormestarin R. I. Örnin ja Kokkolan porvaristo neuvomiehen Sneekendahl.
Talonpoikainen sääty on lvalitsiamieheksensä valinnut Urjalan ja Akaan keräjäkunnassa rusthollarin Antti Antinpoika Uotilan, Ulvilan keräjäkunnassa Heiskan, Wanajan jaherrastuomarin Heikki Janakkalan keräjäkunnassa talonpojan Juha Heikinpoika Heikkilän Idänpaasta, Hattulan ja Tyrvännön keräjäkunnassa rusthollarin Matti Retulan, Pälkäneen keräjäkunnassa rusthollarin Penjami Kuulialan.
Turun kaupungin oppilaitoksissa käy nykyjään seuraama joukko oppilaista: lukiossa 89, ylialkeiskouluissa 188, rouvasvaen koulussa 85, alialkeiskoulussa 133, realikoulussa 41, kuuromykkäin koulussa 48, kauppakoulussa 12, lankasterin koulussa 161, sunnuntai-koulussa 219, iltakoulussa 10, tyttökoulussa 72, pikkulasten kouluissa, vanhemmassa 145 ja uudessa 176, piirustuskoulussa 38, ja yksinäisessä koulussa 9 oppilaista, elikkä kaikissa yhteensä 1, 452oppilaista.
Tähän ei ole luettu merimiesten koulun oppilaita, koska sitä koulua ei vielä tänä syksynä ole avattu. Elinkautisen rahakasvin laitokseen Turussa on tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksella tullut panoksia ja lisämaksoja 3, 592 ruplaa 82 kop. , kasveja 393 r. 75 kop. ja toimituspaikoissa 130 r. 82 kop.
Helsingissä kokoontui tämän kuun 2 p.
komitea tutkimaan U. Cygnaeuksen kansakoulun ehdotuksia. Komiteassa on puheenjohtajana senaattori S. Gripenberg ja jäseninä:
rohvessoritF. L. Sehauman, E. Lönnrot ja M. Akiander, tuomioprovasti T. T.
Renvall, provasti I. F. Bergh, lehtori Z.
I. Cleve, realikoulun opettaja A. Soldan, kielenopettaja 3. L. Lauran, lyseumin johtaja K. G. Lemberg, tilanhaltia A. Meurman, maaviljelyskoulun johtaja A. Manninen ja koulumestari A. Svedberg, sekä sihteerinä tohtori P. Tikkanen. Komitea on istunut joka paivä ehtoopuolella, mutta menneellä viikkoa alkanut istua kaksi kertaa päivässä. Suometar tietää että komitea on senaatilta pyytänyt luvan ja saanutkin käskyn tehdä alamaisen laki-ehdotuksen kansakoulun laitokselle paitss sitä että tutkia Cygnaeuksen ehdotuksen kansakoulun järjestämiseen ja antaa siitä lauseensa.
Suomalaisen kirjallisuuden Seuran viimeisessa kokouksessa tämän kuun 2 p.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Wirkavaplluden ovat saaneet Kuoreveden kappalainen vp. E.
F. Bergroth vuoden loppuun saakka kivulloisnnden tähden, sekä Paimion pitäjänapulainen vp. i7. M.
v. Essen ja IsonkyrönpastorinapulainenI. Cederberg kirkkoherran tutkinnon käydatsensä.
Määrätty v. t. pitäjänapulainen Messukylässä vft. K.
Bergroth varapastori E. F. Bergrothin virkavapauden aitana toimittamaanlappalaisen virkaaKuorevedetlä tämän vuodeu loppuun.
Haettavana Kolarin kappalaisen virka japitäjän-kouluttajan virka Ikaalisissa.
(Kuopion. ) Määrätty kappalaisen viran toimittaja Haapajärven emäkirkolla I. W.
itrank armovuoden saarnaajaksi Wvieskaan ja arsmoanvuoden saarnaaja Mvieslassa O. E. Petterskappalaisen viran toimittajaksiHaapajärvenemäseuraluntalln.
Haettavana toisen opettajan virka Kuopion rouvasvaen koulussa.
Vuvlleita Turussa. Lokakuun 5 p. muurarinkisällin Juha Wilhelm Wikströmin vaimo Henrika Wilhelmina Hellstedt 39 vuotisena, virasta eroitettualaupseeri Mikko Wilhelm Flöjtkuollut Mouhijärvellä 34 vuotisena, 9 p. tehtaan työmiehen Antti Nordstrumin tytär Andrea Wilhelmina Bernhardina1kuukauden ijässä, 11 p. entinen ylioppilasKustaa Grönroos 79 vuotisena.
Nvioliittoon tuuluttttiin pää kirkossa, viimeis pyhänä ensi erä:laudankantaja leskimiesKaarleJuha Lindroos ja piika Maria luhantytär; «ärjärinkisälli Kaarle Juselius ja neiti luhanna Matilda Ahlberg; lvyönteliän kisälli ililstaa Aatolf Lindqvist ja neiti Kustaava Emilia Rosvall; kattotiilen työmestari leskimies Frans Bernhard Loveson ja neiti Maria Sofia Hansen; sekä valaja Wilhelm Leman ja neiti Maria Kristiina Kovin.
Turun polisitamarin ilmoituksia. Lokakuun 5 p.
Muuitti 7:uen linjapataljonanpäällikkömajuri Sehauman että yksi musta saksininen ja yksi sinisenja Valkosen-kirjava pumpuliklänninki, yksi huivi ja yksi <pari rasvanahkasia saappaita oli otettu pois epäluulon alaiselta venäjäu sotamieheltä, Gerafim Aleksandroff.
Seuraamana päivänä ilmoitti oluenpanian Cberlemm piika Maria kovisa Lönnrothettä Gerafim Aklsandroffiltll pois otettu omaisuus oli hänen paitsi saappaita, jotka olivat hänen isäntänsä Eberleinin, ja että ne ehtoolla ennen ynnä yhden toisen huivin kanssa oli viety hämn arkustansa. Gerafim tulee siitä saamaan tuomionsa.
8 p. ilmoitti luusi Kaarle Kustaa Lundström Korpoöta että hänen venheestänsä Aurajoessa pakkihuoneeu alla oli syyskuun MP. viety lanipaannahkanen päällistakki.
12 p.
ilmoitti I:ksi kirjuri Kaarle Anvid Se, lviander että9 päivänä tässä kuussa takrännan kedolta vietiin 4 säkkiä, merkityt puustaveilla G. F. S. , joissa oli 4 nelikkoa peruma; 2:ksi talonpoika Juha Juhanpoika Nälkälinna Paimion pitäjästäettähänkauppiasSeharlinin talossa oli kadottanut kukkaron, jossa oli 1viiden ja 1kolmen ruplan seteli; 3:ksi tinaseppä Lindbladin poika Waldemar, että hän tämän kunn 10 p.
Isolta Hämeenkadulta oli löytänyt2 vähempäarautakankia, leiviskan ftainavia.
Kotimaalta.
Wiipurin maaherra on tämän kuun 8 p.
virasta eroittanut Suursaaren ja Tytärsaaren nimismiehen K. Tornell ja hänen siaansa nimismieheksi asettanut maakanslistin B. Gartz.
Kysymykset, jotka tulemassa tammikuussa tulevat valiokunnan keskusteltaviksi, ovat jo sekä suomen että ruotsin kielellä annetut painosta ulos, ja lähetetyt senaatista läänimme maaherroille, jaettavaksi valitsiaja valiomiehille kuin myös muutamille virkamiehille ympäri maakuntaa. Kumpaakin sekä ruotsin että suomen kielistä on painettu ainoasti niin vähänen painos ettei sila uletu jokaiselle, joka haluaa sitä kirjaa, nähdäksensä mitkä ne tärkeät kysymykset ovat, jotka hallituksen mielestä ”perustuslakien mukaan ovat molemman valtio-vallan päatettäviä”, eivätkä siis ilman maakunnan säätyjä kuulustelematta taida tulla ratkaistuiksi. Mutta kirjakauppias Edlund Helsingissä on kuitenki saanut luvan painattaa kirjasta erinaisen painoksen, ja toivottavasti tekee sen myös suomeksi. Siinä on 52 kysymystä, jaettuna 4 luokkaan, nimittäin ») oikeusasioita 35 kysymystä, b) kirkkolakia 1 kysymys, «) merilakia 1 kysymys ja 6) yhteistä taloutta koskemia kysymyksiä, joita on 15.
Senatin lauseesta näkyy, ettei kaikkia näitä kysymyksiä pidetä valtiopäivä-kysymykssnä, joista hallituksen olisi semmoisina tarvinnut maakunnan säätyjä kuulustella, vaan on niistä joitakuita, merkitsemättä kuitenki mitkä ne ovat, jotka hallituksella olisi valta järjestää mieltänsä myöten, vaikka hallitus pitää ne niin tärkeinä ja tähdellisinä että tahtoo niistä kuulustella maakunnan ajatusta valtiosäätyimme kautta.
luettiin Keis. M:tin kirjoitus seuralle elokuun 27 v:ltä, jossa kirjoituksessa lumataan seuralle yhteisistä maroista tarpeen mukaan annettavakss korkeintain 5, 000 hop. ruplaa muonna 1734 annetun lakikirjan uudesta suomentamiseksi lyhymillä muistutuksilla siinä sittemmin mahmistetuista muutoksista ja lisäyksistä, tullen siihen täydellinen luettelo laki-tieteellisistä sanoista y. m. Tästä tiedon otettua päätti seura että likempi somittekeminen tämän laki-teoksen toimittamisesta, joka sopimimmin olisi tehtämä ruotsiksi ja siitä käännettämä suomeksi, pitäisi tehtämän rohmessori Paimenin kanssa, ja että suomennuksen tekeminen olisi tarjottava kirkkoherralle, tohtori G. Cannelinille, joko yksinänsä eli sen amun kanssa, jota hän tahtoisi.
Uusi sanomalehti on tämän kuun 5 p.
saatu lupa antaa Tammisaarella sekä ruotsin että suomenkielellä nimellä ”Lasten-ystävä”.
Henrika Wilhelmina Calenius, jonka pahanteoista mennyt kesänä jo kerrottiin, on tuomittu mefikopissa istumaan 28 päivää, pääkirkon sakaristossa salaa ripitettäväksi ja 4 vuotta Lappeenrannan kuritushuoneessa tekemään pakkotyötä, siitä että hän salaa on synnyttänyt ja kätkenyt 4 lasta, jotka eimät kuitenkaan syntyissä ole olleet hengissä, ja salannut musikantinmaimon Maria Lexenbergin tamarata 222 ruplan armiosta, sanoen sen marastetuksi, kuin myöspahasta käytöksestänsä oikeuden edessä.
Peruna-tautia vastaan ilmoittaa I.
A. R. Oulun Viikkosanomissa keinon, jonka hän sanoo luotettamaksi ja jota hän onnella on koettanut. Keino on seuraama: ”otetaan hienoa kalkkia kortteli, korkeintaan kaksi tynnyrille, ja sekoitetaan perunain sekaan, niin perunat estetään mätänemästä. ” Samasta keinosta sanoo Suometar: emme tiedä omasta kokemuksesta, maan ulkonäöltä luulisimme yhden ja korkeintaan kaksi korttelia oleman lvähänlainen koko tynnyrille perunia; maan itse keinon luulemme tieteelliseltakin kannalta moitaman todistaa hymäksi, koska perunatauti tulee liiallisesta ammoniakista jakalkki on ammoniakin moimakas sulattaja.
Tammelasta kirjoitetaan tämän kuun 9 p. Turun ruotsalaisiin sanomiin että sudet siellä miinus sumena omat haaskanneet palion lehmiä, marjoja ja erittäinki lampaita.
Mustialan maamiljelys-opisto yksinään on näille pedoille menettänyt 3 lehmää, 3 marsaa ja 60 lammasta. Usiammat niistä on nnety keskellä päivää ja läheltä asuinhuoneita.
Muutama päima sitten tuli susia fydänväimällä noin 100 kyynärää liki urkunistin huoneita ja revimät 4 lammasta ja 1 lehmän niin pahanpäimasiksi ettei enää kelmanneet ihmisille. lihat Salon kauppilasta lokakuun 14 p. Niin kutsutut ”Piritan” markkinat, joita tamallisesti kestää kolme päivää, pidettiin täällä tämän kuun 7, 8 ja 9 paiminä. Pääkauppa näillä markkinoilla on silakkain ja eläinten kauppa. Silakoita, joita maakansa täällä enimmästi miljalla maihettelee, oli enemmän kuin muutamina edellisinä vuosina ja maksettiin ensimäisinä räiminä tynnyri 18 ja 26 kappaa rukiita silakka-tynnyriltä, mutta lopulla saatiin jo tynnyri tynnyriltä ja rahassa 6 ruplalla. Eläinten hinta oli keskinkertainen, hymä härkä maksoi 30 ja lehmä 20 ruplaa. Hevoisia oli niinkuin talvallisesti näillä markkinoilla maha ja huonoja. Wiljaa oli myös vahän; rukiista, jota Meriläiset erinomattain etseimät maksetneen tulen putkan lakehen; putka paloi tnhmaksi, mutta koska oli joki lähelle ja mäkeä paljon, saatiinpa tuli estetyksi syttymästä likinäisiin huoneisiin. Köyhä puuseppä, joka asui samassa huone-rimissä, kussa putkaoli, tuli huoneettomaksi ja alastomaksi.
Jokainen isänmaan parasta harrastamaei taida muuta kuin toimoa, että nämät markkinat, jotka omat marsin hyödyttömät ja tarpeettomat, maan kaiken turmelluksen ja pahuuden pesä, kuta pikemmin sitä parempi kielletäisiin ja estetäisiin. . Salolainen.
lämijärlveltä syyskuun 28 paima 1861Jo toista muotta olemme odottaneet pitäjämme taitamampia kyntömiehiä sanomalehtien palstoille meidän ”kiskontokyntöömme”; mutta koska he pitämät meidän työmme joko mähäarmoisena taikka itsensä mitämaks enemmän korkeina, kuin että he huomaisimatkaan meiltä alotettuja töitä juuri miksikään; niin täytyy meidän taas mähimmälläkin kyntötaidolla takamme katsomata eteenpäin pyrkiä, hyvin muistain kyntömiehistä, ”joka auraan tarttuu, ei se saa takansa katsoa”
kylliksi tästä.
lämijärmen kirkko, jonka perustamisesta ja rakentamisesta miimem kerroimme, mihittiin 7 päima lokakuuta miimeis muonna. Ilma oli silloin kaunis, mutta mäkeä oli maha tätä juhlallisuutta näkemässä, siitä syystä että edellisenä päivänä satoi lumiräntäa, jonkatähden kukatiesi pitkämatkaiset tulimat estetyiksi tänne tulemasta. Läänin-provasti, tietomiisauden tohtori Irjö Forsman Hämeenkyröstä oli tätä juhlallisuutta toimittamassa ja hänelle apuna tässä toimessa olimat kirkkoherra Sandberg Kankaanpäästä, marapastori Törnqmist Ikaalisista, marapastoli Juselius Parkanosta ja oma pappimme Cedberg, joista kaikista kunnioittamisella; lausumme, mutta erinomattain omasta papistämme, joka meidän mielestämme joksikin soman puheen piti, lämijärmen muistoksi maljoja juodessa, murkinapöydäsfä. Puheen sisällepito oli lämijärmestä ja sen kirkon ja seurakunnan perustamisesta.
Maanmiljelys täällä on esi-isäimme vanhalla karmalla eikä ole paranemisesta miela toimeakaan, koska näkyy nuoret seuraaman man-” hoja tapoja, joista taas enemmän tietämät mahan huolimat.
Wuodentulo on keskinkertainen sumimiljain puolesta ja huono rukiin tulon puolesta, siitä syystä, että monelta tuli syyskylmö miimeis muonna myöhään toimitetuksi. Peruna-rutto on täällä myös suuremmassa mitassa.
Uutta maantietä aimotaan rakentaa Ikaalisten kauppalasta lämijärmeen ja siitä Kankaanpäähän, Kyynärjärmen kylään, joka tie on hankittu ilman pitäjän keskinäistä keskustelemista mistä se sbveliaisemmasti vietäisiin. Maamittarin-linia on mielestämme määrin miety nyt, koska se olisi maanlaadun ja oikosuuden mukaan paremmin viety Kontin kylästä Tykköolle ja siitä Alikosken sillan päähän.
Moen talonisännän toimesta on hyvin miljeltämä maantie tehty noin penikulman matkan lamijänven kirkolta yhtehiselle kruunun maantielle Jokisaloon.
Pyydetään nöyrimmästi tätä olettamaksi myös Suomettaren palstoihin.
I. W.
Siikasten kappelista lokakuun 2p. Uuteen palomakuutusseuraan makuutettiin täällä menneenä sumena kirkko ja laina»makasiini, pappila, kuusikymmentä taloa ja kymmenen torppaa. Muutamat talot ei mennyt siihen, eikä sitä nyt tiedä onko parempi eli pahempi.
tiin 6: ja 6: 50. Turun kauvpamiehia, jotka sitä varten rakennetuissa ”katu-puodeissa” markkina-aikana kaupitsevat tamaroitansa, oli nyt ainoastansa 6; mutta oliko heitä vähemmän kuin ennen, olipa pienenkaupan tekiöitä elikkä niin kutsutulta monkeli- ammiä enemmän; seipäistä tehdyissä olkikatolla varustetuissa kojuissa, joita kauppalan asujamet markkina-ajaksi huoneittensa nojalle rakentelemat, teki 73 kauppaa; ämmiä, jotka istuen arkkunsa vieressä tarjoivat tamaroitansa, oli ehkä sama luku. Käsityöläisiä muista kaupungeista oli tullut: nahkureita 25, leipureita 10, hopiaseppiä ja satulantekiöitä 8, läkkiseppiä 7, kirjannijojia 5. turkkinahkureita, vaskiseppiä ja marmareita 3, ruukku-, Hansittaja karttamaakareita sekä vaskenvalajita 2, köydentekiöitä ja sokerileipureita 1. Ilman näitä oli omenien ja muitten ryytimaan kasvujen sekä kahmin, oluen ja sahdin kaupitsioita joka nurkassa ja tien vieressä, kussa markkinakansan sovei liikkua. Matkustamia ”komelianttereita” nayttelimät neljässä talossa ihmeitänsä, seka yllyttimät järjettömäin luvntokappalten rääkkäämiselläkin yleisön raakuutta ja armahtamattomuutta eläimiä kohtaan.
Lukemattomia ulkomaan ”pelilootan” soittajita oli kokoontunut, alituisella minkuttamisellansa koetellen ihmisten kärsimällisyyttä ja anteliaisuutta. Dlispa mielestäni jo aika näitä ulkomaan laiskureita, jotka ikäänkuin kerjäten aikansa miettämät, kieltää maakunnassa kulkemasta, koska kuitenkin kaikenkaltaimen kerjääminen oman maammekin asujamilta on kieletty. Raminnon pitäjöitäelikkä ”kroumareita” oli Turusta 3 ja kaksi kauppalan asujamista pitimät tumallista kroumia, jonkun Turun kroumarin oikeuksilla; näissä paikkakunnissa oli kansan liikuntoja rähinä suurin. Montako oli lumatointa eli salaa kroumia, en saata sanoa, mutta sanotaan niitäkin, kruununmiesten tarkkaa katselemista ja vaarinpitoa malttamalla’ olleen, koska niitä joku keksittiinkin ja olen kuullut yhden, johon ruununmiesten tie ei sopinut, myyneen 50 kannua miinaa; liekö tosi, en tiedä. Mutta eihän niitäkään tarminnut etsiä, olipa maantien vieressä rattailla ja muutamassa amoimessa majassa suuret tynnyrit, joiden hanat alati olimat liikkeellä ja joittenka ympäristöllä suloinen miinan löyhkä kokosi paljon janoomaisia, potulla varustettuja markkinamiehiä. Olipa julkisia porttojakin täällä harjoittamassa ilettämää keinoansa. Tainkaltaisten markkinoitten maakunnassa lemittämän säädyttömyyttä, irstaisuutta, juopumuutta ja muuta pahennusta on jokaitselta huokeasti käsitettäma asia, enkä tiedäkkään niitten ketään hyödyttämän, ellei kroumareita ja markkina-paikan maaomistajata, jolle näistä paras tulo lienee, sillä jokaisesta katupuodista, jossa markkinaaikana kauppaa tehdään, maksetaan meroa 5 r. 15 kop. , kauppa-kuormasta ja arkusta maantien vieressä rupla, silakka-tynnyriltä 4 naulaa silakoita j. n. e. ; sanotaan silakkameron tänäkin muonna tehneen 12 tynnyriä.
Suuret tappelukset, joista nämät markkinat muinais aimoista omat maakunnassa mainittamat, omat jo mähentyneet mähentymistänsä, mutta eipä niitä nytkään puuttunut; eräässä ravintolassa hakkasi ensimäis markkina-päimänä toinen mies toista puukolla päähän; puukkomies ”pistettiin tästä putkaan”; täällä markkinoita miettäissään tuli kaiketi aika pitkäksi, maikka sanottiin hänellä siellä kumppanikin olleen; Päästäksensä pois annellaan hänen sylyttä
Ulkomailta.
Preussin kuningas on käynytFranskassa keisaria kohtaamassa. Näiden hallitsiain yhdessä- 010 näytti hyvin ystämalliseltä. Mitä valtiollisia asioja siinä päätettiin tahi suostuttiin, on mielä tietämättömissä.
Kiinan keisari sanotaan kuolleen.
monta syöstiin pois laimasta mereen, ja miela onnettomammat olimat ne, jotka putosimat laimain väliin ja surkeasti muserrettiin; vihollisten viirit remittiin saapaleiksi, englantilainen miiri medettiin ylös, ja pian liehui se myösmolemmissa vihollisten laimeissa, jotka ennen pitkää myöskin valloitettiin.
Sillä aikaa kuin tämä tapahtui, nähtiin ranskalainen 74-tykkinen linjalaima Aehilles, joka jo oli antanut itsensä, kallistuman liijan paljon yhdelle puolelle ja oli uppoomaisillansa, siltikuin oli useammalta kohdalta ammuttu alemmaksi laiman vesirajaa. Laimamäki juoksi sinne ja tänne, mielä auttaaksensa ja pelastaaksensa; pursia ja venheitä riensi laiman luoksi, tuomaan ihmisiä siitä.
Silloin murtautui liekki yhtäkkiä ulos, ja kauhea paukaus seurasi sitä; sakeasta mustasta sauhusta putosimat laiman mastot, palkit, köydet ja typistetty laima-mäki mereen.
Iltä-yli ui pirstaleita ja ihmisiä, kuolleita ja mielä elämiä, ja lähellä olemilla laimeilla löimat alas putoamat palkit monta kuoliaksi. Tämän paukauksen kautta keskeytyi sota vähäksi ajaksi ympäristöllä.
Mutta sillä malilla oli Nelsonin amiraalilaima, Wiktory, joutunut tuliseen sotaan espanjalaisen laiman Sanktissima Trinidadin kanssa, joka kantoi 138 tykkiä, ja oli vihollisen suurin laima. Upsierinensa seisoi Nelson peräpuolen kannella ja antoi raakealla mielellä käskynsä. Silloin tunki pyssyn luoti, jonka espanjalainen sotamies oli ampunut, Nelsonin masemman olka-koristeen (epoletin) lamitse, ja häntä oli mieminen alas kajuuttiin. ”He omat antaneet minulle tähteeni”, sanoi hän kapteini Hardylle. Englantilaiset, suuttuneet siitä, tappelimat hurjistuneina, ja yhdessä tiimassa oli Sanktissima Trinidad malloitettu. Wiela kuoleman kielissä ollen, loistimat kasmonsa ilosta ja hän hymyili lempeästi joka kerta, kuin laima-mäkensä riemuhuuto ilmoitti jonkun vihollisen laiman antaneen itsensä. Alinomaa kysyi hän kapteini Hardyn verään, jota tarmittiin laiman kannella. Wähän ajan perästä tuli Hardy alas ja toivotti onnea täydelliseen voittoon. Kuin Hardy puheli 15 lailvasta, sanoi Nelson, että hän oli odottanut 20 laimaa, jontähden heidän piti ramakasti laskemaan ankkuriin (joka malitettamasti ei tapahtunut, jonka muoksi moni saalis kadotettiin). Hardyn kysyttyä, jos Kollingmoodsaisi yli-päällikkyyden, huusi Nelson: ”ei mielä, niin kauman kuin minä vielä olen hengissä, ei!”
Kauman taislettuansa kuoleman kanssa, sanoi hän: ”Jumala olkoon ylistetty, minä olen tehnyt melmollisuuteni!” Nämät olimat viimeiset sanansa. Kello puolimäli miiden paikoilla, vihollisen paetessa ja viimeisen tykin jyristessä, päätti sankari paimänsä, vihollisen laimaston moitettua hän kuoli, kuin Epaminondas, moittaen. Abukir ja Trafalgar *) Katso n:ro olimat hänen Leuktransa ja Mantineansa.
Urhoollisen Englannin meri-sankari Nelsonin elämäkerta. ^) Tappelus maalla on kauhea, mutta mielä kauheampi on se merellä; tykit jyrisemat kaikilta puolilta, sen malilla rätisemät pyssyjen ammunnot; sisään tunkemat luodit ja alas putoamat palkit y. m. rytisemät, ja aallot kohisemat, juurikuin olisimat suuttuneet ihmisten mimmasta. Monta kertaa kuulee tämän jyskeen alla myös haamoitettuin ja kuolemaisten huokaukset ja korinan, ja sotimain kiljunan ja riemu-huudon.
Yhdellä puolella, kussa tykit mielä muutamia hetkiä takaperin niin hirmeasti jyrisivät, lakkasimat ne Makkia; kaksi mihollista laimaa olimat tulleet juuri englantilaisen laiman Temerairen simulle, ja koettimat tarttua laimaan. Tykin-luukut olimat jo suljetut, ja Espanjan ja Ranskan merimiehet heittivät isku-koukkuja laivaan, pitääksensä siitä kiinni. Nyt juoksi joukko niistä englantilaiselle laimalle ja hakkasimat rikki toumit ja vantit; jakso meri»sotamiehiä piti murhaamaa tulta voimassa, suojellaksensa merimiehiä.
Pian oli laima malloitettu. Molemmat katetit, jotka pitimät miiristä maaria, lyötiin, urhoollisesti puolustettuansa, maahan, ja tuimilla riemuhuudoilla medettiin nyt ranskalais-espanjalainen miiri Temerairen mastoon.
Ilon ei pitänyt kuitenkaan kestämän kauvan; sillä tuskin oli tämä tapahtunut, ennenkuin uusi miehistö syöksi kaikista luukuista ylös, ja nyt alottimat hirmeän sodan painetilla, miekoilla ja pistuoleilla. Wihollinen ajettiin takaperin omiin laimoihinsa; Waroitus yhteiselle kansalle.
Polisikamarin ilmoituksista nähdään että usiammat pahanteot mitä Turussa tehdään, omat rahan markaukset ja rahakukkaroin miemiset Marsinkin maimomäen klänningin plakkareista.
Näitä markauksia saadaan kuulla melkein joka miikko, mutta enimmiten niitä harjoitetaan markkinoilla väkijoukon tungossa. Nykyiset amosuisetplakkarit klanningeissä omatkin aiman helpot tyhjentää ilman huomaamatta, erittäinkin kun käydään krinoliinilla, se on rautalangoilla jännitetyillä alushameilla, joilla jo kaupungin piiatkin, kumminkin ylpeimmät omat rumenneet itsiansä pöyhistämään. Taitaa myöskinkaupungissamme löytyä erinäinen seura konstinsa oppineita plakkari-markaita, jotka tuota pahankurista elatuskeinoa harjoittelemat. Tämän muoksi siis on maroitus yhteiselle kansalle sangen tarpeellinen pitämään rahoistansa parempaa maana. Nykyiset klänningin plakkarit ovat peräti hyljättämat, ja niidensiaan muita rahan-talletus keinoja keksittämä.
Wanhaan aikaan vaimoväella oli taskut suolimyössa, joissa rahat sekä muutakin säilytettiin; ne mielestämme olisi someljaat otettamaksi taas lamaksi ja pitäisi asetettaman esimerkiksi esiliinan alle, ja niiden suut sisäpuolelle. Talletti myöskin entiseen aikaan maimomäki rahansa polvessansa. Oli sekin parempi talletuspaikka kuin nykyiset plakkarit, mutta pomesta tahtoo taas välistä muuten kadota tahi pudota. Paperirahan talletukseksi, jota meillä enimmiten käytetään, omat nuot manhan-aikaiset nahkaset raha-muorit eli lompuukit paremmat kuin uuden-aikaiset terässyrjäset pienet rahakukkarot, silla eihän tuota isompaa rahamuoria niin pian siepata kuin tuo mähäinen rahakukkaro, jos se maan jotenki on talletettu. Miesten sopii ainapitää rahansa pomiplakkarissa.
Kaupungin pölisin tulee valvoa ja valvookin oikeutta ja järjestystä kaupungissamme, mutta koska ei ole onnistunut saada kiini kumminkaan kaikkia plakkari- markaita, niin marokoon kukin itsensä, joka ei tahdo rahojansa ilman mitään antaa, ja pitäköön paremman maarin kukkarostansa.
Kaksi riihi-rimiä paloi Siikasten kylässä 9 ja 16 päivää vastaan syyskuussa, joista toinen oli makuutettu 180 ruplaan. Riihi oli ohran eloa täynnä ja luumassa puhdistettuja rukiita 4 tynnyrin paikoille, lato täynnä olkia, jotka kaikki meni poroksi.
Tämä oli talollisen Peniami Sjöströmin riihi; toinen oli Formun torpassa niin uusi etta vasta yksi riihi riihittiin ja toiset elot oli sisällä; eikä oikeakaan jäänyt mainittuun torppaan, sillä siinä oli kaikki elot.
Lainamakasiini, joka ennen oli Karvian kanssa yhteinen, rakettiin Siikasiin neljä vuotta sitte, jossa paasummaan on lähes 200 tynnyria, eli 145 tynnyriä rukiita ja 50 tynnyriä ohria. Tässä olis hyvä alku-jymästö näin vähäiselle seurakunnalle, mutta ei se hätää enäne, jos Jumala hyviä vuosia antaa, kun ei näinä vuosina ole otettu lainaksi kuin 60 eli 70 tynnyrin paikoille, sillä tässä seurakunnassa on rumettu tekeen lujastimaam— iljelystyötä, erinomattain kytö-miljelystä. Täällä on raskas maan mitsaus rotista, joita täällä on ollut jo muutamia muosia Dtamon ja Siikasten kylissä, mutta tänä vuonna levinnyt ympäri seurakuntaa. Ne omat niin suuria että painaa kolme naulaa, ja nahka ilman hännata on kolme korttelia pitkä; ne omat mesija meri-rotan kaltaiset, eikä niitä pidätä muu kuin rauta ja harmaa kivi, eikä isoja moita kissatkaan.
Ei ne myöskään tahdo mennä loukkaaseen eikä kuolla rotta-myrkillakäan. Kaikkia ne syömät mitä ikänä sanoa taitaa; menneenä sumena kirkkomaartin talossa soimat uusia fallyja, nahka-fuorit maatteista ja tallin manhan Honkasen laattian niin reikiin että uusi täydyttiin panna, ja elämiä lampaitaki j—a karittoita talmisin muutamissa taloissa. Rutto eli koleera on täällä pahentanut perunat että moni sai hyvin maha perunoita, silla marret alkoi paheta jo Jaakon päivän aikaan muutamissa maissa.
Siikasten mies.
22 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
23 p. UudestakaupungistaTurkuun kello 8 epp.
24 p. Turusta Saloon kello 8 epft.
25 p. Salosta Turkuun kellu 8 epp.
26 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
27 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
28 p. Turusta Saloon lello 8 eftft.
29 p. Salosta Turkuun kello 8 epp.
30 p. Turusta Uuteenkaupunkiin kello 8 epp.
31 p. Uudestakaupungista Turkuun kello 8 epp.
Likemmän tiedon antaa kapteini laivassa.
HDUlimattilan V, manttaalin perintötalo, Kieriklalan kylässä Wabton kappelia Maskun pitäjää, 2 penikulmaa suvija I^/venik. talvitietäTurun kaupungista.
Peltoa, hyvää savimaata, on 40 lyunyrinalan paikoilla ja metsää vahä yli oman taipeen; talossa elätetään 18 ja 2U nautaa, 3 ja 4hevoista sela 20—25 lammasta; uutta tetomaata on kyllä lähellä; talo on vakuutettu Suomen yhteisessä palovakuutuSseurassa 1090 ruplaan. Kauppasummasta saadaan sovia omistajan kanssa paikalla. Wahtolta Lokakuun 7:nä päiroäuä 1861. I. E. Mattila.
Tapettia ja niiden reunuksia, nykyisin tuotuja, moneen hintaan, Tapettipuodisfa lauppias Alftanin talossa Uudenmaanladun varrella.
Uudet Seppä L. Kilanderilla Lnmantadun vaiiella.
Halataan ostaa.
Walloisia lamvaanvilloja ostetaan Kruununkehruhuoneessa Turussa.
Wasta sitten kuin ruutinsavu vahän oli mennyt hajallensa, taidettiin katsella sitä kauheata näkyä. Kaikki lairvat olirvat sangen pahoin turmellut; monta oli menettänyt mastonsa. Royal Sovereign oli niin kurjassa tilassa, että sitä oli vetaminen köydestäperässänsä, jontähden amiraali Kollingvood, joka nyt rupesi voitollisen laivaston päälliköksi, jätti sen ja ripusti viirinsä Euryalus-nimisen rekatin mastoon.
Kaikkiansa menettivat Ranskalaiset ja Espanjalaiset 20 laivaa, ja jälille jääneistä, jotka palasivat satamiin, taidettiin ainoastaan kolme parantaa. Ranskalaisten jaEspanjalaisten mieshukka oli 15 tuhatta miestä kuolleissa ja vangiksi joutuneissa; paitsi sitä kadottivat he 1, 654 tykkiä, joista kuitenkin useimmat menivät meren pohjaan. Englantilaisia kaatui 423 ja haavoitettiin1, 164 miestä.
Sotimilla oli molemmin puolin sangen paha, että seuraamana päivänä nousi koma myrsky, jonka kautta mielä enemmän laivoja meni hukkaan, ja vahinko niin muodoin suuressa mitassa eneni.
Waikka Nelsonin pulskea amiraali-laima, Wiktory, oli sangen pahan-paimäiseksi ammuttu, mei se kuitenkin kuolleen sankarinsa ruumiin Englantiin. Hänen kuolemansa hämmensi paljon sitä iloa, jonkahänen loistama moittonsa saatti. Surullisimmalla suurellisuudella mieliin ruumis Temsia pitkin ylös Lontoosen, kussa se haudattiin S:ta Paavalin I. K. H.
Haettavana lukkarin virka Alastaron kappelissa Loimaanpitäjää 90 päivän kuluessa tämän lokakuun 3 p:stä, yhdistetty lukkarin ja koulumestarin virka Kosken kappelissa Lammin pitäjää 150 päivän sisällä lukein viimis heinäkuun 11 p:stä.
Ilmoituksia.
tahtomat ottaatehdiilsenfä viimislirlon Ekokouksessa päätetynlivi-aidan hautausmaan <^Ilaajennetunosan ympäri, lehoitetaan täten senumolfi tulemaan herrain Siiven jaÖsterbladin konttoriin tulevana tiistaina tämän luun 22 p.
lello 4 jpp. Lilemmät ehdot tehtiivästä työstä saavat halulliset tietää samassa tilassa taikka sitä ennen herra kauppias I. Österbladilta. Turusta lokakuun 18 p. 1861.
Hautausmaan laajentamisen toimitusmiehet.
Tämän kautta saan minä ilmoittaa, että minä tämän lokakuun ensimäisenä päivänä olen muuttanut kaupantekoni entisestä Kumlinin puodista kauppamiesten G. <k F. Äkermannien kivimuuriin iLänsi-Aurakadun varrella, jossa avoimessa puodissa myyn huoliaan hintaan kaikellaista tavallista puoti-tavaraa. Turussa. Lokakuussa, 1861.
Pehr A. Sviberg.
it?joitettu, kaupungin mittain, Painoin ja muiden punni tus-asetten kruunaaja, «n muuttanut fapteirA Söderlundin tuloon kaskeneli Itäisen Aurakadun vaerella. «kurusta syyskuun 3O p. 1861.
Johan Roneholm.
Huutokauppoja.
Tiistaina tämän lokakuun 22 P. , altain kello 9 ed. ja 3 jpv. . myytään huutokamarissa taalla, julkisella osittain vapaehtoisella osittain ryöstö-huutolaupalla.
kaikenlaistaryöstönalaista sekä muuta irtainta tavaraa. nimittäin kultaa ja hopiaa. vaski-, messinki-, tina-, plakkija rautakatuja, llasia ja posliineja, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, niinkuin sänkyjä, piironkeja, peso-, ruokaja muita kaappeja, kirjoitusja muita pöytiä, tuolia, y. m. , seinäpeiliä, kynttiläkruunuja. 1 seinäkello kaappinensa, sänlyvaatteitahöyhensekä ruovonpää-täytteellä, liinaja pöytävaatteitä, hyvämäisiä miehenja naiSväen-pitovaatteita, tyhjiä tummi-astioita. langastuoleja. lamppupeiliälullatuilla raameilla, tauluja, gitarria. 1huoneenjalovarustin.
1 isomaiuen listamatto, lurerija lasirattaita, ynnä monenlaista huonekomsua sekä joukko kruunun niinimattoja ja nuoriajoka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista lokakuun 7 Kesliviillona tämän lokakuun 23 p. , allainlello 9 ed. ja 3 jpp. . myydään täkäläisessähuutokamaiissa, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, suurimainen joukko koloja puoli-villafia kankaita, niinkuin mustaa paramattaa. tamlottia. saisia, Parisin sarsta, sattiinia, orleania. BaryN farstå, ja vallan hyväa portviiniä. ynnä yhtä ja toista; joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista lokakuun7 p.
Perjantaina tämän lokakuun 25 p. allain kello 9 epp. , myydään entisessä Aspelundin malllartanossa Uudenmaan tullin takana Wastamäen ahteen vieressä, julkisella vapaehtoisella huutokaupalla kaikenlaista irtainta tavaraa, nimittäin hyvin korjuun-saatuja heiniä, 50 aarnin paikoilla, rukiita, kauroja, herneitä, oltia, ruumenia ja tähkiä, ynnä Yhlä ja toista, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarista Summakaupalla . Forhman.
tarjotaan halullisilletyöhönvhtyville. sunnuntaina, tvlevan joulukuun B:na päivänä. Jokioisten kirkossa pidettärvassä julkisessa pitäjänkokouksessa, mainitun kappelin kirkon täydellinen parantaminen niin sisusluin ulko-laiti, ’stenliu puolesta, sekä annetaan tielää että tämä parannustyö koeliasti vahvistetuu piirustuksen ja lualsun-osotulsen mukaan on laskettu neljän tuhannen seitsemän sadan (4. 700) hopiaruplau arrvoon.
ja että lukin mainittuun kaupantekoon aikova on velvollinen, ennen huutokaupan aljettua. otollisen takauksen työn oitiasta täyttämisestä määrättäväauaikaan osottamaan seurakunnan jäsenille, jotka päällensä ottarrat toimittaaksensa osan aineista, setä tehdäksensä tarveelliset päivälyöt. Joka haluaa tarkemman tiedonpiiruötutsesta ja malsun-osotuksesta. saavisenJokioisten kartanossa. Tammelasta lokakuun I:nä päivänä 1861.
A. IL. Granfelt.
Kirkonpaimen.
Kuulutus.
E. Wigren. Turun papiston ja kirlonpalveliain sekä toisen kaupunginlääkärin palkat tältä vuodelta tuin myöskin kuorin maalauSraha on määrätty maksettavaksi seuraavina päivinä. nimittäin: maanantaina tämän lokakuun 28 p. «»simaisen kaupunginosan I—2o kortteli, tiis, laina 29 p. loput ensimäiseotä kaupunginosasta, keökiviikkona 30 v. toinen kaup. osa, tuorstaina 31 p. lolma§. neljäs ja viides kaup. osat, perjantainmarraskuun 1 p. entinen Luostarin kortteli, lamvantaina 2 V. kuudes kaup. osa. maanantaina 4 p. seitsemännen lauv. osan 1—22 kortteli, tiistaina 3 p. loput seitsemännestä taup. osasta ja kahdeksas kaup. osa, kesliviiklona 6 p. yhdeksäs laup. osa ja entinen Uudenkaupungin kortteli, tuorotaina p. entinen Merilortteliaina laloon n:ro 214. perjantaina 8 v. loput mainitusta korttelista sekä entinen Pohjan kortteli jalauvantaina 9 p. Pikisaari, Ruissalo ja muut ulkona kaupunkia «survaiset mutta seurakuntaanluuluvaiset henget; mainitut rahat, joita tulee maksaa sama roerta luin kolmena vumeisinä vuosina. ylöskannetaan sanottuina päivinä kellu 8 ja 11Wlllillii epp. Prinkkalan muurissa, joka asianomaisille ilmoitetaan. Turusta lokakuun 12 v. 18Ll. Komiteankäskystä Höyrylaivapellit <l3^v kulkee lokakuussa tänä vuonna Uu<^DMH^denlaupungin, Naantalin jaTurun fefäSalon-lauppilan välill jalähtee:
20 p. Turusta Saloon kello 8 epp.
21P’. Salosta Turkuun kello 8 epp.
Kadonnut.
karman Turussa.
kirjoittaneelta Noin kahdeksan päivää iltten katosi tietämättömällä tavalla venhe. maalattu kellasetsi ulkoa ja sisällä sekä tervattu pohja, ilman peräsintä ja perärautaa mutta varustettu planllu-kölillä pohjan alla peräpuolella.
Se kunniallinen ihminen joka mainitusta veuheestä taitaa antaa tiedon, saa kllnniallisen palkinnon alle Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluvan antauut: V. T. Nenvall.
Myytäväna.
«AMVHi-onpeunlil-avisaiaouvkeetitlaa-, lKokrikmiam, iRnyensaähnkojjau. hStiale, aPruinmi–, Palmuta Xali-funttiloitä. Silurin-juuria. voitettua sikuna. Pietarin fateuvia, Helsingin faipuaa mvypi I. 20. Blomberg.
Krinoliinin jämuttimiä isommissa ja rrähemmissä osissa myppi halpaan hilitaan Pebr A. Svibeig herrain C. & F, itfermannieit livimuurissa.
Turun polisilamarinilmoituksia. Lokakuun 13 p.
toi 7:nen linjapataljonan vältvääpeli polisikamariin puna-ruusuisen taskun, jossa oli lamarin-avain, ruotsalainen virsikirja ja valkonen lallariliina merkiity puustaveilla I. S. , jonka omaisuuden sotamies Aleksei Kolabof olilöytänyt Kirkkotorilta.
16 p. v moittiNousiaisten lukkarin Lindholmin piika luhanna Antintytär tämän luun 12 p. Uudella torilla kadottaneensa 4 ruplaa 90 kop. hop. , nimittäin yhden 3 ruplan setelin ja pientä rahaa.
Samana päivanä ilmoittettiin^polisikamariinettä vähäinenvenhe, jota ulkoa on maalattu mustaksi mutta sisältä viheriäksi, on kiini otettu Aurajoesta.
17 p. ilmoitti:
I:ksi peltomies Juha Wigren Sotalaisten kylän tieltä löytäneensä 3 aniainta yhdessä limpussa; 2:tfi falvumies Otto Palmgren että hän Kirkkotorilla hirren alta oli löytänyt2 tyhjää rahakukkaroa teräsjänteillä; 3:ksi palvelia I. F, Pihlman että hän elokuun lopulla oli kadottanut 6-luodin painavanhopiakahvelin, merkitty pttustaveilla A. B. ; 4:ksi porvariBrovallin trenkiFredrik Hellström että häneltä oli viety musta päällistalki, yksi pari housuja, musta verkaliivi ja villahuivi. — 19 p. ilmiantoiI:ksirusthollari Kustaa Lindgren että hänen tervattu venheensä oli kadonnut Aurajoesta kaupungin leittohuoneen alta; 2:lsi Raision pappilan torppari Aapraham Kattelus että hänen venheestänsa kalarannassa tröijynlälläristä oliviety kukkaro, jossa oli 5 ruplaa hop. Torppari JuhaHellström Ahtisten kartanosta Aslaisten kappelista, joka sen oli vienyt, saatiin tiini ja’ tulee siitä rangaistavatsi; 3:ksi torpparin leski AnnaKristiinaBlomqvist Ovensaaren kylästä Korpon pitäjästä että hänen venheensä eilisen päivän ehtoolla oli viety kehruhuoneen lautasta Aurajoessa toiseen rantaan, josta venhe löyttiin, mutta siitä oli kadonnut kaikki tavara, nimittäin valkonen ryijy, kirjava klänninli, sininen vertalalki, 5 naulaa mannalryyniä, palanenanturanahlaa, 1vasikan-nahka, saappaan ftäällisnahat, 2 naulaa sokeria, 1 naula kahvetta, puolituopia rommia, 1 kahvepannu, 4Z kyynärää sinistä sarkaa, 5 naulaa leipää y. m. ; 4:ksi ajaja Juha Juhanpoika löysi Linnankadulta 4 kyynärää mustaa saksimia. Samana päivänä toikoulupoika A. Strängberg polisikamariin teräksisen rannerenkaan hopialukulla, jonka hän oli löytänyt komeliahuoneen vierestä. Myöskin samana päivänä otettiin kaksi kertaa varkaudesta rangaistulta mieheltä Antti Aristarkus Grönfeltiltä poispieniliinanen paita ja talvisilat, jotka luullaan varastetuitsi.
M43. Perjantaina Lokakuun 25 päivänä 1881.
Sanomill Turusta.
4 Rukouspäivänä saaruaavat:
Piis lirlbssa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapu , hlinen Cederberg; Ruots. Aamusaarnan: Warapastori Sarin; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan:Pas Piplianselitylsiiipitävät tulevalla viikkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Warapastori Malmström ja ketzkiviitkona kello 5 jpp. suomen kielellä Warayastori Indrev.
torinapulainen Tervanen.
Hthrnh. lirlosfa, Suomea: WarapastoriMalmström.
Hinnan Nrlossll, Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on tämän vuoden tammikuun 17 p. armossa määrännyt dulun ja Kuopion lääniin asetettamaksi kaksi maamiljelysopettajaa maltiomarain kustannuksella, velmollisuudella antamaan yhteiselle kansalle ilman maksota opetusta ja neuvoa maamiljelyksessä ja talouden asioissa.
Tämän lokakuun 8 p. on lääkeopin lisentiati G. A. Gråberg määrätty kaupunginlääkäriksi Kristiinan kaupunkiin. Samana päivänä on Laukaan kihlakunnan kruununmoutiG.
A. Grönlund saanut eron virasta elinkautisella eläkkeellä.
Turun ja Porin läänin maaherra on tä> män kuun 14 p. antanut seuraaman kuulutuksen:
”Koska, niinkuin tietty on, sitä pa> haa tapaa jo kauman aikaa muutamissa osissa lääniä on pidetty että muutamat kauppiaat, mapriikien ja pruukien isännät ynnämuut omat oikian rahan verostaantaneet kirjoitettuja eli painettuja seteleitä suuremmasta eli vähemmästä kopekka-armosta, omistajalle suoritettamia, kuin myöskinpainettuja osoituskirjeitä muiden yksinäisten miesten nimessä, niin saan minä, Suomen keisarillisen senaatin käskystä, tämän kautta varoittaa läänin asukkaita tilinteoissa ja mseateihleeittuäksjaissoasovitausktsaiaa, nkootstakma asta semmoisia ne omat laissa kielletty eikä siis taitta käyttää kruunun veroin suorittamiseksi, jotka mälttamättömästi pitää laillisessa rahassa maksettaman. ” Waliokunnan vaalia. Tampereen, Rau man, Uudenkaupungin ja Naantalin porvariston edusmieheksi on malittu Tamperen m. t. pormestari Prokops. Pöytyänkeräjäkunnassa on malitsiamieheksi kutsuttu kirkkomäärtti Samuli Manttaali.
Kaasulvalaistusta nyt todestikin moidaan toivoa tulemaksi syksyksi Turun katuja valaisemaan, koska ne talolliset, joiden latuihin se koskee, yksimielisesti ovat päättäneet asian toimeen panemisen, ja sitä marten nyt on syntynyt yhtiö, jonka toimikuntaan miimis perjantaina valittiin jäseniksi kauppaneumos Dahlström, apteekari Stigzelius, kauppias Lindblom, konemestari Eriksson jakirjakauppias Lillja, sekä varajäseniksi konsulit Same ja Sjöström. Yhtiöon asetettu osakkeille, joiden luku on määrätty 750:ksi, kukin 100 ruplan armosta, joista aluksi maksetaan 10 prosenttia, mutta loput tarvittaissa.
Janakkalassa vihittiin lokakuun 11 p.
pitajankoulu, joka jo oli saatu niin valmiiksi että opetusta siinä taittiin alottaa. Oppilaista sisäänkirjoitettiin aluksi 41. Wihkimyksen jälkeen antoi paroni Boije Hakoisten kartanossa puolipäivällisen, johon oli kutsuttu pitäjän herroja ja talonpoikiakin.
Tässä tilassa koottiin koulukassaan 15 ruplaa hop. , jota paitsi usiat lupasimat köyhien ruokavarakfi jauhoja, perunia, y. m.
Hiippakuntain sanomia. (Turun. ) Vaaliin on Pantu Merikarvian, kirkkoherran virkaan 1) Laitilan pitäjänapulainen A. W. Ollgren, 2) Uudenkaupuugin kappalainenvp. I. I. Korsmän ja 3) Hinuerjaen kappalainen WP. F. A. Björkqvist, sekä Htaslisten saarnaajan virtaan I) välisaarnaaja siellä I. H. Roos, 2) Lopen kappalaisensiainen A. Grön Hlllm ja 3) Sääksmäen pitäjänapulainen K. I. E.
Nlombergh. — Lailliseen voimaan tullut vaalinpano Karjalohjan kirkkoherran virkaan ja vaalisaarnat määrätty pidettävätsi, sekä Karjankappalainen A. Bergman toimittamaan vaali siellä tuletvan helmikuun 16 p.
Määrätty Messukylän tappalainenvp. L. G. W. Törnmalloman virtansa ohessa toimittamaan opettajan virkaa Ahlmannin fti «äjänkoulussa siellä, merikapteini K. G. Wörsten tänä termininä toimittamaan lisäopettajan virkaa Pietarsaaren alialkeiskoulussa, ja Wihdin kirkkoherra H. W. Hellström luvernörinkäskyläisen kanssa pitämään lirkonkskousta Karjalohjalla Sammatin lappelilaisten pyynnöstä, saadaksrnfa niinä Pyhinä, jolloinpappi ei kirkonmenoja pidä heidän kirkossa, kotaontua siellä rukouksiin, kuin myös kirkkoherran apulaisen asumisesta heidän seurakunnassansa, vapaudesta emälirkanlukkarin palkkaamisestasekä oikeudesta oman kirlon juureen saada haudata kuolleensa.
Haettavana lisäopettajan virka Turun alialkeistoulussa, toisen lisäoftettajan virka Waasan ylialleiskoulutzsa, opettajan virlaPietarsaaren alilouluösa, apuopettajan viilesemassa koulussa seka toisenopettajan virkaGodbynallitoulutzsa, kaikkihaliainpuutteesta.
(Kuopion. ) Määrätty linnansaarnaaja A. G. Westerlund toimittamaanjumaluus-opin lehtorin virkaaKuopion lntiosfa, lekMrin provasti Berghin virkamatkalla ollessa.
— sPorvoon. ) WirlavapaudensaanutRantasalmenkappal.
vp. E. I. Rosehier livulloisuuden tähden. Määrätty v. t. kappalainen Rantasalmella A. O. Forsblom eteenpäin toimittamaan lappalaisen virkaa siellä, ja Korpilahden kappalaisen siainen H. F. Noisman Mirkaja armonmodensaarnaajaksi siellä. Wirkavakuuskirjan saanut v. t. opettaja A. Björkqvistopettajaksi kovisan alialleitzkouluun.
»nslleitll Turussa. Lokakuun 6p. kirjuri A. A.
Nordenstedtin tytär Thekla Aleksandra 1 kuukauden ijässä, <4 p. muurarinkisällin G. Stenlundin lesk Nnna Strandberg 65 vuotisena, kapteinin F. A. Levifonin tytär Saida Sigfrid Aleksandra 2 vuotifena, merimies Heikki Antinpoika Navosta kuollut läänin lasaretissa 40 vuotifena, 15 p. talonpojan loosep ’lifalinpojan lapsi Amanda Kustaava Perniöstä 1 vustisena; 16 ft. kirjuri A. A. Nordenstedtin poika August, Aleksander 1 vuotisena, 19 ft. salvulisälli Fredrik Enqvist 64 vuotisena, ittellisvaimonluhanna Antintyttären tytär Emma Pöytyältä kuollut lasaretissa 3 vuotisena, ittellisvaimon Wilhelmina Kustaantyttären tytär Josefina Tampereelta kuollut lasaretissa puolen vuotisena, 20 p. mittari Kustaa Lindfors tapaturmaa hukkunut Turun jokeen 43 vuotisena, 21 ft. tohtori I. ludreniutsen tytär Aina1vuotisena, nmurarintisällin P. A. Lindholmin lapsi Maria Matilda 4 vuotisena, 22 p. karvarinkisällin M.
Lagerblomin vaimo MariaKristina Bäekman64 vuotisena, sateenvarjonteliän-kisälli Frans Fredrik Nyberg 23 niuotisena, merimies Frans WilhelmHolmen 211 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin ftää kirkossa, viimeitz pyhänä ensi erä: trenti Juha Kustaa Antinpoika ja palvelusneiti Serafia Fagerholm, sekä karvarintisälli Kaarle Henrik Selan ja neiti Sofia AugustaHimberg.
Tehtaan mies K. K. Tampereeltaja H. K.
Karkusta ilmoittakootnimensä täydellisesti Sanomain toimitukselle, niin teidän kirjeenne pannaan sanomiin.
Kysymykset, jotka ovat määrätyt ensitulevalla tammikuulla kokoontuman valiokunnan keskusteltamiksi, omat jaetut neljään luokkaan:
Oikeusasioita, ». Kirkkolakia, 6. Merilakia ja v. Yhteistä taloutta koskemia kysymyksiä.
Ensimäisen luokan kysymyksissä ehdotellaan 1) että miehen naima-ijäksi tulisi 21 vuotta, vaimon 16; 2) että kielto orpanain naimista vastaan lakautettaisiin; 3) että mies jamaimo saisimat yhtäläisen naimaosan heidän yhteisessä omaisuudessansa, kuulukoot mihen säätyyn hymäänsä ja olkoon omaisuus kaupungissa taikka maalla, sekä että sääntö huomenlahjasta tämän mukaan muutettaisiin; 4) että eroitus maaja kaupunki- oikeuoen malilla perinnön-saanninkin puolesta taumoitettaisiin, niin että isä ja äiti, poika ja tytär, meli ja sisar maallakin perisimät yhtäläisen osan; että Perintökaaren 3:as luku esitysmuotonsa suhteen sopivasti muutettaisiin seka että siaismalta määrätäisiin ulottumaan orpanille ja heidän jälkeisillensä etäisemmissäkin sukupolmissa; 5) ettei kiinteää omaisuutta poisantaessa pitäisi olla malta tehdä sen hoitoon koskevia ehtoja pidemmäksi kuin ensimäisenvastaanottajan ja hänen puolisonsa elinkaudeksi, eikä omistusoikeudesta kaumemmaksi kuin testamentineli lahjanottajan ensimäisen jäl< keentuliau suhteen, sekä ettei muissakaan kiinteää omaisuutta koskemissa välikirjoissa saisi omistustaikka hallinta-oikeutta ahtaammaksi rajoittaa; 6) että naimatoinmaimo maärä-ijässä tulisi taysivaltaiseksi; 7) että säännöt holhoojista ja heidän velvollisuuksistansa ja oikeuksistansa uudistettaisiin; 8) että elatuksen ja muitten ehtoin tinkiminen kiinteän omaisuuden jättämisessä toisen haltuun rajoitettaisiin; 9) että aatelisto luopuisi yksinomaisesta oikeudestansa säteritilain ja muun relssimaan omistamiseen; 10) että annettaisiin yhteinen asetus siitä, että, kuin ei löydy kiinteän omaisuuden saantoa todistamia asiakirjoja, sanomalehdissä on kuulutettama, että saantoa käypi yön ja muoden kuluessa moittiminen; 11) että tarmittaisiln uusi asetus maalohkaisemisesta ja maatilain jakamisesta; 12) että perikantalunastuksen oikeus maalla pidätettäisiin ainoastaan lapsille ja manhemmille, mutta kaupungeissa sitä vastaan peräti kumottaisiin, sekä että kaupungissa naapureille omistettu lunastusoikeus niinikään kaikissa muissa tapauksissa paitsi niissä, joissa naapurilla on haittaa myydyn omaisuuden lähisyydestä, lopetettaisiin; 13) etta määrätäisiin tilanhaltiainmelmollisuudet ja heille maksettama palkinto, kun vesijohtoin, koskenverkausten ja järmilaskemisten tähden heidän rakennuksensa ja laitoksensa siirretään tahi hävitetään; 14) että jäätäisiin korkeampi rangaistus toisen eläinten haamoittamisesta ja tappamisesta sekä eläinten rääkkäämistä vastaan yleensä edesvastaus; 15) että maalaisten palomakuutusyhtiössä makuutetut jamakuutettamat rakennukset mapautettaisiin palo-amun maksosta; 16) että toimitettaisiin yleinen maaluomutussääntö; 17) ») että kielto ottamasta enempää kuin 6 prosenttia muotista korkoa joko kokonaan peräytettäisiin taikka kumminkin rajoitettaisiin, k) että sille melkamiehelle, joka oikeuden edessä kieltää nimensä ja kirjoituksensa ja siitä kiini tulee, olisi säännettämä joku osa melasta sakoksi, «) että melkomisoikeuden määrä-aika olisi tarkemmin rajoitettama ja myöskin yhteisten rahainkannosta tehdyn takauksen suhteen kaytettämä, 6) että ominaisten takausmiesten edesmastausmelmollisuus someliaastirajoitettaisiin, e) ettei melkomisasioissa, joissa on selma melkakirja taikka muu ulosmittausalainen asiakirja, vastaajan selitystä olisi «vaadittama sakon haastella, maan sen lihalla, ettei häntä muuten asiassa tule ollenkaan kuultamaksi: k) että melkamankeuteen saisi panna ainoastaan alkuperäinen velanottaja, mutta ei hänen perillisiänsä, s) että kauppakirjain todistusja ryöstömoiman suhteen tyyskemmin selitettäisiin, mimmoisia niitten tulee olla ja kuinka kauman niillä melkoja käypi hakea; 18) että tarmittaisiin asetus, joka määräisi osakkeille perustettuin yhtiöin ehdot sekä mitä semmoisia asettaessa on maarinotettama; 19) että konkursilakimme tykkänään uudistettaisiin; 20) että, ennenkuin uusi rikoslakivalmistetaan ja maasäätyin tutkintoon annetaan, oliss keskusteltama siihen pantamista rangaistustamoista, jotka senatiu mielestä tulisimat olemaan: ») yksinkertainen kuolemanrangaistus teloituksen kautta, d)raippamitsoilla ja vitsoilla rankaiseminen, 0) kunnian ja kansallisen luottamuksen menetys, ll) vankeus ja työnteko linnassa, e) yhteinen työnteko oijennushuoneesfa, s) vankeus vedellä ja leivälla, 3) vankeus yhteisessä läänivankihuoneessa, n) rahasakkoja, i) julkinen anteeksi anominen; että olisi päätettävä, jos ja millä ehdolla muut rangaistustavat ovat lakautettavat ja kuinka vasta käytettävat rangaistustavatkeskenänsä ovat verrattavat ja toisiksi muutettavat sekä että tutkittaisiin, ») eikö hartauden harjoitusta tarkoittamille kokouksille kämifi suurempaa mapautta antaa, b) eikö julkinen kirkon. rangaistus olisi hyljättämä ja salarippi ainoastaan kirkolliseksi toimeksi muutettava, «) eikö lapsen murhan ja salaisen synnyttämisen suhteen rikosten eri suuruus olisi tarkemmin rajoitettama ja rangaistukset sen jälkeen sovitettavat sekä mielä muitakin toi-mia tarpeessa tämmöisten jrikosten mahentämiseksi, 6) eikö olisi maärättäva korkeampi edesmastaus haamoittamisesta ja aseilla häristelemisestä, «) eikö laki kaksinkimpusta ja siihen aihetta antamista loukkauksista olisi muutettava, l) eikö muihin sanoilla tahi töillä ihmistä vastaan tehtyihin loukkauksihin tarvittaisi ylennettyjä rangaistuksia, g) eikö rautatiet, kanavat ja muut yhteistä hylvää tarkoittamat laitokset olisi rauhanalaisiksi julistettamat, l») eikö tarvittaisi tarkkaa sääntöä, saako oikea omistaja ottaa ryöstetyn tahi »arastetun kalun takaisin lunastamalla tahi lunastuksetta kolmannelta mieheltä; 21) että lakmannija kämnerioikeudet hämitettäisiin, ja että lakmannikapat käytettäisiin oikeussäädyn tarpoisin; 22)etta keräjäkunta saisi malita lautakunnan jäsenet, ja että keräjakapoista korkeintainkinkolmas osa lankeisi lautakunnalle; 23) etta mahempiä rikosja juttu-asioita saisi, hovioikeudelta lupaa pyytämättä, mälikerajissä tutkia, kuin jompikumpi riitaveti niin tah-too ja kulungit maksaa; 24) että aateliston rikosja muut oikeudenasiat olisivat kihlakunta- oikeudessa, eikä homioikeuoesfa tutkittamat ja ratkaistamat; 25) että krnunnntalojen malilla maista ja kylärajoista syntymat riidat olisivat kihlakunta-oikeudey eikä kuvernörien päätettämät; 26) etta se. joka useammassa paikassa on kovempia rikoksia tehnyt, on tuomittava yhtä haavaa siinä, missä viimeinen rikos harjoitettiin, mutta että jos rikokset omat mähempia, hän niistä saadaan tuomita erittäin kussakin paikassa; 27) että sakoilla rangaistavissa rikoksissa saisi sekä mastata, että tehdä kanteen asiamiehen kautta; 28) että myöskin rikosasioissa saisi jommankumman riitaveljen poissa-ollessa todistajia kuulustella, ja että kaukaiset todistajat saisimat antaa to-distuksensa toisessa oikeudessa; 29) että maikka rikoksen syytösaika on ohitse, asianomaisella olisi malta erittäin hakea siitä mahingon palkkioa; 30) että raastuvanoikeus olisi tuomiomoipa kolmella jäsenellä, senatin oikeusosasto ja homioikeus rikosOrihpääläinen.
Drihpäästa lokakuussa. Täällä on nyt ollut niitä niin kutsuttuja ”Topograsi-rysfiä”, jotka ensin itse omin luvin ovat itsensä kortteeranneet, mutta ei siinä ole kyllä, vaan he ovat tehneet paljon vahinkoakin, koska ovat paljon hakanneet puita metsässä nurin, ja kaataneet aitoja niin että siat ja muut elukat saavat ilman estetä mennä oraspelloille ja tehdä vahinkoa; myöskinkäymät samat ryösät keskellä meidän nyt kasvavia oraspeltojamme ja tälläilevät koneensa keskelle sarkoja, mitään huolimatta jos orakset tallataan ja omistajalle tehdään vahinkoa.
Se ei suinkaan ole hallitukselta käsketty että niin tehdä. Eikä taida kukan aina käydä peräänkatsomassa koska aita lyödään kumoon, ja puita kaadetaan, erittäin kuin siitä ei ole mitään ilmoitettu, että kukin olis saapumilla ja katsois aitansa perään, ja kaatais metsässä puun, jos niin olis että se heidän tiellänsä on. Sanotaan että samat ryssät ovat hakanneet yhden fotamiehistänsä puolin kuoliaksi. Tämä on kirjoitettu vaan sentähden että toiset maamme miehistä tietämät katsoa eteensä. Sillä onhan meilläkin vielä Laki.
Kirje-vaihtoa.
Merilakia koskema 37:äs kysymys esittelee uudenmerilain sekä uuden makuutusjahaaksirikkosäännön tarpeellisuutta.
Ileistä taloutta koskemissa kysymyksissä ehdoitellaan: 38) että miinanpolttoja miinanmyynti- oikeus herkeisi olemasta sidottuna maamiljelykseen, joka sitämastaan mapautettaisiin siitä tähän asti maksetusta merosta; 39) että majoitusmelmollisuudesta tehtaisiin semmoisia määräyksiä, että se tulisi tasaisesti kaikkia koskemaan; 40) että kunnallisasetusehdoitus tutkittaisiin ja lausunto annettaisiin kunnallishoidon järjestämisestä kaupungeissa; 41) että tehtaista ja käsipajastoista olisi maksettama vuotinen mero, ja että niitten omistajain tulisi olla osallisia kunnallisissa rasituksissa ja niinmuodoin myöskin kunnallisissa oikeuksissa; 42) että henkirahain maksoa koskemat asetukset tarkastettaisiin ja tämä maksu ajan suhteitten jälkeen järjestettäisiin; 43) että salpietarinvero lakautettaisiin; 44) että vaivaisja työhuoneisin suoritettamat maksut olisimat lamennettamat muihinkin laitoksiin ja muutamissa tapauksissa koroitettamat; 45) että karttapaperimakson suorittamisen suhteen noudatettamat asetukset olisimat tarkastettamat; 46). että maan suojelemista marten joku määrämakso olisi pantama niitten kaupunki ja maalaisten päälle, jotka tähän asti omat olleet siitä mapaiya, ja että määrättäisiin, kuinka huominpidon kanssa, johonka aatelisto mapaatiloiltaan on melmollinen, masta on menetettämä; 47) että maasäädyt maltiomelan kuittaamiseksi ottaisimat ajaksi jonkun suostuntameron maksaaksensa, ja että sen ohessa hankittaisiin riittämiä maroja a) kansa-opetuksen ja koulutoimen parantamiseksi, K) tieja mesikulku-yhdistysten seka järmilaskuja suomiljelyshankkeiden edistämiseksi ja o) tulitornien rakentamiseksi maan rannoilla; 48) että hallitus maltautettaisiin lainanotolla hankkimaanmaroja Wiipurin läänin lahjoitusmailla asumain talonpoikain auttamiseksi maatilainsa perinnöksi lunastamiseen; 49) että kaupunkien pormaristo enemmän kuin näihin asti auttaisi koululaitosten ylläpitoon; 50) että kun perustusmero maatiloista luonnossa suoritetaan, mutta muosimerohinta sattuu olemaan mähempi kuin keskimerohinta, eroitus niitten malilla olisikruunulle lisäksimaksettama; 51) että määräykset seurakuntain melmollisuudesta pappilaa rakentamaan ja keräjäkuntain melmollisuudesta keräjähuoneita laittamaan, olisimat korjattamat ja kirkon sekä pappilan rakennus tapahtuma uuden manttaalin jälkeen; 52) että tutkittaisin: ») omatko mapaja perintötilain omistajat metsainsä miljelenusessa rajoitettavat ja erinäisissä tapauksissa puitten istutukseen taikka siemenkylvoön velvoitettavat, b) moitaisiinko aitoja mähentää, jos eläinten omistajat vaadittaisiin raamaistansa maaria pitämään, e) eimätkö rajalinjat olisilaajemmiksi tehtämät, ll) mitä muutoksia metsästämistä ja otusten pyyntöä koskemat asetukset maatimat, e) millä keinoin kalastamiselatuskeinoa on autettama ja kalain sikiämistä edistettämä, l) millä ehdoilla tilanomistajat moitaisiin hollikyydinja tienteonmelmollisuudesta mapauttaa taikka kumminkin joku huojennus heille siinä hankkia, F) olisiko kaupanteolle, merikululle, tehdasliikkeelle ja ammattiharjoittamiselle suurempi mapaus suotama ja eikö jokaisen suomen alamaisen pitäisi saada tuoda tamaroita ulkomailta omaksi tarpeeksensa kuin myöskin laimoja reidata ja seka kotiettä ulkomaista laimaliikettä harjoittaa, ll) kamisikö jymain ulosmienti ja maahantuonti jättää vapaaksi, i) omatko seteliä ulosantamat yksityispankit tarpeellisia ja kruunun apua ansaitsemia, K) eikö merikaupunki-, muorija takkirautapainomitan asemesta olisi ruokakaluinpainomittaa käytettämä, l) missä osissa tarmitsee palkollisfaantö ja asetus laillisesta suojelluksesta muutoksia, m) millä ehdoilla olisi Jonnin joutavia.
XLI/I.
Pappilassa pantiin jouluksi olutta tavallisuuden mukaan, eikä suinkaan huonoa, sen ymmärrät. Lukkarin teki kans mieli kurkun voidetta, mutta, mitäs köyhän auttaa? ei ollut oluen varoja. Niin luikahti salaa pappilan kotaan, kun olut siellä kävi parasta puhtiaisossa ammeessa. Mitäs tästä? Kuuluupa askelten narina oven takaa; lukkarille kiiru, ei tiedä mihin päästä piiloon, näkee orren ylhäällä, kiipee sen päälle.
Tulee pappirouvanensa: otetaanvarsikuppi, maistellaan olutta ja puhutaan ruotsia ammeen partaalla. Lukkarille rupee käymään pitkäksi kykyttää pienellä orrella, kuin kukko; jalat puutuvat, kädetkin väsyvät ja heltiävät
putou viimein että präiskähtää ammeeseen, olutta papin ja rouvan silmille ja korville. Johan tätä olisi kuka hyvänsäpelästynyt. Pappipakoon että kappa löyhyyja rouvakirkuenparkuen perässä, niin paljo kun varvasta on. Lukkari sillä aikaa kotiansa, kuivailee vaatteensa, ja menee sitten vapaan miehen tavalla pappilaan.
Täällä kilvan juttelemaan: ”Lempo taikka mikähän lienee on meijän oluessa
mihin se nyt kelpaa?
eihän sitä kukaan juoda uskalla
tohtiiko »itä kristilliseen maahankaan kaataa?” Lukkari kohta keinon keksi. ”Älkää kuolemaksenne pisaraakaan maistako”, lausui lukkari, ”papinvatsa tahtoo ilmankin paisua Ha välisti rouvankin, niitä siis jos vielä noiduttuja joisitte; mutta mitähän olisijos minä maallikko, joka kyllä pysyn ohukasena elinaikani enkä muutoinkaan liene paljon parempi pannahista, ottaisin sen Hpistäisin poskeeni?” Olut annettiin lykkäämättä lukkarille, joka täytti tynnyrinsä ja sitten piti hyvää suuta hiivanuutiin asti; ja pappi sai olla juhlansa kaljalla.
Tämmöisissäkansan kesken käyvissä jutuissa papista ja lukkarista on se merkillistä, ettäedellinen on aina varakas ja liijan yksinkertainen, mutta lukkari sitä vastaan köyhä ja vikkelä.
Suittaa olla, että lukkarit ikivanhoina aikoina ovat kehuneet kurejansa, panneet näitä alkuun.
XLVU.
Vanha pappi toi lautasella muutamia lasia saksanviiniä Pietari Ensimäiselle, mutta patentti-oikeus hakioille myönnytettäma, n) eikö merimieshuoneitten tulisi maksaa kustannukset karanneitten merimiesten kotiintuomisesta ja nämät kormaukseksi saada sekä laiman päällysmieheltä että sen mäeltä kantaa heidän kuukausipalkkansa jälkeen lasketun makson, o) eikö seurakuntain pitäisi muotuisilla rahakeräyksillä hankkimaan itsellensä maroja kirkon ja muitten yhteisten huonetten rakentamiseen.
Muistutettama on lopuksi, että nämät 52 kysymystä, joitten tärkeyden lukia meidän miittaamattammekin käsittää, omat maltiopäimiä marten tehdyt, ja ettei niissä kertaakaan valiokuntaa mainita. (Häm. ) asioissa viidellä ja mahemmissä asioissa neljällä jäsenellä, kihlakuntaja lakmannioikeus esimiehellä ja viidellä lautamiehellä; 31) että jos joku tuomio-istuimen jäsenistä haluaa saada asiakirjat tarkemmin katsettaviksi tahi muuten miettimisen aikaa, se on ilmoitettama heti kirjain ylösluettua, eikä vasta äänien annossa; 32) että maakauppaa koskemat jutut omat kihlakunta-oikeudesta valitusten eikä metomisen kautta hovioikeuteen saatettamat; 33) että O. K.
25:nnen lumun s:nnessä §:eessä luetelluista rikoksista muutamat eimät ole niin tärkeitä, että niinkuin siinä määrätään, olisimat hovioikeuden tutkintoon jätettämät, ja että siitä sitämastaan on poissa toisia, jotka olisimat mainittuun oikeuteen lykättämät; 34) että metomisja nosto-hakemusasioissa saisi ennen määrapäimääkin jättää muutosanomus oikeuteen, ja ettei hakian tarmitsisi laittaa kulungeista ja mahingosta takausta; 35) että nostoraha vähennettäisiin 50:ksi rupl.
ettei nostohakian tarmitsisi lunastaa asiaan kuulumia homioikeudenriitakirjoja eikämennä mankeuteen asian päätöstä odottamaan, kun ei hän moi homioikeuden tuomiota täyttää, sekä että niihin asioihin, joissa käypi homioikeuden päätökseen malitus-järjestyksessä muutosta hakea, olisi useampia toisia lisättämänä.
Kirkkolakia koskemassa osassa, joka kasittää 36:nnen kysymyksen, ehdoitellaan: «) että koulumeno eroitettaisiin kirkollisen hallituksen alta omituisen hallituksen hoitoon, ja että tuomiokapitulit muutettaisiin toisenne öisiksi, d) että syntymä-oikeuden luonnottomat rajat kumottaisiin, e) että pappien vaali sekä perustustensa että nykyisen järjestyksensä suhteen muutettaisiin ja uusia manttaalia siinä noudatettaisiin, 6) ettäpappien saatavat kaikki ilman eroituksetta määrättäisiin jymissä, jotka maksajat saisimat vuoden keskinkertaisen verohinnan jälkeen suorittaa.
Piplianselityksiäpidettään tulevalla vulkoa:tiistaina kello N jpp. ruotsinkielellä ja keskiviikkonakello 5 jpp. fuomen kielellä.
! kilä Sammun kylästä Huittitten pitäjää, että kunhan samana päivänä kello 6 aikaan ehtoolla ajoi Ryssän Kirkkokatua, tuli kolme tuntematonta miestä ja hyppäsivät hänen rattaillensa, jossa yksi otti hänen kurkustansa kiini ja toiset ryöstivät75 ruplaa hop. , hänen yltänsä harmaat verkanahat ja matkavakan, jossa oli ruokavärkkiä. Werkanahat onlöyttykadulta mutta muusta ei ole mitään tietoa saatu.
22 p. ilmi antoi neiti Lovisa Leander lähellä pääkirkkoa löytäneensä hopiaisen sylinterikellon. — 23 p. ilmoittiI:ksi kauppias I. G. Wikeström että nikkari Sileniutselta, Vaasasta kolosin, saman luun 18 p. tämän kaupungin seurahuoneesta, jossa hän olikortteeria, oli viety hopiakello paiväviisarilla; 2:ksi varvin salvumies Kustaa Silander että hänen vajastansa murtamalla !oli viety kahdet’ lampaannahkaset ftälsyt ja 1pari saappaita.
26 ft. ilmoitti talonpoika Matti Eklund Helson kylästä Kolarin kappelia että edellisenä yönä hänen venheestänsä Aurajoessa oli varastetttu punanen arkku ja siinä taitelluista tavaraa setä villaryijy ja muita kaluja. Tästä varkaudesta on kiini otettu kolme erää ennen varkaudesta rangaistu löysä mies Enot Foek, jolta löyttiinkaikki Eklundin tavara sekä tyhjä fillitynnyri ja venhe airoinensa. Enok Foek tunnusti varastaneensa äsken mainitun Eklundin tavaran, josta hän tulee saamaan tuomionsa.
Samana päivänä sanoi kauppiasI. Sundahl, lokakuun alussa viedynhänen venheensä Aurajoesta sokeritehtaan kohdalta.
Wielä samana päivänä toi polisikamariin I:ksi palovartian leski Erika Sjöblom fateenvarjon mustasta sertingista. jonka hän saman kuun 14 p. olilöytänyt Luostarin mäeltä; 2:ksi torppari Juha Bergman ruotsalaisen virsikirjan, jonka hän saman kuun 23 p. oli löytänyt kalarannaSta.
Kotimaalta.
Lokakuun 15 v. on varamaamittari F.
Östring nimitetty vara-komissionimaamittariksi Turun ja Porin lääniin.
Suomen talousseuran kokoukseen viimis lokakuun 4 p. oli näytteeksi tuotu kauniitä hedelmiä niistä istutuspuista, joitaseuran puunistutus-toimikunta vuonna 1857 oli jaellut muutamille maalaisille, ja päätettiin myöskin kokouksessa samalle toimikunnalle antaa 50 ruplaa hop. , ostaaksensa erilaisia hedelmäpuita, joita pitäisi jakaa maalaisille kaupungin ympäristöllä.
Kuuromykkäin kouluun Turussa ovat tänä snystermlninä lahjoittaneet kirjanpa!najat P. Asehan ja Kumpp. Kuopiosta 200 suomalaista lukutaulua, arkin kokoisia, kol> iegian-asessori v. BöninghRäävelistä ulkomaalla käytetyt käsipuustaimet kuuromykille, varapastori Dahlberg Nummen pitäjästä8 suomalaista ja 8ruotsalaista hengellistä kirjaa, varatuomari Malm Turusta tohtori Cleven väitöskirjan ja Ulvilan provasti Helien 3 ruplaa hop.
Walioknnnan vaalia. Turun konsistoriumissa luettiin lokakuun 23 p. huudot edusmiesten maaleista eri provastikunnissa, josta nähtiin että enimmät huudot olivat saaneet tuomioprovasti Renvall 72, proHiippaluntainsanomia. (Turun. ) Kirkkoherran tutlinnon on käynyt Orippään kappalainen WP. G.
3lyhotm. Tyrmään pitäjän-apulaifen vaaliin on pantu 1) Merimaskun kappalainen I. Helenius, 2) v. t. kappalainenOrivedelläB. R. Rikberg ja 3) k«pplllaisen ja pitäjänapulaisen apulainen Huittisisft R. I. Uskelin.
Kuollut Alahärmän kappalainen T. Catein.
Wirkavapaus täksi lukutermimksi onkivulloisuuden tähden annettu Tampereen «likoulun opettajalle M. W. Fribergille.
Määrätty ylioppilas E. A. Wigren sillä aikaa toimittamaan opettajan virkaa mainitussa koulussa; kirkkoherran virkainenKarjalohjalla, jumaluusopinkokelas E. F. T. Strandberg kappalaisen siniseksi Nihtiin; virka-apulainen Karjalohjalla E. I. Lilljeftr «nd kirkkoherran virkaisekst siellä, sekä Wih-> div k»pplll«sen siainen I. F. Reinholm virka-apulaiseksi Karjalohjalle; armovuoden saarnaaja Wä< häesakyrötzsä A. F. Molin pastorinapulaiseksiIomalaan jaMöyrin pattorinapulainenE. Malmberg armovllooen faarnaajalsi Wähäänkyröön.
Haettaman voimistelusopettajan virka Waasan ylitaulussa sekä, sitte kun Keis. M:ti käskykirjeellä lokakuun 4 p. armossa myöntänyt lisäoftettajan asettamisen Tampereen alikouluun, mainittn lisäopettajan virta. (Porvoon. ) Pukkilan kappalaisen vaaliin on pantu 1) Rääklylän pastorinapulainen WP. P. I.
Iyoni, 2)S. vmmgin pastorinapulainenK. Ekman ja 3) armoivuoden saarnaaja Lammilla I. Laurinus.
— Wirkavakuutzkirjan saanut Helsingin alitoulun apettaja maisteri A. W. Melart historian opeUHaksiHelsingin ylikouluun.
(Kuopion. ) Ha, ettavana jumaluusopinlehtorin virla Kuopionlv Msfa.
Waalisaarnat kappalaisen virkaanIlivieslassa Pidetään marraskuun 17 ja 24 p. ja joulukuun l, p. setä N»aali joulukuun 22 p.
Turnn polisilllmarinilmoituksia. Lokakuun 20 p.
ilmoitti pölisiS. Eklund Lähteenkadulta löytäneensä tirjavan vaimoväen-tröijyn. — Samana päivänä tuli Aurajoessa veben päälle palkanKustaa Lindforfm ruumis, joka jo lokakuun 6p. oli kadonnut. Lääkärin tutkinnosta ilnii saatiin ettei hänessä mitään ulkonaista väkivallan merkkiä ollut. — 21 p. ilmoitti 1:lsi varvm salvumietz I. Ahlgren että hänen artuLtansa oli varastettu 6 ruplaa hop. ; 2:lsi tiiliteht2an rrenki K. E. Lmdros, että häneltä murtamalla «li viety 12 ruplaa hop. , jatka olivat talleHsa lukitussa tiimissä Kairisten tiilitehtaan vajassa, jokamyös «li lukussa; 3:lsi talonpoika Matti Juhanpoika Nikfessori Sehauman 57, Pohjan pitäjän provasti Sohlberg 34 ja Ilmajoen provasti K. R. Forsman 31 huutoa, jonkatähden he julistettiin Turun hiippakunnan papiston edusmiehiksi siihen valiokuntaan, joka tulevan tammikuun 20 p. kokoontuu Helsinaissä.
Kokkolan, Braahen, Kajaanin ja Tornion porvariston edusmieheksi on valittu Kokkolan kauppamies W. Sneekendahl, ja Kuopion, Joensuun, Savonlinnan, Mikkelin ja Heinolan porvariston Savonlinnan pormestari I. Möalssiaäm. ieheksi
Keräjäkunnissa on valitsiamiehiksivalittu: Wesilahden keräjäkunnassa rusthollari A. Sjöstedt Uusitalo; Rymättylän ja yhden osan Maskun pitäjän sekä Merimaskun keräjäkunnassa talonpoika Z. Tengstrom; Lemun ja Mynämäen maaviljeliä K. Grönholm; Porin lääniin kuulumissa osissa Pirkkalan, Ruoveden ja Messukylän pitäjistä rusthollari K. Sirin Willilä; Hämeenkyrön keräjäkunnassa maaviljelia I. E. Riehter; Eurajoen ja Lapin herrastuomari Juha Mäki; Laitilan ja Pyhänmaan talonpoika loosep Mikola; Uudenkirkon lautamies Juha Katina; Wehmaan talonpoika AukustiArvela; Maskun ja Nousiaisten lautamies Fredrik Luukka, Maarian ja Raision herrastuomari Henrik Piipanoja; Nummen jaPiikkiönlaakmannin- lautamies Aapraham Matinpoika Kairisten kylästä Nummen pitäjästä.
Porthaninkuvapatsaan rakennus-avukfi pidetyistä laulajaisista ja soittajaisista Tvrun komeliahuoneessa lokakuun 6 p. karttui mainittuun tarkoitukseen 161 ruplaa 4l kop. hop.
Porvoossa ollaan aikeissa perustamaan maaviljelys-kinkeri, jota varten lokakuun 15p. pidettiin kokous, jossa kinkerin esimieheksi valittiin parooni Rotkireh, ja sihteeriksi herra G. Brandt. Wuosimaksoksi määrättiin 3 markkaa herrasmiehiltä ja1markka talonpojilta.
Kuopion konsistoriumin päätöksen mukaan tulee papin-kirjat, niin pian kuin ennen painetut ruotsalaiset kaavat (teelmykset) loppuvat, sen hiippakunnan suomalaisissa seurakunnissa annettavaksi suomenkielellä, joihin sitten kaavoja saapi lunastaa konsistoriumissa niinkuin ennenkin.
Olispa tämmöinen muutos tarpeesen muissakin Suomen hiippakunnissa.
Ilmajoella on nyt syksyllä saatu valmiiksi höyryvenhe. Eräänä sunnuntaina kun se ensi kertan kulki koetusmatkallansa jokea ylös ja alas, oli paljon mäkeä kokoontunut kaikkiin kyliin ja kaikille silloille, joiden alitse se meni, ihmetellen katselemaan tuommoista eläväa, jota ei usiat ikinä ennen olleet nähneet. Sen höyrymasini on 15 hevoisen voimanen.
Ilmat ovat olleet kauniita, Poutasia ja lämpimiä koko syksyn ja erittainki lokakuulla, ettei ollenkaan ole tanvinnut loassa käydä.
Sanomia Turusta.
MU. Perjantaina Marraskuun 1 päivänä 1861.
Pyhäinmiestenpäivänä saarnaavat:
Mii-Ntlossa, Suom. Aamufaarnan: Warapastori Indrev; Rnotf. Aeemusaarnan: Warapatztori von Essen; Suom. Ehtoosaarnan:KoulunopettajaPetttrsfsn; Ruots. Ehtoosaarnan : Pastorinapulainen Stenström.
3Khr»h. ’tirlllssa, Ruotsia: Warapastori Malmström.
InnulN-litlossa, Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Liihetys-saarna pidetään tulevana maanantaina lells 8 eftp. suomen kielellä ja kello 9 epp. ruotsin kielellä.
Puolassa kestää vaan levottomuutta ja mielten kiehinää, varsinkin Warsovan pääkaupungissa, jossauseinonsuuria väkijoukkojakokoontunut, mieltänsä ilmoittamaan, joita taas sotaväen on täytynyt käydä karkottamassa. Tämän kelvottomuuden tähden on Puolanmaa julistettu piiritystilaan, jossa polisilla ja sotavaellä on ehdonvalta aseillansa käydä vastustelioitansa vastaan, ja sotaväen päällikkö saapi mielensä mukaan käyttää mitä keinoja parhaaksi näkee rauhan ja järjestyksen pitämiseksi ja pysyttämiseksi, ja vielä sitte on hänellä valta nuuskia perhekuntain huoneissa japanna kiini kaikki epäluulon alaiset. Kaikki väenkokoukset torilla, kaduilla ja valkianvaarassakin ovat kielletyt. Kaikki portit pitää suljettaman kello 9 illalla, eikä kukaan paitsi sotaväkeä, saahiljemmin käydä kadulla ilman lyhdyttä.
Peijaisissa saa olla läsnä ainoastansa kuolleen likeisimmat sukulaiset— ynnä muita samanlaisia sääntöjä.
(Lähetetty. ) Kolme suoraa sanasta Kirjoitannasta Suomessa.
Sananen Suomennuksista. Ihan taitavasti kieli-opin jälkeen suomennettu; mutta niin peräti sanasta sanaan Ruotsin kielen jälkeen, että täytyy kirjaa ymmärtääksi ensin ajatuksessansa kääntää ruotsiksi jasitte vasta käsittää sesuomeksi. Sanalla sanottn kirja on täynnä ruotsalaisuuksia joka sivulla, ettemme tähän nouki erinäisiä lauseita todistukseksi. Meidän mielestämme tarvitsisi siis tämä suomennus uudesti suomennettaa.
Älköön suomentaja tästä suuttuko; taitonsa kieli-opissa o. n aivan nähtävä; mutta sanain sioittamassa pitääajateltaman suomen kielen mukaan eikä ruotsin ja muun kielen; muutoin ei suomalainen sitä ymmärrä.
Olemme ennen itse samassa erhettyneet, jonkatähden tän mielemme kaikille kirjain suomentajille näin oiko-suoraan fanomme.
Mitä muutoin äskenmainittuun kirjaan kuuluu, tahdomme muistuttaa että siinä on nimet eri-paikaissa eri-tavalla kirjoitetut.
(Sama vika on ollut Akerblomin RaamatunHistorian suomennuksessa. ) Wä> listäin ovat ne kirjoitetut Suomalaisten kielen-kääntymisen (taipumisen) mukaan, valistäin taas sen kielen mukaan, josta otetutkin ovat.
Tästä emme tällä erää enempää sano, kun että tuo on tuhma tapa, etta kirjoittaa outo-kielisia nimiä kunki kansan, eri kielen taipumisen jälkeen. Ajatelkaammepa vaan miten Franskalaiset seka ”Engelsmannit” kirjoittaisivat meidän fuoma. laisia nimiömme, e. m. : Ditinen, Wäinönen, j. n. e.
Wiel’ on sananen Toinen torasta Sanomissa.
”Tulin kerran tupaan; vähäinen ku olin ja taitamatoin, seisahdin oven suuhun; katselin mitä tumassa tehtiin. Oli pöydänpäässä paljo miehiä, armokkaita, taitamia, n>iisaita; sanottiin nuot maan tietäjiksi; miehet tuumailemat eräästä koneesta, jolla kaikki seikat selvitettäisiin. ”Wiisaus” koneen nimi.
Miehet konetta käyttämääu, salattua siottamaan, käännettiin, väännettiin, ratkottim, katkottiin. Mutta mitaspa kun ei kukin saanut tehdä niinkuin itse mieli; tästä miehet huimimaan, hakkaamaan, toinen toistaan pistämään, puremaan, sotkemaan, sylkemään, oven suuhun ajamaan ja minä ensin ovesta ulos
katselkoon ja kuullelkoon heitä hurri
oleskelen ennen yksinäni, katselen taivaan tähtilöitä, kuul-. telen lintujen lauluja. ” Ai arvaako hiiskuakkaan tuosta ilkiästä torasta, jota yleisön nyt niinkuin melkein ainakin täytyy Sanomissa lukea muun paremman puutteessa.
Mutta alkäätte suuttuko, en pahuutta. tarketa; enkä myös ar> vaa, enempi kun sopistaan poika-polosen, riitakumppaniksenne rumeta, sillä muistan hyvin mitä jo lapsena kuulin, ”ettei ole menemistä herrain kanssa marjoille, ne »ievät tuokkosenki”. ”Riita on elämä” sanovatmailman viisaat. Ehken semmoista elämää puolestani hymäksyy, enkä oikeana elämänä pidä; mutta olkoonpa niinki, kun ymmarrettävää ja tiettyä on, ettei köyhä Suomalainen kirjallisuutemme vielä voi puoliksikaan oma-kirjoittamaa, maassamme omalla kielellä alkuperäistä olla, vaan ovat puolet ellei vaan enemmälti Suomennuksia.
Muut kansat ovat meitä edemmäksi ehtineet.
Kirjallisuutemme. on kuin syntymällänsä, nousemallansa, ehkä jo sangenhyvässa alussa, kiitos mainioille Suomen kielen kirjoittajille sekä muutamille hartaille Suomalaisten kirjain painajille, jotka eivät ole voimiansa eikä kustannuksiansa’säästäneet. Mutta koska vielä enimmät kirjamme edeskinpain tulevat olemaan käännöksiä, niin emme saata katsoa tarpeettomaksi julkisesti joskuskin mainita muutaman sanan itse suomentamisesta.
Mutta sitä ennen tahdomme muistuttaa kuinka sangen hyödyllistä olisi, että kaikki painosta käyneet kirjat heti kohta Sanomissa yleisölle ilmoitettaisiin, sekä sisältönsä tutkitaisiin, että kukin tietäisi mitä kirjassa on ja millinen se on, jonka tutkinnon johdannolla lukia sitte itse saiii arvella asioita’, eikä” niinkuin melkein tähän saakka täytyä ottaa vastaan mitä armosta annetaan, tietämättänsä mitä on ostanut. Seuratkaamme siis vihdoinki muiden maiden esimerkkiä ja älkäämme kirjain julkista tutkintoa pitäkö, niinkuin tähän saakka, kussa semmoisia harva-sanaifia lauseita on nähty, haukkumisena tahi niinkuin jonakin erinomaisena syyn-alana. Kirjat taritaan yleisölle, niin on siis yleisön oikeus vaatia lausetta siitä mitä hänelle taritaan, niinkuin myös että itse, ken tahtoo sekä taitaa, lauseensa antaa ja tutkintonsa tehdä uudesta kirjasta, ja ta lauseen-anto ja tutkinto kaiketikkin käy parahiten yhteisissä Sanomalehdissä, jotka ovat maan julkisuuden suu.
Paitsi sitä suurta hyötyä kuin tänkaltaisista julkisista kirja-tutkinnoista on, seuraa siitä sekin, että lukemiseen enimmiten halutoin ja tottumatoin kansamme kehotettaisiin enempi kirjoja ostamaan.
Paljon on tanki vuoden kuluessa kirjoja painosta lähtenyt; toivoisin olevani tilaisuudessa että antaa lyhykäisen lauseen kaikista, kosken muistaakseni ole melkein aivastakaan nähnyt oikeeta, yleista lausetta.
Tällä erällä emme ehdi enempää kuin yhden kirjaisen tutkia. Keväällä tuli herra I. W. Lilljan kirjapainosta ulos vähänen ulko -näöltään sangen sievä kirja: ”Kertomuksia vieraftsta maista”. Ilmoituksessa (San. Tur. n:o 11) ei sen enempää siitä sanottu, ! kun että on ”siisti ja soma”, että ”kirjassa on kauniita kuvia, jotka osottavat niitä kansoja, joista tässä on lyhykäisiä opettavaisia ja huvittavaisia kertomuksia”.
— Luulimme siis kirjan sangen hyödylliseksi ja opettavaiseksi kansan lukemiseksi.
Ostinki sen pitäjän Lainakirjastoon.
Mutta luettuani huomaisin, ettei yksikään paljas suomalainen sitä ymmärrä.
Ompahan se suomea; on tosinki, sangen tai Terveyskin on ollut hyvä, ja vasta näinä lviimis aikoina on kuulunut lapsissa ilmaantuneen yskä-, kurkkuja muita poltetauteja.
ten huonommat.
Marttilan pitäjästä 19 päivä lokakuuta.
Emäkirkkoa on täällä tänä suvena parattu sekä ulkoa että sisältä taitaman työjohtajan saullvae, nnaii, nkuin vieläkin aivotaan tulemana että Herran huone kauneemmaksi tulisi. Tähän asti olemme tytyneetkin aivan yksinkertaiseen ja halpaan muotoon, jos tästä eroitan ihanan alttari-taulun, jalon Ekmannin tekemän, mutta nyt maadimma jo enemmän, monen muun seurakunnan rientoja kauneuden tunnossa katsellen, maikka varat ovatvähät hyvän tahtomme suhteen.
Siis tuumitellaan, että kirkko sisältä vuorataisiin jamaalataisiin, niin pian kuin «vaan jolla kulla lailla jaksamme.
Syyskuun ensimäisenä päivänä pidettiin täällä emäkirkossa pitäjän kokous, koskema Kosken tappelin eroittamista emäseurakunnasta ja sen kahdesta muusta kappelista, erinäiseksi kirkkoherran tilaksi. Tätä omatKosken asujamet jo ennenkin pyytäneet, muttaEsimalta katsoi pyynnön silloin mahdottomaksi, niinkuin luulen, aiman huonon palkan tähden.
Nyt lupaamat he yli tuhannen ruplaa, josta jo apulainenkin saisi täyden palkinnon, jos tarvitaisi. Mutta tätä mastaan piti erittäin emäseurakunnan kirkkomäärtti, sanoen meidän mahdottomiksi kustantamaan jälillä olevaista, yli kahden merran isompaa osaa; johon myös, kummallisesti kyllä, sekä kokouksen pitäjä että kruununmouti mielistyivät julistetussa lauseessansa. Kuinka asia menestyy tuomiokapitulissa ja lopullisesti Armollisen Esimallan edessä, en tiedä, maan luulen kuitenkin, että Kosken kappelilaiset raukat, jotka niin halullisesti toimomat eroa sjaeenn, iin paljon uhraamat hymään tarkoitukmyös onnistumat.
Neljäntenä päivänä tätä kuuta valittiin keräjässamalitsiakunnan jäseneksi rusthollari Johan Tilkais Karinaisista.
Terveyden tila näyttää jotensakin hyväksi, muutamia äkillisiä kuoleman tapauksia eroittamatta. Wuoden tulot ovat olleet paikoin keskinkertaiset, enimmit Puolanmaalta.
tahdotte; suon sen teille elämäksi, jotka ette paremmasta huoli! Ia tiedanki kyllä ettei mikään totuus ja hpme’ tässä ruumiillisessa mailmassa edisty, ellei siinä jotakin mäittelya ole: yksi käsittää asian niin, toinen näin; ja puhuen asiat suoriintumat ja selkenemät. Mutta kun puhutaan asiasta, niin ei somi pureskella persoonaa, joka asiasta puhuu. Ta on nyt kuitenkin yhteistä maamme sekä suomen-kielisissä että ruotsin-kielisissä Sanoma-lehdissä; niin että aina asia ja persoona sekoitetaan, hypätään yhdestä toiseen, jotta maittely miimein onsemmoista seka-sohroa, ettei tiedä kummastako on kysymys, asiasta mai asian puhujastako! Wihdoin jääkin asia sille päälle (niinkuin äskönen miisaus-kone) ja kirjoittajan persoona kunniane, tapoine, taitone, järkine j. n. e. on kynsissä, jota sitte rääkätään
mies ku paremmin taitaa.
— Muistissamme on Kemiö-riidat, Tammelan-riidat, JanneHarmittamaisen torat y. m. joita meidän hauskuudeksemme on täytynyt lukea!
Mutta mitäspä, että maa-seutuin oppimattomimmat näin torumat, kun maamme oppineimmatkin, miisauden opettajat (tohtorit, maisterit, y. m. ) joiden sopisi olla esikumaksi oppimattomille, kun, sanon, namatki unohtamat asian, japuh— ujan persoonaan ynnä kunniaan ryhtymät. Nyt on, näet, hiljakkoin ollut sangen tärkeitä asioita oppineitten kesken maitettaminä; mutta laumanko tuota; ennenkun on asiassa oikein perille ehditty, omat Oppineet jo toinen toisensakimpussa. Näin jää tärkeä asia ratkomatta, jota ei moi odottaa muitten osaaman selittää kuin juuri näitten, ja yleisö ramitaan sillä pippuri-sopalla, jota kiehumissa ajuissaan toinen toisillensa keittämät.
Tuo meitä ihmetyttää kuin itse 5. 8. hiljakkoin I^itter»tur. dl»ä’issansa niin kiimastuu (päin mastoin tietomiisauden Mososian) neumoja, jonka tohtori hän on) että pahoilla soimaus-sanoilla toisia oppineita sekä muita kunnon miehiä kohtelee, joista sitte yksi, H. 8. , maksaa samalla mynlilla, ehkä sanoo, ”ettei hän kenellekkään muille niin tekisi, ”
ja ”että hänen täytyy ottaa tapa sieltä kunne tulee”. Samaten näemme myös Suomettaren niin suuttuneen V. X:lle, ettei enää ottanut hänen oikosta puolustustansapalstoihinsa. Näyttääpäsilta ksuununt. ahtoisimat marsin mäkisin tukkia toisen Tehköön kukaki muu tätä, mutta sen maan sanon, ettei sieman Suomen neitosen sopisi näin menettäidä. Sanokaatte itse, hymät herrat, eikö kaikki ta ole sopimatointa! — Waan lopetan loruni, etten sopimattomaksi syytetaisi.
Wielä Kolmas Kristillisten Sanomain jakajalle. Ottaisin namät sanomat mielelläni, jos main saisin, erittäinki, kun olen niitä tilannut ja tilaus-hinnankimaksanut.
Ilmoittamalla, että olen tilannut5 exx. tätä lehteä, mutta nyt ufiat kerrat maan saanut välistäin 3, välisti2, ja että siis ne, joille Maistraati on tänäpänä kaupungin Ajomiehille (formanneille) ja niille jotka Ajomiehiä tarvitsevat, noudatukseksi mahmistanut seuraaman Taksan:
Halkojen ajosta:
luilla ovat Aurajoen pohjanpuolisessa ranH°pinassa, Auransillan ja Brigad-Kenraalin ”°v. kortteerin välilläja mainitun joen etelä rannasta Auransillasta lukein makasiinin tonttiin n:o 6 ensimäisessä korttelissa kolmatta kaupunginosaa, ruotsin syllältä :
Taloihin jotka ovat Kirkkotorin, Isonja Wähän Hämeen ladun, Henrikin ja Pispan katujen varrella, sekä taloihin kummallakin puolella Kerttulin katua, Henrikin kadun jaKerttulinmäen välillä Kaikkiin muihin taloihin ensimäisessä kaupunginosassa .
Kaikkiin taloihin, jottaovat IsonHämeen kadun varrellatoisessa kaupunginosassa . . . . . . . . . . . Kaikkiin taloihin, jotka ovat kummallakin puolella ArseninjaItäistä Aurakatua, Itäiseen Pitkään katuun saakka .
Vanhoin taloihin Luostarin mäellä jataloihinItäisen pitkän kadun varrella «tälkmntalölhm kolmannessa, neljännessä ja viidennessä kaupunginosissa paitsi niitä jotka ovatItäisen pitkän kadun varrella kolmannessa kaupunginosassa Kaikkiin taloihin, jotka ovat kummallakin puolella Linnankatua kuudennessa kaupunginosassa < .
Taloihin Itäisen pitkän kadun varrella kolmannessa kaupunginosassa . .
Taloihin Erikin ja Ryssän Kirkko-katujen varrella, luin myäs kahdeksanteen ja yhdeksänteen kortteliin kuudetta kaupunginosaa . . . . . . . . . Muihin taloihin kuudennessa kaupunginosassa . . . . . . . . . . Kaikkiin taloihin seitsemännessä kaupunginosassa, jotka ovat Linnankadun varrella . . . Niihintaloihinseitsemännessäkaupunginosassa, jotka ovat Erikin ja Ryssän Kirkkokatujen varrella. . . . . . Muihin taloihin seitsemännessä kaupunginosassa .
Kun ajetaan laivoista, jotka ovat Kivilasarmin alla:
Kaikkiin taloihin kummallakin puolella Linnankatua . . . . . . . . . Muihin taloihin kahdeksannessa jayhdeksännessä kaupunginosassa . . . .
Oijennnshuoneesen Kakolan mäellä .
niitä olen jaettavakseni ottanut, jäämät omaansa paitsi (en sanaakaan sanoi jos vain itse ilman jäisin), saan nöyrimmästi kysyä Turussa Frenekellin talossa (koska lehden etu-puolella seisoo: ”Annetaan entisessä Frenekellin talossa”): mihinkä ne joutumat kuin eivät tule tilaajittensa käsiin? Kuulin erään toisenki malittaneen, ettei ole sitte elokuusta alkaen lehteänsä saanut. Tätä nöyrääkysymystä älköönmorkkaamiseksi luettako, maan olkoon ”asian-omaiselle” Kr.
Sanomain jakajalle hyödylliseksi tiedoksi.
Pirkkalassa ’/ 1861. O.
Nuurisannan Vetämisestä Kanssin lanlaasta, lnlein kuormalta, joita luusi pitää viihintiinsäNn täyttämän kaksitoista luntiolnynäräii vetävän lehän:
Kaikkiin taloihin, jotka ovatensimäisessä, toisessa ja kolmannessa kaupunginosassa, kummallakin puolella Isoa Hämeenkatua, eli likempänä tullia . .
Kaikkiin taloihinensimäisetzsä, toisessa, kolmannessa, neljännessä, viidennetzsä, kuudennessa jakymmenennessäkorttelissa ensimäistä kaupunginosaa, aina talohon n:o 51 ja 52 entisessä Luostarin korttelissa Itäisen Aurakadun varrella . .
Taloihin neljännessä ja viidennessä kaupunginosassa .
Taloihin kummallakin puolella Linnan , Erikinja Ryssän Kirkkokatua kuudennessa kaupunginosassa. . . .
Kaikkiin muihin taloihin kuudennessa kaupunginosassa. . . . . . . .
»mutm^älmhn^llhdeksännetzs^ä yhdeksännessä kaupunginosassa Linnanahteesen asti Taloihin kummallakin puolella Linnan-, Erikin ja Ryssän Kirkkokatua seitsemännessä kaupunginosassa . . . .
Muihin taloihin seitsemännessä käuvunainosassa Muihin taloihin yhdeksännessä kaupunginosassa Linnaan Täyte sannan vetiimisestä Kupittaan mäeltä taitla muista semmoisen sannan saanti pailoista, kuormalta, joita viihintäin luusi täyttävät yhden lehän:
Kaikkiin tässä edellä muurisannatzta mainittuin paikkoihin, puoli siitä maksosta mitä äsken mainitusta sannasta on määrätty.
Muuritiilien Vetämisestä tallista kaupungin lähellä olemista Tiilitehtaista, sadalta tiileltä:
Kaikkiin taloihin ensimäisessäkaupunginosassa Kaikkiin taloihin toisessa kaupunginosassa Kaikkiin taloihin kolmannessa kaupunginosassa Kaikkiin taloihin neljännessä ja viidennessä kaupunginosassa Taloihinkuudennessa kaupunginosassa ainakummallekinpuolelleRyssänKirkkokatua Muihin taloihin kuudennessa kaupunginosassa Taloihin seitsemännessä kaupunginosassa aina kummallekinpuolelle Ryssän Kirkkokatua Muihin taloihin seitsemännessä kaupunginosassa .
Kaikkiin taloihinkahdeksannessa jayhdeksännessä kaupunginosassa, Linnanahteesen asti Muihin taloihin yhdeksättä kaupun Linnaan ginosaa .
Weden sekä kalkin, saven ja katukivien vetämisestä maksetaan suostumuksen mukaan; jonka ohessa neljän hopiaruplan 80 kopekan uhkasakolla on kielletty muut kuin Ajomiehiksi tässä kaupungissa otetut, malsoa ivastaan toimittamasta kaupunkilaisille ylhäällä mainitulta ajoja sekä kaupungin Ajomiehet kielletyt niiltä, jotka heitä tarvitsevat ajoihinsa, vaatimastkorkeempaa maksaa kuin tämä taksa määrää, jota täten asianomaisten tiedoksi julistetaan. Turun raastumasta joulukuun 22 p. 1852. Pormestari ja neuvokunta.
10 14
«apulainen Stenström; Ruotf. Ehtoosaarnan: KoulullspettajaPettersson.
HHneh. -tirlossa, Suomea:Warapastori Malmström.
HtNMIN kirkossa. Suomea: Koulunopettaja Lindman.
Piplianselityksiä Pitävät tulevalla viikkoa:tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielelläTuomioprovatztiRenvall ja keskiviikkonakello 5 jpft. suomenkielellä WarapaötariMalmström.
Hiippakuntain sauomv. (Turun. ) Nimitetty lltouNuMieteen lehtori Pietarsaaren lukiossa, maisteri I< M. Oadd samanlaiseen virlaan Hämeenlinnan lukiossa.
Wirkavapauden on saanut Joensuun alikoulun rehtori E. Karsten täksi lukukaudeksi papin tutkinnon käydäksensä.
Määrätty Joensuun pitäjänapulainen A. Heikel oman virkansa ohessa toimittamaan rehtorin virkaa äsken mainitussa koulussa Karstenin virkavapauden aikana; musikin taituri R. Sjögren tämän luku-ajan loppuun saakka talmittamaanlaulunopettajan virlaaKokkolan ylikoulussa; papftismies K. E. Hagelbergeteenpäin toimittamaan kappalaisen virkaaPiikkiössä, sekäkappalaisen siainen I. Simelius virka ja armovuoden saarnaajaksi Ala-Härmän kappalaisen virassa.
(Porvoon. ) Keis. M:ti on syyskuun19 p. armossa vahvist «nut Tuusulan papiston ja Myrskylän pastorin uudet palkanmakson suostumukset, ja syyskuun 24 p.
ei myöntynyt muutamain Wiitasaarelaisten anomukseen saaduksensa uutta pitäjää Kongenkankaalle.
Vaalisaarnat on määrätty ftidettäväksi Heinolan ja Kristiinan kappalaisen virkoihin tulevan tammi< kuun 19 ja26 p. ja helmikuun2 p>, ja vaalit helmituuu 23 p.
Pastorin tutkinnon on käynyt n>. t. ensimäinen apulaispappiHelsingin kaupungissa, jumaluusopin kokelas I. A. Tengen.
Opinnäytteen on tehuyt v. t. opettaja määräystieteetzsä Haminan ylikoulussa kasvatusopin kokelas maisteri G. W. Calonius määräystieteen opettajaksi päästäksensä, ja kasvatusopin kokelas N. A. Zitting historian ja maatieteen opettajaksi ylikouluissa sekä rehtorin ja opettajan virloihin alilouluissa päästäksensä.
— Määrätty ylioppilas W. Hoffström «teenpäin toimittamaanlisäopettajan virkaa Heinolan alikoulussa.
(Kuopion. ) Haettavana kappalaisen virta Sievissä.
Nuolleita Turussa. Lokakuun 25 p. palovartia Jaotko Pailmroos vainaan tytär luhanna Wilhelmina 20 vuotisena. 26 p. varatuomari Otto Berndt Lindholm 58 vuatisena, 29 p. vaimoihmisen Maria Wilhelmina Melanderin äftärälapsi Ernst Alfred 2 kuulauden ijässä, 30p. puutarhan trenginPalmroosin leski Maria Mikontytär 80 vuotisena, lasaretin lääkärin tohtoriI. Indreniuksen tytär Naima puolentoista vuotisena, 31 p. kruukumaakarin kisälli Kaarle Herman Törnroos 34 vuotisena, mamseli Kristina Margareta Carlqvist 70 vuotiseua, marraskuun 3 p.
muurarin oppilaan Otto Wilhelm Lindbergin tytär Alma Ipäivää elettyänsä, 4 p. sigarritehtaan isännän I. N. v. Ehreninpoika Hans Andreas 1vuoti«sena, , ittellisvaimoKustaava Brunström66 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin pää-kirkossa ensi erä lokakuun 27 p. kirjapainon taituri Kustaa Wilhelm Rosendahl ja neiti Augusta Wilhelmina Wallenius; sekä sigarritehtaan työmiesEmil Edvard Erflund ja neiti Julia Amanda Granoell; marraskuun 3 p. kappalaisen siainen Ruskolla Kaarle Henrik Ekblom ja mamseli Hedvig Emilia Granbohm; entinen kameraalin- virkamies, maisteri HjalmarErik Gabriel von Bonsdorff ja mamseli Mathilda luhanna Margareta Tams; merimies Kaarle Herman Palmberg ja neiti Klara luhanna Grandell; pumpulitehtaan työmies Frans Herman Grönroos ja neiti Maria Wah; sekä trenki Juha Kustaa Mikonpoika ja neiti Mariana Wilhelmina Lindroos.
Turun poiisilamarinilmoituksia. Lokakuun 28 p.
ilmoittiI:ksipalovartianletzkiHelena Holmbergettä hänen asuntohuoneesensa kivihakkaajanSundgreninmaatalossa oli varas tullut akkunasta sisälle ja vienyt lukitusta arkusta Lontoolaisen plakkaritellon ja 1käsiliinan, merkityn puustavilla I. ; 2:ksi koulupoika Aksel Magnus Cronvall löysi Linnankadulta ristiraakasen villahuivin; 3:ksi alaupseerin vaimo luhanna Simonoff, että hän samana päivänä Auranfillan ja venäjän sotaväen kasarmin välillä oli kadottanut farkakukkaron ja siinä sisällä 6 ruplaa 75 kop. hop. ; ja 4:ksi merikapteini Enberg, että hän Linnankadulta oli löytänyt messinkisen sinetinpaimmen, jonka hän jätti polisikamariin.
30 p. ilmiantoi I:ksi sotamiehen leski Maria Muraehin että varas tahi varkaat olivat murtaneet hänen asuntohuoneenfa alle ja vieneet sieltä pottitorin, jossa oli25 oluftottia ; 2:ksipiika Josefina Malmberg että hänen arkustansa oli varastettu musta silkkiliina. —Marraskuun 1p. toi varvin peräänkatfoja Henrik Palmros tiedon että häneltä murtamalla oli viety2 leiviskääleipää, puolen toista leiviskää lampaanlihaa, puoli leivislää silakoita ja tvähä maltaita; sanoi myös ftakkarin leski Maria Ulrika Sjöblomsamana päivänä kehruhuoneen-fteräänkatsojan, nimismies Eaveniuksen talon ja Merikorttelin talonn:o 241 välillä kadottaneensa rahakukkaron, jossa oli 9 ruplaa 25 kop. hop. , nimittäin 1viiden ruplan ja 1kolmen markan seteli, 2 hopiaruplaa ja pienempiä hopiarahoja.
2 p. toi merimies Viktor Fagerlund polisikamariin mustan kapanklaffin, jonka hän oli löytänyt Auransillalta.
Kuulutus.
Henkikirjoitus Turun kaupungissa toimitetaan seuraavina päivinä, nimittäin: tulevan joulukuun 2 päivänä ensimäisen kaupunginosan I—ls kortteli; 3 p. saman kaup. osan 16—21 kortteli; 4 p. loput mainittua kaup. osaa; 5 p. toinen kaup. osa; 6 p. kolmas, neljäs ja viides kaup. osa sekä Tiilisali; 7 p. kuudennen kaup. osan I—ll kortteli; 9 p. loput mainittua kaup. osaa; 10 p. seitsemännen kaup. osan I—lB kortteli; 11P. loput mainittua kaup. osaa; 12 p. kahdeksas ja yhdeksäs kauft. osa ; 13 p. KirkkojaLuostarinkorttelit; 14 p. Pohjan kortteli ja se osa Merikorttelista, joka kuuluu toisen kappalaisen piiriin; 16 p.
Uudenkaupunginkortteli jase osa Merikorttelista, joka kuuluu kolmannen kappalaisen piiriin; 17p. Pikisaari, Ruissalo ja kaupungin tilukset. Kirjoitus tapahtuu raastuvaösa kello 9 ja 1välillä nimitettyinä päivinä.
Henkikirjoituksessa tulee talollisten näyttää huoneen vuorolirjat.
Kotimaalta.
Suomen senaatti on lokakuun 29 p. asettanut Yli-Satakunnan keskisen kihlakunnan henkikirjurin W. Savonius kruununvoudiksi siellä, roos varamaamittarin I. H. Wahllvakinaiseksi kommissionimaamittariksi Turun ja Porin lääniin, sekä Suomen pankin kirjurin A. Björnholm, Oulun vaihetuskonttorin kirjurin P. Gummerus, kuin mseynöskin senaatin kamarikirjurin K. A. Girja Raseporin itä-kihlakunnan henkikirjurin I. Cederberg rahaston hoitajiksi (kasureiksi).
Biörnholm Wiipurin vaihetuskonttoriin, Gummerus pankin konttoriin Porissa, Girssn Kuopion vaihetuskonttoriin ja Cederberg Waasan vaihetuskonttoriin. Kajaanin kihlakunnan henkikirjuri S. W. Nylander ja Suomen pankin kirjuri I. R. Ekholm ovat saaneet eron virasta, jälkimäinen elinkautisella eläkkeellä.
vara-konsuliksi Ruotsin Uudessakaupungissa on nimitetty kauppias W. Ramsell, ja Tanskan vara-konsuliksiKristiinankaupungissakauppias K. W. Kraepelin.
Porthanin syntymäpäivää vietetään huomenna marraskuun 9 p. Suomen kaupungeissa ja kukallesi «siassa paikkaa maallakin kaikellaisilla huvituksilla, niin saatavaksi rahoja tämän maamme mainion miehen kuvapatsaan rakennukseksi. TäälläTurussakin pidetään seurahuoneessa huomeniltana kello 7 alkain laulajaiset, soittajaiset, puhe Porthanista jne. Sisäanpaäsy-makso on vapaehtoinen, kumminkin vähinnänsäkin 50 kop. Lauletaan yksi suomalainenki laulu.
Sivistysseuran toimikunta kehoittaa niitä, jotka ovat kirjoittaneet itsensä seuran osallisiksi, suorittamaan vuosimaksonsa sen tykönä, missä kirjoitus on tapahtunut, taikka A. W. Edgrenin kirjapuodissa, jossamyös sisäänpääsy-kirjeita saadaan.
Seuranensimainen juhlapäivä pidetään tämän marraskuun 15 p. kello 7 jpp. kaupungin seurahuoneessa, johon käsketään kaikki jotka tähän saakka ovat kirjoittaneet itsensä seuran jäseniksi. Jäseniksi saapi vieläkin kirjoittaa itsensä kirjakauppias Edgrenin kirjapuodissa.
Kaasuvalaistusyhtiön toimikunta on näinä päivinä tehnyt kontrahtin tehtaanisännän I. W. Bergströmin kanssa kaasuvalon toimeen panemisesta. Tehtaan-isanta Bergströmillä on Tukholmissa oma konetehdas, ja Ruotsissa on hän toimeen pannut monta kaasuvalo-laitosta.
Gvangellinen seura vietti viimis lokakuun 31 p. vuosijuhlansa Turun pääkirkossa.
Seura päätti tämmöiset juhlatedespäin vietettävän joka toinen vuosi suomen kielellä ja toinen ruotsin kielellä seka että tilikirjat ja jäsenluettelot samalla tavoin annetaan vuorotellen sekä suomeksi että ruotsiksi. Hengellisen puheen piti ruotsiksi tällä kertaa Halikon kappalainen varapastori R.
Borenius.
Enfimäinen lumi tuli eilan ehtoolla, mutta on tänä aamuna jo sulamaisilla.
Perjantaina Marraskuun 8 päivänä 18M.
Sllnomlll Turusta.
M 45.
24 S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pää-Lirlossll, Suom. Aamufaarnan: Waraftastori von Essen; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Cederberg; Suom. Ehtoosaarnan:Patztorin
Pyydän minä sitä selitystä, kuinkaHmkanslmenetetään, koska ei täällä kukaan silla ta- malla ole tainnut nuttuansaruokota. Maikka , kyilä täältä olis sanomiin muutakin sanomista, niin nyt kuitenkin lopetan loruni tällä erällä. A. M. Liedon poika.
Alavolta muutama sana. Olis täältäkin yhtä ja toista kirjottamista, mutta ei. näy vuosikausiin täältä Syy mitään sanomissa. on kai se että tämä on niin teiden ristillä, etta täältä kulkee kyllä sanomat muntenkinz en minäkään aivo mitään erinomaisia ilmoittaa, koska ei semmoisia ole tapahtunutkaan, sanon kuitenkin tietämättömille että täällä on paljon muuttunut asiat parin muoden sisällä. Me olemme saaneet tohtorin ja apteekin tänne, ja namät on juuri sangen tarpeessa, sillä täältä on niin pitkä. kaup. unkeihin, l5penikulmaa lyhin matka, ja siis on aivan hyvä että on saatu laak? keen tarpeita. On täällä kauppamieskil> eikä sekään ole liikaa. Suutaria ja kräatäria täällä olis tarpeessa; eikö jotakin reisaamaista kisälliä haluttaisi pysäantyä tänne; tänne lisääntyy herrasmäkeäkin aina, jotker etupäässä tarvittisivat vaatteen ja kengän tekiöitä, talonpoikaset tosin enimmasti osaamat pistellä itsekkin tarpeensa. WärjäliV karvari ja kruukumaakari meillä on ja monia muita pieniä käsityöläisiä.
Wahingonvalkeita mainitsen seuraavaifet: suvella paloi yhden talon asunja tarvehuonees tuhmaksi, 2 muotta takaperin paloi yhden:
talon asuntorimi ja mennä vuonna kruukumaakarin merstaa eli työhuone ja snmella herra kamreerin pakaritupa. Jo nyt olev ilmoitellut kukatiesi liikaaki, mutta olkoonmenneeksi; vielä sanon kirjan-oppineille jpyydän etta olisivat niin hymät ja suomentaisivat vieläkin niitä Lutherin jaloja kirjoja, maikka kyllä niitä tosin onkin jopalso> mutta ei lisä pahettaisi, sillä niistä katumainen sielu löytää mirmotuksen. Tällä ajalla on tosin kans yksi erinomaisen jalo autuuden ilmottaja F. G. H. , jolle onkin avarv työala suotu. Herra siunatkoon ja vahvistakoon häntä loppuun asti! Lukemisiakansalle on kans ilmaantunut, joka on monelle hyödyksi; ilmoittakaa sanomissa tarkoin ki?uin tulee uusia.
Punkalaitumelta. Wastoin mieltäniryhdyn jankkaan senkaltaisen kanssa kuin tuo. Laitumen Hämäläinen, jonka moitteen-alai. nen käytös täällä ylöisesti on tuttu. Kuitenkin olen nyt tähän vaadittu puollnstuksekseni, häntä mastaan, koska hän hämittömästi on yrittänyt minua mustaksi maalata yleisön silmissä. Hänen jaarituksistansa S. T. en suuresti lukua pitänyt mutta koska l):kin H:sen panetuksia omat tarkastelleet, niin täytyy minun yleisölle selittää asian oikiata laitaa, siinä toimessa että H. v. myös hymän tahtoisesti puollustustani tarkastaisimat.
Alottaissani kauppani täällä koki sama mies kaikin tamoin tuumani tyhjäksi tehdä; sillä hän, joka ikänsä on ollut ”laukku-ryssain” ystämä ja hyysfääjä, niinkuin myos itse tumatonta kauppaa pitänyt, semmenkin kahme-kauppaa, näki nyt selmästi knnonsal armossa vähenemän, niinkuin kamiki kohta tänne tultuani. Lukia hamaitsee siis mikä häntä on pakottanut minua parjaamaan ja tumallista kauppaani karsaalla silmällä katselemaan.
Tämä on todesta sekä nanrettava että surtia kuulla tämänkaltaisen kuin nimitetty Hämäläinen, kuinka hän, joka kilikilta on tietty, sala-rouvin eli kapakan pi. Suomen talousseura Turussa mietti miimis perjantaina 65:nen muosipäimänsä ensi perustamisestansa lukein. Ensiksi luettiin muutamia maamiljelyksen ja yhteisten töitten toimikunnalta senatissa tulleita kirjeitä, joista mainitsemme sen, joka määrää seuran sihteerille annettamaksi muotiftksipalkkalisäksi 200 ruplaa niistä maroista, joita ennen on käytetty liinan kutouksien kehoitukseksi, mutta nyt omat määrätyt maamiljelyksen edistämiseksi. Kuopion lääninmaamiljelysseuran toimikunnalta oli tullut kirje, jossa ilmoitettiin että Keis. M:ti miimis elokuun 7p. oli sille seuralle antanut luman saalkaa toimensa jamaikutuksensa, jonka ohestoimikunta pyysi edespäin saada talousseuran kanssa olla suosiossa ja neumoinmaihetuksissa kuin myöskin antaa toinen toisellensa niitä kirjoja, joita kumpikin seura painattaa. Oli myösMikkelin läänin maaherralta tullut kirje, jossa oli ilmoitus siellä aimotusta maamiljelysseuran asettamisesta ynnäpyyntöettä talousseurakotisisaamuttaa heidän seurallensa hallituksen lupaa. Kummankin näiden seurain pyyntöön tahtoi talousseura myöntyä, ja päätettiin kohta lähettää Kuopion maamiljelysseuralle talousseuran viimeksi painattamat kirjat.
Uvdisasukkaalle Roumaniemen pitäjässä Antti Pekanpoika Pyhtiselle eliPiittisjärmelle, joka kauman aikaa ja ahkeruudella on hämittänyt petoja, niiden joukossa 53 karhua, päätettiin antaa seuran suurempi medalji, kau— lassa kannettamaksi miheriäisessä nauhassa. Wuoden kuluessa oli annettu 2 isompaa medaljia, 23 vähempää, 48 kunnianmerkkiä, 1pikari, 1 hopiainen ruokalusikka ja1kumaraamattu maamiljelyksen toimista jamuusta kansallisesta ansiosta sekä uskollisesta japitkällisestä palmeluksesta.
Palkinto-kysymykseksi, jonkapitää oleman vastattuna ennen helmikuun loppua vuonna 1863, pantiin:
”kuinka lapset ja joutilaat manhemmat ihmiset Suomen yhteisestä kansasta totutettaisiintyöhönjahyödylliseentoimelliaisuuteen ja kuinka semmoisen ahkeruuden tuotteet parahiten saataisiin kaupoiksi käymään”; jonka ohessa 100 ruplaa määrättiin palkinnoksi parhaasta mastauskirjoituksesta sekä 50ruplaa siitä kirjoituksesta, joka sitä lähin parhaaksi katsotaan.
Tämän vuoden tilikirjäin tutkiviksi valittiin sotatuomari Federley, kapteini Spoof, konsuli Sjöström ja tehtaanisänta Sundahl; seuran maliokuntaan m. t. maamiljelysopettaja Gibson, luutnantti v. Sehantz ja maamiljeliä v. Essen; seuran esimieheksi luutnantti Silfmersman ja maraesimieheksi varapresidentti Thileman tulemaksi vuodeksi.
Kokouksessa miimis lokakuun 18 p. määrättiin seuran kunnianmerkki annettavaksi parooni K. I. Carpelanin trengille Haarlan kartanossa Perniön pitäjässä loosep Lindholmille uskollisesta ja pitkällisestä palmeluksesta.
Waliokunuan vaalia. Porvoon hiippakunnan papiston edusmiebiksi valiokuntaan on enimmillä huudoilla kutsuttu luman kirkkoherra promasti M. E. Alopaeus, Rantasalmen kirkkoherra promasti I. F. Bergh, Pyhäristin kirkkoherraksi nimitetty rehtori I—. M. Haekzell ja tuomioprovasti D. Lindh. Walitsiamiehiksi talonpojan säädyn puolesta on malittu Loimaan, Alastaron, Metsämaan ja Orippäan keräjäkunnassa rusthollari Juha Kuitu eli Iso-Wälläri, Huittisten ynnä Wampulan jaKaumatsan sekä yhdessä osassa Punkalaitumen keräjäkuntaa herrastuomari Tuomas Penttilä Lauttakylästä, Tyrmään ynnä Kiikan ja Kiikoisten kerajäkunnassa talonpoika Tuomas Hyrkki Roismalan kylästä, Paraisten kerajäkunnassa herrastuomari Juha Holmberg, Tamon kerajäkunnassa rusthollari Nntti August Nordling, Karkun ja Suoniemen seka Mouhijärmen ynnä Suodenniemen jaLamian keräjäkunnassa maamiljeliä maisteri Albert Hjelt, Liedon kerajäkunnassa rusthollari luha Tuomola, Lopen keräjäkunnassa talonpoika G. Jussilainen.
Suomen kauppa v. 18«ft. Maastani.
me vietiin tamaroita mainittuna vuonna Ruotsiin ja Norjaan751, 891ruplan 29 kop.
armosta ja muille ulkomaille 3, 562, 145ruplan 96 kop. armosta, joiden vientitulli teki 45, 872 ruplaa 24 kopekkaa elikkä yhteensä 4, 359, 909 (neljä miljonaa kolme sataa miisikymmentä yhdeksän tuhatta ja yhdeksän sataa yhdeksän) ruplaa 49kop. ; jota mastaan maahamme oli tuotu Ruotsista ja Norjasta tamaroita 822, 093 ruplan 12 kop. armosta ja muilta ulkomailta 4, 831, 819 ruplan 35 kop. arm. , jotka yhteensä tekemät 5, 653, 912 ruplaa 47 kop. , ja kun tästä luetaan pois tamarain tuontitulli 1, 303, 112 ruplaa 10 kop. , niin teki maan todellinen makso tuoduista kamaroista 4, 350, 800ruplaa 37 kop. ; ja nousi siis ulos mietyin tamarain armo 9, 109 ruplaa 12 kop. ylitse tuotuin tamarain armoa. Ruotsiin jaNorjaan oli enimmästä päästä miety moita, lihaa, kaloja, halkoja, termaa jne. Niistä maista taas enimmiten tuotu rautaa ja terästä, kankaita, sokeria ja kahmetta jne. Muille ulkomaille oli enimmästi miety puutamaroita, termaa, moita, pikiä, tuhkaa japotaskaa jne. , ja muilta ulkomailta taas oli tuotu enimmin määrin sokeria, kahmetta, pumpulia. kankaita, rautaa ja terästä, suolaa, miineja, arrakkia, konjakkia, rommia, väriaineita, tupakkia jne.
Suomen kaupunkein kauppalaivasto vuonna1861. Laivakalenterista eli luettelosta nähdään että Suomen kaupungeilla tänä vuonna on 471 laimaa, jotka kantamat yhteensä 58, 692 lastia, paitsi höyrylaimoja, jotka kantoivat vähä päälle 820 lastia. Wuosina 1839—1850 eneni Suomen kauppalaivasto 39, 539 lastista 51, 551 lastiin, siis näinä 12 vuonna tuli lisää 12 tuhannen lastin paikoilla. Wiimis sodan aikana meni Suomen kauppalaivasto, varsinkin Pohjanmaan, melkein hukkaan, niin että »alitettiin ettei Suomen kauppalaivasto 10 vuoteen nouse samaan määrään kuin se 011 ennen vuotta 1853, mutta nytkuitenki, vähä päälle 4 vuoden kuluttua sodasta, on laimasto suurempi kuin koskaan ennen, nimittäin 5, 300lastia suurempi kuin vuonna 1853, josta siis nähdään että kaupankäynti ja meriliike viimeisinä aikoina on ollut mahmasti enentymässä. Suurin lästiluku on Turun kaupungilla, nimittäin 6, 451 lastia, sitä lähinnä Oulun 6, 319, Braahen 6, 259, Porin 4, 531 lastia ja niin alaspäin.
Liedosta marraskuun Ip. On maar se nyt erinomaista, kun ei täältä Sanomiin mitään krookasta, juuri kuin ei koko seurakunnassa yhtään kynään tarttumaa miestä olis, maikka ei suinkaan sekään vika pitäisi oleman, koska täällä enimmiten huutokaupat ja paljon muitakin kirjoituksia talonpoikaisilta miehiltä toimitetaan, janäyttää siis juuri kuin ei täällä yhtään sanomia lumelaiskaan, niin antoi minulle nyt tällä erällä tilan kynään rumeta erään Punkalaitumen miehen kirjoittama, jossa hän sanoi nutun sameamisen siellä hyvin luonnistaman, niin
(Lähetetty. ) Ison-isän opetus.
Kun mä pikku poikasena Lattialla leikittelin Kumppanieni kerällä, Sattuipa iso-isani Tulemahan torppahamme:
”Hymä huomenta”, saneli Isälleni, äitilleni; Jalot lahjansa jakeli Minullenkin mielellänsä, Koska kutsui mun tykönsä.
Päälle polmensa asetti Iloisena istumahan.
Saneli sanoilla näillä, Kaikillenkin kelpaamilla:
”Wälta polo poikueni Kylän lasten leikkimistä.
Niitten leikit on opittu Ilkiöiltä ihmisiltä; Koska korttia pelaamat Illat, aamut ahkerasti, Väsymättä pitkät päivät; , Kiroilemat kauhiasti Leikkisänainsa seassa; Tappelemat tuimimmasti loukottaisin joka paimä; täja, kauniisti sanansa asettain Pyhä-, juhla ja rukous-päimien pyhittämisestä yleisön edessä ulkokullailee, hän jokahymällä ja sopimattomalla ajalla miina-pikaria, tätä turmelemaa juotamaa himoitsioillensa jakelee, tällä tamalla on töillänsä Jumalansa kunniottamisen osoittanut ja siitä paikasta on malmis minua pyhä-kaupasta syyttämään, päättäin luonani mellastettaman kohta papin melkein saarnasta päästyä. Niinpä pitkälle kateus pistää, että syyttää toista omiin syihinsä. Mutta mielä ei ole Jumalan palmellus, H:sen mietteen mukaan, minun kauttani häiritetty, eikä luonani enempi pyhinä kuin arkinakaan mellastettu, joka on armattama koska ei mäkemiä aineitaluonani löydy.
Waan tämä, joka nyt kutsuu itsensä Laitumen Hämäläiseksi, on täältä jo ennenkin lorutellut, pitäjäläisiensa sortamisella, kauniilla ulkomuodolla jaaritellen lähimmäisen rakkaudesta, että sitä ei moi nimitellä; ja on ennestään kauniisti töillänsä, sekä nyt jaarituksillansa lähimmäisen rakkautensa osoittanut.
Mutta pitäköönjuontansa ja tapaansa mastaki ja jaaritelkoon jaarittelemasta päästyänsä; hänen esimerkkiänsä en aimo seurata, maikka hän kuinkaki seulos ja pohtas, maan näytän L. H:lle kuinka kuu kulkee kulkuansa koiran luskutusta kuulematta.
K. A. P.
ToiM. muist. Tämä kirje on kirjoitettu tuohon meillä tavakfi otettuun pahaan mutta hyljättälvään tapaanettä kun jotakin asiaa pitäisi selitettamän taikka vastusteltaman, poiketaan itse riita-asiasta ja ruve< taanmaittamaan ja parjaamaan sitä ihmistä, jota ennen on asiasta kirjoittanut, niin muka luullen o«an asian paraneman, niinkuin tässäkin ei juuri mitään mainita itse pää-asiasta, nimittäin jos pyhinä oli kauppaa tehty eli ei, jota roastaan edellinen kirjoittaja lylll saa tietää mikä jaminlämoinen paha elätvä hän on, janla vuoksi emme aikoneettaan tätä kirjettä semmoisena luin se nyt on sanomiin ottaa, vaan tahdoimme sitä toistamiseen lirjoitettavatsi ja itse asiaa selittäväisesti, mutta lähettäjän kiinteästä pyynnöstä ja hamn edesvaStattavanansa on se tämmöisenä tähän pantu.
Köyhä mies tuli enämmän hämiölle, kuin hyötyä määrä oli, mutta se oli opiksi, silla kanssa tulee.
Wiina: lähdetään sitte.
K. mies: en ole köyhä enkä kipeä.
tut asiat).
K. mies: jos sitte mennään jaKorpi Mikko kolmannen).
Wiina: mennään kylään (ja kertoi mainimaksan, en minä ole niin köyhä (ja otti mies otti toisen. ) K. mies: annas mielä kolmas, kyllä minä Korpi-Mikkoa. ) Annas toinen! (Köyhä hemmäksi somi tulla.
Wiina: minun ei ole syytä, toinen on rikas, toinen köyhä, mitä huolitaan me niistä.
Anna sinä, Korpi-Mikko, hänelle hymä ryyppy. (Tässä unhohti köyhämies, otti ryypyn, oli mielestänsä rikkaampi ei hän minua pitäisi ystämänänsä.
K. mies: köyhäpä E— km on, ei sen köysanoi että hän olis paljon köyhempi, jos multa löyttiin.
Wiina: se on malhe, et sinä sitä nähnyt itse, etkös muista kuinka seppä E— km 5 Wiina: kuinka niin! K. mies: et sinä tiedä siihen mitäänneumoa.
Wiina: puhus, ehkä tiedän.
!K. mies: minä ajattelin millä tulisparempiin maroin.
Wiina: tähän kyllä neumon tiedän; kyllä sinä köyhänä Pysyt, kuins aina pyhät kotona olet.
K. mies: Pyhät onkin lepo-päimiksi asetettu, ei silloin somikaan mitään maallista tamaraa koota, sen kieltää Jumalan sana ja maallinen laki.
Wiina: kyllä sinulla sitte vastus on ettäs lakia pelkäät, mutta mennään nyt maan kylään, siellä on muitakin miehiä koossa, lyömät korttia, tule sinä minun kanssani nyt, niin moitat markan, kuka-ties kaksi, on sitä siinäkin, ja mitä enämpäan kuuluu, niin moitat monta työpäimää.
K. mies: en minä meinaa silla keinon rikkaaksi tulla. Tuttamani Pekko sanoi ennen:
ei saatanan laina-kamaksi kerkiä; ja niin minäkin sen luulen.
Wiina: annetaan ne puheet olla nyt josillansa, mutta otas nyt Korpi-Mikolta sentään ryyppy, ei se suinkaan hämitä sinua.
K. mies: kyllä se taas on parin kopekan meno ja jos se piisais, mutta sinä haukuttelet mielä enemmän ottamaan.
Wiina: kyllä sinulla sitä tyhjää tyyskyyttä on, mutta etkös muista mitä setäs sanoi, kuinka hän tuli hämiölle koska hän minun hyljäs yhdeksi muodeksi ja otti minun taas kumppaniksensa.
K. mies: se olihänen luulonsa, mutta minä luulen että sinä hänen köyhänä pidit, koska hän oli hymä työn tekiä jasentään köyhä ja kuka-tiesiolit silloinkin ollut hanen kanssansa, koska hän kuolleena polWannovat, valehtelevat, Pettävät, panettelemat, Toisiansa totisesti.
Monta muuta mulkkausta Kylän kujilla näkeepi, Joita sullen sanellessa Menis koko pitkä paimö.
Karta sinä semmoisia, Rikoksia, riettahia, Joista sataisi sinullen Onnettomuus sangen suuri:
Kortti-pelissä pahassa Tuhlajaisit tamarasi Pelarien mieltä myöten; Kirouksessa, kauhiassa, Saisit sielusi piankin Häijyn hengen saalihiksi; Tappelussa tuimimmassa Turmeleisit termeytesi, Saisit maattehet meriset, Pahat haamat palkastasi.
Monta muuta muskulata.
Kauhistusta kaikenlaista Saisit sieltä sielullesi.
Jonka tähden tämä neumo, Ifon-isasi opetus Pidä muistossa paraiten:
Ellet laske luontoasi Humitusta hakemahan Pahan mailman menoilta, Oppilailta häijyn hengen.
Pysy poikani kotona Oman isäsi ilossa, Oman äitin opin alla; Hae kirjoista humitus, Ikämässa ollessasi Syntisehen sydämeesi.
Ala mustuta murheella, Katkerilla kyyneleillä Mieltä vanhain manhempaisi Ole nöyrä ja nopia, Walmis aina maalimatta Niitten tahdon täytantöhön.
Sitten saamutat todella Siunauksen säädyllisen Wanhempiesi varasta.
Mutta muistella pitäisi Sitä sinun, poikaseni:
Että aina ahkerasti, Kaikkein kappalten ylitse, Pitääpi peljätä sinun Jumalala juoksussasi.
Sitä toimoopi sinullen, Wanha «vaarisi mäsymä, Hautaan kohta kallistuma. ” T. K— ne».
(Lähetetty. ) Köyhä mies ja Wiina.
Köyhä mies ajatteli eräänä sunnuntaina itseksensä: tyyskyydellä taitaa tulla rikkaammaksi.
Silloin tulimiina köyhän miehen tykö.
Wiina: mitä fina niin ajattelet? K. mies: ei suinkaan se sinulle puheesta parane.
Tampereen liinatehtaan pellamakanlalta, ihostaja rohtimista-laukaa, Tampereen verkoja tehtaan hintaa»:, sekä malmiilsi tehtyjä mlesvaen vaatteita.
Akkunanllasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan, Suomen Teoksien kaupassa. Painoluvan antanut: T. T. Renvall.
Virsikirja n:o 68 v. 3.
saaressa lokakuun 22 päivänä, elettyänsä ainoatzti 10 kuulautta ja 3 päivää, laivattu vanhemmilta ja 5 sifarulfelta.
oyyamies han viman peräti hyljäs. Jos muutkin viinan himoojat ottaisivat esimerkin ettei viinanhimo usiammin pettäisi, niinkuin K. S. P.
Tapettia ja niiden reunuksia, nykyisin tuotuja, moneen hintaan, Tapettipuodisfai kauppias Alftanin talossa lludenmaanladun var. reUa, myypt Niigan pellavansiemeniK, laalelimaljoza, Lyneburgim voisuoloja; Wälejä. uiintuin vuonsinistä, Berlinin-sinistä. kar. mosiuilallaa, truomileltaa. fernbyltaa. indigoa, lei. se>riuv!hliää, meugeliä. liviäisvihriäa, mönjää, uutta-vibriää. sinttivalkoa beleolla hintaa myupi P F. Sibeliub entisessä Kingelinin talossa.
Uudet Linjali-liiiifit Seppä Nummelinilla.
Kllstinlynttilöitiimyypi I. W. Blomberg.
Allekirjoitetulla Uudessakaupungissa on myytHvsnä nykyisin saatuja Nrislingeitä eli pieniä Silkjä.
Gustaf Mal^n.
Halataan ostaa.
Allekirjoitetulta ostetaan OM plllmilotta.
Leslirouma Lillja.
Asuva Waskiseppä Korsströvin talossa lähellä AnninkaiSten tullia.
Walloisia j, mustia lampaanmilloja ostetaan Kruununlehruhuoneessa ja mahdollisin korkein hinta maksetäan.
Yksi lelvolllnen imellyttäjä, yksi tynnyrinlvyöttäji (naimaton) ja yksi llrjuri (vuulhollari) saamat edullisen vailaoluttehtaassa, kun ilmoittalvat itsensä A.
Stälströmin ilmoitustonttoiissa jota pikemmin sitä paremmin.
Palvelukseen otetaan.
Huutokauppoja.
Tnorstaina, perjantaina ja lauvantaina tiimiin marrasluun 14, 15 ja 16 piiiviinii, allaiu kello 9 ed. ja 3 jpp. . myydään kauppias I. G. Hjeltiu talossa u:ro 1. 3 korttelissa 2 kaupunginosaa Uuden, maanjaHämeen-kalujen kulmassa tässä kaupungissa, julkisella huutokaupalla pankinjohtaja ja ritari A. Pomell vaiuaan jälkeen jäänyt ja konkurssin annettu irtain tavara. nimittäin lullaa ja hopiaa, joiden joukossa hopiaisia lahvekannuja ja hedelmäkoreja, 1lso »nainen triStalli-lynttilälruunu. lamppuja, messinkija pläteri-tynttiläjalkoja, vaslifia ja rautafia lyöliastioita.
1rahaja monta vähempää lukulla varuslettua rauta-arlkua, selä pläklilaatitkoja. muutamia lämpömittatia, kompasseja ja pienen täfityön-taluja, vaakoja viljan ja koroan rahan laskemiseksi, hopiahelaisia merivahaoiippuja. turkkia ja nahkasipäälliötallia, hyvämäisiä liinaja pltovaatteita, uniformumielloja ja hattuja. 1salin-, 1persiania multapermanto- mattoja. tirjalaultuja. poStlja lirjoituSpaperia, sateenvarjoja ja tävelysköppiä, Ihevonen. 2osakettä ”Ilo”-höyryvenheessä ja 1osake Kupittaan vvdessa lylpöhuoneessa, ynnä yhtä ja toista, josta sekä että hevonen myydään puolipäivän aikaan, tulta ja hopia jvp. ensimäisenä huutolauvpapäimänä. turkit, arkut, vaakat ja osakkeet toisen huutotauppapäiroän ehtoopuolella, halullisille ostajille tietoannetaan. Turun huutolamarista marraskuun 4 p. 1861.
A. Forhman.
Julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, jola pidelään paikalla maanantaina tulevan Marraskuun yhdenteuätoista(il)päilvänä kello 10 edellH puolen päivän.
myydään, isännän kuoleman tähden, hänen perillistensä puolesta, Kouhin ’/, manttaalin verotalo Kutalan kylässä Karluu pitäjässä enimmän maksamalle, jota silloin saapi astua taloon, jos nimittäin tarjomus. joka kohta pitää suorltettaman laitta ominainen takaus maksosta annettaman, katsotaan perillisiltä hymäksi. jonka vuoksi puolen lunnin ajatusaitaa lyömän jälleen pidetään. Talo. jossa on tavalliset talonpojan huonerakennukset, on Kuoloveden rannalla kauniilla paikalla; avointa peltoa on 30 tynnyrin alaa, metsää kaikkiin talou tarveisin. huvä laidun ja niitut 4 herooisen, 10 nauti-eläimen ja 20 lampaan elannoksi, sekä torppari, jola vuoteensa Mikon ja Wavun päiroän välillä tekee talsi ja sitten kolme pälvää viilkoonsa talon ruvalla. Muonaverosta ja muista kaupan ehdoista annetaan ennen huutokauppaa halullisille ostajille tyyskemvi tieto.
Jos talon kauppa tavabtuu, myydään sitte jälteen samana päivänä: hevosia, eläimiä, pelto-, ajoja työ-laluja, pitoja sälltymaatteita. huoneenkatuja, roiljaa ja karjaruolaa. Karkusta lokakuun24 p. 1861, H. Hjerpe, pyydetty toimitusmies.
Ilmoituksia.
väimästä alkaen, on alakirjottaneella tun HD . nioitettaroalle yleisölle tarjottavana kaikenlailla «W pitoihin ja fofouffitu sopivia itiinija tee-leipiä.
Turusta. Lokakuun 29:tenä »äimäni1861.
N E. Grönroos, Pakari-mestari. asuma Nyssän Kirkkokadun varrella märjäri Lindströmin talossa.
Gustaf Sarin.
Tiiman lautta saan ilmoittaa lunnioitettaville lauppa ystiivilleni, että olen muuttanut laupanteloni kirjansitojan Norrminin talosta satnlamaalarin Lindströmin entiseen taloon Rysfiin lirlloladun varrella. Turusta lolalnussa 1861.
Tämän kautta saan ilmoittaa kunnioitettaville kauppaystävilleni että olen muuttanut kaupantekoniprovastiHertzbergintalosta kauppaneuvos A.
Kingelininentiseen taloon.
Turusta lokakuussa 1861.
A. Kuffsehinoff.
(Lähetetty. ) Kirjeitä Iloselle. 11.
’^Loimaalta marraskuun 1p. 1861.
Oma «veljeni! Wai onko teillä unilukkari jota lakki kourassa puhutellaan ”kanttuuriksi” ja jonka korkea puoliso käypihattu päässä. Ohhoh! Minun täytyy tunnustaa ettei meillä vielä tähän saakka ole ollut niin sivistynytta isolukkariakaan että rouva hatulla olisi näyttänyt olemansa sivistyneempi kuin net joita täällä tamallisesti nimitetään ”mataammiksi” ja joiden luokkaan kuuluu kaikki, suutarin ja räätälin ”mataammista” aina asti. Mutta onkohan hattu sivistyksen merkki? Dmpa kaiketi! Etpä mahoakkaan sttä epäillä!? Waan mitäs tuosta tuon enampää mutsimme puhua.
Kysyt minkälainen postin jakirjetten kulku meillä täällä on jotka asumme sivulla valta-maantiesta. Siihen vastaan sinulle, että se on järjestetty niin hyvin kuin olla taitaa. Täällä on pitäjän herrasmiehilla pari eli kolmekin postilaukkua, jotka joka viikko käymät Turussa tuomassa sanomalehtiä ja kirjeitä; näitä laukkuja kanniskelee eräs palkattu postiljoni joka lauvantaina Drihpaan keskievariin, jonne tästä tulee lahes 2 penikulmaa, siitä ottaa ne Tampereen Vvstiljoni Turkuun mennessänsä jatuo taas takasin samaan paikkaan tiistaina, josta taas nieidan postiljoni ne lennättää kotia. Tämä Loimaan postiljoni on ollut «urassansa jo kappaleen kolmattakymmentä vuotta, arvaappas onko hän saanut astua muutaman askeleen tällä ajalla!
Mitäspä täältä vielä juttelisin sinulle? Yhteishengestä esimerkiksi! Ei veikkonen, siitä en hiisku sa«aakaan.
Rukiin oraat ovat erinomaisen ihanat ta«iän kauniin syksyn tähden, jota yhä onkestänyt.
Luonto näyttää paremmin keväaltä kun syksyltä; hyttysiaki näin eilen tanssiman eli survovan kuin kesällä.
Nyt loppukoon tämä, sillä uniki painaa silmiäni umpeen, enkä arvaa laisinkaan unen päihin riipustella, koska ei tahdo valveellakaan hyvin sujua.
Elä terveena! toivottaa veikkosi Läntinen.
Haettavana lukkarin ja suntion yhdistetty virla Keuruu emäkirkolla 150 päiroän kuluessa lokakuun 2 p:stä; lutkarm virkaSysmän emäkirlolla 3 kuulauden kuluessa lokakuun21p:tztä. Palkka viimeksi mainitussa paikassa on 29 tynnyriä viljaa, mutta puustelliä ei ole, ja vaaliin pannaan ennenmuitanejotka myös osaamat urkuja soittaa.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6 r. 50 ja 0 r. «0 k. rukiinjauhot 6 r. 60 ja 6 r. 70 1. , ohrat 5 l. 80 k. , kaurat 2 r. 80, j2 r. 85 k. , valkoset herneet 6 r. 50 k. , harmaat5 r. .
silakat 7 r. ja 7 r. 50 k. , ohranlryyuit 24k. kapalta, lauranryynit 28k. lavalta, humalat 10 k. naul, . tuore naudanliha 40 aina 80 k. , palvattu naudanliha 1r. .
tuore sianlih, , ! r. 50 k. aina 2r. , v«i 3r. ja 3 r.
20 1. . tali 3r. 40 !. . heinät 6 aina 12 k. lelviskälta; perunat 25 k. nelikö; munat 25 ja 30k.
tiu; koivuset halvot 1 r. ja 1 r. Il) k. , mänlysethalvot 85 ja 90 k, kuormalla; paloviina 75 ja 78 k.
kannu.
Kuollut.
Ilmoitetaan, että Pöytyän pitäjänapulaisen Juhan Fredrik Mannström’in ja hänen puolisonsa Aurora Sofia Loroisa Alfström’in nuorin poila-lapsiJuhan Tommi hillMsti nukkui kuoleman uneen Taiftal Turussa, I. W> Lilljankirjapainossa, 1861.
Myytäväna.
Lyneburgin voisuoloja, Suurempia tammttynnyreitii myyvi I. G. Grönberg.
Rion Kahvetta, Hampurin Söleria j, lavan Riisilryynejä myyvi P. Ilbimaeuö.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavalllsia rautanauloja.
entisessä Bozströmiu talossa.
B£*£* Kankirautaa, rautapelleja, patoja ja Pannujaselä muita »alettuja kaluja,
Kuolleita Turussa. Marraskuun 4p. varvin ’salvumiehen Kustaa Perttu Frimannin poika Kustaa Hllsel 1kuukauden ijällä, 5 p. merimies Matti HermlmMartinpoika 27 vuotisena, ittellislesken Kustaava Strömin tytär Josefina Kosken kappelista kuollut läänin sairashuoneessa 5 vuotisena, 9 p. suutarin leski Maria luhantytär^Berg 72 vuotisena, 11 ft.
nmrtian vaimoLiisa laakontytär Helin 54 vnoiisena, 12 p< muurarin kisälli Matti Sundell 69 vuotisena.
Aunollittobll tuulutettiin pää kirkossa viimeis pyhänä ensi erä: tehtaan työmies leskimies Juha Äterblom jvarvin työmiehen K. G. Malmstenin leski Heta Helena Lindholm; tehtaan työmiesHenrik Juha Hilden ja neiti Kustaava Ekqvist; peltomiehen poika Aatolf Viktor Rungman ja ittellinen Kustaava Serafia Matintytär; sekä sotamies Turun rammväestössa Pietari Kuslofski katolilaisesta uskosta ja sotamiehen Juha Reinson mainaan lesti luhauna Kustaantytär Silander.
Turun polistlamarin ilmoituksia. Häkeissänsä vlu’kaantaluja löysän miehen Kaarle Fredrik Vangin tykönä, löysi pölisi mariatzlnun 4 p. ne ruotakalut, jotka varvin peräanlatsoja Palmros tämän kuun 1 Häitvana ilmoitti varastetuksi häneltä, jonkatähden Kotimaalta.
Palkinto. Keis. M:ti on armossa antanut 25 hopiaruplaa piialle Serafia Lindbergille ja 10 ruplaa alaikäiselle pojalle Juha Aataminpojalle siitä että he oman henkensä vaaralla olivat pelastaneet meri-hädästä Uudenkaupungin merimiehen Aapraham Blomroos.
Porthaninsyntymäjuhlaavietettiin viimis lauvantainiltana Turun seurahuoneessa. Ensin soitettiin juhlamarssia, jonka jälkeen maaviljeliä I. A. v. Essen piti Porthanista kauniin ja pitkän puheen. Sitten ehtoon kululla laulettiin lauluja sekä luettiin yksi laulu korkiaan ääneen. Suomeksi laulettiin ”Savolaisen laulu”. Paljon vakea oli kokoontunut tähän juhlallisuuteen, noin 700 hengen paikoilla. Huone oli kauniisti koristettu nimikirjoituksilla, kasvuilla jakukkasilla.
Kuinka paljon rahaa karttui tarkoitukseensa, ilmoitetaan toisten.
Kaupunkimme ylija ali-kouluilla oli samana päivänä koulu-lupa. Myösniidenkin oppilaat olivat muistaneet Porthania rahan kokoomisella, nimittäin ylikouluissa oli koottu 120 markkaa 14 penniä ja alikoulussa 20 markkaa 40 penniä.
Helsingissä on myössuurella juhlallisuudella vietetty Porthanin syn> tymapäivää, tämän marraskuun 9p. Porthan oli syntynyt 9 päiva marraskuussa vuonna 1739 Wiitasaaren pitäjässä ja kuoli 16 päivä maaliskuussa 1804. Mikä Porthanin kunniaa ja arvoa niin suuresti on lisännyt, on paitsi hänen muita asioitansa, se että hän on pidettävänä nykyisten tärkeimpain pyrkimistemme herättäjänä ja alPerjantaina Marraskuun 15 päivänä 1861.
Sanomia Turusta.
M 46, Bang pantiin kiinni ja saapi kämnerinoikeudessa tuomionsa.
— Marraskuun 5 p. ilmoittiI:ksi palovartia Jaako Antinpoika Luostarinkadulta löytäneensä rouvasväen käsipussin, jossa oli 1avain, muistokirja, 1ruotsin riksi sekä mamseli Henrika Amalia Vikströmille kirjoitettu kirje; 2:ksi merimies Juha Iernvall” että hän päivää ennen täydessänsä höyrylaivasatai! ia?tll taloon n:ro 2, 20 korttelissa1kaupunginosaa oli kadottanut 8 kyynärää mustaa kangasta kahdessa kappaleessa, paperiin käärittynä; 3:lsi talonpoika Jaako laakonpoika Lukkarlan talosta Finnön kylästä Korpon pitäjää, löytäneensä vähäisen mustan taskun, jonka hän rahoinensa jättipolisikamariin; 4:ksi piika luhanna Grönlund, löytäneensä tämän kuun 4 p. hyvämäisen villa-loimen; s:ksi ilmoitettiin että teelusikka, merkitty puustaveilla H. I. H. ja C. H. , tietämättömällätavalla oli kadonnut. — 6 p. toi varvin salvumiehen vaimo Kristiina Engblom polisikamariin viheriän nahlakukkaron, jossa oli 2 ruplaa28 kop. , joka kukkaro rahoinensa 8 päivänä tässä kuussa annettiin sotamiehelle Ignanti Sehunin, joka todisti olevansa sen omistaja.
7 p. ilmoitti talonpoika Aatulf Aatolfinpoika Isotztatalosta Pakoisten kylästä Maskun pitäjää. Uudella torilla tämän kuun 5 p. häneltä viedyn verkasen päällistakin.
9p. antoi rouva Kristiina Granqvist tiedon että hän samana päivänä pakkihuoneen ja talonsa välillä n:o 1, 3 korttelissa3 kaupunginosaa oli kadottannt3 ruplan setelin.
kuun saattajana, nimittäin kansallisuus-tuntojen, Suomalaisuuden tunnon herättäjänä, että me Suomalaiset olemme oma kansa, jolla on oikeus olla suomalaisena, ja niin ksueohmkieinntyä muitten kansain rinnalla, että siis kielellä on oikeus kaikkua Suomessa kaikissa tiloissa ja tilaisuuksissa.
Mutta tässä olikin aikomisemme lausua Porthanin juhlasta Helsingissä. Siellä oli samoin kuin meilläkin soitettu musikia, laulettu, luettu jne. , kaksi suomalaistakin laulua, joista tähän numeroon painatamme toisen nimittäin ”Suonion” tekemän: ”Pohjolan valkeneminen”.
Suomen talousseura Turussa on uskollisesta ja pitkällisestä palveluksesta antanut vähemmän medaljinsa kasvutarhamestarille Köyliön kartanossa Kaapo Blombergille, ja kunnianmerkin piialle Maria Kustaava Hyvaselle Torholan talossa Wihdin pitäjässä, sekä kullatun hopiapikarin emännöitssälleSaara Antintytar Stenbergille varatuomati Palmfeltin palveluksessa Rautajärven kartanossa Luopioisten kappelissa.
Waliokunnan vaalia. Talonpojan säädyn valitsiamiehet Turun jaPorin läänistä kokoontumat tämän marraskuun 28p. täällä Turussa, maaherran edessä valitsemaan jäsenensä valiokuntaan.
Kuopion maaherra on lokakuun 31 p.
virasta eroittanut Polvijärven nimismiehen W. Norring ja hänen siaansa määrännyt Rautavaaran nimismiehen O. Forsberg sekä Rautavaaran nimismieheksi maakonttoristin G. E. Söderholm.
Maamittarin tutkinnot pidetäänTurun jaPorin läänissä v. 1862 seuraamina päivina:
tammikuun 24p. kello 1t epp. Uudenkaupunginpiirissä, johon Wehmaan ja Mynämäen kihlakunnat kuuluvat, Uudenkaupungin raastuvassa; helmikuun 7 p. kello 11 epp.
Porin piirissä, johon Ali Satakunnan kihlakunta, Vli^Satakunnan Ali-osan kihlakunta, Kokemäen pitäjä jaHarjavallan kappeli sekä Köyliön ja Säkylän pitäjät kuuluvat, Porin kaupungin raastuvassa; helmikuun 21 p. kello 11 epp. Tampereen ja Ikaalisten piirissä, johon Ili-Satakunnan keskija M-osan kihlakunnat, Huittisten pitäjä, Wampulan ja Kauvatsan kappelit, sekä osa Punkalaitumen pitäjästä Ili-Satakunnan Ali-osan kihlakuntaa kuuluvat, Tampereen kaupungin raastuvassa; maaliskuun 6 p.
kello 11 epp. Turun piirissä, joka käsittää Maskun kihlakunnan ja M-Satakunnan Ali-osan kihlakunnasta Loimaanpitäjän ynnä sen kappelit Alastaro ja Metsämaa seka Drihpään kappelin Pöytyän pitäjää, täällä Maakansliassa; maaliskuun 7 p. kello 11 seap, p. Piikkiön ja Halikon kihlakuntain kanssamoin täällä Maakansliasfa; kesäkuun 14 p. kello 10 epp. Ahvenanmaan piirissä, johon Ahvenanmaan kihlakunta kuuluu, Haraldspyyn kestkiivarissa Saltvikin pitäjää.
23 S. Kolminaisuuden p. saarnaamat:
Pllö-tirtossa, Suom. Aamusaarnan: Patztorinapulamen Tervanen; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. ja Nuots. Ehtoosaarnan: Warapasteri Sarein.
Nehruh. -lirlosfll, Ruotsia:Warapastori Malmström.
Hinnan tulossa. Suomea:Koulunopettaja Lindman.
Piplian selitylsiä pitävat tulevalla viikkoa:tiistaina kello 5 jpp, . ruotsin kielellä Warapatztori Indren ja keskiviiktona kello 5 jpp. suomenkielellä Warapastori Saxin.
Hiippakuntain sanomia. Keis. M:tin armollisen kirjan mukaan, annettu lokakuun lp. , tulevat Kärsämäen emäseurakunta ja sen kanssa yhdistetty Pyhäjärven tappelin seurakunta eroitettavaksi eri pitäjiksi.
Sämste on Keis. M:tin saman kuun 4 ft. annettuin armollisien päätöksien mukaan myönnyttänyt Wartauden jaStrömsdalin pruukien haltioiden alamaiset anomukset asettaa kansakouluja nimitettyihin pruukiin ja louluin opettajiksi kutsua pappismiehiä, jotka olisivat velvolliset myös jumalanpalvelusta pitämään sekä juhlina että joinakuina pyhinä vuodessa. — Wirkavaftanden saanut Liminganpastori, provatzti I. I.
Vergh tnlevan joulukuun15 paivään. Määrätty pastorin viran toimittajaLimingassavp. K. I. Hällfors toimittamaan samaa virkaa viimemainittuun päivllllu ja linnan saarnaaja A. G. Westerlund toimittamaan jumaluusopinlehtorin virkaa Kuopion lukiossa tämän luku-ajan loppuun.
(Porvoun. ) Määrätty Kerimäen pastorinapulainenE. I. Stav6nkappalaisen fiaiseksi Impilahdelle, kappalaisen siamen asken mainitussa seurakunnassa B. Stenbäek pasvrimlpulaiseksiLammelle, pastorinapulainenWiipu Lissa P< M/ilinen pastorinapulaiselsiKerimäelle ja entinen lappalaisensininenK. . 1. I. Molander pastorinapulaiselsi Wiipuriin.
Nimitetty v. t. opettaja maisteri G. V5. Calonius määräystieteen ja luonnonhistorian opettajaksi Haminan ylikoulussa.
Haettllvana Korpilahden kappalaisen virka.
Lehden toimitus kehoittaa papistoa sekä säätyhenkiä hymäntahtoisesti edistämäänkuukauslehden lemenemistä seuduillansa.
aman.
Hämeenlinnan läheisellä rautatien asemalla on työnäinä aikoina käynyt jotenkin milkkaasti. Kaikki asemalla olemat rakennukset omat jo katetut ja klasit ikkunoissa; kaakeluunit omat myösylöspannut kauniimmista kaakelista, mitä nähdä sopii, ja kaiketi permannotkin kohta saadaan valmiiksi.
Itse tiellä omat rautakiskot jo asetetut paikallensa piammiten koko radalla. Suurin osa sillan aineita on myös jo tullut Leppäkoskelle ja sillan asettaminen paikallensa pi (Häm. ) Urjalassa on pitäjänkokouksessa tehtypäätös, jonkakautta pitäjän miehet maaräsimät ensimaiselta miiden sekä toiselta ja seuraamilta kerroilta kymmenen hopearuplan sakon niille, jotka mainitussa pitäjässä antamat itsensä kauppoihin maata kulkemain Arkangelilaisten kanssa taikka heitä simuteilla kulteissansa huoneesensa ottamat, jakun tämmöinen suostumus ainoastansa tarkoittaa hymän järjestyksen ylläpitämistä jakaiken sen monenlaisen pahuuden tauottamista, joita nämät tumattomat kauppiat kulkeissansa lemittämat, niin on läänin gumernöri katsonut hymäksi miimis lokakuun 18 p:nä sanotun päätöksen noudatettamaksi mahmistaa. (Häm. ) Otava, Sanomia Wiipurista, on jo ilmoittanut tulonsa tulemana muonna.
Se annetaan yhtä suurena kuin tähänkin asti ja sen lisäksi miela joka miikko saman kokoinen lisälehti, johon pannaan ilmoituksia suomen, ruotsin, saksan ja menajan kielellä.
Sen hinnaksi on määrätty 1 rupla 35 kop. hop.
Ilmat muuttuimat kohta tämän kuun alusta kalpeemmiksi. Aurajokikin jäätyi jo miimis maanantaina. Eilan taas tuli maha lunta.
Suomalaisen kirjallisuuden Seuran viimis kokouksessa luettiin kanslianeumos I. PH. Palmemin kirjallinen mastans Seuran esitykselle, että hän ottaisi toimittaaksensa päätetyn Lakikokouksen ruotsiksi, johon hän myös ilmoitti suostumansa. Samaten luettiin kirkkoherra tohtori G. Cannelinin kirje, jossa hän ilmoitti suostumuksensa mainitun Lakikokouksen suomentamiseen.
Porthanin muistopatsaan kassaan oli tullut: dosentti Diedriehsonin luento-tilaisuudessa saatuja 83 r. 25 kop. ja postissa nimensä-salaajalta lähetettyjä 10 r. , niin että tämän kassan saannit nyt tekemät kaikkiansa 5, 890 r. 84 kop. hop. (S:tar. ) Komitea, joka Helsingissä tutkei Cygneeuksen kansakoulun ehdotuksia, päätti työnsä tämän kuun ensi päivänä. Ehdotus, jonka tämä komitea teki, jätettiin tohtori Z. sleven toimella jarjestettämäksi ja puhtaaksi kirjoitettamakss, jonka jälkeen komitea taas kokoontuu tuleman maaliskuun 3 p. sitä tarkastamaan ja oijentelemaan.
Luonnollisin ja järjellisin veronlasku.
Lakitieteellisessä muistokirjassa, jonka R. Lagus nykyjään on antanut ruotsin kielellä, löytyy rohmessori Rosenbergin pitämä luento, joka antaa selkeän käsityksen asiassa.
Nykyinen veronlasku Suomessa on sen kuivauksen mukaan luonnoton ja järjetön, erittäinki siinä että meroin kuorma on jäänyt painamaan pää-asiallisesti maamiljekyksen hartioita. Siitä on kauman malitettu ja hallitusti on senmyödyttänyt, niinkuin maliokunta- kysymyksista 41:nen ja 46:sosoittaa.
Mutta jo kauman sitte on nykyisen verolaskumme luonnottomuus ollut hallitusmiehillemme, ainaki joillekuille tunnettu, maikka ei ole saatu parannusta, kuin ei ole saatu pitää maltiopäimiä, joissa yksinään tämmöiset parannukset moimat tulla toimeen. Niin on esim. maltiomarain toimikunta Senaatissamme maatinut alamaisessa lauseessansa 20 p:ltä toukok. 1814 samoja perustuksia veronlaskussa seurattamaksi kuin rohv. Rosenborg kumaa yksinään järjellisiksi ja luonnollisiksi, niin että muka jokainen maltakunnan alamainen on varojansa myöten kohtuullisesti osallinen meroin maksussa eikä maaviljelys yksipuolisesti ja melkein yksinään tule kantamaan meroin kuormaa, niinkuin se silloin ja miela nytki Suomessa tekee.
Se lause olimaadittu ja annettu Wiipurin läänin muoksi, joka m. 1812 phdistettiin muuhun Suomeen ja jossa meronlasku oli muutettama muun Suomen mukaiseksi.
Tämän muutoksen suhteen m. 1812 tehty esitys osoittaa, että Wiipurin läänistä säätämistä ruunun meroista oli maamiljelyksen yksinään maksettamia yli 3 kertaa enemman kuin ne muut merot, joiden maksuissa muut säädyt ja elantokeinot olimat osallisia maamiljeliäin rinnalla, yli sen että maaviljeliat senlisäksi saamat yksinään pitää voimassa maantiet, Hollikyyoit m. m. Sama liikainen yksipuolisuus oli silloin muussaki Suomessa ja samanlainen se on mielä tänäki päivänä koko maassamme.
Kuin näin on, ei mahdeta maamiljeliöille lukea aiman suunnattomaksi miaksi, jos he suuren verokuormansa lievennykseksi niin kiinteästi rivvumat laillisessa kototarpeen polton oikeudessansa.
Siitä oikeudestansa ei heillä tosin ole lopullista etua eikä moittoa maan enemmin turmellusta niinkuin koko maallaki.
Mutta jyvissä on maamiljeliäinparain saalis ja rahan emä, ja miinaksi muutettuna elo luetaan antaman polttajalle puhdasta voit Wenäjältä.
Puolan kuningaskunnan maltiohoitaja kreivi Lambert on saanut virkavapauden, Taloin halkasemisesta pieniksi seka mähempäin maakappalten myymifesta jaeroittamisesta vapaiksi taloihin veroa tekemästä.
Waliokunnan tutkittavaksi määrättyin kysymyksien joukossa esitellään 11:ssä kysymyksessä keinoja, mitenkä löysä ja tilaton kansa taitaisi saada makinaisia asuntoja j<t oman maan miljelläksensä. Tämän suhteena on nimittäin Maakaaren 4 lumun 9 §:ssä kieletty meron-alaisen maan mähentämistä, joka siis on esteenä ettei talosta saada semmoisia pienempiä tilus-osia eroittaa, joita tähän makinaiseen asuttamiseen tarmitaisiin.
Sen muoksi siis olisi tämä kielto kumottama ja se muutos laissa tehtämä että saataisiin taloja jakaa pienemmiksi sekä maata eroittaa pois talosta.
Tämän kysymyksen johdosta on ruotsalainen sanomalehti ”Folkmannen” ottanut esiteliäksensä löysän kansan kurjaa tilaa ja miten se olisi parannettama.
Sen mietteet käymät meikeinkin seuraamaan johtoon: joka on saanut nähdä ja kuulla että melkein puolet kihlakunnan keräjäin ratkaistavista jutuista, kumminki Pohjanmaalla, omat torppain ja tilustusten riitoja, joita tahdotaan pois köyhältä kansalta: joka on nähnyt kuinka asianajajäin (admokaatein) mutkat ja koukut näissä asioissa parhaiten omat menestyneet; jokee on saanut katsella kuinka manhoja moimattomia leskiä ja äijä rassukoita usein armot-lomalla tamalla on ajettu pois niiltä mähaisiltä tiluksilta, joita he parhaimpina moi-mansa päiminä omat raataneet: se joka on kaikkea tätä tarkastellut, saapi iloksensa hamaita että tämäkin tärkeä kysymys tulee valtiopäiväin tutkittavaksi.
Usein on löysän kansan alinomaista lisääntymistä murheella mainittu; on myöskin komilla lain-säännöillä koettu mastustella tuota määrälliseksi katsottua lifääntymistä: mutta on jäänyt huomaamatta oikea alkuperäinen syy tähän enlntymiseen. nimittäin mian-alainen lain-sääntö tässä kohden. Näyttaäkseni kuinka nykyinen lainsääntö juuri on matkaan saattanut löysäkansan lisääntymisen, tahdon asettaa yhden esimerkin.
Wähäisen talon isännällä on esimerkiksi kolme poikaa. Mitä on hänen tekeminen, murhetta pitääksensä kaikista kolmesta? Taivallisesti tapahtuu niin että talo halaistaan kahtia, kja kolmas saapi torpan-maat, taikka jos ei taloa lainkiellon tähden saa haloista. niin kolmas on kohta ”löysämies”, ja kaksi saapi maata, toinen talollisena, toinen töllitäisenä. Tölli kirjoltaan hänelle elinajaksi taikka 50 muodeksi. Olkoon nyt töllihänelle annettu elinajaksiki; mutta hänen kuoltuansa on tölli talon, ja mihin joutumat töllin 7 tahi 8lasta? Mihin muualle kuin termeyttä hakeaksensa ulkomailla, ja hänen siaansa on määrätty maltiohoitajaksi jalkamäen kenraali Luders.
toa vähintäinki 3:nnen osan jyväin myyntihinnasta. Siina moitossa lukee maamiljeliä saamansa muilta valtakunnan asukkailta edes maha palkintoa merokuorman yksipuolisuudesta.
Sentähden myös pitämät miinanpolton kieltoa täytenä määryytenä neki maamiljeliät, jotka muutoin kauhistuksena pitämät viinanpolttoa ja mielellään luopuisimat siitä, jos maan meronlasku tasoitettaisiin eli pantaisiin luonnolliselle ja järjelliselle perustukselle, ja jos edes miinamero lakautettaisiin samalla kuin miinanpolttoki.
(S:tar. ) Lasten ystävä. Tämän nimisestä lehdestä ilmoitetaan Suomettaressa että sitä rumetaan tuleman 1862 vuoden alusta toimittamaan Tammisaaren kaupungissa joka kuukaudelta yksi arkki neljäksi taitettuna.
Sen sisällys tulee olemaan hengellinen:I)raamatun palkkain selityksiä ja saarnoja lapsille, 2) siveydellisiä jahengellisia kertomuksia sekä osoituksia Jumalan ilmestymisestä luonnossa ja3) ilmoituksia uusista kirjoista lapsille.
Sitä annetaan myös erinänsä ruotsiksi, nimellä:
Larnvännen, ja kumpaiseenki lehteen pannaan kuvia.
Lehden I:nen n:o lähetetään näyttö-numeroksi Lähetys-sanomain kanssa. Lehteä saadaan tilata Tammisaaren kirjakaupassa muosikerta 40kopekalla, ja kaikissa maamme postikonttuoreissa postirahan lisäämällä.
Nämät kumaukset omat kamottamia, mutta ne omat itse asiassa toden totisia, jakun nämät ja tämmöiset tapahtumat lain nimessä, niin ei asian surkuteltamaa puolta olla huomaa vanansakaan, maan luullaan sen niin oleman oikein. Mutta kun ylönkatseella kohdellaan löysää kansaa, kun varallinen talollinen valittaa sen alituista lisääntymistä muosi vuodelta, niin ei hamaitakkaan että omat lapset taikka lastenlapset, nykyisten sääntöjen mukaan, tulemat enentämään löysäin lukua, koska taloa ei saa halaista yli määränsä, eikä torppia saa eroittaa talosta enemmäksi kuin 50:ksi vuodeksi.
Katsokaamme myöskin kuinka torppari viljelee torppaansa, jonkapitäminen ja omistaminen on epätietoinen.
Että hän enimmiten viljelee sitä juuri sen verran, kuin välttämättömästi tarvitsee, sen jokainen tietää, joka on ollut kansan parissa; ja jos kysytään torpparilta, joka toisen työssä käy taikka matkustaa ympäri maata työn sa, hausmiksikä hän ei tee oman torppansa miljelystyötä, jostahän ajan kuluessa saisi suuremman voiton, niin hän tamallisesti mastaa: ”Mitä auttaa torpan työnteko, koska en tiedä minä päivänä se minulta otetaan pois; ja jota enemmän teen työtä sen viljelykseksi, sitä pikemmin jamieluummin tahtoo isäntä ottaa sen pois. ”
Tässä vastauksessa on katkera totuus, jota säätyjen tulemassa maltiokokouksessa pitäisi tarkkaan miettimän.
Jos se on tosi ettei maan rikkaus ole siinä jos on enemmän tahi vähemmän rahaa liikkeellä, maan siinä miten enemmän tahi mähemmän maan työmoima taitaa kartuttaa elatusmaroja; niin pitäisi maamme lainsääntöjen tarkastuksessa ja parannuksen toimessa ensi työnä oleman se että makuutettäisiin jokaiselle täydellinen omistus-oikeus siihen maahan, olkoon sitten mähempi tahi isompi, jota hän viljelee; ainoastaan sillä tamoin tulee Suomen maa viljellyksi, kaukaisimmissakin kulmissa ja loukoissa.
Monen talon alle kuuluu tiluksia, jotka ovat niin kaukana talosta, että niiden miljelys on isännälle melkein mahdotonta. Jos nyt olis lupa eroittaa semmoinen maa talosta ynnä^siihen kuuluman meron kanssa, niin siitä olisi myyjälle sekä ostajalle moittoa.
Myyjä pääsisi maksamasta meroa maasta, jota hänen ei ole sopinut hymäksensä käyttää, ja ostaja saattaisipanna kaiken työmoimansa maansa viljelykseen, joka olisi hänen omansa; niin muodoin maamme siitä yleisesti hyötyisi, ja autiomaitten siaan, joita semmoisesta pienestä maanpalottamisesta on peljätty syntymän, olisi siitä yleisempi varallisuus seuraama.
Tällä lamoin esittelee ja tuumailee ”Folkmännen”. Näin on moni muukin maassamme miettinyt löysän kansan tilan parantamisesta.
Ei myöskään meillä ole mitään semmoisen lainsäännön kumoomista vastaan, joka estää maanomistajan jakamasta maatansa mähimpiin osiin ja siitä myydä ehdonvaltansa jälkeen kelle hän tahtoo.
Wapaus olisi tässäkin mielestämme parahin. Mutta toinen on kysymys, missä maaviljelys paremmin ja enemmän tuottaa, mähemmilläkö tiluksillamai isommilla? Tämä johdattaa tutkailemaan mähemmän ja isomman joukon työntekoa kaikessa teollisuudessa yleisesti sekä erittäin maamiljelyksessä.
Suuret tehdaslaitokset omat monessa kohden paremmat kuin vähäiset, sillä neantamat tilaisuuden työnjakoon, niin että yksi tekee aina yhtä ja samaa työtä, toinen aina toista, joten kukin tulee taitavimmaksi keinossansa, jonka kautta taas työ tulee parempaa ja halmempaan hintaan tarjottammaaskssai.
Suuren laitoksen hoito maatii samitassa mähemmän kustannuksia, kuin mähemmän hoito. Monenlaisetmaksot omat myöskin yhtäläisiä taikka samassa mitassa mänempiä isommalle tehdasliikkeelle, niinkuin konemestarin, konttorin, asianajajan kustannukset, y. m. Suuret laitokset tarmitsemat samassa mitassa mähemmän huonerakennuksia ja työkaluja. Mutta päin mastoin on mähemmilläkin laitoksilla heidän etuisuutensa.
Omistaja taitaa paljon helpommin silmällä pitää kaikki työt ja toimet, kuin suuressa laitoksessa. Hän saattaapi itse osaa ottaa työnteossa ja niin mähimpiinkin asianhaaroihin ryhtyä. Hän moipi pitää tarkempaa maaria pienistäkin eduistansa ja vähäisistä säästöistä, jotka aina omat suuremmasta armosta, kuin tamallisesti luullaan, ja jotka suuremmassa liikkeessä pian jäämät huomaamatta ja lukua pitämättä. Nämät yleiset lauseet sopimat myöskin suurempiin ja pienempiin maamiljelyksiin, mutta kuitenkinniillä eri määräyksillä, jotka kummankin eri laatuun kuulumat.
Suurilla maamiljelyksilla on samalla tamoin tilaisuus suurempaan työnjakoon ja mukamain konetten käyttämiseen; mutta tässä on kuitenki muistettava ettei maamiljelystyötä kuitenkaan käy niin jakaminen kuin tehtaissa, ja konetten toimittamista ja käyttämistä marten taitamat Pohjolan Valkeneminen.
Pohjolan pitk’ oli yö! Kauvan oi’ synkkä, Suomeni, kulaus, Pimeydessä riemuton polkus, Vaikea vaivas ja raskas työ.
Pitk’ oli Pohjolan yö! Vaan ei yö valoton! Tähtyet tuikki välkähytellen, Otavanais Sua tiell’ opastellen Loisteli säihkyen sammumaton Lempi Juslenion.
Vaan jopa Pohjolaan Aurinko aamun riens’ rusoteilen.
usiammat liki-asuvaiset maamiljeliät yhdistyä, josta melkeinki sama etu seuraa, kuin mähäisten viljelysten yhdistämisestä yhdeksi suureksi. Suurempi maaviljeliä tarvitsee samassa mitassa mähemmän juhtia, huoneita ja työkaluja, mutta toisaalta puolen ei hän taida niin helposti kuin mahan tiluksen viljeliä välttää pieniä hämiöitä, eikä tehdä pieniä säästöjä. Suurella maamiljelialla on usein suurempi pääoma eli enempi maroja ja enempi tietoa ja taitoa, jonka muoksi suuremmilla viljelyksillä työkaluin ja miljelystapain parannukset tamallisesti käymät edeltäpäin; se ei kuitenkaan aina tapahdu, ja tätä mastoin moivi mähemmän tilan viljeliä tyyskemmin tehdä työnsä. Se vaan on hamaittu asia että mähemmista tiluksista tamallisesti maksetaan enimmin; mutta kun niitä pikemmin mielitään ostaa sen puolesta että niiden ostoon tarmitaan mahemmän rahaa, niin ei siitäkään moi vakavaa päätöstä tehdä, yhtä mahan kuin siitä suuremmasta järjestyksestä ja uljaudesta, jota tamallisesti saadaan nähdä suurempain taloin hoidossa, joilla tästä syystä on usiammat puolustajansa.
Niissä maissa joissamaaviljelys on enimmän edistynyt, omat asianhaarat suuresti eroavaiset; Englannissa on ainoastaan suuria, Belgiassa taas enimmästä päästä pieniä maanviljelyksiä. Ileisesti taittanee sanoa että maaviljelyksien isous, jos niistä on toivominen tydyttämää tuloa, aina, niinkuin yleisesti jokainen muukin keinollisuus, pitää oleman sopimassa suhteessa omistajan taikka vuoroojan tiedon ja taidon sekä varojen kanssa. Suuret ja vähäiset laitokset ja viljelykset menestyivät siis parahiten toinen toisensa rinnalla, jos asianhaarat mapaasti saamat mennä menoansa ja itsestänsä edistyä, ja tässä käy niinkuin jokaisessa muussakin tuotteen-hankkeessa, että aina tehdään hullusti kuin tahdotaan pakolla ja järjestämällä käydä ohjaamaan luonnollista asian juoksua; sillä mikä sopii tänapänä, ei somi huomenna, eikä kukaan ihminen taida sanoa mikä kullakin ajalla tuottaa enimmät japysymäisimmät edut. Mutta luonnolliseksi katsomme senkin että kukin tilanomistaja saapi itse määrätä maansa jakamisesta taikka jakamattomuudesta.
löysän kansan lukua lisäämään. Jos tölli taas oli määrätty 50 vuodeksi, voipi tolliläinen katsoa onneksensa, jos ei talon uusi isäntä kukallesi jonkun koukkuisen asianajajan kautta sen ja sen pykäleen johdosta, sen ja sen asetuksen mukaan, ajaa häntä pois 30 tahi 40 vuoden kuluttua. Mutta siinäkin tapauksessa että hän saa 50 vuotta pitää tölliänsä estämättä, ei hänen tilansa kuitenkaan ole sangen kehuttava ja onnellinen, koska hänen 70 tahi 80 vuotisena vanhan vaimonsa kanssa täytyy jättää vähät tiluksensa, joiden viljelemiseen hän on elinaikansa työvoimat kuluttanut, ja onneksensa saapi lukea jos pääsee ruotivaivaiseksi, muuten on hänen nälkää näkeminen; että heidän täytyy lähettää turvattomat lapsensa mailmaan, tuon onnettoman löysän kansan lukua enäntämään, ei suinkaan taida keventää heidän alakuloisuuttansa ja suruansa.
Nyt tohta yksi roahva ja terve työhevonen ynnä yshe»deksän vuotiset rattaat laivanj»htaajan Kumeniuttalossa Itäisellä kadulla, lähellä Uudenmaan tullia.
rusTsaav. alliuen työhevoneu Cavenin Tiilitehtaassa TuMoisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaanhinstaaan vapriikinkonttuuriskauppamies Liukoisen talossa Turussa.
Halataan ostaa.
Walloisia ja mustia lampaanvilloja ostetaan Kruununlehruhuoneessa ja mahdollisin tortein hintmalsetaan.
Puutarpää-(timotei-)heinän siemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kiugeliuin talossa.
Ilmoituksia.
räivästä alleen, on alaftrjottaneella kuu »I^^WM^. nioitettalvalle yleisölle tarjottavana kaikenlaisia vitoilnja fofmiffun uunivia tviiiit ja tee-leipiä.
Turusta, Lokakuun 29:te«ä väivänä1861N, (S. Grönroos.
Pakari-meotari. asuva Ryssän Killkokadun varrella lväljäri Liudstlömin talossa.
A. Kuffsehinoff.
Tämän kautta saan ilmoittaa kunnioitettaville kauppaystävilleni että olen muuttanut kaupantekoniprovastiHertzbergintalosta kauppaneuvos A.
Kingelinin entiseen taloon.
Turusta lokakuussa 1861.
Kuin tämän laupunstin Sääs«ö’pantin antamat vasta-lirjat numerot 9646 ja 964? Eatofuuat fiini tulipaloja, joka viime kesäkuun 25 v. bävltti taloa n:o 1, 29 korttelinsa I:stä raupunajnofaa, niin tekoitetaan jttä, joka mainitussa palossa olisi nämät kirjat korjuunsa ottanut, ne kiileesli minulle toimittamaan.
Turuesa heinäkuun 2 p. 1861.
Anders Malmström.
Seovä Piöranvellon vapriikissa, oman ja alaikäisen poikani Albert Gnolas Malmströmiu puolesta.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit i> r. 50 k, , rukiinjauhot 6 r. 60 ja 6 r. 7tt k. , kaurat 2 r. 70 k. , valkoset herneet 6 r. 50 k. , harmaat5 r. . silakat 7 r. ja 7 r. 50 k. , ohran kiyynit 24k. kapalta, kauran kryynit 29k. kapalta, humalat 10 lnaul, tuore naudanliha 40 ai»a 80 t. < tuore lampaanliha 90 k. aina 1 r. 10 k. . tuore sianlih, , 1 r. 60 k. aina 2r. 10 k. . vei 3r. 60 k. , tali 3 r. 40 k. , heinät 7 aina 12 t. leiviskalta’; veruuat 25 aina 30 l. neliko: munat 25 ja 30 k, tiu; koivuset halvot 1r. 10 t. . Mäntyset halvot 80 ja 90 k. tuormalta; paloviiua 75 j78 k. kannu.
Myytävänä.
Lyneburgin voisuuloja, Suurempia tammitynnyreita myvvi I. G. Gröuberss.
Rion Kahvetta, Hampurin Sokeria ja lavan Riisilryynejtt myyvi P. I!l, , maeus, entisessä Boxiirömin talossa.
UH” Kankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja setä muita valettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihoStaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja. tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tebtnja miesiväen «aatteita, Akkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa. Painoluvan antanut: T. T. Nenvall.
Turussa, I. W LiUjan kirjapainossa, 1861.
Huutokauppoja.
Tuorstaina perjantaina tämän marraskuun 21 ja 22 p. aikain kello 9 ed. ja 3 jpo. . myydään laup Vias IG. HjeUin talossa n:ro I. 3 korttelissa 2 kaupunginosaa Uudenmaan kadun varrella tässä kaupungissa, julkisella vavaeytoisella huutokaupalla taitellaisia kauppatavaroita, niinkuin sertinkiä, mustaa urleania, mallosta jamustaa tylliä, höysteitäja/, , auk, sia, värejä ja väriaineita. vvtzUinia. lasia, suolaa, tupaktn- lehtlä. nauloja, terästä, rommia, viinejä, pellavia.
hampvusa, bamppulankaa ja^nuoraa. täytepumpulia, pumpuManlaa ja tyhjiä rommi-asUoita. ynnä Valkeni, loistollaan herätellen Kalevan urhot kaikk’ unestaan, Nerosi, oi Porthan! Pitk’ oli Pohjolan yö! Vaan pimeää kesäpäivä jo poistaa, Sätehin sammumattomin loistaa.
Pohjolan, kun kesähetkens lyö, Päivänä paistaa yö! (Lähetetty. ) Kristillisien Sanomien kunnioitettaville tilaajille.
Sen «alituksen johdosta, jonka yksi Krist.
Sanomien tilaajista Pirkkalassa on Sanomiin Turusta 44 numeroon lähettänyt siittä, kun ei hän ole saanut kaikkia Krist.
Sanomien ilmetulleita numeroita, saan sekä hänelle että muillekkin samojen Sanomien tilaajille, jotka eivät ole kaikkia saataviansa saaneet, tiedoksi ilmoittaa, että täyden tilatun määrän kutakin postikonttuuria kohden olen antanut joka numerosta täälläolemaan postikonttuuriin, sieltä tilauspaikkoin lahetettäväksi, ja sama määrä todistetaan sieltä myös lähetetyksikin. Jos siis jokuu tilaaja maakunnassa olisi jäänyt omaansa paitiksi, niin vaatikoon sen siltä, jolle hän tilaus-rahan maksanut on.
Jos huomaamattomuudesta ei olisi täyttä määrää’ täältä joka kerta tullut lähetetyksi, niin se postimestari, jota erehdys kossut on, ilmottakoon hyväntahtoisesti sen Turun postikonttuuriin, niin rvika parataan ensi menemällä postilla. Jos niinkin osaisi olla, että jostakin postikonttuurista olisi tapaturmassa jokuu numero kadonnut, niin niidenkin siaan lähetän toisia, jos rvaan niitä numeroita liikenemään on ja tieto minulle siittä annetaan.
Turussa 7 p. Marraskuussa 1861.
Krist. Sanomien kustantaja.
muuta pientä kalua; joka halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutolamarisla marraskuun 9p. 1861.
A. Forhmau Tiistaina, tesliviillona ja tuorstaina tämän marraskuun 26, 27 ja 28 P. allain kello 9 ed. ja 3 jvp. , myydään tomeliahuoneen ylikerrassa tässä lauvuugissa. julkisella huutokaupalla, kauppias lonui vulrheisitonkursiin otettua irtainta tavaraa, nimittäin iulta-kaluja: lalkarikelloja. sormuksia ja prietiä, y. m. hopia-kaluja:lynttiläjalkoja. taaleluvpia.
lusikoita ja helmäveitsiä, N. m. , plä ateria:
tynttiläjalkoja. v ronsia: valoötimia. lamppuja ja lynttilälruunuja.
messinkiä:4 toton ovet, teekeitin. pannuja ja tnuttiläjalloja. y. m. , vaskea: 1 kylpöamme. 1 juoksutin, kattiloita ja tastrullia, y. m. lattellaisia plakkija rautakatuja, liistallisia tynttiläkruunuja, maljoja, tulkas-astioita ja tarafiniä. lasia ja posliinia, joiden joukossa sinivalkoset pooliiniset vöytäja tee. kalut, ja 2 jalallistamaljaa, mahonlisia ja petsatutta huonekaluja, suuria ja vähäisiäpövtäpeilia, resorija muita soffia, nojatuolia, topatuita ja rottinki-tuolia. piironkia, soffa-, peli-, peili-, marmori-, kirjoitusja 2 mahontista ruokapöytää, seinäpeiliä mahonlija kulta-raameilla, seiuäkelloja. rvaateja muita kaappia, 1laatitkalomero.
petsatulta ja mahonlisia sänkyjä. 1mahonlipiironki, lista-, villaja Skottlannin permantomaltoja, «Villasia ja laittuuuifia akkunankartiinia. rullatartiiuia.
1fortepiano, öljytaulujaja lirvipiirroksia tultaraameissa, Ruotsin kuningasten kurria vahasta. kipsikuvia. sänkylvaatteita höyhensekä ruovonpää-täytteellä. jouhija niini-matrassia. hyvämäisiä miehenja n’aimoväeu-pitovaalleita, niiden joukossa lbisamin ja 1majavan-nahtaset turkit, rouvasväen kapvoja sametista ja kassimirista. silkkija villa-lläunintiä. 1 matkapeilllaatikka hopiarasioilla. 1isomainen peliloora. 1kullattu merktilooda. hopiahelasiapiippuja, sigarria. luktas-kruukuja kasvinensa. 1 sudennahtaneu peitto. Il) pottia hiuöväriä, 5 pottia nuuslua.
silttija pumpuli-huivia. sertinkiä. lartluunia. I’/, tynnyriä kuminoita, konjakkia ja erilaisia roiinejä poteissa, lilöriäja sylttiä, ynnä kaikenlaista pientä traamaa, jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista marraskuun 13 v. 1861.
A. gorjjmait.
DW-Tuorstaina kahdeksantenakolmatta (2B) päivänä tassa marraskuussa kello 11 edellä puolenpäivän myydään melasta Turun maan-kansliassa julkisessa avisjoonissa letpoja-mestarin Tampereella Matti Viktori Westbaek’in Murolan koskessa Ruoveden pitäjässä olema tulli jauhomylly minun Westbäekiltä saatavani maksoksi, joka saatava, laillisesti vahvistetun panttaus-kirjan (intetningin) jälkeen mainitussa myllyssä, tekeviisi sataa kahdeksantoista (518) ruplaa ja 35 kopeekkaa hopiassa; joka tämän kautta tiedoksi ilmoitetaan. Tampereelta marraskuussa 1861. M. W^Mekell.
Kuulutuksia.
Kuin suuri osa Turkulaisia on jättänyt kaupungin verorahat setä alikoulun hyyryrahat tältä rvuedelta maksamatta, niin kuulutetaan niitä suorittamaan^’ maanantaina tämän marraskuun 18 p. ne jotka asuvat Aurajoen ita-puolella ja tiistaina19 päivä länsi puolella jolea asuvaiset. Makso tapahtuu Prinkkalan muurissa kello 10— Iepp.
Tämän vuodenmajoitusrabat käsketään maksamaan seuraamina päivinä. nimittäin marraskuun 25 v. I.
2. 3. 4 ja 5 kaupunginosa ; 26 p. 6. ?. Bja 9 kaupunginosa; 27 p. entiset Luostarinja Meritortteli; ja 28 p. entiset Pohjanja Uudenkauvungin. korttelit.
Malso tapahtuu kello 9:sta aamulla aikain Prinkkalan muurissa.
Naantalin kestliivarissa on myytävänä hevoneu ja rattaat sekä 3 höyläpenkkiä ja 5 pitkää höylää.
kappelin kappalaisille sekä luupan loukonkulmalle määrätylle apupapille, niin että ensi mainittu, paitsi puustellin tuloja, saapi 50 tynnyriä 29 kappaa, Eräjärven kappalainen 59 tynnyriä 21 kappaa ja virka-apulainen luupassa, paitsi palkan-apua kirkkoherralta, 23 tynnyria 16V2 kappaa viljaa, maksettavakss uuden manttaali-lumun jälkeen.
Lokakuun 24 p. on Keis. M:ti armossa vahvistanut Bergdn kappelilaisten tekemän päätöksen kappalaisen palkan maksosta. Lokakuun 14 p. on Kejs. M:ti armossa myöntänyt Ainalin ja Ojan talot muutettavaksi Alikannuksesta Himangon seurakunnseann yhteyteen, nyt kohta, koska Mkannukkappalaisen virka on auki.
Syyskuun. . 24 p. on Keis. M:ti armossa määrännyt Österlannin kylän, joka tähän saakka on ollut Teuman pitäjän yhteydessä mutta myöskin kuulunut Pirttikylän seurakuntaan, muutettavaksi lurvan seurakuntaan tuleman toukokuun 1 p.
Konsistorium! oli Keis. M:tilta armossa anonut 1, 500ruplaa vuosittain niiden apupappien palkka-lisaksi, jotkavakinaisten pappien mahan palkan suhteen monessakin paikkaa tarmitsisimat palkankorotusta, mutta Keis. M:ti lokakuun 4p. ei ole hyvaksi nähnyt rasittaa maltiolaitosta tämmöisellä vuotisella maksolla papistolle; mutta kuitenki tällä kertaa suonut 559 ruplaa85 kop. maksettamaksi sen palkkioksi, mitä varapastori Fredrikssonille meni, ollessansa Ahmenanmaalla opettamassa ja oikasemassa muutamia maärä-uskolaisia.
Lokakuun 14 p. ei Keis. M. ti ole katsonut tarpeelliseksi myönnyttää Brändön kappelilaisten hakemusta kappelinsa eroittamisesta Kumlingen pitäjästä eri pitäjäksi.
Sitte kun Lohtajan pitajänmiehet kirkonkokouksessa luopuimat alamaisesta pyynnöstänsä emäkirkon kappalaisen miran hamittämisestä, on Keis. M:ti lokakuun 10 p.
julistanut asian siihen lahoovan. Tampereen ali-alkeiskoulussa kun nykyjään on 71 oppilaista, on Keis. senatti lokakuun 4 p. määrännyt mainittuun kouluun asetettamaksi eteenpäin janiin laumaksi kuin tarme maatii lisäopettaja, joka saapi asunhuoneet kaupungilta ja vuotiseksi palkaksensa 200 ruplaa hop. maltiomaroista.
Waasan yli-alkeiskoulu tulee senatin määräyksestä muutettavaksiNikolainkaupunkiin ja siellä alkamaan vaikutuksensa syyskuun 1 p. m. 1862.
Wiinanpoltto-ajan lyhentämisestäTurun jaPorin läänissä tulemana vuonna on v. t. maaherra antanut seuraaman kuulutuksen:
”Kuin rukiintulo Suomenmaassa on tänä vuonna ollut mähäsatoinen sekä perunatauti laajalle leminnyt, jonka vuoksi maan jyvavarat ovat leipään säilytettävät, on Keis. M:ti katsonut armossa hyvaksi lyhentää viinanpoltto-ajan tässä läänissä tulevana vuonna 1862 kolmeen viikkoon tahi Kotimaalta.
Pitäjän asiain järjestämisiä. Keis.
M:ti on viimis lokakuun 14 p. armossa säätänyt että Korsnäsin kappelista, joka kuuluu Närpiön pitäjään, nykyisen arkkipisvan ja Korsnäsin kappalaisen erotessa, tehdään erinäinen kolmannen luokan pitäjä, joka saapi kirkkoherran ja roirka-apulaisen; kirkkoherra saapi asunnoksensa nykyisen kappalaisen puustellin, mutta apulaiselle tulee seurakunnan rakentaa asuinjaulkohuoneet; kirkkoherra saa palkaksensa entisen kirkkoherran ja kappalaisen saatavat, jota vastaan hänen tulee maksaa 60 tynnyriä apulaiselle.
Saman kuun 1 p. ei Keis. M:ti ole suostunut Kurun kappelilaisten pyyntöönpäästa eri pitäjäksi.
Elokuun 28 p. on Keis. M. ti armossa myöntänytLiedonpitäjäna pula:senviran hävittämisen, jonka palkka tulee jaettarvaksi Liedon jaPrunkkalan kappalaisten kesken; tullen Liedon kirkkoherran melmollisuudeksi pitää jumalanpalvelusta Prunkkalan kirkossa kerran kuukauteissa.
Samana päivänä on Keis. M:ti myöskin armossa suonut Halikon pitäjänapulaisen viran hävitettäväksi ja palkka jaettamaksi seurakunnan nykyisen kirkkoherran ja kappalaisen kesken; kuitenki on pitäjänmiehille pidätetty oikeus, . näiden virkamiesten eritessä käyttää mielensä jälkeen pitäjänapulaisen palkka, kuin myös, jos tulevina aikoina taas tahtovat ottaa pitajänapulaisen, nauttia tämän virkamiehen vaalissa sitä etua, kuin heillä tähän saakka on ollut, kuitenki sillä ehdolla että korottamat palkan Keis. kirjeessä kesäkuun 29 p. 1858 saatettyyn määrään.
Keis. M:ti on syyskuun 25 p. mahmistanut seurakuntalaisten suostumat palkkamäärät Orimeden emakirkon ja Erajärrven Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) HaettavanaBergön kappalaisen Mirka, määräystieteen opettajan mirka Kokkolan ylikoulussa, moimistelunja laulun opettajan Mirat samassa koulussa, sekä toisen lisä opettajan Mirat Waasan ja Porin alikouluissa, määläystieteen opettajan virka Tampereen ylikoulussa ja ensimäisenlisäopettajan virkaPorinalikoulussa. Määrätty Sundin kirkkoherraO. A. lustin maaherran käskyläisen kanssa pitämään kirkonkokousta Brändön kappalaisen palkan korottamisesta siihenmäärään, kuin -iteis. kirjeessä kesäkuun 28 p. m. 1858 saätään, sekä historian ja kielitieteen kokelas K. Ermatzt toimittamaan Waasan lukion apnlaitzmirkaa tulemana lukutermininä, joksi ajaksi lukion apulainen tohtori G. Z.
Forsman on saanut virkavapauden.
Teirijärven kappalaisenmaalissa tämän kuun 3 p. sai Eklerönlappalainenvp.
I. W. Fontell melkein kaikki huudot.
(Kuopion. ) Kirkkoherran tutkinnon käynyt Kolarin lappalainen I. P. Bäekman.
Kemijaimeil kirkkoherran maaliin on pantu:l)Oulun kappalainen vp. I. Väekvall, 2) Kolarin lappalainen I. P. Bäekman ja 3) Paltamon kappal.
apulainenI. A. Frosterus.
Waalisaarnat Paavolan kappalaisen Mirkaan pidetään tulevan tammikuun 19 ja 26 p. ja helmikuun 2 p. , ja vaalin siellä toimittaa Rantsilan kappalainen vp. R. M.
Montiu helmikuun 23 p.
Knvlkita Turussa. Marraskuun 15 p. nahantekiän Häggströminleski Rebeeka Fredrika Lindmark 64 vuotisena, 16p. sokeritehtaan työmies Juha Wilhelm 3indyolm 30 muotisena, 17 ft. maihetuskonttorin kirjuri Antti Inha Bergfors 46 muotisena, rääsynkotooja Juha Aatolf Rönnmark 40 vnotisena, 18 p< seurakunnan vaivanenInha Reinhold Hagström 32 vuotisena, neuvomietz ja värjäri Weehter mainaan tytär luhanna Fredrika 81muotisena, 19 ft. suutari Aapraham Alen 64 vuotisena.
Avioliittoon kuulutettiin pää kirkossa miimeis pyhänä ensi erä: taitomaalari Oskar Reinhold Fintenberg ja neiti Helena Sofia Thormigge; kauppalaivan perämies Juha Kustaa Henriksson ja neiti Ema HTUättina Sundström; sekä muurarin oppilas Juha Fredrik Sannan ja neitiluhanna Lindström.
Turun y«listlamarin ilmoituksia. Marraskuun 10 p. sanoi kunmapormari O. E. Malmgren hänen Venheestänsä Aurajoesta miedyn purjeet yöllä tämän kuun 3:tta päivää Mustaan.
11 p. tuotiin polisikamllriin I. F. Alerblomin piplianhistoria, joka oli löytty Kirtkosillan läheltä.
12 p. ilmoitti I:ksi Luotatauppias W. Rautellin trenki I. F. Silander, samana päivänä mainitun kauppiaan kartanolta kiini Perjantaina Marraskuun 22 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
M 47.
Tuomiosunnuntaina saarnaamat:
kirlsssa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Termanen; Suom. Ehtoosaarnan:
W«raftastori Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan:
PatztorinapulainenStenström.
Ätehrnh. -kirkossa, Ruotsia: Warapastori Malmström.
3iltnan kirkossa. Ruotsia: Koulunopettaja Lindman.
Piplianselityksiä pitämät tulemalla miikkoa:tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielelläWarapastori Malmström ja teskimiikkona kello 5 jpp. suomen kielellä WarapastoriIndrin.
ottaneensa mustan valakkahevoisen rattainensa, ynnä 1palsyt ja säkin jossa oli nisuja; 2:ksi trenli Kaarle Wikström Länsitalosta Ruolrauman kylästä Rymättylän pitäjää, että hän tämän kuun 4 p. oli kadottanut mustan rahakukkaron, jossa oli 2 yhden ruplan ja 1kolmen markan seteli.
13 p. sanoi linjapataljonan sotamies F. Krutsehin Linnan kadulla kadottaneensa kipsipiipun vartenensa, ynnä tupakkikukkaron ja 1kirjan. , — 14 p. ilmoittiI:ksi salvumies Kaarle Janson kadulla kadottaneensa karmalattinsa; 2:ksi nikkarin kisälliKustaaLindblom Länsi Rantakadulta löytäneensä mustan rouvasväen tröijyn satinista; 3:ksi leski Katariina Westerberg kadottaneensa kultanapin, jossa oli kiini juotettukivi; 4:ksi musikantin maimo Maria Lerenbergkadottaneensa kultasormuksen, merkitty puustaveilla I. E. B. ; s:ksi kauppias Hkermannin trenki Israel Antinpoika häneltä murtamalla marastetun sinisen nahkatakin, 1 parin mustia housuja, 2 Millasta liinaa, 2 puukkoa, 2 viutilää. Antinpojan varatztetusta tavarasta löysi trengin Maimo Kaisa luhautytär, kotosin Kärsämäen kylästä Maarian pitäjää, nahkatakin ja housut seuraamanapäivänä maantien ojasta lähellä Naunistolan kylää, ja annettiin nämät vaatteet Israel Antinpojalle.
Ilmat tällä viikkoa omat olleet hyvin muuttelemaisia. Sunnuntaina oli joltinenkr pakkanen, aamulla aina 18 pykälää, mutta tiistaina rupesi lunta tulemaan, joka ehtoopuolella kuitenki muuttui vesisateeksi. Keski viikkona taas oli kaunis sumimainen ilma. mutta eilan sateli.
Wenajaltä.
Pietarin yliopisto suljettiin sen tähde::
että ylioppilaiset siellä ovat olleet lemottomia. Mutta levottomuudet ei tästä loppuneet, maan polisimestarin kieltoa vastaan ko-, koontuimat ylioppilaat yhteen joukkoon jakun eilvät polisimestarin käskystä menneet pois, pantiin koko joukko sotaväen avulla kiini.
Noin 280 ylioppilaista vietiin mankihuoneesen. Fjksi ylioppilas haavoitettiin sotamiehiltä kiini ottaissa. Tytymättömyys ylioppilaisissa sanotaan tulleen miime kesänä annetusta asetuksesta, jota heidän on käsketty oppi-olossaan ja elämässään noudattamaan.
Muuallakin Wenäjällä on tapahtunut epäjärjestyksiä.
Niin kokoontui Moskomassa lokakuun 24 p. iso joukko ihmisiä, 500 paikoilla, ylioppilaista sekä muita, kenraalikumernörin asunnon edustalle, huutoa pitaejakeppiänsä nostain. Joukko käskettiinhajoontumaan, mutta kun siitä ei mitään tullut, sai pölisi käskyn ottaa kiini hairitsiät.
Enin joukko pakeni, mutta pölisitja santarjumit saivat kiini 340 henkeä. Tntkiakunta määrättiin tutkimaan asiaa. Tutkiakunta pidätti niistä 39 henkeä, joista 22 ylioppilaita, mutta muut päästettiin irki kuin oli havaittuettä olivat osattomia asiassa. Paikalla, jossa kahakka tapahtui, löyttiin3 falapuukkoa ja 55 keppiä. Kaksi ylioppilaista tuli siinä haavoitetuksi ja samaten 2 santarjumia.
Ulkomailta.
Portugalin kuningas don Pedro kueli tämän kuun 11 P. Lissabonissa. Hänen fiaansa tulee kuninkaaksi don Luis.
lauvantaista viidestoista (15) p. helmikuuta, aina sunnuntaihin, yhdeksäs (9) p. maaliskuuta; joka armollisesta käskystä täten yleisölle ilmoitetaan ja sen noudatettamaksi käsketään. ” Porthanin juhlasta Turussa marraskuun 9 p. karttui yhteensä 572 ruplaa 65 kop. hop. , siihen luettuna myöskin mitä Turun alija ylikoulun, naismäen koulun ja lukion oppilaiset olivat koonneet, sekä soittajaisista ja laulajaisista lokakuun 6 p. karttuneet.
Paitsi näitä olisuven kuluessa kaupunkilaisilta toistamiseen koottu 402 ruplaa 10 kop. , jotka yhteensä edellisen summan kanssa tekemät 974 ruplaa 75 kop. , jotka nykyisin on lähetetty täältä Suomen kirjallisuuden seuralle Helsinkiin, määrättyyn tarkoitukseensa käytettämäksi.
Muista kaupungeista rupee jo tulemaan ilmoituksia saman juhlan mieltämisestä. Niin kerrotaan Hämeenlinnasta siellä silloin olleen juhlalla koossa kuudetta sataa henkeä, ja tohtori Lindströmin pitäneen yleisesti kehutun pu> heen Porthanista. Rahaa siellä oli kokoontunut 200 ruplan paikoilla.
Porissa mietettiin samaa juhlaa tanssihypyillä, joiden alkamisen edellä soitettiin Porilaisten marssia ja koulunopettaja Stenhagen piti puheen.
Siellä oli mielä seuraamana päivänäkin pitoa pidetty ja rahoja koottu.
Wiipurissa 011 tällä juhlalla mäkeä saapumilla yli neljän sadan hengen, lukematta laulujasoittokunnan jäseniä, joita oli paljo toista sataa.
Siellä soiteltiin, laulettiin ja ylikoulun rehtori Ahrenberg piti puheen. Pormestari Om oli juhlaa varten tehnyt suomalaisen laulun nimeltä ”Suomenmaa”, joka myös laulettiin, ja koska se mielestämme on kaums, pannaan se tähän numeroon.
Waasassa pidettiin juhlaa ylikoulun huoneessa musikilla jalaululla sekä puheella, jonka rehtori Hallsten piti. Seuraamana »äimänä pidettiin samaan tarkoitukseen hyppy jahoijakka- ajo.
Simistysseura piti ensimäisen kokouksensa viimis perjantaina. Lukia ehkä kysynee mikä se simistysseura on? Tottase lienee semmoinen seura, joka kokee simistystä muille levittää, taikka itsellensä sitä hakea.
Ia jos sivistys on ylhäältä alaspäin lemeneva, niin tosin näyttikin tämä ensimäinen kokous olevan tarkoituksensa mukainen, silla fiinä näkyi sekä ylhäiset että alhaiset hyvin sovistuvan yhdessä ja ikään kuin yhdeksi kansaksi sulaavan. Silla tässä oli koossa ylhäiltä lukein arkkipispasta ja maaherrasta, kaikellaisia virkamiehiä, sotaherroja, monenlaisenkäsityön mestareita ainaheidän työmiehinsä asti, samaten myösnaiden roumasväkea ja tyttölöitä, yhteensä päälle800 hengen. Kaupungin seurahuone olikin tätä varten juhlallisesti koristettu, sekä muutamia öljytauluja katseltavaksiasetettu. Tohtori Pinello alkoi juhlallisuuden puheella ja muutamain värsyjen lukemalla. Sitte laulettiin tätä tilaisuutta varten tehty laulu, jonka jälkeen varapastori Malmström astui puhe>siaan, josta hän esitteli simistysseuran tarkoitusta, sekä kunkin työn armoa, kun sitä kunnialla ja rehellisyydellä toimitetaan.
Kaikki ammatit ovat tarpeelliset, ja niiden työllä siis oma armonsa ja kunniansa, josta myös niiden tekiätkin ovat kunniassa pidettämat.
Poistaaksensa sitä määrää luuloa, kun muutamat kansakunnan jäsenet luulelvat olemansa tarpeellisimpia kuin toiset ja siitä syystä myöskin muita etemampiä, afetti puhuja eteen vertauksen kellon sisävärkistä, sanoen että ehkä siinä usia kappale näyttää olevan vähemmästä armosta, ne kaikki kuitenki ovat yhtä tarpeelliset, isommat kellon rattaat yhtä hyvinkuin pienimmätki, ja jos pienimmankin rattaan hampaan ottaa pois, niin kohta koko värkki seisahtaa.
Samaten kansakunnassa ovat kaikki jäsenet ikään kuin yhden talon mäkeä, jotka työllänsä auttamat toinen toistansa ja niin koko talo hyötyy ja kostuu. Simistysseurasta taas pitäisi olla se hyöty että ihmiset siinä pääsemät likenemään toinen toistansa, tottumaan siemempään ulkonaiseen käytökseen, sekä puhetten jakeskustelemuksien kautta jättämään pois määrät luulonsa ja epäilytsensa, ja siten kukin edistymään keinossansa ja ammatissansa.
Pastori Malmströmin puheen jälkeen laulettiin, soitettiin musikia, lumettiin muutama runoelma jalopuksi tanssittiin.
— Silmäin ja kormain nauttiessa näin moninaista viehätystä, kuluikin ehtoo pikaisesti ja hupaisesti. Se vaan oli hullusti ettei suomalaisuudella tässä ollut mitään korvin kuultamaa, koska kaikki kami ruotsin kielellä. Ei Turku ole innokas suomalaisuuden ystämä.
Osallisuus-makso simistysseuraan on rupla miesmäeltä ja puoli maimomäeltä vuodelta. Osalliseksi saa mieläkin kirjoittaa itsensä kirjakauppias Edgrenin kirjapuodissa.
Uusia kirjoja:
”Ahtisaarnoja Edvard Maun.
Suomentanut Karl Gust. Leidenius.
Turussa I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861. ” Hinta 1 markka. Ehkä kirjantekiän nimi on outo ja meille tuntematon, näyttää kirja kuitenki olevan sangen hyvä, jahyvaksi sitä muutkin ovat kehuneet. Suomennos on selvää kieltä; ainoastaan yhden muistutuksen tahdomme tehdä: suomen kielessä pannaan omanto-sia vaativan sanan edelle eikä perään, niin että sanotaan: Maun saarnoja, eikä saarnoja Maun, ehkä runoissa välistäin semmoisia sanain yhteyksiä tavataan.
”Uusia Suomalaisia Wirsiä, suomentanut
t— t— t— 3 osa. Turussa I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861. ” Hinta 16 penniä. Nämät virret ovat saman miehen tekemiä, jonka käsi-aloja näiden sanomain lukiat edellisissä vuosikerroissamme saivat nähdä. Olkoon niistä hyötyä uuden suomalaisen virsikirjan tekiöille.
Ihdyspankin kontori-komitean’ jäseniksi Turussa valittiin tämän kuun 14 p. kauppaneuvos Dahlström, kirjakauppias I. W. Lillja, kauppamiehetI. Dsterblad ja G. A. Lindblom, hovioikeuden kanslisti paroni S. W.
v. Troil ja konsuli O. Sjöström.
Waliokunnan vaalia. Ritariston ja aateli-säadyn edusmiehiksi valiokuntaan on valittu:I:stä eli ”herrain”luokasta tilanhaltiat kreivit A. M. G. Armfelt jaK. M. Creutz sekä vapaherrat varatuomariH. G. Boije ja esitteliäsihteeri K. I. Carpelan; toisesta eli ”sreinta, ri”-luokasta tilanhaltia I. A. v. Esvaratuomari’ A. F. Järnefelt, varatuomariI.
R. Taube ja Waasan hovioikeuden sihteeri G. G. Aminoff; ja kolmannesta eli ”nuorten” luokasta varatuomari pruukin isäntä A. Törngren, lakitieteen kokelas maisteri E. G. Wasastjerna, överstiK. G. M.
v. Kreemer ja överstiluutnanttiA. L. Munsterhjelm.
Helsingissä on Suomettaren kertomuksen mukaan sen kaupungin v. t. kirkkoherra, yliopiston ja alkeiskouluin rehtorit seka koko joukko kauppamiehiä ja käsityöläisiä antaneet senattiin kuukausi sitten alamaisen anomuskirjan, jossa pyytämät Suomen pääkaupunkiin asetettavaksi yläja alä-alktiskoulut, joissa suomi tulisiolemaan opetuskielenä.
Mi-Hollolan kihlakunnan kruununmouti Kaarle Edvard Wilehman kuoli tämän marraskuun 4p. Hän vainaja oli innokas isänmaan ystävä. Hän on testamentin kautta lahjoittanut Hollolan emäseurakunnalle kansakoulun perustamiseksi Keisäri-nimisen talonsa Wesijärven rannalla, sekä määrännyt että hänen kaksi muuta taloansa, Laitiala ja Pekola, sekä olvilaitoksensa jakaikki irtain tavara muutetaan rahaksi, jostamainajan melat päällimäiftsti maksetaan, osa lankee hänen likimäisille perillisillensä, joitakuita pienempiä summia hänen apulaisellensa entiselle nimismiehelle N. Norrlinille ja palvelioillensa, ja kasvu 8 tuhannesta markasta hänen vanhalleemännöitsiällensä, jonkir kuoltua mainittu pääoma käytetään Hollolan kansakoulun hyvaksi, samoin kuin kaikki se loppusumma, mitä jälille jää sitte kuin.
nimitetyt lahjoitukset ja velat ovat suoritetut.
Eräs lähettäjä Turun ruotsalaisissa sanomissa arvelee kansakoulun osaksi siitä tuleman 10, 000 ruplaa.
Suomen alamaisuuden malan on tämän kuun 4 p. tehnyt Wiipurin läänihallituksessa entinen Meklenpurin alamainen, lasinpuhaltaja Ke H. I. Beek.
Suomenmaa.
Mikä se Suomalaisten maa? Dnk’ Pohjanmaa? vai Karjala? Wai onko Auran joella? Tai Saimen vetten rannoilla? Niin on! jaa! jaa! Kaikk’, kaikk’ on yksi Suomenmaa! Mikä tää Suomalaisten maa? Waikk’ köyhä, se on ihana! Lakinsa vanhan nojassa Tääll’ kansa asuu tukema.
Yks’ usko ja veren siteet Tään kansan on yhdistäneet.
Ei ajat monet katkerat Eik’ kohtaukset kovemmat Häneltä voimaa voittaneet Tai mieltänsä valloittaneet.
Hän vanhempainsa laulua Ia Väinämöistä kunnioittaa.
Kuulutuksia. Kun eräs tuomioseurakunuan jäsenistä maaherraanon pannut valilutsen kirkonkokouksessa viimis syyskuun 30 p. tehdystä päätöksestä muistopatsasten sosta matkaupungin hautausmaalla, josla maaherra viimiö lokakuun30 p. on antanut selvityksensä. niin saa. vat valittamattomat seurakunnan jäsenet yhteisessä kirkonkokouksessa, joka pidetään tuomiekirkon sakastissa maanantaina tämän kuun 25 p. kellosjvp. . valikalta joukostansa asialinjan, ottamaan roastaan asiakirjat ja niissä teddyistä roalitutsista antamaan kirjallisen selityksen. Turusta marraskuun16p. 1861.
TorsteT. Nenvall.
Porin maaviljelysseurankaikki jäsenet käsketään kokoon ”Otavan” ravintolaan täesä kaupungissa perjantaina tuleman joulukuun 20 v. kello 5 jrp. . siinä järjestyksessä kuin säännöt määräävät. valitsemaakaksi tarkastajaa tämän vuoden tilikirjaa tutkimaan, seka määräämään millä aikaa seuran yleinen kokous tulemana vuonna pidetään.
Ne seuran jäsenet, jotka eivät vielä tältä vuodeltaole maksaneet määrättyä maksoa seuran kassaan, saavat samassa tilassa suorittaa sen seuran sihteerille.
Porista marraskuun 15 v. 1861.
Toimikunnan puolesta:
A. F. Järnefelt.
H. F. Palander.
”Olisiko laki perinnöstämuutettava niin että tyttäret pääsisimät perimään yhden verran kuin pojätkin?” Tämmöisen kysymyksen eräs lähettäjä F.
Suomettaren viime n:rossa on ottanut mastataksensa.
Siihen on hänellä ollut kaksi syytä: ensiksi on mainittu kysymys määrätty tutkisteltavaksi siinä säätyin valiokunnassa, joka tulevan vuoden alusta kokoontuu Helsingissä, ja toiseksi oli sama kysymys Kuopion läänin maaviljelysseuran kokouksessa louhkolassa tullut puheeksi, kun siellä tutkittiin ja tarkasteltiin mikä on syy siihen että ita Suomessa ”tyttäret yksin neuvoin äiteinsä kanssa, kotiperua kootaksensa, varastavat talon omaisuutta, ja miten saataisiin tätä kaikin tarroin pahentamaa tapaa poistetuksi”. louhkolassa oli tultu siihen päätökseen että ”vanhin ja suurin syy on meidän laissa, ettei tyttärelle ole sallittu perintöä kuin puoli poikaa suhteen”. Tästä siis olisi luullut louhkolan kokouksessa sen ajatuksen olleen yleisen että semmoinen lainsääntö, joka voimassa pitää tuota pahaa tapaa nimittäin tytärten kotivarkautta, olisi muutettava, mutta herraF. sanoo nyt Suomettaressa olleensa sen, joka siellä ensin mainitsi perintölakia, mutta ei tehneensä sitä siinä mielessä että laki olisi muutettava.
Syyn tämmöiseen päätökseensä sanoo hän oleman sen ettei yhteinen mieli rahvaassa vielä kannattaisi muutosta, kuinka suotava ja toivottava kohtuuden puolesta se sitten muuten olifiki. Waitteensä vahvisteekfi vetää hän sen ettei muka nykyinenkään laki, joka määrää tyttärelle ainoastaan puolen perintöä siitä mitä poika saa, vielä ole Suomen rahvaassa pääsnyt täydelliseen voimaan ja vaikutukseen, ettei siis tyttärille anneta sitäkään, kuin laki säätää, vaan naimiseen mennessä vaimon perintö kuitataan joillakuilla pienillä antimilla, niinkuin lehmä, lammas, sirppi, vikate ja vaatteita mitä minkin talon varat kannattamat, joita antimia itä Suomessa kuuluu kutsuttaman ”ritaaniksi” ja ”lepinnökfi”. Tästä päättää h:ra F. ettei vielä ole aika Suomessa muuttaa tätä lainsääntöä, niinkuin se jo Ruotsissa on muutettu että tyttäret saavat periä tasan poikain kanssa sekä maalla että kaupungeissa.
Tässä emme h:ra F:n kanssa tahdo ruveta kinailemaan kuinka asiain laita lienee itä Suomessa, mutta mielestämme löytyy monta asianhaaraa ja seikkaa, jotka vaativat semmoisen lainsäännönkumoomista, joka jättää tyttäret ainoastaan puolen perinnön osallisiksi. Ensiksi, ei täällä länsi Suomessa kumminkaan se seikka liene lain muutoksen esteenä^ettei muka entinenkään laki vielä olisi pääsnyt voimaansa ja maikutukseensa, koska jokainen perinnön antaja sekä ottaja täällä hyvin tietää että maimomäki saavat ainoastaan puolen siitä mitä miehille tulee, ja perintö niin aina jaetaankin.
Laki on siinä siis hyvin vaikutuksessansa, eikä tyttäret koskaan tydy semmoisen”ritaanin” tahi ”lepinnön” saantiin, kuin h:ra F.
oli kertonut. Ei edes ”ritaanin” tahi ”lepinnön” nimityksiäkään tunneta, sitä mähemmin sitä tapaa, jota niillä nimillä merkitään itä Suomessa. Ei sanakirjoissakaan löydy näitä mainittuja sanoja, josta päättäen niitä käytettänee vaan vähässä osassa maatamme ja kukatiesi lienevätkin, kumminkin tuo edellinen, menajän kieltä, ja taitaa Wenäjältä koko tapakin olla kotosin. Tässä siis ei yleisesti kokoj Suomessa kumminkaan ole lain muutoksen^estettä.
Toiseksi, on se luonnon laki ja kohtuus että yhden isän ja aitin lapset saamat^periä tasan, olkoot he sitten poikia tahi tyttäriä.
Ia kolmanneksi on senkin vuoksi tyttärille annettava saman määräinen perintö kuin pojillekin että tyttäret muutoinki ovat turvattomampia kuin pojat. Nuori talonpoika hakee itsellensä puolison mistä hyvänsä, ”vaikka toisen maaherran läänistäkin”, niinkuin tapa sanoa on, ja useinki katsotaan rikasta, sillä ”siinärakkaus missä rikkaus”, niinkuinmyöskin sanotaan ja sen lauseen mukaan useinkin vaimo haetaan, mutta toisin on tytärten laita; ellei kukaan tule heitä naimaan, saavat jäädä talon taa vanhoiksi piioiksi ja ovat siis vähemmän turvatut kuin pojat.
Ia muutoinkin pojat monella tavoin paremmin hakevat elatuksensa kuin naiset.
Neljänneksi olemme kuulleet talonpoikaisenkin kansan taikka niinkuin siellä Savossa sanotaan rahvaan kesken mietteitä jakeskustelemuksia perinnön tasajaon kohtuudesta voikseäin ja tytärten välillä. Ei siis Suomessa aika liene niin kaukana, jolloin tyttäret saavat periä saman verran kuin pojatki, niinkuin Ruotsissa sama laki jo on voimaansa päässyt.
Viidenneksi ja viimeiseksi tahdomme väitellä että nykyisenperintösäännön muuttamiseen on vahva ja täysi syy jo siinä tytärten kotivarkaudessa, jota h:ra F. arvelee laajalta harjoitettavan. H:ra F:n tiedoksi ja tytärten kunniaksi saamme sanoa ettei täällä länsi Suomessa semmoinen kotivarkaus ole tapana; silla vaikka emäntä väliin tyttärellensä ostaa silkin, klänninkimärkin taikka jotain muuta koritusta, niin saa isäntäki siitä tiedon, eikä sitä siis ole luettava kotivarkaudeksi, ei myöskään perinnön jaossa tämmöisiä antimia lukuun oteta. Mutta koska itä Suomessa tytärten kotivarkaus on tavallinen ja yleinenki, ja koska sen pääsyyksi seka h:ra F. että louh Huutokauppoja.
Tiistaina, lesliviiNona ja tuorstaina tämämarraskuun 26, 27 ja 28 p. alkau, kello 9 ed. ja 3jvp. , myydään komeli. ihuo!!een ttliferrnefa tässä kaupungissa, jullisella buutokauvalla. kauppias Jonni Hiilpheifm fonfurfiin otettua irtaiot. , tavaraa. nimittäin fulta-falu{ja: lalkarikelloja. sormulsia japrisliä.
y. m, , hovia-kaluja:kyittliläjalfoja. taalekupvia.
lusikoita ja hedelmäveKsiä, v. m. , plääteriä:
kynttiläi^lkoja. pron sia:v, ilostimia. lamppuja jakyutttl3fruuuuj> i. messink ia:4 toton evet, teefeitin, pannuja ja fn»ttiläjalkl’j. , . l». m. , vaokea: 1 kylvöamme. 1juoksutin, kattiloita ja lastrullia. y. m. , kaikellaisia plakkija rautalaluja. kriötallisia lynttiläkruunuja, maljoja, luttas-astioita ja faraflnia, lasia ja posliinia, joiden joukossa smivalkoset posliiniset pöytä-ja tee-kalut, ja 2 jalallistamaljaa.
kolan kokous on katsonut tuon perinnön osattomuuden, niinkuin se tosin lieneekin, niin siitä selvästi seuraa että tuo lainsääntö sitä pikemmin kuin paremmin on oikastava, ettei määrää ja vanhentunutta lakia pidettäisi pahuuden kannattajana. Epyptissä on Niilivirta paisunut korkialle yli äyrästensä, sekä hämittänyt paljon kyliä ja viljaa.
Kun Pohjais Amerikassa sotaa yhä kestää liittolaisten ja eriliittolaisten kesken, on siitä Europalaisten kaupallekin ollut estettä ja vähennystä, ja semmenkin on pumpulin puutos Europassa ja erittäin Englannissa siitätuntuma. Englannissasanotaan jousiat pumpulitehtaat vähentäneen työväkeänsä.
IJb vapaehtoisella huutokaupalla.
¦ÄLgr^’ jofapifeetäänpaifafla perjantaina ensi jou= MHHES^lufuun 27 päiivä eli folmanteiia joutu* väiiräiiä. kello 11 epp. , myydään emännän kuoleman tähden Kr ou n?in ’/, manttaalin verotalo. Auvas.
mäen kylässä, Paattiöleu kappelissa Maarian pitäjää, I’/, penikulmaa Turun kaupungista, enimmän maksamalle, joka silloin saapi astua taloon. Setä asuinettä ulkohuoneet ovat hyvässä korjussa; avointa. hy, nmt ruokottua peltoa on noin 20 tynnyrin alaa; niitut antamat keskimäärin 70 häkkiä heiniä vuoleensa; metsääon myytäväksitin. Kauppasummasta saa puoli hintaa jäädä intetnintiä ja toinen puoli lelvoUiselfi katsotulta takauksia vastaan, joS ostaja niin tahtoo.
Likempiä tietoja saadaan ennen huutokauppaa alalirlaittaneelta.
G. V. Granström, pyydetty toimitusmles.
dään hevoisia ja eläimiä, pelto-, lyöja ajolaluja.
bumieekaluja. rukiita, ohria, nisuja, kauroja. papuja, perunoita ja larjaruolaa. Maariasta marraskuun 2l uäivä Ilmoituksia.
NS”Katekismufsen. piplianhistorian. luvunlaökun ja tiljoiluksen oppia annetaan. Tyyskempi tieto saadaan näiden sanomain painossa.
Planlun sahurit, 5 eli 10 varia. saamat työtä E. Julmilla ja Kumpp.
Aurajoesta on isomainen venhe otettu kiini, jonka omistaja, todistettuansa omikluSoiteutensa. saapi työmies Granilla Auran sokeritehtaassa.
I. 38. Lilljan ja Sitrat Turussa kustantamia lirjoja myytiivimä laitissa Suomenmaan lirjalaupoissa, niinkuin myiis Suomen kirjakaupassaPietarissa Mvhan Raamatun Wähä Mika kirja elih Piplian Mainioitten ja Opetusten Lyhyä Idin yynnä Kristillisen Autuuden Opin Historian Pää-asian, Grundtvilinmutaan, jaLyhykäisen salaisten KuuingastenElämäkerran kanssa, Rsieuhoet^n aikaan astih, jona Suomi asetettiin WenäM val. lanlllleh. KolmannestaRuotsalaisesta ylöspanosm WMsi Abrah^M>bl^^M!^^^3ol!^W Wähäinen Katekismus ja myös Osoitus sen käsitykseen. Katekismuksen esitys Suomen Suuriruhtinaanmaan evantelisille lutherilaisille seurakunnille, tehty esi. vallan sitä varten asettamalta toimikunnalta. 20k.
Suomen tavan voimastlasten lasvlltuksessll. TohtoriG. Sehevenmukaan. Maittiudenk!?löituknänuö?isoUe) yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavoin esiin asettetuja pienissä kertomuksissa, jo aikaisin tulahuttamaan lapsissa syntymä onnetointa taipumusta väteviin juotaviin. Suomentama. 12 l.
VoimeUinen ja rehellinenSuomen talonpoika, eli Elämänkertomus Perttu Antinpoika Koivulahdesta. Suomenti Aaprah. Engblom.
6 kop.
Miten kopeekka kasvoi Bnhanneksi Ruplaksi. Kertomus KeinolanPekalle jaKauppalan Paavolle rikastumista varten. Amerikasta.
25 kop.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6 r. 2U ja 6 r. 3N k. , rukiinjauhot 6 r. 70 ja 6 r. 75 k. , ohrat 4r. 50 k. , kaurat 2r. 70 ja 2 r. 89 k. , ohran maltaat 4 r. 50 k. , valtoset herneet 6r. 50 k. tynn ; ohran tryyuit 25 k. , kaurakryynit 29 ja 30 k. kapalta. ; humalat 10 k. naul. ; tuore naudanliha 6U ai»a 8l) k. , pallvattu uaudanliha 1 r. , tuore lampaanliha Ir. , tuore sianliha 1 r. 70 aina 2r. 10 t. , vvi 3r. 60 k. aina 4 r. . tali 3 r.
40 k. , ihra 2 r. . siika Ir. 60 k. , lohi 3 r. . heinät 8 aina 14 k. leiviskältä’; veruuat 28 k. nelikö; munatj 25 ja 30 k tiu; koivuset halvot Ir. 10 1. , mänlyset hallvot 1r. kuormalta; paloviiua75 k. kannu.
Turussa, I. W. Lilljan kirjapainossa, 18kl.
Painoluvan antanut: K. G. Leioenius Myytävänä.
Lyneburgin voisuoloja, Suurempia tammitynnyreitii myyvi I. G. Grönberg.
Rion Kahvetta, Hampurin Sokeria ja lavan Riisilryynejii myyvi P. I, b, maeus, entisessä Bozströmlu talossa.
lllH*Kankirauta», rautapellejä, patoja ja pannuja selä muita valettuja laluja, Tampereen liinatehtaan pellavalanlatta, ihostaja rohtimista-lanlaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja talvallifia rautanauloja.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiilsi tehtyjä miesväen«aatteita, Atlunanllafia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan.
Iso joulko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Hitoisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaanhinstaaan vapriikin konttuuriskauppamies Liukoisen talossa Turussa.
Wähäu pidetty, torattu Uskela-reki Teppä E. Kilanderilla Linnaxladun varrella.
Naantalin testkiivarissa on myytävänä 3 höyläpenkkiä ja 5 pittää höylää sekä saha.
Hyvin monenlaisia köysiä, nuoria, suitteita. kriimunvarsia.
satulavöitä seka pieuemplä ja paksumpia nyöriä, helpolla hintaa, myyvt Köytyri K. G. Cujauder Hamppukehrukadun varrella.
Turun Tehtaan Rauta-puodissa IsoHämeexkaouli varrella.
Kattiloita (muuripatoja), patoja, jalkaja paistinvaunuja sekä k. iolrulleja kaikista lajieta, arina-uuneja.
rau«a-ari»oita (halloja), rellejä. rnykku-uuneja. ryykkyrautoja, rattaan-putkeja, hau»a-riotejä sa varjoja.
lyhdun-lannattajla. kirjeitten tovioituekoneita. lokanputkeja ja kelinä, pöytiä, istuimia ja sänkyjä y. m. Rautapuutareita ja tummenluku-vaatoja.
Paloruiskuja ja sankuja.
Päiekatou-uauloja.
UNainvaa lajia lukluja. säräuoltä. akkunan-rautoja.
uv»i»ja tomeroo-ovsja. kabvin-paahlimia y, m. Kaikki tavaeat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
mahonlisia ja petsatutta huonekaluja, suuria ja «vähäisiä pöytäpeiliä, resorija muita soffia, nojatuo, <ia. topatuita ja rottinti-tuolia. piironkia, soffa-, peli-, peili-, marmori-, liljoitusja 2 mahonlista ruokapöytää, seinäpeiliä mahonkija lulta-raameilla, seiuäkelloja. vaateja muita kaappia, 1laatitkakomero.
petsatulta ja mahonlisia sänkyjä, 1mahouliviironli.
liota-, villaja Skotllannii, permantomaltoj^, villasia ja tantuuuisia allunankartiinia, rullalartii«ia, 1fortepiano, öljytaulujaja kiviviirrolsia kultaraameissa. Nuotsin kuningasten kuvia vahasta. kipsiluvia. sä»lyvaatteita höyhensekä ruovonpää-täy!teellä, jouhija uiiui-matrassia, hyvämäisiä miehen, ja vaimoväen-pitovaalleita, niiden joutossal 1 bisamiuja 1majavau-nabkaset turkit, rouvasväen kapvoja sametista ja lassimirista. silkkija villa-klän»linkiä. 1 mallaveililaatikkahopiarasioilla. 1 isomainen Velilooda. 1 tullattu merklilooda. hopiahelasia piippuja, sigarria. lukkas-kruutuja kasvinensa’. 1sudennahkauen veitlo, lv pottia hiusväriä, 5 pottia nuuskua, silkkija vumpuli-huiiviaj, sertintiä. lartluunia. I’/, tynnyriä kuminoita, konjakkia ja erilaisia viinejä poteissä, lilöriäja sylttiä. ynnä kaikenlaista pientä traamaa.
jota halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutotamarista marraskuun 13 p. 1861.
A. Forhmau.
Tiistaina ja lesliviMona tulevan joululuun 3 ja 4 p. allain lello 9 ed. ja 3 jpp. , myydään täällä huutolamärissä julkisellavapaehtoisellahuv totaupalla. taitellaistakauppatavaraa. uimittäisilkki-, villa. ja vumpulikaukaita. silkkisiä ja ihosia nenälii, <l, ’i». silkki-, lastinlija pumouli-liivivärkkiä. ha«stoza. lakluklarvuja, murhelinnitkoa. rouvasväei^kraita ja raunilkalta. kartiinitupsuja, puolisilkkija pumpulisukkia ja vantuita, hajuvettä, lampunsydämiä. ompeluö-, kenkäja purje-neuloja, takin-sollia. paukkuhattuja, uusihopiasiasigarrituppia, pelimarkkoja. nenälasia, avaimenheloja, iupparintoneita. lamppuja, oveu-, arkunja esi-lukkuja, vinlilöitä, partaveitsiä.
nappia, vaatteentilluttilnia ynnä monenlaista^pientä traamaa, joka halullilllle ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista marraskuun 20 p. 1861.
A. Fortzman.
Tuorstaina tulevan joulukuun 5 p. altain lello 9 tpp. möydään täällä huutotamarissa jultisella sekä ryöstö-että vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista irtainta tavaraa, nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja, rouvasväen pitovaatteita, höyhemisiä ja ruovonpäisia sänkyvaatteita, lasia ja posliinia, vasti-, messinki-, tina-, plakkija^rauta-kaluja. yn, «a kaikellaisthuonelomsua. joka halullisille ostajille ilmoitetaan. . Turun huutokamarista marraskuun 20 A. Forhman Tuorstaina tulevau joulukuun 5 P. allain lello Z jpp. myudään täällä buutotamarissa vapaehtoisella huutokaupalla, kaikellaista irtainta tavaraa. nimittäin kultaa ja hopiaa. vasli-, messinki-, tina-, plakkija rauta-kaluja, lasia jposliinia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja, 1 mankeli, 1 kangastuolit. sänkyja hyvämäisia rouvasvöen pitovaattlita. niidrn joulossa tovatuita lappoja, siltti. , puolisiltli-. villaja farttuuui-llänniuliä, liinaja pöytä-»aatteita. 2 litarria, ynnä monenlaista huouetomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamariSta marraskuun 20 p. löbl. 91. Forpman.
g(^P”£uorétatna kahdeksantenakolmatta (28) päivänä tassa marraskuussa kello 11 edellä puolenpäivän myydään velasta Turun uiaan-kansliassa julkisessa avisjoonissa leipoja-mestarin Tampereella Matti Viktori Westbäek’in Murolan koskessa Ruoveden pitäjässä olema tulli jauhomylly minunWesthädiltä saatavani maksoksi, joka saatava, laillisesti vahvistetun panttaus-kirjan (intektungin) jälkeen mainitussa myllyssä, tekee Kviisi sataa kahdeksantoista (518) ruplaa ja 35 kopeekkaa hopiassa; joka tämän kautta Tapettia ja niiden reunuksia, nykyisin tuotuja, moneen hintaan, Tapettipuodisv kauppias Alftanin talossa Uudenmaankadun mara telia, maani Ol^>MW> Nilaan vellavansiemeniä, laakelimarjösa, LyneburgiA voisuoloja; Wärejä. niinkuin vuolisinistä, Berlinin-sinistä, karmoslnilattaa, lruomikelt>>a, fernbotlaa. indigoa, tei< sarilxvibriää, mengeliä. tiviäisvihiiää. mönjää, uutta-vihriää, siukkivalkoa helpolla hintaa myypi P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa.
Halataan ostaa.
Walkoisia jamustia lampaanvillojaostetaan Kruununlehruhuoneessa jmahdollisin korkein hinta malselaan.
Puutarpää'(timotei-)heinänsiemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa.
1Admenttina saarnaamat:
prsvasti Renvall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaar ’PNi-lirlossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulamen Tervanen; Ruots. Aamusaarnan: Päänan-:
rehtori Karsten.
MeHr»h. -kirl«sl«, Ruotsia: Warapastori Malmström.
’LinnanNrlossa, Suomea:KoulunopettajaLindman.
VLHetys-saarnan pitävät tulevanamaanantaina kello 8 epp. suomen kielellä Warapast. Malmström sa leÄo 9 epp. ruotsin kielellä Warapatzt. Indrin.
Piplian selityksiä Pitävät tulevalla viilkoa: tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä Pääprovasti Renvall ja teskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Wa . rapaötoriIndrin. Httppaluntain sanomia. Keis. senaatti on tämän klnm4 p. , urmovuoden verosta, määrännyt Liedon pitäjänaMlaisen K. V. Bäekman vainaan leskelle ja lapsille 200 hopiaruplaalahjaksi. — Wirlavakuustirjan saanut Hammarlannin jaEkterönkappalainen I. N. Fontell Teirijärven kappalaiseksi.
Eron virasta on pyydettyänsä saanut Waasan rouvas -tvaen koulun opettajatar, tohtorinna O. Malin.
’Nimitetty tyttökoulun opettaja Turussa A. Lindm «T«run linnan saarnaajaksi ja Waasan pastorinapulainen vp. B. E. Bremer Waasan vankihuo »een saarnaajaksi.
Haettavana Hammarlannin jElkerön kappalaisen virka ja ensimäifen opettajattaren lvirtll Waasan rouvasvaen koulussa.
(KuoArmollisen käskyn mukaan on hakemuksen aika —jmnalmls-opm virkaem Kuopion lukiossa epuutettu. Keis. M:ti on armollisella päätöksellä viime loka Muu 2. p. vahvistanut sen suostumuksen, joka viime elokuun 25 p. Rautavaaran kappelin kokouksessa teMn siitä pulkasta, jota Tiilikansalon asukkaat Nilsiän pitäjän Keyrelm kylästä ovat velvolliset maksamaanRantavaaran kappalaiselle.
Nuolleita Turussa. Marraskuun 23 p. leipojan E. A. Enqvistin poika Paul August Isidor 10 kuulauden vanhana, 24 ft. tullinhoitaja paroni I. F.
Voijen leski Augusta Kristiina Maria Rotkireh 55 vvotisenn, trenginvaimo Orippään kappelista Maija WiN)«lnlMll Marintytär kuollutlääninsairashuoneessa.
Avioliittoon luulutettiin pää kirkossa viimeis pyhänä ensi erä: kraatarin kisälli Jaako Ulrik Norrgren ja alaupseerin G. W. Sten vainaan leski Edla GnslaavaLöf; meritullin vahtimegtari Porin kaupungista Kaarle Juha Orell ja neiti Maria Josefina tettu miherilla kuusilla, ja puhe-istuimen yli hohti Porthanin nimi Suomen vaakunan alla. Rahaa sanotaan kootuksi mähintäkin 150 ruplaa.
Kuopiossa oli samalle juhlalle kokoontunut noin 200henkeä. Tuomioprovasti Borg piti muistopuheen. Paitsi sitä laulettiin, soitettiin jamielä maha tanssittiinkin.
Rahaa karttui 117 ruplaa 50 kop.
Oulussa vietettiin Porthanin juhlaa seurahuoneessa. Wäkeä oli 324 henkeä koossa; rahaa kokousi 132 ruplaa 50 kop.
Siellä ei mainita puhetta pidetyn, mutta sen siaan laulettiin ja näytettiin elämää kuva- taulua.
Pietarsaarella luettiin Franzönin muistopuhe, laulettiin ja soitettiin; 150 hengen paikoilla enimmiten nuorisoa o—li koossa ja noin 50 ruplaa saatiin kokoon. Pormoossa oli lukion juhlasali koristettu tähän tilaan, ja kun soittokunta oli marssin soittanut, astui tohtori Nordström puhesialle ja selitti Porthanin muistoa. Sitte mielä lauluja luettiin ja laulettiin. Noin 60ruplan paikoilla lienee karttunut.
Fiskarin pruukissakinvietettiin juhlallisestiPorthanin muistoa puheella, lauluilla j. n. e.
T—ulot tarkoitukseensa teki aina 200 ruplaa. Tammelan pitäjässä Mustialan kartanossa pidettiin myöskin Porthanin syntymäjuhlaa.
Kuinka paljo rahaa koottiin, ei ole ilmoitettu.
Helsingin kaupungissa karttui samalla juhlalla 341 ruplaa 15 kop.
Waliokunnan vaalia. Sitte kun Kuopion pispa Frosterus ja Limingan kirkkoherra, provasti Bergh, jotka saivat usiampiahuutoja provastikunnissapidetyissä maaleissa, ovat konsistoriumissa ilmoittaneeterinäisiä syitä, jotka estämät heitä hiippakunnan papissaädyn puolesta olemaan läsnä Helsingin kaupungissa ensi tuleman tammikseususna, 20 p. alkamassa valiokunnan kokoukniin tulee tuomiopromasli Borg sekä Liperin kirkkoherra, lääninpromasti Vuropeeus ja Tohmajärmen kirkkoherra, lääninpromasti Andelin mainitussa kokouksessaläsn— ä olemaan Kuopion papissäadyn puolesta. Turun maankansliassa pidettiin eilan maaherran edessä talonpojan säädyn puolesta edusmiesten maali siihen valiokuntaan, joka tuleman tammikuun 20p. kokoontuu Helsingissa. Ennen maalia tehtiin se muistutus ettei edusmiehillä ole oikeutta valiokunnassa puhua koko säädyn nimessä ja puolesta, maan mitä he lausumat, on pidettämä heidänerityisinä ajatuksinansa. Walitsiamiehiä oli43, jotka kukin huusimatkahta joukostansa. Enimmät huudot saivat maamiljelia, tietomiisauden maisteri A. Hjelt Karkusta 12 huutoa, rusthollari Akseli Akselinpoika Sjöstedt Uusitalo Halosmäen kylästä Wesilahden pitäjää 9 huutoa ja talonpoika Juha Juhanpoika SjöströmDdanbdlen kylästä Jomalan pitäjää myös 9 huutoa, muut mähemmän. Sjöstedtin ja Sjöströminmali, jotka saivat saman verran huutoja, ratkastiin annalla, joka lankesi Sjöstedtille, jonka muoksi Turun ja Porin Kotimaalta.
Suomen kenraalikuvernööri kreivi Berg on omasta pyynnöstänsä saanut eron kenraalikuvernöörin virasta ja sSoutaovmäeenstösnuuriruhtinakunnassa asetetun päällikkyydestä, sekä on nimitetty kunniapresidentiksi Nikolaitalvi- akatemiaan, saaden pitää jäsenyytensä riikinneuvokunnassa ja kenraaliadjutantin armonsa. Suomen kenraalikumernööriksijaruhtinakunnassamme asetetun sotaväestön päälliköksi on Keis. M:ti armossa nimittänyt jalkaväestön kenraalin parooni Rokassovskin. ’ Keis. M:ti on tämän kuun 6 p. armossa asettanut varatuomarin K. H. Rabergh Tammisaarenpormestariksi.
Keis. senaatti on tämän kuun5 p. määrännyt Alatornion nimismiehen Oulun kruununmakasiinin hoitajaksi seka kartantekiän K. A. I. Nyberg piirustusopettajaksi metsähoidon-opistoon.
Turun hautausmaan laajentamiseksi ja kaunistamiseksi on kaupunkilaisilta koottu rahaa yhteensä 581 ruplaa 17 kopekkaa, joista hyväntahtoisista lahjoista kiitos mainitaan.
yhdyspankin konttori-komitean jäsenet Turussa ovat keskenänsä valinneet toimittamaksi johtajaksi konsulin D. Sjöström seka toimikunnan muiksi jäseniksi. , paronin S. W.
v. Troil ja kauppiaan I. Dsterblad. Mytty-postin kuljetusSuomen jaRuotsin välillä on suostuttu aljettavaksi tulevan «vuoden alusta, kuitenki sillä ehdolla ettei mytyt saa painaa enempää leiviskää, ja että kukin lähettäjä sekä Suomen että Ruotsin puolelta niistä maksaa kuljetusra.
haa Ckkerön raja-postikonttoriin saakka. Porthanin juhlan mieltämisestä tämän kuun 9 p. kerrotaan Tampereelta että siellä ehtoolla oli kokoontunut suuri joukko kaupunkilaisia sekä muutamia maalaistakin seurahuoneesen, jossa pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi muistopuhe Porthanista, luettiin, laulettiin isänmaista runoja, soitettiin j. n. e.
Seurahuoneen sali oli yli ympäri kaunis M48. Perjantaina Marraskuun 29 päivänä 18M.
Sanomia Turusta.
Andersin; varvin salvumies MattiÅström ja neiti luhllnna Enlund; alaupseeriSuomen yhteisessä vanki huoneessa Wiaporissa Aleksanteri Roslaeh ja neiti Adolfina KarolinaForsberg; sekä linnan knihti Kaarle Granlund ja neiti Henrika Lindroos.
Turun polisitamariu ilmoituksia. Marraskuun 18 p. ilmoitettiin että kauppias A. Wendelin tämän kuun 16 p. matkustllissllnsll kaupungista leskirouva Wendelinin talon ja Uudenmaan tullin välillä oli kadottanut matlareppunfll ja siinä taksi verkajatkua, 4 paria housuja, 4 paitaa, 3 kaulakaatia, parta-lalut, 1pyhjinliinan jamuita kaluja.
23p. ilmoittiseurahuoneen vahtimestari Sahlftröm että se plalkarikello, joka viimis kuun 18 p. luultiin varastetulsi tehtaanisäntäSeleniukseltalähteissänsä Turun seurahuoneesta, on sillä tavoin tullut ilmi, että Selenius matkalla Waasaan eräässä kestilievarissa löysi kellonsa jakkunsa päällisen ja alusen väliin luisuneena.
Sanomia Turusta «unevan tulevana vuonna 1862 samankokoisina ja samalla tarkoituksella kuin tänäkin tououua. Näitä saavat siis halulliset tilata tnlevatsi vuodeksi kirjakauppias I. N5. Lilljan konttorissa Turussa 50 kop. hop. , mutta Turun postikonttorista irtaimissa laukuissa pitäjiin meneviä 70 kop. , muissa postikontto »reitsa 78 kop. , siihen luettuna myös postis< eha sa postimestarin vaivanpalkka.
IIHNVttukfia painettaviksi näissä sanomissa »astaemotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa.
Jokaisesta painetusta rivistä maksetaan 2 3op. Hop< paino-palktaa.
Messukylän emäseurakunnan ja Teiskon kappelin asukkaat omat, samoin kuin Urjalaisetkin, julkisessa pitäjänkokouksessa suostuneet määräämään kolmen hopiarnplan sakon niille, jotkaerihuoneesen ottamat lankkuryssiä ja sallimat niitten kanssa kauppaa käydä. Jos palkolliset taikka muu huonemäki isantämäen poissa-ollessa tahi tietämatta tässä rikkomat, omat he sakon alaisia.
Waltatien varrella saapi laukkuryssille kuitenkin antaa yösiaa, mutta ainoastaan asuintumassa eli pirtissä. Suostumus en saanut maaherran mahmistuksen. (Ham) Naima-ijästä.
Alastarolta lähetetty.
52 muotta takaisin alkoi Suomen Suunruhtinan-maalle kokonaan uusi aika. Toiniomilla silmillä katselimat silloin ihmiset tulemaisuutta.
Meidän taasen tulee rakkaudella silmäillä tätä mennyttä aikaa, mutta myös meillä on tulevaisuus, jota vvimme katsastaa ei ainoastansa toivovilla filmillä, vaan vielä enämmän matamalla tiedolla, että valppaus, toimi ja ahkeruus joka aika jaitfekunkin säädyssä on isänmaan, me vaatimus, ja että kansallinen rakkaus ja sovinto on se side, joka tuottaa maallemme voimaa ja sen asukkaille itse anvoa.
Askele on taas käyty, Luoja on siunannut meitä rakkaudella ja terveydellä, ytimellä ja menestyksellä, Hän on vielä edeskinpqin turmamme ja toivomme, Hän on kansain isä.
Hän auttaa meitä kaikkina aikoina.
Nyt on Suomen kansalle tulnvaifnns taas alkanut; ei enää tarvita toivovilla filmillä ikään kuin kaukaa kurkistella, ja valtio-päivia odotella, vaan vakavalla tiedolla tarkastella niitä 52:ta kysymystä, jotka sisältämät maamme lakisääntöa ja rahaseikkoja sekä senlaiset saisi tätä yhteistä hymää koskemaa tarkoitusta läsnä olollansa HHiritä ja kylmää riidan siemeniä siihen paikkaan, joka on aimottu simistyneitten ihmisten kokous-huoneeksi.
Tuo on kyllä hymä jakiitettäma tapa, ettei senlaisia paikkoja tehdä markkinapaikaksi; maikka se kyllä meikäläisen konnista kummalliselta soipi, kun ei käsin taikinaan pääse, maan täytyy taampana kerjäläisen tamoin odottaa ja toimoa, että jos he edes armosta meillenkin muutaman murun uutisleipäänsä antasimat, joka muruinen meitä, meidän suuressa näljässämme mirmoittais yhtä paljon kun herkullisesti ramittua koko pöydän täysi. Mutta jos meitä aina pidetään simistyneitten seuroista ulos suljettuna, eikä silloinkaan kun meidän palama halumme olispäästä senlaisiin seuroihin, päästetä, maan käsketään ensin simistymään, joka kuuluu yhtä kummalliselta, kun jos käymään opettelemainen lapsi käskettäs ensin käymään makamia askeleita, ja sitten masta kun hän on käymään oppinut, rumettas häntä taluttamaan, jota hän ei sitten enää niin suuressa mitassa tarmitse, kun hän on kerran ensimäisetkin askeleensa omin voimin ottanut.
Jos nyt meitä näin äiti-puolen rakkaudella tämmöisissäkin seikoissa kohdellaan: niin ei meissä koskaan herää vähintäkään paremmuuden tuntoa ja huomiota tarkastamaan meidän kurjan ja viheliäisen elämämme tilaa, maan täytyy aina taka-pajulla istua silvistyneisiin verraten, ja suurimmalla ihmettelemisellä katsella, kuinka he tiedossa ja taidossa edistyivät javaurastumat aina parempaa paremmaksi. Tämä heidän edistymisensä ei suinkaan meissä meikäläisissä herätä vähintäkään kateuden henkeä heitä kohtaan, maan se sytyttää meissä toimon jollain tamalla pääsemään heidän taito-tamaroistansa osalliseksi; mutta tämä lyödään kumoon tänlaisilla vastustelemisilla kun tämäkin mainittu on. Iamikä ihme! kun se tapahtuu senlaisten toimesta, jotka omat säädyssä työväen kanssa yhtäläisiä; mutta armossa on se eroitus, että heillen on uskottu työväen perään katsominen. Näissä missiinkin kateuden henki hallitsee, koska eimät sois veljiänsä mertaiseksensa.
Tähän mainittuun seuraan olis minun mie estäni sopima ottaa maikka kaakin-puusta pääsnyt, kun maan siimosti ja kunniallisesti itsensä käyttäs. Sillä se ei suinkaan seuran armoa alentane, oli hänessä kuka hyvänsä; vaan se pikemmin alentaa seuran jäsenten armon, kun ynseydellä ja ylonkatseella kohtelemat alhaista kansaa. Se joka ei seuran toimekkaampain jäsenten ja nyky ajan vaatimusten mukaan taitais
joko ymmärtämättömyydestä tahi huolimattomuudesta
itsiansa käyttää, niin häntä pitäis ystävällisellä neumolla ja nuhtelemisella sekä hyvällä ja opettavaisella esimerkillä koetettaman ojentaa ja johdattaa niin paljon kun mahdollista olis, paremmalle tielle. Jos nain simeydellä ja kärsimällisyydellä kohdeltas kaikissa tiloissa ja kaikilta säädyiltä alhaista kansaa ja niitäkin, jotka omat suurimpiin rikoksiin joutuneet, niin vankija ojennushuoneet seisoisimatmelkein tyhjinä ja autioina pahantekiöista. Mutta usiat esimerkit sen malitettamasti todistamat, ettei yhteisen kansan kesken ole näin suotuisaa somintoa, maan riita ja eripuraisuus tahtoo olla ylinnä kun mahto meden päällä.
Tällä kirjoituksellani en ole mäahääkään tarkoittanut kaupuntimme herras-säätyisten armon alentamista. En! Niilien sopisi suloinen kiitos-virsi veisata, esim. lainakirläänin talonpojan säädyn maliomiehiksi julistettiin maisteri A. Hjelt ja rusthollari A. Sjöstedt Uusitalo Wesilahdelta.
Wiipurissa pidettiin tämän kuun 20 p. samanlainen maali, jossa talonpojan säädyn valiomiehiksi siitä läänistä kutsuttiin maaviljeliäHeikki Jaatinen Hiitolasta jamaaviljeliä Jaakko AlfthanKakista. Siellä oli myöskin tehty melkeinki samanlainen ehto pöytäkirjaan kuin täällä Turussakin.
hengensä.
Liedosta Marras kuun 20 p. Lukeisam Sanomia Turusta N:o 45, havaifi minä yksi kirjoittaja A. M. Leioon poika, jotka kehumat talonpoikaiset kirjoitus miehet. Minun mielestäni ei oletkaan mitään kehumista, koska tuomari joka käräjäsä moitti heidän kirjansa, jakerran lausui: ”se olisikaikki paras jos tee otaisitte kirven penneen siassa. ” Pari viikko aika sitten tapahtui sesurulinen asia että yksi vänäjän vangi loi veitsella Ankkan Bengtilän 18. vuotinen poika kaksi niin paha haavaa että hän heitti Liedon mies.
Toimittajan peräpuhe. Joka näin huonosti kirjoittaa suomen kieltä kuin tämä ”Liedon mies” että nain vähäisessä palasessa kuin tämä, on kumminkin 25 kielieli kirjoitus-mirhettä, älköönrumetko muita soimaamaan kirjoituksen huonoudesta. Sillä useinkin onmonen talonpojan kirjoitus yhtä selmaa ja kielen puolesta ainakin parempaa kuin noitten pienten herrojen, jotka eimät osaa kirjoittaa puhtaasti ruotsia eikä suomea, maan omat . kuin kielisekannuksessa, mutta kuitenki tahtomat elättää itsensä talonpoikain nurkkasihteerinä. Paras keino näistä syöpäläisistä päästäksensä onkin se että talonpojatitse opettelematkirjoittamaan.
Emme myöskäännäemitäkään estettä talonpojilla harjoitella itsensä niinkin hymiksi kirjoitusmiehiksi että heidän käsi-alansa pitäisi kelpaaman tuomarillekin, jos hän muutoin suomenkieltä ymmärtää. Ia tuomarin mälttamattömänä melmollisuutena suomalaisissa paikkakunnissa taas pidämme suomen kielen taidon, Marsinkin meidän aikanamme, nyt kun jo tärkeänä kysymyksenä on sekin, eikö oikeuden protokollat pitäisi kirjoitettaman suomen kielellä. Tämä vaatimus on kaikille selma jamastaan-sanomaton, sillä Suomalaisethan kustantamat tuomarinsa, suomen kielellä asiat ajetaan ja suomalaisethan lunastamat protokollatkin, ja pitäisi siis saaman omalla kielellänsä. Tämä siis on oikeus ja kohtuus. Tätä oikeutta ja kohtuuttansa omat muutamat keräjäkuntalaiset näinä aikoina menneet hallitukselta pyytämäänki, niinkuin nyt viimeiseksi Wirolahden pitäjälaiset vammat hallitukseen alamaisen pyynnönettä suomen kieltä käytettäisiin kihlakunnan oikeusten pöytäkirjoissa.
Tampereelta »narraskuun 23 p. Tänne aivotaan perustaa lukueli oikeemmin sanottu simistysseura, johon on määrä ottaa . 50 miestä eli osaketta, ja osake maksaa 1 rupla vuodessa. Tämän on määrä alkaa vaikutuksensa Ip. tammikuussa tulemana muonna, ja siihen otetaan kaikkia Suomenkielisiä sanomalehtiä kumminkin 1 kappale kutakin, ja joitakuita yleisemmin luettamia usiampikin, ja siihen vielä vasta painosta tulleita historiallisia jaluonnontieteellisiä kirjoja y. m. Miehet, joita tähän seuraan otetaan, pitää oleman
niin kuulin erään tämän seuran jäsenistä sanoman
tamoiltansa tunnettuja miehiä, se on, armattamasti senkaltaisia, joittenka simeys ja rehellisyys on yleisölle tuttu, etteimat juomarit jamuut jastostakin, joka on niin hynMen kalmallen perustettu kun suinkin sopii. Wa«n tällä tarkoitan niitä, jotka sirosilmin ja lal” leAa konnin katselemat yhteisen kansan liikuntoa ja askeleita, ja jos näitten seassa näkemät jollakulla oleman horjumat askeleet, niin sitten sitä amosuin ihmettelemat janauramat, ja siinä sa»nasfa pudota tupsahtanet itse siihen kuoppaan, jota juuri teisen häpiaksi nauramasta pääfimät.
Etten tällä lauseellani tarkoita kaikkia> sen mahtaa jokainen huomata ilman sanomattanikin; maan niitä jotka niin mainitulla tamalla elämät, Marsinkin tehtaitten työväen päälliköistä ja peraankatsojista.
Kurkku-tauti on täällä liikkunut lapsissa ja vähin ijällisissäkin ; mutta viime mainittuin seassa ei ole toki ollut kuolettamatnen, vaan lapsia se on saattanut usiampia manalan majoihin. Tehtaalainen.
W. Wlehmän — Eräs lähettäjä Pirkkalasta, h:raW. Con Turun Sanomissa n:o 44 valittanut, että hän, vaikka on tilannut postissa5 eksKristillisiä Sanomia, usiat kerrat en saanut niitä ainoastaan 2 eli 3 ekf. Tässä valituksessa, joka näyttää koskeman Tampereen postikonttuoria, on tosin perää; mutta syy on siinä, ettei Turun postikonttnorista ole vuoden kuluessa kulloinkin aikanansa lähetetty kaikkia tilatutta ekf. , jota Turun postikartat kylliksi todistanevat. Tampereen postikonttuorista 22 p. marraskuuta:
(Lähetetty. ) Wastinetta Läntiselle!*) Loimaalta 16 p. marraskuuta. On maar se nyt erinomaista liikaa kunnioittamista, jota valittaa oma orpanani unilukkarille annettaman S. T. n:o 45. Mutta koska tästä näyttää säppiäsi komin sapittaman, niin minä hyvin mielelläni soisin sinulle sen nimen (että sinua kutsuttaisiin kanttuuriksi), jos maan se Mallassani olisi! Mutta! > ja sen sinä oikein ansaitsisitkin.
Waan koska sinulla ennaltakin näyttää oleman muosi ja mirka, ja korkenet korkenemistas, niinkuin nisunen taikina, niin ei kunnian osoitus-nimeäkaan taimaasta saada, että niitä seurakuntammekaan kerkeisi sinulle ja ynnä armokkaalle puolisolles jakella. Mutta koetamme odottaa! -jos viimeinkin virkasi päähän pääset jos unilukkariksikin! > niin lakki kourassa teemme moninkertaiset kumarrukset. –Toisten enämmän, jos toimooni et ole tytymäinen. Tähän nyt lopetan, sillä pieni mirkani ei anna aikaa kauemmaksi.
Elä termeena! Toimottaa orpanasi Unilukkari.
’)Lähettäjän pyynnöstä ja koska luulee itseänsä soimatuksi, on tämä vastine Sanomiin pantu.
Toim. muist.
(Lähetetty. ) Weljekset Wilho ja Heikki.
Heikki. Mitäs siellä simistysseurassa näjit ja kuulit? Wilho. Kaunista jahauskaa näjin, maan en ymmärtänyt enempää kuin ryssän kirkossa.
H. Ohhoh, eikös siellä mitään juteltu? W. Ei siellä ollut suomalaisia. *) H. Ketä siellä oli? W. Siellä oli niitä, jotka rakastamat kansan sivistysta ja meidänkin käsityöläisten menestystä ja edistymistä tiedossa ja taidossa, mutta minun ja monen muun suomalaisen konnilla kuultamaa ei siellä kaikkunut.
H. Kas se sinun tuli, mitäs sinne karasit, enkös minä sitäsinulle sanonut, ettei sinne somi suomalaisten mennä.
W. Älä juttele niin hätäisesti, sinulla on Harmat hampaat, annappas minullekkin suun muoroa! Etkösole kuullut mitään Väinämöisen makaisuudesta ja taitamasta takojasta sekä Lemminkäisen leikkilöistä? H. Suu poikki! W. Turun esi-miehet luulemat kaiketikkin, Hra koska silloin jo on ollut niin taitamia ja älykkäitä Suomalaisia, niin einyt enää ole tarme jutella suomen kieltä simistysseurassa.
H. Minä toimon että oman maan kieli kuitenkin pitäisi mallan saaman simistyneitten seurassa.
W. Onkos se simiä, joka ei kehtaa jutella oman maan kieltä? Jonnin joutavia.
LIV.
Entinen pappi piti ruumis-saarnaa ja elämä-kertaa varallisen porvarin jälkeen, jonka hän tiesi eläissänsä olleen kovin ahneen, oikein ”saivaren uylkyrin”; «enlällden sanoi hän puheessansa: ”Tämä vainaa, josta nyt olemme puhuneet, oli rikas ja varallinen, armelias ja avullinen lähimmäisellensä, sillä hän lainasi aina rahaa tarvitseville eikä koskaan kieltänyt; hän myös lainasi sitä mielellänsä ja oli niinmuodoin iloinen antaja eikä vastahakoinen niinkuu hengellistä ettävarallista edistymistä. Mahtaa kuitenkin niin olla ettei mainitut kysy, mykset tule lopulliseen päätökseen vielä ensi tammikuussa, koska kokous, joka silloin pidetään, ei ole muu kuin valiokunnan kokous, joka on aimottukin ikään kuin tietä tasoittelemaan tulemille maltiopäimille. Niinkuin jo äsken sanoin että valppaus, toimi ja ahkeruus joka aika ja itsekunkin säädyssä on isänmaamme vaatimus, niin mitäs haittaa jos mekin tarkastelisimme mäha-patöifyydessämme muutamia näistä kysymyksistä, nyt esinnä ensimäistä, jonka sisältöon otettu naimisen kaaren 1 lumun 6 §, jossa seisoo ettei mies saa mennä naimiseen ennen kuin 21 ja nainen 15 vuoden ikäisenä, joka onkin maamme tärkeimpiä kysymyksiä, ja piläiskin niin olla, ettei nainen saisi mennä amioliittoon ennen kun 17 elikä 18 vuoden ikään tultuansa, sillä nainen ennen mainittua ikää on liika henttu siittämään ja synnyttämään lapsia, syystä että hänen luunsa mielä on hoikat, voimansa vähäinen ja järkensä elikä aistimensa maha pätöinen, niin se sikiö, joka näin puuttuvaisesta syntyy, useinkin perii omasta äidistänsä vajavaiset sekä sielun että ruumiin voimat. Kaiketikkin ymmärtääkseni mahtaa tämä majamaisuus kumminkin osittain sumusta sukuun kulkea, niinkuin muinen Juutalaisten maassa se hirmuinen svitali-tauti, jonka manhat kutsuimatkin ”kuoleman esikoiseksi”, joka oli niin läpitse tunkema ja myrkyllinen että se saastutti sikiötkin aina kolmanteen polmeen, ja mielä neljännessä polmessa oli lapsilla saastaiset hampaat ja kimulloinen muoto.
Lopetan tähän nyt kirjoitukseni, mutta toiste enämmän, erittäinkin joshamaitsen Suomen miesten näistä maallemme tärkeistä kysymyksistä sanoma-kirjallisuuden kautta alkaman keskustelun. Waikka tosin meillä on krisMinen hallitus, joka jo vuosisatoja on uhrannut sielunsa ja ruumiinsa voimat Suomen kansan hyödyksi erittäinkin näinä aikoina, mutta ollaas mekin amulliset; puhuen asiat paranemat.
Rusthollari Juhan Brusila.
(Lähetetty. ) ”Niihtihin hyvä tulevan, «etstttihin lelpoavan. ” Kalevala.
Näissä Sanomissa n:o 44 annetaan”Kolmessasuorassa sanassa Kirjoitannasta Suomessa” joitakuita yksinkertaisia ja vilpittömiä muistuksia muutamassa enemmän taikka vähemmän tärkiässä asiassa. Namat asiat pidän tärkeiksi sen mukaan mitä amarammalle koskemat. ”Sananen Suomennuksista” on siis erittäin havaittava. Sitä lukeissani täytyi minun ajatella kuin lähettäjä W. C. itse sitä kirjoittaessa: ”kiitos mainiville suomen kielen kirjoittajille”. Eipasemmoisia ”sanasia” ole paljo suomalaisissa Sanomalehdeissä ennen luettu. Me olemme, näet, nyt, meidanti maassa jo ehtineet niin pitkälle, ettei enäan tarvitse suomalaisia eikä Mlänmmsn l)Olihan siellä suomalaisia, japaljon olikin, mutta suomen kieltä ei siellä paljon kuulunut puhutsillämonetsuomalaiset t ah Ma tuona H. Ei suinkaan, sillä zos hän oikein ymmärtäisi, niin hän häpeisis itseänsäkin että hän on Suomessa syntynyt.
W. Mutta siveys on sydämmessä ja ei enämmän muukalaisessa kielessä kuinmeidän omassakaan kielessä.
H. Mutta jos sinulta remastaisiin oikia käsi poijes ja olisit ison aikaa ilman kädeta, etkös mielelläs ottaisi sitä takasin, jos joku taitaisi sen siallensa fomittaa.
W. Jaa, aivan ilo-mielin ottaisin sen takasin; ja samoin olisi fuotava kielemmekin seikassa tapahtuman.
H. Nyt ymmärrän että sinä rakastat äitis kieltä ja äitis mieltä, vaikka se on monelta ylönkatsottu ja halpana pidetty.
W. Etkös ole kuullut mitä neitsy Maana sanoi: ”poikani, mikfis meille näin teit, katsoisäs jaminä olemme murehtien etsin«t sinua?”
niin emme mahda eritä eikä maihettaa kieltämme, vanhemmittemme mieli-karvaudeksi. A. W. N.
Nivunen.
suomennetulta kirjyja ostaH tietämättänsa mitä on armosta annettu.
Meillä on nyt aluksi kirjaisesta, josta jo ennaalta tiedämme, että on ”siisti ja soma”, julkinen lauseen-antaja, jonka johdattamalla kukin tietäköön mitä kirjassa on ja millinen se on, vaikka luettuani huomasin, ettei yksikäänpaljas suomalainen sitä lauseen-antoa ymmärrä.
Mutta vähässäpä tuo. Saammepa mielä edespäinki toivoa muista kirjoista, paitsi sitä suurta hyötyä kuin sittekin tankaltaisista julkisista kirjatutkinnoista on, karttuman kumminkin samaa huvitusta yhteisten sanomalehtien lukioille, koska W. C. sanoo:
”tällä erällä emme ehdi enempää kuin yhden kirjaisin tutkia”. Tästä nyt vasta lysti lukialle; mutta miltä tuo maistunee kirjantekiällekuin julkisestikovin moititaan? Kuirenkaan älköön suomentaja tästä suuttuko, etenki koska ”siitä seuraa sekin, että lukemiseen enimmitten halutoin ja tottumatoinkansamme kehoitettaisiin enempi kirjoja ostamaan”; ja muutoinki: ”mitasta että maaseutuin oppimattomimmat näin toruvat”! Ia toivotaan toisten kiitosta!
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
Tampereen liinatehtaau pellavatankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, setä valmiilf tebtyjä mieöväenvaatteita, Altunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
M O. E. Foekan leskellä MM hyvä varasto:
Kultasia anlkurikelloja. . . 30:stä 43:een rupl. hop.
sylinteritelloja . . 25:stä 33:een „ rouvasväen-kelloja 25:stä 36:een „ „ hohlotivillä . . . 48 . . „ Hopiaisiaanlturitelloja(umpinaisia). . . . . 16:öta25:een anktulitellojll (avonaifia) 13:sta 20:een sylinterlkelloja. . I«:Stä I4:ään „ pieniä, nalsväen I3:öta18:aan „ pintelikelloja. . . 7:stä 9:so:een Kuulutus.
Porimaaviljelysseurankaikki jäsenet käsketään !>, ’loon ”Otavin’ ravintolaan tässä kaupungissa perjantaina tuleman joulukuun 20 v. kello 5 jvp. . siinä jäljestylseSsä tuin säännöt määräämät, Valitsemaan kaksi tarkastajaa tämän vuoden tilikirjoja tutkimaan, sekä määräämään millä aikaa seuran yleinen lotouö tulemana vuonna pidetään.
Ne seuran jäsenet, jotka elvät vielä tältä vuodelta ole maksaneet määlätlyä malsoa seuran kassaan, saavat samassa tilassa suorittaa sen seuran sihteerille.
Porlstmarraskuun 15 v. 1861.
Toimikunnan puolesta:
A. F. Järnefelt.
H. F. Palander.
Ilmoituksia.
Haettavana kaksi liertäväa lastenopettajanvirtaa Loimaan emälirkon seurakunnassa, kumpikin 120 hopiaruvlan vuosivaltalla. mainitun seurakunnan Koulujohtokunnan tykönä, 56 päivän kuluessa tästä lukein.
Loimaalta. 26 p. marraskuuta1861. I. R. Wialin, lohtot. esim.
P. EriliN saunan alikerrassa saapi yhteisö löylyä perjantaisina lello 2 alfani, jolloin myös tupparisaunaa saadaan 1kovetan lurliammalla maksolla, ja lauvantaifina mainitustakellon lyömästä saadaan ta»allista löylyä. Pääsylirjeitä saadaan B. T. Thuressonilta.
*K*f*?’ moittaa etta oleynleissaöallneutsaLaeniponjaö-ymriemsmtaärisntioili«leuden tassa kaupungissa luin myöskin etta minulla kauppias Esehneri »aittaan talossa Multa vierussa, jossa palarilyötäni toimitan, on joka päitvä myytävänä laikellaisia pienempiä ja rouheempia tee-leiviä sekä monenlaisia korppuja. Turussa marraskuulla 1861. I. Silfvan.
Joka viimiöperjantaina kaupungin postikonttorlssvaihetliitsellensä pumpulisen sateen-varjon(paravlyynj silkkisen »erosta, oilaekoon erhelytsensäsamassa paikka».
N>imisen esteitä vastaansa kirttoberrantykönäHuitisiosa ilmoittamaanpyytää Efraim Slen.
entinen tarkkampuja Turussa.
PlanlUN sahurit, 5 eli 10 paria, ftavat työtä (5. lulinilla ja Kumpp.
Nauniötolan tMn ja Anuintaisten tullin välia kaudessa vutosi N’ilm>’ maanantai iltana ueulomusrasia, jossa oli. vaiisi muuta, kultanen vinlerpori; löytäjää pyndetzän. luuuiallieta palkintoa vaStaan, tuomaalöudettvuff. kauppiasss. F. Rautellin puotiin.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6 r. 20 ja 6 r. 30 k. , rukiinjauhot6 r. 50 ja V r. 80 k. , kaurat 2 r. 70 ja 2 r. 80 k. , ohran, maltaat 6 r. 50 k. ja 7 r. . valtoset herneet 6 r. 50 f. , harmaat herneet 5 r. tynn, ; ohran’ tryynit 26 ja ja 27 k. , kauran tryynit 29 ja 30 k. kapalta; humalat 10 k. naula; tuore naudanliha 45 aina 70 k. , valvattu naudanliha 90 k. ja 1r. . tuore lampaanliha 80 k. aina t r. , luore sianliha 1r. 60 k. aina 2r.
10 k. . vvi 3r. 60 k. aina 3 r. 80 k. , tali 3 r. 20 ja 3 r. 40 k. , beinät 8 aina 14 t. lelviskältä; perunat 30 aina 40 k. nelikö; munat 35 ja 40 t. tiu; loivuset halvot 1r. ja lr. lv k. , Mäntyset halvot 90 k. ja Ir. kuormalta; paloviina 78 k. knnnu.
Huutokauppoja.
Tiistaina ja lesliviillona tulevan joulukuun 3 ja 4 p. allain lello 9 ed. ja 3 jpp. , myydään täällä huutolamarissa jultis. llavapaehtoisellabuutolaupalla.
kaikellaistalauvpatav. iraa, nimittäin silkki-, villaja pumvulitantaita, silkkisiä ja ihosia nenäliinoja, silkki-, lastintija vumouli-liivivärkkiä, hanskoja, lalinllappuja, murhelinnllkoa. rouvasväen kraita ja ranniltaita. kartiinitupsuja, puolisillkija pumpulisukkia ja vantuita, hajuvettä. lamvunsydämiä. ompelus>.
kenkäja vurje-neuloja, talin-sollia, paukkuhattuja, uusihopiasiasigarrikuppla, pelimartloja. nenälasia, avaimeuyeloja. iupvarinkoneita, lamppuja, orven-, alkunja esi-lukluja. vinMöltä, partaveitsiä.
nappia, vaatteenkilluttilnia vnnä monenlaista pientä traamaa, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutotamansta mariaötuun20 p. 1861.
A. Forhmau.
Tuorstaina tulevan joululuun 5 p. allain lello 9 tpp. myudään «aällä huutotäMHliesa jultisella sekä ryöstöettä vap, «hloisflla huutokaupalla, kailellaista irtainta tavaraa< nimittäin petsatulta ja maalatulta huonekaluja rouvasväen pitovaatteita, höyhemisiä ja ruovonpäisiä sänlyvaatteita, lasia ja posliinia, vasli-. messinki-, tina-, plällija rauta-taluja. ynnä kailellalsta buon, tl’msua. jokahalullifiNe ostajille ilmoitetaan. Turun huutolamarlsta marraskuun 2l) p. 1861. A. Forhman.
Turussa, I. N Lllljankirjapainossa, 1861.
Painoluvan antanut: Karl Aehren.
Parisin pöytälelloja prou„ sista ja poslilniöta 35:ötä 56:een pöytätellojapuusta 25:stä 35:een Amerikan vrousiöta 17:«?<a 23:een merijaseinäkelloja 6: 50 15:eeu Matlakelloja 28 Seta-llllieisia Patentti-herättäjätelloja . . 11 TT Tveiitövalrinkelloja. . . . 1: 80 s:«n „ Kultasia lello»a>v. ’. imi. i . . . 1:50 3:eeu . . I, 40 l. l:eeu „ Hj^B^BfefloPWilji’ia . 50 l, 4:san . .
Omatekosia lakkarija seinäkelloja, Suurennuslasista leNonavaimia ja viljaiivpuja, Kellonteklän varuffia.
Siloisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaan hintaan vapriikin konttuurissa kauppamies Liukoisen talossa Turussa.
Hvvin monenlaisia löufiä. nuoria, suitteita. kriimunmarfia. satulavöitä seka pienempiä ja paksumpia nyöriä, helpolla hintaa, myuvi Köyturi K. G. Cujauder Hamppulehrukadun valltll».
. Forhman.
Xrtorgteiito taittoon Joulutnun 5 p, anoin teOo 3 W. myydään täällä liuutofantariefa vapaehtoisella huutokaupalla, kaitellaista irtainta tavaraa, nimittäin kultaa ja hoplaa, vasli-. messinki-, tina-, elättija rauta-faluja, lasia ja posliinia, petsatulta ja maalatulta huonekaluja. 1manteli, 1kangastuolit. sänkyja hyvämälsiärouvasvöen pitovaatteita, niidrn juu= lossa tovatuita kappoja, silkki», vuolisilktl-. villaja tarttuuni-tlänniutiä, limaja »aatteita, 2 tltallia, ynnä ’monenlaista huonekomsua, joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun huutokamarista marraskuun 20 v. 1861. 3l^^^^^. Wähän pidetty, topattu Uskela-reki Seppä V. Mandelilla Linnankadun varr ella.
Tapettia ja niiden reunuksia, nylyistn tuotuja, moneen hintaan, Tapettipnodisla kauppias Alftanin talossa Uudenmaanladnnvarz «lla. muuvi yWgaPefljvänfuménif^ääfénmärioiar^nebur. Wäiejä, lliinluin vuorifinistä. Berlinin-finistä^. moiuulatlaa, truomikeltaa. fernbotlaa. indigoa, teisarillvlhliää, mengeliä. tiviäiövihliää. mönjää, uutta-vihriää. sintllvalkoa helpolla hintaa myypi P, F. Sibelius leivoja Silfvanilla.
entisessä Kingellnin talossa.
Hyvää sahtia kauppias Esehneti vainaan talossa Mvlta viervsl^^^^^^^^^^^^^^>^^^^^> moni muu; multlainasi aina Mainio viulun soittaja, P. nimeltä , sanottiin vähemmän kaupungin markkinoilla kuulleen köyhän ukon huonolla kolmekielisellä viululla soittavan saaduksensa MUUtaman äyrin sivu-raeneväisiltä. P. pyysi viulun ukolta, rupesi kadulla soittamaan kauniimpia omia ja muitten soitanto-teok »ia. Väkeä kerääntyi tukulta tätä kaunista soitantoa kuulemaan ja ihmetteli mitä varten P. oli torilla ruvennut soittelemaan.
Mutta vähän ajan perästä, kun väki parhiten oli koossa, otti P. hattunsa käteen ja rupesi sillä kokoamaan antimia kaikilta.
Elämät hän sitten kaikki kaatoi ukon helmaan, joka sen kautta sai paljoa enämmin kun hän kaiken mailman markkinoilla olisi vuotena koonnut.
Halataan ostaa.
Valkoisiaja muotia lampaanvilloja ostetaan Kruununlehruhuoneessa ja mahdollisin korkein hinta makselaan.
Puntarpää-(timotei-)heinänsiemeniä ostaa P F. Sibelius entisessä Kingeliuin talossa.
Wuorottavana.
Huoneita joulukuun I:stä p:stä häitten pitämiseksi »uoroo G. A. Dahlsttöm.
Haettavana sepän virka Muhoksen maaviljelystoulussa 150 ruplan vuotisella palkalla ynnä huone, puut ja kynttilät ennen tuleman joulukuun 24 p:ää; ja karjakon (eli karjan hoitaja-naisen) virla Karjalan maaviljelyskoulutzsalouhlolassa 100 ruplan palkalla ynnä huone, puut ja kynttilät ennen tämän vuoden loppua.
Myytävänä.
2^2^Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sel< muita »alettuja kaluja, Nykyisin on I. F. Granlundin kustantannuksella ilmetullut ia myydään kirjakauppioillamaassamme:
&of)t> Martti &utbttutfen (£p%MQ\afyo&HUa. Suomentanut I. E. Ahlgren. 90 kopk. vahtvoissa kansissa.
Pikkulasten koulut Turussa suljetaan tämän kuun 14 p. Silloin aivotaan toimittaa taas niinkuin ennenkin lapsukaisille pieni ilo-juhla, jossa tamallisesti on heille jaettu pieniä lahjoja, kirjoja, vaatteita j. n. e.
Jotka taksikin kertaa tahtomat muistaa heita lahjoillansa, antakoot antimensa sitä ennen kouluin opettajattareille, pastorin leskiroumalle A. Krank ja mamselille I. A. Eklund.
Loimaalla on kaksi kiertämää lastenopettajan virkaa haettavana, kumpikin 120 hopiaruplan vuosipalkalla, niinkuin ilmoituksesta tämän lehden lopulla näkyy.
samKmuelta-, hopia. ja tina teoksista maasmennä vuonna 1861 on annettuseu. raava virallinen ilmoitus: Kulta-teoksia oli tehty ja merkitty 8, 792 kvinttiiniä ylitahi täysi-arvoisesta kullasta, 364’/4 kvinttiiniä ala arvoisesta; hopiakaluja 52, 120’/4 luotia ylitahi täysi anvoisesta hopiasta ja 1, 079 ala-arvoisesta; tina-teoksia 877’/z naulaa.
Mainittu kulta rahaksi luettuna teki 22, 891 ruplaa 87 kop. ja hopia 60 kopekan jälkeen luodilta 31, 919 ruplaa 85 kop. ja tina 30 kopekan jälkeen naulalta 263 ruplaa 25 kop. , elikkä kaikki yhteensä 55, 074 ruplaa 97 kop.
Kultaja hopiaseppiä oli kaikissa maamme kaupungeissa yhteensä 77, joista usiammat Turussa nimittäin 9, Helsingissä 6, Tampereella5, Waasassa, Wiipurissa, Kuopiossa ja Uudessakaupungissa 4 kussakin, muissa kaupungeissa vähemmän. Tinaseppiä oli saainoastaan 3, nimittäin Turussa, Lovisasja Porvoossa 1 kussakin.
Wahingon valkeita. Lokakuun 1 p.
paloi Tammelan pitäjässä Susilahden kylässä Sillansuun talon riihirivi ynnä kuivattavat ruiselot, vahinko on arvattu 15tt ruplaan; syyskuun 29 p. Heikkilän talon riihirivi Leitsamon kylässä Lempälän pitäjässä ynnä riihittävät elot, 160 ruplan ar vioita; saman kuun 22 p. paloi Kourin talossa Pakaron kylässä Mouhijärven pitäjässä asuntorivi sekä irtainta tavaraa, joten 745 ruplan vahinko tapahtui; saman kuun 23 p. Harjunpään kylässä Ulvilan npeitnäsjäas, sä Holmin talon riihirivi ohran-eloijoka vahinko on luettu 350 ruplaan; riihioli makuutettu vanhassa yhteisessä palovakuutuksessa, lokakuun 3 p. Topin rusthollissa Nuupolan kylässä Tyrmään pitäjässä riihi melkein kokonaan sekä olkia, jossa vahinko on arvattu ?9 ruplaksi; Perän kylässä Lavian kappelissa Mouhijärven pitajassa saman kuun 8 p. sauna, mallashuone, pihatto ja lato sekä irtainta tavaraa, tehden vahinkoa arviolta 109 ruplaa; saman kuun 12 p. Maskun pitäjän Taimon kylässä Isotalon riihi ja siinä pavunvarsia, olkia ja ruumenia, 20 ruplan arviolta; samana päirväna Meltoisten rusthollissa Hirvensalon luodolla Maarian pitäjässä riihirivi ynnä tappamatonta eloa ja muuta irtainta tavaraa 340 ruplan armosta.
Holm mainaan tytär Edla Adolfina 1v. 2 k. ijassä, 27 ft. varvin salvumiehen G. B. Frimannin tytär Sofia Karolina 2 k. ikäisenä, piika Loimaalta Katarina loelintytär kuollut läänin lasareetitzsa, 30 p.
suutarin-oppilaan Frans August Lundftrömin poika Frans August 1vuotisena, joulukuun 1p. linnan vanti Erkki Tumnonpoila luvila Lammilta kuollut linnassa 47 tvuotisena, meriajurin Herman Ludvig Trobergin poika Herman, Alfred1v. 11k. vanhana, 3 p. entinen trenki Otto Wilhelm Wahlman 40 vuotisena.
Avioliittoon tuulutettiin pää kirkossa viimeis pyhänä ensi erä: konemestari. Ruotsin alamainen Kaarle Fredrik Sandberg ja neiti Lovisa Karolina Bergman; mestari-kraatari, leskimies Juha Henrik Henedikt Kilhl ja talonpojan tytär Dorotea Wilhelmina Lindholm; sekä leipojamestari Salon kauppilasta Kaarle Fredrik Löfman janeiti Hedvig Sofia Keppler.
Turun polisilamarinilmoituksia. Marraskuun 24 p. ilmoitti ajomies Simo Juhanpoika, edellisellä päivällä Hampputehrukadulla kadottaneensa hopiakellon.
— Samana paivänä varastettiinkarvarin kisällin Ätatti Lindrosin hopiakello viljoinenfa. Sama kello löyttiinsitte yhden talonrapuilta, ja varlaudesta epäillään erästä miestä, mutta ei ole siihen niin paljoa todistuksia saatu, että häntä olis taittukiini panna.
— 25 p. katosi suutarin kisälliltä Jaako Saikoselta kirjava villanen liina.
28 p. ilmoitti merimies Kustaa Rundberg Rauman kaupungista, että hän yöllä ennen oli ollut muutamain tuntemattomatmiesten parissa kaupungin kestikievarintrenkituvassa, jossa häneltä katosi tasku ja sima 30 ja 35 ruplan vaiheella rahaa; 2:ksi sanoi majuri Haggström häneltä viedyn teelusikan, merkitty puustaveilla P. E.
H. — 29 p. ilmoitti palveliaKaarle Hellströmhänen asunnostansa komeliahuoneeöta varastetun harmaan vertasen päällisjalun ja mustan verlasen latin.
30 p. ilmi antoi 1:lsi nikkarin kisällin vaimo Sofia Ullner häneltä kadonneen hopiaisenteelusikan, merkitty puuötaveillaN. P. C. ; 2:tsi lraatarin kisällin vaimo Sarlotta Lagerholm, että murtamallahänen huoneestansa Luostarin korttelissa oli varastettu hopiainen ankkurikello ja säämiskä kukkaro jossa oli8 ruplaa hoviassa.
— Polisikamariin tuotiin menneelläviikkoa yksi isomainen ja kaksi vahempää avainta, jotka omistajat saavat sieltä.
Kotimaalta.
Keis. M:ti on marraskuun 6 p. armossa suonut Waasan läänin maaherralle, kenraaliluutnantti ja ritari O. v. Blommille, omasta pyynnöstänsä, eron mainitusta maaherran rvirasta elinkautisella eläkkeellä.
Saman kuun 12 p. on Keis. M:ti armossa asettanut Liperin kihlakunnan tuomarin A.
E. Strählman asessoriksi tieja vesikulkujen ylihallintoen, Helsingin alikoulun rehtorin K. F. Stoekus Luumäen kirkkoherraksi ja Haminan ylikoulun rehtorin K. F. sondin Ruokolahden kirkkoherraksi, Westanfierdin kappalaisen vp. D. E. Hildeen Numnlen pitäjän kirkkoherraksi, Messukylän v. t.
pitäjänapulainen K. Bergroth Pirttikylän kirkkoherraksi, Runosalmen pastorin I. E.
I. Telenius Navon kirkkoherraksi, ja Lemlannin kirkkoherran I< Eriksson Tenholan kirkkoherraksi.
Sauomia Turusta annetaan tulevana vuonna 1862 famankokoisinH ja samalla tarkoituksella kuin tänäkin »nvlma. Näitä saavat siis halulliset tilata tukvaksi vuodeksi kirjakauppiasI. W. Lilljan konttorissa Turussa 50 kop. hop. , mutta Turun postikonttorista irtaimissa laukuissa pitäfiin meneviä 70 kop. , muissa postikonttoreissa 78 kop. , siihen luettuna myös postiraha japostimestarin vaivanpalkka.
Ilmoituksia painettaviksi näissä sanomissa Vastaanotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa, jokaisesta painetusta rivistä, sisältävä 45 puustavia, maksetaan 2 kop. hop. paino-palkkaa.
2 Adventtina saarnaamat:
Päii-Rrlossll, Suom. Aamusaarnan: Warapastori Indrsn; Rm>ts. Aamusaarnan: Pääprovatzti Ren Wall; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: Warapatz Piplianselityksiä pitävät tulevalla viikkoa:tiistaina kello 5 jpp. ruotsin kielellä PäaprovastiRen vall ja leskiviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Waillpastorl Malmström.
torit Saxsn.
Hehrleh. lirlossa, Suomea: Warapatztori Malmström.
Hinnan lirlossa. Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Hiipplliuntain sanomia. (Turun. ) Keis. M:ti ÄN, «samaisesta pyynnöstä, viimitz marraskuun 4 p.
määrännyt Isoniemen rusthollin, Kangasalan nykyisen kirkkoherran ja pitäjänapulaisen pois tultua, kirkollisessa suhteessa muutettavaksi äsken mainitusta pitäjästä Sahalahden pitäjään.
Sitä vastaan ei Keis. M:ti ole nähnyt syytä myönnyttää Kosken saftpelil«ntzten alamaista anomusta kappelin eroittamifesta Marttilan pitäjästä erinäiseksi kirkkoherran tilaksi. — Wakuuskirjan saanut tohtoriK. A. Krook Zreekan kielen lehtoriksi Waasan lukioon.
Wirkavapanden saanut venäjan kielen opettaja Kokkolan ytitoulussa maisteri N. HedWall tulemaksi lukukaudeksi, joilla aitaa ylioppilasI. A. Bäekman on määrätty toimittamaan mainittua venäjän kielen opettajan virkaa.
Vaalisaarnojaon määrätty pitämään kaikki kaksitoista hakiaa Vaasan uuden kaupun Hln kappalaisen virkaan.
Haettavana greekan kielen lehtorin niirantoimitus Waasan lukiossa tulevan toukokuun 1vinttiään saakka ja luonnontiedetten lehtorin virantoimitutz Hämeenlinnan lukiossa tulematsi lermnniksi, setä Kaskisten alikoulun opettajan virantoimitus.
Päätöksenon tonsistoriumi antanut muutamain Föglänpitäjänmiesten anomuksesta saada varapastoriF. W. Fredriksson neljänneksi vaalinnehelst avonaifeen kirkkoherran virkaan siellä, sekä Peräseinäjoen kappelilaisten valitutsille viimenpidetystä kappalaisen maalista siellä.
(Porvoon. ) Padasjoen kirkkoherran vaattssa sai Kristiinan v. t. kappalainenWP.
M. Ingman 20, Jämsän kappalainen . UH. I. R. Wllllenius 8 ja Hauhon tllftplllainen WP. I. F. Dmetson 2 manttaalin huudot.
NusUMa Turussa. Marraskuun 25 p. palovartian Wilhelm Heleniuksen tytär Emerentia 4 vuoden 5 kuukauden vanhana, 26 p. mittari Nikodemus Ny M49. Perjantaina Joulukuun 6 päivänä 186L Sanomia Turusta.
Suomalaiset sanomalehdet rupeevat jo ilmoittamaan tuloansa tulemana Suometarta muonna. toimittamat tulemana muonnq h:rat P< Tikkamn ja C. I. Qmist. Sitä suurennetaan Mä lamoin että annetaan vähintäinki12 lisälehteä, yhtä suurta kuin päälehti, ja usiampiakin jos ajat ja asiat niin maalimat. Hintaa korotetaan 8 markkaan p—ostirahaneen ja postimestarin palkkioneen. Mehiläistä annetaan entiseen tapaansa ja hintaansa, 8markkaa. Toimituksesta mastaavat h:rat Rietrik Polon ja Yrjö Koskinen.
-. Tapio, Sanomia Savosta ja. Karjalasta annetaan suurennettuna fotmipalstoiseksi Kuopiossa 4:llä markkaa, mutta postikonttoreissa 4 markkaa 80 penniä. — Porin kaupungin Sanomia annetaan vähän isompina kooltansa. Niiden toimittajana on sama kuin tämän vuoden 38 n:rosta aikain. Hinta 3 markkaa, johon, tulee lisää postirahat ja postimestarin palkat.
Kristillisiä Sanomia kirjoittaa entinen toimittaja samalla tarkoituksella ja samaan hintaan, nimittäin 50 köp. hop. , johon postikonttoreissa tulee tavalliset lisämaksot.
Suomen Julkisia Sanomia annetaan vanhaan tapaansa ja entisellä hintaa.
Lasten lehteä Warpunen toimittaa R. Polen. Kivipainokuvain fiaanpainetaan siihen puupiirroskumia, mutta hintaa alennetaan 65 kop. , johon postiraha ja postiboitajain palkinto myöson luettu.
— Otav an tulosta olemme ennen maininneet. —Oulun Wiikko sanomista ja Hämäläisestä eivät näiden toimittajat vielä ole mitään maininneet. Turun ruotsalaisiin sanomiin on Hämeenlinnasta lähetetty se surullinen sanoma että ”Hämäläinen” on kuolemaisillansa, johon ainoana smyayansäsaomnmpeid, ettävä monet haitalliset seikat postin lisärahat siihen vielä tarvitiin enentämään estettä. Kun lehden kustantaja saa 69’/? kop. , ottaa posti 30’/2 kop. , se on, melkeinki kolmannen osan koko tilaushinnasta. Itsestänsä on tämmöinen hinnan korotus vähemmästä armosta, kuin sen pahentamaiset seuraukset. Yleisesti on tietty että kunkin tamaran kaupoiksi käynti vähenee samassa mitassa kuin hintaa enennetään, samoin myös sanomalehtien, jota Hämäläisen vaiheet kyllin osottanee. Tilaajoita väheni iso joukko kohta kun hintaa lorotettiin postimestarin palkinnoksi. Eikä tässä vielä ole mainittu sitä suurta hankaluutta ja niitä eri maksoja kuin maalaisilla on fanomainsa saamisesta kotiinsa. Irtaimesta laukusta maksetaan kaupungin postimestarille 6:sta 10:een ruplaan vuodelta.
Ia jollei asuta postitien varrella vaan sen pielissä, niin täytyy kustantaa laukun kantaja. Tähän vielä tulee hyväntekiaisia annettamaksi sanomain tilauksen ja jakamisen Vaimoista. Ei siis ole ollenkaan ihmettelemistä, jos Hämäläinen taikka mikä muu lehti kuolee nälkään tilaajain puutteesta, suurempi ihme on se että, asiain näin ollesfa, laisinkaan taidetaan antaa suomalaisia lehtiä.
Näistä postin maksoista ja maivoista päästäksensä on usia tämänkin lehden tilaaja katsonut keviämmäksi itse noutaa lehtensä kaupungista, ehkä kauvenpanakin asumat, niinkuin aina Loimaalta ja Säkylästä, ja ehkä kauvempaakin. Tämä ei suinkaan ole helppoa aviisin kuljettamista ettänam kaukaa itsenoutaa sanomansa taikka toimittaa muiden kautta noudettavaksi, ja osottanee että seon maan hätämarakeino postin maksoista pääsemään. Jos postiherrain palkinto peräytettäisiin entiselle kannallensa ja muutenki huojennusta postinkulussa saataisiin, niin tosin usiat äsken mainituistakin kuljettaisimat lehtensä postin kautta, joten postintulot kumminki pysyisimät entisellään, ehkä enentyisimätkin, sillä paljous sen tekisi.
Jos taas postiherroilla on liika vähainen palkka, jota emme tunne, saisi niiden palkkaa muulla tavoin lisätä, eikä sanomalehtien hinnan korottamisella niin kalliiksi, kuin se nyt tosin on.
Waliokunnan vaalia. Helsingissa pidettiin marraskuun 23 p. talonpojan säädyn puolesta valiomiehen vaali maaherran edessä, jossa Uudenmaan läänin maliomieheksi enimmillä huudoilla valittiin talonpoika Aksel Kaapriel Tolpo Wihdin pitäjästä Lankilan kylästä.
Hämeenlinnan »naakansliassa tapahtui samanlainen vaali marraskuun 27 p. , jossa sen läänin valiomieheksi talonpojan säädystä kutsuttiin rusthollari Matti Matinpoika Kartano Retulan kylästä Tyrvannön kappelista.
”52kysymystä, jotka tulemat esiteltäväksi valiomiehille maamme neljästä säädystä”, ovat nykyisin tulleet suomen kielellä Frenekellin kirjapainosta Helsingissä Turunkin kirjapuoteihin myytäväksi.
Halulliset saamat siis 15kop. namät tarkiat kysymykset kokonaisina, joista tehdessämme oli maan lyhy ote.
Tytärten perimisestä saman verran kuin pojatkin tekee Tiitus Tuiretuinen Suomettaressa tärkeän muistutuksen. Se on kohtuus että tyttäret saamat periä saman merran kuin pojatkin, mutta ennen kuin manhassa laissa tehdään mitään muutosta on malttämättömästi maarin olettama seikka se että maamiljelys on mielä maassamme sillä kannalla, että talot eli tilat menemät aiman hukkaan, josmeljet tulemat rahalla lunastamaan sisartensa perintö-osat ja niiden osat tulemat yhtä suuriksi kuin veljein. Weljekset tulisimat niin isoihin meltoihin että heidän maamiljelpnsä kyky kokonaan lannistuisi ja tila menisi alas seka viimein vieraalle.
Sen vuoksi olisi se välttämätön ehto tehtämä että samalla kertaa kuin tyttärille määrätäisiin yhtäläinen perintö-oikeus kuin pojillekin, olisi myös se muutos toimeen pantama, että maakaaren 4 lumun 9 §:ssa olema kielto meron-alaisen maan vähentännsestä saadaan kumotuksi ja sen siaan laki antaa luman ja vapauden, taloja pienempiin osiin jakaa ja tiloista eroittaa pienempiä osia erinäisiksi tiloiksi. Sillä ”nykyjäänti, sanoo Tuiretuinen, nähdään onnettomia esimerkkiä siitä meron-alaisen maan mähentämisen kiellosta, kuin lapset eivät saa keskenänsä mapaasti jakaa perittyä tilaa, maan yhden perillisistä täytyy lunastaa muut erille jahän kyllä saapi maata maan häneltä puuttuumaroja sen voimassa pitämiseen sekä viljelysten lisäämiseen, kuin velkarahan korkoon menee kaikki mitä hän saapi maasta irti, eikä mitään jää jalille melan kuolettamiseksi eikä viljelysten parannuksiin ja lisäyksiin. Kuin sattuu että on paljo veljia ja sisaria lunastettavana, tapahtuu usein niinki että lunastajaei tilansa annista saa velkainsa koronkaan suorittamiseen edes varoja, vaan velat yhä kasvavat ja tila vihdoin menee melasta vieraalle jahän joutuumieron tielle. ” Wahingon valkea Wampulassa. Se koma myrsky viimeis tiistaita vastaan yöllä (marraskuun 26 p. vastaan), jonka vertaista ei muisteta, masennutti monen mielet täällä ja saattoi sydämet surullisiksi, nähdessä SoinilanMäki-Wänniön yltä valkeassa, jossa paitsi kalu-koneita 20 huonetta niin poroksi paloi, ettei paloista paljon poltin-puuta poimita. Walkea sai tnntemattomalla tavalla alkunsa ehtoo-yöstä tallissa, josta lemeni molemmille puolille, yltä ympäri olemissa rakennuksissa, ja ihmeeksi kyllä, hehkui se enämmin päin vahmaa ja tuimaa masta-tuulta, kuin myötätuuleen ehtei kulkemassa. Koma onni kohteli hevoisia: paras niistä jäi talliin palamaan, toinen kuoli jo aamulla, kolmas viikolla ja pieni maitosuu märsa taitaa «vielä hengissä olla. Muut eläimet saatiin töin tuskin pois, sitte kun naapuri-torpan vaari ehti herättää talonmäenzmutta kaikki ihmisapu valkeata sammuttamaanoli turhaa, joten ei jäänytkään palamatta muuta kuin aitat, jotka olivat sioitetut vähän erinne talon huoneista. Surkia oli tämä palo. Hyma olis josne monet mahingon-malkeat, kuin näilläkin paikoin monta perhettä on saattanut kurjuuteen, opettaisi talonpoikiakin rakennuksessansa maaria ottamaan kumminfi. malkeata mastaan tarpeellisesta järjestyksestä.
Tämäkään talo ei ollut palomakuutettu.
Tiistaina oli purkaja rankka-ilma komallmyrsky-tuulella.
-l -n.
Wampulasta marraskuun viimeisenä päiTampereelta. Että kaupunkimme on mapaa-kaupunki, tuo lienee usiamille tuttu mutta harvat tietänevät kuinka suuna vapaukfia totta puhuen kaupungillamme on.
Tahdon siis tästä vähänsanella. Yleisesti.
on tietty, että vapaudet enimmästi koskemat tehtaitamme eli vapriikejamme. Niimpä siis täällä erityinen voipi, mieliessään rakentaa jonkun uuden laitoksen joko kosken partaalle tahi muualle, kaupungin hallitusta, ensinkään kysymättä kamentaa koskea mielensä mukaan ja joska niin sattuisi, ertkaupungin hallitus jäsenistänsä lahettäiff jonkun harmaapään sellaisesta menetyksestä moittimaan, niin saattaa tapahtua että ukko kadulla kohtaa etsittämänsä, ja lakki kourassa saa armon häntä puhutella, ynnä kuulla ettei kedenkään tule vehkeisiinsä mitään.
s Wieläpä työ-mäestömmekin tietää olemansa mapaa-kaupunkilaisia.
He eivät anna, muitten kaupunkien ta»alla, minkälaisien sivistys-seurojen itsiänsa sitoa.
Ei, vaan ”kirsperiä” ja ”vaarin kal-jaa” pitää juotaman oikein oimallisesti. Isiinäkin muka osottaikse vapaus, ettei tuota millään tavalla estetä, nauttikoon kukin mitä mielensä pitää. Joska sittehumala-paisfä käydään ”yli sillan” itsiaan humittelemaan, niin onhan tuo marsin tumallista, että jokainen itsesaa malita minkä humitus-keinohyvänsä. Riita-meljiä puutteessa ottamat. joinkin huvittaaksensa, raidin mukaansa ja:
kuullessa hevoisia tulevan ivastaan, heittämät tuon niskoillensa sekä juoksemat kaitenlaisia mehkeitä tehden sitä mastaan. Jos hemoinen säikähtyneenä ryömääkarkaamaan. kah sittepä masta ilo. /Kauppiaimme »apaus- into taas osottaltse peräti toisin. Pnotimiehiänsä kohtaan on heidän käytökfensäi hyminkin tylymäinen. Muissa kaupungeissjo yleisesti puotiloissa on muuri, mutta älköön menkö joku meidän kaupungin puotimies isännällensä sanaakaan milusta lausumaan, jonka poistamiseksi muuri olisi tarpeellinen, sillä vieläpä muuan kauppias, näin hirmittämiä maatimuksia kuullessaan hämitti puodistansa muurin, jonka joskus liika lempiä mielisena sinne teetti. Tällaisen käytöksen tähden harvat kauppapalveliat pidempää aikaa täällä pysyvät. Kok? kaupan-meno on samalainen, mitenkä monia muosi-kymmenia takaperin olitamallista.
41.
61.
58.
65.
50.
50.
33V, 0.
81.
90.
46.
3.
63.
39«/z.
10.
38.
76.
Juhdan päivätyo . . .
Muistutus: Yhden ruplan vero on 3 kappaa jyvia, puoliksi rukiita ja puoliksi ohria, 1 kappa kauroja, 3 naulaa voita, 2 naulaa talia ja rahaa Turun jaPorin läänissä 5 kopekkaa, Uudenmaan 10, Hameen 15, Mikkelin 20, Kuopion 24, Waasan 17 ja Oulun 22 kop.
Tässä luetellut verohinnat ovat 1861 vuoden keskihinnat, joiden jälkeen vero suoritetaan.
Kaikissa lääneissä:
4:
Kuopion läänissä:
Tyn„nyri rukiita . . . . 5: „ ohria . . . . 4: kauroja . . . . 2:
Leiviska rukiita, 1862. v. viinanarenti. . . .
„ pellavia . . . . „ 2: pellavalankaa . . „ 4: hamppuja . . . . „ 1: „ voita 2: talia . . . . . „ 2: kapahaukia . . . 1:
Tynnyri pieniä kaloja . . 5:
Yhden ruplan vero tekee . 1:
Waasan läänissä:
Tynnyri rukiita . . . . „ 4: ohria . . . . . . „ 3: kauroja . . . . 2:
iLeiviskä rukiita, 1862 v. viinanarenti . . . .
l „ voita . . . . . 2:
! „ talia 2:
Syltä kuusen halkoja. . . . „ 1: koivun halkoja. . . 2:
Tynnyri tervaa . . . . 5:
Yhden ruplan vero tekee. . 1:
Oulun läänissä:
rukiita . . . . „ 5: ’ „ ohria kauroja . . . . 2:
’Leiviskä rukiita, 1862v. viinanarenti . . .
! „ voita . . . . . 2:
! „ talia . . . . . 2:
z „ kapahaukia . . .
Tynnyri suolalohta . . . 28:
, Leiviskä suolalohta . . . 1:
Yhden ruplan vero tekee . 1:
Tässä kohden seurataan muinaisen kauppiaan R. mainaan tapaa. Jos joku nuorempi saa kauppa-oikeudet niin hänkään ei luovu vanhasta.
l Kurikasta Ilmolan pitäjäästä 1 p. marrask. Muistaakseniei vielä koskaan ole täältä mitään virkattu Suomalaisiin sanomiin; mikä syynä lienee? 25 päivänä viime syyskuuta aljettiin meidän pitäjään kihlakunnan käräjät, johon tuomarin haastolla ensimmäiseksi jatoiseksi paivaksi pitäjään miehiä kutsuttiin, vastaamaan niistä mokista maanteistä, joita täällä joka sopukalle aivotaan tehdä. Mutta voi merkillistä? kuin kaikki keskustelemiset tapahtui ruotsin kielellä, niin saivat umpi-suomalainen lautakuntaki häpiallä yynna muiden kanssa kuullella mitä herrat haastelivat, joita viimme mainituita ei ollut muuta kuin 6 eli 7, ja neki jokainen kyllä suomen taitamia.
Ia ei muuta kuin pyydän nöyrimmästi teitä, herra tuomari ja nimismiehet, että puhukaa omaa maamme kieltä toiste, kuin taaski samaan tilaan joudutaan. Silla arvaatte millä mielellä lautakuntaki teidän venskaamistanne kuultelee, kuin ei ymmärrä yhtäkään sanaa. I. R. . ka.
Onnettomuuksia merellä. Näin syksyn puoleen useinti meriltä kuuluu haaksirikkoja, niin nytki. Laiva ”Peter Herman”, kapteini Böekelman, totosinPietarsaaren kaupungista, oli puu-lastinensa matkalla Gibraltariin, mutta marraskuun15 p. lennätti myrsky sen karille lähellä Texeliä. Laivan väki on pelastettu, mutta lastista säätänee ainoastaan vähä korjatuksi.
Laiva luullaan oleman hukassa.
Amsterdamista kirjoitetaan marraskuun 15 p. etta laiva ”Aleyon”, lapteini Malm, Pietarsaarelta matkalla Lontoosen puu-lastilla, tölmäsiriutalle ja tuli turmioon.
Lasti luullaan saatavan korjatuksi. Laivan väestö, 16 miestä, on päässyt maalle.
Laiva ”Edvard”, kapteini Ljungberg, matkallaPorista Gibraltariin, tuli Texeliin marraskuun 15 p. , menetettyänsä purjeensa setä muita vitoja saatuansa.
Höyrylaiva”Seine”, joka Länsi-Intiasta vli Englantiin, kohtasi Atlantin merellä marraskuun 10 p. aalloilla ajelevan laivan, vettä täynnä, ilmanihmisitä. Purjevarustutsista oli «inoastaan keulamatzta jälillä. — Laivan ”Viktoria”, kapteini Rindell, matkalla Waafasta Englantiin hirsilastilla, on höyrylaiva”Ofthelia” marraskuun10 p.
perässänsä tinannut Sresalmelle, uusia purjevarukleita, toimittamaan niiden siaan, jotka myrsky yöllä mqrrastuun 15 ja 16 päivän välillä hävitti. Laiva on muutoin viatta.
Laiva ”Weljekset”, kotosin Viipurista, on marraskuun lopula uponnut öselin ja Gottlannin välillä; väki on pelastettu.
Werohinnat vuonna 18V1.
Turun ja Porin läänissä:
Nupl. kop.
Tynnyri nisuja. . . . . 8:
„„ rukiita . . . . 5: il8. ohria . . . . . „ 4: 67. kauroja . . . . 2: 71.
Leiviskä rukiita, 1862v. viinanarenti < . . .
„ 46. „ voita , ’. . . . . 2: 82. talia . . . . . „ 2: 78. talikynttilöitä . . 3: 75.
Kippuntakankirautaa, vuorivaakan jälkeen . . 14:
Yhden ruplan vero tekee . 1: 332’/«<>.
Uudenmaan läänissä:
Tynnyri rukiita . . . . 5: 33. „ ohria . . . . . 4: 64.
48.
91.
40.
Tynnyri kauroja . . . . 2:
Leiviskä rukiita, 1862v. viinanarenti . . .
„ voita . . . . . „ 2: talia . . . . . 2:
Tynnyri silakoita . . . . 8:
Yhden ruplan vero tekee . 1:
Hämeen läänissä:
Tynnyri rukiita „ . . . . 5: ohna „ kauroj. a . z . . 4: . . . . 2:
Leiviskä rukiita, 1862v. viinanarenti . . .
„ voita . . . . . 2: „ talia . . . . . 2:
Phden ruplan vero tekee . 1:
Mikkelin läänissä:
Tynnyri rukiita „ . . . . 4: ohria . , . . . 4: „ kauroja . . . . 2:
Leiviskä rukiita, 1862v. viinanarenti . . .
„ heiniä. . . . .
„ voita . . . . . „ 2: talia . . . . 2:
Yhden ruplan vero tekee . 1:
Wiipurin läänissä:
Tynnyri nisuja. . . . . . 7:
! „ rukiita. ^. . . . 5:
! „ ohria . . . . . 4:
! „ maltaita . . . . „ 4: kauroja . . . . 2:
!Leiviskä rukiita, 1862v. vunanarenti . < . ! ’ „„ humalia . ’ ; . . 2: pellavia . . ’. . 1:
! „ hamppuja . . . 1:
!Parmas veroheiniaSortavalan ja Salmen kihlakunnissa . . . . 4:
Leiviskä heiniä samoissakihla! kunnissa . . . .
Parmas heiniä muissa Wiipurin läänin kihlakunnissa . . . . 5:
Leiviskä heiniä viime mainituissa kihlakunnissa
Lyhde olkia, kyynärän paksuinen siteeltä . . .
Härkä . . . . . . . 10:
Lammas . . . . . . . 1:
Hanhi . . . . . . .
Kana . . . . . . . .
Munatiu. . . . . . .
Leiviskä voita 2: „„ talia 2: „ sauhutettua sianlihaa 2: kuivaa lihaa. . . 1:
Syltä halkoja . . . . . 1:
s:syltänen hirsi 1:
Tynnyri silakoita . . . . 7:
Lelviskä kuivia kaloja . . „ 1: suolakaloja . . . „ 1: „ merellistä (traania) 1: hylkeenrasvaa . . 1:
38.
55.
33.
89.
42.
55.
83.
54.
38.
11.
64.
12.
34’/4.
87.
10.
58.
46.
64.
49.
36 ; 6O11.
42.
75.
Tiedon ja taidon tavara On opistoista tullut, Wiisauden armo avara, (Lähetetty. ) Kouluista.
Jo ilon ääni ihana Kaikuupi kansan suussa, Kun vihriä ja vihanna On ollut opin puussa Tuo opin oksa oikia, Kun saattaa Suomen poikia, Tiedon ja taidon juureen.
1. 1 9fiö3/ . OO /öo
Keskiviitkona tämän joulukuun 11 p. altain kello H ed. ja 3 jrp. myydään täällä huutokamarlssa. jultiselia vapaebtoisella huutokaupalla. kaitellaiStairtainta tavaraa, nimittäin kultaa ja hopiaa. joiden joukossa -1 hrriaineu sylinterilello. vaSki-, meesiuti-, ja rautalaluja. lasia ja posliinia, niiden joukossa siniv. ilkoset pöytäastiat. kukanvitimiä, petsatuita ja maaiotuita huoneeukalujä. niinkuin soffia, kaappia, pöytiä ja tuolia y. m. , 1fortepiano, seinävtiliä, hyrrämäifiä miesja naisväen pitovaatteitä. 1sllvinnahkaset valsyt. 1 hillerinuahkauen päällisjakku.
liinaja pörMroaatteita, joiden joukossa uusia ihofia paitoja, sänkyvaatteita, hövhemisiä selä ruo «onväisiä, painoja, vaakoj, kuppinensa, 1kalfiolip, puinen yvssy. suvija talvi-ajokaluja. niinkuin: 1 «aunut. täasejä. rekiä, pitkiäja tvörattaita. Iselkäsatula, lhevvnen j, silat, ynnä yhtä ia rolsts huone I. 28Miljan ja Kumpp. Turussa lnstantamv Nrjoja myytävänä laMssa Suomenmaan. lirjalaupoissll, niinkuin myös Suomen^W «rjalaupassa Pietarissa j. Neliä TtiinTn Tifiiiinfii Suomen 18 (<3tt£j 45 MW Wnfimåu nen 35Mi Suomen maan Pedot maalikuvM kuinka kristityn pitää oileen ja hyödyksensä pyhää raamattua lukemaan. Suomentama. 8 kop.
Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6 r. 25 ja 6 r. 30 k. , rukiinjauhot 6 r. ?tt k. , kaurat 2 r. 60 j, , 2 r. 70 k. , ohran-maltaat 4 r.
50 k, , valkoset herneet 6 r. 50 k. , harmaat herneet 5 r. . silakat 8 r. tynn. ; ohran-kryynit 27 ja 28 k. , lauran- kNHuit 29 j>, 30 k. kapalta; humalat 10 k.
naula; tuore naudanliha 55 aina 70 k. , palrvattu naudanliha 1 r. , tuore lampaanliha 90 k. aina1r. 10 s. , valvattu lampaanliha 1r. 50 k. , tuore sianliha Ir.
9U k. aina 2r. . palroaltu sianliha 3 r, . vvi 3 r. 40 k.
aina 3 r. 60 k. , tali 3 r. 40 k. , heinät 8 aina I2V, k. leiroiskältä; perunat 35 k. neliko; munat 35 j4N k. tiu; koivuset halvot, 1r, 10 k. , mänlyset halvot 80 k. ja Ir. kuormalta; paloviina 80 k. kannu.
Painoluvan antanut: KailAehren.
Turussa, I. W. LiUjan kirjapainossa, 1861.
merijaseillätelloja 6: sl> 15:eeu Parisin pöytäkelloja pronsiöta japosliinista 35:stä sl):een „ „ pöytäkellojavuusta 25:stä 35:een . . Amerikan prousiöta I?:sta 23:een . .
Matlakelloja . . . . . . . 2l Patentti-herättäjäkelloja . . II Zvartsvalkin kelloja . . . . 1: 80 s:een . . Kultasia tellonavaimia. . . 1:50 . 3:een Sela-alneifia . . ”LO k. I:een >.
lellonviljoja . 50 k. 4:ään . . Omatekosia lakkarija^seinäkelloja, Buurennuelasisia lellonavaimia ja viljarippuja, Kellontetiän varukfia.
Hitoisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaanhintaan vapriikin konttuurissa kauppamies Liukoisen talossa Turussa.
BCg*lt(tammanlaatuijiuusia viironkeitamvyvl N. 1tfeiblom, asuma Tuuraroriösa lähellä Puolalan tornia.
Niinan veNavaiisiemeniä. laakerimarjoja, Lyneburgin voisuoloja; Wärejä. niinkuin »uori|tul(Jtä. S3etrliiiin-jtniétå’, lar.
mofinilaffaa, fruomtfettaa, fernbotka». indigoa, leis. iliiivibriää, meiifldiii, kiviälsvihriää. mönjää, uuttii-viferiaM ftnffivalfoa belvolla hintaa iian^ei P. F. Sibeliutz entisessä Kmgelinin talossa.
Hvvin monenlaisia lönsiä. nuolia, suitteita, lrliminnvarfu, satulavöitä sekä pieuenloiä ja paksumpia nyöriä, helpolla hintaa, myyvi Köytvrl K. G. Cuj^nder Hamppulehruladun varrella.
kromsua; jota sekä että fortepiano ja pyssy myydään puolivaivän aikaan, halullisille ostajille ilmoitetaan.
Turun huutotamariöta joulukuun 1p. 1861.
A. Forhman, nvleiussä voja Gilfrranilla.
Hyvää sahtia kauppias Esehneri vainaan talossg Halataan ostaa.
Walkoisi. , ja mustia lampaanvilloja ostetaan KruUnuntehruhuoneessa ja mahdollisin kortein hinta maksetaan.
Pu!!t. llpää-(limotei-)heinänsiemeniä ostaa P. F, Sibelius entisessä Kingeliuin talossa.
Myytävänä.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
JtL. Suomalaisia suuVenlaisia MMMPiplioita, sidottuna kauneistn kansiin kultasilolla, sopivia Alttari- Piplioiksi, sekä Suomalaisia ja mRaussoatsjaalpaieinseimamäWssäirksooikssiar, joja suuremfievästi sidottuja, myypi Kirjansitoja E. Sjöblom Annankadun varrella.
Kankirautaa, rautapellejä, patoja ja pannuja sekä muita »alettuja kaluja, Tampereen liinatehtaan pellavatanlalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Hopiaisia anlluiitelloialumTampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä «almiitsi tebtujä miesväen vaatteita, Akkunantlafia, mon«nltvyifiz, tehtaan hlnt«»nIso ieuffo seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolstenlauhassa.
M O. f: Foekan leskellä $9tt<t varaéto:
Kultasia antkurilelloja. . . 3U:stä 43:een rupi. hop. ¦tiltnttrifefloja . . 25:stä 33:een „ ouieaéivatu-feQoia 25:stä 36:een „ „ pinaisiaj 16:Sta 25:een . . llnllulllelloja (avonaifia) 13:Sta 20:een sylinterikelloji . . 10:slä !4:ään . .
pieniä, uaiörväen I3:eta 18:aan „ vintelileUoja. . . Tistä 9:so:een Ilmoituksia.
H«ettavana taksi tiertävää lastenopettajan virk<i<t Loimaan emälirton seurakunnassa. kumpikin 120 ho, piaruvlan vuosivaltalla. mainitun seurakunnanKoulujohtokunnan tylönä, 56 päirrän kuluessa tästä lutein.
Loimaalta. 26 p. marraskuuta1861. JR. Wial«s<».
lohtot. esi».
P. Erilin saunan alilerrassa saavi yhteisölöylyt perjantaisina kello 2 altain, jolloin myös kuoparisau-, t>»a saadaan lkovetan torkiammallamatsolla, ja lauvantaisina mainitusta teNon lyömästä saadaan ta«allista löylyä. Pääsvtiljeitä saadaan B. T. Thuressonilta.
yleisölle saan nöylimmästi ilmoittaa että oleu saanut Leipoja-meStaiin oileuden tässä kaupungissa kuin myöskin etli minulla kaupvias Eöehneri mainaan talossa Multavleruösa.
jossa pakalityötäni toimitan, on jota päivä myytäväna kaikellaisia pienempiä ja rouheempia Monenlaisia korppuja. Turussa^nla. iniiflnill i ry I. Vilsvan.
PlllNlUN-fahurit, 5 eli 10 vana. saavat työtä (i. lulinilla ia Kumpp.
Asianomaiset rvelkamiehet, joilla on saamisia edesmenneen vorroari Heitti Lindströmin «eltaantuneesta pesästä, kokoontukoot allekirjoitetun tykönä Lauroantaina 2! päirrä sisäNä olevassa Joulukuussa kello II td. vuoleu päivää. muutamia vesaa lilluttavia tärkeitä asioita keskustelemaan;
myös muistutetaan että poisvlevalset saavat läsnäolevain suostumukseen olla tutyväiset. Turusta. 4päilvä Joulukuuta 1661.
F. C. Ceder.
Pesän holttaj».
TK Kouluthan teitä kuljettaa, Ia vihdoin viimein johdattaa Elämään ijäisehen.
Koulut ne rauhan, rakkauden Siittäavät sieluhumme, Saattaavat riidan riettaisen Kaurvaksi kodostamme; Koulutpa rauhaa rakentaa, Maltainkin väliin vahvistaa, Kun sodat suuret sortaa.
Siis talonpojat taitamat Kouluihin kulkekaatte, Ia neidot nuoret naitavat Riemulla rientakäatte:
Kouluista mahti, menestys On Suomellemme suotu, Kouluista sulo sivistys On säädyillemme saatu, Kouluista elon edistys, Hedelmöitsevä hyödytys Wuotaapi valtakuntiin.
Koulut on kaikkein opetus, Pappien parastenkin, Kouluun on kova kutsumus Kuninkaan kuuluisankin ; Jos kouluja ei olisi, Ei herrojakaan heiluisi Avaran ilman alla.
Sentähden kiitos kaikukoon, Kansamme kauniin suusta, Ia rinnan riemu raikukoon, Raukankin rintaluusta, Kun koulut ovat määrätyt, Opistot oikeet säädetyt Keskelle kansakunnan.
Dpettajissa ollut:
Ne kaitsee köyhän kansamme, Johdattaa jalon joukkomme, Walkeuteen valistuksen.
Kuinkahan kurja olisi Mailman suuri mahtia Jos koulut kohta kuolisi, Ia tiedon, taidon tahti Katoisi kansan seasta, Ia oppineitten otsasta, Woi, ikävä vis olla! Huutokau
Kuolleita Turussa. Joulukuun 7 p. trengin Juha Aatolf Sundströmiu poika Wilhelm Teodor 1kuukauden ijällä, 8 p. palovartian Juha Sundvallin poika Juha Kustaa 2 kuukauden ijällä, 9 p. merimiehen lisak Söderholmin vaimo Helena Mikontytär6l vuotisena.
Avioliittoon luulutettiill pää kirkossa viimeis pyhänä ensi erä: merimies Taneli Wiktor Wikström ja varvin sepän Juha Fredrik Kailin vainaan leski Äutztaava lisakintytar; kuski Wuojoen kartanostaEurajoen pitäjästä Mikko Sandell ja palvelusneitiKaroliina Kustllllva Tjäder; tehtaan työmies, leskimies Juha Andersson ja ftalvelusneiti Maria Kristiina Halin; sekä trenki Kaarle Helander ja palvelusneiti Eva Kristiina Lindroos.
Turun poiisilamarin ilmoituksia. Marraskuuu s3e0np. löysimerimiehen vaimoMaria Kajander sinifateenvarjon talostansa n:o 7, 11korttelissa 6 kaupunginosaa.
loulukuuu 2 p. pudotti rouva AmaliaSöderberg lestirouva Riehterin talon ja Nys< s—an kirkon välillä mnstan faksiinisen kapan-lämsän. 4 p. tuotiin polisikamariin kultanen kraineula ynnä siihen juotetun kiven kanssa, joka sanottiin löydetyksi Itäiseltä Rantakadulta.
5 p. ilmoitettiin että viimis marraskuun 26 p. Uudelta torilta oli löytty musta verkalakki, jonka omistaja saapi vahtimestari Hemstedtin talosta lähellä Puolalan tornia.
6 p.
ilmoitti I:ksi tupakin-valmistaja K. Paulsen että häneltä edellisellä päivällä varastettiin2 pöytäliinaa, 3 paitaa ja 1tyynynvaaru, jotka olipantu kartanolle tuivamaan; 2:ksi kauppias K. G. Lindegren, että 1 kymmenen ja 1 viiden leiviskän paino oli kadonnut talosta n:o 2, 4 korttelissa 6 kaupunginosaa. Löysä mies Kustaa Wik, joka oli myynyt mainitutpainot, saatiin kiini Naantalista ja koska hän on tunnustanut ne «arastaneensa, tulee hän kämnerin oikeudessa saamaan tuomionsa.
7 p. kadotettiinkauppias Alfthanin Uudenmaankadun varrellisen talon ja leskirou va Wendelinin talon välillä 7 ruplaa 50 kop. , jotka hyvä löytäjä vieköön polisikamariin.
Sanomia Turusta «nnetaan tulevana vuonna 1862 samankokoisina ja samalla tarkoituksella kuin tänäkin vnonulu Näitä saavat siis halulliset tilata -tulevakfi vuodeksi kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa Turussa 50 kop. hop. , mutta Tu -ruu postikonttorista irtaimissa lauluissa pitäjiin memviä 70 kop. , muissa postikonttoreissa 78 kop. , siihen luettuna myös postiraha ja postimestarin vaivanpalkta.
ll «oitukfta painettaviksi näissä sanomissa I. W. Lilljan kirjapainossa.
Jokaisesta painetusta rivistä, sisältävä 45 PunKtllvia, maksetaan 2 kop. hop. paino-palkkaa.
3 Adventtina saarnaavat:
Ma-lirtossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulamen Tervanen; Rnots. Aamusaarnan:Warapastori Indrev; Suom. Ehtoosaarnan: Warapastori Malmström; Ruots. Ehtoosaarnan: Pastorinapu Piplian selityksiä Pitävät tulevalla viikkoa:tiistaina kello 5 jpft. rnotsin kielellä Pääprovasti Nen Hyall jie kesliviikkona kello 5 jpp. suomen kielellä Wa . rapastiiri Malmström.
lainW Stenström.
Hehruh. lirlossa, Ruotsia: Warapastori Malmström.
liuuau-lirlossll, Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Huppaluntam sanomia. (Turun. ) ?)ksi lisäarmovuosi onsuotu Merikarvian kirkkoherran provastiI.
H. Forssin leskelle ja tyttärelle.
Määrätty lulevana lukutermiininä toimittamaanmaisterit O. F. Blomstedt rehtorin virkaa, A. Forönäs toniehtorin, V. A. Boehm latinan opettajan setylioppilas I. L. Boehm määräystieteen opettazan ja lauluntaituri R. Sjögren’. laulunopettajan virlllll, kaikki Kokkolan ylikoulnssa; laulnnopettajaE.
I. Gestrin opettajanja merikaftteini K. G. Wörslen lisäopettajan virkaa Pietarsaaren alikoulussa; Äpu-opettaja G. A. Väeklnan^opettajan nnrkaa setä ylioppilaat K. M. Fortzman ensimä>sen ja P.
A. Oianuerg toisen lisä-opettajan virkaa Waasan aMoulussa; maisteri G. Palmlöf toisen lisä-opettllja virtaa Waasan ylikonlussa; ylioppilaat O. 3e.
Lanrell ensimäisen ja K. I. Ihander toisen lisävirkaa Porin alikoulussa; ylioppilas I.
Heininen lisä-opettajan virtaa Turun alikoulussa; maisterit A< Liljefors tonrehtorin virkaa jaii. Ottelin latinem kielen opettajan virkaa Turun ylitouluKsa; Tampeieen alikoulun rehtori^maisteri B. A.
Reinholm konrehtorin ja ylioppilas K. A. Floor määräystieteen opettajan virtaa Tampereen ylikoulussa, setämaisteri A. Hildön rehtorin virkaa Tampereen alikoulussa, ja välisaarnaajaKaskisissa I. H.
Ross opettajan virkaa alikoulussa siellä.
IsonkyrönpastorinapulainenI.
Cederberg on uudistanut papnuuttinnon.
(Kuopion. ) Wirkavaknuskiri< l o. n annettu Rautavaaran kappalaiselle K. F.
Ealoniukselle ruukin saarnaajaksi ja kouluu opettajaksi Strömsdalinruutiin. Hae t t avan a lisä-ovettaj «u lvirat Oulun ja Kuopion alikouluissa.
Kotimaalta.
Suomen pankin johtokunta on joulukuun 5 p. määrännyt pankin vara konttorikirjurin entisen manrikin A. Andersin konttorikirjuriksi Turun vaihetuskonttoriin.
Uudenmaan läänin maaherra on marraskuun 27 p. asettanut entisen alaupseerin A. Carpe Espoon nimismieheksi.
Oulun maaherra on marraskuun 28 p. muuttanut Mitornion nimismiehen K. E. Nordberg Alatornion nimismieheksi ja Piippolan nimismieheksi määrännyt maakanslistin W. Sandström.
Suomen talousseura Turussa on pitkällisestä ja uskollisesta palmeluksesta antanut kunnianmerkin trengille Benjamin Räsäselle ja piialle Kristiina Tuuruselle, joista edellinen on palvellut 12 ja jälkimäinen 23 muotta talonpoikaa Kristian Rotbergiä Kartansalon kylässä Tuusniemen pitäjässä, sekä trengille Mikko Irjänänpojalle Linnunpään kartanossa Piikkiön pitäjässä kuvernöörin parooni Boijen palmeluksessa ja piialle Anna Lomisa Oinoselle provasti Wallen palveluksessa Leppavirroilla.
Kirjallisuutta. ”Lutheri Luostarissa. P. Palmqmistin kertoelma, W. C:n suomentama. Turussa I. W. Lilljan kirjapainossa, 1861. ” Tämä uusi kirja on ”Lukemisia Kansalle n:o 152” ja sen hinta 16 penniä. Tämä on kertomus Lutherin olosta luostarissa, mutta siinä saadaan samalla myös selmä ja elämä esimerkki ja kumaus töitten vanhurskaudesta jauskon manhurskaudesta.
Rukouspäivät tulemana vuonna omat määrätyt pidettamäksi maaliskuun 23 p. , toukokuun 11 p. , heinäkuun 20 p. ja lokakuun 26 p. Tekstit annetaan näiden sanomain myötä tulemana muonna.
saaPnoortnhavnairnojakukvoaopttautsaan kustannuskasPorthanin muistojuhlana sillä innolla että Suomalaisen kirjallisuuden Seuralle Helsinkiin niitä jo on tullut 4, 216 ruplaa 15 kop. , vaikka ei vielä joka paikasta koottuja rahoja ollut lähetetty Seuralle. Edellisessä Seuran kokouksessa sanottiin varoja olleen kootun 5, 890 ruplaa 84 kop. , joten kootut rahat nyt yhteensä tekimat 10, 106 ruplaa 99 kop. Tästä on jo maksettu kuvanveistäjä Sjöstrandillekaarnan teosta 3, 500 ruplaa sekä sen kuljetus Ruomista Myneheen ynnä muita pienempiä valmistus-maksoja, niin että kassassa nyt on jälillä 6, 305 ruplaa 48 kop.
Suomalaisista sanomalehdistä. Oulun . Viikkosanomia kirjoittamat tulemana muonna h:rat I. Bäekmall ja K. E. Barek entisen mukaan jaentisellä hintaa.
Mikkelin Ilmoituslehti on lähettänyt näytenumeronsa. Siinä on ”ilman tarkastelemisia, torihintoja, kumernöörin oikeuden päätöksiä, laillisia ja mirallisia julistuksia, yksityisiä ilmoituksia”, sitte tietoja Wenajältä, ulkomaalta ja kotimaalta sekä palanen maamiljelyksen mietteitä. Sitä seuraa vielä rsuenotislmalaiinen lisälehti. On siis toivottava tuoman seutunsa asioita ja tapauksia sekä muita mietteitä. Toimotamme sillemenestystä.
Tuo ruotsalainen lisälehti, joka sisältää samat kuulutukset kuin suomalaisessakin on, mielestämme on maan tyhjän tekoa ja ikään kuin tahdotaisiin sillä osottaa ettei keskellä Suomen maata ymmärrettäisi suomen kieltä. Mutta ei siitäkään ole suomalaisille mitään haittaa, koska sitä saa tilata ilman ruotsalaista lisälehteä. Näitä sanomia kustantaaMikkelissä yhtynyt osakeyhdyskunta. Tässä muistuu mieleemme, eikö ”Hämaläistäkin” taidettaisi osakkeille asettaa ja semmoista yhtiötä vielä tänä muonna Htuälemmeaennalikninnassa toimeen saada, että se lehti vuonna tulisi, sillä kaipuus siitä tulee, Marsinkin sen paikkakunnan asukkaille. Kustannetaanpa niitä ruotsalaisiakin lehtiä osakkeilla.
Porin kaupungin sanomat omat antaneet näyttölehden tulemasta suuruudestansa ja omat muutoinkin kauniimman näköiset kuin ennen. Se huono suomen kieli, jota, vuodenl<alussa moitimme, stt. Perjantaina Joulukuun 13 päivänä 18M.
Sllnomlll Turusta.
Toim. »nuist. Ei 50 kopekalla kannattane antaa enempää ja tihumpaa pränttia kuin lehdessämme on ollut.
Onnettomuuksia merellä. Laiva ”Ariel”, lapteini Hellman, Brahen kaupungista kotoisin, on marraskuu 6 p. käynyt karille lähellä Waasan kaupunkia, josta lähetettiin apua, jotka eivät kuitenkaan taitaneet päästä hätäpaikkaan. Laiva ja lasti olikokonaan hukassa.
Laivanväki on päässyt hengissä, mutta ei muuta saatu veden vallasta kuin isovenhe, väen vaatteet, pari kompassia ja muuta vähäarvoista kalua.
Laiva oli arvosta vakuutettu Suomen merivakuutusseurassa 9, 600 hop. ruplaan. Lasti, tervaa ja plankkuja, jotka oli Oulun kauppaneuvoksen rFas. sFar. an—zenin, luultiin olleen vakuutetun jossakinseuMuutama paivä jälteen päin tuli alus ”Sankari”, kapteini I. A. Niska, Oulusta Waasan saaristoon, hakemaan hätähaminaa, mutta jään tähden ei päässyt likemmäksi kahta penikulmaa kaupungista; tässä piti lasti purjettaman, muttamarraskuun 26 päivää vastaan yöllä löikova myrsky aluksen rikki karia vastaan, nii. n että lasti meni hukkaan.
Alus ”Totuus”, kapteini Henell, Viipurista matkalla Kadiksiin lautalatztilla, on Räävelin puolella tölmänuyt karille jahajonnut. Lasti luullaan saatavan korjatuksi. — Laiva ”Seura”, kapteini Gustafsson, matkalla Viipurista Wälimerelle, on Wisbystä tulleen tiedon mukaan käynyt rantaan ja hajonnut. Ei ole tullut tietoa jos väkea on saatu pelastetuksi taikka ei.
— Laiva ”Finland”, kaftteini Sandström, matkalla Turusta Kaditsiin puulastilla, on Norjan saaristossa, fyötsenyt karille marraskuun11p. Purjeet ja laivankaluton saatu korjuun, ja toivotaanmyös laiva saatavan autetuksi.
Laiva ”Norma”, matkalla Oulusta Lontoosen, on marraskuun 20 p. saanut peräpuolensa murretuksi ja täyttynyt vedellä; väen on pelastanut ruotsalainen laiva.
Lunta on näinä päiminä tullut sen verran että reellä jo on rumettu ajamaan, ehkä muutamat mielä kolkuttamat rattaillakin. Ilmat omat olleet hyvin suojassa ja sumuisia.
on myöskin niistä jo kadonnut, toisen toimittajan saatuansa.
Waliokunnan vaalia. Kuopiossa on sen läänin talonpojan säädyn asiamiehiksi valiokuntaan valittu herrastuomari Lauri Kustaa Pelkonen Maaningalta 15 äänellä ja talonpoika Antti Puhakka Kontiolahdelta 10 äänellä.
Waliomieben maalista Mikkelin läänissä kerrotaan Suomettaressa että siellä marraskuun 29 p. oli kaikki 18 valiomiestä koolla ja ne antoimat kutsumus-äänensä suullisesti valioprotokollaan.
Aäntö antautui niin että tilanhaltia Kangasniemen pitäjässä tohtori K. I.
Qvist sai 13 ääntä, talollinen Niilo Kosonen Kerimäeltä sai 2, lautamies Muttilaiin en luvalta myös 2 ja lautamies Tiusanen Ristiinan pitäjästä sai 1 äänen.
— Oulun maakansliassa valitsivat valitsiamiehet marraskuun 28 p. yksimielisesti talonpojan Erkki Niemelän Kemistä sen läänin asiamieheksi.
Waasan läänin talonpojan säädyn valiomiehiksi valittiin marraskuun 30 p. lautamies Juha Eerik Keto Mustasaaren pitäjästä ja maaviljelia Kaarle Henrik Hagman Ilmajoelta.
Yliopiston rohvessorit valitsivat marraskuun 30 p. joukostansa valiomieheksi yliopiston rehtorin, kanslianeuvos A. E. Arppe 12 huudolla. Häntä lähinnä sai kanslianeuvos I. Ph. Palman 9 huutoa.
Suomen väestövuonna 1859. Alussa mainittua nuotta oli maassamme 1. 704, 683 henkeä, joista1, 668, 485suomalaista(809, 260 miehenpuolta ja 859, 225 vaimonpuolta) ja 36, 198 venäläistä (17, 987 miehenpuolta ja 18, 211 vaimonpuolta). Wuodrn kululla oli syntynyt suomalaisia 59, 948 henkeä (nimittäin 30, 726 miehenpuolta ja 29, 222 vai> monpuolta) ja venäläisiä 1, 506 henkeä (752 miehenpuolta ja 754 vaimonpuolta) elikkä yhteensä koko syntyneitten luku, suomalaisten ja venäläisten 61, 454 henkeä. Samalla aikaa oli kuollut 41. 327 suomalaista (20, 998 miehenpuolta ja 20, 329 vaimonpuolta) ja 1, 642 venäläistä (896 miehenpuolta ja 746 lvaimonpuolta) elikkä yhteensä 42, 969 kuollutta; joten siis suomalaisia oli lisääntynyt 18, 621 henkeä, mutta venäläifiä vähentynyt 135 henkeä, jonka vuoksi koko mäestön luku 1859 muoden lopulla teki 1, 723, 168 (yhden miljonan seitsemän sataa kaksikymmentä kolme tuhatta j. n. e. ) henkeä, joista 1, 687, 106 oli suomalaisia (818, 988 miehenja 868, 118 lvaimonpuolta) ja 36, 062venäläistä (17, 843 miehenja 18, 219 lvaimonpuolta).
Wiljaa vietiin Tuomesta ulkomaille nyt kuluneella suvella viimis marraskuun 1 päivään asti Oulun läänistä 7, 129 tynnyriä rukiita, 4, 259 tynnyriä ohria, 1, 053 tynnyriä kauroja; Waasan läänistä 19, 269 tynnyriä rukiita, 7, 387 tynn. ohria, 14, 064 tynnyriä kauroja; Turun ja Porin läänistä 26, 611 tynnyriä rukiita, 55 tynnyriä ohria, 40, 267 tynnyriä kauroja; Uudenmaan läänistä 9, 019 tynnyriä rukiita, 5 tynnyria ohria, 26, 286 tynnyriä kauroja; Wiipurin läänistä 1, 119 tynnyriä kauroja; elikkä kaikki yhteensä 62, 028 tynn. rukiita, 11, 706 tynnyriä ohria ja 82, 689 tynnyriä kauroja.
Uloé-n?ienti tapahtui enimmäffi osaksi ennen tämän vuoden elonleiffua, siis 1860 vuoden tuloista, ja kun tassa myös muistutellaan etta asken mainitun vuoden syyskuukausina Suomesta trietiin ulos nom 40, 000 tynnyrin paikoilla rukiita ja kauroja, enimniiten Surun ja Porin läänistä, niin taittanee todella sanoa etta 1860 vuoden sato tuetti maallemme 200, 000 tynnyriä Tietoja Uudenmaan läänistä vuonna 1859.
k’inlan6B I’ielningissä annetaan maaherrain kertomuksien mukaan hietoja maamme tilasta pari muotta takaperin.
Siitä tässä nyt ensiksi Uudenmaan läänistä kerromme seuraamia.
Läänin mäestö, joka edellisenä vuonna teki 157, 148 henkeä, oli vuonna 1859 enentynyt 159, 193 henkeen, joista 85, 109 oli ruotsalaisia, 72, 693 suomalaisia, 1, 167 menäjänuskolaisia ja 224 ulkomaalaisia.
Wuonna 1858 oli läänissä kylmetty noin 38, 985 tynnyriä rukiita, 7, 328 tynnyriä ohria, 28, 148 tynnyriä kauroja ja 41, 467tynnyriä peninia, joista tuli 179, 491 tynnyriä rukiita, 39, 064 tynnyria ohria, 178, 698 tynnyriä kauroja ja 283, 160 tynnyriä perunia, niin että jaettuna läänin kunkin asukkaan osaksi siitä tuli yleensä 1 tynnyri 3 kappaa rukiita, 7 kappaa ohria, 4 kappaa kaurojaja1 tynnyri 23 kappaa perunia henkeäkohden.
Kruunun kolmessa makasiinissa oli muoden lopulla yhteensä 2, 067 tynnyriä rukiita. 681 tynnyriä ohria, 332 tynnyriä kauroja? ja 157 tynnyria tattaria; mutta pitäjän 42 makasiinissa yhteensä oli 34, 170 tynnyria rukiita, 4, 041 tynnyriä ohria ja 3, 189 tynnyriä kauroja.
Wankeja oli Wiaporin linnassa muoden kululla ollut 457 ja läänin mankihuoneessa 1, 133 henkeä, joiden kustannuksiin yhteisistä varoista oli maksettu 36, 448 ruplaa.
Muuta tietä ei läänissä tehty kuin se joka kulkee pitkin rautatien rataa; kuitenki valmistettiin litin pitäjässä se tie, jota pari.
muotta ennen aljettiin tehdä.
Paljon huolta ja tointa pitivät läänilr asukkaat maamiljelyksestä janiitun hoidosta.
Helsingin kihlakunnassa oli 2, 732 tynnyrin alaa, Pernajan kihlakunnassa 180, Raseporin itäisessä 396 ja Raseporin lansi-kihlakunnassa 155 tynnyrin alaa viljeltyä ja heinän siemenillä kylmettyä niittumaata, ja enemmän kuin 876 tynnyrin alaa rahkaa viljeltynä, josta tuli 2, 675 tynnyria miljaa.
Karjaa oli läänissä noin 25 tuhatta hemosta, 83 tuhatta nauta-eläintä, 77 tuhatta lammasta, 13 tuhatta sikaa ja 921muohta.
Wapriikeja oli läänin 4 kaupungissa yhteensä 489 ja niissä mestareita ja työmäkeä yhteensä 2, 525 henkeä, joiden teosten armo on laskettu 881 tuhanteen hopiaruplaan.
Paitsi näitä oli maalla käsityöläisiä yhteensä.
miljaa yli oman tarpeemme. Paitsi tätä mieliin tänä vuonna marraskuun 1päimään saakka Suomesta 848 tynn. papuja, 1, 848 tynnyriä kuminoita ja 1, 589 tynnyriä pellavan siemeniä, enimmästä päästä Turun, Pormoon ja Lomisan kaupungeista, sekä 6, 872 tynnyriä perunia, enimmiten 2kaasasta, Kaskisista, Raumalta ja Uudestakaupungista.
Wampulan kappalaisen maalissa tämän kuun 8 päivänä sai pitäjänapulainen Kokemäellä A. Elers kappalaisen apulainen Kurulla A. E. Alander 2^, ja armomuodensaarnaaja Tenholassa varapastori I. A.
Lindström 24’^. manttaalin huudot.
1 Y Ilmajoella on yhteisessä pitäjän kokouksessa päätetey, tapain pahennuksen estämiseksi, että se talonhaltia, joka niin kutsuttuin rahahäitten pitoon antaa huoneensa, metää sakkoa ensi erällä 20 ruplaa ja toisella 40 ruplaa; ja se morsianpari, joka pitää rahahäät, vetää sakkoa 10 ruplaa, pelimanni samaten ja jokainen kutsumaton vieras 5 ruplaa. — Samassa pitäjän kokouksessa päälettiin myöskin että joka laukkuryssiä huoneesensa ottaa, vetää sakkoa joka kerta 10 ruplaa; ja joka heidän kanssansa kauppaa tekee, saa saman sakon; ja joka pyhäpäivinä pitää talkoota taikka kökkää, saa myöskin 10ruplaa sakkoa, paitsi mitä laki määrää ; ja viimeiseksi joka polttaa olkia taikka muita palamia aineita muualla kuin kuokkamailla, olkoon sitte pääsiäs-yö taikka muu aika, saa sakkoa 5 ruplaa.
(Lähetetty. ) Muutama sana kunnioitettaville sanomain toimittajille. Nykyisina vuosina on paljon suomenkielisiä sanomia ilmaantunut suomenkielen harrastavaisslle luettavaksi, josta on niiden toimittajille kiitos mainittava. Waan yleisesti on niissä se tapa että vaikka lehti itsestänsä on lavia, niin on sentään niin vähä niissä lukemista. Eiköhän siis sopisi niitä painattaa enempi syrjään asti sekä myöskin tihummalla präntillä, niin tosin ilavuttasi se enemmän lukioita kuin nykyiset lennät syrjät sanomissa. Salon kauppalasta 30 p.
marraskuussa 1861. Edvart Gustanpoika.
Oppilaitoksia oli kaupungeissa yhteisiäsekä erinäisiä yhteensä 35, joissa oli 122 opettajaa, 45 opettajatarta ja 3, 098 oppilaista.
Maalla oli 13 pitäjänkoulua ja 19 pyhäkoulua, ja niissä yhteensä 33 opettajaa ja 1, 319 oppilaista.
Suomalaisia Sanomalehtiä annetaan tulemana vuonna postitaksan ilmoituksen mukaan seuraavaiset tässä mainittuun hintaan, johon myös postiraha ja postiherrain vaivanpalkka on luettu, nimittäin:
Kristillisiä Sanomia Turusta 67’/k.
Lasten Vstävä Tammisaarelta 51 kop.
Lukemisia Lapsille Kuopiosta ?8 kop.
Mehiläinen Helsingistä 2 ruplalla.
Mikkelin Ilmoituslehti 77’/kop.
O tama Wiipurista Irupl. 35 kop.
Oulun Wiikko sanomia 1 rupl. 35 kop.
Porin kaupungin Sanomia 1 rupla 6’/4 kop.
Sanomia Turusta 77’/2 kop.
Suomen Julkisia Sanomia 1 rupla 20 kop.
Suomen Lähetys-Sanomia 30 kop.
Suometar 2 rupl.
Tapio, Sanomia Savosta ja Karjalasta 1 rupl. 20 kop.
Warp unen 63 kop.
Asetuskokous 60 kop.
Haettavana lukkarin ja urtuinsoittajan yhdistetyt virat Paraisissa 90 päivän kuluessa viimis marraskuun 4 p:stä.
Kuulutus.
Ne Turkulaiset, jolla eivät vielä ole maksaneet seurakunnan vapiotl’ll ja tlitonpalveliain ratoja tältä vuodella, fäe-fetääit niitä suorittamaaPrinkkalan muulissi tämän joulukuun 18 p. kello 9—12 epp.
jotka asuvat itäpuoleDa Aurajokea, ja seuraamana eli 19 päia\inä lälisi-vuolell. i asuvaiset.
”Päivaässä”, ”viikkoossa”, ”vuoteessä”.
Tämmöisiä sanantaitteita käytetään Länsi Suomessa merkitsemään että joku työ tahi tapaus, tasan jaettuna yhtä isoille ajankuluille, tehdään eli tapahtuu aina mainitulla ajalla. Esimerkiksi: ”saa kaksi ruplaa viikkoossa”, merkitsee että joku tekee työtä usiammat viikot ja kultakin viikolta saa kaksi ruplaa. Nämät sanan-muodot ovat usiammat kielemme tutkiat päättäneet oleman menentö- sioja kolmannen tekiän liitteellä yhdistettyjä, että ne siis vikiastaan kuuluisivat ”päiväänsä”, ”viikkoonsa” ja ”vuoteensa’, niinkuin niitä jo usia on ruvennut kirjoittamaan.
Nyt on Mehiläisen viimeisessä numerossa h:ra A— n ottanut asian tutkistelkaksensa ja tullut siihen päätökseen, että näillä sanoilla on erinäinen oma vartensa, nimittäin päivähä, viikkoho, vuotehe, ja että ne siis aina ovat kirjoitettavat ”päitvaässä, viikkoossa, vuoteessa”. Näitä sanantapoja käytetään ainoastaan Länsi-Suomessa, niinkuin h:ra A— n on lausunut ja myös h:ra G. A. Avellan Aikakaus-kirjassa Suomi v:lta 1850 on merkinnyt. Mutta siinä h:ra A— n erhettyy, kun sanoo ettei muita, paitsi näitä kolmea, tämänkaltaisia sanoja kielessämme tavattane, koska täällä maamme länsi kulmalla yhtä hyvin sanotaan kumminkin ”suveessa, talveessa, vuorokauteessa, tuntiissa” ja ehkä muitakin, mutta ei näitä tavata ainoastaan tässä muodossaan, vaan enimmiten jauseimmissa paikoissa kuuluvat ne:”päiväissä, viikkoissa, vuoteissa, suveissa, talveissa, vuorokauteissa, kuukauteissa, tunteissa. Se on merkittäva etta vaikka täällä länsi Suomessa asunto-siassa enimmiten kuuluu ainoastaan yksi s niinkuin esimerkiksi ”tuvasa”, näissä luetelluissa sanoissa kuitenki tavallisesti kuuluu kaksi s:ää perästyksin, ellei niitä lyhennetä ja sanota ”viikkoos, muotees”, jota myöskin kuullaan. Nämät kaksi s:ää ehkä osottanevat näiden sananparsien lyhennystä sanoista ”päiväänsä, viikkoonsa” j. n. e. ja että niillä siis olisi oikeus, jotka väittävät näiden sanain syntyä menentö- siasta kolmannen tekiän liitesanan kanssa. Että näitä sanoja yhdistettäisi ensimäisen ja toisen tekiän liitesanain kanssa, niinkuin h:ra Irjö Koskinen näkyy viittaavan (kirjassansa ”Finsta språkets satslära”), siinä hän ehkä erhettynee, sillä ei suomalainen sano:
”saamme palkaksi kolme sataa ruplaa vuoteemme”, vaan ”vuoteissa”. Mutta siinä A— nilla on oikeus ettei näitä sanoja koskaan kuulla näin täysinäisinä: ”päiväänsä, viikkoonsa, vuoteensa j. n. e. vaan lausutaan niitä ”päilväissä, viikkoissa, vuoteissa, sumeissa, talveissa, vuorokauteissa tunteissa” j. n. e. Ia talonpoikaiset kirjoittajat, jotka Sanomiimme ovat kirjoituksiansa lähettäneet, ovat näitä sanoja niin kirjoittaneet.
jos kirjakieli on kirjoitettava kansan puhekielen mukaan, jakieliopin säännöt myös tulee oijentaa sen jälkeen, niin luulisimme oikeaksi kirjoittaa näitä sanoja niinkuiltansa itse niitä lausuu, olkoot sitten syntyneet kuinka tahansa. Tässä vielä pyytäisimme muitten Länsi-Suomen murretta tuntevain lausumaan ajatuksensa asiasta ja myöskin ilmoittamaan jos joku jollainki paikkakunnalla olisi kuullut näitä toisin taikka täysinäisinä menentö-fian kolmannen tekiän liitteen kanssa käntettävän.
(Lähetetty. ) Wielä sana Pirkkalalaisen kadonneista Krist. Sanomista.
Sanomien Turusta 44 numerossa ilmottaa yksi Pirkkalalainen tilanneensa 5 exx.
Krist. Sanomia, mutta saaneensa vaan välistä 2ja välistä 3. Tampereen postimestari, herra F. W. Westman, todistaa samoissa Turun Sanomissa, n:o 48, asian olevan toden. Tästä nähdään siis että tilaaja on jäänyt välistä 3 ja välistä 2 exx.
paitiksi.
Se on selvä; mutta tavallisen ihmisen järki ei voi tästä ymmärtää eikä selkoa saada mitä numeroita nuo 2ja3exx.
ovat olleet. Sitä ei asianomanen eikä mierasmieskään ole huolineet ilmottaa, he ovat tehneet tästä asiasta arvotuksen. Miks’ei ole tilaaja valitusvirressänsä ilmottanut mitä numeroita hän ei ole saanut, niin olisivat ne jo aikaa Tampereen postikonttuuriin lähetetyt? Taikka pitäisikö täällä haettaman tietäjiä
jos semmosia ollenkaan löyttäisiinkaän
ja kysyttämän niiltä, mitkä numerot Pirkkalalaiselta on jäänyt saarnata? Sen hyvän ja kristillisen valveluksen olisi tilaaja kuitenkin tainnut tehdä sanomien kustantajalle, vaikka itse tähtensäkkm, että hän olisi ilmottanut hänelle mitä hän hä Huutokauppoja.
Lauvanlaina tämän joulukuun14 p. . aikain kello 9 ed. ja 3 jvp. nuiiifään täällä huutotamariesa, julkisella vava>htoisella huutokaupalla, kaikenlaistairtainta lavaraa, nimittäin aniefimeosinti-, plätlij>, rautakaluja, niiden joukoösa vastinen tylpöamme, 1iso.
neltä vaatii. Tämä ilmotus olisi huokeasti ja maksota päinsä käynyt Tampereen postimestarin kautta Turun postikonttuuriin.
Taikka, koska tilaaja tahtoo Sanomissa vahinkonsa julkasta, niin sanokoon myös selkeillä sanoilla mitä hän tahtoo.
Jos niin olisi ollut, ettei tilaajatta sillon enää mitään numeroa saatavistaSanomistansa puuttunut, kun hän valituksensa Sanomiin lähetti
sillä täältä postikonttuurista sanotaan Tampereelle lähetetyksi mitä sinne pyyttykin on— , niin eipä hänen sitte myös enää olisi ollut mitään «alittamistakaan, kun hän täyden määrän saanut oli.
Erehdys voi tapahtua siellä niinkun täälläkin, ja täällä niinkun sielläkin; mutta kun se kohta muistutuksen perästä parataan eli ojastaan, niin on peräpuhe siinä asiassa varsin hyödytön. Pirkkalalainen sanoo myös kuulleensa ”erään toisenkin valittaneen ettei hän ole sitte elokuun alun lehteänsä saanut”. Jos tämän erään puhe on totta, niin on vika Tampereen postikonttuurin, joka ei ole ha-nelle omaansa toimittanut.
Krist. Sanomien kustantaja.
2, 372 henkeä, joista 1, 805 oli mestaria ja 567oppilaita.
Uudenmaan läänin kaupungeista oli tavaroita viety ulkomaille vähä päälle puolen miljonan ruplan armosta; mutta samoin kaupunkeihin oli muilta mailta tuotu tavaraa vähä päälle puolen kolmatta miljonan ruplan arvosta.
Näissä kaupungeissa oli 84 alusta, yhteensä 7, 228 lastin kannolla, ja niissä 791 merimiestä. Paitsi näitä oli maalaisilla vähempiä aluksia yhteensä 120, jotka kantoivat 2, 356 lastia, ja niiden kuljetukseksi oli 208 merimiestä.
Waivaisia oli maalla hoidettu 2, 920 ja niiden hoitoon mennyt 531 tynnyria miljaa ja 9, 446 ruplaa hop. , mutta kaupungeissa oli holhottu 1, 530 vaivaista 20, 539 ruplalla.
Säästöpankkejaoli asetettuna kaikissa laanm 4 kaupungissa seka Tenholan pitäjässä.
M O. E. Foekan lMllä i^3L H»! Worttéto:
Hopiaisia anlluritelloja(umKultasia ankturikelloja. . . 3(l:sta ”<3:een rupl. hop.
sylinterikelloja . . 25:stä 33:een „ rouvasväen-kelloja 25. sta 36:een „ hohlotivillä . . . 48 piuaisia) Ili:sta 25:een anklurikelloja (a «onaisia) 13:sta 20:eeu sylinterikelloja. . 10:stä I^:ään pieniä, naisvaeu I3:eta 18:aan „ pintelikelloja. . . 7:stä 9: 50:een toimikunta.
ottaa ja uusia kuittia antaa konttuorin toimittava johtaja konsuli Otto Sjöström, konttuorissansaentisessä Gestrininkivimuurissasalakerrassa) joka arkeina kello 11—1 edellä puolen väivän. Turusta ioulukuun 6 p. 1861.
Asianomaiset rvellamiehet. joilla on saamisia edesmenneen porvari Heilli Lindströmin vellaantuneesta pesästä, kokoontukoot allekirjoitetun tykönä Lauroantaina 21 päivä sisällä olemassa Joulukuussa kello II «d. puolen päiroää. muutamia pesää liikuttamia tärkeitä asioita keskustelemaan;
myös muistutetaan että poiöolevaisetsaavat läsnäolevain suostumukseen olla tytyväisel. Turusta, a päirra Joulukuuta 1861.
F. L. Ceder.
Pesän holttaja.
Tämän joulukuun 4 p:nä kello 9 ehloolla varastettiin.
Mesikosken myllnin tnköä Loimaan pitäjässä, ylsi ruskia liinaharja orhi-varsa, toista rekeä velävä.
harja oilialle puolen kaatunut ja pilkku otsassa, tuin myös sarvolainen reti. luokka, ränget ja mäkibihnat; se kunniallinen ihminen jota tästä luontokappaleesta tiedon saisi, ilmottakoon sen suutart Johan Beekströmille Mannisten kylässä Loimaan pitäjässä, lunuialllsta palkintoa roastaa». Johan Beekström.
Suutari.
vailieu kattila lylmäknlpyä varten letkunensa ja ruiskuileusa.
1 laivaukatlila ja 1 öljypullo, kynttiläkruulinja, lasia ja posliinia, peisituila ja maalatultahuunllaluja.
niinkuin piironkia. sä»kyjä< kaappia, pöytiä ja tuolia, tauluja, lvriahelasia merivahapiippuja. seinäkarttoja ja muutamia merikarttoja. kii»in> ja paloviiuall- koeltimia. silmälasia bopiavanteilla. hirsisahoja, li6tam>nll’ja, 1 kitara, hyviä miehen-pitoroaatteita, joiden joukossa 1 sudenja 1supiunahkaset pälsyt, miehuotaja muita pälft’jä krimminnahkasella alusella, nahlasisusia aamutattia ja turkkia, verlasia päällisjikkuja ja nuttuja y. m. . 1 isonen rresikruuku, retiä, karhunja sudennahkasta relipeittoja ynnä yhtä ja toista huonelomsua ; j>, ’ka halullisille ostajille il< inoitetazu. Turun huutotamarista joulukuun Ip.
1861. A. Forsiman.
O% . Julkisella vapaehtoisella huutokaupalla, mm*äX*& jok. i paetaan vallallaperjantaina ensi jou= f^gp^lufutiii ’27 päivä eli folmantena joulu* paivänä, kello, 11 epp. , myydään emännän kuoleman tähden Ktouro in ’/ manttaalin verotalo. Auvasmäen kylässä. PaattiZleu kappelissa Maarian pitäjää.
11/»l 1/penikulmaa Turun kaupungista, enimmän maksavalle, jota {tiloin saavi astua taloon. Sekä asuinettä ulfobuoneet ovat hyrrässä lorjussa; arooiuta, hr, tviu ruokottua peltoa onoin 20 tynnyrin alaa; ntittit antavat kestimäärin 70 hatkiä heiniä lruoleesa; mel, ’aa omyytäroätsikin. Kauppasummasta saa puoli hintaa jäädä intekuinliä ja töine»! Vuoli telvolliselsi katsotulta takauksia vasraai, . jos ostaja niin tahtoo.
Likempiä tietoja saadaan ennen huutokauppaa alalirloittaneelta.
G. V. Granström, pyydetty toimitusmies.
Samana väivä»ä. jos talonkauppa tapahtuu. myydääil hemoisia ja eläimiä, pelto-. työja ajofaluja, hll^l, eek. , lujn. rukiita, ohria, nisuja, lauroja. papuja, Deruitoita ja farjaruofja. , Maariasta inartaefuun 21 i. \iiii\t ISIiIH $vui)iu pöytälell^a pionsiöta japosliinista 35:stä sO:een „ pöytätellojapuusta 25:stä 35:een „ Amerikan pronsista 17:éta 23:een merijaseinäkelloja 6: 50 15:eeu Matkakelloja Patentti-herätläjäkelloja . . II Zvartsvalein kelloja. . . . 1: 8l) s:een „ Kultasia kellonavaimia. . . 1: 50 3:een „ Sela-aineisia 40 k. I. een lellonviljoja . 5l) k. 4:ään . Omatekosia lakkarija seinäkelloja, Zuurennuelasisia kellonavaimia ja viljarippuja, Kellontekiäu varuksia.
iLitoisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaanhinstaaan vapriikinkonttuuriskauppamies Hiukoisen talossa Turussa. Nion Kahvetta, Hampurin Sokeria ja katoan Riisilryynejii myupi P. Itlnmaeus.
entisessä Borströmin talossa.
Kiuxiita lynttilätruunuja, varstsia ja alttarilyNttiliijllllojll, maafirttoib. ui sopimia, sekä monen* laisia pronfilllluja, sovivla joululabjafft, huokiaau hintaanunjpi 3Mahlstaedt Linnauladuu varrella.
Kaikenlaisia lryytiaineita, niinkuin:
Zaframia. Kardemummaa, Anetsia ja Fenkolia, Rusinoita ja Wäökyiiiä, Kryynejä useammasta lajista, Nänja Maali. uneita.
Willasia kaulahuiveja, Mustia Krimmin-nahloja, Pooliiui-aslioita ufummajta lajista.
Viipurin ja Pietarin saipuaa. munoi halvaahintaan Konstantin Kufsehinoff, Kultaftpvä Övterniuiiiiti lesketalossa.
Mikkelin Ilmoituslehti. Dsake-yhdyskunnan Mikkelissä perustettua ilmoituslehden ulosantamiseksi ja tähän aikomukseen äskettäin korkean esirvallan luvan saatua, tulee ensitulevan vuoden alusta senlainen lehti, nimeltä ”Mikkelin Ilmoituslehti” Suomen kielellä Ruotsinkielisen ilmoituslehden kanssa ulosannettavaksi. Aikomustamme myöten tulee lehti sisältämään:
1. julistuksia, ilmoituksia ja läänin gurvernörin- oikeudeltapäätettyjä asioita; 2. ilmoituksia läänin virkamiesten nimittämisestä ja eroittamisesta ynnä lahjoituksilla kunnioittamisesta; 3. tietoja tärkeimmistä tapauksista läänissä, niinkuin opetuslaitosten tilasta, teiden rakentamisesta, sekä maaja vesimatkoista yleiseen, postin kuluista jakestikievarien asettamisesta, niin myös muita tilastollisia tietoja; 4. valtiollisia uutisia ja ilmoituksia Keisarillisesta huoneesta, otettuja Suomen julkisista sanoma-lehdistä; 5. lyhyviä tietoja tiedetten ja ihane taitojen, keinollisuuden, maaviljelyksen ja siihen kuulumien elatus-keinojen edistymisistä; 6. ilmiötieteellisiä tarkastelemisia; 7. torija muita yleisiä hintoja. Kuin tila niin myöten antaa, tulee ilmoituslehteen pantavaksi kirjoituksia erinomattaiu metsänhoidosta, maaviljelyksesta ja siihen kuulumista elatus-keinoista.
Ilmoituslehti ulosannetaan kerran viikossa puolella arkilla seurattu Ruotsinkieliseltä ilmoituslehdeltä neljännes arkilla. Tätä lehteä saapi tilata Mikkelissä herra Hajanderin kirjakaupassa; maalla kaikissa postikonttuoreissa.
Hinta koko rvuosi-kerralta on Ruotsinkielisen ilmoituslehden kanssa 4 markkaa, ilman ilmoituslehteä 2 markkaa, postirahaa lukematta.
Ilmoituslehden Johtokunta.
Myylävänä maammr kirjakaupoissa:
Jaloimman ja hyödyllisimmän luontotapftalemme, Hevoisen tuutein tunteminen ja parantaminen, mainion ruotsalaisen Rusthollarin Sven Samulinpojan HevoiskirjaSta suomennos. Katzvuin kertomuksen ynnä Latinaiset ja Nuotsalaiset nimitykset lisännyt W. C:n. Sidottuna 30 kop.
Myytävänä.
Palovaluutettu talo n:o 4, 8 korttelissa 8 laupungiuosaa. sisältämä 30 pesällä varuStettua huonetta, ryytimaa ynnä holvattu kivitellari; talo. joka on vatuutettii Suomen Palovakuueseurassa 5. 390 hovia, ruplaan, tulee muutamaksi hyvillä ehdoilla; tyystemmin saa sopia omietajau lanosa paikalla.
Hyvirakettu maatalo (ennen Oltermannin) Pitkämäen kylässä Maalian pitäjässä, 3 venäjä»rilstaa Turusta. Taomyötä myusään kaikki kalutsekä eläimet, nimittäin 4 hevosta, 17 lyvmleklnää ja nuorta larj. , a. Kauvoasummasta saa ’/. jäädä melaksi; tauvva saadaan tehl^ä paikalla taikka Canonin talossa Linnankadun varrella.
Suomalaisia suurenlaisia Piplioita, sidottuna kauneisin tultasilolla, sopivia Alt tari- Piplioiksi, sekä Suomalaisia ja mRaussoatsjaalpaieinseimamäWssäirksooikssiar, joja suuremsievästi sidottuja, myypi Kirjansitoja E. Sjöblom linnankadun varrella.
xx^Kankirautaa, rautapelleja, patoja ja pannuja setä muita «alettuja kaluja.
Tamvereen liinatehtaan pellavakanlaita, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja, tehtaan hintaan, ja tavallifia rautanauloja.
eipojaS, lfvanilla.
Tampereen verkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiti, tebtujä mitsväeil tvaatteita, 9lffunan?lafta, mouenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen bintaan, Suomen Teoksien kaupassa.
Niinan vellavausiemmiä, laafetiniarjojj, Lyneburgivoifueloja; Säröjä, niinkuin vuolisuiistä, Berlinin-sinistä. kar. mofuiiLifftM, fruemifeltaa, f, r»botkaa. liidiqo. i. keiVuiiuTsifjriää, meusseliä. liviäisvihriää. mönjää, uut> tii-\vibriää, ftnffnralfoa belvollapintaa myypi P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa, Hvvää f^btia kMppias lssek>nelivai»<, «n t«!n«s. i tKultaivienufa l^^^W^^^W Painoluvan antanut: Karl Aehlen.
Tätä numeroa seuraa ”I. F. Granlundin lustannulsella ilmetulleiden liriojen^luettelemus”.
Turussa, I. W. LiUjan kirjapainossa, 1861.
Halataan ostaa.
Kauroja tavallisella hinnalla ostaa C. G. Lindberg, asuva Hamvvukehiukadun varrella.
Puntarpää-(limotei’)heinän siemeniä ostaa P. F, Sibelius entisessä Kingeliuin talossa.
Makson suoritus.
Suomen yhdyspankin alakonttuorin toimikunta Tnrussa muistuttaa täten niitätunnioitettavia osakkaita, jotka täällä ovat kirjoittaneetitsensä osallisiksi, että toinen makso, viisitoista (15) proseuttia osakesummasta, sillä uhalla kuin säädetty on, pitää suoritettaman ennen tammikuun 1 p. 1862, ja saavat maksajat siinä hyväksensä lukea viiden prosentin kasvin vuodelta toukokuun1 ft:stä tämän joulukuun 31 ft:ään ensimäisestä perustusmatsostansa, sekä tulee heidän myös tuoda takasin saadut välinaitaset kuitit. Rahat vastaan
Luettelemus, joita myydään hänellä &utusfa lehden toisella puolen luetellaan.
kirjakauftpioilla niissä kaupungeissa kuin tämän Seuraa Sanomia Turusta 50 Turussa, Frenekellin kirjapainossa, 1861.
Imprimatur: L. Heimburger.
I. F. Granlundin kustannulsella ilme tulleiden kirjojen
iFrenekellin ja Pojan kirjakaupassa «(Sederholmilla kumppaninensa; kumppaninensa; A. W. Grönholmilla; Math. Silvenillä; rehtori G. L. Pesoniuksella; K. I. Bergmanilla; P. Asehanilla kumppaninensa; rehtori C. I. Mobergilla; M. Hajanderilla; Chr. ^Ev. Barekilla; Anttosella kumppaninensa; O. Palanderilla; G. L. Söderströmillä; B. I. Anthonilla; Frenekellin kirjakaupassa; IA. W. Cdgrenillä; fFrenekellin kirjakaupassa; A. Widerströmillä; C. G. Cloubergilla.
3. E. Hellmanilla; Abr. Falekilla; Heinolassa .
Helsingissä. . .
Hämeenlinnassa . .
Joensuussa (Liperin) Iyväskylässä . . .
Kristinassa . . . .
Kuopiossa . .
Käkisalmessa .
Mikkelissä . .
Oulussa . . .
Pietarissa . .
Porissa . . .
Porvoossa . .
Raumalla . .
Savonlinnassa Sortavalassa . Tampereella . .
Turussa Waasassa . . . Wiipurissa . . .
Näitä kirjoja on myytävänä:
herra A. H. Frigrönillä;
Aurelius Augustinon, Hippon entisen pispan. Käsikirja ja Kahdakkeskisiä puheita Jumalan kanssa, suomentanut G. Dahlberg. Nijottuna 25 kopeekkaa elikkä 1 W Tästä kirjasta sanoo sen tekiä: ”rakkaudesta Jumalaani kohtaan ia hänen kunniaksensa olen tehnyt tämän, että minulla olisi Jumalastani lyhy käsi-kirja, koottu pyhäin isäin ihanammista valituista lauseista, jonka harras lukeminen taas virittäisi sammumaisilla oleman rakkauteni häntä kohtaan.
Hartaalla sielullani, joka on rakkaudesta sinuun (Jumalani) syttynyt, joka huokaa Sinun perääs, harrasta tykös ja halajaa Sinua ainoa nähdä, ei ole muuta iloa, kuin Sinusta puhua, kuulla, kirjottaa ja keskustella, että autuaallinen muistos olisi nykyisessä levottomuudessa virvoittava leponi. ” Lutherus ja muut mainiot, hurskaat miehet ovat halulla lukeneet tämän suuren opettajan jaloja kirjoja.
pinjat ja Marakatit maalikuvilla selitetyt.
tuna 20 kpk. eli 80 pn.
Näiden sukkelien elävien luonnosta ja^W tavoista puhutaan tässä firiaSfa^oéfo^iiiStä^H erilaista tuma maalattuna. ^^^^^^M^^^W lystittävistä on myös 20 H4lomattava:
»hkofissa paperikansissa olevaiset kirjat kutsutaan tässä sidotuiksi ja vahvakantiset nijotuiksi.
kpk. merkitsee kopeekkaa, »A markkaa ja pn. penniä.
ABC-kirja, 8:0. Nijoomata, 100 kappaletta, 1: 30 kpk.
Nijottuna, yksittäin, 5 kopeekkaa.
”
on tässä vaan 25 psalmia selitettynä; mutlel! jos tämä lukioita saa, niin annetaan toisessa siteessä loput psalmia. Tekiän apuna ovat olleet Lutheruksen, Starken, Gerlaehin ja Fjellstedtin Raamatun selityksiä.
— -Käsikirja, jossa, Wanhemmille ohjeeksi, ja Nuorukaisille neuvoksi, Toht. M. Lutheruksen lyhy Katekismus yksinkertaisesti selitetään, ynnä myös lyhy Osviitta, Lapsille vuotifia juhlapäiviä selittämään. Toinen, oikastu painos. Nijottuna 20 kpk.
eli 80 pn.
Puolena-toista vuotena on ensimmäinen suomalainen painos tästä myyty. Tässä toisessa painoksessa on sekä kieli että sisällys korjattu. Suomeksi tekiällä on ollut mainion saksalaisen opettajan Wilh. Lohen käsikirja perustuksena. Hyödyn on vissisti tuottama lukiallensa, joko koulussa eli kotona käytettynä; sillä molemmissakin on se hyvä ja sovetias. . Kristin uskokunnanHistoria, kouluille ja perheille.
Wapaa suomennus. Nijott. 40 kp. eli 1«iX 60pn.
Tästä kirjasta saa suomalainen tietä kristin uskokunnan erinomasimmat tapaukset ja kohtaukset, sekä ulkomailla että Suomessa, paremmin kuin muusta tähän asti kielellämme ilmaantuneesta kirjasta. Bart’in teos on ollut sen perustuksena, mutta myös muiden käsialoista on siihen lisätty.
Baxter, Riehard, Herätyshuuto Kääntymättömille, kääntymään ja elämään. Suomentanut G. Dahlberg. Nijottuna 25 kpk. eli 1 markka.
Tämän kirjan tekiä oli englantilainen ja eli vuosien 1615 ja 1691 välillä. Hän oli kirjottanut monta hengellistä kirjaa, mutta kaikista niistä oli Jumala antanut tälle runsaamman siunauksen. Wähän runsaammin kun vuoden kuluessa painettiin siittä Englannin kielellä 20, 000 kappaletta ja sitte taas 10, 000 paikoilla. Se on monille kielille käännetty ja Suomenkin kielellä jo puolenatoista vuonna toinen painos ilmaantunut.
Dahlberg, G. , Kuningas Davidin Psalmien selityksiä, Raamatun rakastajille hyödyksi toimittanut Jumalan sanan palvelia. Ensimmäinen side. (Psalm. 1—25). Sidottuna 25 kpk. eli 1 »H.
4
— Pyhän Apostolin Paavalin Filippitäisille lähetetyn epistolan lyhykäinen Selitys, jonka halullisille ja tarkastaville raamatun luknotlle käänsi G. Dahlberg. Sidottuna 8 kpr. eli 3su2ompne. ksi
Pyhän Apostolin Paavalin Kolosiilaifille lähetetyn epistolan Selitys, jonka halullisille ja tarkastaville raamatun lukijoille saksan kielestä suomeksi käänsi G. D. Sidottuna 8 kpk. eli 32 pn.
Giers, E. P. , Tohtori Lutherin opin ydin eli Autuuden tunto synteimme anteeksi saamiseksi ja rauhaksi Jumalan kanssa. Suomentama. Nijottuna 25 kopeekkaa eli 1markka.
Grröusnsbae, rg, Jos. , Saarna Pappien-kokouksessa TuKesäkuun 30:nä päivanä 1859. Sidottuna 10 kpk. eli 40 pn.
Hedberg, F. G. , Ainoa Autuuden Tie, osoitettu ruotsalaisessa ”Allmän Evangelisk Tidning” nimisessä sanomalehdessä vuosina 1845—1848. Suomentanut I. G. Ahlgren, Kiikalan seurakunnan opettaja. Nijottuna 50 kopeekkaa eli 2 markkaa.
Tämän kirjan sisällys jakaantuu 17 osaan, . nimittäin:
1, Laista; 2, Katumuksesta ja parannuksesta; 3, Evangsliumista; 4, Laista ja Evangeliumista, niiden erinkaltaisuudesta toinen toisensa rinnalla; 5, Ainoa tie autuuteen; 6, Jumalan ilmestyminen lihassa; 7, Kristus on kuolleista noussut ; 8, Kristuksen rakkaus syntisiin; 9, Uusi liitto ja Pyhä Henki; 10, Pyhän Hengen vuodatuksesta ja Pietarin Dahlberg, G. , Lasten Rukous-Kirja jonka jälkeen Hellä äiti lapsiansa lasten ystävää rukoilemaan opettaa taitaa. Sidottuna 6 kpk. eli 24 pn.
Diedrieh, 1. , Pyhän Apostolin Paavalin Efesolaisille lähetetyn epistolan Selitys, jonka halullisille ja tarkastamille raamatun lukijoille saksan kielestä suomeksi käänsi G. Dahlberg. Sidottuna 10 kpk. eli 40 pn.
5
Suomalaisille Kansankouluille, suomentanut D:r Samuel Roos. Kaunistettu 25 kuvalla. Nijottuna 45 kpk. eli 1 mA 80 pn.
Ne tarpeelliset tiedot, kuin tästä saadaan, ovat auringosta, kuusta, tähdistä, maasta, kasvuista ja luontokappasaarnasta Heluntai. päivänä; 11, Philippus Samariassa; 12, Kasteesta; 13, Herran Ehtoollisesta; 14, Uudesta syntymisestä; 15, KristiUisestä elämästä; 16, Rukouksesta; 17, Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä sinulle elämän kruunun annan.
Hedberg, F. G. , Ylkä tulee! Herran lesuksen Kristuksen tulo Viimeiselle tuomiolle, ja mitä silloin tapahtuman pitää: Pyhästä Raamatusta todeksi näytetty, yhteiseksi herätykseksi ja parannukseksi sekä uskovaisten kehoitukseksi, sidottuna )0 kpk.
eli 40 pn.
Hengellisiä Wirsiä, kokoillut Jumalan sanan palvelia.
Sidottuna 8 tpk. eli 32 pn.
Ilmapallon keksintö, yynnä menestyneitä ja onnettomia ilmassa purjehtimisia. Ruotsista suomennettu. Sidottuna 10 kpk. eli 40 pn.
Tässä puhutaan ilmassa purjehtimisen taidosta, kuinka se on alkunsa saanut ja kummoiset ne koneet ovat, joilla ilmassa leikuellaan, niin myöskin jutellaan niistä matkoista joita tähän asti ilmassa ott tehty. Asian selitykseksi on kirjassa 3 erinlaista ilmapallon kuvaa.
seuraten.
seuraten.
Johdattaja Taivaasen eli Jumalan pyhästä sanasta otettuja sekä jumalisille virsille perustettuja opetuksia ja neuvoja autuuttansa halajavaisille sieluille, zoita Aaprah. Engblom on suomeksi toimit tanut. Sidottuna 10 kpk. eli 40 pn.
luudalmsten Naimisista Selitys Bibliaa Sidottuna 15 kpk. eli 60 pn. > Inudalaisten Orjista Selitys Bibliaa! Sidottuna 8 kpk. eli 32 6
Kristillinen Päiväkirja, ilmoittama Kristin usko< kunnan historiasta tietoja pyhistä Martyyreistä ja muista ihmisistä, joitten nimet ovat vuosittain Almanakassa. Niinmyöskin vähänen tutkinto sielun huvituksesta. Suomentanut I. A. Nijottuna 35 kpk. eli 1 »A 40 pn.
Lindbom, Helena Tuomaantytär, Sionin Lasten juhlalliset Niemu-Wirret. Sidottuna15 tpk. eli 60pn.
Litzell, Karl Emil, Kristus se hyvä Paimen, jonka hyvyydestä ja uskollisuudesta lyhykäisesti ja yk«»kertaisesti 23 Davidin Psalmin johdosta kirjoitti. Toinen painos. Nijottuna 20 kpk. eli 80 pn.
Lutherus, Mart. , Jumalan käskyin pääytimen selitys, ja Lain väärästä ja oikeasta käytännöstä, jonka hän ITim. l:3 ja seuraavain värsyin joh< dosta kirjoitti. Sidottuna 10 kpk. eli 40 pn.
LuHeruksen Lyhy Epistola-Postilla. Suomentanut I. E. Ahlgren. Nijottuna 90 kpk. eli 3 ». 60 pn.
Lutheruksen Lyhy Gvangeliumi-Postilla. Suomentanut I. E. Ahlgren. Nijottuna 80 kpk. eli 3 »A 20pn.
Lyhy Suomen Historia ja Maantieto kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut I. F. Granlund. Kolmas korjailtu painos. Sidottuna 25 kpk. eli 1markka.
Tämä kirja on Esivallalta määrätty luettavaksi niissä alkeis-kouluissa maassamme, joissa Suomen historiaa ja maantietoa Suomen kielellä opetetaan. Muhammedin elämä ja Oppi. Nijott. 20 kpk. eli 80pn.
Myller, Heinrieh, Tutkistelemuksia jokavuotifina Sunnuntaija luhlapäivinä. Suomentanut Karl Enebaek. Nijoltuna 60 kpk. eli 2 »A 40 pn.
lrista maassa, ilmassa ja meressä, niinmyös tervlyden hoidosta ja varjeluksesta, . !, n. e. Kirja on siis hyödyllinen, hauska ja huvittava muitletkin, kuin koulua käyville.
7 I
RiPler, lerem. , Tutkistelemuksia Jumalan Viisaudesta lesukftn kuolemassa ristin päällä ia Hänen kylkensä avaamisessa. Suomentanut luy. Kustaa Heinonen. Sidottuna 20 kpk. eli 80 pn.
Rukous lirja PyhänRaamatun omilla sanoilla, Hengessä ja totuudessa rukoilioille. Sidottuna 10 kpk.
eli 40 pn.
rukouksia muissakin tiloissa niin myös 3 kmvaa. Kaikki rukoukset ovat sanasta sanaan otetut vuonna 1859 Heisingissä painetusta Raamatusttl.
Suomalainen Puhuttelija. Finsi Parlör. För fiolornäs behof samt enstildt begagnande. Sidottuna 8 kpk. eli 32 pn.
Närnät hmgestä rikkaat tutkistelemukset ovat osittain Evangeliumien ja osittain EpiStolien johdosta kirjotetut vuonna 1666. Lyhyet, mutta hyvin voimalliset ja sydammelle kosevaiset ovat ne ja kielensäkkin puolesta selvät ja huokeasti käsitettävät.
Olaus Petri, Usko ja Rakkaus. Suomensi Karl Enebäek. (Ote suuremmasta kirjateoksesta, jonka tämän kirjaisen tekiä painatti Stoekholmissa 1535. ) Sidottuna 10 kpk. eli 40 Paleario, Antonio, Ristiinnaulittu Kristus ja Hanen armotyönsä. Ruotsintanut G. lanzon. Suomentanut S. R. Nijottuna 15 kpk. eli 60 pn.
Tämä ihana ja autuuden perustuksen jalosti selittävä verraton kirja on mainiosti levittänyt taivaallista valoa ja siunausta lukemattomille sieluille monissa kansoissa, joiden kielillä se on monen kymmenin tuhansin ilmaantunut. Erinomattain tekivät sen ensimmäiset painokset suuren ja arvaamattoman hyödyn paavilaisuuden synkässä pimeydessä harhailevaisille sieluille, joiden keskellä sen tekiä ja ilme-tuottaja eli ja vaikutti, siksi kun hän tästi siunatusta työstänsä ja Kristuksen tunnustuksen tähden käskystä hirtettiin ja poltettiin Roomissa 70 vuoden vanhana vuonna 1570.
. 8
Suomalainen Wirsija Gvangeliumi-kirja, siihen sopivain kappalten kanssa, j. n. e. (Wähänen 18 taitteinen. ) Nijottuna 50 kopeekkaa eli 3 markkaa.
Svensson, C. G. , Laskuoppi vähäsille kouluille.
Ruotsin kielestä käätty. Sidottuna A kpk. eli 20 pn.
Tietoja Suomenmaan puiden kasvattamisesta ja hoidosta, niinmyös niiden monenaisesta hyödystä kaikille, eritoten maalla asuville. Sidottuna 10 kpk.
Uskon Wanhurskaus ilmaantunut Jumalan vaikuttavasta voimasta Nuoressa Ferdinantissa. Sidottuna 8 kpk. eli 32 pn.
Valituita selityksiä Kristuksen lesuksen, kalliin Vapahtajamme, kärsimisestä ja kuolemasta, joita jalompain saksalaisten saarnaajain kirjoista kokoili G. D. , Jumalan sanan palvelia. Nijottuna 40 kpk. eli 1markka ja 60 pn. Tässä on 4 kuvaakin.
Niiden saksalaisten saarnaajien nimet, joiden kirjoista nämät Walitut selitykset ovat otetut, omat: Ahlfeld, Besser, Buehholzer, Kappf, Kunze, Löhe, Muller, Rambaeh, Rautenberg, Redenbaeher, Sehultz ja Thomasms. Nämät miehet ovat sekä puhtaan oppinsa että hurskaan elämänsä tähden kuulusat. Kristuksen kärsimisen tutkistelemus, joka on tässä heillä työnä, on ihmisen hengelliselle elämälle kaikkein hyödyllisin ja paras askarus. Siittä sanoo Kristian Seriver:
”koettelemus osottaa, ettei mikään saarna paremmin eikä rvoimallisemmin liikuta, kuin selittäminen Aristusta, hänen roirkaansa, ansioansa, rakkauttansa ja jälkeen-seuraamistansa lki mikään paremmin pehmitä sydämmiä, kuin Jumalan pojan lämmin roeri, koska sitä kiivaat evangeliumin saarnaajat kaataavae sydämmelle. Saarnat tuomiosta ja helvetistä koseevat myös kyllä sydämmiin ja vavistunaavat niitä; muttalesuksen Rristuksen rakkaus ja -Hänen kallis rverensä tnnkeevat syvään ja vaikuttaavat hengen ja elämän ja peräti toisen ja uuden menon ja muutoksen. ” , , 9
Herätyshuuto. (4). 5 kpk.
Erinomainen esimerkki Jumalan Voimallisesta avusta hädässä. (5). 3 kpk.
Warelius, A. , Peijaispuheita, eli kristillisiä muis tutteita murehväelle lohdutukseksi, kehoitukseksi ja Varoitukseksi. Sidottuna 20 kpk. eli 80 pn.
Saatanto Tuonelaan, eli Ilmoitteita miten meikäläiset Kuolleen-korjaus-tavat ovat muobos tuneet. Sidottuna 15 kpk. eli 60 pn.
Viisitoista erinomaista esimerkkiä Jumalan ihmeel lisistä teistä Sieluja herättäessänsä. Sidottuna 8 kpk. eli 32 pn.
Wähänen Laulukirja. Toinen lisätty painos. Sidottuna 15 kpk. eli 60 penniä.
Tässä on 49 laulua ja 4 nuotti-lehteä.
hajallisina eli sitoomatto Yksittäin on niiden hinta Wvffi-fitiafia.
Arkki-kirjasiksi kutsutaan tässä ne, jotka eivät ole arksuuremmat, vaan sen kokofet ja myös vähemmät.
Joka näitä ostaa 26 arkkia mina, saa ne 40:nellä kopeekalla, sidottuna seuraavainen:
värsyjen lyhyjä seli(1). 5 kpk.
Muutamien pyhän Raamatun tyksiä. Ensimmäinen side.
Wääristä Kristuksista ja väärista profeettaista, joita Vapahtajamme, Jesus Kristus, ennusti tulevaksi mailmaan Matth. 24 lu’«ssa. (2>. 9 kpk.
Lintulan Karoliinan, Pöytyen pitäjästä ja luvan kylästä, tekemä Sotalaulu. (3). Kirja eli 25 arkkia (100 kappaletta) 40 kpk.
lo
Muutamia esimerkkijä Jumalan varjelevasta rankasevasta lässäolosta. (11). 3 kpk.
Tekla, Apostoli Paavalin harras seuraaja ja uskonsa tähden kovin vainottu ja kidutettu neitsy.
Ruotsinkielisestä käännöksestä suomennettu. (12).
Kirkonväki ja Pitkä Piena. Kaksi Vanhanaikaista tarua. (13). 6 kpk.
(15).
Huomenlahja Rippilaysille liiton iuhlaua. Sydämellisiä sanoja AntveraohvWisatarmeliisueknselta.
(14). S kpk.
Lukemisia Lapsille.
Lukemisia Lapsille.
4 kpk.
(16). 4 kpk.
(17). 4 kpk.
Sokea Kerjäläinen ja Haavoitettu Sotamies^lB> 4 kpk.
Kristitty, vaella liaasti! (s). S Uuden testamentin Apostolien, lyhy Gvangelistaen ja (7). 5 kpk.
Epä uskon rangaistus nähtävä Juutalaisissa, jotka vvat hyljänneet Mailman Wapahtajan lesuksen Kristuksen. (8). 6 kpk.
Alösnousemus kuolleista: Ruumiin Saarna, jonka, Läänin Provastin, Pyh. Raamatun Tohtorin ja Tähtikuntain jäsenen Andreas Johannes Rönnbäkin haudattaessa, 2:na päivänä Heinäkuuta vuonna 1856, Mynämäen Gmäkirkossa saarnasi ja, Mynämäen Seurakunnan pyynnöstä, pränttiin antoi Fredrik Gabriel Hedberg. (9). 5 kpk. .
Suomalainen ja Ruotsalainen Kielikirja. Den lilla Finsta oeh Svenfia Tolken. (19). 5 kpk.
,
Kohta ilme tulee myös kirja nimeltä: Mösnonsem »S kuolleista eli Hor. »5 lnvnn selitys, kirjoittanut Toht. M. Lulherus.
I^?”’Paraikaa on painettavana jailme tulee, jos Jumala suo, syyspuoleen v. 1862 Johannes Vendiin Postilla, eli Viuotisten Sunnuntaija Juhla-päiväin evangeliumien hengellisiä ja rakentavaisia selityksiä. Suoment. ©reg. Monell.
Jussin laulu Kukosta. Oma tekonen. (19). Kirja eli 25 arkkia (100 kappaletta) 40 kpk.
Wähänen Norjalainen Poika. (20). 3 kpk.
Osoitus Raamattua oikein lukemaan. Lundin kaupungin ensimmäisen Komministerin ja Läänin Rovastin H. Sehartaun mukaan. Suomensi Karl Gnebäek. 3 kpk.
Sana Uskovaisille ja Uskottomille. Kirjoittanut I. Grönberg, Kivikirkon Kirkkoherra, a kpk.
Uusia Wirfiä. Kielenlnonnon mukaisella runomuksella.
Kirja eli 25 arkkia (100 kappaletta) 40 kpk.
af D:r F. W. Krnmmaeher. 4 kpk.
Om Herrans NMvard. (1).
Pauli oeh Theklas Handlingar. Den heliga oeh ärofulla första Martyren oeh Aposteln Theklas Martyrdöd.
(2). 5 BöJen i Jesu Ofversättning.
5 kpk.
Läsning förBarn. i. (4). 4 kpk.
(5). 4 kpk.
Den gode Herden. Predikan pä Andra Söndagen efter Päsi, hällen i W . . . ar 1860. 4 kpk.
Läsning för Barn.
12
H. ylhäisyytensä Suomen uusi kenraalikuvernööri parooni Rokassovski tuli Helsinkiin maanantaina tämän kuun 9 p. Seuraamana keskiviikkona kävivät kaikkein mirkakuntain jäsenet tervehtämassä hänen ylhäisyyttänsä, joka silloin puheessansa Senaattimme jäsenille muun muassa lausui, usein kuulleensa H. M. Keisarin hyman suofion ja aikomuksen maatamme kohtaan, sekä H. M:tinsa armollisen tahdon oleman että maltiopäimät kohta kokoonkutsutaan Suomessa pidettamäksi, niin pian kuin säädyille esiteltälvät asiat on ehditty valmistaa, ja oli h. ylhäisyytensä siitä mielestä että kaikki hankkeet maamme ajanmukaiseen edistymiseen omat toimeen pantamat tarkasti noudattamalla maan perustuslakia.
Nimityksiä. Wiipurin meritullikamarin kontrollimieheksi on määrätty entinen kolleg— ianasessori majuri O. T. G. Langenffiöld. Suomen pankki on asiamieheksensä Tampereella ottanut kauppamiehen siellä K. I.
HMn, jonka toimi alkaa tulevan helmikuun 1 p.
Suomen pankin tilaa ja hoitoa tutkimaan senattori Furuhjelmin katsannon alla en kutsuttu maamme neljästä säädystä seuraavaiset: kenraalimajuri vapaaherra Lybeeker ritariston ja aatelin puolesta, lääninprorvasti, Kurkijoen kirkkoherra G. N.
Hartman papissäadyn puolesta, Tampereen kauppias K. I. Hildan porvarisäadyn puolesta ja talonpoika Heikki Punttala Limingan pitäjästä talonpojan säädyn puolesta. Tutkinto alkaa tuleman tammikuun 7 p.
Pitäjäin järjestämisiä. Marraskuun 18 p. on Keis. M:ti armossa määrännyt Ulvilan kirkkoherrakunnan, nykyisen kirkkoherran pois joutuessa, jaettavaksi kolmeksi erinäiseksi kirkkoherran tilaksi, nimittäin 1) Ulvilan kirkkoherrakunta, johon tulee kuulumaan Ulroilan emaseurakunta (paitsi alla mainittuja Nakkilan kanssa yhdistettäviä tiluksia), Porin kaupunginja maaseurakunta sekä Kullan kappeli; 2) Nakkilan pitäjä, saman nimisestä kappelista ynnä Annolan säterin, Kirkkoholman talon, koko Wiikalan kylän jaLautilan yksinäisen talon kanssa Ulvilan emäseurakunnasta; 3) Normarkun pitäjä, johon kuuluu Normarkun seurakunta emäkirkkokuntana, ynnä Ahlaisten ja Poomarkun seurakunnat kappeleina.
Ia on konsistorium, ’, noudattaen Keis. M:tin sen johdosta annettua käskyä, kirkon kokousta pitämään kirkkoherrain saatavien suostumuksesta mainituissa uusissa pitäjissä, määrännyt Kankaanpään kirkkoherran H. Sandberg, asianomaisen maaherran käskyläisen kanssa, sanotussa tarkoituksessa pit— ämään kirkonkokousta Ulvilan emäkirkossa. Samoin on Ulvilan kirkkoherra, läänin provastiH. Hellön määrätty, yhdessä maaherran käskyläisen kanssa, kirkonkokouksessa Lumian kirkossa kuulustelemaan seurakunnan miesten ajatusta jos he, siinä tapauksessa että tuleman kirkkoherran palkan vähennys, jota alamaisuudessa on haettu, pidettäisiin riittämättömänä kirkkoherran tarpeisiin, mieleemmin tahtoisivat kumotuksi määräyksen helmikuun 13 p. 1860 kappelin asettamisesta eri pitäjäksi, kuin velvoitraa itsensä maksamaan palkkaa mainitun keis. kirjeen sanain jälkeen.
Turun sivistysseura kokoontuusunnuntaina tämän kuun 29p. kello 7 ehtoolla kaupungin seurahuoneessa, kuulemaan niitä luennoita ja esittelyksiä, joita silloin pidetään, sekä mitä muuta ehtoon kululla saadaan kuulla ja nähdä.
Suomalaisia todistuksia. Turun konsistoriumin alamaisesta ehdotuksesta onKeis. M:ti viimis marraskuun 4 p. armossa hysvaämkmsienähnyt selittää että papisto maassaapi virka-asioissa antaa suomenkielisiä todistuskirjoja niille jotka niitä tahtomat.
Uusi kirja. ”Lahja kihlatuille ja naineille, mukailemalla runotellutM. L— s. kurussa I. W. Lilljan kirjapainossa 1861. ” Hinta16 penniä. Tämä pienoinen, miehen peukalon levyinen, kauniin näköinen kirjainensisältää opettavaisia ja mieleen pantamia ”kotosääntöjä naineille, aviomiehille, amiovaimoille ja toivotuksia kihlatuille”. Se on siis hyvin sopiva joululahjaksikin.
Helsingistä. Senaatille on entisellä miikkoa tullut armollinen kirje, jossa painotuvan antaminen eli niin kutsuttu sensuuri Sanomia Turusta annetaaN tulevana vuonna 1862 samankokoisina ja samalla tarkoituksella kuin tänäkin vuonna. Näitä saavat siis halulliset tilata tulevaksi vuodeksi kirjakauppiasI. W. Lilljan konttorissa Turussa 50 kop. hop. , mutta Turun postikonttorista irtaimissa laukuissa pitäjiin meneviä 70 top. , muissa postikonttoreissa 78 kop. , siihen luettuna myös postiraha ja postimestarin vaivanpalkka.
Ilmoituksia painettaviksi näissä sanomissa vastaanotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa.
Jokaisesta painetusta rivistä, sisältävä 45 puustavi^maksetaan 2 top. hop. paino-palktaa.
4 Adventtina saarnaamat:
lonlupäivänä saarnaamat:
Mii-Nrlossa, Suom. Aamusaarnan::Warapastori Indre^n; Ruots. Aamusaarnan Pastorinapulainen Tervanen; Suom. ja Ruots. Ehtoosaarnan: Warapastori SllM.
Mehruh. -Mlossa, . Suomea: Waraftatzt. Malmström.
Viunau lirlossa. Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Mä-tirlossa, Suom. Aamusaarnan: Warapastori Inbrin; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Snom. Ehtoosaarnan:Pastorinapulainen Tervanen; Ruots< Ehtoosaarnan :Warapastori Tapaninpäivänä saarnaamat:
ludr«<n.
Nehiuh. -Nrlossll, Suomea: Warapatzt. Malmström.
Linnan tirlossa, Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Pää-Nrl«ssa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapullliuen Stenström; Ruots. Aamusaarnan: Rehtori Lindström; Suom. Ehtoosaarnan: Pastorinapulainen Tervanen; Ruots. Ehtoosaarnan: Patztorinapnllliuen Stenström.
Mhruh. kirkossa, Ruotsia: Warapaöt. Malmström.
Liuuau-tirlossa. Ruotsia:LinnansaarnaajaLindman.
Hitppaluntain sanomia. (Turuu. ) Maalahden Nrttaherran vaalissa tämän kuun 1p. sai Mstaron tapplllainenivp. Aspelin enimmäthuudot.
Kirkkoherran tutkinnon ovat käyneet Paimion ftitäjanapulllineu vp< O. M. v. Essen ja Isonkyrön kirkkoherran apulainenI. Cederberg. — (Kuopion. ) Papiksi ««hittiin tämän kuun 1P. jumaluusopin oppilasH. I. W. Öster blad kappalaisen siniseksi Piippolaan,
(Porvoon. ) Vaalisaarnat määrätty pidettävätsi Hirvensalmen kappalaisen virkaan tnlevan tammikuun 19 ja 26 p. sekä helmikuun 2 p. ja vaalisaman helmikuun 23 p.
Nimitetty tasv«tustieteen kokelas I. R. Relander määräystieteen ja äuonnonHistorian opettajaksi Wiipurin ylikouluun.
Nuolleita Turussa. Joulukuun 12 p. ruokakauppias ja kaupungin vanhin Frans Kristian Ceder 42 »«otisena, kauppalaivurinstaarle Perttu Baekin vaima Maria Sofia Vrunström 40 vuotisena, varvin venhenuehen Herman Janssonin vaimo Kustaava luhantytär 49 vuotisena, 15 p. linnan vanki Aa 1881.
Sllnomia Turusta.
M51 Perjantaina Joulukuun 20 päivänä praham Aapraminftoita Taivatzsalosta kuollut linnassa, satulamaakarin Antti Reinholt Nönnmarkinpoika Antti Albert10 kuukauden ijätzsä, nikkarin kisällin Juha Pietari Sundmannin lapsi Olga Sofia 2 vuotisena, 16 p. meritullin vahtimestari Herman Blomqvist 40 vuotisena, 18 ft. varvinmestarisepän Juha Lindblomin poika Antti Juha Rikard 18 päiv. ijällä.
Avioliittoon tuulutettiin pää kirkossa viimeis pyhänä ensi erä:muurarin oppilas Antti SimoArtig ja vaimoihminen Liisa Nyman; salvuopftilas Juha Aatolf Lindblom ja talonpojan tytär Maria Kristiina Forsblom; merimies Otto Wilhelm Hermansson ja neiti Sofia Serafina Söderström.
Turun poiisilamarin ilmoituksia. Joulukuun 9 p. pudotti mamseli M. Wulf Itä-Aurakadulla mustan silkki-hunnun.
11p. varatztettiin kenraalimajurin vapaherra v. Kothen sudennahkanen rekipeitto sinisellä verka-päällisellä kuurireestä 3 n:ron talossa 5 korttelissa 1kaupunginosassa. — 12 p. ilmoittirouva H. Hammarström, muntama päivä ennen Uudella torillakadottaneensa vähäsen käsirepun ja siinä vähä rahaa.
Samana paivänä löysi lääninkirjuri Levifonin trenki Taneli HeikinpoikaIsolta Hämeenkadulta uudenkulkusen.
14p. ilmoittiI:ksi uurmaakarinkisälli Viktor Forsberg, tämän kuun 13 p. komeliahuoneessa kadottaneensa kalossin, merkitty puustaveilla B. F. ; 2:ksi koulupoika Wilhelm Tulin, kaupungissa köydessänsä kadottaneensa 3 kolmen markan seteliä; 3:ksi soterileiuoja A. Wiberg häneltä varastetun hopiaisenruokalustkan, merkitty puustaveilla A. M. P. jaA. R. L.
Kotimaalta.
Ulkomailta.
Tulivuori Wesuvius Italiassa on rumennut tämän kuun 8 päivänä kauhiasti yökkäämään ja oksentamaan tulta ja mujna aukostansa. Asukkaatpakenematpeljästyksistä.
Pohjais Amerikan liittomaltakunnan ja siitä erinneiden etelä-maltiokuntain malilla kestää sotaa aina yhtä mittaa, ehkä sitä on veltosti jametelästi käyty. Mutta nyt näyttää liittokunnan saaman enemmänki tekemistä ja sodanpuuhaa, sillä Englanti uhkaa myös käydä sodalla sen kimppuun. Syy tähän, rauhattomuuteen on se että eräs liittokunnan sotalaima otti kiini kaksi Englantilaista asia- miestä, Mason ja Slidel, jotka kulkivat poikki liittokunnan sulku-linjan, kotiin palataksensa.
Sodan kiihko Englannissa tuntuu oleman innokas, sillä jo varustetaan, laivoja ja mäkeä Amerikaan lähetettämäksi. Sanotaan myös Franskan aikoman sekaantua sotaan, sillä eräs Franskalainen kauippalaimakin oli Amerikasta tullessa kiini otettu.
Paitsi tätä on Amerikan keskinäinen fotaj? kauman aikaa estänyt kaupankäyntiä ja erittäinkin pumpulin tuontia Amerikasta.
Tietoja Hämeen läänistä vuonna 1839.
Mainittuna vuonna enentyi lääninmäkiluku 975 hengellä.
Kruunun makasiinissa oli muoden lopulla 4, 357 tynnyriä rukiita, 3, 078 tynnyria ohria, 1, 116 tynnyria kauroja ja 26 leimiskäär ruisjauhoja, sekä yhteisessä makasiinivarasja jos heidän kirjoitustoimensa käymät vä-. hän huonommin kuin sinun, niin mitä me siitä huolimme, maan annetaan heidän koettaa onneansa, koska he sitä simeydessä tekemät; mutta minä armelen että sinä G. 3olet kadettuma lähimmäises hyvää, jota ei meidän seassamme pitäisi oleman, sillä seon synti; silla meidän pitää toimottaman lähimmäisellemme kaikkea hymää, ja jos sinulltaas on parempi taito kuin heillä, joitasparjaat, niin muista että Jumalan lahja se on. ” Ilmat. Wiimeis perjantaina ja laumantaina sateli ja suojasi niin että kaikki lumi meni tipo tiehensä. Tämän viikon alnsttaas kuimahti, tiistaina ja keskimikkona tuli maha luntakin, muttei kuitenkaan niin paljoa että olis kelmollista rekitilaa, maikkir.
muutamat koettamat reellä ajaa.
Onnettomuuksiamerellä. Laiva ”Salmi”, kapteini Lalin, on pitkällisen ja myrskyisen matkan tehtyänsä Oulusta tullut Lontoosen marraskuun 21ft. Saman kuun 14 päivänä oli se Lestovin kohdalla kotvassa, myrskyssä kauhiain aaltojen käydessä, jotka loiskivat osan kansilastia tiehensä; kannen-laitain sivnportit.
murtuivat, etumärsin raaka taittui, isopurje repesi. .
Laiva sai myös halkeemen ja vettä runsaasti ruumaansa.
”Fortuna”, kapteini Tötterman, oli Tendrassa marraskuun 26 p. saanut 4H jalkaa vettä ruumaansa; lailvanpohja luullaanrusennetuksi.
Laiva ”Kortzveien”, kapteini Stephensen, Wiipunsta, un marraskuun lopulla tullut Kingroadiin, menetettyänsä lautalaidat, kansilastin ja purjeet.
Usiastu paiklak ulkomailta, eritotenEnglannista kirjoitetaanettäkavmyrsky kävi yöllä marraskuun 26 päivää vastaan.
Kirje-vaihtoa.
Eräs nimensä ilmoittamaton on kirjoittanut muutamiaseikkoja reppiuyssistä, pellavakaupastä pellavapitäjässäja maakauppioista, mutta ei »iti», paineta ennen kuin lähettäjä on ilmoittanut nimensä Sanomain toimitukselle.
leet huonoa käsi-alaa, maan siinä on ollut joku muu komma, kuka tietää se on tullut siitä syystä että tuomari on jolle kullemuulle ollut vihainen elikä sen tähden että ne omat olleet suomalaisia, koska se tahtoo herräin tapa olla että suomen kieltä yrmiä, maikka kyllä joku on sentään hyvin huonolla taidolla ja vapisemalla kädellä joitakuita pieniä toimituksia rumennut pitämään, mutta sen maan sanon että on niitäkiin, jotka hyvin puhtaasti meidän paikkakunnan suomen kieltä kirjoittaa eikä tarmitsekkaan paljon armotella, maikka en minä ensinkään tätä mastusta sitä varten kirjota että sillä omaa taitoani kehuisin, joka olenkin hyvin huono ja taitamatoin enkä oletkaan koskaan missään amisjooneissa eli huutokaupoissa toimitusmies ollutkaan, enkä aimokkaan kynällä elatustani ansaita, mutta maan totuuden puolesta mertaisteni edestä mastata. Myöskin hamaitsin minä ”G. L. Liedon miehen” kirjoituksessa sen surullisen tapauksen, joka tapahtui 5 päivä marraskuussa Ankan kylässä Penttilän talossa, jossamänäjan manki haamoitti 16 vuotisen pojan niin pahasti että 8 vuorokauden perästä henkensä heitti.
Asia onkin surullinen ja mainittama. Murhia kuullaan malista tapahtuneen tappeluksessa ja muutoin mihan kiimaudessa, »uutta näin tietämättä tapahtuneen ei usein kuulla.
Asia tapahtui tällä lamalla: manki oli talossa kortteeria, niin kuin aina onsiinä kylässä sotamiesten sekä vankein majoituspaikka ollut. Aamulla poika ylös nostuansa istui toton miereen ja aikoi rumeta maatetlamaan itsiänsä. Wanki oli aamulla, martiat perässä, tarpeellensa ulos laskettu. Tultuansa omesta sisälle, ken tiesi mistä mahtoi puukon saada, löipuukon oikiasta kyljestä ja siinä samassa piti lyömän vasemmasta, mutta poika nosti kätensä eteen, jossa tämä ruman hengen palvelia haamoitti hänen kätensäkin aiman pahasti, ennen kun mahtit kerkesimät saaman kiini, niin se oli jo tekoset työnsä tehnyt; mahtit ei tainneet ymmärtäkkään niin komin maanakaanpitää, koska talossaei ollut kukaan heille poikkipuolista puhettakan antanut eikä tämä nuorukainen ollut pientakän poikkipuolista sanaa sanonut, eikä hän muillekan miksikään pahennukseksi ollut sillä lyhyllä elämänsä ajalla, mutta kiitetty olkoon joka ei sallinut hänen siinä silmärapäyksessä kuoleman saaliiksi joutua, maan antoi mielä muutaman päivän malmistusaikaa, jolla ajalla hän nukkuikristillisessä valmistuksessa. A. M.
Liedon poika.
Liedosta on toinenki lähettäjä nimeltä ”Liedon muukalainen” kirjoittanut ”G. L. Liedon miestä” mastaan armelen G. L:n oleman jonkun pitäjän herrasmiehistä, ja”että herroilla, vaikkei kaikilla, on setapa että vihata noita talonpoikaisia kirjoittajia, jotka omatkin mahan eli paljon huonommat niitä, jotka omat kouluissa oppineet, mutta minä sanon että se on aiman hauska nähdä pitäjässämme löytymän senlaisia innokkaita miehiä, jotka omalla ahkeruudella omat senkin merran oppineet, ja etkössinä G. L. Liedonmies näe kuinka ne tämän pitäjän talonpoikaiset kirjoittajat omat siimot ja ahkerat tyontekiät.
Sen tähden minä kysyn sinulta G. L. Liedon mies, mitäs heitä parjaat; jos sinä olet joku tämän pitäjän mirka-herroista, niin sinulla on palkka virastas, taikka jos sinä olet joku kartanon-haltia, niin sinä taassaat siitä elatukses, mutta ne tämän pitäjän talonpoikaiset kirjoittajat, joista parhaimmiten laittaan mainita kaksi, omat siihen someljaat, muita on muutettu kimitetyksi 1829 vuoden Sensuuri- asetukseen, olemasta kenraalikuvernöörin ja maaherrain sekä erityisten luvansaan, tajain eli sensorien täydessä mielivallasjossa se tähän asti on ollut. Sen lisäksi on samassa armollisessa kirjeessä määrätty erinäinen komitea asetettavaksi tutkimaan missä osissa mainittu 1829 vuoden sensuuri-asetus on muutoksen tarpeessa edistyneen sivistyksemme ja kansallis-mielemme suhteen, ja lausettansa antamaan painovapauden järjestämisestä ajanmukaiselle kannalle.
Jäseninä tässä komiteassa kuuluu oleman senatorit Langenskiöld, Bergbom ja Furuhjelm, tuomioprovasti Renvall, provessori Ehrström, lehtori Sehoultz ja ehkä WMkin. (Sitar, Ham. ) Helsingissä häiritettiin yleistä järjestystä keskimiikkona tämän kuun 11 p. Kello 8 aikaan illalla oli joukko mäkeä kämellyt pitkin kaupungin katuja, laulaen ja rähisten.
Uudenmaan ja Hämeen läänien maaviljelysseuran johtokunta kehoittaa maaviljeliöitä, jotka tahtomat kilpailla siitä 25:en rupl. palkinnosta, jonka seuran jäsen, tehtaanisäntä A. W. Wahren on määrännyt parhaasta naytteeestä 10:en tynnyrin suuresta joukosta nykyisenä vuonna kasvaneita ehemaliertaikka muita erinomaisia kaksitahkoisia ohria, ennen k:lo 12:ta päivällä 29:nä p:nä tulemaa tammikuuta seuran sihteerille taikka jollekin johtokunnan jäsenelle ohranäytteensä, vähintaänkins:en kapan suuressa määrässä, lähettämään, ja ilmoittaa johtokunta samalla, että palkittu ohrajoukko on tarittava h:ra Wahrenin lunastettavaksi sekä että näytteitten kanssa on annettama lyhkäinen ilmoitus, missä maalaaoussa ohrat omat kasmaneet, mitä sontaa niihin on miljelty ja kuinka suuri sato tynnyrinalalta on saatu.
Waasassa ollaan maamiljelysseuraa toimeen panemaisillaan. Sitä vartensääntöjä tekemään on valittu neljä-miehinen neumotteliakunta.
Samalla kertaa kun maamiljeliät olivat koossa, näistä asioista keskustelemassa, oli herrastuomari Mikko Kumpulainen, valitsiamies Wiitasaaren pitäjän miesten puolesta esitellyt että suomen kieltä täytettäisiin pidettävissä maaviljeliäin kokouksissa.
Mutta jälkeenpäin kun herrat ja talonpojat yhdessä ehtoollista haukkasivat Kjellmannin ravintolassa, oli sama Kumpulainen ilahuttanut joukkoa kauniilla omatekosilla suomalaisilla lauluillansa, joista varsintin ”kesalaulu” oli hyvin mielettävä.
Mpor (Lähetetty. ) Herra W. (£:Ue sananen.
Säästääksi teitä, kunnioitettava herra! roa- litusvirsia veisaamasta ja liikaa vaivaa näkemästä, ilmoitetaan täten, että moititusta kirjasesta, jota sanotaan ”siistiksi ja somatsi”, on uusi, parannettu ja oikaistu, painos tekeillä. Siksi, pyydän nöyrimmästi
’kärsi pientä rialloista, vialloista, viatointa etsi toista!” Teidän astinlautanne ja polI. K. H.
Liedosta joulukuun 10 p. Havaitfln Sanomain Turusta 48 n:rossa ”G. L. Liedon miehen” muutamalla parjaus-sanalla moittiman seurakuntamme talonpoikaisten miesten kirjoituksia, jasanootuomarinkin heidän huutokauppa-kirjojansa moittiman, enkä tiedä Neneekö siinä asiassa perää eli totta, ja jos nnn on tapahtunut, niin ei se suinkaan ole tullut siitä syystä etta ne omatol
Jonnin joutavia.
LVF.
Entinen emäntä osasi muutamana »unnuntaina käteensä ottaa virsikirjan, jo9ta jotakin helisevää laattialle putosi. Emäntä haki mikä putosi ja sanoi löydettyänsä:
”Kas tuoB8f on mun nenä-klasini, joita jo kuusi kuukautta olen kaivannut””.
Uuuan pappi U. pitHäBBa kuulutti enBlkerran vaalun-kantokappelina, ennenkun lian 8iellBa»rn»nnut oli; Biitä vanna »kknanelle anomaan: ”meillä on tapanBi’unata, ennenkun rualle ruvetaan”.
voin Baarn2BB2.
Bama pappi «li kaiketlkkin tarkka kinlierillä lukemilla KuuluBtelem»»n, KoBka toisen akan kenutaan näneBt»anoneen: ”k^llä tontori tantoo tietää mitä me talaamme, mutta emme me saa tietä», mitä llän taitaa”; tarkottain sillä että tontori oli kar Haettavana kiertämän koulumestarin virka noin 25 ruistynnyrin palkalla Säämingin pitäjässä kahden kuukauden kuluessa, lukein marraskuun 27p:tztä; laSten- muorin Mirka Sortamalan kaupungissa 100 ruplan palkalla ennen keski-tammikuuta tulev. vuonna.
Oulun Wiikko-Sanomia toimittamatallekirjoittaneettulemanakinvuonna 1862 ja tarjoamat niitä tilattamaksi Oulussa allekirjoitetun Chr. Ey. Barek’in kirjakaupassa 4 markalla, johon jokaisessa maamme postikonttuorissa tilattaessa lisätään 60 penniä postirahaa ja postimestarin vaivarahaa 80 penniä; Oulun postitonttuorin kautta tilattuina saadaan O. W. S:mia 4 markalla ja 60 pennillä.
Oulun Wiikko-Sanomat tulemat sisältämään entisen mukaan kirjoituksia kansan hyödyksi ja humiksi, tietoja kotija ulkomaalta, hiippakunnan-sanomia j. n. e.
Toimelan Elias tulee tulemana muonna kertomaan tapauksia matkoiltansa Afrikan mailman osassa; myös tuleekaunokirjallisuuttayhtenä osana olemaanlehdessä.
loh. Bäekmall. Chr. Ey. Barek.
Pyydämme seurakuntain papistoa ja virkamiehiä olemaan avullisina niille, jotta lehteämme suosimat, tätä tilatessa ja levittäessä.
Tulemaksi vuodeksi saamat halulliset lukiatTurussa ja sen ympäristöllä tilata Suomen Lähetyssanomia samassa paikkaa kun Kristillisiä Sanomiakin, Frenekellinkirjapainonkonttuorissa. Vuosikertamaksaa30 kp.
Kuollut Turussa Ruolakalunkauppias jaPorvariston Wanhin Frans Christian Ceder pitkälliseen rintatautiin, 12päivä sisällä olevassa Joulukuussa, 42 vuoden ja 5 kuukauden ijässa; kaivattuna leskeltä, kahdelta laplelta, yhdeltä veljeltä, sukulaisilta ja monelta ystävältä.
tossa 3, 080 tynnyria rukiita, jotka maltiovarastolle omat lainatut, mutta pitäjäin makasiineissa oli yhteensä 13, 107 tynnyriä rukiita, 5, 504 tynnyriä ohria, 734 tynnyria kauroja ja 12 tynnyria herneitä.
Läänin yhteisessä sairashuoneessa hoidettiin muoden kululla kuppatautisia 266 henkeä, joista 209 parani, 2 kuoli ja loput jäimät seuraamaan muoteen; lasaretissa taas 011 muita tautisia 256, joista 226 toipui, 12 kuoli ja loput jäimät sairastamaan.
Hämeenlinnassa oli 1859 muoden lopulla vankeja 33 henkeä pahanteosta, ja oijennushuoneessa 208 henkeä, usiammat löysästä, muutamat juopuneen sakosta, palmeluksen karkaamisesta taikka työllä palkitsemassa varastettua kamaraa.
Hämeenlinnan kaupungin tulot tekiväl 5, 891 ruplaa ja menot 7, 701 ruplaa, ja niinmuodoin nousivat menot 1, 810ruplaan yli Maamiljelys ja karjanhoito sanottiin olleen edistymässä mutta kauppaliike vanhallansa.
tehtiin 7’/2 venäjän vlrstaa maantietä valtatiestä Heinuksen kylaän, joka kuuluu Hattulan ja Kalvolan pitäjiin. Oli myöskin ehdoteltu 8 virstaa tietä tehtälväkfl valtatien kakoiselle puolelle Waulammin kylän ahteitten valttämiseksi Jokioisten kappelissa.
Läänin vapriikeissa ja tehtaissa oli teoksia tehty seuraamaan raha-arvoon: I) Jokivisten kankiraudan-tehtaassa Tammelan pitäjässä 9, 800 hopiaruplan armoon; 2) Kikkerän (Wiksperin) koneellisessa kutoustehtaassa samassa pitäjässä 120, 000 ruplan armoon; 3) Forssan pumpulitehtaassa myöskin Tammelan pitäjässä 107, 000 ruplan arvoon; 4) Nuutajärven lasiruukissa Urjalassa 40, 000 ruplan armoon; 5) Termakosken paperitehtaassa Janakkalanpitäj. 50, 000 ruplan armoon; 6) Rautakosken sulatusta!toksessa Lopen pitäjässä 3, 800 ruplan arvoon; 7) öljytehtaaosa samassa pitäjässä 1, 200 ruplan armoon; 8) Erkkilän rautaruukissa Kimikirkon pitäjässä 11, 000 ruplan armoon; 9) Wierun sulatuslaitoksessa Padasjoen pitäjässä 3, 700 ruplan armoon; 10) öljytehtaassa samassa pitäjässä 1, 000 ruplan armoon; 11) verkatehtaassa sekä pellavalangan- että pellavakutomuksien-tehtaassa Tampereen virrassa 32, 000 ruplan arvoon.
Kruunun tulot tekivät 1858vuoden rästein kanssa 203, 215 ruplaa.
Seurakuntain maimaismarastoissa oli 1859 vuoden lopulla jalillä yhteensä 7, 501 ruplaa ja 87 tynnyriä rukiita.
Läänin ainoassa kaupungissaHämeenlinnassa oli yksi lukio 7 opettajalla, ylialkeiskoulu 6 opettajalla, alialkeiskoulu 2 opettajalla, yksi pikkulasten tyttökoulu 2 opettajattarella ja samanlainen poikalasten koulu 1 opettajattarella ja sunnuntaikoulu kisälliä ja oppilaita varten ; ja kavi lukiossa 37 oppilaista, ylikoulussa 89, alikoulussa 52, (Lähetetty. ) Weikkoseni! Tultuani kaupunkiin, jossa jo tällä vähäisellä ajalla olen kuullut paljon uusia, joista sinulle lyhyesti tahdon kertoa sen, joka minulle erittäin on ihmeteltäväa. Koska olin tervehtimässa kaupungissa vanhoja tuttaviani, kuulin, ehkä paljon muita puhuttavan, kuinka heidän kanssa oli käynyt etsingolle käydessä. Asia on niin ruma ja kamala, että sitaki äköttää, joka kuulee siitä puhuttaman. En sitä millään muotoa sinulle kertoisikaan, jos ei se olisi tapahtunut sellaisessa huoneessa, joka myös tahtoo lukea itsensä parempien sekaan, ja jos en tahtoisi muistuttaa sinua varomaan, ettei sinulle vaan niin kävisi. Asian laatu on tämä: koska vieraille piti teevettä keitettäman, niin antoi emäntä eli rouva käskyn piialle tätä tekemään. Kyökissä ei ollut parempaa vettakuin sitä, jossapiika vahäa ennen oli pesnyt pienen lapsen, jolla oli pukamia ja muita rohtumia ruumiissa ja jota sentähden öljyillä ja salvoilla oli voideltu.
Tästä otti piika vettä jakeitti teetä herrasväelle.
Äläpäs huoli! kokka tätä juotiin, niin jokainen kierteli suutansa, mutta ei kukaan muu rohjennut sanaakaan lausua vaan oma tyttö, joka kysyi äitiltänsä: mistä se tulee että teevesi tänään niin suolaiselta ja pahalta maistaa. Tästä ei äiti, joka ei vielä ollut tätä katkeraa vetta maistanut, mitään huolinut, vaan vastasi: ehkä piika on pannut suolaa sekaan, sillä minä olen välisten käskenythänen kahveen sekaanpanna muutaman rahkilan, että se paremmin selkiäisi. Nyt vasta aukenimuittenkin suut, jotka myös puhuivat neden katkeruudesta, mutta ei tästä sillä erällä sen enempää puhuttu, eikä vast’ edestään olisi kukaan saanut siitä tietää, jos ei vieraitten piiat olisi tulleet herrasväkeänsä varhain noutamaan ja siis nähneet mistä tämä ruokotoin piika otti vetta. Kuinka usein nämät piika rentut, jotka kyllä täällä kaupungissa ylpeilevä’t krinuliineillänsä, sulasta laiskuudestansa herraslväellensä tekemät paljon vääryyttä.
Tällainen menetys on sitäkin ilkeempi, koska ei emännätkään huoli oman huoneensa hallituksesta enempää, vaan antamat piikain elää mitenkä oma mieli pitää. Kerro sinä sielläkin tämä tapaus erinomattain emännille, Kuulutuksia.
Täkäläisessä Sääslövalikissa lehlävän luvuulaslun ähden pidetään Säästöpankin konttori tulemana lauetta pitaisivät parempaa silmää piikain työn yli, ettei näin häpiällisesti kävisi, kuin täällä, siistissä ja siviässä Turussa, jossa kaikin tavoin kansan sivistystäkoetetaan edistyttää.
Elä terveenä ja vietä iloista ja hauskaa joulun juhlaa,
toivottaa veljesi Jalonen.
pikkutyttöjen koulussa 54, pikkupoikain koulussa 50 ja sunnuntaikoulussa98 oppilaista.
Paitsi näitä oli läänissä Mustialan maaviljelysopisto, yksinäisiä kouluja Jokioisten kartanossa ja Forssan vapriikissa Tammelassa sekä Erkkylän kartanossa Hausjärvellä.
— Maalla on opettanut lapsia sitä varten otetut opettajat taikka vanhemmatitse.
Läänissä on tapahtunut 63 vahingonvalkiaa, joissa huoneita ja rakennuksia meni hukkaan 13, 974 ruplan arviosta; ei kuitenkaan yhtään ihmishenkeä niissä hukkaantunut.
Kuuloimikkäin koulu Turuösa amataan Laumantaina.
l8päivänä Tammiluui-sa tulemana muonua. kello 8 e. p. p. , jona väimäiiä siis pitää läöuä oleman setä koulun r. ykyisel opvilaiset. että mu’o’s «e, jotka omat ilmoitetut kuuluuvaötaau otettavilst ja saaneet luvan sixue lulla. Turussa 16 päiväuä joulukuussa Kunnioitettaville kauppaystävilleni aan tällä ilmoittaa että olen muuttanut entisestä Siljanderin Wilhelmsin talosta entiseen taloonIta-Aurakadun varrella, jossaniinkuin ennenkin pidän kunnioitettavalle yleisölletarjona kaikenlaisia hanskoja, niinkuin miesten ja naisten mustia, valkosia ja värisiä, sotaväen-, matkakarvaja vantus-sisäisiä hanskoja, tyrähihno^a monen kokoisia, lapsillekin, sukkarihmoja y. m. Tilauksia otetaan vastaan aina eteenkin päin. Turusta joulukuulla 1861.
I. W. Lindströmin Leski.
all. ilirioittanut Turuosa ottaa tehdätsenla lai^nllaisi. , kupariaötioila, ama tilauksen mutaan, ja manhoja tiualatftnsa. ja tekee ne huväksi huotiaau hintaan.
Asuva ulkopuolella Ninnulaiöten tullia Sepänleöten Tuudgreuin talossa n:o 9. C. H. Sjöblom.
Pomeransin ja sitruunan kuoria, Smyrnan viilunia isommissa ja viihemmissii joukoissa, halvalla hintaa myypi. P. A. Sviberg.
Edamin ja Grälsbyn juustoa, vallan hyvaä, myypi P. A. Sviberg.
Jamaikan, hyviiii Länst-intian ja tavallista rommia, Konjakkia ja araltia, monta laija, Wallan hyviiiiportviiuiä ja seherriii myypi P. A. Sviberg.
Krinoliinin pöntittimia joutottain javähittäinmyypi P. A. Sviberg.
K. ja F. Alermannin kivimuurissa.
Moisten vapriikin monellaisia erinomaisen hyviä täysi-villasia verkoja myydään halpaanhintaan vapriikinkonttuurissa kauppamies Liukoisen talossa Turussa.
Kauroja tamallisella hinnalla ostaa Halataan ostaa.
C. G. Lindberg, asuma Hamppukehlutadun varrella.
Puntaipää-(timotei-)heinän siemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kiugeliuin talossa.
Wuorottavana.
3 huonetta, nimittäin sali. lamari ja keittiö, on nyt kohta vuorvttavaua puutarhuri Stefan Andrejeff Kuratkiuilla asuma ulkopuolla Uudenmaan tullia.
Myytävänä.
Palovakuutettil talo u:o 4, 8 kortteliosa 8 kaupun, ahtofaa, sisaltama 30 pesällä marustetlua huonetta.
lyiNimaa mina holvattu timikellari; talo. joka onroa* tuutettu Suomen »JJalouMfuuefeuraSfa 5, 390 hoviatuplaan, tulee myuliuväksi hymilla ehdoilla; tyyskemmin saa sopia omistajan kanssa paikalla, Hyvin ralettu maatalo (ennen Oötermanniu)Pitkämäen kylässä Maarian pitäjässä. 3 venäjäu vilstaa Turusta. Talon nvötä myydään kaikkikalut sekäeläimet, nimittäin 4 hevosta. 17 luvvlebmää ja nuorta karjaa. Kauppasummasta saa ’. jäädä melaksi; kauvl »a saadaan tehdä paikalla laitta Cave^in talossa Linnankadun varrella.
Suomalaisia suurenlaifia Piplioita, sidottuna kauneisin MDMkansiin kultasilolla, sopivia Alttari- Piplioiksi, setä Suomalaisia ja Ruotsalaisia Wirsikirjoja suuremmassa ja pienemmässä koossa, sievästi sidottuja, myyfti Kirjansitoja E. Sjöblom linnankadun varrella.
2HKankirautaa, rautapellejä. patoja ja pannuja sekä muita «alettuja kaluja.
Tampereen liinatehtaan pellavakankalta, ihostaja rohtimista-lankaa.
Kattopäreen-nauloja. tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja.
Tampereen rverkoja tehtaan hintaan, sekä valmiiksi tehtyjä miesväen «aatteita.
Alkunanklasia, monenlevyisiä, tehtaan hintaan, Iso joukko seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teoksien kaupassa.
Niigan Vellavausiemeniä, laakerimarjoja, Lyneburgin voisuoloja; Wärejä> niinkuin vuorisiniötä, Berlinin-sinista. lar.
mosinilaltaa, lruomikeltaa. fernbolka». indistva. lei.
sarinvihriää, mengeliä, tiviäisvihiiää, mönjää, uutta-vihriää. sinkkivalloa belvolla hintaa myyvi P F. Sibeliutz entisessä Kingeliniu talos, a.
Rion Kahvetta, Hampurin Sokeria ja lava Riisilryynejii myypl P. Itbimaeus.
entisessä BoMömin talos, a.
Kauniita lynttilälruunuja, varsisia ja alttarilyNttiliijaltoja, maatllttolhisopimia, sekä monenlaisia pronsitalujll, sopimia joululakjalsi. huoliaan hintaan myypi I, Mahlstaedt «innanladun variella.
Kaikenlaisia kryytiaineita, niinkuin:
Saftainia, Kardemummaa. Anetsia ia Fenkolia, Rusinoita ja Wäskyniä, Kryyuejä useammaota lajista.
2Bärija Maali^ineita.
Willasia kaul^huimeja.
Verkaj, i Äanralaffia, Mustia Krimmin-ni>hkl’ja, Joeliini-astioita uftammaöta lajista.
Viipurin ja Pietarin faipuaa, niinet balvaan hintaan Koustantlli Kufsehluoff.
Hamvpukebrukadun kulmassa.
KuUasevvä Oltermannin lesken talossa.
1H!oma an lalua.
Karolinan, jataania Rangon Riistlryyniä, Saalutryyniii, monenlaisia, ©ratjrnan ja MalaganRustotta, Pyömmluumuja ja Franslan viislyniii, Valeita, larvaita ja lraatumantelia, Kanelia, kardemummaa, muskottia, muslottilullaa, ja fafravia, Korintteja, Kryytija larvaita pippuria, laalerilehtiii, Ilmoituksia.
Makson suoritus.
Suomen Ahdyspankin alakonttuorin toimikunta Turussa muistuttaa täten niitäkunnioitettavia osakkaita, jotka täällä ovat kirjoittaneet itsensä osallifikfi, että toinen makfo, viisitoista prosenttia osakesummasta, sillä uhalla kuin säädetty on, pitää fuoritettaman ennen tammikuun 1 p. 1862, ja faavat maksajat siinä hyväksensä lukea viiden prosentin kasvin vuodelta toukokuun1p:stä tämän joulukuun 31 p:ään ensimäisestä perustusmatsostansa, sekä tulee heidän myös tuoda takasin saadut välinaitaset kuitit. Rahat vastaanottaa ja uusia kuittia antaa konttuorin toimittava johtaja konsuli Otto Sjöström, konttuorissansa entisessäGestrininkivimuurissa(alakerrassa) jota arkeina kello 11— 1edellä puolen päivän. Turusta joulukuun 6 p. 1861.
Toimikunta.
Hanska-tehdas Saatuani Keisarin armollisen luvan oikeuden tässä kaupungissa asettaa ja pitää Hanskamaakarin-teosten vapriikia, tahdon kunnioitettavan yleisön suosioon sarittaa hyvin runsasta varastoani, jossaon hienoja ja tavallisia miesja nais väen mustia, valkosia jamuunsvuäsriaisihäahnasknosjkao, jsae, käkatyrrväah-ihnjaojva, auhtiennsosjai 5a tavallisia, monen-kokolsia, lapsillekin, polusteita, y. m. Tilauksia myös otetaan vastaan ja toimitetaan tarkkuudella, joutuisasti ja sopu-hintoihin. Turussa joulukuussa 1861.
Frans Lindström. Ita-Aurakadun rvarrellaentisessä Siljemderi, , talossa.
I. W. Lilljan ja Kumpp. kustantamia suomalaisia Virsikirjoja, myytävänä kaikilla maamme ktrjakauppioilla seuraaviin hintoihin.
B:ssa taitteessa.
Sitomattomina 70 kop.
Sidottuina tumallisiin nahkakansiin hakoilla ja yhdellä teräspiirrotsella 1rupla.
Sidottuina nahkakansiin kotelonensa ja varustettuna 2 teräspiirroksella 1rupla 20 top.
Sidottuina kaksiin nahkakansiin kotelonensa (virfija evankeliumi kirja erittäin) ja 2 teräspiirroksella1 rupla 50 kop.
Kirjat omat painetut suurella präntillä, hyvin liimatulle paperille, jonka muoksi omat sopimia Marsinkin manhoille ihmisille.
12:ssa taitteessa.
Sitomattomina 40 top.
Sidottuina tumallisiin nahkakansiin hakoilla 60 top.
Sidottuina nahkansiin kotelonensa ja marustettuna 1 teräspiirrotsella80 kop.
Sidottuina kahdeksi kirjaksi (virsija evankeliumikirja erittäin) 1teräspiirrotjella1rupla.
32; ssa taitteessa.
Kannettomina 26 kop.
Sidottuina tumallisiin nahkakansiin hakoilla 50 kop.
Sidottuina nahlakakansiin kotelollensa ja kaunistettuna 1teräspiirroksella 70 kop.
Sidottuina kahdeksi kirjaksi (virsija evankeliumikirja erittäin) ja kaunistettuna 2 teräspiirroksella 1 rupla 25 kop.
Sidottuina Parempiin nahkakansiin marmorinmuotoisilla syrjillä ja 2 teräspiirroksella 1rupla 20 kop.
Sidottuina sahmiam-kansiin kullatuilla syrjillä ja 6 teräspiirroksella 1rupla 75 kop.
Sidottuina kahteen sahmianisiteesen kultasyrjillä ja 6 terätzpiirroksella (virsija evankeliumi-kirja erittäin) 2 rupl. 25 kop.
Nämät kirjat omat painetut pienillä puutztaimilla, hyvin liimatullepaperille ja omat siis aiman sopimia nuorilleihmisille. Kauniitkoritukset, joitaonerittäinki paremmissa siteissä, tekemät nämät hyvin sopimiksi juhlalahjoitsi.
I. W. Lilljan myymiivarasto piplioita ja uusia testamenttia suomen tielellii. Hinnat on samat tuin tustantajain.
Suomalaisia 4-taitteisia piplioita, kannettomia ja «ansisia sekä suomalaisia 8-taitteisia piplioitasidottuima (Ingmannin), pipliaseuran kustannushinnoilla. Wlilumalaisia uusia teotumenttiä siduttuiila 30 top.
8-tllitteeösa Tulhollniösa painetuita Suomalaisia piplioita 8-taitteessa sidottujakultafyrjillä 2 ruplaa.
Painoluvan antanut: Karl Aehren.
Turussa, I. W Lilljankirjapainossa, 1861. , v. intai»a tämän kuun 21 v. nMimeifeit kerien tänä nuonna amoinna. ja muistutetaan asianomaisia säästöön- pauioita tuomaan saadut välilirjausa kae-vuu lukemiseksi konttoriin maanantaina tämäkuu23 p. kello 9—l evp. ja 3—7 jv, . ’. Turun Säästöpan. fin konttorista foulutuun 14 p. 1861.
E. G. Dammert.
K. H. Alopaeus,
Avioliittoonkuulutettiin pääkirkossa viimeis pyhänä ensi erä: alaupseerisotavaen soittokunnassaPietari laakonpoikajaittellinen Sofia Albertina Ahlgren.
Turun polisitamarin ilmoituksia. Joulukuun16 p. ilmoitti ajomiesHeikki Juhanpoika hänen asunnostansa Luostarin korttelissa n:ro 146 varastetun hopiakellon messinkiviljoilla ja kulta-avaimella.
17 p.
varastettiiu palovartian Kaarle Nummelinin hopiakello.
Kaksi kertaa varkaudesta rangaistu inaau-kulturi suutarin-oppilas Juha Wilhelm Wilenius Uudestakaupungista, jolla oli ylummelinin «arastettu kello, otettiin kiini, ja koska hän on tunnustanut var— atztaneensa, saa hän tuokionsa kämnerin oikeudessa. 18 p. varastettiin proumimieheltaF. Maskulinilta ajomies Domanderin talossa 2 ruplaa 25 kop. hop.
Kerran ennen vartaudestarangaistulöysämies Juha Kustaa Lillja on syystä luultu mainitutrahat varastaneen, ja sentähden kiini puntu.
Samana paivana toi tehtaan työnainen Mar. a Tamnell polisikamariin puolivillasen tapanlämsäl, , jonkahän tämänkuun 14 p. Ryssänkirkkokadnlta löysi.
19 p. ilmoittiI:ksi laivan perämies I. F. Gröndahl häneltä kadonneen piipunpesän, joka oli mursun hampaasta tehty; 2:ksi löysi palovartianvaimo luhanna LindinPrinkkalan talon portin lavestä kaksi puria mäkihihnoja; 3:ksi läänin yhteisen sairashuoneen hullu-vahti oli tämän kuun 15 p. jään lävestä Aurajoelta löytänyt paperityytin, jossa oli liki kolme naulaa pieniä tapetti-nauloja.
— 20 p. sanoi patkari Matti Blomberg eräänä päiväna viimitz marraskuulla kadottaneensa hylkeennahtasen lakkinsa.
21 p. ilmoitti I:ksi salvukisälli Kaarle Korsberg Uudelta toriltalöytäneensävähän rahaa; 2:ksi Somiston yksinäisen talon torppari Taavetti Satomäki Loimaan pitäjästä, tietämättömällä rtoanvsaal, la Uudella torilla kadottaneensa säämiskäkukkajossa oli 12 ruplaa, nimittäin 2 kolmen ruplan, 2 yhden ruplan sekä kolmen ja yhden mar nse” teliä; 3:tsi rouva luhanna Rignell, että 2 !. Zten ruolalusikkaa, merkityt toinen puustaveillaI. I. R.
ja toinen nimellä Theodor, oli kadonnut hänen kodostansa; 4:lsi löysi kirjansitojan Randenin trenli Joonas Herlin Isolta Hämeenkadulta säkin, jossa oli pieniPullitko kilohailia ynnä muuta traumaa.
Kotimaalta.
Suomesi senaatti on tämän joulukuun 3 r. asettanut Tyrväan nimismiehen P. W.
Gallen henkikirjottajaksi YliSatakunnankes»> ö—iseen kihlakuntaan Turun ja Porin lääniä. ! Hämeenlinnan maaherra on Kärkölänni-! misnneheksl määrännyt maakanslistin A. F. . WSuömel^älousseuran vnmeis kokouksessa luettiin Keis. M:tin armollinen kirje, niime marraskuun 10 p:ltä, jossa ilmoitellaan Keis. M:tin armossa hyvaksi nähneen antaa luvan Porin maaviljelysseuran asettamiseen pohjaisissa osissa Turun jaPorin lääniä.
Talousseura päätti pyytää maaviljelyksen toimikunnalta senaatissa 550 ruplaa hop. ylioppilaalle F. Ingmannille matkarahaksi ulkomailla kahtena vuonna tutkimaan maamiljelys-oppia.
Turun kehruja kutous-koulun opettajattareille mamfeli Hobinille ja neiti Holmbergille seka Kesälahden kehrukoulun opettajattarelle Ahlqmistille päätettiin myöskin alamaisuudessa pyytää muotista apurahaa.
Seuran kunniamerkki annettiin sahatrengille Juha Niiraselle japiialle Ulrika Lemaselle maamittari I. Kumlinin palmeluksessa Oramikoskella Leppämirran pitäjässä. Kullattu hopiainen ruokalusikka annettiin lehmäpiialle Eva Lovisa Antintyttärelle uskollisesta palmeluksesta vapaaherra Melinilla Kuljun kartanossa Suoniemen kappelissa.
Pappein kokoub aivotaan pitää Turussa vuonna 1863.
1808 ja 1809 vuoden sotavanhukfille on Turun apukassa jouluksi jakanut 1, 429 ruplaa. Kassassa on vielä jalillä 459ruplaa 53 kop. Tämän vuoden kululla oli näitä sotavanhuksia kuollut 84. Mutta viela heitä näkyy oleman paljo eleellä, niin että kassan varat tarvitsevat lisää että tulemanakin muonna taittaisiin heitä muistaa.
Turun säästöpankkiin oli 1860 vuoden kululla 1376 henkeä pannut 49, 777 ruplaa 45 kop. ja samalla aikaa oli sieltä otettu ulos 38, 823ruplaa16 kop. Ialilla oli saastoön-paniain marat 242, 386 ruplaa 96 kop.
ja kassan omat marat 33, 978 rupl. 46kop.
hop.
Porin kaupungin porvaristo päätti tämän kuun 18 p. anoa sinne kauppakoulua ja suostui maksamaan sen kustannuksen lisäavuksi 1, 500 ruplaavuosittain. (P. K. S. ) Moppilaisten huoneen rakennuksen avuksi on Helsingissä pidetyistä ilta-luennoista tullut 17 ruplaa 60 kop. Mteensä on tähän kassaan karttunut 26, 893 ruplaa 55 kop. hop.
Wanajassa pidetään ensi sunnuntaina kirkonkokous, jossa aivotaanhallitukseltamennä pyytämään että kaikki asiakirjat ja todistukset annettaisiin suomen kielellä; myöskin keskustellaan mitenkä Arkangelin kulkukauppiaat saataisiin haviamaän. (Ham. ) Uusia kirjoja.
”Minä olen”! eli lesuksen ääni myrskyssä, kirjoittanut Neuvman Hall. Suomennos; Turussa I. V3.
Lilljan kirjapainossa 1861. ” Tämä alkuansa englantilainen kirja on, niinkuin moni muukin Englannin kielestä kaanetty kirja, kaunis, lohvuttavainen jahyvin sydämmellisesti kirjoitettu. Sen hinta on 60 penniä.
”Vseinelsenniemi. Kuvailema seskenmennestse ajasta. Turussa I. W. Lilljan kirjapainossa 1861. ” Kaunokirjallisuuttakin rupee kielellämme jo vähitellen ilmestymään.
Tämä on samaa laatua, ja onkin sen puolesta kehuttava etta tapaukset siinä tapahtuvat varsin vilppaasti; suomen kieli siinä myöson hyvin sujuvaa. Semaan en vastenmielistä että tämä kirjainen on painettu menykkeillä, jotka eivät kuitenkaan näytä y Sanomia Turusta annetaan tulevana vuonna 18ft2 samankokoisina ja samalla tarkoituksella kuin tänäkin vuonna. Näitä saavat siis halulliset tilata tulevaksi vuodeksi kirjakauppias I. W. Lilljan konttorissa Turussa 50 kop. hop. , mutta Turun postikonttorista irtaimissa laukuissa pitäjiin meneviä 70 kop. , muissa postikonttoreissa 78 kop. , siihen luettuna myös postiraha za postimestarin vaivanpalkta.
II Hnoitukfia painettaviksi näissä sanomissa vastaanotetaan I. W. Lilljan kirjapainossa.
lotaiftsta painetusta rivistä, sisältiivä 45 puustavia, maksetaan 2 kop. hop. paino-palklaa.
Lähimm. Sunn. Joulusta saarnaavat:
Paa-Mlossa, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Tervaueu; Ruots. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Stenström; Suom. ja Ruots. Ehtoosaanan: Warapatztori Saxe^n.
Hthrnh. -lirlossa, Ruotsia: Warapast. Malmström.
Hinnan Nrlossa, Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Uudenvuoden-päivänä saarnaavat:
Pöä-lirl«ssll, Suom. Aamusaarnan: Pastorinapulainen Tervanen; Ruots. Aamusaarnan: Pääprovastl Renvall; Suom. Ehtoosaarnan:Warapastori Indrin; Ruots. Ehtoosaarnan :Pastorinapulainen Stenström.
Vehruh. -lirtossa, Suomea: Waraftatzt. Malmström.
Linnan lirlosfa. Suomea:LinnansaarnaajaLindman.
Hiippakuntainsanomia. (Turun. ) WirkavapllUk on pitkitetty tulevan helmikuun loppuun saakla Hämeenlinnan alikoulnn opettajalle A. I. Petterssonille papin tutkinnon käyväksensä.
Määrätty pastorin apulainen Hämeenlinnassa F. F. Colerus M— L aikaa toimittamaan mainittua opettajan virkaa. Haettavana uusi kaupungin-kappalaisen virla Hollolassa, kirkkoherran virka Lemlannissa, kaftftalaifeu virka Sottungatzsa ja saarnaajan virka Ullavatzsa, seka lisä-opettajan virla Turun alitoulutzsa, opettajan ja apuri-opettajan virta Pietarsaaren alikoulusf «, toisen lisä-opettajan virka Waafan ylikoulussa setä toisen opettajan virka Godbyn alikoulussa.
(Porvoon. ) Waluuskirjan saanut v. t. kappalainen Ristimässä, Sulkavaan nimitettykappalainenWP.
M. IngmanPadasjoen kirkkoherraksi.
Haettavana Sulkavlm kappalaisen virka.
ÄuoUeita Turussa. Joulukuun 19 p. palovartian alaupseerin Kustaa Lindqvistin tytär Sofia Wilhelmina 30 vnotisena, salvukisälli Juha Wikström 31 vuallfenll, tehruhuoneenlainen Sofia Teresia Nyberg Helsingistä kuollut tehruhuoneeösa täällä, vaimoihmif «tÄnStitna NisäMannströnun poikaHjalmar Aleksanter1vnotisena 20p. överstiO. W. Stranssinpoika Otto Evert 1toJ 5 k. vanhana, 21 p. trenti Roosin lesti SH2aria 2ltttitrtr)tär 69 vuotisena, tinnfev+iä JuhaLindblad 66 vuotisena. 22 p. tarffa-oi^pujnpatalionoin tortaf. tajan apuri, fenraaliniajuriporooniKustaa von Roehen 53 vuotisena, salvukisällin Kaarle Wilhelm Vjtzholmin tytär Amanda Eleonora ihntoHfena, 23 Sanomia Turusta.
M52 Perjantaina Joulukuun 27 päivänä 18M.
p. vllimoihmisen Fredrika RofendalinpoikaAleksanteri 3 kuukauden ijällä, 24 p. Ponvoon neuvomiehen lisak Karlstedt mainaan lesti Helena Sofia Östlund 69 vuotisena.
Toim. mmst.
Wintalasta 10 päivä joulukuussa. lotenki merkillisesti on meidänki seurakuntamme edistynyt. Muutamassa vuodessa omat tytöt oppineet oikeen hymäksi laulamaan, kuin niitänoin kymmenenki on yhdessä joukossa pyhä-iltana ja kämelemat pitkin talojen malia, niin he laulamat niin koriasti että siellä luulisi oleman kaiken maaliman pillit ja pelit soitettamina. Mitä he sitten laulaa, kysynee lukia. Empä siinä tiedä juurisen parempaa perustusta kuulleeni kuin kullastaan maan huutamat, miltä on kulta karannut, minkä muuten hyljännyt ja pettänyt; ja kuin yhteen tulemat ja omat aikansa jutelleet, sitte mennään käymään toisessa talossa, jossa matkalla pääsee semmonen surkia uikutus niinkuin ennen Raamalaisten parkuminen.
Ilmat omat olleet hymät, mahan pakkasta toisinaan; miime marraskuun lopulla rajusi niin komasti että monessa paikassa repi kattoja aiman pilalle; yhdestä harakka-myllystä oli simaltanut siipitukin poikki ja mienyt siimet maahan.
Muutamat ajattelemat tehdä uutta kysy.
mystä tulemillen maltiopäimillen, johonka niin monen valtakunnan keisarit ja suuret ruhtinaat sanotaan kokoontuman. *) Se kysymys olisi Suomen-maan talmen lyhentamisestä. Jos ensin kysyttäisiin, tyytyykö Suomalaiset siihen, jos talmi lyhettäisimaan kahdeksi kuukaudeksi? Waan millä keinoin se kämisi laatuun? Minä luulisin sen käymän hyvin laatuun sillä keinoin että juhla muutettaisiin ensin likemma köyriä, ettei sitä malia jäisi kun korkeintaan 3 miikkoa ja sen mukaan kaikki muut juhlat siepattaisiin toisen verran likemmä toistaan, niin että Erkin päivä tulisi nykyisen Maarian päivän ajaksi, sillä manhain sananlasku on: ”kyllä kesä tulee, kun Erkin päivä tulee”. Kuin sellainen lämmin päivä kuin Erkki on tulisi talvea vastaan, kyllä täytyisi talmen pehmitä.
Tällä lailla menyisi kesaki paljoa pidemmäksi niin että Juhannuksen ja Jaakon päivän malia olisi ainakikymmenen miikkoa.
Sitten Suomen maanmiljelyski voitaisiin saada paremmalle kannalle, kuin olisi pitkä kesä kuokkia ja ojia; olis tuo helpompi monelle köyhällevaatteenhankkimisestakin. Kyllä tämä muuten kämis hyvin laatuun, jos maan ulkomaan asia-miehet tyytyisi tähän *) Se on turhaa juttua.
keinoon, maan kuka-ties jos ne rupenvat pelkäämään ettäSuomen maan kylmyys laskee heidän vaivaksensa, kuin sitä Suomesta ulos ahdistellaan, maan nutäspä me siitä; pitääkös meidän enemmän kylmässä kitumaan klm heidänkä. Jos eimät he tahtoisi meidän neumoimme tyytyä, niin pyydanpä maihettaa Suomen-maata Franskan valtakunnan kanssa taikka muun semmosen, joka onpahin vastaan tiuskumaan; antaapa tulla sitten ulkolaisen tänne hienoilla plutin merkkosilla housuilla koettamaan mitenkä se ru-. pee panemaan. XnnBt«mtin ?ok«l».
alkaa hämärä Kruunun torpista kruunun maalla joulukuussa 1861. lotenki merkillistä olis meidänki asuntoa antaa yleisölle tutuksi, ensiksi siinä että meillä on enimmällä osalla hyvin pitkä kirkko-matka, noin 7 eli 8 virstaa eli 2 penikulmaa. Täältä kulkee yksi osa Soinm kirkkoon, yksi osa Alajarven ja Wintalan. Tätä maan paikkaa nimitetään Alajarven ylämaaksi. Jokukymmenen vuottatakaperin oli tämämaa aivan autiona, vaan köyhyys janälkä on ajanut tänne irtanaista kansaaitseään elättämään. Nytlöytyy täällä, armiolta sanoin liki kaksi sataa asukasta, jotka raukat olemma oikeen kovassa pulakassa, kuin meitä vaaditaan taksvarkillä eli oikeimmin sanoin työllämme kruunulle vtroa maksamaan; raha ei ensinkään kelpaa, juuri kuin me olisimme niin kovin raakoja, ettei voi rahalla itseään pelastaa, vaai? pitää antaa ruumiinsa zraivan, vaikka emme viela ole saaneet varNiaa tietoa, missä meidän pitää sitä työtä tekemän.
Joka toinen viikko tulee meille aina uutta ja uutta asetusta; kuitenki ovat nämät käskyt ja asetukset niin peräti voimattomia ettei kruunun palveliat voi »mille mitään tehdä, josta olemme tulleet jo niin vahvaan epäuskoon ettei Keisari ja läänin kuvernööritiedä ollenkaan koko semmoisista jutuista, vaan paremmin luullaksemme alhaiset virkamiehet aikomat pettää meitä itselleen isoja taloja rakentamaan, jotenovatki saaneet muutamia heikompia tuomioillaan niin pahaan pelkoon että ovat jättäneet töllinsä ja asunto-paikkansa aivan kylmille ja lähteneet kerjuulla ja osittain työ ansiolla itseänsä ja lapsiansa elättämään, ja näin käypi kalkkien luultavasti jos semmoinen päätös tu!ee että työllään pitää maastansa veronmaksaa, ja kukas tuota voipi tehdä kuusi tahi kahdeksan viikkoa työtä omassaruv«sfaan, kun ei saa maasta miljaa kun kolmeksi viikoksi. Iajos tämä maa olisi hyvaä että.
siitä voisi joskus toivoa hyvän saadon, vii»r kavifi se jotenki laatuun, vaan maa on peräti paksua kalliota melkeen ylensä niin etta nevojenki alla on harmaa kivinen perustus ja yksi osa palanut niin pohjaa myötenettharmaat kivikot paistamat että outo luulisi o—levan nevalla oikeen aika lammas-lauman. Se meillä on viela valitettava asia, kuin emme voi saada sanomalehtiä, joisttulisimme tuntemaan mailman asiat. Wahä meillä on totuuden sanan kirjoja ja vielä ! vahemmän muita luonnollisia, niin että jo H. P.
(Lähetetty. ) Kirje Erkille. Turusta joulukuun 19 p. Oma orpanani! Joku viikko sitten kirjoitit minulle että on toimitettuLainakirjasto sinunkin kotopitäjääs, joka oli hauskaa kuulla. Minä toimoisin että olis osan ottajia siinä hyvässä tavarassa jahy.
leisön suosiota saavuttavan. Hinta on 32 penniä.
”Lukemisia Kansalle” on kaksi saatu «almuksi, nimittäin n:ro 153 Kaksi kertomusta Ihmiskunnan historiasta, Ihmisen julma kiittamättömyys ja pedon jalo kiitollisuus ja n:ro 154 Yhteinen Ihmiskunnan historia l.
Frankkien kuningas, Roomalainen keisari Kaarle suuri ja ruhtinassukunsa.
Edellinen maksaa 8, jälkimäinen 16 penniä. Kumpikin sopima kansan luettamaksi.
Rymattylästä joulukuussa 186!. Olisi täältäkin jotain silloin tällöin Sanomain lukioille ilmoitettavaa, mutta ei ole mitään näkynyt, johon sekin lienee syynä että täällä puhutaan niin huonoa suomenkieltä, ettei kukaan armaatkaan yleisölle kirjoittaa, maikka välisti mielisikin, sillä se maalisi kieliopin taitoa, jokatekisi murteen puhe-kielestä kirjakieleen.
Mutta mitä se ihme, koska ei täältä ole näkynyt monta mirallistakaan ilmoitusta, sillä esim. kappalaisemme on sairastanut jo lähes kaksi muotta,
jolla ajalla kuitenki oli muutaman miikon liikkeellä
ei sitä ole näkynyt, kumminkaan näissä Sanomissa, kuka hänen Mirkaansa toimittaa, niinkuin olen muolta nähnyt. Wiime suvena sai täällä kolme renkiä Huoneenhallitusseuran kunnia-merkin pitkästä ja usko!lisesta palmelluksesta; eikä sitä ole näkynyt ilmoitettaman. Msi rusthollin emäntä ilmoitti polisikamariin, Turun syysmarkkinoilla häneltä marastetun rahakukkaronsa; ei sitäkään ole ilmoitettu,
lieneekö pölisit markkinain muoksi sen unohtaneet?
Lukutaito on täällä huononpuolinen, joka ei ole ihmekän, kuin ei täällä ole kouluakaan, eikä siitä kuulu vieläkään toimoa oleman, janiin on tamaus, joka on perustus lukemiseen, yleisesti puuttumainen jakäsitys sen jälkeen.
Sanomalehtiä lumetaan harmakselta ja suuri osa ei niitä kärsittään, ja muita kirjoja on sangen vähä. Kirkko-meisu on täällä, niink— uin koko maassamme, apua tarmitsemainen. Riihittämisen aikana paloi täällä yksi riihirakennus, joka ei ollut makuutettu maalaisten yhteisessä palomakuus-seurassa.
Wiimekuun 26 päivänä kämi täällä niin kova »nyrsky, että repeli kattoja huoneista melkeen joka talossa, pirstasi tuulimyllyt, kaasi aitoja ja suuria puita metsissä, särki laseja akkunista ja muita senkaltaisia. Erään talon isäntä oli varustamassa riihirakennuksen kattoa myrskyn kestämäksi, mutta samassa heitti myrsky katon kokonaan alas, jossa isäntä myös tuli seurassa, jossa häntä sattui niin pahasti, että kohta lääkärin apua etsittiin, joka sinne mennessänsä myös oli hengen pulassa, koska myrsky heidän mennessänsä vähäisen rauman yli, ensikerralla ryöväsiheidän jäänkappaliensekaan, josta he tuskin maalle päasimät, ja toisen erän koettuansa tuskallaylipääsimät.
Eräänrenkin sanotaan luistimassa ollessaan kaatuneen, tämän kuun alussa, reisiluunsa poikki. -— Oraat näyttää täalläki oleman hymänpuolisia.
Tilain halkaisemisesta ja torppain mapaaksi myymisestä, josta puhutaan Sanomissa nummero 46, on minun ajatukseni se, ettei sitä ehdottomaksi määrättäisi, vaan sillä ehdolla, että luvan pyydettyä määrättäisiin tarkastajat jotka katsoisimat jos se on hyödyllinen, kumminki torppain myymisessä, sillä ei, täällä merimaissa, ole paljo niin amaria tiloja, ettei sitä viljellyksi. saisi, ja tapahtua taitaisi, että joku köyhä ja huoletoin isäntä joka näkisi hamiööntulemansa, myisi yhden maankappalen yhdelle, toisen toiselle torpaksi, siksi ettei olisi kuin tontti, johon tila on rakennettu, jalillä: suuremman hinnan hän saisi tilastansa, sillä se on tosi että vähemmistä tiloista maksetaan enammin kuin suuremmista, ja juuri sentähden että niitä saadaan vähemmällä maksolla, mutta tila olisi kokonaan hävitetty. Tilain mähiksi halkaiseminen vaatii taas enämmän metsää kuin isommat, niitten monien huonetten rakennukseen ja lämmitykseen; on täällä esimerkkejäkin, että tilan moneksi kipenäksi jakaminen on hämittänyt metsän autioksi j. m. s. Mutta se on myös tosi, että vähemmät tilat taitamat tyyskemmin tehdä työnsä jamalttaa pieniä vahinkoja. Mutta se olisi minun ajatukseni, ettei kumminkaan täällä merimaissa olisi soveljas sitä vapaakfi laskea, sillä täällä omat melkeen kaikki tilat pieniä, ja löysää kansaa ei täällä ole liiaksi, koska ei palkollisia kunakaan muonna joka tilaan tarpeeksi piisaa, eikä paimämiestä saa kuin suurilla lahjoilla. Waivaisia täällä on mahmasti, mutta suurimmaksi osaksi edesmennein torpparien, jos joku muittenki, lapsia. Tilan miljeliä
s— n— i— a.
peli ja Naantalin maaseurakunta.
Helmik. 11 „ Maskun pitäjä ja Wahtoon „ kappeli. „ 12 „ Nousiaisten pitäjä. 13 „ Marttilan pitäjä ynnä Kosken, Euran ja Kalinaisten „ kappelit. „ 14 „ Liedon pitäjä. 15 „ Pöytyänpitäjä ynnäPrunkkalan ja Vläneen kappelit.
Porin makasiiniin.
Ilisatakunnan Alinen kihlakunta.
Tammik. Bp. Kokemäen emaseurakunta A:sta Kehon.
9 „ Samaa seurakuntaa K:sta N:nään.
19 „ Mainittuaseurakunt. N:nasta Tehen.
11 „ Muut osat Kokemäen emäseurakuntaa.
13 „ Harjavallan kappeli.
14 „ Köyliön pitäjä.
15 „ Säkylän pitäjä.
Alisatakunnan kihlakunta.
16 p. Merikarvian pitäjä ynnä Siikaisten kappeli.
Ahlaisten ja Normarkun kappelit.
Poomarkun ja Kullan kappelit.
Porin maaseurakunta A:sta M:mään.
Muut osatmainittua seurakuntaa.
Ulmilanemäseurakunta A:sta L:lään.
Muut osat Ulmilan emaseurakuntaa.
Nakkilan kappeli A:sta Ninaan.
Muut osat Nakkilan kapp.
Euran pitäjä ynnä Honkilahden kappeli.
Kiukaisten kappeli ja Vlaneen kulma.
Lapin pitäjä ja Hinnerjoen kappeli.
Rauman maaseurakunta.
Eosuar, ajoen emäseurakunnan joka kuuluu niinkutsuttuun rälssiläänin alustaan.
Muut osat mainittua seurakuntaa eli niinkutsuttu meroläänin alusta.
30 3, , 4, , „ 5 „ Lumian kappeli.
Msatakunnan Keskinen kihlakunta.
Helm„„ik. 76p„. SKuaorknuienmpeintäkjäa. ppeli. „ 8 „ Mouhijärmen pitäjä. 19 „ Suodenniemen ja Lamian „ kappelit. „ 11 „ Tyrmään pit. A:sta K:hon. „ 12 Samaa pit. K:sta M:mään. 13 „ Samaa pitäjää M:mästä „ U:hun. 14 „ Muut osatTyrmäänpitäjää.
Tampereen makasiiniin.
Msatakunnan Alinen kihlakunta:
Tammik. 19 p. Ruoveden pitäjän osa ynnä „ Kurun kappeli. 13 „ Hämeenkyrönemäseurakunta „ ynnä Wiljak?a!an kappeli. 15 „ Ikaalisten emaseurakunta ynnä Parkanon kappeli ja lämijärmen kirkkokunta.
Ulkomailta.
Englannin kuningattaren Viktorian puoliso, prinsi Albert kuoli tämän kuun 14 p. , jättäin jälkeensä9 lasta, joista manyin poika korkian äitinsä jälkeen perii Englannin kuningas- istuimen. Prinsi Albert oli kolosin Saksasta, syntynyt m. 1819 ja meni Englännin kuningattaren kanssa naimiseen v.
1849.
Kauhia mayingon matkia pääsi Mallalleen suuressa sokeritehtaassa ja tavara-makasiinissa Antverpen kaupungissaBelgian maalla. Ei ainoastaan paljon tamaraa, mutta msuyrömsaknisnai, hmisiä hukkui siinä; 19 henkeä sai mutta monta muuta pahoja tulihaamoja.
Tamarain hämiö on armattu 18 miljonaan frankkiin (1 frankki tekee noin 25 kop. ) Kruunun verojyvät maksetaan tulemana muonna 1862 seuraamina päiminä:
Turun makasiiniin.
Misatakunnan Alinen kihlakunta: Tammik. 13 p. Huittisten ja Punkalaitumen pitäjät sekä Wampulan „ ja Kauvatsan kappelit. 14 „ Loimaan pitäjä ynnä Alastaron, Metsämaan ja Drihpään kappelit.
Mynämäen kihlakunta:
15 p. Navon ja Korpon pitäjät sekä Houtskärin kappeli.
18 „ Rymättylän pitäjä ja Merimaskun kappeli.
29 „ Mynämäen emaseurakunta.
21 „ Karjalan, Wehmalaisten ja Mietoisten kappelit.
22 „ Lemun pitäjä ja Askaisten kappeli.
Piikkiön kihlakunta:
23 p. Paraisten pitäjä.
24 „ Piikkiön pitäjä ja Kuusluodon kappeli.
25 „Nummen pitäjä ja Kakskerran kappeli.
27 „ Paimion pitäjä.
28 „ Saumon pitäjä ja Karunan kappeli.
Halikon kihlakunta:
29 p. Kemiön pitäjäkappelinensa:
Dragsfjerd, Westanfjerd ja Hiittis. 39 „ Perniön pitäjä ynnä Suomenkylän ja Ylikylän kappelit.
31 „ Kiskon ja Kiikalan pitäjät sekä Suomusjärven kappeli.
1 „ Uskelan pitäjä ynnä Perttelin kappeli.
3 „ Halikon pitäjä ja Angelniemen kappeli sekä tähän lääniin kuuluma osa Someron pitäjää.
Wehmaan kihlakunta:
4 p. Taivassalon pitäjä kappeli-nensa: Iniö, Kivimaa ja Welkua.
5 „ Laitilan pitäjä.
6 „ Pyhänmaan ja Uudenkirkon pitäjät sekä Uudenkaupungin maaseurakunta. 7 „ Wehmaan pitäjä ja Lokalan kappeli.
Maskun kihlakunta:
8 p. Maarian pitäjä ja Paattisten kappeli.
19 „ Raision pitäjä, Ruskon kapHelmik.
via kirjain ulos-antajia, ettei niin kävifi kuin meitin täällä Turussa on käynyt.
Täällä toimitettiinSunnuntaikouluunLainakirjasto kaksi «vuotta sitten käsityöläistenoppilaisia marten, ja tässä laitoksessa olikin mäha osan ottajia aluksi, mutta sitten miimeisen kesäkuun alun ei ole enää saanut lainata kirjoja sieltä. En ymmärrä mikä on syyksi tullut. Minä olen käynyt usiampana sunnuntaina kysymässä, koska saa lainata kirjoja, niin oli h:ra L:n vastaus aina:
”kahden viikon päästä saa”.
En minä joudu piirustamaan enää tällä erää, vaan elä terveenä; tätä toivoo oma orpanasi K— n.
Marttilasta. Wuösikymmenenkuluessä maanviljelys tosin karttuu, jos maan Luoja maata rutolta ja sodalta säästää. Niinpä siis meidänkin pitäjässä ynnä ylenemän väestön kanssa, maanviljelys samassaon karttunut, ehkä pitäjän miesten intoa tässä kohdin ei juuri luon ole kiittämistä. Kuitenkaan ei ole unohtettama, että sekä talollisten, että torpparien pojat, nuorina miehinä ollessa, omat osottainneet hyminki halullisiksi ”kuokkiviksi”. Näin tamoin siis monivienoinen rahka lviljamaaksi on muuttunut. Mutta isännäksi tai tilustuksen haltioiksi tultua, nämät useinki maaviljelysvehkeet pilaan heittämät. Siis olisi toivottava, että talon isännät maanmiljeliöinä pysyisimät, eikä herroiksi hankkisi. Warsinki oman pitäjän ja samalla isänmaan etua etsivälle, olisi melmollisuutena maamme peri-juurista elatuskeinoa harjottaa. Tätä toimittain maltettaisiin monta hallaa sekä usioita maanmiehen haittoja. Siis me Marttilan miehet, luopukaamme metsäja sahatyöstäsekä niitä seuraamista kaupunki-matkoista. Perillisemme ei suinkaan tämän asian suhteen työintoamme kiitä. Metsät tulemat mihdoin, ja omatkin jo monin paikoin niin huonoksi tulleet, ettei sieltä enää kelmollista rakennushirttäkän saa. Wähittäin tulee halkometsänkin puutos. Omat rakennukset olisimat kuitenki moimassa pidettämat, silla niiden nykyinen tila osottaa silmän nahtämästi asukkain siimottomuutta ja laiskuutta.
Mitä simistykseen kuuluu, niin on se ollut tähän asti aivan huonolla kannalla.
Syy tähän on ollut, että ensiksi ei ole ollutkaan varsinaista koulua eikä opettajaa, sillä ne, jotka koulumestariksi on kutsutut, eivät itsekkään ole osanneet oimallisesti lukea; toiseksi ei ole varoja eikä halua palkita kelpo opettajaa. Seurakunnan opettajain ja sanankuuliain keskinäinen mali myöskinnäyttää kummalta, siitä syystä, etlä toinen toistensa kanssa keräjiä käymät. Ilottava on kuitenki havaita sivistys-halun vähittäin heräjävän. Että näin on, voidaan päättää siitä että joka seurakunnalle oma. lainakirjasto nykyjän on toimitettu. Pyhä-koumluojanemssyaös nyt jo on joka yökunnassa, ehkä on vaimoihminen opettajana. Mutta uskottava on, että vaimoihminen useinki paremmin ymmärtää, millä tavoin lapsia tulee opettaa ja kasvattaa, kun joku mies ja marsinki sotamies. Rippikoulua käydään nyt pari kuukautta syksyin keväin, jota ennen käytiin muutama viikko.
-d Marttilan mies.
Ehkä vastedes ilmaantunee seikkoja, joista sanella sopii; taksi erää olkoon kyllin.
Helmik.
Turussa, I. W Lilljan kirjapainossa, 1861.
Painoluman antanut: Karl Aehrin.
Tammik. 17 „ Kankaanpään pitäjä ynnä Honkojoen ja Karvian kappelit.
Msatakunnan Keskinen kihlakunta:
Tammik. 20 p. Pirkkalan pitäjä ja Ilöjärven kappeli sekä Messukylän pitäjän osa ja Teiskon kappeli. „ 22 „ „ VAe:sstilaahLd:äeänn. emäseurakuntaa 24 „ Muut osat Wesilahden emäseurakuntaa sekäTottijärven kappeli.
Kastelholman makasiiniin.
Ahvenan-maan kihlakunta:
Tam„mik. 8 p. Saltrviikin pitäjä. 9 „ Finströminpitäjä ja Geetan „ kappeli. „ 10 „ Jomalan pitäjä. 13 „ Hammarlannin pitäjä ynnä „ Ekkerön kappeli. 14 „ Sundin, Lemlannin, Fööglön ja Kumlingen pitäjät ynnä Woordön, Lumparlannm, Sottungan, Koökarin ja Brändön kappelit.
maantten varrella joenrinteessä. Maat antavat keskimäärin 10 jyvän; metsää on talon tarpeeksi jamWäväksikin. Ostajafaapiastua taloon ensitulevan maaliskuun 15 p. Tyystemmän tiedonantaa G. A. Lindroos, asuvaporvari Forssellin perillisten talossa Puolalan mäellä Turussa.
lll^Kanlirautaa. rautapellejä. patoja ja pannujaselä muita valettuia ja pobtimiéta-lanfaa, | Kattopäreen-nauloja. tehtaan hintaan, ja tavallisia rautanauloja. i Tampereen vertoja tehtaan hintaan, setä »almiilfi tehtyjä miesväen vaatteita.
Atlunanllasia. monenlemyisiä, tehtaanhintaan.
Iso joullo seinäkelloja, moneen hintaan.
Suomen Teolsien lanpassa.
Näijerin-Nuotsin tan»u-olutta ja juotamaa tapteint Kroolin talossa vastapäätä vaivalstenhuonetta.
Tmun Tehtaan Rauta-puodissa Ison Hämeenladuu varrella.
Kattiloita lmuuripatoja). patoja, jalkaja paistinpannuja selä laslruNeja laitista lajista, arina-uuneja.
rauta-arinoita (halloja), pellejä, ryykky-uuneja. ryytlhrautoja, rattaan-putteja. hauta-ristejä ja marjoja, lyhdyn-kannattajia. kirjeitten topieitusloneita. lokanputteja ja kehriä, pöytiä, istuimia ja säntyjä N. m. Nautapuntareita ja kymmenluku-maakoja.
Paloruieluja ja santoja.
Päretaton-nauloja.
Usiamvaa lajia lukkuja. saranoita, alkunan-rautoja.
uuninja lomeron-oveja. lahvin-paahtimiay, M. Kaikki tamarat myydään määrättyihin tehtaan hintoihin.
Halataan ostaa.
Kauroja tamallisella hinnalla ostaa C. G. Lindberg. asuma Hamppulehrutadun varlella.
Pulltarpaä'(timotel. )heineinsiemeniä ostaa P. F. Sibelius entisessä Kingelinin talossa.
Ilmoituksia.
RvD. aaaftrjoittuiiut Turussa ottaa tehdälsensä kaikenlaisia fupaeiaöttoita, aina tilauksen mufaan, ja manhoja tinalatsensa. ja tekee ue hymälsi huoliaan hintaan.
Asuma ulkopuolella Anniutaisten tulliaSepänleslen Sundgrenin talossa n:o 9. C. H. Sjöblom.
Turun tauvungln yleisölle ilmoitan että minä tulelevai, tammikuun «ilmeisenä pälvänä, jos lekitilaa on. toimitan byvää tetoyeina-lajia myylämälfi, jos minä binnatfi saan kymmenen lopelkaa hop. leimiskältä ja heinät saadaan isommissa kuormissa kaupungin heinävuovin vköä; ja ne luin minulta tahtoivat oStaa h iiliä. tulee antaa ostosummansa tietää edesmenneen tauopiaaCederiu kirjurille A. I. Thulinille. jolaottia vaotaatilauksen. Tilaus pitää toimitettaman < ennen tammikuuBp. Tilattalrana on 40 aarnia heiuiä GuraSta joulukuun 19 p. 1861.
Gustaf Lähdenoja.
Kuulutuksia.
Tänne tulleessa viimis marraskuun 20 p:nä antamassa kirjoituksessa on Keisarillinen Majesteetti armossa ilmoittannt. että tilalliset saamat, mitenkä edellisinäkin muofina on heille ollut sallittu, myös elisitulnvassa ylöstannossa mapaasli suorittaa kruunulle m^ksettamat mero-, tiunti». arentisetä matanttijyväxsäja kauransa jyvissä tahi rahassa muoden lestiverohiunan jälkeen, tuljetuspalklaa lukematta, jota vastaan mylly-tullijyvät eli tullimyllyin merot sekä lviiilaarenti ovat matsettamat joko jyvissä taikka rahaosa vuoden varsinaisen verohinnan jälkeen; ja allöön veroumalsajia kiellettäkö enempää eli »Vähempää osaa kruunulle tehtävistä jyväveroistansa luonnon tuotteissa maksamasta eli jotakin näihin »eroihin kuulumista jymälajista suorittamasta; joka yleiseksi tiedolsi ja asianomaisten noudatettavatsi täten ilmoitetaan.
Turun Maalonttuorista. 6p. joulukuuta 1861.
I. A. Cederereutz.
Huao Sehauman.
Ote Turun kaupungin Pollsi-asetutsesta. annettu toukokuun 10 p. 1317.
Io:ksi. Wenheitä. isompia tahi lvahempi», ei saa vetää ja asettaa kaupungin torille, laduille, lujille eli ranta-paanututfille ja joli-rannoille neljän hopiaruplau80 lopetan sakon haastolla. Saman sakon uhalla ei myöskäänsaa läjittää hiisiä, palkkeja, plantuja, parruja, raatoja, eikä mitataan muuta puu-lalua torille, laduille, luisteille, paanutulfille eli lannoille.
11:lsi. Niin pian luin kaupungin lävitse juoksema joki syksyllä rupee jäätymään, tulee lunkin. jolla siinä on aluksia taikka venheitä, viemään ne pois taikkaottaman ylös. neljän hopiaruvlan80 lopetansakon haastolla sille jota ei tolmen päivän kululla joen jäätymisestä sitä ole tehnyt; ja sittr luu jää on tullut niin vahvaksi että matamasti talttaan sen päällä täydä^.
tulee sopimia ahventoja pesoja j»irutulsia valten avattavatsi ja viitottavaksi Pollsimestarin toimesta, niin on jokainen äsken mainitulla salon haastolla kielletty, joko sila ennen tahi jälleen talven kululla, muualla tuin sillä tavoin osotetuilla palloilla avaamasta eli pitämästä ahmeutoa; tuitenki on tarvareilla ja värjäreillä lupa aina pitää auki heidän käsitöillensä tarpeelliset ahvennot. jotka tuilenli ennen mainitun salon uhalla pitää niin aseteltaman ja merkittämän, ettei vahiogoita niistä tarvilse peljätä tapahluvali.
Tullen sen. zota viinan-poltotseusa. kellariin eli jotsiliu muuksi tarpeeksi tarvitsee ottaa jokl-jäätä. ilmoittaa siitä Polisimeslarille, joka asianhaarain mutaan osottaa soveljaan paikan jääu-ottoou, jota ennen mainitulla eteövastautftlla ei kalaan saa loisin tehdä.
27:tsi. Kaikki ajaminen, tamilien ja luiötimiuen joella silloin tuin jää oheitto, kielletään 2 ruplan 40 top. h«p. salolla täysi-ihmislllt, mutta lapset ja alaikäiset, jolla lälä vaölaem riklovat, pitää jontun pölisiläonä ollessa omilla vabemmiltansa raxgaielama ».
Fredr. Reinh. Tamelauder.
Tämän otteen oiliaksi todistaa Turun polisilau^rista joulukuun 17 p. 1861.
(Lähetetty. ) Wieläki sanainen Sanomien Turusta toimittajalle.
Epäilemättä monikin sanomalehtien lukia mieluisesti soisi lehdessänsa vahan ”ulkomaaltaki” näkemänsä virkattavan. Tällaiset tiedot kumminki vähittäinsanomien palstoista ovat kadoneet peräti. Mikä lienee tähän syynä? Eihän toi kieletty liene, niitä ensinkään painattaa? Soisin pikemmin mitä paremmin ulkomaaltasi taas jotakin saavani kuulla, samoin mitenkä entisiin aikoin lyhyesti totuin lehdessäni näkemään. Raisiosta, joulukuun 23:tena p. 1861.
F. Lindstedt.
Toimittajan vastaus. Ei ulkomaan uutiset kokonaan ole hävinneet lehdestänsme, sillä olipa sitä laatua viimis numerosfammekinpalanen, eikä niitä myös ole kielletty kirjoittamasta; mutta tosi on ettei syksyn puoleen juuri paljon mitäkaan niistä ole virkattu. Syy siihen on ollut ensiksi, ettei ulkomailla juuri suuria ulkonaisia tapauksia ole tätä nykyä tapahtunut; tosin vielä aina yhäti kestää sotaa Amerikassa, mutta sitäkin on niin kehnosti käyty, ettei siitä ole ollut suurin mainittavaa; ja toiseksi, maikka ulkomailta ainakin olisi jotakin lausuttavaa, ovat ne tiedot jääneet pois paistoimme vähyydenkin tähden, sillä kun kotimaan uutisia ensin on lehteen soviteltu ja mitä muuta kullakin kertaa on ollut yleisölle mietittävaksi annettaman, niin ei ulkomaan uutisilla enää ole ollut tilaa, kun niitä on aivottu sommitella.
Lehteämme olisikin tarvinnut senkin vuoksi ja muistakin syistä enentää, mutta kun on tahdottu pitää entinen hinta, niin ei lehden laventaminen käy laatuun. Kuitenkiaivomme tulevana vuonna miten mahdollista on, kokea siinäkin kohden auttaa asiaa ja parantaa tapaamme.
Huutokauppa.
perjantaina tulevau tamnlltuu3 p. iv. 1862 allain tello 10 epp. myydään julkisella huutokaupalla, niillä ehdoilla luin toimituksessa likemminilmoitetaan, lorkian kruunun kustannuksella 3 tulivuonotta ynnäniihin kuuluvat salpavuut ja tasakäutävät. HlMtolauppa aljetaau Uudenmaan tullissa, jioia sille Dienuään Hämeeulullilli ja vlimelsetsi Amiinr. uotetulliin; tarjomutset tulevat forfiain oftaiiomaioten tultittav^lsi. joka halullisille ostajille ilmoitetaan. Turun l)uutofjmarte>tn joulukuun 24 p. 1861.
A, Forsjman.
Myytävänä.
HTapu-niminen manttaalin verotalo Hauholan tyl! :ä Pusulan kappelissa Lohjan pitäjäli. Talo setä maat ovat Tavarain hintoja Turussa.
Rukiit 6r. 30 j. i 6. 50 f. , rukiinjauhot 6r. 70 ja 6 r. 80 k, . faur. it 2 r. 70 ja 2 r. 80 f. , ohrat < t. 50 k. , atfofet berneet 6r. 50 k. , {»armaat hernee, 5 r. . silotat 8 r. tyun. -, ohran-kryynit 26—27 f. , lau> tan-rim?u{t 29—30 t. kapalta; humalat 10 t. naula; tuore naudanliha 65 f. aina 1r. 20 f. , valvattunaudanliha 1 r. Aina 1 r. 2!) f. , tuore lampaanliha 90 f. aina 1 r. , ralvattu lampaanliha Ir. 60’. . tuore sianliha 1r. 80 k. Aina 2 r. , miu 4 r. , tali 3 r. , heinät 7— k. leiviolältä; perunat 35— l. nelifo; munat 35—40 k. tiu; kuivuset halvot 1r. 10 f. , mänlyset Ha!, votBo— 90l. kuormalta; palovi!uaBN— 9s f. kannu.
Suometar 