Oulun Viikko-Sanomia N:o 41. Lauvantaina 9 päiw. Loka-kuuta 1858
Huomcna s^iarn>iaw,itDulun kirkossa: Suom.il. ja ruots. puolipaiwä: saarnan v.Past. Inq man.Ebtoo-saarn^n v.P.ist. Wackwal>. Linnassa: v, Post. Heitel. Wanhan merimiehen lauseita. Merestä ja se» liikunnosta.
(Lisää 3« >nr»o>i.)
Se lämmin, joka tarmitaa» »vcdcn höyryillä uoilsemiscen, o» ainoastaan kolmas osa siitä lämpimästä, jonka anrinko lähettää maamme päälle
Tällä lämpimällä, joka merestä nostaa »veden höyryinä ylös ilmaa», o» laskettu olovan 1lNliljoiia» hcmoisen woima. Näin isolla moimalla kohoaa ylös illerestä se mesi, joka sitte lankeaa sateena maahan, jota sc »virlvoittaa ja saattaa kaslvamaan kaikellaisia kasivttja, walllsitle ojii» ja jokihin, ja panee monellaisia fcinollisia rakennnksia liikkeelle ja juoksee jällee» mcrecn
Lnoja on sttonnt »ooi,»allaan auringon ja sen ympärillä jnokscivat kiertolaiset cranmattomiksi toisiinsa; se sama »voima, wlt>woima, panee »redenki» liikkeelle
— Kn» cntineu Macedoniau knningas Aleksander suuri oli sotarclkellä Indiaan ja hän lähetti Nearchon senroincc» Indus mirtaa alas mereen, kummastutti näitä, nähdessä nluksensa, jotka olimat sywällä »vedellä, yhtäkkiä jääneen kuiluille. He näkimät nyt ivcde » mnoroon noiiscivan ja laskenma»
Nekiu jo tnlilvat »vähällä täällä olonsa ajalla tnntemaa», että kiiu, joka on likemp.niH maata kuin aurinko, kohoitaa mercil yli kulkeissaan »vcden aallolle, joka k.)llä meren keskellä ei ole kuin muuanta jalkaa korkia; mntta kun sc f»»n muassa knlkcissaan kohtaa maan, täytyy sen pysähtyä siinä klilnssaan, ja siksi se uousec hyminki» korkiallc luuut.nnissa paikoissa rannoillc
Niin kohoaa »vesi Amerikan merc» tahdissa nonsnmedcn aikana aiua 80 jalkaa korkialle tamallisesta määrästä, ja toisen »unoro» taas sama» »verran laskcupi. Tämä kuu» »ostama ja knlettama aalto kulkee hiljaisuudessa, cikä »iiu Pauhaten kuin tullien nostamat
Isoin t,>nlcn nostama-aalto on ainoastaan noin 25i jalkaa korkia ja 15 syllä» symyydcssä ci tunnii myrskytnlilenkaan »vaikut, is enää »vcdcssä. Mntla myrskyin aallot oivat häivittä»vät; !luuslNv!,’si kohoaa aiivau tasaiscsti
Alnoastaan hicta-iuataloilla ja kiivikkokarcilla knnln» scn »virta, ja sc panhn ilmoittaa hylvälläkin ilmalla mcrimichelle matala» oleivan likellä. Mutia kun nousu wesi merestä tnlce jokihin, niitten winaa»vastaan, nousee siinä loiva »vastarinta ja pauhu; meren uonslnvesi ottaa »voiton, painaa joen »virran allensa ja aaltona, »välistä joen lc»vyisenä »välistä kait.iscmpana, mcnnä huristaa ylöspäin jokea »vastcu cittistä »virtaa
Tätä kumina nähdään Amerikan ja Franskan lokien siinssa. — Mutta onpa meressä »vielä mirmcliäkin, joissa mesi pyörii ja »vetää sisäänsä mitä päälle sattn». Mistähän näitä tulee, taidatte ajatella
Otettahan koskessa nähneet pieniä ja isompia »viriueliä eli pyörteitä olema», ja ne olctta nähnect siitä t»lcw,nl, että koskessa on kimiä, jotka paikoittain murtamat »virran jnoksnn. ja kimicn alle tnlee pyörre eli »uirmeli
Inuri samasta syystä llmanpi mereeilki» »virmcliä eli pyörteitä. Meren »virta eli nonsnmcsi mnrtnu saarien kohdassa ja tiiitte» takana, jossa nousnlvedc» »virran haarat kääntymät täyttämään saaren alnstaa ja kiertyivät »virivcllksi. Sellaisia pyörteitä on Italia» tienoilla Calofaro (manhain Ol>»>)lll,8), joka kuitenkaan ci »voi tehdä isoille laiivoillc »vahinkoa, jos päällitseki!! pnrjchtimat
Olipa Neapclissa milinoi» eräs micsnimeltäNikolo, joka oli »iin riiumiinsa rakenimksclta luotn, että hän »voi elää 4 ja 5 päiwää »vedessä »idc» ja siikcltain. Tätä kutsuimatki» kumppauiusa Kala-Nikuksi
Jos hän oli kanma» maalla, sai hän komau pinnail ahdiötnksc». Eicilian kuningas Fredrik lehoitti tätä Nikua snkcltamaan ja tniklmaan (5alosaro-»uirwclin pohjaa. Kerran snkelli ha» »vinvcliin, »nutta toisella kerralla hukkui hau siihen
Wnonna 1l”,74 hyppäsi Epanialais 18 »vuotias lucrimics samaau wirlvcliiu ja katosi. Niiden »vnoden perästä näki»vät muutamat kalastajat eräässä mcrcnlahdessa ihniise» näköisen otuksen, jota ciivät saaneet muntcn kiini koin »verkolla
Tämä» »venecscnsä otettua ja tarkemmin tutkittua tunsiivatkin oleman saman merimiehen, joka oli lvinveliin hypännyt; mntla nyt oli sc kokonaan mieletöinnä. Häntä hoidettiin kaikella huolella, mntta kmtenkin katosi hä» 9 kunkaiidcii perästä eikä häntä enää löydetty. Paljoa isoilipi ja »väkcmämpi on Macl-iuir»veli eli pyörreNorjan rannalla Lofoddcn’!» saarten tykönä
Sc on neljää (meri-) peninkulmaa laaja, ja »vciää »välltämättömäsli sisäänsä jokaisen laiman, joka siihen sattn». Tämä minveli cli pyörre tulee siitä että yksi nonsnmcdcn aalto tulee Cnglanniu ja Franskan »välillä olemasta kanaalista pilkin Danskan simna ja toinc» lions!»veden»aalto tnlec Irlannin Pohjois pnolitsc tätä »uaöt.nni
Näitten »vastaan tultua tulee mesi pyörteeksi. (Iatket.) Kapraali Loo (Luu). (l!lsa’«i n’iiwe lehteen.Pellolla ampuimat ja ajoimat Snomalaiset »vihollisia takaa. Muutamaa micsiä löi kimääli» kuula hatulimecsiiili-lvautcescu, joka samassa ruscnti pääluun rikki, josta »»ies keijahti pcNolle. Falander sattui likelle; hän juoksi inicstä auttamaan
”Onko oma mäki, wal »vi.hoNinci!?” kysyi mics kimääriään konristai»
— ”Oma »väki, »vastasi Falandcr ja käski toisen miehen »viedä haamoitctnn taloon. Vihollisiakaatui tässä 11 ja !1 oli hamoitettua. Kapraali Loo sanoi omasta »väestä ainoasti 4 haamoite, »m, joista silte 2 suoli
— Tässä oli lvaukina niitä talollpoikiakiti, jotka cnsin ollmat yrittäneet »viholliscn »varoja ryöstämään; niitä oli sidottu kaksi yhteen, sclät »vastallistcn. Ne pelastettiin. Kaksi makasiinia oli eloa ja kalna täynnä; niis, tä »vietiin mitä »voitiin Rautalammille ja jäänds anncttiin talonpojillc, käskyllä cttä lohta »vetää elo pois cli häwitt ää,c!l»cnfni» »vihollinen ennätti tnlla
— Nyt ascttanttii» taas Kilvisalmellc, johon koottiin»vcnucitä niinpaljo kuin saa» tiin. Kn» nyt tuli 2000 »vihollista Karstulasta ja Saarijärmeltä päi», lähti Loo Kimisalmelta sauaa »viemään Ranlalammilla olemalle »vahdille cttä joutua pois. Juuri alkoimihollmcnkin joutua, kun Loo cnnätti sinne
Takasi tullessa hämiltimät he kaikki sillat ja cnnättilvät lakasi misalmcllc »vihollisten edestä. Kesäkuu» 7 p. olimat »viholliset jo Kimisalmclla näkösällä; multa Falander antoi »väkensä salmcn yli ampua, ja »e »vctäysimät takasi, mutta pa»»vat muutamia taloja tulccu. Kutu»näcstä oli Falander saannt komi» Hilja» ticdo», joitkatähdcn hän ei ennättänyt kapteeni Söderhjelmin cipnun. Mutta nyt »äki hän itsensä joka suunnalta piiritetyksi, niin cttci ollut tietoa mitcn päästä kcskeltä pois
Vihollisen joukot oli. »vat kymmentä kertaa isommat, jotka sulkimat tiet joka snnualta; kasakit ratsaslimat yleensä, ei ollnt lvähimmästäkään alvnsta toimoa. Mitä siis nyt tehdä, antautako, »vaiko kaatua monen kertaisen »vihollisen käsissä? Knmmastalaan ei olisi ollut hyötyä. Antanmiscsta ci kuitcukaan ollnt yhdelläkään puhetta
Se cttä koettaa hyökätä »»’äkirynnäköllä moninfertaisen »vihollisen läpi, jätettiin »viimeiseksi kokeeksi, kun ci enää mun anttannt. Nyt koottiin kaikki »veneet mitä saattiin. Sitte tuli toinen työ, joka oli surnllista: kaikki »värkit ja kalut, joita ei saatettu »viedä muassa, hämilcttiin ja Kimisalmcn silta poltettiin. Juuri nyt kuu jo oliivat risuläjät silla» päissä ja niitä ructtiinsytyttämään, cnnätti Lookin mahtimäen kanssa Rantalammllla jälestä ajaivan luihoNiscu edcstä Knvisalincllc
Kohta yli päästyä pantiin silta tuleen. Sittc astni Falander pic/lcu, mutta urhoolli» sen joukkonsa kanssa »veneisiin, jolka töin tuskin kantoimat heila. Soudeltiin nyt pitkin Konne»vesiä, saarten suojissa, mälistä »vedettiin »veneet maakannasten yli. Tuulessa ja pahassa ilmass», knlciliin näin puolitoista »vuorokautta. Tultiiu sitte Snoneujoen lohdulle lnnloösa Sa»idelö’iit»vielä siellä oleivan
Miitta Sandels ci »voiuut >vähi>,e »väkineeli »vastustaa »vihollista Snonc»joella, »varsinkin kuin kenraali Barclay dc Tolly t,,Ii mäkineen krcimi Bn vh^eiudcnillc aivnkn. Faland^r »onn mäkii,ee!i Suo»enjoe» kol’dalla maalle, »v^rsiukin kn» »vielä ampuminl » f>>l!l,ii S»oi,cnjoelta
Hiljaa knleltiin metsiä Suonenjoelle ja p’.,sähyttiin »vähäiselle k»ksulalle. Kappaleen matkan päässä näkyi muuan talonpoika, sillc wiito!t,m tulekaan; innita >ämäfä. ni ci »vielä tiennyt niitä »väkeä joukko oli, sik,’i l’ä» seisoi ja katsoi. ’Mikä tolwaua sillä olet, knu ct tlilc!” kll>isi !!’,ui!au stamies, joka ci u,altt,i!,lltkaa!! olla ääneti, Tästä torni upseeri kohta sotamiestä, joka näiu pnh,ic» »voi saattaa ympärillä ole»val’e »vibollisellc tiedon hcistä
Taloi,poika tuli ja sanoi Snonenjocn oleman »viholliseil »vallassa ja kaikki tict, »vieläpä teinen »vicretkin »vihollisia täyi^nä. Nyt oli Falauder ucliänneksen peliinklillnan vaässa wciiristään. Wiholliset oli»vat jo saaneet tiedon F.»landerin »väestä
Ne olimat kiireluäncet dcri» »vcucillc niitä ottamaan, ja »vcnctlcn ma!’li pelasti sillä itscnsä cttä sonti ulos järmelle, mntta ci hnomannnt sekään antaa a»ip»,malla uiertfiä »vihollisen tulosta. Tästä ci siis tietänyt »»itään. Väki oli »väsynyt pillällisesiä kulusta ja malmomisesta
Tihiääi, melsän korpcc » tultua, päätclliin >valä Ic>vähl>’ä, Ilta hämärti, il,»a oli tyivcn, .,j,Uns lviholliscn lc^lcllä olosta tcfi »noncn »liclcn ra,il)>utoinaksi, >n,iita il»! ja iväsyiiiys »vci »väcn silmiä nnccn. liä fiiniin mctsäosä fnuiiimllincn s<,hanö: »Nlin^n huuti:”»vihollisct piiiitläivat.” Kailki »väfi l’.’ökäsi ylös Iinc,! hor>»fsiösa, ylsi mcni yhtäällc, toincii toisaalla Loo l’c>äsi inydö, sicppasi ki,vä’ilinsä ja lähti jnofscmaa»
Aj.u,,^ w!l’olll0!citpaljoxdcöta, ja jo »vaiivoiota ja »väs^miscsiä hcikonlicct woinic!t sai»vat tämän pikaiscn säitä!d’,’fscn »natkaai» liäissä »ivhoollislösa liiichiösä. !^i»t. tn ailvan pian kciäysiivät hc tliaö ylnccn; fnitcnkaan Loo >vi>vcn ninnn »»ichcn kanssa ci cnää jontiinnt uinittcii joukkooi!, waan h^iihlni kofonaan toiselle >,,nnnallc. F^,I>,!,der yiltti »vcncillecn, mutta soi ticdon »vihollistcn olcivan ranilalla ja »vcilcttcil mahdin sontanecn nlos jänvclle
Mitäpä oli nyt mnnta f»in tocitaa» pää^ä poiö wihoslise!i feölcllä ja lähtcä s’.idän»iaata läpi fiilteinaan Knopioon päin. (5i nZfallcttn piihnafaaii kuivasti, »vaan mciiliin s’,nviä laksoja, sydänmaita ja synkkiä metsiä eteenpäin, niin snlfclasti kiiiii feretlii»
(5’i ollnt »väellä iliokaa, »vaatteet olnvat rikki, jalki>!eel rikki, jalat rakoilla ja »verisinä; fnitenla.ni ei »valmannt knkaan; »vaikka »vailvoista ja nälästä alkoiivat »voimat »vähetä, ci knitcnkaan jää,,yt ainoatakacin miesiä jälkeen, maa» kaikki knlkilvat senrassa, -— Loo sulki »iyös hiljaa miehineen samaa snnnlaa, ei ollenkaan lieden päällysmiehistään. Viiiilein tnIiwat he pitkän ja kaitase» lainmi» rannalle, jossa oli »verkko talas
”Eiköbän tnolla ole talo, koska o» »verkkoja ja»vene rannalla?”sanoi mniiaii. (3i taida olla »vihollisetkaan kankana, »»mtta se tietkäät nyt miehet, sanoi ettci iiie^dän pidä koskaan hajauma», jos »vihollista kohtaamme, »uaan pysykääm,»ic yhdeösä koossa, eikä »leidän pidä koskaan yhl’aikaa ampua »vihollisia, waaM kcrraslaan, ja ampujallapitää aina ollamiehensä silmällä’ antanmaan me emme rnpca, jos joukkokin tnlist »vihollisia
Näin tuumasl Leo ja neuivoi michiään la>»i»!il» rannalla mäellä, jossa »vähä he Iewäym,vät »väsyneitä ja »verisiä jalkojaan. Molia yhtäkkiä nostii» taas Ylös ja lähdeitiin aika kyytiä mcucmään lammin ra>,nalla ole»vallc »veneelle, jota lykättiin »vesille ja lähettiin soutamaan yli
Liekö kmilt» jotakin epäillä»vää rasauötl eli »»nnta, mutta jokainen koetti sanaa pichnniatta pääoiä »vesille, (^ipä aikaakaan, kn» lulla 1’nrahti lasakki-parivi rannalle. ”Joko minä noita ammun!” sanoi muuan »veneessä olema ojenlain fi>väär,ääll^ — Miiähan tuoötakiu olisi, »vastasi säästä knnlasl toiselle tilalle, jossa sen kukallesi paremmin tarmitset
Mies, mmstain mn^ssa olcmain ampnma»varain jnilii ei oleman »liiisaita, laski kimäärinsä al,is. Kasakit f.usoimat mel>etiä ja ajoimat niatkoihinsa pitkin rantaa, ja !^oo pääsi mäkineeu toiselle pnolellc maalle ja meni taas metsään. >^e olineitomnus oli kuitenkin tapahtunut, että deistä oli haihtunut kaksi micstä Salvon laakeria pois.Metsiä ja soita kulki taas Loo »väkinecn nälkäiöilä ja »väsyneenä aina eteenpäin, ci lieden miosä olimat
Wiimciu knulimat hakkuiln u<etsäsiä. Ar»i’llti!!!, eikö toki lieiäne taloa likellä. Meittiin hiljaa hlitknnta kol’li. 9läl’tiin »vanhan akan hakkiiaman pctäjätä knnioon ja niistä kiskoman knorta leiman amuksi. akka näki miehet sota<(iseissaan tnleman, säikähti hän niin että kirives pittosi kädestä, eikä »voinnt hänelle sanaa snuhun tnlla
Viimeiu toilllinttua kykeiii akka ucumomaan heila mökkiinsä. Täiiiic tultua fysyimät »iliehet rookaa. Pitäueehän toki teille löytyä ruokaa, sanoi mökin mies; leipää ei ole k,,,» petäjäistä
— Onko jauhoja, cttä puuro saad,iau? kysyimät mielict
— Toki tuota siksi ll^ee, mastasi mies
— Akka tuli kotiin, keitti puuron ja toi maitoa ja »voita pnnron lisäksi, Nyt soimat miehet ja Icmähtimät »vähä. Eitlc lähti mies l’eiiä miemään Karttulaau. Tänne pääsimälkin he seuraalvana aamuna
Karttnlassa läinuiittilvät l?e sannan, kylpimät ja bailtoi»vat siinä kaiikistnneita jäseniään. Einiie tuli nyt Falandenki» i,p!eerineen ja »väkiueen, sinne lnlimat »venenliel^etfin. Mntta eipä ollnt >!ytläältvitkalla leivon aikaa; käsky tnli Eaulels’il>a elia jollilla kiircesti KnoPiooil, sillä »vihollis neli täytti sinne
Tuskin ennätettiin syödä, kun jo piii lähteä, ja taas tultiiu aika kyvtiä Kuopioou, jossa talvattiin oma mäki. <3c oli l’ellaoii sydäntä liikuttalvaa nähdä, k,,» yhtee» tnllii,,, sillä kyyuclc silmin nyt kättelimät ja syleilimät sotaknmppalit toisiaan
(5räö pohjolaineIistä kotoisin, nähtyään Falanderiii, juoksi hänen lylöilsä, tarttui häi!ceu syliksi ja ilosta itkien sanoi :’»voi, hyivä naapuri, kuin »vielä pääsitte takasi, jo lnulin ’.vihollisen teidät saaneen.” Hyynelect pyörimät sen urhoollisen ömersti Falandelillui silmissä, syleilleösä sotaknmppaniaaii, sotamiestä
— Sellainen yhteys ja rakkaus sitoi Tuomen upseerit ja sotamiehet toisiinsa. Siksi ei ollutkaan uiin tulista ja koivaa tappelu paikkaa, johon Suomalainen sotamies ci olisi meuuvt upseerinsa kaussa ja fcu cdcstä. Siksi lckiki Snomcn »vähäinci! joitko sodassa urhoollisuuden ihmetöitä. (Ialket.)
Maanlviljclijöillr. lLisää wiime lchtccn) Pc,ran,N!Z:aincttcn sc.iss>i, jotka auttanet m.iamicsta saamaan patonsa s^vrcli.xiksi kailk^u knl^öön jaMiljaan, jot.i se mluitcn asiain slil.t^u teilaak.löwlia, oi» so>»nal!c>, lannalla el! tatcclla crinoin.nncn c>rwcn!> Täl!a tulcmiie tilalle, ci cimo^t^i» moimassa pitämää» pcuo>i liionuoOiöt^ k.iswaw>!l’n>utt^, w>ian myös, jl’s k.nkcll., ahfn-midclla walmiöt>’.mmc l>nit,i,i j^ka Oliosi, lisäämään liluslcmm!,’ sato.i, Ecnlaidan ci ole m.i<nin’!licl.!jäl!ä milää» tärkiämpäa ,t,y,ötä kuin somi.in s.ilimincn, laniilN» w>,lmit’tam!!»en ic» hyödyksi läyltännn^n, L>nn,i o» sekoitus cläilitcn sonn.öt., ja k.nttöta niilä heidän aUcnst, p>inn
i>in palli.iksi eli pchuiksi. Mitä’ cncmpi ruok^H (^riMia, r>hu>i) sitä cncmpi lantaa, ja milä wcimalliscmp.ia svi^tcltä cläimtt s.i.,wat, sitä wäkcwämmaksi tulce »uros niistä lähtcwä sonta. Eonta, tullut s>’öll^clää!i,it’!ä, j>,’!l>, lihotaan j»nvä:wäcl!ä, l)n n’äkcn’i>i j>i s>,m>m siiltccl» on >uuu sonta ,väkcwää syöliö>N!’ctt^n ci ämpää ja rrälxmpää ,voi>n,’,llislilitta m»’ötcn
P^!’Nl,’iksi ow>it k«I!ä olict p^ll). um!>,>it, kliiicnkin »>l)ös »voim^lliscn syötön alla Mlmkin t>nv>iUincn .Ulincn, niinkliin Icldct, l^nmt, ka!il,N j, n, e. kä>’!täwät lannan »vai mistä,»isiksi. fcl’,volliscn l,mn>in m^lmist.-.miscksi ci ole siinä kyllä, cttä pidetään huoli dmräSli karmiiluuast>j>i tarpccUiscot,-!alascöta, mcidän läytyy myöihuolcllisccti mcnclcl^ä sonnan kanss.i, sittc kuin se joon t,,!l’a5>> cli tunkiossa, Enncn kaikkia n’,’,, dttaan lyvrä lannan tila
Sen pitää oleman !U!!i»N!odoin toimitctun, cttci lanta makaa liian kuivana cikä märkänä. Vksi on niin N’,’l,inaol!mc!i knin toincnki». K, Hu». («hctetty,)
-runorivi- Ganaudcritt satuja. Mies, jolta waimo kuoli, jota hän itki-runorivi-”Msi micsi mcrtillincn-runorivi-W,,Iilt.,api w’,!ki.!sti,-runorivi-Hyrrin huutaan?! hopcro-runorivi-E»run al!a sulki.sti”Jopa kuoli klimppiini-runorivi-Waipui »vaippani alane»;-runorivi-Oli mainpa »vak.nici,,-runorivi-Ai>vu!>incn akka avin^s,-runorivi-Par>,ä piioiöta minulla,-runorivi-Uaimo waimoista »valittu.”-runorivi-??ä!tä lausui Icski^miesi,-runorivi-Murchcclla muistnltcli,-runorivi-W!clä »vannoi wimmattli!»a,-runorivi-Jottei ottaisi cncä,-runorivi-(5!pä cl!nk»lltenans>pcit0!?»al..’,-runorivi-Eikä »raimohon »vanuisi.-runorivi-Koska kuoli kclpo akka,-runorivi-Wain>o n’^>^t0li »vajosi,-runorivi-Uuplikin nnehen tlioncn,-runorivi-Mutta kook., kelpo lailla-runorivi-Ilki, parku ja ponsi,-runorivi-Ioicksi ,um’i jol!tl,malla-runorivi-Luokse waimu^v.iinajans,!,-runorivi-Nuuinim arkunkin a»vasi;-runorivi-Otti liinan ja lakan,,!,,-runorivi-Paidan ,oi>cZ sieppajaapi,-runorivi-Jok’ oli I’i.’no ja Iiwuttl,l,-runorivi-Näillä sanoilla saiuli:-runorivi-”^yllä kelpaan’! sinulle-runorivi-Käävlii-liiila kchnompikin,-runorivi-Paita »välllää prosilnaöta;-runorivi-Minä hi.nomm.ni l^ymcmniän-runorivi-.^älkcn to!staksi todella,-runorivi-Toisen »vaimoni märäksi,-runorivi-Jos sen onni oikaiseepi,-runorivi-Tämä pllle pulskan miehen-runorivi-Eaatii syystä nauramahan-runorivi-Murle:N’äVn wäleästi;-runorivi-’Pcrhc pu»skal’ti viankin-runorivi-Nauruhun heti hyvähän,-runorivi-Koska uähdenki näkiwät,-runorivi-Huomahtimat huokiaSti,-runorivi-Että mies jo entiselle-runorivi-Iälle jäljelle tuloomi.-runorivi-Murhe tuopi mullan kar»van.-runorivi-Pahat päiivät parran pilkan,-runorivi-Huoli harmajan hapenen:-runorivi-(51.1 itke il,:,an syyttä,-runorivi-Elä »vai»v..tta »valita;-runorivi-Kyllä sryssä ilse,nii’tä-runorivi-Vailvassa »v,,li!tamista. — n— f— n
Armahtamaifillc kansslUrist^ty^llctVahingon »valkea on kowa ja säästämälöin »vier,,s, kun se pääsee »vallalleen. Se muuttaa aiman pian monien »vuosien kootut »varat tuhiksi ja tekee >v>,rallisimmankin aiw.ni tyhjäksi
Aj,,!elkoon kukin lriötitt »), joka autuuden opiltaan tietää armeliaisul^den ja alittamiiei» »velmollislllideu, s.la ellä, joö Iän, joutuisi sellaiseen oonctlomaan tilaan, jossa »ral^ngon »valkea hämitläis! häneltä k,,ik..i 0!i,aisuuden, niin että Iälle, al,!5’loinna pitäisi lurmata kanssaihmistensä apuun — ajatelkoon ku^in tätä, niin hän pian tuntee omassa rinnaösaan, kliinka juurelta armosta on silloin hänelle mähäinenkin anneltu apu, eikä hän silloin m .htane epäillä rientää auttamaan sitä onneloin^, >ouka suuri tarive ci^llaän hänelle auletta»vaksi
Siikajoelta olenimc saan,et seliraa,van keloitukscn ja nönrän pvi^liö» ka»»saihn»!siemme o,rn,eliaiiunteen esitettäväksi”Wahingon »valkia poltti kc»vasi’a mprssytiiul^sa 2l> p, »vasten s»,yskuuta yöllä i’,k.,i>e» emäfirkon seurakunnassa Lukkarilan maalla koko kartanon, yleensä ,’^^ asuinja ulkohuonetta, k.,hd.n tiiman sisällä tuhaksi; siinä hä»visi asuj in Samuli ja Antti Lukkarilan kaikki iltanai ne n oma!sulls kuin Myös jo puidut j»Nväw,Nat, ’,O I:’Ni’,»’iiä, heiniä, olet ja rliumeuct, kaikki ruokakalut, t,,iiki makuuja pito»v’,at!.et ja ’.”5> lammasta >?!>!’,ä muuta tulen omaksi
Makuu-sijoiltaan pääsimät ili.iis^t kyllä »vahingosta ulos tule» keokeltä, iliuan lllä olisimat ennälläneet »vaNleitakaan saada päällensä; mutta ’^0 »vuoden »vauha trttö, kotoisin likeiseltä köyhästä torpasta, jok,, koelti tlilcn keskeltä saada pois muutamia leipiä, sai niin pahoja palohaamoja, että hän nyt on sängyn lmvänä s,urasna, eikä ole paljo toivoakaan hänen paraneniisestaa», — Nämä kaksi perhekuntaa, yltcenlä henkeä, jotka nyt tulemat koman taliven ajan ftlkään huonette», ruuan ja maatetten punttcessa, rukoilevat Korkeimman apua surkiaösa lilassaan, — Naapurit ja kvlänmiehct owat knllä rientäneet nailä onnettomia ulnksi auttamaan !’uokawaroil!a ja »vaatteilla, niulta lämä lik.llä tulcwa apn ci pitkälle riitä, Eik”i saamat alletirjoiletut ilmoittaa tämän surkian tapauksen jalomielisten kanssaihmisten >-,r,nahlan’aisuuteen, tietää antaen, että ne »vapaehtoiset nmuf, joita näille onnettomille lähetettäisiin, ottanet al!esi> hoitelut »vastaan ja omantunnon jälkeen hlilli” jaka»v,:t >a niissä s.tte Wiikfo^Sa!’om!ssa tilin tekcmäc
Ciikajoclta ’^8 p. syyskuuta !«,’i«. G,H,Schrodcrus, Ion,Eandm in, 3, Hirmaskari, prowak’ti ja kirkko: kruumm »imistm’b’!i» b^ido,,halEekä herra (.^, (^. Värekin kirjakaupassa että Oulun kappalainen I,3’äckwal!in tv!ö»ä o»vat listat apu»varain keiäämislä »varten, jo!«sa molen!mi(’sa paikoissa otetaan mastaan armaht.nvaisten ihmisten apuja näille onnettomille lähetettäväksi. (Lflhetetty.)
KuLoiihisf:).
Krislilly ja pakana, jotka olivat vnnliat liitul, vaclsivat ylidessä ja pulitiival pflljon koskoniinsii siitä oikiasta opiita;ja koskalie tulivalinnntainnn kirkon Ittpkte, niin anloi krislilly pakanalliscUitoverilleen sen ncuvon, ollii odes konan talilois tulla kristill) in kiiklvoon ja sitten sanoa liänellc ajatuksensa
— Pakana tcki niin ja tall kirkkoon, jossa hän n’iki, kuinkaitse junialanpal\cluksen alla kukkarolla kin tiin, jota soliittiin iliniistcn silmiiin ja ncniin alle ja kciiilliin eli keijiittiin rahaa kokoon; ja kuinka liisla hailiius Iiiiniinenl}i, joka k}lla niiiuloinkin nilkyi olcvan liorroksissa. Handla kvsylliin, initii hiin Iuuli kirkon menosla. ”Hy vin kyllä*’, sa noi hön,”kuin ci siellii raliaa ihmisiliii lipolla vaadiltais, joka ei tapahdu nieidiin maalla”. — n— f— n.
(Lilhctcttj.)
Tnrin.i.
Muutamata hjvih yksinkertaista poikaa jiisti kovin viliaksi, knin hiincn äitinsä haiikkiliiinellc is!i-|>nuloii. Eipä tahtonut sits poika häHpllivilna iniikandii loivodaniaiin licilld onnoa. A iimcin nifini han pakotettuna äiiiniii tykö ja sanoi: ”Mina loivotan leille onnea; inutta son mina (ledan, etta, jos isiivainnja viclii olisi iiili» iniolicnii, ei ulisi niiisla Imimi.sla tullat mitiiiin.”
Tuomari kiis!vi kciran vieraan-niiehen panna oikean kätcnsä kirjan pftälleja vannoa. Vielasniics nosti kohta vasemman kUtensU. ”Pano oikia kHleuij” sanoi Tuoniari. ”Antakaa anteeksi, armollinenTuomari,mina ölen vasenkätincn1′, vaslasi icras-inios. E. Splifys :?rvoi(iiks(iH 39 mrossai [hinisia on situiia ja pieniä täitllä uiaan piliillii _n_f_n
Kotimaalta
>s^isityö!!Nöko::!’.:ja on Kcis. ”^ajestee!i maaräi>!!>’l ,,>eic!iawl!s! t.,upun^:Iin, slmnmilaik »^ !><! tuli,v .l olonaan oppilaisille >v,,l!,!!^!u^l,!i!07sinä elloo ioul^il in >a näiölä tull,w.,i i’.> .”ä^niaa!trealikciiluiii»
’.’.iililyn’,» ninnuntai. kuin koulut iactaan kaiteen luokkaan; sunnunlaikouluissa tulemat oppii,is,t ole>naa!i »’l d.n ja ehtoo kouInicsa s>,ksi »vuolta, sunnuntaikouluin aivuksi on määräily »vuosittain anncltamassi maan rhteisislä maroiota Hclsinqissä <’>00 ja ,’,!>i, ruplaa, i!!!s’ä kaurungei^s,’, joissa o» .! tuh. henk.a cli e»en>mä» >!.’5i r,, >a joios,i on I,,’)0l) aina ,’!,<!<>l> l.i!!^v’, eisli 75, r. ja inuissa 5,s> ruplaa, lFhtooko>!li,in a,vliksi aninlaan Ml,os,lt,,in H.Isiukiin ja Tlnkuun l!<)0 r,, poriin, 2a,npeeeel!e, Waasaan, Ouluuli, Kuopioon, Korkoon, Viipuriin ja Häineenlinnaan ’^ttU ruplaa lrp, Muut kulut tulee kau^unkem por>r>.rirto loimiltamaan. lokakuun si’ä!,ä ri^ää kaupunkein porivariöton antaa »vastauksen näitten kouluin asettamilla
Cateita on piikiltäuyt/ »välinä on s^i tcnkin ol!ut satam><«!!,! ,kiu ilmaa,m:any^krlniäi^lä ei ole ol!iit »’ltaän. ou oi!ul uaimi aikoina l,,w:!i kaupui^-zi^sa. Tuoreelta l.hmän liha. la on nias etlu 5,0 ia <W kop. ja l,,mpa,’!ilihast> 70 ja ,°><> kop, l(i»vlskäslä, Nahkiaisia on saatu l,ywin ,Du.kin jocsla, Pyrstötähti on näk»,!ivt sel^äl^ä ilniall» h»>>v!n suurena ja kauniina tällä »viikolla ; »varsinkin »viiuie lii”’tai,’ilt..ua oli se l»’win suinena ja kauniina
N»t alkaa se piliulä, klin se ulsoupi nälop!!ri^tä!’.!,’,ie, Ioincnkin p»’>s:ö!ä!ti knallin o!ev,n näköala kun s,lä pitkäs’l’!’,äl!ä eli kiikaiilla kaisolaan. Sila kutfutaan (5>’,cken pvrsllvä!dessi, ja se tul.e >’i,>a !,?<,»vuorevardci! p räc-iä »’vlmriiii, nniuta pörslötähteä on tänä »vuonna jo nä>!n, ja »ridä odote.taan ennen »vuodan loppua »illä, jota fntsi,t!,n F,’,p,’N pvlbtöta!d,ks:, Niin on siis ’/ prrc>löiä!leä tänä ,vuo,:na näk»”vissä
— P»n’5tötä! det omat tai»vaan .’»varuudeZla »viisiä ratoja m»’öten kulkevia kappaleita, niinkuin muulkin tai»vaan kappaleet, ei»vätkä ne merkille mitään erinomaista t paus’a, »vaikka useinkin ihmilet li>tämättömyydessään uiilä pe!sää»vat. Niinttilasta ”’0 p. s»yski!uta
Muut» en tidä täällä sanoa: kuin ctlä »vnodeutulo on paremmin puoll,!>’cn ja l,siamm!s>’a paikoin Imva, — sen! ei taida lää!’ä olla n,ontaa kiinaan kn^nemaä, koska niin har»voi>i sano>uii>i kirjoitetaan, (.”ikä tnota kirioituksrn taitoa täällä paljon minäkään pideltän.kkään, koska ci sitä ollenkaan harjoiteta; »v’an en, ä ai»vo huolia, jos »villa kuktties n,,uranema!f,’i’, sillä että kirjoittamaa!» vrittelen, >vaa>! olen phtähylviu Opetteleva kynäiliä !)lantlilaöia
Tcrlvolaöta p, sm-sk. Kun koko kesä on ollut lämmin ja niin kunva, cttei manhatkaan niielet muista kesän pitkään niin »välän sataneen; niin on »vuoden tulokin ollut hymän puoleinen sami^pohjaja mulla:maissa, jotka owat olleet hymäsli böyltössä; mutta »vähä »voimaisessa hieta-pohja.-maissa oylellinen kunvuus kccke»Ulanyt kaikkia kas>vuja, rit c»vat yleisesti olleet hcnvoja, johon lienee liian cikliii^en teko ollut syrnä, n in on niitä aina cneinän kui»vuus haitatut, .’liukiit k»?l!ä o»vat ollect p,.ike!!t,,in niinkin tihiät, että päiivä paisteen helteestä menimät lakoon, Heidiä on yleisesti saatu wä!ä, Maisinkin törmä-niityistä, jotka cimät käyneet li,Iw.^.»rlden alla; zänkä.niilyt o»vat taas ylellistä funruntta p!tä,ieet, H^i,!äi!:teko ja p.Ilon leikkuu el’>,°,t läiiä kesänä yksiin aikoihin, jonka tälden talollist’.!, on lävtrnvt >>’ö^n>iehilie maksaa palkkaa 5)sja <’,!> k. pai»val’ä
Niin omatkin päässeet ihmiset lö!s’ään kaita »viikkoa rraremmin kuin ta»va!!isec’ti muina »vuosina, on Keminjocssa tänä kesä>’ä saatu kohtalaisesti, mutla kuin p»,ydöistä maksetlin korkiat lini’at, niin ainoastaankahdessa kullckuiinabsa kiiiilutaan pääsemän »voittoon, Rukiin ! ilot omat »vähän or,’sluueet, kun ci ollut sadetta trlmön aikana ennenkuin »vasta 10 päimää »vasten lätä kuilta: omat ne tuilenkin ft.teen jälkeen »rirkislyncet
(Ialket,) Il’.!a:jä:’.rc!iä n^sk, 4 p. Lup-ukscmmc jälkeen ota»n»>e >,ltt puluiksemme noista metsäja kulom, Ikei^a, jolka k,,iken kesän omat meitä ympäri piir tiaix^t, ji ilma» savuttaneet ja tuoi’,eet »varsin karmasta kaasua. (5! kukaan uskoisi kuinka mälästä alusta n”ein suuret mahinqot tapahtuivat, semminkin ! mesä:,v,,!keiiten kantta
’Paimenpoika käypi lelimiä painnittamass», lanelle tulee »vilu taikka hän tahtoo s’l,’! kaansa, lihaansa cli jnusloaiisa paistan, taikka ninuioin hl!>vissensa »virittää >v>,lkiata metsään; se on jo mclkeen tuhn,’.,lsi p^lanui; lehmäin kellot kuulumat jo kaumcmpani, hän menee niitten perään, n’,Ikia jää iu!’an alle; tuulei! lcnki nousee ja »virittää siilä suuren mclsaja kulo-malrian, ,ok>l palaa :n.7,!a »virstaa Ie»v’ältä, eikä sila taldota sac.da !,’!:!!N!!n-,aan, »vaikka sadoltain mieliä on sen ympäii!, a l. olalla, lapiolla ja kir»velliä työlä tekemässä
.’,’.uka oli sry tä! an kulo-malki>han? Kuka sen tietää? (5i kukaan nä! ii,)t poikaa malkiata »virittämän; !an itse ei siitä »virka kellekkäan, ehkei »varmaanuslv!’,’,,!’,, n!in pie,’,cstä allista senkaltasi,, seu? rau!sii olisi ilmaanluiiiit
Samalla tamal!,» menee inatkuotam ,inen >’ön selkään taipaleelle; taimal on pit^ä, länen hemosensa »väs»’y, taikka lan näkee sopiman paikan omin lupinsa hevoistansa snötlää; ottaa siis he>vo”ensa »valiaisista ja katsoo sen etua, t.iee senjälkcen malkian itsellensä lämmitykseksi ja mir»voiti!kse!’si, makaa sen ääressä jonkun tunnin, m,!>’,ötaa silten hevostansa ja menee tiehensä, Takasin tu!!es>a ei häi! enää paikkoja tunnekkaan; missä sl-nkkä kuuslkto oli ja maa mihotli puolan eli mi!s!ikka,!n,rjan lehdistä taikka »vaan k.mermista, s,.l’ä on maa aiman noki-muötana ja malkiasta mu^t!>!!’,’et ja suimcttuiieet pliut o»rat ristiin rastiin maahan kaatuneet ja tois.t, jotra paremmin o>oat »val^viiulensa j,, tuoreitensa laiden mastaan seisoneet »val?i,n »voiuiaa, seisomat niinkuin muistopatsaat e,!li >s’ä ajasta, muistuttain o!itse menemää, e!!ä laa! ä on .-ni’,.’» ihuia ja kaunis metsä kaswanut
Iän s,I!oin sen »väl^än loppuun eli puol!n’ä!li» p,l,inccn malkian, jonka hän tien »viereen jalli, oll.,,1» syynä tähän hirmiään hämilyksen kauhistukseen, joka luonnon muuttaa murhe^pi!ki,un ja tccee. i!,»isen miele» raskaaksi sitä katsellessa
Samoin niitten kanssa taitaa kärdä, jotka kaukana kotoa tlilänsä kä,’N’ät korjaa,» -ssa <li aidan panossa malkiata »virittämät »vitsaksien hautomilta »varten ja man’m,’ttl’m’!ta >v,’!kian kanssa menettcleksen; ’.-.ilki ni.t ää käyden kesällä p>’s^»’inä rohtimia latingiksi panevat, ja p»’s,’»)N laukaistua, ro! tiniet jää»vät kui»v,an !,’i!!!nalikkol’u snsöniääii; taikka tupakkiruik. n lop’,n suliltansa heittämät eli piipunperät pl>h, lt ’v,l sani -likal^aiseen kuimaan paikkaan
Näissä ed.l ä in iilitlii^sa tapauksissa on kuitenkin aina aiatlclemat!oi!’iius, huolimattomuus ja »varoamatton,!li”’ !>’rnä, mutta »väliin tapahtuu, niinkliin tänä »vuonna on tl!i»!t, että »noni, joka klUönsä panipalamaan keväal!ä, jona ei lan »vielä liennot kesän kl.imuudcsla, ei ole saanut sitä sammumian koko piikana ke’ä!’ä, »vaikka hän kuinka olisi koettanut; s>I!ä p r’aik,a kun hän jo tymennellä ilmalla luuli sen sammuneen, ,’äki Iän »vai immänkin tulilispään sitä la S »virittämä:», Ecnlälden tä>nä ci ole luett >’a
Iäi’,.n nolouden cli »varomattomuudn» syyksi, n’,^-n par ,ntam,’llo!na!!, asiain sekaan, eikä siis se ele !’opiwa, ellä tästä mihablua ja haukkua hänelle, »vaan paremmin auttaa häntä, ettei walkia länen mil^Irl^slaän miltaisi lc»vetä ja tuhoa tehdä
E!»e»nn,!!i s,->ni.al’i^t sitseiiki» ne omat, jotka risuläjät k!!okkamaallansa cli kaikessansa o»vat panoect p,,l!Niian, s>l!ä malkia niissä ci pusy niinkauman ! kuin krdös’ä, kussa se »väliin pohjaa mvötcn mence ja knrnärittäin rapaa poroksi polltaa
Kaikissanäissä olisi f’,!i!e!°kin m ro»vais»ns kaytetlä»vä, että maimat ja »va!’,’s>,ot ,vä!!e!!als!!n, josta ci ole kelienkään lyötyä, muttamonelle l,ä»piölä ja perikatoa, ’l. 3)—».
Kelwiöltä 38 p. syyskuuta. Täällä tuli onneton tapaus « päimänä tässä suussa, 7 henkeä lä’I’ti silloi,, ilta pai>,’äl!ä Kokkolan kaupungista fal,!np«y!ö’paikkaansa Lankariiil, »vaan le tariluiival kin’el!c likellä Le<nk>,>ia yö» piiniaösä, joksikin ty»ve»el!ä il»nalla; ilnitta tylmliliyiirät taslä niin, elta koska »vene viti sa^da pois kimellä, layttnvät he itsensä .niin t,,itam,’t!ol!>a(’i!, elia se me»! kumoon, s,naislä hukkui, nimilläi» .’5 miehenja ’^ >vai,noiipuolt,!, joista yksi »vaimonpuoli oli Kokkolan ja kaikki muut tästä piläiäsla. kaksi, jotka uide:^ pääsiivät lähellä o!lwal!e kalliolle, oli»v>,t N’äläl!a »viluun kuolla
Aamulla nouli>vat muut kalamiehet leidät siellä Tankariin, Kallio eli paikka, jonka t«kö»ä dc hukkuini^t, oli puolen »venäjä,! »virotaa Tulikarista, — Hy»vä »vuosi ylipäätä tuli taiankin pitäjääsen; alai.sisia pelloista sanoo »lonitin s.ianeeilsa rukilta enämmi » kuin moniin aikoihin, ja poltloeli kyiölnaisl.’, joita täälläkin on ru»vett!l »viljelemään, on lähtö ollut »vielä runsaampi, j>, nc, joilla o>v>t pellot »eljästa osassa, omat saaneet ohriakin aiw>,n lyniin; mutt,» sän^pelloista oli oivan läl tö melkecu kcökim keitasta »väieinpi; »vaan mäki’, ’.a k ,ii^aspe!!oic’ta, joita tässä piia,a» ä on paljo, kun taalla Iöl,:yypaljon mäkiä >a kiivi°>uik>’iia, oli lallö joksikin »valäin. »
silla pouta fcskc>?t!l, näinä kacovuusan^a; polakoita on saatu k^ciukerlaseoti »’Iäisistä pelloista, multa joteiikin 1’yn’äili; seiniä on yl.’en,ä saatu »valan, puolta »vähempi kuill men^« »vuon»,», joka myös oli huono heinä>vuosi, muita meidän kirkkoherran maalla ti^li sellainen k/.ioivuon, ellei rukiita saatu täyltä kuulta ly>,nyr’ä, siihen »li syynä? Ei siihen oltu k»I>vell»laän me»!, a n,synä kuin toiota Immona >a s^kin sa>vuolesuilla, rpäituisilla siemeniin ja kunvaan pelloon, jok., toiöta »viikkoa oli ollut s>nuiokscl!ä kl>in’>,»!>’ösa
Miksikä näin tehtiin? Se joka kylmön antoi te! dä, tiesikiillä, ettei hän tule silä I.ikkauttnma,,», — 2acsä taitaa lukija ajatella.eikö Kel»viön i^o^sa p.,^pil,^>sa olektaan sen enempää peltoa? kiilan meidäii pappilassamme sen jälkeen kuin n’an!v,t mi.h.t»’,uiKt,,w,>t srolirv4a0n, n>liotta takaperin, joka kuului siljoi?s,,kin «ei: kyl,vctty ,’! l>’!U’,yriä ruliita osaan, ja pelloia vn wanhasta wiljelly lolmcssa osassa
Tosi oi:, että yksi niistä mangoista pelto-osista on ketoon Icitett», t’eii,än si>me»i!lä kvtrueNvna; multa jos laia jariestystä eli kolmeosa-irilielystä olisi seurattu, i.iin olisi se wamio, joka »vuonna l«5<i oli ollessa, ollut wliorollaan k>,l»vetty,!ä rukiilla I«5? svksullä; inutta tälliäpä «’iimeksi ni.nuittlin.’. »vuotena ke»vaällä kylivettiin kauroilla j/> ainvn lin!’oiltani,Nt>,, ja tähän o, nyt tänä syksynä kyl»vc!ly »vähää »vaille 4 lyiinyna rukiita, ja se ed.llä mainittu ruiökyl>rö tehtiin nykyjään ylösotettuihin pcl’otilkoil)!!i, joissa ci,vät sie.menet iläiieeikään, eikä silä taillu ta. taakka,,!!, tt!a niiden piti iiämän! tainkaltaincn käytösom^ntunnon eli maallisen l.uilkaan jälleen? Wa’!ä l^li pappilassamme odn,,kin; kuuden oi raiynnm’!!» k»,llrustä ci saalu .’iUttä t«n»»,riä täyteen; mikä tä.ä!’. syynä? Pellot o»v..t laihat!Kuinka se on m,,!dollinen, eikö pappilassa ole aina ollut täptlä karja.i? 3″n kyllä, mutia enlineii k!nfol’err,:,:>vainaja!nme >-.,>toi kyinmene!! »vuotta silten syynäia pappilan karj.nlaitumesta, joka alkaa poltoin »vierestä, 4(!:!ie,lniiltätynnyrin maan »viliclla»väksi ja si nlle 4U »vuoden N’apauden; ja sen jälkeen kuin siellä on saalu Mlila pelloksi muokatuksi, on siVne »vedälett»? pappilasta lantaa niin paljon kuin on mihlunut; jo) jol,,!» ojaainit »,li, niin se on pantu pappilanpelloille, Kun ny! »viisi eli kuun rvuotta on näin tedtn, onko se kumma, jos pellot pappilassa o»v,,t »roimansa k»doltanect
Multa eikö ,^U »vuoden p>’rää’ä ole v >ppil,.lla suuri hyödylys tästä suuresta työstä, ehkä »>,’ kirkkoherrat, ,olka niiden »vuotten a!!a asu»v,t talä puustellia, ow>,t karjanlaitumen puutteessa? miellekö tuosta muuta hvöd»l»3la, kuin ltta se silte» taickelpaa karjalle laitliineksi; silla senialkeen kuin se kuokittu m,ia p^,ri kert-a lnn’äs!i l,,n>!^let,,an ,,, jy,vi!!ä kyl»velään, niin siihen sitttu ky!w.tään ! einän: siemeniä ja se jä.’ctaän lvinia k’^w!na,in I^Z näin menetellään, niin ei sitä enää kolmenkymmenen rvuoden pcrästä tar,vilse iliiitää; h>,ö!y!!cekö tuosc,, paljon karjakaan? ?Iäin ainakin kcnvi sen »lösoton kanssa, jolle muinoinen kirlkolerra Kel>viöllä Gummerus, n’uonn,> !7«/ sai 4l> wuoden wap>iud>!,, ,,i joka oli s,nn,,a rämeen laitaa, josta nytkin on tämä edellä munittu maa s>w!ia’tln; silla kuin se »vuonna 1.^7 ta k,s,lankesi pappilan alle, niin ei se enää k,,s»vanut heiniä, »vaan oli kaswu>,voimansa menettänyt
(Taslä nähdään, ettei pitäisi korkian i5siwUt,nnme antaa nain monia >vap,,us>vuosia, ci ainakaanilman määräystäettäseylösotettumaa, tulee »vap.nis!Vliotte,l jälkeen, pilaa sulana, hywin »viljeltynä ja I,nnolettuna peltona takasin jäämän puustellin alle) — Ehkä nyt tuli paremmanpuoleinen »vuosi, tu^us, ykii kimulomen cl,tusmil’s, jota ci clalliksen murl^e mal tanut n’.iiwata.kipuihinsa niin. ettämeni s,.unml.nvolle, lämäu kuu,, 18 pänväna aamulla, ja hirtti itsensä jouhi siim,,U>i. Kel>v!öläinen
Ulkomaalta
uutiset c!»vcit tällä’ keiraUa »vallallisten e,sioittcn !’lil,t^en näylä ole»van juuri mistään erinomaisesta >n»vost>’, kun r^uha tuli Kiinan kanssa ja Itä:Ind!ai’,cin sota näyilää ole»van loppumaan päin, Kiin.ilaisten kuitenkinpclälääu Iuopu»van lupauksiaan, »virsinkin kun Kiinalaiset owat Kantonibsa rauhatlomini
Hun »vaara on ohilsc, anvellaan Kiinan keisarin sydämen kääntymän kuin muinoin Egyptin kaninkaan mielen. — Ä^erenalaincn jäl?kölennätin ja Amerikan »välillä ei ole »vielä, käan tullut oikei» seliville, ronan luullaan kohta saa.tan’an »vika korjatuksi, — Kauppa-asiat alk,nvat käy.da jo p>,re!N!,,,,Ne kannalle ulkomaalla, sillä Suomestakin »viedyistä kaluista on cilellu maksamaan e!,einma» kuin ennen
Syy mahtanee olla sekin, et>ä lint,>in luotoina ollessa Cliomest-kin, niinkuin muuallakin, on »viet» »vahan kalua ulkomaille, ja luolivmu!,’ kiupp,’,inicst<n kesken kauppa.-asioiosakm >’lkaa w>’kai:tl.
Abrak^»! Ri^ki» ja h^ncn rakkaa’» wai.!!’^!l’.! I»)I>’,!N.> sn>Nl)lsln Alcrniliu, ,UWN’MP! tytlir, ! clelN<>i!sa ,n’i,0d>’n >,kuuk.iudl’» ja ,7 pliiivlin w,mdaksi. HI»»!.» ! kaipaamat >v^>U)lM»!«t, i> sisaria ja mo,ua su!ul>,ic-ta
Kuopion hiftpaluunan sauomia
Wirkawak>,utuö kirja annettu: >,i r. snn?k. Kuolajärwe » kapralaisclle H Kr.nik pitäjänapulaislks, l,’,,»i,,kaa», >a irirta^’tmllla>nali>’ koulunopettajaiic K A. Th.rman, opettajaksi minaus-opi.sa Kuorion >ilä-alks,!ckoulu:sa, Äliinitctt»): wirkaaioini, opettaja Kajaanin ala-alkcibkoulucsa I. (3. StaMcrq orettaiaksi samaa,, kouluun,— Määrätty: papril>miceI,W. Murman kappal, apulaisen Haukirutahille, ja kirkko» apulamciNuholscKa A. W, Hackzcll tirtkohcrran apulaiseksi Pyhäioellc. 5?ulull’.l tuUcita ll»i’.roja. Cyl)ok. 2p. h^yry!>ii!ra Tuomi, Cundm^in, Torniozta suo lal>,’l’»!!a. />,, p. hy0N)laiwa Alku, Nambcvs,, Kcmista kaikellciis^lla ka lulla. ’.’ckak. >» p. »1»u»ari Ceunius, kalin, Körcn^aminastc,ftk.ika lu»c->, ökuunari sankari, smadn, sckakalulla. p. sluunciii 2näII, WldgrlN, NiigaLta f^ikcllilisflla wrna j^in kalulla. Oulusta lähtemiä laimoja. doilla ia palkilla, ’.>>! p. l’ö>’rvlain’a Suomi, Sundman, uslchm Suomea kaupunkliivl » ja P >’tav,in ka,klliaiftlla kalulla. Lokak. 5 p. karamelli Uc-ko, Narckman, Tukholmiin »voilla ja ten,,voilla. o, laiwa Kotka, Lindman, <3,uil,ntiin tcnvoilla. Kuulutuksia. ! tis,n mrimisdcu I,,kob Heikkilän, jota n»r boidclaan köyhäinI’i,^n>>’osa, niin,, il,!!c>iltakoon ils>’»sa tönliaiinhallitukscn csimi^cl lulriD.ita m..rl>,ckl,uta kcilo alkana >. p. p, raacihucn.vcsa, Ouluja « P. lokak. ,,^^-Kaupungin ll)»l’äin hallitukssn puolritaEarl Gust. Bergstcdr. A. F. ?!,lstr?m. Joka haluaa oitaa ruolcn tomttia cntiftn kratari Blomb.ln!,tkartanolla, Kajaanin kadu» warr>Ila n:o >>, kolmen cs>,nl’»,’n>ci> kanbs,, ilmoiltakooi, iiscnsa kar>rari Tornbcrin t>)tl,’na, sitä H>)wa ruuna hnvoncn my>bä S. W. Swendcli»i!!a. Plankkuin ja laulain hinta tämän »rucdcn ajalla Oulun s.’,hacsa. !„> kyyn.Ink!,NN.!>kyV!N. I,— , kokopuhlaita lauloja »: 5:5<>. !/: «,,. >.,— , „ .’: s,<>. 5: i! , ..,. toltti utslotti^lautoia ,: 5,,, ,: ?<>. <,,,. > „ siirja-lautoja ,: ,: u,>. > ,, lakonnuita plankkuja. …..,.,>:!/<,. ,: «<>. >: .,,,. > ,, pale^,tti „ , ,, ,, <: >^<>. .l,,’. lautoja 8,,, s»,. >»,,. tytiina. Ouluuta 5 r. sy>,bk, >!<!>». P. W, Niiigcr. Tait.-,wia »lerimi^hiä >vluta,n ottaa I,G. Slvcnlxli», N>! jotka tahtoivat «olioitansa karvatuksi, s>kä puurttti rautan autoilla, tuokoot manhallc mcrilimpcrma,n’,i!!c ?. ?,>rwakaiftll>’, i »ossa N!0 i,,, Oulun kaupungin korttelissa. N<” tämän kaupunqn asukkailta, joilla on so»,’iwH huone ta>v«Iiiscn kokoiselle mankllillc ja jotka soivittuja shtoja waslaan ! tahtoivat pitää yleisön tarwittawa»a laä»i» Talouden-seuran tänne toimitettull weiwimankelia, oliumat hnmät ja keekimälilla tätä lokakuuta ilmoittaisnval itsensä allekirjoitttun tykönä. , Leony. Pcntzm.
Nästa thorsdag osh fredag den Ii Oi’h 15 iiK-nna månad kl. U) f. ni., anstalles ofTentlig frivillig auktion uti aflidne Konsuln N”. J. A. Hamers eflerlemnade gård invid Torggalan, hvarvid hvarjehanda lösegendom,bestående förnämligast af guld, silfver och koppar, sängoch gångkläder, möbler och husgeråd, viner samt diverse till salu utbjudes. Uleåborg den 8 Oktober -I8Ö8. Stadens Auklionskamriiare. En god brun hast till salu hos S. W. Svendelin. Heloch balf-zeflrgarn af alla fiirgcr ibagaren Domäns gärd, till höger om inkörsporten. Sammastädes emoltages beställningar ifruntimmershattar jemlo renovering af dylika. Goda kolrötter,morötter och rödbetor hos Claes Niskas cnka. Rysch, blonder och spetsar, Marsellinertafter i flera färger, siden hall-tygor i flera kulörer, svarta ylle kappfransar, Dkta Kau de Cologne och E»bo<|uet hos A. Nyländer M:son. I^Sf Krinoliit-licii, n\ligen inkomne lios A. Nyländer M:son. Lager af Littoii klildetifabriki tillverkningar siiljos till fabrikapriser lios Abraliatn Xjlandcr Mattsson. Oennlne ftcriichsk Aromatisk tvål. Denna tvalart, sammansatt pil vetenskapliga pn.nder, utgör ett läkeri botomadel, bekrflftadt uf lång erfarenhet, för hudens konservering Ock lörsKiining. Fräknar och mindre hudåkommor försinna dfrför innan kort. Torr, grof oel) gul hud älerlär deraf inart sin naturliga mjukhet, smidighet och bvithet; likaså furInndr.is genom densanimas bruk de flesta hudljukdonaar alt uppkomma. Den skyddar mot köldens skadliga inverkningar och Ijenar i de detta f.ill som botemedel mot frost. Den utgör tillika, efter en utmarltt läkares omdöme, det nästan enda ofelbar » medlet alt dad.i och utrota d.> parasiter, af siUal djursom vexlriket, hvilka angripa och förderfva tiludurna. För detta iindamll anvflndes tvälen antingen direkt med tiindborsten, eller (innu bättre om man söndnsinuljr ett lod deraf och upplöser detta, som lättast sker i värme, i |k.iiina vatten, livarmed tflnderna en gäng dagligen skuljas. Detta användningssätt! goda verkan synes snart af tändernas h\ii|iet, oeh genom alt fortfara med detsamma, skall man intill sednaslc är tillförsäkra sig om deras friskhet. Hos Abraham Nyländer Mattsson. Torkade äpplen och kOrsblr, raspad! hjorthorn, corinter, Pich nio bUquils, Katrin plommon, Muskatell drufrussiu, fin raspad krakmtndel, vahl-, paroooh hasselnötter, Holländsk sill pä kaggar, sardiner i olj.i, kräfl-stjertar, Sfihvvi-itzer-, griiddoch iOiJamor-osi ,rnetvurst, linsen och grönaärlter,kanderad frukt,marI melid, confekt, fikon, Fransk anjovis,bordssalt, Prowence ma’olj.-, : \auilje chocolad, kanderad pomeronaskul,lin fruiisysk röd och hvil grtatlne, fransk bouljon rtu punsch, njupon,IDngelsk senap, ingefdrs-sylt, dadlar, pntutismjöl,prasliner, Carolinaoch Javarisgryn, Holländska perlsago, m.ii.na-, balver-, kross-, helool) korngryn, Engelsk brun och hvit sockersirap,’ vanilj, sollYan med flere finare Och gröfre krydder, stearinOP.h talg-lormljus, vudd och finare stoppbnmull, Bno spelkort, eamlio-, preferenoeoch utskotts-kort, finare och gröfre rödt oel) svart lack, iifvensom posllack med flore nyssinkomne varor till fasila priser hos A. Nyländer Mlson. Hvelemjöl,ärter, diverse gryner, kane!, kardemumma, saflram, neglikor. lagerbärsblad, ingefära, annis, fenkfll, pomeronsoch oitronskal, st.irkoch kryddpeppar, matolja, ätlika, lakrits, potatismjöl, sifirkelsp, gummilaok, [itnsten, sandel, fornbook, brun brlxilja, viktriololje och skedvalten, blynoeker, sillverglilf, blyhvitl, rolting, diverse lilar, kurirklockor, oljestenar, mortlar, fiirskärarknifvar, utanlås, diverse vflfluktande hål, god raktvål, jemto guloch hvit ttångtvål nyligen ii.komne hos T. W. Liljoblom. Fin oognao, Jsmaika rom, Xer»s, Portvin, Madcra, Champogi. e, diverse fabrikers cigarrer och spelkort hos T. W. Liljeblom. död f/irsk metvurst, ligg, mann.ioch risgryn, Tammerfors papper, Wiborgsku stearincch talgljus ttfvensom kardor nyligen inkomne hos T. \V. Liljeblom. Nu genast: tvännc möbleraderum med eldningoch uppassning, passande för ungherrar, I,os enkefru Candolin. Do bland denne stads innevånare, som hafva lempligt rum för en mangelnf vanlig»torlek och vilja, emotöfverenskomniande vilkor, tillhandahålla allmänheten en genom länels Hushållningssällskaps föranstaltande nntkuffud mukanisk vefmangel, behagado inom medlet af innevarande Oktober anmäla sig hos Leonh. Pentzin. LIFoch BRANDFÖR8XK RINGS-AKTIEBOLAGET 85i A %E5 B .1 meddelar nssurancer för lif och brand till iflrdelei billiga premiePi Under viinligii fdrhSllmidon och risker iir premien endast ungefär hälften så stor smn Pelican-bolnge.ts, med flere, premier. AnsoUiiiiijis-formnl.ir jetnte nllo nödiga upplysningar prhAllas hvnrjo sjckn”d.,gem lian kl. 8-10 f. in. hos undertecknad, bologets bufvud-agent hiirstndc s. !’. W Wiiger. Jt^rf” Kn skcppsbypgmlist,re och tillika skeppskonstruktör,hcmmn fr,’m Daftmiiplc, erbjuder hftrmodelst sin tjensi ItHerrarSkeppsredare till förfärdigande Hf nya fartyg; den hflr/l reflekterar, behngnde hafvé godheten «tt ättlingen »kriflligen eller muudiligen vflnda sig till Bokhandlaren Barck i Uloånorg, h\ilkcn om tjenstlokonden lemnar de upplysningar som cskas. I’n Ung mm, som s!<rifvcr vacker och ledig slil orh iir knnl) ig i r.Mkn.-i, samt föröfrittt egcr hedrande bolyg, kan erhålla Ijenst å handelskontor, ilå anmälan sker hos F. I.Franzén. Elt s\arl fl>r iir uppliilliidti handlanden Thombergshörn, och kan af riitt.-i ägarinnni Alerfås hos F. I.Franzén. Ril-lcktinner meddelat ät nybegynnare, hvarom närmare kan överenskommas hos O. Lundström. Sjöfolk, kunnigoi sjömansarbetc, kunna erhålla plats dä de anmäla sig hos I. G. Svendelin. Söndagenden 17 Oktober blifvcr Assemblé hos C. W. Wcstcslund
Oulussa, präntätty Chr. Ev. Varck’in tykönä. Painolmva» antanut! <!. l!. l^olslbo!».
Suometar 
Jätä kommentti