Suomen Julkisia Sanomia N:o 59. Torstaina 2 p:nä elokuuta 1860.
Sisältö.
.Kotomaalta.
Venäältä.
Ulkomaalta. Viides lehtrinen SDunmuljedjfefoiio Suomessa, 15 p. Elokuuta 185 .. Aleista ja laillisia julisluksia ja rriniifiä ilmoituksia
Kotomaalta. Helsingistä
Wiime kesäkuun 27 (15) p. Keisarillinen Majesteetti armossa huvitti soitanto-opettajan Aleksanterin yli-opistossa, ritarin Fredrik Pacius, prohvessorin nimellä ja arvolla.
Heinäkuun 4 p. (22 p. kesät.) K.Majesteetti armollisesti mmitti pormestarin Kristinan kaupunnissa, ritarin Maurits Hasselblatt, tuomariksi Pohjanmaan kes. limaiseen yläpuolis kihlakuntaan.
Esittelö pantti-rahastosta Suomen pankin setelilöille kesäkuulla on seuraavainen:
Tuloa! Vastuusumma liikluvista seteleistä Lainaa Suomen valtiosta . . lainaa Keisarillisesta Pietaun kauppa-pankista, josta ve!asta valiio mastaapi . . . Rahaston moitto ja vara-rahat Summa Mäöa Metallinen vastike pankissa ja sen konttorissa …. Pankin asioitsioiden buostassa Hampurissa ja Tukholmissa, zota tarpeen mukaan saattaa metallisena maslilkeena lakasi saadapankkiin.1^0, 224: 11. Wenäen seteliä ja di^konteeratuita ulkomaanosoituksia, pankissa ja sekontoriloissa Suomessa setä Pietarissa, ynnä pankin asioitsialla Niigassa . Ulkona olemaa lainaa, panttaus. ta n»ai?trn SMtffontemutuja oman maan vaibdesetellä ja osoituksia
Helsingissä, f. Suomen senaatin ivaliiovaratoiinifunnalta, 25 p. hrinäk. 1800.
Wuosi kasvuista
Kuopion lään. (li p. heinät.).
Ruis, jota talvella tarpeellisen roudan puuteisosti vahingoitti ja jolle sitä paitsi hedelmöimisaikaan tämän kuun alussa rankka ynnä runsas sade sekä kylmät tuulet olivat haitaksi, antanee hylyin muokatuilla pelloilla ainoastikohtalaisen sadon, vaan soista ja kaskista, missä halme on ylen hariva ja kituma, paljo ale keskikeUaisen.
Otra, joka kyllä kylvön perästä viime kesäkuun lapulla sai kärsiä pitkällistä pontaa, on sittemmin eli tämän kuun allissa sattuneiden runsasten, vaikkapa toisinaan kylmän tliulen kanssa yhdistetyiden, satehien kautta, kuitenki sen verran virkistyny että yli koko läänin, jos ei pahaa säätä eli hallaa vast’ed», ’s satu, vähintään teskikertainen sato on odotettamana; kuitenti Kuopion ja Rautalammin kihlakunnissa lie hyviuki hyvä tulos toivossa. Kaura, jota, paitsi eteläis-puolisissa läänin osissa, ainoasti vähä viljellään, näkyy antaman samallaiset tulot kuin otra. Wehnaä, tattaria, sekalia ja hiirenherneitä aivan vähä viljellään läänissä, mutta missä semmoista on fylvetty, tulnee sato myös keskinkertaiseksi. Potakoista ja muista juurikkaista ynnä palko-kasvuista varuiaa päätöstävieläei saata antaa; potakat kuitenki näkyyt seisoman hyvin lehmakkaina, jotta edes keskikertaista tulosta viistä lie odottami Heinä-kasvu on uäytainy erinomaisesti hyvänä; jonka vuoksi heinäu saalis myös tulnee runsas.
Saiman kanalalta W p. heinak
Sen Stavangeriin takaisi kulkeneen laivan Anselmin on täytynyt jättää osan rukiltaan Mälkiään ja Pälliin, sillä laiva oli tehty käymään syivällä merellä
eikä A. antanna aikaa kunnes lotjat olisivat tuoneet rukiin Viipuriin; mutta otti siellä Kolisillen kuuluvia rukiita.
L— ll.
Mikkelistä, 25 p. heinäkuuta, muutama sana, kuinka täällä eletään.
Terveys on hyvä seurakuunassamme, vähän on kuollunna; 2, 3 ja 4 kuollutta pyhässä on vaan haudattu ja nekin vanhoja ihmisiä, vaikka 6184 ripillä käypää henkeä on.
Onhan vielä muitakin kuollut, vaan erinomaisen tapauksen taikka turman kautta.
Yhdessä pienessä mökissä Wuolingon kylässä 23 päiv. kesäkuuta jäi3 lasta kotiin, jotka tulitikuista tulta ottivat ja pistivät tupansa tuleen, josta kahta tupaa tulen valtaan tuli. Kuin naapuri pääsi hätään, niin laps-parat silloin apua huusivat tuvassa, josta sisäänmänijä kaappasi 2 lasta pois.
Waan ei tietänä kolmatta, jonka luuli olevan vauhimpiensa kanssa, ennenkuin mannna parka kotiin ehti ja kysäis: ”missäs nuorin lapseni?” Ikään huuto alkoi kuulua tuvasta: ”minua polttaa”. Sitten saatiin sekin vähissä hengin pois ja kohta vietiin Läänin sairashuoneesen. Maan sekin kuoli yhden päivän perästä, varoitukseksi että ei kukaan pitäisi heittää tulitikkuja ymmärtämättömien lasten käsiin.
Wiime sunnuntaina kaksi viikkoa oltiin veneellä Ukonniemen kylästä Kangasniemen kirkossa. Kotomatkalla tapasi ukkosen ilma suurella Puulavedellä, joka kaasi veneen kumoon ja ihmis-raukat järveen.
Waan kuitenkin oli jo maa lähellä.
Niin pyrkivät voimansa perästä uida, ja muut kaikki pääsivätkin, vaan yksi veli ja sisar jäivät kuoleman omaksi. Veljellä kun oli sarkanuttu päällä, niin luullaan sen painaneen, että ei voinut uida. Sisär kyllä pääsi liki rantaa, vaan käänsi katsomaan tuliko veli perästä, ja niin hänkin painui pohjaan. Tämä sisär parka menetti henkensä veljensä rakkaudesta.
Olkaat näin rakkaat, kaikki veljet ja sisäret! sitä meiltä Jumala vaatii.
Rlliskasvlli ovat hyvat, ja nayttaa oleman vahvasti jyviä. Touvot ovat kohtalaiset. Heiniä kasvoi paljon, eikä luulla ensi talvena paljon maksavan. Ustempi on jo heinänsä tehnyt ja alkaa rukiillen sirppi-raudan varustaa. Neljänkymmenen vanha Mikkeliläinen.
HäMlilaisessli, 27 p. heinäk., luetaan.”Merkillistä on että melkein yhtäläinen vahinko samana päivänä tapahtui kahdessa niin erillänsä olnvassa paikassa kuin Liedossa ja Pälkäneellä; kuminassakin pilattiin kolmen kylän pellot ja rakeita, suuria kuin vähempiä munia, makasi vielä seuraavana päivänä pellon ojissa. Maa oli niillä peitetty korttelin paksulta. Mrssutylässä ja Kangasalla oli kesäk. 20 p. myös kova raesade. Takahuhtin kylän ja pappilan arvellaan yhteensä kadottaneen 500 tynnyriä rukiita. Todella muistuttavat sanomalehdet kuinka tarpeellista olisi saada yhtiö toimeen, joka vakuuttaisi rakeita ja rajuilmaa vastaan.”
Wenäältä.
Kreivi Leon Tolstoi, jolla on moisio likellä Tulan kaupunkia, ja joka on kunnon kirjeilia, on oikeen toden perästä ruvennut talonpoikiansa kasvattamaan.
Hän on järjestänyt koulun talonpojan-lapsille, jossa hän on itse ainoana opettajana.
Ulkomaalta.
Itävallasta.
Keisarin ja Preufin prinsi-hallitsijan yhteentulosta Töpliz’issa lankesi, jos eräät sanomat tarkan totuuden tietämät, Itämallalle suuri etu. Preussin sanotaan muka myöntyneen, antamaan sotajoukkoa miehittämään Itämallan maakuntia, jos tätä ahdistetaan Venetsiassa. Näin saisi Itämältä ko’ota monniansa sinne, pelkäämättä mniden maakuntiensa rauhattomuutta. Sisiliasta sanomat sähkö-uutiset Neapelilaisten kaikki pois lähteneen, kuninkaan käskyn mnkaan. Siis Messiuastakin
mäkimallatta! Ia Garibaldin sanomat he nousneen Neapelin manterelle, toiset miidella toiset kymmenellä tuhannella miehellä. Kuitenkin on todistus odotettama näille ilmoituksille. Kuin Reapelin sotalaimoja meni Garibaldin puolelle, niin paljon, kuninkaan kuuliaisuuteen jääneitä, meri-npsieria pyysi uudestaan tehdä malansa, kuitenkin ehdolla, etteuvät tanvitsisi tapella Italialaisia ivastaan. Monet muut ottimat mirkaeron. Gardeista taas muutamat, ei suos tuen hallinto-muutokseen, huutaen ”eläköön kuningas”, tekimät mäkimaltaa kansalle, haavottuvat ja surmasimat monta; toiset huusimat ”eläköön Ludmiikki”
tuniNkaan sukulaiuen. Kuningas kämi kasarmissa ja nuhteli heitä komalla puhalla. Sitteu teki sotamiehet malansa uudelle perustuslaille.
Lazaronitkin omat jakautuneet kahteen lohkokuntaan, jotka tappelevat keskenänsä.
Sardiniasta.
Penvian yliopistosta, jossa oli 2000 oppilasta, on 950 rientäneet Sisiliaan, Garibaldin armeijaan.
Englandista.
Gnglandi on yhdellä muooella järjestänyt 200.N tuhannen lukuista vapaehtoista tarkk’ampuja-joukkoa, oman maan puolustusta marten.
Mutta iloisampaa on kuulla seuraamata kirjoitusta Londonista: ”Kuin hallitsioita, pieniä ja suuria, oli Baden-Vadenissa yhdessä, josta kokouksesta maailma ei mieläkään ole saanut oikeata selmaa, kenen käteen maltit joutuimat, tuli Franskalaisia 3000 miestä Londoniin ja otettiin vastaan avoimin sylin.
Mutta tämä joukko tuli iloisilla lauluilla, ei tykinleimauksilla; kaden-antamisella, ei paljastetuilla miekoilla; se tuli ei ainoasti Parisista maan Franskanmaan joka haaralta, se tuli, katsoi ja nioitti mielet herttaisella sävyisyydellänsä, ja kuin se sitte juhlissa, mainiossa lasi homiösa, oli herättänyt ystämyyden kaikua Vnglandilaisten pomessa, meljestynyt meidän vapaehtoisien kanssa ja ottanut hymaksensä lsvaie, raan^maraijuutemme, palasi se kotiinmieden ja lemittäen siellä tuntojansa lempiästä” vastaan-ottamisestaan, julki totisesta ystävyydestä, jolla kaikki säädyt sen jäseniä tervehtivät ja kuunioittivat.
Nämät vieraat kuuluvat ympäri Franskanmaata levitettyyn laulu seuraan, Orpheon nimeltään.
He tulivat tänne lystin vuoksi, mitään palkkaa vaatimatta laulustansa, ja heitä tuli kuulemaan lasihomiin 30 tuhatta henkeä, vaikka, joksi hyväksi tarkoitukseksi, pääsy<raha oli korotettu viidenkertaiseksi.
Neljä iltaa peraktään laulettiin. Ihastus oli erinomainen. Kerran, kuin Orpheonistat ikään olimett lopettaneet Englandin kansalaulua ”WarjelJumal’ Ruhtinatarta!”, niin ä
ikään kuin pilvistä, kaikui mainio FranSkan kansalaulu ”Nyt pojat Syriaan!”, minkä soitti englandilainen sotamusiikki, joka kennenkääu keksimättä oli asettautunut suureu keski-kumunkaaren lehtarille.
Nyt nousi ihastus korkeimmalleen molemmillä puolen, ja muorotellen lauloimat ja soittimat Frauskalaiset ja Englaudilaiset, keskeytetyt maan hurra-huudoilta ”eläköön Englandi!”, ”eläköön Franska!” -Koko ai’au kesti meljestymisen osoituksia, missä maan pääsi yhteen mieraita ja kotimäkeä.
— Tämmöinen maahan-karkans on oikeata laatua; mahan enemmän ja mahan useimmin tätä, molemmalta puolelta, niinkyllä luottamus ja naapuri-sopu mahmistuisi molempien kansojen mälillä. Kuka edrs tietää mitä tämäkin äsköinen termeisillä-käyntömaiknttaa turhaluulojeu ja nurjamielisyyden hämiämiseksi, jotka omat vallalla Franskan yhteisen kansan eniministössä, ja, jos huhu totta puhuu, silloin tällöin kiihoitetaau isälliseltä hallitukselta, Gnglandia ja Englandilaisia mastaan.”
Mekin pidämme tämmöisiä käyntiä suuresta armosta, mielä suuremmmaaasstasa, kuin ruhtinaiden käyntö toisiinsa ja olemme siitä syystä suomentaneet tämän jutun lehteemme, maikka se näyttää muun suhteen mahan pitkälle. Turkiumaalta. Ne hirmutyöt, jotka omat liehuneet Syriassa, eivät ole yksinäisiä ja sattumaisia tapauksia, vaan Muhamettilaisuuden yhteinen ja varsinainen hävityssota kristityttä mastaan koko Turkinmaalla. Monessa muussa kohdin on samallaisia yrityksiä illnauntlmmssa
Bosniassa, Bulgariassa, Herzegominassa j. n.e. Sanotaan kyllä Syriassa kahakan alkaneen kristittyjen puolelta, maan se oli maan pieni alku, joka mahomettilaisten tulista mimmaa sytytti kaikelta puolelta. Kuka jaksaa luetella ne sanomattomasti hirmiät, julmat, ra’at ilkiö-työt, joita siellä on, ih misknnnan hämmästykseksi, murheeksi ja häpiätsi, tehty!
Monet tuhannet surmatut jos jonkinlaisella ilki-tamalla, säälimättä lapsia, vaimoja ja vanhuksia. Lapset murhattiin äitiensä sylissä, vainiot häväistiin; talot ja pellot poltettiin. Ja Turkin mittamiehet ja sotamiehet, joiden olisi pitänyt suojella oman valtakuntansa kansalaisia ja estää häviötä, monessa kohdin perimasloiu auttivat surmaajoita.
Kymmenentuhansia kristityltä perekuntia, jotka pääsimät kuolemaa ja rääkkäämistä pakoon hämitetyltä maaltaan, omat nyt nälän ja kaiken muun miheliäisyyden tuskassa. Turkin keisari kyllä on surullaan, ja tahtoisi estää ja rangaista tämmöisiäraimoisia rikoksia, mutta ei jaksa. Sentähden annaakin moni, että nämät muhamettilaisten veriset vehkeet ovat tämän kansan alkamia knolemankamppauksia.—
Tämlnöistä valtaa on kuitenkin llioni Europan
malta pyytänyt hengillä pitää! Viimeiset tiedot kyllä ilmoittama! jo ranhan oleman tehdyn Drnsien ja Maroniittain eli Syrian mahomettilaisten ja tlistitlyin malilla Mntta knitenkin on Enropalaisten sotamoimien sinne tnlo tarpeellinen, ja Turkin hallitus ei ole sitä mastaankaan. Franskalaista sotamäkeä on sinne miety yli Wäli-meren.
Konstantinopolissa
Niides yhteinen Maamiljelykokous Suomessa.
(Jatkua n:oon 58.)
2:nen kysymys. Onko nykyjään tarjolle pantu Tilavakuutusyhdistys Suomessa sitä laatua, että maaniiljelys mähemmilläkin tiloilla siltä höystyisi? Melkeen yksimielisesti vastattiin, etton. Paha maan luultiin oleman, että sen ehdotuksen päätarkoitus meuee huk kaan, kuiu alamaisuudessa tehty anomus, että lainoja saisi antaa mähemmilleuki kuin 2000.N ruplan tiloille, ei moittanut suostumusta. Isompani tilaiu omistajoilla ou aina tilaisuus lainoja saada, tuin näet rahat ennemmin niitä etsimät, joilla on enempi makuutukseksi antaa, jonka ohessa varakkaille suodaan etnisampia laina-ehtojakin kuin mähille tilan-haltioille, joille itse laiuanhaukkiminen useasti tulee niin maikeaksi, että aiman mitättömiin su° vistuu mitä mihdoin mahtamat lainaksi saada. Juuri tämän mastuksen poistamista tarkoittaa yhdistuksemme puuha. Sen sijaan on siitä nyt se suuri mahinko peljättämä, että mähempi-tilallinen ei saakaan apua, jota hän jo rupesi toimomaan, ja mikä mielä pahempi, kellä rahoja on, kiiruhtaa ne lainaamaan yhdistykselle, jolla on takausta yltäkyllä, mntta sinne kuin kaikki rahat menee, niin mistäpä mähempi maraineu jaa lainaa? Eräs läsnä olemista mäitti, että ainoasti sille tilalliselle, joll’ on taitoa ja maraa tieteellisen järjestyksen mukaan maatansa miljellä, olisi tämä yhdistys hyödyksi; johon muut mastasimat, että mähempäinki tilallisten joukossa löytyy monta niin taitamaa ja toimellista, että sekä omaksi että yhteiseksi parahaksi mad, .taisimat lainojansa käyttää’^. 3:s, 4s ja 3:s kysymys. Maanviljelyksen maurastus riippuu parahasta päästä siitä, että työntekijäsäädyssä löytyy simeyttä ja taitoa. Millä keinon ovat nämä avut viritettämät? Eikö olin maamiljelijäm ja isäntäin yleensä jo aikaa keskenänsä neumotella, inisen palvelusväel!e saataisiin snästöä vanhau ftäimäu märäksi, ja niillä keinon se asia paraitten luonuistltisi? Millä tavoin tulisi edesauttaa tilattomien toimeentulon, että sillä yhtaikaa huokeueisi se kuorma, joka nykyjään painaa kunnallisen nnmvaishoidonpäälla ; joka kuorma mnosi muodelta ras> kaantuu, ja siis missä tttttettft on itse maamiljelijälle suureksi haitaksi ja vahinsseksi? Nämät lyNMylset kuin kuulumat yhteen, niin keskusteltiinki niistä yhdessä. Kansakoulu katsottiin parahaksi simey. Den ja taidon tueksi maamme työmäessa. Wallan tarpeen siis on, että kansan-opetus pannaan itseknnkin maakunnan mukaiseen toimeen, kuta ennemmin sitä paremmin. Waan ennen kaikkia pitäisi isäntäin itsensä oleman simeellisia ja taitamia, jonka muoksi pitäisi neumoja keksittämän näidenki simeyttä ja taitoa korottaaksi. Mitä suurimmassa määrässä pidättää fimistyksen karttumista kansassa, se sanottiin oleman miinapolton asetuksissa ja etenki talontarpeen-poltossa, jonka simeyttä rasittamat menot esitettiin. Se haitta jos katoisi, niin luultiin työmäen tuleman paljon taipnmammaksi simeyden ja yleensä simistyksen tiellä eteenpäin rientämään. Neumotellessa, miten palmelusväelle tämisi toimittaa säästöä manhuuden turmaksi, armeltiiu, että ei ainoasti kristillinen melmollisuus mutta myös omat etnnsa kehoittimat isäntiä semmoiseen toimeen. Se on nimittäin selma asia, että turmalliuen tulemaisuus on palmelioissa maikuttama sekä uskollisuutta että uutteruutta, ja mitä minä jäästän, jättäen manhan palmelijani turmattomaan tilaan manhoilla päimillä, sen saan minä samassa määrässä maksaa maimais-holhonksen yhteisiin maroihin. Sentähden tuumattiiu nyt, miten palmelnsmäelle saataisiin yhteinen pensioni-laitos aikaan, jonka perustamiseksi sekä palmelijat että palmeltamat autaisimat maroja. Tähän maitettiin, että sellainen turmalaitos tosin olisi sangen tarpeellinen, mutta palivelusmäen itsensä pitäisi se sekä omilla säästörahoillansaperustaa, että myös sen asioja toimittaa. Se turmallisuus ja om.m armon tunto, joka omasta toimesta ja säästäiväisyydestä syntyy, se simeydenki puolesta on ihmistä kaomattama. Niiden haittojen lukuun, jotka tätä nykyä tekemät semmoisen laitoksen miltei mahdottomaksimaassamme, pantiin, että maamme mielä on niin harmaan asuttu, että keseeyskeinoja on niin mahan ja maillinaisia, sen lisäksi mielä yleinen köyhyys, kansassa mallilsemat epäluulot y. m. Mut. ta tähän mastasimat toiset, että laitos kyllä saataisiin toimeen, kuin maan marottaisiin että ei komin paljon aikaa eikä maroja menisi sen toimitustyöhön. Sen pitäisi tehtämän pian samanlaiseksi kuin Palomaknutus Seura maalla. Nykyiset säästöpankit katsottiin siinä ohessa sopimattomiksi sen suhteen, että niiden osakkailla ei ole itsillänsä oikentta päättää, miten heidän koottuja maroja on käyttäminen, joka oikeus sitä mastaan on heitetty mnutamien toinuttajain mielimaltaan. Toiset taas armelimat, että semmoinen yhteinen elo-raha-laitos sekä rakennuksensa että tarkoituksensapuolesta tosin onsuuresta armosta, mutta meillä se on, yllä mainituista syistä, mahdoton. Sen sijaan katsottiin kunnittain asetetut pienemmät saastölaitoksetsom. liaammirsi. Mitä nykyisten säästöpankkien sopimattomuudesta mastikään mirkettiin oli myöskin perätöntä, kuin perimastoin jo kyllä on nähty, että missä niitä on saatu oikeaan knntoon, siinä on sekä toimea että säännöllisyyttä työmiehen säädyssä k.nttnmlt. Jos siis ny, k—yiset miat näistä pankeista poistettaisiin, joka ei olisikaan mahdotonta
, olisimat ne suuresta hyödystä, ainakin siksi kunnes parempia laitoksia saatasiin sijaan. Tämän perästä selitti eräs jäsenistä, mitä han nlkomailla oli tässä asiassa nähnyt, pyytäen näyttää, miten tämmöisten eloraha-laitosten tarkoitus on tehdä vaimaishoito tarpeettomaksi. Jos laitos tet> dään yhteiseksi, niin kaikki tilattomaan mäkeen kuulumat olissmat melkapäat siihen maroja antamaan. Isäntämaen ei pitäisi, ta mänkaan puhujan mielestä, apuja ssiheu antaa, silla ei milläkan lailla sen pitäisi ar> miaisuudeu laitokselta näyttää. Wasluksiua pidettiin, muun seassa, maikeus mäarätessä miten paljokunkin osakkaan tulisi kasjaan panna, niinkuin myös kuolemaisuuden laskento. Viimeksi lausui puhuja, että jos tuo yhteiueu maamiljelys. pankki, jota nyt oltiin aikeissa yhdistämään tilamakuutus-seuraau, saataisi kuntoon, ja jos tällä olisi asiain toimittajauja joka kaupungissa, jouka luona yleisö saisi kotimaillansa asiansa pankin kanssa snoritetuksi, niiu siitä olisi suuri apu, ja ainakin suurempi kuin säästöpankeista. Näistä eriämä tuuma oli se, että rahamaroja ei pitäisi kerättämän, mutta eloja. Syyksi esitettiin että tilattomalla mäellä, palmelijalla sekä päimäläisellä, harmaan on raha-säästöjä, kuin hän näet ei ymmärräkään mitä apua on pienistäkin säästömaroista. Asian nain ollessa tuumattiin, että se jo olisi suuri moitto, jos isännät kuimittaiu laittaisimat unu kutsuttamia Palve’ijain makasiinia, johon sekä palmelii^t että isännät itse panisimat muutama kappa muosittain säästö-maratsi. Siitä sitten manhoille, työhön kykenemättömilleannettaisiin apua. Esimerkkiä näitten laitosten hyödystä ei puuttunut. (latk.)
15 p. Elokuuta 185.. (gäbbefeftp.) (3ittfo ja loppu n:iUMi 57) Tilanhaltijat ja muut palkollisten pitäjät tahtoimat nyt sanan siaa asiaa selittääksensä, kuin muka ”asianomaisilla” oli niin kallis sakio mieli-alansa ilmiannosta. Mutta rokottellja yksin tästäki suuttui ja sanoi tässä kettäkään muilla ei oleman sun.i muoroa. Heidän vaan pitäisi suostua rokottelijan ehdotuksiin, tuin ne olimat muka selmat kuin mesi lähteessä. Maikka niin hyman tiedon pitäjäänmäki sai, niin eimät he kumminkaan suostuneet ”esitelmä-reglementtiin” mähemmällä kuin että hekin saisimat ”esitelmiänsä” siihen pistää. Silloin rupesi ”apulaispappi” tarinoimaan. Häntä rokkoherra ei julennut puhumasta kieltää kirkossa, kuin hän muka oli pappi; vaan mälähtelivät hänen silmämalkoisensa siitä kumminki. Mutta pappi ei tästä huolinut, vaan ”eteenasetti” pitäjäläisiänsa heidän uppiniskaisuuttansa tuulemaan rotko-herran sanaa; selmäsli hän esitteli edut sekä vastukset laina-laitoksesta; mitenkä talonpoikariemut eimat omaa etuansa tunne, maan luulemat ”herrain” omaksi hymäksensä heiltä rahat nylkemän; mitenkä he herrojansa pelkäävät; mitenkä heillä siihen, tämänki tapauksen perästä, ei ole pienintäkään syytä (ei muka rokottelijakaan tarmitse heidän hymyyttänsä); mitenkä siitä laina-marnstulsesta olisi manhan päimän varaa j. n. e.
Papin tarinan loputtua sanoimat useammat yhdestä sunöta, että se tulisi ainoastansa rasittamaan palkollisten pitäjiä, maan ei palkollisia, jos pantanee heidän palkastansa säästö-rahastoon, silla pestatessa jo tinkimät sen summan tamallisen palkkansa päälle; että seurakuunassa ei ole yhtäpitämäisyyttä siksi, että ei maksettaisi mitä palkolliset maalimat; ja että yhteisen edun tuopaa laitosta ei koskaan ennenkään ole mäkise jaatu toimeen.
Kuin rokkoherra ei antanut keskustella muista ”reglementin” tempuista, niinniista talla kertaa ei tullut niin mitakäan; maan rahan panosta säästö-laitokseenpäälettiin: että itsekuki palkollinen saisi panna mielisuosiolla minkä han tahtoo, ilman isäntien siitä huolta pitämättä. Kokous nyt lopetettiin; vaan rokottelijn itseksensä nutisi miten Wilulahtelaiset olimat ”pöllöjä”, ”ruokottomia” ja ”tuh> mapäitä” ihmisiä, jotka eivat tunne omaa etuausa. Senjalkeen läksivat herrat ”romastilaau”, joka oli vastapäätä kirkkoa, Kylmäjoen toisella puolen. Minäki kuin ”puitto” oli”mierahau maan mies” sain kutjulnuksen siune. Meuheessä kysyi rokottelija minulta: ”mitä te ”tykkäätte” Wilulahtelaisista?” Minusta kuin he olivat hymäusopuista vakea, niin sanoin kuin asia olikin, ”että Harmoissa seurakunnissa on niin hiljaista ja mukiin meuemää rähmästä kuin tässä. Jos maan malttamalla mielellä neumoittasiiu, niin luulisiheitä alttiiksi maikka mihin. Se oli kupoiseu kummaa
sanoin minä
että jumaitsimat rokottelijan heitä niin soimaaman. Simistyueet noudattamat simeyttä puheibsansakill ja antamat toisteli mieli-alalle kunuloltllkseusa. Rokottelija näkyi taas rakastaman törkeyttä, ”tyhmäin ihmisten” kanssa tarinoidessansa. Muuten taitaa ajatukset simistyksestäki, niinkuiu muustaki, olla erilaisia, ja ”viisailla” ammonki näkyy oleman omat ajatuksensa, sillä he toisiansa soimaamat kutakuinti törkeästi toisinaan kirjoituksissansa. Jos rokottelija olisi tällaista melskettä pitänyt naapuri-kirkolla, niin pellolle olisimat taluttaneet: niin siellä soimaussanoja mihataau. Ihmisellä, ja edeski komkoonksaan, salla, ou ja hänelle tulee antaa arolipa ylenpalttisuuden tahi kurjuuden pumnssa. Ajattelemaisen olennon luulisi saaman itsensäki miettiä asioitansa; sillä itsehän paraittain tietää tarpeensa ja puutteensa. Te, kunnioitettama rokottelija, tekiä määrin, knin sillä tamoin ajoitte asianne. Pakkomaltaa meidän maas’ samme lumallNt kiitos!!
ei ole, ja mäkin ei niitäkään saada juoneen, maikka se kuin hyödyllistä olisi. Sen näitten nyt, miten kämi.” Minun tätä puhuessani mölähtelimät rokottelijau silmät. Nemoutulet joutmmat taas hänen otsallensa ja hau sanoi ja lausui: ”Minä pidin teitä miisaampanaki miehenä, maan nyt näen pahoin mielin, että te oletten yksinkertaisempi kuin tyhmin noista raaoista roistoista, joiden kanssa mieltäni tänä päimänä maihdoin. Te etten ymmärrä mahaakaan
ajatella?
Talonpoika ajatella?
Heidän soimensa täyttääkseni, maan ei omaksi eduksi, minä tämän asian saatoin mireisiin, mutta siitä ei näy tuleman mitataan;
syyttäkäät itseänsä
minä pesen käteni. Wieläki sanon: Heidän ei olisi tarminnut muuta kum suostua miuuu tuumaani, ja heidan etunsa olisi tullut autetuksi.” Venheen rantaan tullessa, maahanjysäys esti minua mastaamasta. Minä maan sanoin: ”sepä se on”, ja hyppäisin maalle. Nomastissa ilta-korlr<in istuttuani läkfin kestikiemariin, lraadin hemoista, maksoin maksettamlUll, pistin isännälle kättä jalaksin ajamaan uusia kummia etsimään. Nyt lukijani moipi syystä kysyä: mitäs nyt tällä’ ”meinaat?”
Siihen mastaan: Tällä tahdon näyttää miten parahimmat km aineet huonolla esityksellä jotketaan ja miten suuren tapauksen paivanä pieniaki kummia sattuu tapahtumaan. Olisiko toinen mies ollut tätä niin hyödyllistäkuin muutenki hyvaa asiaa ehdottelemassa, niin siitä olisi jotaki tullut. Mutta kiimas ja ahdas.rintanen rokottelija sen vaan turmeli. Sanotaan asian sittemmin saadun toisessa kokouksessa aivotluun juoneen. Jos totta on, niin se ei ole tapahtunut rokottelijan ansiosta. K i K— mu.
Wirallisia ja laillisia julistuksia. ! K, Suomen senaatin määrättuä eräitä rakennuksia nopeimmin rakennettamik>’l ssmoisten metsähoidon opistoon Lammin pitäjäänsä Hämeelinnan lääniä, asianomaiset, joiden mieli moipi tehdä nämä rakennukset tehtämäksi ottaaksensa, täten kehoitetaan, nousema». Ololuun 28.tta p. ennen, ilmoitaimaan herra Ömersti-luutnantin af Forsellesin tykönä mainitussa opistossa, jossa muös kumauksia ja kustannus-esittrlöilä on saapuilla. Helsingissä, Maamittauksen ja metsähoidon vlihallinnolta, 12 p. heinäk. 1860. K. W. Guld^n. loh. Aug. Forsten Jäällä olemassa sanoma-toimikunnassa ja kaikissa maan postikonttorissa saadaan 25:11ä kopei. kalla tilata sanomalehteä, nimeltä ”Olama, sanomia Viipurista”, ja 15:llä kopeikalla ”Lukemisia lapsille”; joka täten juliotetaan.Helsingissa, Postihoitokunnalta, 27 p. heinäl. 1860. Käskystä ! Aleks. Tanninen Niiden nuorukaisten, jotka ensint. syystermiinan alussa aikoovat ottaa siudentti-eksaamia keis, Aleksanterin yliopistossa, tulee laumanlaina syyskuun I.’nä päiv. kello <t piiollpäimäii edellä siilä ilmoittaa yliopiston kanseliassa. Helsingissä, keis. Aleksanterin-Miopislon kanseliasta, kesäkuun 2 p. 18li<». Käskystä ! A. Grotenfelt Noudattamalla 28 §’ia Armollisessa ObjeSäännössä Suomen yleiselle Palomakuutuslunnalle omaisuutta Marten maalla, kutsuu mainitun Palomakuuskunnan Johtokunta tämän kautta kaikki osamiel)en!ä julkiseen yhdyskunnankokoukseen, joka tämän kaupungin seuraeli soeieteetti-huoneessa pidetään laumanlaina 15 päimänä tnlemata Syyskuuta, k. 5 j, p.p.. ja jossa, paitsi tutkimusta mi. ten yhdyskuntaa on hallittu sen toisena tilintekovuotena ynnä muita asioita, myöskin se yhdyskunnan viimemuotisesta kokouksesta jälella olema kysymys, joS semmoinen yhdyskunnan. jäsen, joka joltakin olalta makuutetulla tilalla olemista rakennuksista eli irtaimesta omaisuudesta kuuluu lihlakunnan palomaluulussruraan. on melmollinen yksinänsä maksamaan kaiken tilalta menehän kihlakunnan palo«avun, jällensä tulee keskustrltavals^ ja samalla kuin niitä yhdyskunnan osakkaita, jotka ehkä tahtomat esitellä Ohje-Säännössä lehlämiä muutoksia, kehoitetaan samat esituksensä sitä marlrn määrätyssä ajassa Johtokunnalle kirjallisesti ilmoittamaan, muistutetaan myöskin että poissa oleva yhdyskunnan jäsen saa tytyä läsnä olemien päätöksiin. Mainitun Ohje-Säännön 66 §.ssa olemata määräystä myöten saa Johtokunta sitä paitsi ilmoittaa, että ne apumaksot, jotka miimeksi kuluneena palovakuutus-muotrna olleiden menoin ja kulunkien suorittamiseksi omat yhdyskunnanosannehillä määrälyt. tekemät edelliseltä muosi«puolikkaalta lähes tt lopeikkaa ja jälkimäisellä muosi-puolikkaalta lähes 4 kopukkaa jokaiselta 100 ruplankokoiselta edesvastaussummalla ja siis koko vuodrl ta lähes IN kopeiklaa jokaiselta 100 ruplan eli tarkemmin määrätessä 97 kopeikkaa jokaiselta 1, 000 ruplan rdesmastaussummalta. Helsingistä , 21 Väiv. Heinäkuuta 1869. Karl loh. Carpelan. A. L. Munsterhjelm, And. loh, (shydenius. Theodor Boisman. (3. G. Nasastjerna. Entisen yli-oppilaisen M.E.Polmianderin mainetta ja naimis-esteeltömyyttävaslaan ilmoitettakoon kirkkoherra-Miralle 9iuovedellä, kolmessa kuulaudessa tämän julistettua kolmesti Suomen
Zjleis Sanomissa (n.o 174, ..).
Päätöksellä tänä päimänä Naati«oikeus täällä on omaan maltaan pääsnren, maan mieli-majaaksi tulleen ja siis itseänsä ja niarojaan boitamaan kotrnsinältömä », mamsrli Gustama Will’elm. Sekönbergin asettanu teisen maltaan >a oänellen edusmiehekl’määrannu dänen meljensä, derra kämnärioikeuden esimiehen Gu”t, sldolpl) Sekönberg; joka, lääonön mukaan lunink. asetuksessa 11 p. toutok, 1774. ylllsölle täten ilmoitetaan. Helsingin raasiumasta, 20 p. l, einäk. 18t»0.
Ex offieio: August Alkerberg, iv.r. kaupunti-hallinnon fibteer
Nuode^l 2S:nnr!?ta p, frfaf. on Vaasan laa. niibialuiStDäta peruuttatmnei^feuvaatraiiSten ftnne
Talonmies Alnaham Nabkalan. Limingasta, pan, 5 p, kesäk, v. 1^45 Merimieben O.Häg.^qmislin, Kaskisien kaupunnivta. p. muonna 1847 . . Kruununmoudin Grönlundin, v. 1849 6. ja torpparin Matti Harjun, Mittaisista 0.
Suementanuinia: H. K. .Rorantev
Mirkoja haettavana. Läänin-kamreerin mirka Oulun läänissä, alammaisrsti lääuin-kanselian lautta kahdeksassa miikossa I^^nnesia p, heinäk. Kiertämä koulu.opettajan mirka Paimion pitäjävsä. aluksi lihdentoista tynnyrin palkalla, paitsi muita pienempiä etuja, on haettava»a saman piläjän koulu-jobtokunnan tykönä 56 päimän sisään siitä luin tämä ilmoitus on sanomalehdissä ollut. Todistus että hakija rhymämaineinen ja harjauntunut lapsia opettamaan, pitää hakemuslirjaa seuraaman. Metsä-Hoidon rahamartian virat Lopen, Lammi », Padasjoen. Jämsän, Längelmäen ja Orihveden piirilöissä Hämeelinnan lääniä, uudestaan kahdeksassa miikossa 2(^nnrstä p. kesäk. lukkarin ynnä siihen yhdistetty koulumestarin ammatti Paltamon emä-kirkolla, kirkkoherralta siellä 150!ssä päimässä Kynnestä p. heinäk. Toisen kaupunti-miskaalin viran sijaisuus kolmeksi nousemaksi kuukaudeksi, kahdeksassa päimässä tämän julistettua Suomen Meis Sanomissa (n:o 172) haettama. k. senaalin proluraattori^toimikunnaita
Testamenttija peru-afioita. Karkuun pitäjäästä tulneen ja lapsettomanakuol. neen siltairouli^lesken Kristina (slis. Grö»roosin. sruträän Branderm. perilliset ilmoitaikoot ajoissa kirjurille I, I, Stählherg Halikossa.
Huutokauppoja.
kaupoilla piplioita, saarnan (”postitta”) ja mnita hengellisia kirjoja, sekä suomalaisia että ruotsalaisia, entisessä kirja-nitojan Andr. pnillisten kartanossa u:o 18Kauppiaskadun varrella, torstaina 23 p. elok. ynnä fturaavana paimänä, ja velkauntlineen kauppiaan Knut Adolph Branderin kartano n:o 77 samalla raititlakolmannessa kaupuunin korttelissa, tiistaina N p. syysk. paikallaan
Nuuti-tellarin rakentaminen liki Porkoon kaupuntia B:nnen ruotu-pataljonan tarpeeksi tarjotaan uudestaau, vahimmän vaativalleu, urakaksi huutokaupalla ku, perjantaina 17 p. elok., pidetään seka Helsingin läänin-konttorissa että Porkoon kaupunti-hallinnon edessä
Kels.mllmen Senaatti on saälänut, että enintä tarjoomalle julkisella huutokaupalla mährmmissä o> sissa muuläisi Siunulan ruununmaalla Kuorehmeden kappelia Längelmäen pitäjää, Saukkolan ja Tikkalan ruununmrtsissä Korpilahden kappelia ja Jämsän pitäjää, ja Suur-Evöisten ruu^ »uinneisässä Lammin pitäjää, kulomalkeen poltlamia puita, lufuiiiääräitäiifä: Biunula#fa, jossa jo eivät b^katlil ja eri laatunsa mukaan jaetut, 85 kappaleita 5 foten pituisia ja 214 fapp. 4 Wien pitkiä pienempiä huone-hirsiä, sekä 105 Riitä kiskomattomia polttoeli sysi-rankaa (ollen joka syli 4 kyynärää pitkä, 3 k. korkea 4’i k. lemeä). jotka vastaamat .’ils lavalli>?ia sultä halkoja; Saukkolan ja Tikkalan euunu»metftefd 800 kappaletta hirsiä. 2510 f. huone-hirsiä ja 1155 sultä nuorta metsää; sekä Suuri-Emoisten ruunumetsässä noin 2000 syltä halloja; ollen ostajat velkapäät ilse, metsä-hallituksen antaman säännöksen mukaan, sekä hakluuttaa että poismeiää puut Saukkolasta, Tikkalasta ja (s’moisisla, Seinäisen tulee aflanom ais enmetsä” bevrain l.isna olletiahliut okavpalla muöläviks>: Kinnulan puut lärmeninvun melsähoilajan puustellilla mainitulla metsämaalla ensituleman Syyskuun 6:na p, kello 10 e. puolip, ; Saukkolan ja Tikkalapuut, Saukkolan konnulla Saukkolan kylässä Korpi>al, drnkappeliaSyyskuun 8 P. kello JO e. pp.; sekä (smoisten puut Tant. tilan kestikiemarissa Lammin pitäjässä Syyskuun 15 p. kello JO e. pp.; jota kaikkea, luin myösfin, että trhlämät hinta-tarjoukset tulemat Keisarillisen Senaatin tutklitairalsi, katsottaneeko hyväksi iuai ei, tämän lautta haluavain ostajain lietääksi annetaan, Hämeenlinnan Maakonttuorista 1!p. Heinäk. 1860. Herra Kupernörin, Salaneumoksen ja Nitalin Vapaaherra Nehhil, derin poisollessa Kupernöri’viranpuolesta! O, O, Utter. A. W. Lindeström. (N. 1»i5<») Tammisaaren kaupnnuissa julkisella huutokaupalla, ku pidetään raastuvassa, tiistaina 4 p. nouftvaa syyskuuta, myödääu melasta värjäri-lesken Heurika Lindströmin ja unnintetijä-oppilaisen K. loh. Lindströmin yhteisesti peritty kartano n:o 154 kolmannessa tanpnnnin osassa ja 32:sessa kortterissa, vaau tauppa-polvarin Andr. Gust. Gkqvistin kartanollen:o 158, 33:nnessa kortt., jnlistettu huutokauppa epnutetaan.
Suomentanut H K, .ll
&ovil)iitto jn Helsingissä, Ruis 5 ruplaa ja 5 rupi. 50 kop, tynneri.
Vluisjauhot 40 ja 45 kop. leimiskä.
Ohra 4 ruplaa 50 kop, ja .3 ruplaa tpnneri.
Ohrakruynit 20 ja 25 kop. kappa, Kaurat 2 rupi. 50 ja 2 rupi. 70 fop. tynneri.
Kaurakruynit 25 kop, kappa,
raatit 6 kop, kappa.
Herneet 20 ja 25 kop. kappa.
Suoma raavaan liha 1 rupi. teine».
ödaan julkisilla huutoTuorrs lampaanliha
r. W ja 1 rupl. 50 kop, leim.
Palvallu lampaan liha 1 rupl. 60 kop, leiv.
Vasikan liha 1 rupl. 60 kop. ja 2 rupl. leim.
Ei’an liha Irupl, 50 ja 1 rupl, 80 kop. leiv.
Tuoreet hau’it 4 ja 5 kop. naula.
Tuoreet ahmrnet 3 ja 4 kop, naula. -Lohi 15 kop. nau, la.
Siiat 10 kop. naula.
Suolatut silakat 55 ja 65 kop. leim.
Munatiumi 20 ja 25 kop.
Maito 6 ja 7 kop. kannu.
Piimä 6 kop. kannu.
Woi .’j rupl. ja 3 rupl. 40 kop. lrim.
Tali 2 rupl. 60 ja 2 rupl. 80 kop. leim. Heinä 7 ja 10 kop. leim.
Olki 1 rupl. 60 kop. kuorma. Niina 50 top. kannu. Halkoja: koimuset 4 rupl., mäntysel 3 rupl. 75 ja 3 r. 25 k, , syltä.
Helsingissä , I.Simeliusen perillisten kirjapainossa tB6U Toimittaja! C. E. Aspelund.
Suometar 
Jätä kommentti